Perheterapeutti. Osallisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus kurkistus kongressin teemoihin!

Transkriptio

1 Perheterapeutti Osallisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus kurkistus kongressin teemoihin! Lakeudelta tuulee Osallisuus, kokemuksellisuus, vertaisuus V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Kokemusasiantuntijoilla tärkeä tehtävä s. 12 Vuoden perheterapeutti Janna Rantala s. 24

2 Kutsu Suomen Perheterapiayhdistys ja Pohjanmaan Perheterapeutit kutsuvat Sinua osallistumaan viidenteen suomalaiseen perheterapiakongressiin Seinäjoella. Kongressin läpikäyvinä teemoina ovat osallisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus. Luvassa on keskustelua ja vuoropuhelua asiakkaan osallistumisesta omaan hoitoon, perheterapeuttisen hoidon osallisuudesta hoitotarjonnassa. Tulemme käsittelemään kokemuksellisuutta, kuulluksi tulemista, asiakkaan oman elämän ja asiantuntijuuden huomioon ottamista. Puhumme vertaisuudesta, tasa-arvoisuudesta niin asiakkaan ja terapeutin välillä, asiakkaan ja toisen asiakkaan välillä. Kongressissa on mukana joukko koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Kongressin suojelijana toimii näyttelijä Peter Franzen. Hän on taiteellisessa työssään, kirjassa ja elokuvassa käsitellyt elämänkokemuksiaan yhtenä kokemusasiantuntijana. Tervetuloa Seinäjoelle Ritva Karila-Hietala Suomeen Perheterapiayhdistys Puheenjohtaja Hilkka Räisänen Pohjanmaan Perheterapeutit ry Puheenjohtaja ILMAJOKI 1 YLISTARO 2 Pohjan valtatie Vapaudentie Kirkkokatu 9 Valtionkatu 6 4 Veli-Matti Saarinen Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Tieteellinen toimikunta Jarl Walhström, puheenjohtaja Päivi Kangas, sihteeri Juha Holma Antero Lassila Veli-Matti Saarinen 7 NURMO Seinäjoki Areena Kirkkokatu Rytmikorjaamo Vaasantie Matkakeskus Valtionkatu 1 4. Alvar Aalto -keskus Kaupungintalo, kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri, seurakuntatalo, lakeuden risti, suojeluskuntatalo, valtion virastotalo, kansalaistori 5. Sokos Hotel Lakeus Torikatu 2 6. Sokos Hotel Vaakuna Kauppatori 3 7. Hotelli Cumulus Kauppakatu Hotelli Fooninki Kaarretie 4 9. Hotelli Sorsanpesä Törnäväntie 27 Lakeudelta tuulee Osallisuus, kokemuksellisuus, vertaisuus V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Kongressipaikka Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, SEINÄJOKI Tärkeät päivämäärät Tiivistelmien viimeinen jättöpäivä Ilmoittautuminen alkaa Halvempi ilmoittautuminen loppuu Viimeinen ilmoittautumispäivä Abstraktit Tiivistelmät (esitysehdotukset eli abstraktit) jätetään tieteelliselle toimikunnalle kongressin kotisivulla olevalla lomakkeella. Osallistumismaksut Ilmoittautuminen Perheterapiayhdistyksen jäsen ei jäsen eläkeläinen, päätoiminen opiskelija 150 Osallistumismaksut sisältävät päivittäisen ohjelman, lounaan ja kahvit. Kaikki osallistujat ovat tervetulleita kongressin iltaohjelmiin torstaina Seinäjoen Rytmikorjaamolla ja perjantaina Seinäjoki Areenassa. Näistä peritään erillinen maksu ARTIKKELIT Lakeudelta tuulee! Seinäjoella pidetään Viides suomalainen perheterapiakongressi, jonka teemoja ovat osallisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus. Kongressi on jo pitkälle suunniteltu, ja luvassa on asiaa ja viihdettä. Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokirannan tervehdys Seinäjoella pohditaan meitä kaikkia koskevia teemoja Kongressin tieteellinen neuvottelukunta kutsuu mahdollisimman laajasti suomalaisia perhepsykoterapeutteja sekä muita psykoterapian tekijöitä, tutkijoita ja kokemusasiantuntijoita esittelemään työtään ja tutkimuksiaan kongressissa, tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Jarl Wahlström sanoo. Jokaisella on annettavaa Seinäjoella toimivan, kaikille avoimen kohtaamispaikan, Olkkarin, juuret ovat kokemusasiantuntijakoulutuksessa, mutta nyt siellä tapaavat toisiaan myös kuntoutujat ja eri alojen ammattilaiset, järjestöjen vapaaehtoistoimijat ja opiskelijat. Laulava ja tanssiva kongressi Kukapa jaksaisi tunnista toiseen miettiä syntyjä syviä. Väliin tarvitaan hengähdystaukoja ja illanviettoja, joissa voi vapaasti tutustua ja vaihtaa ajatuksia. Innostunut porukka kongressin ohjelmaa kokoamassa Viidettä suomalaista perheterapiakongressia suunnittelemassa on joukko kokeneita perheterapeutteja, jotka muodostavat kongressin suunnittelutyöryhmän. Tieteellinen toimikunta on koottu laajemmalta alueelta, mutta käytännön järjestelytyöt hoitaa paikallinen työryhmä. Perheterapia tulevaisuuden palvelujärjestelmässä toteutuuko osallisuus? Esityksissä tarkastellaan osallisuutta ja sen alueellista huipputuotetta kokemusasiantuntija- ja vertaistoimijatoimintaa, niiden taustoja, teoriaa ja integroitumista palvelujärjestelmään. Päätoimittaja: Ritva Karila-Hietala Toiminnanjohtaja: Anita Birstolin Lehden kokoajat: Anita Birstolin, Ritva Karila-Hietala, Juha Metelinen Editointi: Teija Riikola Yhteystiedot: Anita Birstolin Suomen perheterapiayhdistys ry Linnankatu 59 C6, Turku puh Tässä numerossa TEEMA: Viides suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Perheterapiayhdistyksen jäsenlehti 2/2015 Taitto ja graafinen suunnittelu: Heikki Kännö - Äänimaa Oy heikki.kanno@aanimaa.fi PALSTAT Päätoimittajalta Toiminnanjohtajalta Mille alkaisin vanhana? Koulutuspäivien ohjelma Pakina Liikutu elämästäsi Ilmoitustaulu Johtokunta ja toimikunta Mediatiedot: Perheterapeuttilehti on Suomen perheterapiayhdistyksen jäsenlehti. Lehden tavoitteena on yhdistää jäseniä, tuoda esiin erilaisia perheterapian käytäntöjä ja sovelluksia sekä toimia jäsenten tiedotuskanavana. Perheterapeutti-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Irtonumeron hinta 7 euroa. Kirjoittajat: Anita Birstolin, Heikki Helinko, Pekka Holm, Harri Jokiranta, Jouko, Ritva Karila-Hietala, Juhani Klankki, Minna Laitila, Antero Lassila, Juha Metelinen, Veli-Matti Saarinen ja Jarl Wahlström. Vuoden perheterapeutti Janna Rantala Perheet ovat muotia! Vakavasti sanoen: ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita pari- ja perhesuhteistaan ja aidosti haluaisivat voida ihmissuhteissaan hyvin Perinne herää henkiin Ensi maaliskuussa valmistuvat Suomen ensimmäiset perhe- ja pariterapiakouluttajat vastaavat tämän vuoden syyspäivien ohjelmasta, jonka punaisena lankana on dialoginen ihmiskäsitys. Tunnelmia yhdistyksen vuosijuhlasta Suomen perheterapiayhdistyksen kolmekymmentävuotista taivalta juhlittiin huhtikuussa Helsingissä. Kokemusasiaa perheterapiasta Inhimillisyyden ja humanismin arvoja ei myydä alennuksella ostareissa, vaan ne syntyvät ja ovat läsnä ystävällisessä vuorovaikutuksessa lajitovereiden kesken, kertoo perheterapian kokenut. ISSN (Painettu) - ISSN X (Verkkojulkaisu) Kannen kuva: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Julkaisija:

