YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro:t 1) 43/2005/1 2) 44/2005/1

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO PÄÄTÖKSET Nro:t 1) 43/2005/1 2) 44/2005/1 Dnro:t 1) LSY-1998-Y-398 2) LSY-2003-Y-239 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen ASIAT 1) Jätevesien johtamista mereen koskevien määräysten tarkistaminen, Pietarsaari 2) Sellu- ja paperitehtaan ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaaminen, Pietarsaari HAKIJA UPM-Kymmene Oyj, Pietarsaaren tehtaat PL PIETARSAARI HAKEMUSTEN PERUSTEET 1) Jätevesien johtamista mereen koskevien määräysten tarkistaminen (LSY-1998-Y-398) Hakemus 1) perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen nro 101/1994/3, jolla Wisaforest Oy Ab:lle (nykyään UPM-Kymmene Oyj) on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva lupa jätevesien, jäähdytysvesien ja sadevesien johtamiseen mereen. Vesiylioikeus on päätöksellään nro 60/1996 ja korkein hallinto-oikeus päätöksellään nro 0380 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Päätös on koskenut kapasiteetiltaan noin t/a valkaistua sulfaattiselluloosaa tuottavaa tehdasta ja noin t/a paperia tuottavaa tehdasta. Päätösten mukaiset kuormitusrajat ovat olleet kuukauden keskiarvoina kalenteripäivää kohti: - BOD 7 korkeintaan 5 t/d - COD Cr korkeintaan 80 t/d - Fosfori korkeintaan 100 kg/d - AOX korkeintaan 1,5 t/d Jätevesien COD Cr -ominaiskuormitus on saanut olla enintään 50 kg/adt, fosforin enintään 60 g/adt ja AOX enintään 1,2 kg/adt.

2 2 Päätös on sisältänyt korvaukset rantakiinteistöjen omistajille rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vesialueen omistajille kalastuksen tuoton alenemisesta vuosilta ja ammatti- ja sivuammattikalastajille kalastuksen vaikeutumisesta vuosilta sekä kalanistutusvelvoitteen. Luvan saajan on ollut istutettava vuosittain kpl kesänvanhaa vaellussiian poikasta ja kpl vaelluskokoista meritaimenen poikasta vahinkovyöhykkeen IV vahinkojen poistamiseksi ja lisäksi kpl keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta ja kpl vaellusikäisiä vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta jätevesikuormituksen aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen vähentämiseksi Pietarsaaren merialueelle. Päätöksen mukaan luvan saajan on ollut jätettävä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus vesioikeudelle vuoden 1998 loppuun mennessä. Hakemus koskee tämän määräyksen mukaista hakemusta. 2) Ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaaminen (LSY-2003-Y-239) Hakemus 2) perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 85/2003/1, jolla UPM- Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaan toiminnalle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa yhtiön haettua sitä sellu- ja paperitehtaan uuden talteenottolinjan rakentamisen ja tuotantokapasiteetin noston johdosta. Lupa koskee Wisapulpin sulfaattiselluloosatehdasta, jonka kapasiteetti on ADt/a ja Wisapaperin paperitehdasta, jonka kapasiteetti on tonnia valkaistua ja valkaisematonta voimapaperia vuodessa sekä tehtaiden kaatopaikkaa ja hakemuksessa tarkoitettua lupamääräysten mukaista toimintaa. Lupa sisältää määräykset päästöistä mereen ja ilmaan, melua, jätteitä, häiriötilanteita ja tarkkailua sekä raportointia koskevat määräykset. Vaasan hallinto-oikeus on ratkaissut hakijan päätöksestä tekemän valituksen päätöksellään nro 05/0155/3 muuttaen osittain lupamääräyksiä. Muutettujen lupamääräysten mukaan päästöt mereen eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Päästö kg/d kuukauden keskiarvona Päästö kg/d vuoden keskiarvona BOD COD Cr fosfori typpi 700 AOX Päästöarvot lasketaan kalenterikuukauden ja -vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Päästöjä laskettaessa otetaan huomioon kaikki

3 3 tehdasalueelta ja Lapakonlahdesta mereen johdetut päästöt, joihin lasketaan mukaan myös häiriöiden ja poikkeustilanteiden aikana johdetut päästöt. Yhtiö on valittanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lupamääräyksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asiaa ei ole vielä ratkaistu. Ympäristölupa on sisältänyt luvan aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta edellyttäen, että päätöksessä asetettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Päätöksen mukainen toiminta on aloitettu Päätöksessä luvan saajalle on määrätty istutusvelvoite, jonka mukaan yhtiön on istutettava vuosittain Pietarsaaren merialueelle jätevesien johtamisesta aiheutuvan vahingon poistamiseksi keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituisia vaellussiian poikasia kpl ja vaellusikäisiä vähintään 18 cm:n pituisia meritaimenen poikasia kpl. Siikaistutukset on tehtävä ensisijaisesti Larsmonsiialla. Istutettavia kalalajeja ja niiden välisiä määräsuhteita voidaan muuttaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla kuitenkin niin, ettei istutuksista saatavan kalastuksen tuoton arvo pienene. Istutukset on tehtävä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Istutusten tuloksellisuutta on seurattava tarkkailuohjelman avulla. Ympäristölupavirasto ei ole käsitellyt ympäristöluvassa vesistön pilaantumisesta johtuvia korvauksia, koska jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen käsittely olisi viivästyttänyt kohtuuttomasti lupa-asian käsittelyä. Ympäristölupavirasto on päättänyt käsitellä asian tältä osin ympäristönsuojelulain 68 :n nojalla erikseen. Hakemus 2) koskee ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamista. Tämän vuoksi luvan saajan oli ollut lisäksi talletettava ennen toimintaan ryhtymistä Länsi-Suomen lääninhallitukselle euron suuruinen vakuus mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. HAKEMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY 1) Jätevesien johtamista mereen koskevien määräysten tarkistaminen UPM-Kymmene Oyj on vesioikeudelle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että yhtiö saisi edelleen johtaa Pietarsaaren tehtaiden jätevedet mereen hakemuksesta lähemmin ilmenevin ehdoin. Yhtiö on pyytänyt, että rantakiinteistöille mahdollisesti määrättävät korvaukset määrättäisiin kertakaikkisina korvauksina. Yhtiö on myöhemmin täydentänyt hakemustaan. Vesioikeus on määrännyt asian käsiteltäväksi vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoimituksessa yhdessä Pietarsaaren kaupungin jätevesien johtamista koskevan hakemuksen kanssa.

