Ikäinnovaatio hankkeen Sisä-Savon seututapaaminen Suonenjoella

Transkriptio

1 Ikäinnovaatio hankkeen Sisä-Savon seututapaaminen Suonenjoella Tilaisuuden aluksi Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö Elsa Paronen esitteli Ikäinnovaatio hanketta ja sen etenemistä. Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri toimijat suunnittelemaan ja kehittämään ikääntyvien ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn (fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn) ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävää toimintamallia. Tähän on haastettu kevään 2012 seutukuntatapaamisissa mm. kaikki eläkeläis- ja veteraani- sekä muut alueilla toimivat järjestöt. Tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta on saada mukaan kuntien eri hallintokunnat sosiaali- ja terveystoimesta aina tekniseen, liikuntaan ja sivistystoimeen saakka. Jokaisen sektorin toiminnan kehittämisellä voidaan vastata yhä paremmin väestön ikääntymiseen liittyvän palvelutarpeen muutoksiin. Tavoitteena on saada eri toimijat samaan paikkaan miettimään väestön ikääntymisen haasteita ja innostaa sekä velvoittaa itse kutakin tahoa miettimään ja kehittämään toimintojaan ikääntyneiden hyvinvoinnin ja omatoimisuuden edistämiseksi. Seutupäivässä päätettiin seuraava Sisä-Savossa järjestettävä seutukunnallinen tilaisuus syksylle Tilaisuus järjestetään klo 9-15 Vesannolla. Kohderyhmään kuuluvat mm. järjestöt, Sisä- Savon kansalaisopisto ja kunnan eri hallintokunnat. Seututapaamiseen kokoontui Sisä-Savon kuntien eri hallintokuntien ja järjestöjen edustajia. Keskusteltiin kuntien hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Seututapaamisessa keskustelua käytiin paljon muistiin liittyen, jonka osalta Sisä-Savossa onkin jo kehitetty paljon toimenpiteitä: on järjestetty kansalaisopiston toimesta muistikouluja, Rautalammilla muistojen pysäkki, Sisä-Savon kuntayhtymässä toimii muistipoliklinikka, yhdistysten toimesta on myös kiinnitetty huomiota muistiin ja Pohjois-Savon muisti ry:n toimesta on järjestetty vertaistukiryhmä. Seututapaamisessa keskusteltiin muistin lisäksi mm. teknologiasta, esteettömyyden tärkeydestä, uusista asumisenratkaisuista, matalan kynnyksen paikoista, kuntien eri hallintokuntien välisestä/yhdistysten/ikäihmistenneuvoston/kansalaisopiston yhteistyön tärkeydestä, kansalaisopiston ja seurakunnan toiminnasta/tarjonnasta ikääntyville ihmisille, vapaaehtois-, yhdistys- ja järjestötyöstä ja sen tulevaisuudesta. Lisäksi keskusteltiin eri hankkeista. Todettiin, että esimerkiksi Tervossa maa- ja kotitalousnaisilla on ollut hyvinvointihankkeita. Suonenjoen seurakunnalla on ollut jo 2 vuotta käynnissä Ikä ilo projekti, jossa on mm. Tarinatupa tyylistä toimintaa.

2 Tilaisuudessa korostettiin ihmisten erilaisuutta ja sitä, että jokaiselle on annettava mahdollisuus olla myös inaktiivinen. Etenkin eläköitymisvaiheen tuntemukset tärkeitä, monelle se on rauhoittumisen aikaa. Kun eläköitymisestä on mennyt aikaa eteenpäin, voi tulla tarve/halu osallistua jonkinlaiseen toimintaan ja silloin on hyvä olla tietoinen siitä, mitä on tarjolla. Teknologia, esimerkiksi Tyyne-TV ja paikallinen sisällöntuotanto mm. Vesannon eläkeliiton toimesta. Ystävätoiminta & diakoniatyö yksinäisemmille/syrjäytymisvaarassa oleville. Kansalaisopisto & seurakunta Uudet asumisratkaisut Matalan kynnyksen paikat Sisä-Savon seututapaaminen keskusteluaihiot Esteettömyys Hankkeet Muisti: muistikoulut, muistojen pysäkki, muistipoliklinikka, yhdistysten toimesta kiinnitetty huomiota, vertaistukiryhmä Kuntien eri hallintokuntien välinen yhteistyö/ikäihmistenneuvosto/yhdistykset/kansalaisopisto Sisä-Savon antamat vinkit/toiveet Ikäinnovaatio hankkeelle Rautalampi toivoi, että Ikäinnovaatio hanke kokoaisi yhteen sen, mitä eri kunnissa/hankkeissa tapahtuu. Lisäksi tärkeäksi nähtiin uudet asumismuodot ja niiden rahoituspohja sekä arjen turvallisuus ja yksinäisyys. Koulutusta toivottiin palo- ja pelastusturvan, ystävyyden verkojen ja kansalaisopiston toimintaan liittyen.