3 Ilmianna perheterapian hyvä käytäntö! Hyvä käytäntö -tunnustus jaetaan vuosittain. Ehdotukset perusteluineen osoitetaan johtokunnalle ja lähetetään yhdistyksen toiminnanjohtajalle: VUOROVAIKUTUSPROSESSIEN TUTKIMUSKESKUS JÄRJESTÄÄ VAKAUTTAVA HOITO PERHETERAPIASSA 1-VUOTINEN KRIISI- JA TRAUMAKOULUTUS PERHETERAPEUTEILLE Koulutus rakentuu teorian, työohjauksen ja vakauttavien harjoitusten vuoropuhelusta. Koulutuksen sisältöalueita ovat vakauttavan perheterapian sovellukset ja kehollisuus perheterapeutin työssä, kiintymyssuhde, trauma ja suhteen katkosten korjaaminen perheterapiassa, parisuhde ja vanhemmuus traumatisaation ja vakauttavan hoidon näkökulmasta, vaikeat psykiatriset häiriöt ja traumatisaatio sekä sijaistraumatisaation tunnistaminen ja siltä suojautuminen. Päätoimittajalta Anita Birstolin, Linnankatu 59 C 6, Turku Sähköpostitse: anita.birstolin@perheterapiayhdistys.fi Hyvä Perheterapeutti-lehden lukija ja Suomen perheterapiayhdistyksen jäsen! Yhdistyksen hallitus on pohtinut Perheterapeuttilehden muuttamista digitaaliseksi niin, että lehti olisi luettavissa yhdistyksen nettisivulla tai tilaajan/jäsenen sähköpostiin lähetettävästä linkistä. Ulkoasultaan lehti olisi samanlainen kuin nyt eli selailtava. Mitä mieltä olet? Haluatko saada lehtesi painettuna ja käsin selailtavana vai lukea sen näyttöruudulta? Käy kertomassa mielipiteesi yhdistyksen nettisivuilla! Kouluttajina toimivat vaativan erityistason perheterapeutit Aino Maija Rautkallio, Minna Koskinen ja Markus Heinimaa. Koulutuksen hinta 2150 E +( alv 24%) 516E yhteensä 2666 E ja koulutuspaikka on Espoossa Perheklinikka Dialogicin tiloissa. Hakuaika asti. Tarkemmat tiedot tästä ja myös muista koulutuksistamme tai TERVETULOA, HYVÄT KOLLEGAT!! Päätoimittaja Ritva Karila-Hietala Seinäjoen Tango-markkinat Kuva Etelä-Pohjanmaan Matkailu Ihana nainen vanha akka Hyvät kollegat! Tämä lehti kutsuu teitä Seinäjoelle, Suomalaiseen perheterapiakongressiin, järjestyksessä viidenteen. Tee- että en ehdi elämäni aikana tehdä kaikkia niitä asioita, joista ollut tänä kesänä vahvasti mielessä. Olen myös hyväksynyt sen, mana on osallisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus. Teemoja olen haaveillut. Minusta ei tullut näyttelijää eikä kirjailijaa, mutta olen saanut esiintyä ja tehdä oppikirjoja. lähestytään paitsi asiakkaan myös perheterapeuttien näkökulmasta. Minkälaisen joukon me perheterapeutit muodostamme? Miten olemme vuorovaikutuksessa keskenämme? Miten Keväällä tuli neljäkymmentä vuotta kuluneeksi siitä, kun pääsin voimme jakaa osaamistamme ja kokemuksiamme? Tuntien ylioppilaaksi. Tähän liittyen meillä oli luokkakokous, johon osallistui suuri määrä kuusikymppisiä elinvoimaisia ja upeita naisia, pohjalaisten perheterapeuttien paneutumisen kongressin tekemiseen tiedän, että tulossa on hyvin organisoitu, innovatiivinen entisiä Kemin tyttölyseon oppilaita. Vuonna 1975 ajattelimme, ja yhteisöllinen tapahtuma. että kuusikymppisenä elämä on ohi. Tuolloin jo viisikymmenvuotiaille annettiin lahjaksi kävelykeppejä ja keinutuoleja. Elämä ei todellakaan ole ohi. En aio istua keinutuolissa odottamas- Seinäjoelle on mukava tulla kongressiin, sillä se on minulle hyvin läheinen paikkakunta. Asuin siellä kolmekymmentä vuotta. sa kuolemaa. Aion tanssia ja nauraa, vakavoituakin, kun sen aika Synnytin ja kasvatin siellä lapseni ja edelleenkin omistan siellä on. omakotitalon. Lappilainen perimäni on jalostunut pohjanmaalaisin maustein. Olen edelleenkin ihana nainen, mutta myös vanha akka. Pohjanmaahan palatakseni samannimisessä Antti Tuurin kirjaan perustuvassa elokuvassa Hakalan vanha emäntä sanoo Pohjanmaalla Tänä kesänä juhlin Seinäjoella syntymäpäiviäni. Kuusikymmentä vuotta tuli täyteen. Se tuntuu paljolta ja realiteetti onkin, viisauden asuvan vanhoissa naisissa. Kenties minussakin. että loppu alkaa vähitellen häämöttää. Sillä on merkitystä arvomaailmaani. Jokainen hetki ja asia ovat merkityksellisiä. Enää ei Ritva Karila-Hietala kannata odottaa parempaa aikaa. Sitten kun ajattelu on loppu ja sen tilalle on tullut nyt kun -ajattelu. Kiitollisuus eletystä Suomen perheterapiayhdistyksen puheenjohtaja Päätoimittaja elämästä, perheestä, kokemuksista, työstä ja ihmissuhteista on 4 5

4 V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Ilmoittaudu mukaan! Lakeudelta tuulee Teksti Veli-Matti Saarinen Kuvat Etelä-Pohjanmaan Matkailu, Mainostoimisto Jukka Kaminen Oy Viides suomalainen perheterapiakongressi pidetään Seinäjoella Siellä käsitellään teemoja osallisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus. Tule mukaan osallistumaan, kokemaan ja tapaamaan kollegoitasi! uonna 2013 elimme yhdistyksessä dramaattisia aikoja. Oli päätettävä lopetetaanko yhdistys vai otammeko seuraavan kongressin vetovastuun itsellemme, toki Suomen perheterapiayhdistyksen kanssa vastuuta jakaen. Kongressi päätettiin järjestää. No, kyllähän sitä piti anoa, mutta se saatiin. Tämän päätöksen jälkeen yhdistyksemme toiminta virkistyi huomattavasti, ja uusia aktiivisia toimijoita on tullut mukaan. Kongressitoimikunta on kokoontunut syksystä 2013 lähtien ja tämän vuoden syksyyn mennessä olemme tavanneet jo kolmetoista kertaa. Toimikuntien vetäjät ja jäsenet ovat ottaneet kunniatehtäväkseen hoitaa järjestelyt perheterapeuttisella vastuulla ja luetettavuudella. Siinä on ripaus pohjalaisuutta: se mikä urakaksi otetaan, tehdään kunnolla. Nyt Pohjanmaan perheterapiayhdistys on valmis vastaanottamaan viidennen suomalaisen perheterapiakongressin osallistujat Seinäjoelle Perheterapia usein edelleen marginaalissa Minulla oli onni päästä perheterapeuttiopiskelijana jo ensimmäiseen suomalaiseen perheterapiakongressiin Kuopiossa Mieleen jäivät luennot ja hieno kaupunginvastaanotto Kuopion kaupungintalossa. Luennoilla oli mielenkiintoisia esityksiä muiden muassa lapsikeskeisistä työtavoista ja perheväkiväkivallan hoidosta. Osa meistä on ollut Kuopion jälkeen oppimassa ja kehittämässä lapsikeskeisiä työmalleja sekä lähisuhdeväkivallan hoitoa. Kuopion kongressin teemat ovat edelleen esillä, sillä 14 neljätoista vuotta Kuopion kongressin jälkeenkin perheterapiaa tehdään usein edelleen marginaalissa. Kokonaisia perheitä tavataan ani harvoin, jos ollenkaan. Sosiaali- ja terveystoimen perustason toiminnassa perheterapeutteja on vähän. Erikoissairaanhoidossa perheterapeuttinen osaaminen ei ole aina käytössä eikä KELA:n kautta suositella tai haeta pari- tai perheterapioita, jolloin yksityinen ammatinharjoittaminen ei perheterapeutille ole mahdollista. Tästä tai muista syistä valmistuneet perheterapeutit hakeutuvat perheterapeuttikoulutuksensa jatkoksi muihin terapiakoulutuksiin. Olen huomannut, että työtä ja osaamista markkinoimalla työtilauksia kyllä tulee. Perustasolle tarjottava väkivalta- ja turvallisuustyöskentely, verkostoneuvotteluiden järjestäminen tai perhekeskeinen työskentely ovat olleet työtapoja, joille kysyntää ainakin omalla kohdallani riittää. 6 7

5 V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Ilmoittaudu mukaan! Kokemusasiantuntija lunasti paikkansa Uutta Pohjanmaalla on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja sen alueella kehitetty kokemusasiantuntijatoiminta. Kokemusasiantuntijoilla on kokemus mielenterveys- ja/tai päihdeasioista joko omakohtaisesti tai omaisena. He kouluttautuvat käyttämään kokemustaan voimavarana palveluiden kehittämisessä, suunnittelussa ja arvioinnissa. Kouluttaessani pyydän mukaan tutun tai tuntemattoman kokemusasiantuntijan. Näin tapahtui esimerkiksi Pohjanmaan perheterapeuttien koulutuspäivässä viime vuoden puolella kollega Hilkka Räisäsen kanssa parisuhdeväkivallasta luennoidessamme. Mukanamme oli pariskunta, jonka parisuhteessa oli ollut väkivaltaa. Palautteista selviää, että kokemusasiantuntijat tuovat koulutukseen mukanaan jotakin hyvin syvää, vahvaa ja vaikuttavaa kokemuksellista tietoa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toiminnoissa on kokemusasiantuntijoita käytetty jo jonkin aikaa ja psykiatrian osastoille tuleville potilaille ensitietoryhmää suunniteltaessa menivät asiat hyvällä tavalla uusiksi. Kokemusasiantuntijat kertoivat, miltä sairaalamaailma näyttää osastolle tulevan potilaan silmin ja opastivat meitä ammattilaisia huomiomaan tämän ja puhumaan mm. potilaan peloista. Tästä viisastuneina muutimme ohjelmaa radikaalilla tavalla, ja kokemusaisantuntija on nykyään vetämässä yhtä kolmesta tapaamisesta. Kongressi, joka näkyy ja tuntuu Viidennen suomalaisen perheterapiakongressin teemat ovat: osallisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus. Halusimme ottaa nämä teemat myös kongressin suunnittelussa huomioon niin, että se näkyy ja tuntuu. Siksi kongressitoimikunnassa on mukana myös mielen hyvinvoinnin ja päihteettömän elämän kohtaamispaikan Olkkarin toiminnanjohtaja Diana Hakasaari ja kongressin ajaksi Olkkari muuttaa kanssamme Seinäjoki Areenaan. Kongressitoimikunnassa tiedottamisesta vastaavat Hilkka Räisänen ja Heikki Helinko, tieteellisestä toimikunnasta Jarl Wahlström ja Päivi Kangas. Ohjelmatoimikuntaa luotsaa Minna Rintala ja talousvastaavana toimii Heikki Helinko. Kussakin toimikunnassa on lisäksi lukuisa joukko innokkaita perheterapeutteja suunnittelemassa kongressia niin, että kaikki varmasti toimii. Torstain ja perjantain illanviettoihin on satsattu niin paikkavalinnoissa, lippujen edullisissa hinnoissa kuin laadukkaita artisteja etsittäessä. Jukka Aaltonen kirjoitti kongressikirjassa, että perheterapiaa tehdään yllättävän vähän koulutusvolyymiin nähden: Ehkä sittenkin pitäisi huolestua ja perheterapeuttien terästää varsinaista perheterapeutin identiteettiään. Pitäisikö perheterapeuttien siis edelleen terästää identiteettiään? Mielestäni kyllä! Tervetuloa Seinäjoelle! Veli-Matti Saarinen Kongressitoimikunnan puheenjohtaja Perheterapeutti (VET) 8 9