4 4 Samassa katselmustoimituksessa on myöhemmin käsitelty myös Oy Alholmens Kraft Ab:n jätevesien ja jäähdytysvesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot ja haitat. Toimitusinsinööriksi on määrätty insinööri Heino Hirvikoski, joka on kutsunut uskotuiksi miehiksi Lars-Ole Sunngrenin ja Marlene Fagerholmin. Biologi Tommi Seppälä on määrätty katselmustoimitukseen asiantuntijaksi kalataloudellisissa kysymyksissä. Katselmuskokoukset on pidetty Pietarsaaressa ja Luodossa Katselmuskirja on allekirjoitettu Se on ollut yleisesti nähtävänä Pietarsaaren kaupungissa ja Luodon kunnassa Muistutusten ja vaatimusten tekemiselle varattu aika on päättynyt Toimitusinsinööri on antanut lausuntonsa muistutusten johdosta. Hakija on antanut selityksensä muistutusten ja toimitusinsinöörin lausunnon johdosta. 2) Ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaaminen UPM-Kymmene Oyj on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa tehnyt esityksensä ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. Yhtiö on hyväksynyt päättyneessä katselmustoimituksessa (asia 1) LSY Y-398) esitetyn rantavahinkojen korvaamisen kertakaikkisina. Kertakaikkiset korvaukset käsittävät kaiken jätevesistä vuodesta 1999 lähtien aiheutuneen ja tulevaisuudessa aiheutuvan vahingon. Sen jälkeen rantakorvauksia ei enää makseta. Katselmuskirjasta poiketen korvauksia ei kuitenkaan makseta niille kiinteistöille, jotka ovat vaihtaneet omistajaa tai jotka on rakennettu vuoden 1990 jälkeen. Katselmuskirjan korvauslaskelmissa käytetyn tontin virkistysarvon aleneman 30 % sijasta virkistysarvon alenemana on käytettävä 10 %. Vesialuevahinkojen osalta yhtiö on esittänyt, että vesialueen kalastuksen tuoton vuotuinen alenema vahinkoalueilla I ja II on vuosina seuraava: Larsmo fiskelag Vestersundby fiskelag Pietarsaaren kaupunki /vuosi /vuosi 834 /vuosi Alenema korvataan istutuksin. Merialue (vahinkoalueet III ja IV) on kalastusarvoltaan hyvä tai erinomainen, joten perusteita korvausvelvollisuudelle ei ole. Kalastuksen tuoton menetys kompensoidaan kokonaisuudessaan istutuksilla. Siinä tapauksessa, ettei vahinkoa katsota voitavan riittävässä määrin kompensoida kalanistutuksilla, rahakorvauksia tulee määrätä maksettavaksi ainoastaan lähinnä purkualuetta sijaitsevien vahinkoalueiden I ja II omistajille. Muiden vesialueen kuormittajien ja hajakuormituksen osuus tulee ottaa istutus- ja korvausvelvoitteita määrättäessä huomioon. Katsel-

5 5 muskirjassa ja siihen liittyvässä kalataloudellisessa lausunnossa ei ole niin tehty. Katselmuskirjassa on esitetty maksettavaksi korvaukset alueen ammattikalastajille vuosilta Koska korvaukset on mahdollista määrittää ainoastaan jälkikäteen ja sitä varten on tehtävä selvitys korvausperusteista, ammattikalastajille aiheutuneita vahinkoja koskeva tarkastelu 2002 jälkeiseltä ajalta on esitetty tehtäväksi ympäristölupaa tarkistettaessa. Yhtiö on ilmoittanut pyrkivänsä sitä ennen sopimaan korvauksista ammattikalastajien kanssa. Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa sekä Pietarsaaren kaupungissa ja Luodon kunnassa Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joiden etua asia saattaa erityisesti koskea. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pietarsaaren kaupungin ja Luodon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Pietarsaaren kaupungilta ja Luodon kunnalta. Hakija on antanut vastineensa lausuntojen ja muistutusten johdosta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pietarsaaren tehtaisiin kuuluvat teollisuusalueella sijaitsevat UPM- Kymmene Oyj:n omistamat Wisapulpin sellutehdas ja Wisapaperin voimapaperitehdas, jotka yhteiset palvelutoiminnot mukaan lukien muodostavat Wisaforestin. Tehdasalueella toimivat myös UPM- Kymmene Oyj:n omistamat Walki Wisa Oy:n paperinjalostustehdas sekä Yhtyneet Sahat Oy:n saha (entinen Wisatimber) ja Oy Alholmens Kraft Ab:n monipolttoainevoimala, joka tuottaa energiaa, höyryä ja kaukolämpöä. Pietarsaaren teollisuusalueen koillisosassa sijaitsee lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n kaatopaikka. Wisapulp valmistaa valkaistua ja valkaisematonta sellua vientiin ja Suomessa sijaitsevien tehtaidensa raaka-aineeksi. Wisapulpin tehtaalla on kaksi kuitulinjaa: pitkäkuituista havupuusellua valmistava kuitulinjalla A ja lyhytkuituista koivupuusellua valmistava kuitulinja B. Sellu valmistetaan kemiallisesti hakettamalla puu kuorimisen jälkeen ja keittämällä hake lipeäliuoksessa. Sellutehtaalla on ollut laajennukseen asti kaksi talteenottolinjaa, jotka on uudistettu yhdeksi talteenottolinjaksi. Laajennus on käsittänyt lisäksi haihduttamon, soodakattilan, turbiinin, generaattorin, kaustistamon ja meesauunin sekä mäntyöljylaitoksen uusimisen. Kuitulinjoja ole ei uusittu, vaan täydennetty purukeittämöllä.

6 6 Suurin osa Wisapulpin sellusta käytetään UPM-Kymmene Oyj:n tehtailla Suomessa ja Keski-Euroopassa hieno- ja aikakausilehtipaperin valmistamiseen. Osa sellusta toimitetaan pumppumassana Wisapaperin voimapaperitehtaalle. Wisapaperin voimapaperin valmistuksessa käytetään ainoastaan ensiökuidusta valmistettua sellua. Wisapaper valmistaa valkaistuja ja valkaisemattomia säkki-, voima- ja erikoispaperilaatuja. Tuotannosta menee vientiin noin 60 %. Pietarsaaren tehtaiden tuotanto on vuosina ollut: Valkaistu sellu t Valkaisematon sellu t Paperi ja kartonki t Jätevedenkäsittely Yleistä Sellu- ja paperitehtaan jätevedet on vuodesta 1986 lähtien käsitelty biologisessa aktiivilietelaitoksessa. Tehdasalueen saniteettivedet kerätään ja johdetaan Pietarsaaren kaupungin Alhedan jätevedenpuhdistamolle. Aktiivilietelaitokselle johdetaan sekä happamia että alkalisia prosesseista tulevia vesiä. Vedet johdetaan esiselkeytyksen kautta neutralointiin. Samalla lisätään tarvittavat ravinteet ennen kuin vedet johdetaan ilmastusaltaaseen, jossa jätevesi puhdistetaan biologisesti. Vesi johdetaan jälkiselkeyttimen ja jälkitasausaltaan kautta jälkiilmastukseen. Lietteet käsitellään lietelaitoksessa ja sekä primääri-, bio- että kuoriliete kuljetetaan poltettavaksi voimalaitoksella. Laajennuksen jälkeen bioliete on poltettu soodakattilassa. Pietarsaaren koko tehdasalueen jätevedet johdetaan puhdistuksen jälkeen merestä patoamalla erotetun jälkitasausaltaana toimivan Lapakonlahden kautta mereen. Tehtaiden jätevesien lisäksi Lapakonlahden kautta mereen johdetaan tehdasalueen sade- ja jäähdytysvedet ja JARO Oy Ab:n neutraloidut peittauslinjan jätevedet samoin kuin Kråkholman järven vedet. Mekaaninen käsittely Kiintoainetta sisältävät jätevedet kulkevat omissa viemäreissään. Ennen puhdistusta laitoksen aktiivilieteosassa kiintoaineellisista jätevesistä poistetaan kiintoaine selkeyttämällä kahdessa suuriläpimittaisissa pyöröselkeyttimissä. Esiselkeytin 1:een pumpataan lä-