3 Suonenjoki toivoi hankkeelta VAMU hankkeen hyviä käytäntöjä pysyväksi malliksi Sisä-Savoon. Vesanto otti esille matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelupisteiden tarpeellisuuden/sen, että miten saadaan ihmiset löytämään näihin pisteisiin. Lisäksi toivottaisiin ravitsemukseen liittyvää ohjausta/neuvontaa. Hyvä, että hanke tekee yhteistyötä Arjen mieli hankkeen kanssa, sitä kautta tulee mielenterveys- ja päihdetyönratkaisuja. Teknologia Minna Jaakkola (viestintäpäällikkö, Kaista Savoon, Sisä-Savon seutuyhtymä) esitteli Kaista Savoon hanketta, joka on pohjoissavolainen viestintä- ja markkinointihanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja kiinnostusta kattavan valokuituverkoston rakentumiseksi maakuntaamme. Jaakkola otti esille sen, että Juankoskella on jo toiminut hyvinvointi-tv pilotointi ja Vesanto on ottanut sen myös käyttöönsä. Osallistujien mukaan uudet teknologiset keksinnöt koskien esimerkiksi kotihoidon kehittämistä, ovat eri hankkeissa kiintopisteenä. Vesannon palvelu-tv mallista (Tyyne-TV) todettiin, että Vesannon 3.sektori on kehittämässä ja tuottamassa sisältöä (paikallinen sisällöntuotanto). Eläkeliitto Vesannon ry on mukana sisällöntuottajina ja suunnittelussa on myös henkilöstö mukana. On pohdittu, että omaishoitajille todennäköisesti myönnetään Tyyne-TV ja tämän kautta voidaan tukea omaishoitajien jaksamista. Sisällöksi on ajateltu elokuvantuotantoa, päiväkeskusryhmästä jumppaa ja mm. seurakuntaa on lämmitelty ajatuksesta. Tilaisuuteen osallistuneiden mielestä mm. muisteluryhmät, seurakunta yms. ovat tärkeitä ikääntyville ihmisille ja kun näitä tarjotaan palvelu-tv:n kautta, on mahdollista tuottaa lisäarvoa. Koettiin, että palvelu-tv vähentää yksinäisyyttä ja lisää sosiaalista osallistumista. Läheisten merkitys palvelu-tv:n käyttöönotossa nähtiin merkittäväksi. Tietokone ja tietotekniikka tuovat mahdollisuudet myös etäyhteyksiin silloin kun omainen/omaiset asuvat kaukana. Tärkeäksi nähtiin se, että palvelu-tv verkkoon on päästävä helppokäyttöisellä laitteella ja koulutusta laitteen käyttöön on annettava. Koettiin, että pienissä kunnissa voisi olla osittain yhteinen palvelu-tv:n sisällöntuotanto, josta olisi etua sisällöntuottamisessa. Sisällöntuotanto yhteistyössä lisäisi verkottumista ja yhteistä toimintaa kunnan ulkopuolisten kuntien kanssa.