6 V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Ilmoittaudu mukaan! Elämässä on tarinaa ja tarinat kantavat elämää Kuvat Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan Matkailu, Freeimage Seinäjoella pohditaan meitä kaikkia koskevia teemoja Seinäjoella, Marttilan talissa, kokoontui 2000-luvun alkupuolella vapaamuotoinen kohtaamispaikka, Narratiivikahvila. Sen ajatuksena oli istua alas kahville jakamaan kokemuksia ja ymmärrystä narratiivisuudesta. Kahvila oli aikaansa sidottu ratkai- Vuoden 2016 perheterapiakongressi kokoaa Seinäjoelle alan ammattilaiset ja osaajat sekä elämän tuntijat tarkastelemaan osallisuuden, kokemuksellisuuden ja vertaisuuden teemoja. Seinäjoella pohditaan maaliskuussa kongressin läpikäyvinä teemoina osallisuutta, kokemuksellisuutta ja vertaisuutta. Miten kongressin tieteellinen toimikunta on nämä teemat ymmärtänyt? su, sosiaalityön, terapiatyön, opetuksen ja tutkimuksen ammattilaisille ja harrastajille. Se oli tapa tehdä jotakin toisin, tehdä itse ja osallistua maailman muutokseen. Kahvilassa kuulimme kutsuttuja asiantuntijoita, keskustelimme työkäytännöistämme ja työyhteisöjemme kulttuureista, tutkimuksen tekemisen ja tiedon kysymyksistä. Väkevä ajatus oli tarkastella narratiivisuutta työvälineenä sekä tutkimuksen toimintatapana ja ymmärryksenä tiedosta ja tiedon tuotannosta. Väkevä oli myös näkemys elämän tarinnallisuudesta ja tarinan elämää rakentavasta voimasta. Kerronnallisuus oli kiehtovasti raollaan oleva ikkuna nähdä toisin. Kahvilassa halusimme avata ikkunaa ja antaa tuulen puhaltaa maailmalta, ravistaa ikkunaverhoja ja katsojan ajatusta. Kongressin ajankohta on mitä osuvin. Samaan aikaan kun arkielämän puitteet ja perheiden elämän ympäristöt muuttuvat talouden ja työllisyyden paineissa sekä erilaisuuden kohtaamisen haasteiden keskellä, toteutuu yksi suurimmista julkisen palvelurakenteen reformeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus pukee palvelujärjestelmän ja toimintakulttuurit odotetusti ja välttämättä toisenlaisiin kuoseihin. Reformille on vahvat perusteet. Samalla murtuu kunnan toimijahistoria. Sosiaali- ja terveydenhuollon reformi on paljon enemmän kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sillä reformi vaikuttaa vahvasti myös kansalaisyhteiskunnan toiminta- ja roolirakenteisiin. Elämme orientaatioiden muutosten aikaa, kun päätöksenteko, osallisuus ja sosiaalisen elämän kenttä uusiutuvat. Tervetuloa Seinäjoelle avaamaan ikkunat apposen auki tuulten Osallisuudella tarkoitetaan jokaisen oikeutta osallistua kaikkeen itseä koskevaan, yhtälailla asiakkaan osallisuutta omaan hoitoon kuin psykoterapeutin osallisuutta asiakkaan kokonaishoitoon. Olemme myös kiinnostuneita perheterapeuttisen hoidon osallisuudesta koko mielenterveysalan hoitotarjonnassa. Näitä kysymyksiä tullaan käsittelemään kolmipäiväisen kongressin ensimmäisen päivän plenaarissa, jonka otsikkona on Perheterapia tulevaisuuden palvelujärjestelmässä toteutuuko osallisuus? Plenaarin esiintyjät ovat pohjalaisia, ylilääkäri Antero Lassila ja ylihoitaja Minna Laitila. Minna Laitila on tutkinut väitöskirjassaan asiakkaan osallisuutta mielenterveys- ja päihdetyössä. Molemmilla on usean vuoden kokemus kokemusasiantuntijakoulutusten järjestämisestä sekä valmistuneiden kokemusasiantuntijoiden käyttämisestä osana palvelujärjestelmää. arvoisuus tulisi toteutua niin asiakkaan ja terapeutin välillä, asiakkaan ja toisen asiakkaan välillä, terapeutin ja toisen terapeutin, terapiaviitekehyksen ja toisen viitekehyksen välillä kuin myös terapeutin ja muiden hoitoon osallistuvien ammattilaisten välillä. Näitäkin kysymyksiä käsitellään kongressin kolmannen päivän plenaarissa. Keskustelussa tulee olemaan mukana 2 3 eri viitekehyksiä edustavaa psykoterapeuttia, jotka ovat jollakin foorumilla pohtineet asiakkaan ja terapeutin vertaisuutta. Keskusteluun osallistuu myös kokemusasiantuntija ja luonnollisesti läsnä oleva yleisö. Kahvila eli aikansa ja kokosi parhaimmillaan puolisen sataa asiasta kiinnostunutta kertomisen ja kertomusten äärelle. Kuten aina, niin tämäkin aikansa lapsi varttui. Narratiivikahvila hiipui, mutta jälkensä se jätti. Narratiivisuuden idea vahvistui ja jatkaa nyt elämäänsä. Kahvila tarjosi hetken pysähtyä vaihtamaan ajatuksia, hetken kartuttaa omia kokemuksia ja osallistua. Kahvilan ilmapiiri siivitti ja vahvisti myös kiinnostustani miesten elämän tarinoista, joita olin koonnut väitöskirjatyötäni varten. Tämä matka vankisti ajatustani maailman ja elämän kerronnallisuudesta. Erinomaisen vahvistavaa tutkimusprosessin aikana oli kuulla miesten kertomuksia ja pyrkiä ymmärtämään niitä osana elämänkulkua ja maailman muutosta. Erityisen jäljen jättivät miesten itsensä antama arvo oman kertomisen merkitykselle. Ymmärsin, että osallisuuden kokemus ja tila kertoa elämänkulusta vahvistavat oman elämän ymmärrystä. Tänään Narratiivikahvilan aika on osa paikallista kertomusta, jonka yksi säie to- heiluttaa karteekeja ja ajatusten vahvistua! Harri Jokiranta Apulaiskaupunginjohtaja, Seinäjoki Kokemuksellisuudella tarkoitetaan jokaisen oikeutta tulla kuulluksi. Miten jokaisen hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvan oman kokemuksen huomioiminen toteutuu? Miten kokemus tulee kunnioitetuksi? Tämä toteutuu yhtäältä asiakkaan oman elämän asiantuntijuuden huomioimisena ja toisaalta psykoterapeutin ammatillisen asiantuntijuuden kunnioittamisena palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Näistä kysymyksistä keskustellaan kongressin toisen päivän plenaarissa, jonka otsikkona on Perheterapia tulevaisuuden terapiakentässä toteutuuko kokemuksellisuus? Miten perheterapian perinne erityisen vuorovaikutuksellisena hoitomuotona elää tämän päivän ja tulevaisuuden terapiapalvelujen kokonaisuudessa. Miten se tulisi huomioida terapeuttikoulutuksessa? Mukaan keskusteluun ovat lupautuneet eri sukupolvien perheterapeutit Jorma Piha, Ilpo Kuhlman ja Katja Vähäkangas. Kongressin tieteellinen neuvottelukunta kutsuu mahdollisimman laajasti suomalaisia perhepsykoterapeutteja sekä muita psykoterapian tekijöitä, tutkijoita ja kokemusasiantuntijoita esittelemään työtään ja tutkimuksiaan kongressissa. Esitysten muotoja voivat olla työpajat, useamman esityksen teemaseminaarit sekä vapaat esitykset, jotka ryhmitellään toimikunnan toimesta yhtenäisiksi istunnoiksi. Esityksissä on mahdollista ja myös toivottavaa tuoda esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma. Tieteellisen neuvottelukunnan puolesta, Jarl Wahlström Kliinisen psykologian professori ja perheterapian dosentti teutuu Olkkarin toiminnassa. Olohuone kaupungin keskustassa on myös tarinoiden ja kertomisen pysäkki. Vertaisuudella tarkoitetaan hoidossa ja kuntoutuksessa toteutuvaa tasa-arvoisuutta, jossa toinen ei ole toista ylempi. Tasa