7 7 hinnä puunkäsittelyn jätevedet ja esiselkeytin 2:een lähinnä kuitulinjojen kuitupitoiset jätevedet. Puunkäsittelyn kiertovesi ja lietteenkäsittelyn jätevesi selkeytetään kuorivesiselkeyttimessä, josta kirkaste osaksi palautetaan puunkäsittelyyn kiertovedeksi ja osaksi johdetaan toisen selkeyttimen kautta jätevesien puhdistuslaitokselle. Biologinen käsittely Aktiivilietelaitoksen liete on elävää biolietettä, jonka elintoiminnot/puhdistuskyky ovat parhaimmillaan neutraalilla alueella. Tämän takia jäteveden ph säädetään ph-alueelle 6-8 kalkilla tai rikkihapolla. Jotta jätevesien biologinen puhdistus olisi mahdollista, se tarvitsee ravinteita (typpeä ja fosforia) oikeassa suhteessa puhdistettavaan ainemäärään verrattuna. Tehtaan jätevedessä on ravinteita yleensä riittävästi. Häiriötilanteissa, kun BOD 7 päästö on suuri, lisätään ravinteita. Typpiravinteena käytetään ureaa. Fosforiravinteena on fosforihappo. Vaahdonestoainetta lisätään tarvittaessa. Neutraloinnin jälkeen jätevesi virtaa ilmastusaltaaseen, jossa jäteveteen sekoitetaan jälkiselkeyttimillä erotettu bioliete. Sekoitus tapahtuu pintailmastimilla, joilla hoidetaan myös prosessin vaatima ilman siirto veteen. Ilmastusaltaan tilavuus on m 3 ja viipymä h. Ilmastusallas on varustettu 28 erityyppisellä pintailmastimella. Ilmastusaltaasta jätevesi pumpataan koururuuvipumpuilla jälkiselkeytykseen. Jälkiselkeytyksessä aktiiviliete erotetaan puhdistetusta jätevedestä. Selkeytetty vesi dekantoituu reunakouruihin ja menee Lapakonlahden jälki-ilmastuksen kautta mereen. Erotettu liete johdetaan pääosiltaan takaisin ilmastukseen. Pieni osa, ylijäämäliete, pumpataan biolietteen tiivistämöön. Sieltä kirkaste palautuu takaisin ilmastusaltaaseen, ja tiivistynyt bioliete pumpataan lietelaitokselle. Lapakonlahti, puskuriallas ja puhdasvesiviemärit Jälkiselkeyttimien kirkaste johdetaan kanavia pitkin Lapakonlahteen. Sinne ohjataan myös tehtaan sade- ja lauhdevedet ja JARO Oy Ab:n jätevedet sekä Kråkholman järven vedet. Lapakonlahti on välipengerryksin jaettu 3 altaaseen, joiden tilavuudet ovat , ja m 3. Katastrofitilanteessa päästö voidaan eristää johonkin osaan Lapakonlahtea. Lapakonlahteen laskeutuu sinne tullutta ja siellä muodostunutta kiintoainetta. Liete Lapakonlahdesta ja puskurialtaasta ruopataan 3-4 vuoden välein. Liete johdetaan kahteen purkukanavan suulla sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Läjitysaltaista kirkasvesi johdetaan settipadon kautta Lapakonlahteen.

8 Päästöt mereen 8 Lapakonlahdesta vesi virtaa neljällä jälki-ilmastimella ja kahdella öljypuomilla varustetun purkukanavan kautta mereen. Kaatopaikan suotovedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle aina puskurialtaan kautta. Poikkeuksellisessa tilanteissa puskurialtaalle johdetaan muita päästöjä. Puskuriallas on tilavuudeltaan m 3 ja jätevesi voidaan ohjata sinne päätekaivolta viemärihaarakohtaisesti. Puskurialtaan viipymä on viemäristä riippuen 1-3 d. Tavallisin syy jonkin viemärin jätevesien ohjaamiseen puskurialtaaseen on ko. jätevesijakeen kohonnut hapenkulutus, jonka tyydyttämiseen jätevesilaitoksen ilmastusteho ei riitä. Mikäli tehtaalta tulevan päästön arvioidaan vahingoittavan lietekantaa tai olevan sellainen, että aktiivilietelaitos ei pysty sitä tehokkaasti puhdistamaan, päästö ohjataan aktiivilietelaitoksen rinnalle kytkettyyn puskurialtaaseen. Puhtaat sade- ja jäähdytysvedet johdetaan puhdistuslaitoksen ohi Lapakonlahden kautta mereen. UPM-Kymmene Oyj:n päästöt mereen muodostuvat aktiivilietelaitoksella käsiteltyjen Lapakonlahden kautta johdettujen jätevesien sisältämistä päästöistä ja puhdistamattomina Lapakonlahden kautta johdettujen vesien sisältämistä päästöistä. Puhdistamolla käsiteltyjä päästöjä ovat sellu- ja paperitehtaiden jätevesipäästöt, Walki Wisa Oy:n paperinjalostustehtaan jätevesipäästöt ja kaatopaikan suoto- ja hulevesien päästöt. Puhdistamattomia päästöjä ovat Lapakonlahden kautta johdettujen tehdasalueen sade- ja jäähdytysvesien päästöt mukaan lukien Yhtyneet Sahat Oy:n sahan hulevesien päästöt ja Lapakonlahteen puskurialtaan kautta häiriötilanteissa johdettujen puhdistamattomien jätevesien sisältämät päästöt, sekä Kråkholman järvestä tuleva kuormitus ja JARO Oy Ab:n jätevedet, jotka johdetaan mereen Lapakonlahden kautta. Lapakonlahdesta mereen johdettu vesimäärä ja tehtaiden päästöt mereen (vuoden 2004 päästöistä vähennetty JARO Oy:n typpipäästöt 134 kg/d) ovat vuosina olleet seuraavat: Vuosi Mereen Fosfori Typpi BOD 7 Kiintoaine COD Cr AOX m 3 /s kg P/d kg N/d t/d t/d t/d t/d , ,5 1,8 55 0, , ,4 2,0 66 0, , ,0 3,6 60 0, , ,2 3,0 58 0, , ,9 2,6 49 0, , ,1 3,3 52 0, , ,7 2,0 53 0, , ,0 2,4 51 0, , ,4 1,7 53 0, arvio ,7 30 0,33