4 Yhteistyö kuntien eri hallintokuntien/ikäihmistenneuvoston/seurakunnan/kansalaisopiston yhdistysten/järjestöjen välillä Kuntien eri hallintokuntien välisestä yhteistyöstä puhuttaessa esille nousi se, että Tervon kehittämistyöryhmässä on mukana henkilökunnan ja eri hallintokuntien edustus. Tämän lisäksi Tervossa tehdään työvoimatoimiston kanssa yhteistyötä (tehdään aktivointisuunnitelmia). Lisäksi on kuntoutuksen yhteistyöryhmä, jossa esimerkiksi terveydenhuolto, KELA, työvoimatoimisto yms. toimivat yhdessä. Sisä-Savon kansalaisopiston mukaan voitaisiin tehdä enemmän yhdessä ennaltaehkäisevään työhön liittyen. Kehittämiskohteeksi nostettiin se, että kansalaisopiston ja kuntien eri hallintokuntien tapahtumien päivämäärät ovat usein päällekkäin; mitä tähän voisi keksiä tulevaisuutta ajatellen? Suonenjoella ikäihmistenneuvosto on tehnyt esityksiä mm. seniorikortista, joka olisi tärkeä eläkeläisten kunnon kannalta. Liikkumiseen on kiinnitetty paljon huomiota, esimerkiksi kävely- ja hiihtolatujen kunto on hyvä. Aloitteista on saatu levähdyspaikat kaupungin keskustaan. Myös toimitilaa on anottu Suonenjoella, mutta tämä ei ole ainakaan vielä toteutunut. Suonenjoen eläkeläisjärjestöjen kesken on tehty yhteistyötä: on esimerkiksi kustannettu retkiä yhdessä. Ikäihmistenneuvoston sihteerinä toimii seurakunnan, kansalaisopiston, kirjasto- ja kulttuuritoimen edustaja. Ikäihmisten viikon järjestelyssä työryhmä on valmistelemassa ohjelmaa. Osallistujien mukaan eläkeliitto ja eläkeläisjärjestöt toimivat aktiivisesti. Esimerkiksi Tervossa on joka 2. viikko kerhopäivä, jossa ei ole ikärajaa. Kerhossa on mm. esitelmiä, vierailijoita terveysasioista yms. ja yhteistyötä tehdään seurakunnan ja kunnan kanssa. Vapaaehtoistoimintana Tarinatupaan osallistuu noin 40 henkilöä ja aktiivisilla vetäjillä on osallistujamäärään merkityksellinen rooli. Tarinatupa saa kirjastotoiminnan pyörittämisestä rahoitusta toimintansa pyörittämiseen, myös kunnan puolelta pyritään tukemaan tällaista toimintaa. Vapaaehtoistyön tulevaisuus Tilaisuudessa nousi esille myös se, että vapaaehtoistoimijoita on tuettava jaksamisessa, tietoa on lisättävä ja vapaaehtoistoimijoiden motivaatiota lisättävä. Sitouttaminen tulee olemaan avainasemassa vapaaehtoistyön tulevaisuuden kannalta. Sisä-Savon työryhmä on järjestänyt vapaaehtoiskoulutusta. Tervossa perintörahastoa on käytetty järjestöjen virkistystoimintaan.

5 Ikäihmiset aktivoivat toisiaan, esimerkiksi SPR:n ystävätoiminta ja diakoniatyö ovat tärkeitä yksinäisemmille/syrjäytymisvaarassa oleville. Koettiin, että eläkkeelle jääneitä on saatu hyvin mukaan mm. kotiseututyöhön, Tervo-seuran toimintaan, kyläyhdistyksiin, lähipiirin kautta (lähipiirissä läheisiä, joiden kautta on saatu houkuteltua mukaan toimintaan), vapaaehtoistyöhön, jossa esimerkiksi kuljetetaan/hoidetaan tuttuja, jotta pääsevät asioille. Vertaisohjausta toivottiin esimerkiksi tietokonekurssien suhteen. Eläkeliitto Vesannon ry kattaa vanhusväestön Vesannolla. On pidetty työpajoja, yhteistyökumppaneita on kartoitettu. Vapaaehtoisvoimin tai ikäihmisten voimin ei pystytä kaikkea tekemään. Ovat käyneet koulutusjakson elokuvantuotantoon ja tuottaneet jo 2 elokuvaa: toinen asukastuvista ja toinen sotaveteraanista (elokuvista on mallia nuoremmillekin). Kotona asumisen ja erityisryhmien tukeminen, tekniikan hyödyntäminen, perinne ja kulttuuri ovat lähtökohtina. Perinnetiedon tallentaminen ja julkaisut tavoitteena, pienoisnäytelmät eri tilaisuuksiin, elokuvat palvelu-tv konseptiin sekä vertaistukitoiminta seniori PC-toimintaan. Tärkeää on se, että järjestettäisiin kyydit, eri yhdistykset olisivat tarjoamassa apua, juotaisiin kahvit ja tavattaisiin tuttuja, tämä toimisi jopa ilman ohjelmaa. Suonenjoen Marttayhdistys ry, jonka toimesta tehdään kädentaitoja vaativia hommia (virkattu peittoja, neulottu sukkia yms.). Ikärakenne on 50-vuodesta ylöspäin 80 ikävuoteen saakka. Muisti- ja ravitsemusasiaa tuodaan esille, on lauluiltoja, retkiä sekä askartelua, jossa sorminäppäryys kehittyy ja samalla tämä vaikuttaa muistiin. Tehdään yhteistyötä eri yhdistyksien kesken, tuetaan koteja ja perheitä. Rautalammin SPR:n edustaja kertoi muistojen pysäkistä, jossa projektirahoitus on päättynyt ja nykyisellään kunta tukee kerhotoimintaa. Järjestetään muistelua, jossa ammatti-ihmisen mukana oleminen on tärkeää. Rautalammin kunnan ja seurakunnan kanssa yhteistyö on ollut hyvää. Palvelukodeissa on käyty laulattamassa, pelaamassa bingoa yms. ja kunnan ulkoilutapahtumissa on oltu mukana. Haaste piilee siinä, että uusia ihmisiä ei saada oikein mukaan. Tarjolla on ystävävälitystä, joka tarkoittaa sitä, että käydään kotona/hoitopaikoissa, ulkoilutetaan, luetaan lehtiä jne. Lisäksi on ystäväntupa, joka alkoi projektina, mutta toimii nykyisin kirpputorin ja kahvin kautta, tärkeää on se, että on jokin tapaamispaikka.