7 Teksti ja kuvat Heikki Helinko Jokaisella on annettavaa Mielenkiinto oli suuri ja avajaisiin saatiin erityisjärjestelyillä mahtumaan 250 osallistujaa. Tieto Olkkarista levisi Pohjanmaahankkeen kautta ammattilaisten koulutustilaisuuksissa. Niissä oli aina mukana 1-2 kokemusasiantuntijaa. - Pikkuhiljaa väki alkoi lisääntyä, otin paikalle tulleiden yhteystietoja ylös ja pidin heihin yhteyttä. Pidin tärkeänä, että heidät otetaan hyvin vastaan. Olkkari sai hyvää palautetta, mikä vahvisti uskoa siihen, että Olkkariin on turvallista ohjata ihmisiä. Koulutuksella kokijasta uskottavaksi asiantuntijaksi Ensimmäinen kokemusasiantuntijakoulutus alkoi Etelä- Pohjanmaalla 2010, mallia saatiin Tampereen Muotialasta. Vastaavanlaisia, vuoden kestäviä koulutuksia, on sittemmin ollut ainakin Vantaalla ja Jyväskylässä. Vuoden 2014 alusta saatiin käyttöön nykyiset, isot tilat, joissa erilaiset vertaisryhmät ja projektiryhmät voivat kokoontua sekä järjestää tapahtumia. Kokemusasiantuntijoiden tehtävänä on osallistua ammattilaisille suunnattuihin koulutuksiin, tapahtumiin, oppilaitosten luennoille ja ohjaajina vertaisryhmiin. Myös kehittämistyöryhmissä, jopa psykiatrian johtoryhmässä, on kokemusasiantuntijoita. Kaikille avoin kohtaamispaikka, Olkkari, perustettiin 2012 Seinäjoelle. Sen juuret ovat kokemusasiantuntijakoulutuksessa, mutta nyt siellä tapaavat toisiaan myös kuntoutujat, eri alojen ammattilaiset, järjestöjen vapaaehtoistoimijat ja opiskelijat. - On ilahduttavaa nähdä, miten toimintamme vaikuttaa ihmisten elämään ja kokea, että voi oikeasti osallistua ja vaikuttaa. Näissä ihmisissä on valtavasti potentiaalia, Seinäjoella toimivan Olkkarin toiminnanjohtaja, sosionomi Diana Hakasaari sanoo. Hakasaari on toiminut kouluttajana, työskennellyt lastenkodissa, ja perheen perustettuaan ollut kotona lasten kanssa jonkun vuoden. Palattuaan työelämään hän meni sairaanhoitopiirin Pohjanmaa-hankkeeseen Seinäjoelle, aluksi sihteeriksi ja sitten projektityöntekijäksi. Pohjanmaa-hanke oli kolmen pohjalaismaakunnan alueella toiminut kehittämishanke, joka oli osa sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaa. - Pohjanmaa-hankkeessa aloitettiin kokemusasiantuntijakoulutus. Totesin, että asiahan koskee minua henkilökohtaisesti ja pääsin ensimmäiseen koulutukseen, nyt kahden murrosikäisen pojan äiti, Hakasaari, sanoo. Kokemusasiantuntijat työskentelivät heti valmistuttuaan luennoitsijoina ja kouluttajina ammattilaisyhteisöissä ja kouluissa. Pian heräsi kysymys kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä entistä enemmän. Sitä varten tarvittiin myös paikka, Olkkari. - Tehtäväkseni tuli Olkkarin käynnistäminen. Sain alusta alkaen täyden vapauden toteuttaa kokemustaustastani nousevia ideoita ja näkemyksiä sekä ottaa muutkin mukaan suunnitteluun. Ensimmäinen Olkkari aloitti toimintansa Seinäjoella Paikka sijaitsi keskikaupungilla ja tilat olivat alussa pienet, vain yksi kokoontumishuone keittiöineen. Pohjanmaa-hanke rahoitti toiminnan tuolloin kokonaan. Kokemusasiantuntijoiden lisäksi paikka haluttiin kohdentaa kaikille seinäjokisille matalan kynnyksen periaatteella. Avointa keskustelua, luottamuksen rakentamista Olkkarissa kaikki ovat tasa-arvoisia eikä ketään kutsuta asiakkaiksi, vaan olkkarilaisiksi, kokemusasiantuntijoiksi ja aktiiveiksi. Rakentava vuorovaikutus Nonviolent Communication (NVC) on vahvistettu Olkkarin yhteisökieleksi ja vapaaehtoisten aktiiviryhmä suunnittelee toiminnan. Tiloissa syntyy vertaisryhmiä ja yleisesti avointa keskustelua vaikeista asioista. - Yhteisöllisyys ja siihen kuuluminen paikkaavat monen tyhjiötä ja puuttuneita kiintymyssuhteita on helpompi luoda vertaisten kesken, Diana Hakasaari kertoo. Olkkarissa on toimivat yhteisösäännöt, joiden noudattamisesta kaikki kantavat vastuun. Halutaan esimerkiksi tarjota selkeästi päihteetöntä toimintaa, koska kokemusasiantuntijoiden piirissä ajatellaan yleisesti, ettei päihdeongelmasta kärsivä voi siirtyä kohtuukäyttöön. Päihtyneet käännytetään ovelta ystävällisesti, tosin näin on käynyt vain pari kertaa. - Joskus Olkkarissa kohtaa ihmisiä, joilla on suurta epäluottamusta kaikkia auttavia tahoja kohtaan. Siinä olisi syytä vuoropuheluun. Tarpeet ja odotukset ovat palvelunkäyttäjällä suuret. Niihin ei ammattilaisilla ja palveluilla hyväntahoisuudestaan huolimatta ole aina resursseja vastata. Kävijöistä monet ovat kokeneet, ettei kenelläkään ole aikaa heille tai ei ole tullut kunnolla kuulluksi. - Kokemusasiantuntijoita käytetään sairaanhoitopiirissämme paljon erilaisissa kenttätehtävissä ja sairaanhoitopiirissä on henkilö, joka koordinoi tätä toimintaa ja välittää kokemusasiantuntijoita. Ensimmäisten vuosien aikana tilastoitiin lähes 1000 tehtävää. Viime aikoina tilastoja ei ole enää pidetty, Diana Hakasaari luettelee. - Minulla on tuntuma, että kokemusasiantuntijat ovat jo vaikuttaneet hoitoprosessien kehittämiseen. Eräässä sairaanhoitopiirin strategiaryhmässä kokemusasiantuntijoiden mukaantulo vaikutti niin, että koko suunnitelma pantiin uusiksi. Suunnitelma sai tällöin uuden, maanläheisemmän lähtökohdan. On päästy ydinasioihin, keskeisiin asioihin ja tuotu esiin, miltä tuntuu olla palveluiden käyttäjä. Tieto kokemusasiantuntijoista on saanut monen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjän oivaltamaan, että myös hänelläkin on arvokasta tietoa, jolla on merkitystä. Sen on myös Diana Hakasaari nyt oppinut. - Sosionomina työskennellessäni ajattelin, että oman kokemustaustan esiintuominen on jotenkin epäammatillista. Kokemusasiantuntijakoulutuksen myötä olen oivaltanut, että sen voi ottaa voimavaraksi työssä. Lapsuudenkodin päihteiden käyttö ja väkivalta sekä oma häpeä ja asioiden sanoittamattomuus muuttui kokemusasiantuntijuuden myötä luonnolliseksi käyttövaraksi. Tarinasta tuli osa omaa hyväksyttyä persoonaa

8 - Emme KUITENKAAN ole hoitotaho, toimimme vertaistoimintana. Tärkeänä on säilyttää toiminta kokemusasiantuntijoillekin voimaannuttavana, ettei kukaan väsy vastuun alla. Olkkari Olohuone kaupungin keskustassa. Hyviä tuloksia ja kokemuksia Mielen hyvinvoinnin ja päihteettömän elämän kohtaamispaikka. Yhteistyötahot ja verkostot ovat lisääntyneet valtavasti. Mukaan on saatu lähihoitajia Koulutuskeskus Sedusta ja sosionomeja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. - Viime vuonna Olkkari-yhteisössä toimi 24 opiskelijaa. He tekevät meidän projekteja, omia opinnäytetöitä ja harjoitteluja. Isojakin vierailijaryhmiä käy jatkuvasti. Myös yksittäisiä terapeutteja käy asiakkaansa kanssa paikkaa näyttämässä, Diana Hakasaari iloitsee. Olkkariin on palkattu vakituinen projektipäällikkö, joka huolehtii talouden ja tarvittavan raportoinnin. Lisäksi on päivystysvastaava, jonka apuna on opiskelijoita, tiedottaja sekä kokemusohjaaja, joka käy vertaiskeskusteluja. Osa työntekijöistä on palkattu työllistämistuella. - Olemme saaneet yhdistyksemme hallitukseen myös ammattilaisia eri yhteistyötahoista ja saadaan siltä osin vapaaehtoisilta papereitten pyörittämistä vähemmälle. He voivat keskittyä toiminnan toteuttamiseen. Taustayhdistyksenä Kokemus- ja vertaistoimijat ry - Etelä-Pohjanmaa. Kohderyhmänä mielen hyvinvoinnista ja päihteettömästä toiminnasta kiinnostuneet, ikään, sukupuoleen, taustaan tai asemaan katsomatta. Olkkarissa käyvät mm. kokemus- ja vertaistoimijat, kuntoutujat, vapaaehtoiset, vaikuttajat, ammattilaiset, järjestötoimijat ja opiskelijat. Historiaa: Pohjanmaa-hankkeen 36-päiväiset vuoden kestävät kokemusasiantuntijakoulutukset. Koulutuksista on tähän mennessä valmistunut noin 80 kokemusasiantuntijaa.. Olkkari perustettiin 2012 kokemusasiantuntijoiden kokoontumispaikaksi ja matalan kynnyksen paikaksi myös muulle väestölle. On mielenkiintoista toimia palvelunkäyttäjän ja ammattilaisten välimaastossa. Nähdä, miten paljon hyvää työtä ammattilaiset tekevät tiukoilla resursseilla ja samalla nähdä, miten asiakkaalla voi olla vaikeutta kuulluksi ja ymmärretyksi palveluissa. Tässä on otollinen paikka olla tunteiden tulkkina ja luottamuksen löytymisessä, Seinäjoella toimivan Olkkarin toiminnanjohtaja, sosionomi Diana Hakasaari sanoo. - Toivoisin, että vastaavanlaista toimintaa kehittyisi useammallekin paikkakunnalle. Koen, että tällainen keskeinen sijainti on tarpeen, tarkoitan keskeisyydellä sekä fyysistä sijaintia että suhdetta alan palveluverkostoon. Meillä on laajasti yhteyksiä koko kaupungin toimijoihin. Voimme toimia matalan kynnyksen paikkana, johon myös ammattilaiset voivat ohjata ihmisiä. Heikki Helinko Perheterapeutti VET Työnohjaaja Privatim Ay Muutto uusiin 200m 2 :n tiloihin v Mukana suuri joukko vapaaehtoisia ja useita palkattuja työntekijöitä. Rahoittajat: Raha-automaattiyhdistys, Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. On hienoa nähdä, kuinka jokaisella on jotakin annettavaa yhteiskunnassa