9 9 Lapakonlahteen on vuonna 2001 tullut kuormitusta hakijan biologisen puhdistamon päästöjen lisäksi seuraavasti: Kohde Vesimäärä Fosfori Typpi BOD 7 COD Cr m 3 /s kg P/d kg N/d t/d t/d Jäähdytys- ja sadevedet 0,870 3, Kråkholman järvi 0,026 0,3 3 Yhtyneet Sahat Oy 0,010 0, JARO Oy Ab 0, Vuonna 2001 Lapakonlahden reduktio-% on ollut seuraava: kiintoaine 51 %, BOD 7 28 %, COD Cr 7 %, fosfori 23 %, typpi 9% ja AOX 4 %. Alla taulukossa arvio Luodonjärven taustakuormituksen osuudesta Lapakonlahdesta mereen johdetuissa jätevesissä vuonna 2001: Kuormitus Vesimäärä Fosfori Typpi BOD 7 COD Cr AOX m 3 /s kg P/d kg N/d t/d t/d t/d Lapakonlahti 1, ,1 52 0,24 Taustakuorma 1, ,15 0,9 Tehtaiden päästöt mereen sisältävät jäte- ja jäähdytysveden lämpenemisen vuoksi myös lämpöpäästöjä. Tehtaiden jätevesien mukana mereen menee hakijan arvion mukaan lämpöä 13,01 GJ/ADt, joka vuositasolla merkitsee lämpökuormaa TJ/a. Laajennuksen jälkeen lämpöpäästö on ollut arviolta 9,80 GJ/ADt eli TJ/a, mikä merkitsee sitä, että lämpöpäästö mereen on kasvanut noin 7 %. Kalanistutukset merialueelle Merialueelle vuosina istutetut kalamäärät ovat olleet: Laji Meritaimen Vaellussiika Larsmon siika Kuha Järvitaimen Istutukset merialueelle on tehnyt Österbottens Fiskarförbund rf. UPM-Kymmene Oyj:n toimeksiannosta. Istutetut taimenet ovat olleet noin 21 cm:n pituisia 2-vuotiaita istukkaita ja kuha- ja siikaistukkaat 1-kesäisiä ja noin 10 cm:n pituisia.

10 10 MERIALUEEN TILA JA SEN KÄYTTÖKELPOISUUS Hydrografia Merialueen tila UPM-Kymmene Oyj Pietarsaaren sellu- ja paperitehtaiden jätevesien purkualue sijoittuu Pohjanlahden keskiosaan eteläisen Perämeren ja Merenkurkun rajamaille Pietarsaaren kaupungin ja Luodon kunnan alueille. Etelässä alue rajoittuu Lapuanjoen suistoon. Meriveden suolaisuus on ulkomerellä 3,5-4 ja se vähenee saaristossa rannikkoa kohti tultaessa. Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo ovat matalaa ja monien saarten rikkomaa merialuetta. Saaristossa veden syvyys on enimmäkseen alle 5 m. 20 metrin syvyyskäyrä kulkee selvästi saariston ulkopuolella. Maankohoaminen vaikuttaa alueella voimakkaasti rantaviivaan. Alue on sisäsaaristoa, johon laskevat Luodon-Öjan makeavesialtaan sulkujen kautta Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen, Purmonjoen ja Kovjoen vedet. Vuonna 1998 käyttöön otetun uuden säännöstelyohjeen mukaisesti Luodonjärven pinta on erotettu meriveden pinnasta, mutta vedet tulevat edelleen sykäyksittäin merialueelle Gertrudin ja Hästgrundetin tulvaluukkujen ollessa auki. Järvestä juoksutettava vesimäärä on vuositasolla runsas 31 m 3 /s. Gertrudissa on myös kalatie, joka on rakennettu luonnonuomatyyppisesti siten, että virtaama vaihtelee meriveden ja järven pintojen välisestä korkeuseroista riippuen. Luukku on pääsääntöisesti auki ja sulkeutuu automaattisesti, kun vedenpintojen välinen ero on noin 10 cm. Luodonjärven juoksutukset painottuvat kevättulvan aikaan huhti-toukokuulle. Pysyvä jääpeite muodostuu saaristoon yleensä juuri ennen joulua ja jäät lähtevät toukokuun alkupuolella. Ulompana jääpeite muuttuu pysyväksi vuodenvaihteen tienoilla ja jäidenlähtö ajoittuu maaliskuun lopulle. Meriveden pinnankorkeus on vaihdellut Pietarsaaren edustalla merentutkimuslaitoksen Pietarsaaren mareografin mittaustulosten mukaan jaksolla cm -113 cm välillä verrattuna teoreettiseen keskiveteen. Jätevesien leviäminen Pietarsaaren edustalla on riippuvaista meriveden liikkeistä, tuulista ja Luodonjärven juoksutuksista. Hästgrundetin patoluukkujen kautta mereen purkautuva järvivesi laimentaa jätevesiä ja juoksutukset vaikuttavat jätevesien kulkeutumiseen ja leviämiseen etenkin talviaikaan. Purkupaikan lähirannikkoalue on matala ja sen takia jätevesikerros ulottuu koko vesipatsaaseen. Talvisin makeiden vesien sekoittuminen tapahtuu hitaammin ja koko saaristossa on jään alla havaittavissa 1-3 metrin paksuinen makeanveden kerros. Avovesikaudella jätevedet sekoittuvat tehokkaammin ja tasaisemmin koko vesipatsaaseen. Alivirtaamakausina jätevesikuormituksen merkitys tosin korostuu. Jätevesikuormituksen pienentyessä merialueen tilassa on ollut todettavissa selvää paranemista. Tämä näkyy selvimmin happitilanteen