6 Näiden edellä mainittujen lisäksi Pohjois-Savon muisti ry:n toimesta on vertaistukiryhmä kerho Suonenjoella, joka on omaishoidon tukena toiminut (omaishoitajakerho toimii myös). Matalan kynnyksen toiminta/muistipoliklinikka Muistipoliklinikkatoiminta on alkanut Suonenjoella ja Rautalammilla. Muistipoliklinikalla on geriatri 2 iltapäivänä ja koulutettu muistihoitaja kokopäiväisesti. Muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja lääkehoito ovat erittäin tärkeitä asioita taudin hidastamisen kannalta. Etenkin yksinasuvat ovat riskiryhmässä. Tämän vuoksi on tärkeää, että on matalan kynnyksen paikka, joka toimii ilman lääkärin lähetettä. Ensin otetaan yhteyttä muistihoitajaan, tehdään perustestit, varataan geriatrin vastaanotto (johon läheinen mukaan) ja tämän jälkeen uudelleen muistihoitajalle. Edellä mainittua tehdään myös kotikäyntinä. Läheisten tukeminen on painopisteessä ja sen vuoksi läheinen on mukana vastaanotolla. Sisä-Savon kansalaisopisto ja muistikoulu sekä muistia ja muistelmuksia hanke Tilaisuuteen osallistuneiden mukaan kansalaisopiston toiminta on välttämätön asia Sisä-Savon alueella. Kansalaisopisto järjestänyt mm. memory matters (muistikoulua) konseptia Suonenjoella ja Vesannolla (memorymatters.ning.com). Muistia ja muistelmuksia hanke (muistojen tallentaminen ja arvostaminen sekä siirtäminen esim. koululaisille) Tärkeää muistin ylläpidon ohella on seniorin atk-taitojen opettaminen ja ikäihmisten yliopisto. Osa kansalaisopiston ryhmistä verkottuu ja aktivoi toisiaan osallistumaan ja jakamaan tietoa eteenpäin esimerkiksi sukulaisille. Kansalaisopistolla on käytössä kulttuurikalenteri tapahtumista, jaetaan kutsuja ja annetaan opiskelijoille lisäpisteitä osallistumisen mukaan. Kulttuuriagenttien hankkiminen on tärkeää eri hankkeissa. Uudet asumispalvelumuodot/esteettömyys Tilaisuudessa nousi esille, että toivotaan kevyempiä ratkaisuja tulevaisuuden asumispalvelumuotoihin, kuten esimerkiksi ryhmäkodit. Huomiota toivottiin kohdistettavan lisääntyvässä määrin esteettömyyteen: infrastruktuuriin ja asumiseen.