9 V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Ilmoittaudu mukaan! Viihdettä ja tanssia asian lomassa Kukapa jaksaisi tunnista toiseen miettiä syntyjä syviä. Väliin tarvitaan hengähdystaukoja ja illanviettoja, joissa voi vapaasti tutustua ja vaihtaa ajatuksia. Seinäjokelainen Minna Rintala on ollut mukana perheterapiakongressin suunnittelussa alusta alkaen. Ammatiltaan Rintala on kokenut sairaanhoitaja ja perhepsykoterapeutti ja työskentelee Seinäjoella psykiatrian poliklinikalla, joka on osa Seinäjoen mielenterveyskeskusta. Kongressin suunnittelussa hän on oheisohjelmasta vastaavan ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja. Tieteellisen ohjelman väleissä ja siirtymätilanteissa tullaan näkemään ja kuulemaan pieniä esityksiä. Niissä on mukana valotaiteilija Annika Hakala ja todennäköisesti Seinäjoen alueen lapsiesiinty-jiä. Kongressiin osallistuvilla on myös mahdollisuus osallistua opastetulle Alvar Aalto -kävelykierrokselle Seinäjoen hallinto- ja kulttuurirakennusten kokonaisuuteen, Aalto-keskukseen. - Iltaohjelmissakin on mukana paikallisuutta, pohjalaisuutta, ja että ohjelmat kiinnostavat kaikkia ja saavat kaikki mukaan, Minna Rintala kertoo. Rennosti Rytmikorjaamossa Torstai- ja perjantai-illoiksi on tiedossa ohjelmallista illanviettoa. Torstaina Rytmikorjaamon ilta alkaa Seinäjoen kaupungin edustajan tervetulotoivotuksilla ja kaupungin tarjoamalla maljalla. Rytmikorjaamon vetäjä, Osku Ketola, esittelee paikan, jonka jälkeen illan ohjelma jatkuu musiikilla ja valotanssiesityksellä. Valotaiteilija Annika Hakala on seinäjokelaissyntyinen Uniflowryhmän jäsen ja asuu Itävallassa. Musiikista vastaa lapualainen cover-bändi Beat Brothers. Luvassa on mm. Beatles-covereita ja muutakin perinteistä tanssittavaa rytmimusiikkia. Loppuillasta on mahdollisuus laulaa karaokea. Illan juontaa jäsenemme Marianne Takala. - Torstai-illasta tulee vapaamuotoinen tilaisuus, joka mahdollistaa myös osallistujien tutustumiset ja keskinäisen kanssakäymisen. Rytmikorjaamossa on anniskeluoikeudet ja iltaa voidaan jatkaa pitkällekin, Minna Rintala sanoo. Rytmikorjaamo on entiseen postiautovarikkoon saneerattu luovien alojen keskus. Siellä toimii useiden eri alojen yrittäjiä, kehittäjiä, opiskelijoita ja muusikoita. Illanviettomme tulee olemaan Rytmikorjaamon isossa klubitilassa. Pääsylippu maksaa 15 euroa ja vastineeksi saa iltapalan ja ohjelmaa. Tarkoituksena on järjestää kuljetukset hotelleilta. Pohjalaiset Iltamat Perjantaina Seinäjoki Areena muuntuu pohjalaisten iltamien tapahtumapaikaksi. Ohjelmassa on muiden muassa Jussikuoron Heikoollenkki-ryhmän irrottelua ja pohjalaista naisnäkökulmaa. - Tarkoitus on pitää yllä rentoa meininkiä ja saada ihmiset viihtymään! Myös tanssiorkesteri on paikalla ja karaoke-lauluakin voi kuulua loppuillan ohjelmaan. Areenalla on anniskeluoikeudet ja siellä voi viettää iltaa pitempäänkin. Areenan illalliskortin hinta on 35 euroa ja tarjolla tulee olemaan tasokas buffet-illallinen. Heikki Helinko Perheterapeutti VET Työnohjaaja Privatim Ay Toiminnanjohtajalta Tänä kesänä täytin 63 vuotta ja minulla olisi ollut mahdollisuus jäädä eläkkeelle. Ajatus eläkkeelle jäämisestä tuli kaiken kiireen keskellä niin äkkiä, etten ollut osannut asiaan valmistautua, joten päätin jatkaa toistaiseksi työssä käymistä. Nykyisin huomaan pikkuhiljaa jättäväni hyvästejä eri tehtäville ja tunnen suurta vapautusta, kun voin joidenkin asioiden kohdalla ajatella, ettei minun tarvitse pistää lusikkaani tuohon soppaan. Olen edelleen innostunut työstäni ylihoitajana, toiminnanjohtajana ja perheterapeuttina, kaikki nämä roolit ovat minulle mieluisia. Viime aikoina olen silloin tällöin miettinyt, mitä kaikkea voisin tehdä, kun ei enää tarvitse mennä töihin ja aivan helposti olen löytänyt mielessäni monia mukavia asioita, joita nykyisin ei ehdi tehdä. Useimmat tuntemani eläkeläiset ovat kovin kiireisiä ja voi olla, että kuvittelen ehtiväni tehdä eläkkeellä enemmän asioita kuin mahdollista. Työn merkitys sosiaalisena verkostona ja työroolin häviäminen ovatkin arveluttaneet enemmän kuin tehtävistä luopuminen. Keiden kanssa vietän jatkossa aikaani? Miltä tuntuu, kun nykyinen asema ja vaikutusmahdollisuudet puuttuvat? Keväällä sain Kuva Mummu ja minä Mille alkaisin vanhana? postissa mainoksen, jossa kysyttiin olenko ajatellut palata eläkkeellä juurilleni. Kirjeessä kaupattiin asuntoa Oulun keskustasta. En ollut asiaa aiemmin miettinyt, mutta kirjeen jälkeen aloin tätäkin mahdollisuutta miettimään. Suuri osa yhdistyksemme jäsenistä on tullut eläkeikään ja he ovat valmiita luopumaan jäsenyydestä. Eroviesteissään he kertovat luopuvansa perheterapian tekemisestä, mutta moni sanoo edelleen jatkavansa yhdistyksen toiminnan ja perheterapian seuraamista. He ovat huolissaan perheterapeuttien vähenemisestä. Jäsenmäärämme on pudonnut muutaman viime vuoden aikana useammalla sadalla. Epäonnistuneen psykoterapiakoulutuksen uudistuksen myötä perheterapeutteja valmistuu huomattavasti vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Nykyiset koulutukset ovat kalliita ja useimmiten hoitohenkilökunnan ulottumattomissa. Nyt enemmän kuin koskaan tarvitsisimme perheterapeutteja toimimaan lapsiperheiden apuna varhaiskasvatuksessa, perusterveydenhuollossa ja koulutoimessa. Anita Birstolin Toiminnanjohtaja Suomen perheterapiayhdistys ry P.S. Perheterapiayhdistyksestä eroavat voivat jatkaa Perheterapeutti-lehden tilaamista pysyäkseen kärryillä perheterapeuttien kuulumisista. Tämä lehti on paras mahdollinen väylä sen seuraamiseen! 16 17

10 V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Ilmoittaudu mukaan! INNOSTUNUTTA PORUKKAA KONGRESSIN OHJELMAA KOKOAMASSA Teksti ja kuvat Heikki Helinko Tervetuloa Seinäjoelle! Perheterapeutit Hilkka Räisänen ja Veli-Matti Saarinen osallistuvat Seinäjoella 2016 pidettävän viidennen suomalaisen perheterapiankongressin valmisteluun. Miten kongressin valmistelu on alkanut, mistä lähdettiin? Viidettä suomalaista perheterapiakongressia suunnittelemassa on joukko kokeneita perheterapeutteja, jotka muodostavat kongressin suunnittelutyöryhmän. Ryhmä jakautuu useampiin alaryhmiin, jotka pohtivat mm. kongressin iltaohjelmaa ja tiedottamista. Tieteellinen toimikunta on koottu laajemmalta alueelta, mutta käytännön järjestelytyöt hoitaa paikallinen työryhmä. Veli-Matti Saarinen haluaa kohdistaa sanansa erityisesti perheterapiakoulutuksissa oleville opiskelijoille. Tulkaa mukaan kongressiin, pitäkää työpajoja omista teemoistanne tai osallistukaa jollain muulla tavoin. Seinäjoen kongressissa tulee olemaan korkeatasoinen ohjelma teemanaan vertaisuus ja osallisuus. Kongressin vapaa-ajan ohjelmakin varmaan kiinnostaa kaikkia kongressiin tulijoita. Pidämme hyvät bileet kumpanakin iltana! Vielä muotoutumassa olevasta ohjelmasta Saarinen paljastaa, että Seinäjoella tulee olemaan paikallista musiikkiohjelmaa ammattitaitoisin voimin. Kongressit ovat olleet tärkeitä tapahtumia, kipinän antajia, käännekohtia omassa työssäni ja koulutuksessani. Hilkka Räsänen on pohjalaismaakuntien alueella toimivan Pohjanmaan Perheterapeutit ry:n puheenjohtaja, Veli-Matti Saarinen on puolestaan järjestelyistä vastaavan työryhmän vetäjä. Räisänen kertoo, että vaihtoehtoina oli joko lakkauttaa koko yhdistys tai ottaa kongressihaaste vastaan. Kongressin järjestämistä alueelliselle yhdistykselle haettiin ja saatiin. Saimme koolle innostuneen ydinporukan, joka lähti kehittelemään ajatusta kongressista ja innostus on työskentelyn myötä vain noussut. Olemme myös saaneet uutta väkeä mukaan ja yhdistyksen toiminta on kaikkineen virkistynyt. Kokemusasiantuntijoilla on tärkeä tehtävä tulevassa kongressissa. Heistä on ollut hyviä kokemuksia esimerkiksi seksi, väkivalta ja itsetuhoisuus-koulutuspäivillä sekä neuropsykiatrian koulutustilaisuudessa. Kokemusasiantuntijoiden mukaantulo kongressiin juontuu osaltaan siitä, että olemme saaneet erittäin myönteistä palautetta järjestämistämme koulutuksista, joissa kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana. On löytynyt rohkeita ihmisiä, jotka ovat olleet valmiita laittamaan itsensä likoon ja kertomaan joskus hyvinkin intiimeistä ja vaikeista kysymyksistä kuulijoille, Hilkka Räisänen kertoo. Mukana on kokemuksellisuutta, rentoutta, osallisuutta. Kokeneita perheterapeutteja Sekä Hilkka Räisänen että Saarinen ovat työskennelleet perheterapeutteina eri organisaatioissa jo vuosia. Räisänen aloitti työuransa aikuispsykiatrian osastolla kolmisenkymmentä vuotta sitten. Mielenkiinto perheiden kanssa työskentelyyn syttyi jo uran alkuvaiheilla ja oma haparointi asiakkaiden perheiden kanssa toi mukanaan tarpeen ja kiinnostuksen perheterapiakoulutukseen hakeutumiseen. Parinkymmenen vuoden aikuispsykiatrian kokemuksen jälkeen hän päätyi Huomioi Lapset -hankkeeseen ja myöhemmin hankkeen pohjalta perustetulle samannimiselle poliklinikalle. Siellä hän työskenteli lapsiperheiden kanssa ennaltaehkäisevästä näkökulmasta vanhemmuutta tukien ja verkostokeskeisesti. Hankkeen aikana hän kouluttautui työparinsa Veli-Matti Saarisen kanssa Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmien kouluttajiksi. Erityistason perheterapeutiksi kouluttauduin ja valmistuin 2007 ja työnohjaajaksi Perhe- ja lähisuhdeväkivallan hoitoon olemme hakeneet erityiskoulutusta mm. Arlene Veteren puolentoista vuoden koulutuksesta, Hilkka Räisänen sanoo. Perheterapeuttien asiantuntemusta pitäisi saada ennen kaikkea perustasolla tehtävään perhetyöhön