11 Pohjaeläimistö 11 paranemisena ja näkösyvyyden kasvamisena rannikon lähialueella luvulla saariston veden happitilanne on ollut tyydyttävä ja avomerellä hyvä, vaikka alentuneita pitoisuuksia on havaittu talvisin jätevesien purkualueiden läheisissä matalissa lahdissa. Pietarsaaren edustan merialueen rehevöitymiskehitystä on seurattu veden ravinne-, klorofylli-a- ja kasviplanktonbiomassan määritysten avulla. Pietarsaaren edustan merialue on arvioitu pääosin fosforirajoitteiseksi. Alkukesällä merialue on kuitenkin ajoittain osoittautunut sekä fosfori- että typpirajoitteiseksi. Fosforin pitoisuuksissa on havaittavissa laskua 1990-luvulla jätevesien purkualueiden läheisyydessä. Typpikuormituksen merkitys rehevöitymiskehityksessä on vähäinen. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuuksien perusteella rehevä alue on vetäytynyt sisemmäksi saaristoon Ådö-Helsingön- Tolvmansgrundetin tasolle asti. Ulkosaaristo on lievästi rehevää ja merialue Örenin ulkopuolella karua. Merialueen kasviplanktonbiomassa on 1980-luvulta alkaen ollut noususuunnassa. Verrattaessa vuosien 1990 ja 1995 tuloksia voidaan todeta kasviplanktonbiomassan kaksinkertaistuneen. Klorofylli-apitoisuudet ovat alhaisemmat kuin alueen ravinnetaso edellyttäisi. Syynä on pidetty veden tummasta väristä johtuvaa tuottavan kerroksen ohuutta. Tehostuneen käsittelyn myötä on mereen johdettavista jätevesistä poistunut myös tuotantoa rajoittavia tekijöitä ja seurauksena on ollut klorofylli-a-pitoisuuden kohoaminen 1990-luvun lopulla jätevesien fosforikuormituksen pienenemisestä huolimatta luvulle tultaessa klorofylli-a-pitoisuuksien nousu on taittunut lievään laskuun. Pietarsaaren edusta rannikolta lähisaaristoon on luvulla luokiteltu lievästi reheväksi ja muut merialueet rehevöitymässä oleviksi. Vuoden 2002 tarkkailuraportin mukaan reheväksi luokiteltiin Alholman pohjoispuoli ja läntinen lahti, lievästi reheväksi alue Vanhansatamanlahdelta rannikonmyötäisesti linjan Ådön-Hälsingön sisäpuolelta Kackurinlahdelle asti ja rehevöitymässä olevaksi alue Ådön pohjoiskärjen Mässkärin ja Hälsingön eteläkärjen linjaukselta ulkomerelle päin. Pietarsaaren merialueen pohjaeläimistö on varsin tavanomainen. Rehevillä lähirannikon alueilla pohjaeläimistössä on selkeästi havaittavissa reheville vesialueille ominaiset piirteet: ryhmien määrä on vähentynyt, mutta rehevyyttä sietävissä ryhmissä yksilömäärät ja biomassat ovat kasvaneet. Eri pohjaeläinlajien yksilömäärät ja kokonaisbiomassat ovat eri vuosina vaihdelleet, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Ulompana merellä pohjat ovat ravinneköyhiä mineraalipohjia, joilla pohjaeläimistön määrä jää luontaisesti rehevämpiä rannikkoalueita alhaisemmaksi. Kuolleita pohjia merialueella ei ole. Merialueen kotiloista on tutkittu kloorifenoleja vuodesta 1987 alkaen. Kloorivalkaisun päättymisen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa vuosina

12 ja 2001 limakotiloiden kloorifenolipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan. Kalasto Merialueen kuormitus Huolimatta Pietarsaaren edustan merialueen tilan parantumisesta lähirannikon ja sisäsaariston alueella ulkosaariston ja ulkomeren alue on vähitellen lievästi rehevöitynyt. Kalaston elinalueena merialue on nyt huomattavasti parempi kuin luvuilla. Kalastusalueet ovat 1990-luvun aikana tulleet vähitellen takaisin lähemmäksi rannikkoa. Ammattikalastajat kalastavat ulommilla alueilla voimakkaasti. Kotitarvekalastajat kalastavat paljon myös saariston ja lähirannikon alueilla. Pietarsaaren merialueella kalaston yleisimmät lajit ovat ahven, kiiski, lahna, särki, kuore ja siika, joka on tärkein saalislaji. Kotitarvekalastajien saaliista siian osuus oli vuonna 1996 vajaa 30 % ja ammattikalastajien saaliista noin 55 %. Ahven, hauki ja simppu ovat seuraavaksi yleisimmät lajit kotitarvekalastajilla. Ammattikalastajilla lohi on selvästi toiseksi tärkein saalislaji. Valtaosa siiasta pyydetään saariston ulko-osista ja ulkomerialueelta. Siioista karisiika on yleistynyt ja vaellussiika vähentynyt. Säyneiden lisääntyminen alueella ja muikkujen esiintyminen Ådön itäpuolella kertoo myös veden puhdistumisesta. Alueella 1990-luvun lopulla tehtyjen tutkimusten yhteydessä pyydetyissä kaloissa ei ollut haitallisia elohopea- ja kloorifenolipitoisuuksia, jotka olisivat estäneet kalojen käyttöä ihmisravinnoksi. Makuhaittojakaan ei esiintynyt, mutta aivan jätevesien purkupaikan läheisyydestä pyydetyt kalat eivät aistinvaraisessa arvioinnissa kelvanneet ruokakaloiksi. Kalastus Pietarsaaren edustan merialueella on varsin voimakasta. Vuonna 1996 kalastusluvan ostajia oli 653. Ammattikalastajia näistä oli 74. Ammattikalastajista noin kolmannes oli sellaisia kalastajia, joille kalastus on tärkein tulonlähde. Kotitarvekalastajien vuosisaalis oli keskimäärin 213 kiloa/ruokakunta. Ammattikalastajien ruokakuntakohtainen vuosisaalis oli vuonna 1996 keskimäärin kiloa. Kotitarvekalastajien ruokakuntakohtainen saalis on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 10 vuoden aikana. Verkkopyynti on selvästi suosituin kalastustapa Pietarsaaren edustan merialueella. Kotitarvekalastajien verkkomäärät ovat paikoitellen huomattavan suuret. Vapakalastus on vähäistä. Pietarsaaren edustan merialueen kuormitusta on seurattu säännöllisesti 1970 luvulta lähtien. Merialueen tilaan vaikuttavat etenkin UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden, JARO Oy Ab:n ja Pietarsaaren kaupungin jätevedet ja Luodonjärven vesi sekä lähivaluma-alueelta tuleva hajakuormitus.