11 V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella Ilmoittaudu mukaan! Tällä hetkellä Räsänen työskentelee Seinäjoen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan sairaanhoitajana ja perheterapeuttina. Virkatyön ohessa hän toimii yrittäjänä, perhe- ja pariterapeuttina sekä työnohjaajana. Lapsikeskeisyys ja lapsen näkökulma ovat tulleet vahvasti mukaan työhöni eri hankkeiden ja uusien koulutusten myötä, Räisänen sanoo. Veli-Matti Saarinen puolestaan kertoo törmänneensä perheterapiaan ensimmäistä kertaa 1982 aloittaessaan työt mielisairaanhoitajana Kellokosken sairaalassa. Tuolloin Kellokoskella oli kaksipäiväinen Milanon mallin mukainen koulutus: kehitettiin perheiden kanssa tehtävää työtä, arvioitiin perheiden vuorovaikutusta. Saarinen tutustui työssään tietysti myös Kellokosken prinsessaan. Muutaman vuoden kuluttua Veli-Matti Saarinen palasi Seinäjoelle jatkamaan opintojaan sairaanhoitajaksi. Sitten alkoivat työt ensin Seinäjoella ja 1992 Kokkolassa, jossa luotiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian toimintoja ja kehitettiin aikuisten vastaanotto-osastoa. Koko toiminnan lähtökohdaksi oli valittu perhe- ja verkostokeskeisyys. Se näkyi kaikkialla, muiden muassa tulotilanteissa oli verkostoneuvotteluja. Tehtiin työtä Keroputaan tyyliin, avoimen dialogin periaatteella. Pääsin tuolloin myös perhe- ja verkostokeskeisen työn kaksivuotiseen koulutukseen, Saarinen muistelee. Saarinen aloitti erityistason perheterapiakoulutuksen vaihtaessaan Seinäjoella työpaikkaa lastenpsykiatrian osastolle, josta hän siirtyi pian poliklinikkatyöhön. Työ lapsikeskeisten menetelmien kehittämiseksi alkoi muutaman vuoden kuluttua. Myöhemmin tuli eri koulutuksia lisää, hän hakeutui perheterapian VET-koulutukseen, Toimiva lapsi ja perhe TLP-interventiokoulutukseen ja TLP-kouluttajakoulutukseen. Olemme kouluttaneet Hilkka Räisäsen kanssa TLP-klinikoita shpiirin alueella ja laajemminkin. Samoin on ollut varmaan kymmeniä Lapset Puheeksi-koulutuksia. Hankkeen jälkeen aloitin Huomioi Lapset-poliklinikalla, josta siirryin Pohjanmaa-hankkeeseen perheväkivallan vastaisen työn kehittämissuunnittelijaksi. Piti aika lailla tyhjästä lähteä kehittämään väkivallan vastaisen työn työmuotoja ja yleistä tietoutta alueella. Virkatyön ja koulutusten ohella Saarinen teki perhekuntoutusta Voima-hankkeessa. Nyt Saarinen työskentelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykoterapiapoliklinikalla kolme päivää viikossa sekä yrittäjänä tarjoten perheterapian ja työnohjauksen palveluita. Meillä on psykoterapiapoliklinikalla työryhmä, jossa on asiantuntemusta eri terapiasuuntauksista, ja mahdollista käyttää perheterapian eri mahdollisuuksia. Monesti asiakkaalla on myös yksilöpsykoterapia meneillään. Jos paljastuu esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa tai suuri huoli lapsista, voin myös näihin kysymyksiin reagoida ja keskittyä. Perheterapian tilanne Etelä-Pohjanmaalla Miten Hilkka Räisänen ja Veli-Matti Saarinen arvioivat perheterapian asemaa ja tilannetta omalla toimialueellaan? Sellainen tuntuma on, että työtekijät eri yksiköissä tekevät paljon esimerkiksi pariterapiaa, mutta heidän käyttämistään useista eri työmuodoista ei paljon lukua pidetä. Pitkät yksilöterapiaprosessit ovat enemmän esillä, arvioi Veli-Matti Saarinen. Hilkka Räisänen toteaa, että perheterapeuttien asiantuntemusta pitäisi saada ennen kaikkea perustasolla tehtävään perhetyöhön. Vaativaa perhetyötä tehdään usein vähimmällä mahdollisella koulutuksella. Tavalla taikka toisella tulisi perheterapeuttista osaamista saada tähän työhön ja ihmetyttääkin, miksi sitä ei jo siellä näy. Saarinen toteaa, että hyvin vaikeissa perhetilanteissa saattaa työntekijällä olla kodinhoitaja- tai lähihoitajakoulutus. On tiedossa, että perustason työhön satsaamisesta on esimerkiksi Imatralla saatu erittäin hyviä taloudellisiakin tuloksia. Heikki Helinko Perheterapeutti VET Työnohjaaja, Privatim Ay Perheterapia tulevaisuuden palvelujärjestelmässä toteutuuko osallisuus? S einäjoella ensi kevättalvella pidettävässä perheterapian kongressissa tullaan mm. tarkastelemaan osallisuutta sekä Seinäjoen seudulla kehitettyä huipputuotetta, kokemusasiantuntija- ja vertaistoimijatoimintaa. Asiakkaan ja omaisten asema, oikeudet ja osallisuus palveluissa sekä palvelujärjestelmissä ovat olleet pysyvä aihe julkisessa keskustelussa. Myös perheterapian alalla ne ovat aina saaneet erityishuomiota sekä teorianmuodostuksessa että käytännöissä. Tosin painotukset ovat vaihdelleet eri aikakausina Wittgensteinin kielipeliteorioista aina strukturaaliseen perheterapiaan ja sen toteuttamiseen. Myös kansallisen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman vuodelle 2015 asettamissa tavoitteissakin asia on huomioitu: Asiakkaan aseman vahvistamiseksi keskitytään yhdenvertaisuuteen, matalan kynnyksen yhden oven periaatteeseen, kokemusasiantuntijoiden asemaan ja vertaistukeen, ulkopuolisen asiantuntijaarvion käyttöön ottoon, itsemääräämisoikeuden rajoituksia koskeviin säädöksiin ja toimeentuloturvaan. (STM Julkaisuja 2012:24) Entäpä todellisuus? Toteutuuko asiakkaiden ja heidän omaistensa osallisuus nyt ja millä ehdoilla? Mitä tällä hetkellä painotetaan ja mitä niiden pitäisi olla? Mikä on perheterapian oma tulevaisuus palvelujärjestelmässä? Mitä perheterapiakentän tulisi huomioida säilyttääkseen vahvan asemansa asiakkaiden ja omaisten osallisuuden kehittämisessä ja toteuttamisessa? Onko löydettävissä esimerkiksi teoreettisia lähtökohtia tämän osallisuuden tarkasteluun ja sen edelleen kehittämiseen? Avaamme Seinäjoella viidennen suomalaisen perheterapiakongressin käsittelemällä teemaa Perheterapia tulevaisuuden palvelujärjestelmässä toteutuuko osallisuus? Esityksissämme tarkastelemme osallisuutta ja sen alueellista huipputuotetta kokemusasiantuntija- ja vertaistoimijatoimintaa, niiden taustoja, teoriaa ja integroitumista palvelujärjestelmään. Tarkastelemme perheterapian tulevaisuutta palvelujärjestelmässä asiakkuuksiin ja sen eri muotoihin pohjautuvan teoriamuodostuksen ja käytäntöjen kautta. Mitä pitäisi tietää ja mitä pitäisi ottaa huomioon? Millä tavoin rakennamme yhdessä perheterapian tulevaisuutta ja osallisuutta? Mitä tästä kaikesta seuraakaan? Tervetuloa Seinäjoelle! Minna Laitila TtT, YTM ylihoitaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Antero Lassila LT, VET-perheterapeutti, toiminta-aluejohtaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 20 21

12 Kuva shutterstock AUTTAMISSYSTEEMIT ASIAKKAIDEN JA PERHETERAPEUTTIEN SILMIN , Helsingin Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, Helsinki Pakina Teksti Juhani Klankki Kuva freeimages Koulutuspäivien tarkoituksena on haastaa osanottajia pohtimaan seuraavaa kahta kysymystä: Miten minä ja me perheterapeutteina voimme edistää asiakkainamme olevien ihmisten hyvinvointia? Sekä miten meidän kannattaa toimia ja vaikuttaa erilaisissa palvelujärjestelmissä sekä auttamissysteemeissä, jotta asiakkaittemme omat kyvyt jatkaa elämäänsä omissa sosiaalisissa verkostoissa vahvistuisivat? OHJELMA Torstai Ilmoittautuminen ja tulokahvit Missä hyvinvointi ja mielenterveys sijaitsevat? Entä miten Dialoginen ihmiskäsitys vaikuttaa edelliseen kysymykseen? Pekka Holm ja Jaakko Seikkula Lounas Peruspalvelut ja dialogisuus kokemuksia, esimerkkejä ja ideoita. Kristiina Jussila ja Tiina Tuominen Kahvitauko Rakkauden edistäminen lastensuojelussa. Laura Cantell ja Tanja Pihlaja Perheterapeutin oman kokemushistorian merkitys ja mitä me kuvittelemme asiakkaittemme kokevan. Laura Cantell, Marja Rask, Heimo Spelman ja Tuija Tiainen Suomen perheterapiayhdistyksen syyskokous Yhteinen illanvietto Perjantai Koulutuspäivien sisällöstä vastaavat Dialogicin ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen järjestämän uusimuotoisen Perhe- ja pariterapian kouluttajakoulutuksen opiskelijat ja ohjaajat. Tämä koulutus perustuu dialogisiin ja voimavarakeskeisiin työskentelytapoihin sekä teorioihin. Liikutu elämästäsi K yllä on kummalliseksi mennyt tiedonvälitys nykymaailmassa. Mielestäni iltapäivälehtien kohdalla olisi osuvampaa puhua tunteenvälityksestä kuin tiedonvälityksestä. Tai oikeastaan tunneporno olisi kaikkein osuvin nimi. Lehteen saa lööpin esimerkiksi siitä, että taiteilija Vesa-Matti Loiri liikuttuu Loiri nuotiolla-ohjelmassaan. Herran jestas sentään, taiteilija kyynelehtii. Onko se a) hirvittävän ihanaa b) järkyttävän kaunista vai c) törkeen siistiä? Parhautta ja huikeeta sen ainakin täytyy olla. Onpa kummallista. Tv-ohjelmissa itkemisen pitää tietenkin aina näkyä. Kamerat zoomaavat itkeviä ihmisiä, sillä itkemistä pidetään ikään kuin merkkinä aitoudesta. Ihmiset on pakko saada liikuttumaan. Vähän niin kuin pornofilmeissä tarvitaan miehen ejakulaatio todisteeksi aktin aitoudesta (näin ainakin isot pojat ovat minulle väittäneet). Kyynelpisara tv-kuvassa on yhtä arvokas kuin siemenneste pornossa. Puhutaan ns. moneyshoteista. Porno on siirtynyt TV:n maksukanaville ja kaikki muut ohjelmat kyynelkanaville. Tämmöstä tää ny sitten on. Ei ole ihme, että medioiden seuraaminen aiheuttaa sangen usein myötähäpeän ja ällötyksen tunteita. Minusta tuntuu, että nykypäivän ihmisiltä on kosketus todellisuuteen ja itseensä kadoksissa. Miten tässä näin on käynyt? Eivätkö ihmiset enää liikutu luonnostaan? Itse liikutuin viikonloppuna seuratessani 8- ja 10-vuotiaiden toukkieni kirmaamista pelikentillä. Poikaset painelivat pallon perässä peräänantamattomalla asenteella. Taisin melkein ääneen todeta, ettei ollut kovin tuulinen sää silloin, kun omenat puusta putoilivat. Pienistä arkipäivän hetkistä kumpuaa ihmisen onni. Pitkä matka piti kulkea, että näinkin yksinkertaisen asian oivalsin. Turha sitä on elää elämäänsä jäniksen selässä ja painaa hippulat vinkuen uusia elämyksiä ja kokemuksia metsästäen, koska ne suurimmat ahaa-fiilikset ja liikutuksen aiheet löytyvät yllättävän läheltä. Kunhan vain malttaa pysähtyä paikoilleen ja katsella ympärilleen. Maailman parantaminen kannattaakin aina aloittaa omasta itsestään. Jos hyväksyy itsensä ja pitää oman tonttinsa kunnossa, maailma ympärilläkin näyttää mukavammalta kaikista epäkohdista huolimatta. Juhani Klankki isokyröläinen sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti Mehän ollaan kuin terapeutteja toisillemme, vertaisryhmien merkitys osallistujien näkökulmasta. Lassi Pruuki, Heimo Spelman ja Tuula Syrjälä Pikakahvit Kuka kutsui perheterapeutin? Kokemusasiantuntijuus ja kotona tehtävä työ Jonna Lehtinen, Jani Lehtinen ja Tiina Pouta Lounas Mitäs kaikkea te nyt tästä? asiakkaat yhteistyön arvioijina Päivi Jordan-Kilkki, Marko Lamberg ja Lassi Pruuki Päätös ja kotiinlähdöt Koulutuksen hinta on 140 euroa Suomen perheterapiayhdistyksen jäseniltä, muilta180 euroa. Hinta sisältää lounaat ja kahvit molempina koulutuspäivinä. Ilmoittautumiset mennessä: anita.birstolin@perheterapiayhdistys.fi Koulutus maksetaan ennen koulutuksen alkua yhdistyksen tilille FI ALV 0 % Y-tunnus