13 13 Suurin pistekuormittaja on edelleenkin UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaat, vaikka niiden jätevedet (noin m 3 /d) on vuodesta 1986 alkaen käsitelty biologisesti aktiivilietelaitoksessa ennen niiden johtamista Lapakonlahden kautta mereen Alholmenin koillispuolelle. Merkittävin osa puhdistamolla käsitellyistä jätevesistä on peräisin sellutehtaalta ja paperitehtaalta. Yhtyneet Sahat Oy:n sahan ja Walki Wisa Oy:n jätevesipäästöt sekä kaatopaikan valumavedet muodostavat näistä hyvin pienen osan. Tehtaiden puhtaat jäähdytysvedet ja sadevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta. Suoraan mereen johdetaan ainoastaan Oy Alholmens Kraft Ab:n jäähdytysvedet. Pietarsaaren tehtaiden jätevesien happea kuluttavat päästöt ovat pienentyneet jo 1970-luvulla merkittävästi prosessiteknisen muutoksen johdosta. Aktiivilietelaitoksen käyttöönoton myötä BOD 7 -päästö on laskenut edelleen noin kymmenenteen osaan aiemmasta luvulla happea kuluttava BOD 7 -päästö on pysynyt välillä 2-5 t O 2 /d luparajan ollessa tuolloin 5 t O 2 /d. Kemiallista hapenkulutusta on seurattu vuodesta Kemiallinen happea kuluttava COD Cr -päästö on kääntynyt 1990-luvun puolesta välistä laskuun ollen noin t O 2 /d. Kemiallisen hapenkulutuksen luparaja on silloin ollut 80 t O 2 /d. Fosforipäästöissä on ollut havaittavissa koko 1990-luvun jatkunut laskeva suunta 1980-luvun päästöistä kg P/d vuosien noin 40 kg P/d fosforipäästöihin. Fosforipäästön luparaja on silloin ollut 100 kg P/d. Typen osalta johdonmukaista muutossuuntaa ei päästöissä ole havaittavissa, sillä typpipäästöt ovat koko 90-luvun olleet välillä kg/d. Silloinen lupa ei sisältänyt raja-arvoa typpipäästöille. JARO Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta yhdessä Pietarsaaren tehtaiden jätevesien kanssa. JARO Oy Ab:n jätevesien typpipäästö ei annetun päätöksen dnro LSU-2002-Y-462 (111) mukaan saa ylittää raja-arvoa kg/a eikä jälkeen raja-arvoa kg/a. Niiden typpipäästö mereen on noin % Pietarsaaren tehtaiden typpipäästöistä. Pietarsaaren tehtaiden AOX-päästöt ovat olleet viime vuosina alle 0,5 t/d. Lupaan sisältyvä AOX -päästön raja-arvo on tuolloin ollut 1,5 t/d. Pietarsaaren kaupungin lähes asukkaan puhdistetut jätevedet (noin m 3 /d) johdetaan jäteveden puhdistamolta satamaaltaan kautta Alholmsfjärdenille. Puhdistamo on aktiivilietelaitos lisättynä kemiallisella jälkisaostuksella. Kaupungin jätevesillä on paikallista vaikutusta etenkin Vanhan Sataman lahdella. Pietarsaaren puhdistamon happea kuluttava BOD 7 päästö on alle 100 kg O 2 /d, fosforikuormitus alle 5 kg P/d ja typpipäästö runsas 200 kg N/d. Luodonjärven vesi on humuspitoista, runsasravinteista ja ajoittain hapanta. Sen mukanaan tuoma fosforikuormitus mereen on noin 100 kg P/d ja typpikuormitus kg N/d.

14 14 Pietarsaaren edustan merialueelle tulee purojen ja ojien kautta lähivaluma-alueelta vuodessa hajakuormituksena fosforia runsas kg P/a ja typpeä noin kg N/a. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) oli vuonna 2001 yhteistarkkailuraportin mukaan seuraava: Muuttuja kg/d Pietarsaaren tehtaat Pietarsaaren kaupunki Luodonjärvi Lähivalumaalue BOD SS tot-p tot-n m 3 /d Merialueen käyttökelpoisuus Koko aluetta ajatellen jätevesipäästöt ovat olleet suurimmat luvun lopulta 1980-luvun lopulle, jolloin valkaistun sellun tuotanto kaksinkertaistui, eikä jätevesien biologista puhdistamoa vielä ollut. Merivesi oli tuolloin laajalla alueella varsinkin jään alla pahanhajuista ja hapen vajaus oli selvä. Ravinnepitoisuudet olivat korkeita, mutta levätuotanto kuitenkin niukkaa. Rannikon ja saariston käyttökelpoisuus virkistykseen ja kalastukseen oli tuolloin merkittävästi heikentynyt. Jätevesien biologisen käsittelyn alettua vuonna 1986 merialueen kuormitus on vähentynyt sekä orgaanisen happea kuluttavan aineen että kiintoaineen osalta noin 90 %. Seuraukset ovat näkyneet vedenlaadun ja vesistön käyttökelpoisuuden paranemisena virkistyskäyttöä ja kalastusta ajatellen. Vuosien vedenlaatutulosten perusteella laaditun virkistyskäyttöluokituksen mukaan merialueen lähirannikko ja saaristovyöhyke kuuluvat tyydyttävään virkistyskäyttöluokkaan. Saaristovyöhykkeen etelä- ja ulko-osat kuuluvavat hyvään ja ulkomerialue erinomaiseen virkistyskäyttöluokkaan. Erinomaisen vesialueen raja on viime vuosina siirtynyt hieman lähemmäksi rannikkoa, mutta toisaalta tyydyttävän vesialueen vyöhyke on laajentunut saariston sisäosiin. Pietarsaaren merialueen käyttömuotoja ovat kalastus, veneily ja loma-asutus. Loma-asuntojen ja veneiden määrä on viime vuosina lisääntynyt ja ammattimainen kalastus on siirtynyt lähemmäs rannikkoa parantuneen vedenlaadun takia. KATSELMUSKIRJA Toimitusmiesten esitys lupamääräyksiksi Jätevesien mereen johtamista koskevan asian katselmustoimituksen toimitusmiehet ovat esittäneet päästöille mereen katselmuskirjassa

15 15 seuraavat päästöraja-arvot: BOD 7 4,5 t/d, COD Cr 72 t/d ja kokonaisfosfori 60 kg/d kuukausikeskiarvoina. Toimitusmiesten esitys AOX -kuormituksen raja-arvoksi on 0,6 t/d kolmen kuukauden liukuvana keskiarvona. Typpikuormitukselle toimitusmiehet eivät ole esittäneet raja-arvoa. Raja-arvot tulee saavuttaa vuoden 2005 alusta lähtien. Lisäksi yhtiön on katselmuskirjan määräyksen 11) mukaan viimeistään toimitettava ympäristökeskukselle selvitys ja kustannusarvio mahdollisuuksista vähentää jätevesien määrää, niiden sisältämää kuormitusta ja jätevesien aiheuttamia haittoja ja tehtävä yhteistyössä Pietarsaaren kaupungin kanssa jätevesien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi erillisselvitys konkreettisista ja yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla Pietarsaaren edustan merialueen tilaa voidaan parantaa. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat muun ohella vesialueen ruoppaukset ja muut vedenvaihtuvuutta edistävät toimenpiteet. Typen vaikutuksia merialueen tilaan samoin kuin keinoja typpikuormituksen vähentämiseksi tulee samoin selvittää erillisselvityksessä yhteistyössä Pietarsaaren kaupungin kanssa. Toimitusmiesten arvio jätevesien johtamisesta aiheutuvista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä Rantavahingot Korvausten määräämisen ja arvioimisen yleiset perusteet Jätevesien johtamisesta aiheutuva veden laadun huonontuminen ja siitä rantakiinteistöjen käytölle aiheutuva haitta on katselmuskirjassa vesilain 11 luvun 3 :n mukaan esitetty korvattavaksi kiinteistökohtaisesti haitankärsijöille, jotka ovat joko rantakiinteistöjen omistajia tai vuokralaisia. Jätevesistä rannan käytölle aiheutuvaa haittaa arvioitaessa on otettu huomioon myös rantakiinteistön käytön muutokset vahingon ilmenemisen jälkeen. Rannankäytölle aiheutuvan haitan korvausperusteena on kiinteistön vesistösidonnainen virkistyskäyttöarvo. Virkistyskäyttöarvon määrän arvioinnissa yhtenä kriteerinä ovat kiinteistöllä olevat, vesistösidonnaista virkistyskäyttöä palvelevat rakennukset. Toimenpiteet, jotka lisäävät kiinteistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön, on hyväksytty virkistyskäyttöarvoa korottavina tekijöinä. Ylärajana virkistyskäyttöarvolle on ollut edellä sanottu kiinteistön käytön tavanomaisuus ja kohtuullisuus. Rakennusten puuttuminen tai niiden huono kunto on alentanut arvioidun haitan määrää tai johtanut siihen, ettei korvattavaa haittaa ole katsottu aiheutuneen. Rantavahinkoarvioinnin pääperiaatteet ovat: Määritetään veden käyttökelpoisuuden perusteella vahinkoalue vahinkovyöhykkeineen, arvioidaan kullekin vahinkovyöhykkeelle prosentuaalinen kokonaisvahinko,