13 Vuoden per heterapeutti Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita pari- ja perhesuhteistaan ja aidosti haluaisivat voida ihmissuhteissaan hyvin. Teksti ja kuva Juha Metelinen Vuoden 2015 perheterapeutiksi valittu Janna Rantala on koulutukseltaan lastenpsykiatri ja edustaa nuorempaa perheterapeuttisukupolvea. Helsinkiläinen Rantala kirjoittaa lehtiin kolumneja esimerkiksi lapsiperheen arjesta ja viime vuonna häneltä ilmestyi teos Äiti, älä tottele! (kaiken maailman kasvatusoppaita). lääkärinä ja sittemmin lastenpsykiatrina. Pari- ja perheterapeuttina tunnen eläväni mielekkäässä, ihmiskäsitykseeni sopivassa maailmassa. Psykoterapeuttiopinnot olivat mullistava kokemus, nyt saan mullistua joka viikko asiakkaiden kanssa. Millaisena näet omasi ja perheterapian tulevaisuuden? Janna Rantala Esittelisitkö itsesi ja urasi? Olen 41-vuotias, perheellinen psykoterapeutti, tietokirjailija ja yrittäjä. Fanitan ja harrastan balettia ja kirjallisuutta. Julkisuudessa olen esillä asiantuntijana ja äiti-bloggaajana, joka pohdiskelee aika hyvinvoivien perheiden elämää. Todellinen työurani on melkoinen tilkkutäkki: olen erikoistumisvaiheen jälkeen tehnyt kliinistä työtä lastenpsykiatrina, mutta samalla myös konsultoinut, työnohjannut ja kirjoittanut nettiin ja lehtiin. Pidän siitä, että saan hyppiä eri organisaatioiden rajoilla ja ehkä tuoda perheterapeuttista ajattelua mukanani kouluihin, päiväkoteihin, lastensuojeluun ja lastenpsykiatriaan. Tein esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitajien kanssa yhteistyötä useamman vuoden kouluttaen lastenpsykiatriaa ja tavaten asiakkaita yhdessä terveydenhoitajien kanssa. Olen ollut lastenpsykiatrisesti orientoituneen lastenkodin lääkärinä JA pidän yksityisvastaanottoa. Mieli pysyy notkeana, kun saa kosketuksen perheisiin ja lapsiin yhteiskuntamme joka kolkasta. Mitä sinulle merkitsee olla perheterapeutti? Se merkitsee henkistä kotia. Olin koko lääketieteellisessä opiskeluni ajan ahdistunut ja ulalla siitä, mitä minun pitäisi tehdä Perheet ovat muotia! Vakavasti sanoen: ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita pari- ja perhesuhteistaan ja aidosti haluaisivat voida ihmissuhteissaan hyvin. Lasten kohdalla olisi erityisen tärkeätä, ettei lasta kohdata hoidollisesti ikään kuin erillisenä yksikkönä, irrallaan ihmissuhteistaan. Oma keinoni rakentaa perheterapian tulevaisuutta on tuoda esiin blogissani ja kirjoissani omankin elämäni tavanomaisia raivostustuttavuuksia, vaille jäämisiä, kateuksia ja kahnauksia, joista perhe-elämä osaltaan koostuu. Et ei tää niin outoo ookkaan. Mennääks perheterapiaan? Miltä valintasi vuodenperheterapeutiksi tuntuu? Hehkun onnea ja ylpeyttä! Olin todella yllättynyt, koska olen valmistunut perheterapeutiksi vasta hetki sitten, mutta oletan, että nimenomaan julkinen roolini on ollut valintani syy. Kunpa osaisin käyttää tämän missivuoteni perheterapia yhteiseksi hyväksi! Ehdotuksia saa lähettää, sillä koen olevani aatteen palveluksessa. Juha Metelinen Mielenterveyshoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti Kuopion yliopistollinen sairaala, psykiatrian palveluyksikkö 24 25

14 Tunnelmia yhdistyksen vuosijuhlasta Syyspäivät Kuvat Juha Metelinen Perinne herää henkiin Kuvat shutterstock, Teija Riikola Edelliset tavoitteet näkyvät ja ovat tukevasti läsnä Syyspäivien ohjelmassa, jossa tarkoitus on haastaa osanottajia pohtimaan seuraavaa kahta kysymystä: Miten me perheterapeutteina voimme edistää asiakkainamme olevien ihmisten hyvinvointia? Entä miten meidän perheterapeuttien kannattaa toimia ja vai- Ensi maaliskuussa valmistuvat Suomen ensimmäiset perhe- kuttaa erilaisissa palvelujärjestelmissä sekä auttamissysteemeissä, jotta asiakkaittemme omat kyvyt jatkaa elämäänsä omissa ja pariterapiakouluttajat vastaavat tämän vuoden syyspäivien ohjelmasta, jonka punaisena lankana on dialoginen sosiaalisissa verkostoissa vahvistuisivat? ihmiskäsitys. Syyspäivien punaisena lankana on dialoginen ihmiskäsitys, jossa keskeistä on ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterve- Kun itse valmistuin vaativan erityistason perheterapeutiksi 1994, me kaikki kurssilaiset esitimme opinnäytetyömme yhdistyksen syyspäivillä. Muista vielä hyvin kuinka meitä Kurjen Tei- suhteissa, joita hän elää. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole, ellemyden sijaitsevan niissä ihmisellä merkityksellisissä ja rakkaissa jon kanssa jännitti, sillä kuulijoina oli noin 150 hengen kokenut me huolehdi toisistamme ja ole elävissä suhteissa toisiimme. perheterapeuttiyleisö. No hyvinpähän tuo muistaakseni sitten meni. Perheterapian kehittämisen ja aseman kannalta on äärimmäisen merkityksellistä, että saamme lisää Perhe- ja pariterapiakouluttajia Suomeen työnohjaamaan ja konsultoimaan aut- Tämän syksyn Syyspäivien ohjelmasta vastaavat ensi maaliskuussa valmistuvat Suomen ensimmäiset Perhe- ja pariterapiakouluttajat. Psykoterapiakoulutusuudistuksessa päätettiin, kouluttajakoulutus on mielekäs tapa myös vahvistaa ja kehittää tamissysteemeissä toimivia ammattiauttajia. Uusimuotoinen ettei vaativan erityistason koulutuksia enää järjestetä. Tilalle omaa perheterapeuttista osaamistaan. yliopistojen konsortio määritteli uusimuotoisen kouluttajakoulutuksen kriteerit. Perheterapia kentällä tämän ensimmäisen Tiedoksi siis, että seuraava uusimuotoinen kouluttajakoulutus koulutuksen järjestävinä tahoina toimivat Dialogic ja Jyväskylän alkaa ensi vuoden alussa ja sinne on haku juuri nyt. yliopiston psykologian laitos. Koulutuksen johtajina toimivat professori Jaakko Seikkula ja allekirjoittanut. Lisätietoja: Suomen perheterapiayhdistyksen kolmekymmentävuotista taivalta juhlittiin Helsingissä Juhlaan osallistui noin neljäkymmentä henkeä. Tilaisuus oli avoin kaikille jäsenille, mutta luonnollisesti arkipäivä verotti osallistujia. Perinteisten puheiden lisäksi ohjelmassa oli tarinateatterin osallistava esitys, a`cappella lauluesitys sekä vuosittain vuoden perheterapeuteiksi valittujen paneelikeskustelu. Tilaisuudessa palkittiin professori Jukka Aaltonen, yksi suomalaisen perheterapian ja perheterapiakoulutuksen rakentajista kaikesta siitä, mitä hän tähän mennessä on saanut aikaan perheterapian alalla. Ritva Karila-Hietala Päätoimittaja Suomen perheterapiayhdistyksen puheenjohtaja Kouluttajakoulutuksen yksi keskeisistä tavoitteista on vahvistaa asiakkaiden ja asiantuntijoiden yhteistoiminnallisuuteen sekä dialogiaan perustuvaa voimavarakeskeistä työskentelyä. Koulutuksen tarkoituksena on kehittää perheterapeuttien kykyjä ja valmiuksia edesauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden kehittämistä demokraattisempaan ja humaanimpaan suuntaan. Pekka Holm vet-perheterapeutti, 26

15 Kokemusasiaa perheterapiasta Aihe: Perheväkivalta ja mielenterveyden pulmat Terapian kesto: Seitsemän vuotta Osallistujat: Vanhemmat ja kolme lasta mukana terapiassa Paikka: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Huomioi lapset -poliklinikka Kirjoittaja: Jouko, nelilapsisen perheen isä Minä ajattelen, että terapian kulkua kirjallisesti kuvatessa esityksen takana pitää olla hentona taustakohinana inhimillisyys: eletty elämä kupruineen ja pettymyksineen, pettyminen ystäviin, lapsuuden kasvattajiin ja yleensä siihen, minkälaiseen myrskyyn sitä on elämän merellä joutunut ja kuinka merikelpoisen paatin genetiikka on potilaalle tehnyt. Uskon siihen, että potilaan on hyvä saada ja löytää selitys tunnereaktioilleen ja irrationaaliselle käyttäytymiselleen. Ainakin minun kohdallani se toimi. Tärkeiden pisteiden korostaminen kuntoutusjanalla on myös hyväksi. Oikeastaan ei ole kysymys janasta, vaan suorasta, joka osoittaa positiiviseen suunnan. Kokemukseni on, että kuntoutuminen jatkuu ammattilaisten tapaamisen jälkeen ja määrätyt elämänhallintataidot jäävät järkevänä mantrana takaraivoon. On oikeastaan kolme teemaa, joita oman kokemukseni pohjalta alleviivaan. Ensiksikin hoitoon hakeutumisen kynnys on korkea. Perheasiat ja etenkin siihen liittyvät ongelmat ovat suhteessa ulkomaailmaan tabu. Kukaan ei halua tietoisesti ja vapaaehtoisesti ruotia niitä ulkopuolisten kuulleen. Ongelmahan onkin, että vasta ylipääsemättömät vaikeudet punnertavat perheen tai yhden perheenjäsenen rajan yli. Niin oli meidänkin perheemme kohdalla. Ensimmäinen ja tärkein saavutus on suostuminen terapiaan. Myöhäinen havahtuminen on suuri ongelma siksi, että terapian ambulanssi- ja ensihoitovaihe on pidempikestoinen ja ainakin itse koin turhautumista. Minulle ja perheenjäsenilleni oli hirvittäviä vaikeuksia tulla terapiaan kerta kerran jälkeen, sillä maallikkona kuvittelee, että onnellisuutta voittaneet raaputetut ässäarvat isketään kouriin jo muutaman tapaamisen jälkeen. Toinen tärkeä breaking point onkin mielestäni terapia-ajan pituuden hyväksyminen ja kolmas hoitavien terapia-ammattilaisten karisman hyväksyminen terveellä tavalla. Kun terapeutti puhuu perusteltuja, järkeviä asioita ja siten säilyttää auktoriteettinsa, saa hoito potkua. Terapian teemavaiheessa on tuttuus ja luottamus välttämätöntä, koska käsitellään hyvinkin herkkiä, veneen perällä piirrettyjä tunteiden yksityiskohtia. Oma kokemukseni on, että tuloksiin pääsemiseksi tarvotaan pitkäjänteistä työtä ja saumatonta yhteistyötä. Tunnistan myös sen, että tietoisuus herää potilaassa onnistumisen kokemusten kautta. Terapeutti tunnistaa ja tietää karikkokohdat. Inhimillisyyden ja humanismin arvoja ei myydä alennuksella ostareissa, vaan ne syntyvät ja ovat läsnä ystävällisessä vuorovaikutuksessa lajitovereiden kesken. Tyytyväinen potilas osaa reivata isopurjeen pulleaksi paatissaan ja koen, että hänen tulisi myös olla kiitollinen elämän perusloton järjestäjälle, sillä kotimaamme pystyy järjestämään kenties maailman parasta perheterapiaa. Jouko Syyspäivät AUTTAMISSYSTEEMIT ASIAKKAIDEN JA PERHETERAPEUTTIEN SILMIN Ohjelma kts. sivu 22 MUISTATHAN ILMOITTAUTUA! Ilmoittautumiset mennessä: Koulutus maksetaan ennen koulutuksen alkua yhdistyksen tilille FI ALV 0 % Y-tunnus

16 Ilmoitustaulu ETELÄ-SUOMEN PERHETERAPIAYHDISTYS TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Yhdistyksen syyskokous ja 10-vuotisjuhla järjestetään Helsingissä klo 18, juhlapaikkana Ravintola Sunn osoitteessa Aleksanterinkatu 26. Tilaisuudessa luennoi YTT, VET- perheterapeutti Annikki Kaikkonen aiheesta; Parisuhde perhetutkimuksen kohteena - tarinallisen tutkimuksen näkökulma uskottomuuteen. Ilta jatkuu ruokailun ja rennon seurustelun merkeissä. Ilmoittautumiset mennessä: lauri.anttila@kolumbus.fi VARSINAIS-SUOMEN PERHETERAPIAYHDISTYKSEN SYYS- KOKOUS JA PIKKUJOULU LOGOMOSSA TEATTERIN KERA Ohjelmassa on Anna-Leena Härkösen romaaniin pohjautuva esitys Kaikki Oikein. Esitys tutkii hauskalla tavalla pari- ja ystävyyssuhteiden muuttumista sekä jättipotin jälkeistä elämän uudelleen rakentumista. Esityksen jälkeen on tarjolla buffet-illallinen. Ruokailun yhteydessä pidetään myös yhdistyksen syyskokous noin klo ja ideoidaan tulevaa toimintaa. Yhdistyksen jäsenet tervetuloa! Ilmoittautumiset teatteriin mennessä sähköpostilla sihteeri@vspy.fi ja maksamalla 20 euroa (sis. teatterin ja illallisen) Kokouskutsu Suomen perheterapiayhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous klo 17 Helsingin Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, Helsinki Kokouksessa käsitellään Suomen perheterapiayhdistyksen säännöissä syyskokoukselle määräämät asiat, mm. toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen vuodelle 2016, sekä johtokunnan jäsenten valinta toimikaudelle Yhdistyksen jäsenet tervetuloa! Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunta yhdistyksen tilille NORDEA FI , viite 13233, lisäksi viestiosaan oma nimesi. Mukaan mahtuu 40 nopeinta. Tiedotamme tarkemmin illan kulusta lähempänä. Yhdistyksen jäsenmaksu on 40 euroa, eläkeläisille 30 euroa. Pankkiyhteys: FI BIC: NDEAFIHH Nettisivuja ja pelveluntuottajarekisteriä koskevissa asioissa ota yhteyttä Juha Meteliseen juha.metelinen@gmail.com Kirjoita Perheterapeuttiin Perheterapeutissa julkaistaan perheterapeutin työhön, tutkimukseen, koulutukseen, ammattikirjallisuuteen tai ammattitaidon kehittämiseen liittyviä kirjoituksia. Juttu voi olla tyypiltään kolumni, haastattelu, reportaasi, uutinen, päiväkirja, kirja-arvostelu tai laajempikin kokonaisuus. Vuoden 1. Perheterapeutti Valmiit jutut valokuvineen viimeistään Ilmoitukset 5.2. Vuoden 2. Perheterapeutti Valmiit jutut valokuvineen viimeistään Ilmoitukset 5.9. Ota yhteyttä päätoimittaja Ritva Karila-Hietalaan keskustellaksesi jutun sisällöstä, näkökulmasta ja pituudesta. Mikäli kirjoitat yhden sivun jutun, kuten pakinan tai kirja-arvion, tekstiä voi olla enintään 3800 merkkiä välilyönteineen (1,5 liuskaa Times New Roman fontilla kokoa 12, riviväli 1,5), pisimmät jutut voivat olla merkkiä välilyönteineen. Jutut lähetetään päätoimittajalle osoitteeseen ritva.karila-hietala@netikka.fi

17 Johtokunta Puheenjohtaja, Ritva Karila-Hietala, perheterapeutti, sh, VET p , Helsinki Varapuheenjohtaja, Riitta Liinamaa, sh, YTM, VET p , Rovaniemi Toiminnanjohtaja, Anita Birstolin, TtM, VET p , Turku Alueyhdistysten koordinaattori Riitta Teittinen, psykiatri, ET p , Jyväskylä Sauli Airikka sh, VET p , Turku Minna Leivo, sosiaalikasvattaja, VET p , Helsinki Sirpa Lindroos, psykiatri, VET p , Lempäälä Tiedotusvastaava, Juha Metelinen, mth,vet p , Kuopio Micaela Grundström, sosiaalityöntekijä, ET Sipoo Hilkka Räisänen, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, ET p , Seinäjoki Liisa Virtanen, yleislääketieteen erikoislääkäri, ET p , Tornio Seppo Airaksinen, lähihoitaja, ET p , Oulu Toimikunta EETTINEN TOIMIKUNTA Ritva Karila-Hietala Hannu Kantola Marja-Leena Käyhty Klaus Lehtinen Pirjo Tuhkasaari YRITTÄJIEN JA AMMATINHARJOITTAJIEN VERKOSTO: Minna Leivo, pj Anita Birstolin Ilmoita Perheterapeutti-lehdessä Koko aukeama (420 x 270 mm) kansilehti (210 x 270 mm) 980 1/1 sivu (210 x 270 mm) 480 1/2 sivua (pysty: 102 x 270 mm, vaaka: 210 x 132 mm) 340 1/3 sivu (pysty: 90 x 270 mm, vaaka: 210 x 90 mm) 220 1/4 sivu (102 x 132 mm) 170 1/6 sivu (66 x 132 mm) 150 euroa Ilmoituksiin lisättävä 5 mm leikkuuvara. Kuvat: 300 dpi. Toimitus painovalmiissa PDF-muodossa osoitteeseen: heikki.kanno@aanimaa.fi Ilmoitustilan varaukset: anita.birstolin@perheterapiayhdistys.fi puh Apua ilmoitusten valmistukseen: heikki.kanno@aanimaa.fi puh