16 16 arvioidaan rantatontin keskimääräinen neliöhinta alueella. Korjataan saatua neliöhintaa tontin ominaisuuksien mukaan valitulla kertoimella, arvioidaan rakennusten päivänarvo, kerrotaan tontin kokonaishinta kysymyksessä olevan vahinkovyöhykkeen vahinkoprosentilla ja lasketaan korvaukset tontin ja rakennuksen osalta yhteen. Rantavahinkojen aikaisempi arviointi Vuosina aiheutuneet rantavahingot oli arvioitu katselmustoimituksessa vuonna Vesioikeus oli hyväksynyt toimitusmiesten käyttämät vahinkoarvioinnin periaatteet. Rantavahingot vuodesta 1992 eteenpäin oli arvioitu katselmustoimituksessa, joka oli päättynyt helmikuussa Arvioinnissa oli käytetty samoja periaatteita kuin vuosien arvioinnissa. Toimitusmiehet olivat arvioineet vahinkoasteen kehittyneen seuraavasti: Vahinkojakso Vahinkovyöhyke I II III % 40 % 20 % % 20 % 0 % % 0 % 0 % % 0 % 0 % Rantatontin keskimääräiseksi neliöhinnaksi toimitusmiehet olivat arvioineet 40 mk/m 2. Tontin neliöhinta oli korjattu tontin ominaisuuksien mukaan kertoimilla. Rakennukset oli arvioitu VTT:n Rakennustalouden laboratorion arvio-ohjeita käyttäen ja niitä paikallisiin olosuhteisiin soveltaen. Virkistyskäyttöön tarkoitetun tontin ylärajana oli käytetty m 2 :n suuruisen hyvälaatuisen rantatontin arvoa. Kun tontin hintaa oli korjattu koosta riippuvalla kertoimella 0,8, sen arvoksi oli saatu mk. Tontilla sijaitsevien rakennusten arvon ylärajana oli käytetty mk. Kyseiset rajat ylittävän osuuden ei ollut katsottu enää lisäävän virkistysarvoa ja kiinteistöille oli esitetty maksettavaksi ylärajan mukaiset korvaukset. Korvattava määrä oli saatu kertomalla tontin kokonaishinta kysymyksessä olevan vahinkovyöhykkeen vahinkoprosentilla, kertomalla rakennuksien päivänarvo rakennuksien vahinkoprosentilla, ja laskemalla korvaukset tontin ja rakennuksien osalta yhteen. Saatu korvaussumma oli muutettu vuosikorvauksiksi koron huomioon ottavilla laskelmilla. Vesioikeus oli hyväksynyt toimitusmiesten arvion ja periaatteet päätöksessään nro 101/1994/3, muilta osin, paitsi muuttanut toimitusmiesten esittämät kertakaikkiset korvaukset vuotuiskorvauk-

17 17 siksi. Rantavahingot olivat tuolloin aiheutuneet kokonaisuudessaan silloisen Wisaforest Oy Ab:n jätevesien johtamisesta. Rantavahingot alkaen vuodesta 1999 Toimitusmiehet ovat arvioidessaan rantavahinkoja vuodesta 1999 eteenpäin käyttäneet samoja arviointiperusteita kuin edellisissä katselmustoimituksissa. Toimitusmiehet olivat arvioineet vahingon suuruudeksi 30 % tontin virkistysarvosta ja 10 % rakennusten päivänarvosta. Toimitusmiehet ovat katsoneet selvitysten ja käytännön kokemusten perusteella, että virkistyskäyttöhaitta ei ole pienentynyt vuoden 1998 jälkeen, vaan on pysynyt samana. Tämän vuoksi rantavahinkoalue ja rantavahingon suuruus on sama 30 % myös vuodesta 1999 alkaen. Rantavahinkoarvioinnin pohjana oleva kiinteistöarviointi on tehty alunperin vuodenvaihteen 1988/1989 hintatasossa. Toimitusmiehet ovat tarkistaneet kiinteistökohtaiset laskelmat tontin ja rakennusten arvosta vuodenvaihteen 2002/2003 hintatasoa vastaaviksi kertomalla ne hintatason muutosta kuvaavalla kertoimella 1,4. Toimitusmiehet ovat tarkastaneet vahinkoalueella olevat kiinteistöt vuosina 2001 ja 2002 ja ottaneet huomioon rantakiinteistöjen käytön muutokset. Toimitusmiehet ovat arvioineet, että jätevesien vaikutus rantaalueiden virkistyskäyttöön on pysynyt muuttumattomana luvulta lähtien. Uuden tuotantolinjan rakentaminen tuotantokapasiteetin nostamisesta huolimatta ei ennakkoarviointien mukaan lisää merialueen kuormitusta. Näin ollen virkistyskäyttöhaitta pysyy samansuuruisena myös tulevina vuosina. Tällä perusteella toimitusmiehet ovat esittäneet, että rantavahingot korvataan kertakaikkisesti vuosikorvausten sijasta. Mikäli ympäristölupavirasto päätyy harkinnassaan kuitenkin vuosikorvauksiin, toimitusmiesten esittämät kertakaikkiset korvaukset voidaan muuttaa vuosikorvauksiksi kertomalla kertakaikkinen korvaus luvulla 0,05 (= 5 % kertakorvauksesta). Koska yhtiöillä on ollut lupa johtaa jätevesiä ennen kuin siitä aiheutuneet vahingot ja haitat on määrätty korvattaviksi, korvauksille on vesilain 11 luvun 14 a :n 3 momentin mukaisesti esitetty maksettavaksi 6 prosenttia vuotuista korkoa siitä lukien, kun toimenpiteeseen on ryhdytty, toisin sanoen edellisen korvausjakson päättymisestä alkaen. Katselmustoimituksen aikana on esitetty, että rantavahinkokorvaukset tulisi ohjata jätevesien vaikutusten alaisena olevan vesistöalueen kunnostamiseen. Näin ei ole tapahtunut eikä asiasta ole sovittu. Tämän vuoksi toimitusmiehet ovat esittäneet rantavahinkokorvausten maksamista aikaisemman ja lakiin perustuvan käytännön mukaisesti vahinkoalueen kiinteistöille. Toimitusmiehet ovat katselmuskirjassa esittäneet rantavahingoista maksettavaksi korvauksia 129 kiinteistön omistajalle tai vuokralaiselle kertakaikkisina korvauksina yhteensä euroa.

18 18 Vesialuevahingot Korvausten määräämisen ja arvioimisen yleiset perusteet Vesialuevahingolla tarkoitetaan kalastuksen tuoton alenemista. Vesialuevahinkojen vahingonarviointi perustuu kalataloudellisiin selvityksiin. Arvioinnin pääperiaatteet ovat: määritetään kalansaalis = kalaveden tuotto lähtien siitä, että jätevedet eivät vaikuta vesialueella käyttäen hyväksi vertailualueen tietoja, määritetään vahinkoalue vahinkovyöhykkeineen likaantumisen perusteella, määritetään prosentuaalinen vahinko kullekin vahinkovyöhykkeelle, määritetään kalan hinta, määritetään kalastuskustannukset. Vesialuevahingot on maksettava vesialueen omistajille. Vesialueen omistajina toimivat yhteisaluelain mukaiset osakaskunnat. Korvaus voidaan määrätä myös kalastuskunnille, mikäli osakaskunnat eivät ole järjestäytyneet. Toimitusmiesten tiedossa ei ole ollut, että osakaskunnat olisivat Pietarsaaren edustan merialueella järjestäytyneet. Tämän vuoksi korvaukset on esitetty maksettaviksi vesialueen omistajien muodostamille kalastuskunnille. Vesialuevahinkojen aikaisempi arviointi Vuosien vesialuevahingot oli arvioitu vuoden 1991 hintatasossa katselmustoimituksessa, joka oli päättynyt helmikuussa Vesioikeuden päätös asiassa oli annettu Vesioikeus ei ollut muuttanut toimitusmiesten käyttämiä korvausperusteita. Kalataloudellisten tutkimusten ja vertailutietojen avulla oli Pietarsaaren edustan optimisaaliiksi eli saaliiksi ilman jätevesien vaikutusta arvioitu 30 kg/ha/v. Vahinkoalue oli jaettu kahteen alueeseen, saaristo- ja ulkomerialueeseen, joissa saalisjakautumat olivat poikenneet toisistaan. Vesialueen arvoa laskettaessa oli käytetty kalojen tukkuhintaa, joka oli saatu Österbottens Fiskarförbund r.f.:n vuoden 1990 tuottajahinnoista lisäämällä niihin 30 % tukkuportaan kuluina ja katteena. Kalastuskustannusten osuudeksi oli katsottu 50 %. Vesialueen nettoarvoksi oli saatu edellä mainitulla perusteilla saaristoalueella 142 mk/ha ja ulkomerialueella 158 mk/ha. Istutusmäärät oli laskettu kalaveden bruttoarvon perusteella (vahinkoalue IV).

19 19 Kalataloudelliset korvaukset vahinkovyöhykkeittäin vuodesta 1992 alkaen olivat olleet seuraavat: Vahinkovyöhyke Vahinkoprosentti Korvaus mk/ha/v I ,60 II 50 71,00 III 25 39,50 IV 10 * 33,70 * (= bruttoarvo) Edellä mainituilla perusteilla vesioikeus (päätös 101/1994/3) oli määrännyt seuraavat korvaukset kalastuksen tuoton alenemisesta vuosilta : Larsmo fiskelag Vestersundby fiskelag Kyrkoby fiskelag Pietarsaaren kaupunki mk mk mk mk Vahinkovyöhykkeen IV vahingon oli katsottu kompensoituvan kokonaan istutuksilla. Kompensaatioiden laskentaperusteena oli käytetty takaisinsaantia 50 kg siikaa/1 000 kpl kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Vastaavasti kpl vaellusikäistä meritaimenen poikasta oli katsottu tuottavan 200 kg kalaa. Vaellussiian kilohintana oli käytetty 16 mk ja meritaimenen kilohintana 18 mk. Vahinkovyöhykkeen IV vahingot oli esitetty korvattavaksi kokonaisuudessaan istutuksilla. Vahingosta 2/3 oli katsottu kompensoituvan meritaimenella ja 1/3 vaellussiialla. Näiden laskentaperusteiden mukaan Wisaforest Oy Ab:n oli ollut istutettava vuosittain kpl kesänvanhaa vaelllussiian poikasta ja kpl vaelluskokoista meritaimenen poikasta Pietarsaaren merialueelle. Vesioikeus (päätös nro 101/1994/3) oli vahvistanut edellä mainitut istutusmäärät. Yhtiön oli ollut jätevesikuormituksen aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen vähentämiseksi istutettava vahinkovyöhykkeen III vuotuista vahinkoa vastaava määrä kalanpoikasia. Edellä mainituilla perusteilla vesioikeus (päätös nro 101/1994/3) oli määrännyt Wisaforest Oy Ab:n istuttamaan vuosittain kpl keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituisia vaellussiian poikasia ja kpl vaellusikäisiä vähintään 18 cm:n pituisia meritaimenen poikasia. Vesialuevahingot alkaen vuodesta 1999 Kalataloudellisten tutkimusten ja vertailutietojen avulla on Pietarsaaren edustan optimisaaliiksi eli saaliiksi ilman jätevesien vaikutusta arvioitu 30 kg/ha/v. Vahinko-alue on jaettu neljään osa-alueeseen. Vesialueen arvoa laskettaessa on käytetty kalojen lajikohtaista tukkuhintaa, joka on saatu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen määrittämistä kalastajahinnoista lisäämällä niihin 30 % tukkuportaan

20 20 kuluina ja katteena. Kalastuskustannusten osuudeksi on katsottu 50 %. Vesialueen nettoarvoksi on saatu edellä mainituilla perusteilla 34,5 euroa/ha. Istutusmäärät on laskettu kalaveden bruttoarvon 69 euroa/ha perusteella (vahinkoalue IV). Kalataloudellisiksi korvauksiksi vahinkovyöhykkeittäin vuodesta 1999 alkaen on esitetty: Vahinkovyöhyke Vahinkoprosentti Korvaus euro/ha/v I 50 17,25 II 30 10,35 III 15 5,175 IV 8 * 5,52 * (= bruttoarvo, korvataan istutuksin) Rahalla korvattava vesialuevahinko on kokonaisuudessaan /v. Pietarsaaren kaupungin osuus vahinkovyöhykkeen I vahingosta on 10 %. Korvaus ( ) jakaantuu vesialueiden omistajien (kalastuskuntien) ja vahingon aiheuttajien kesken seuraavasti: Korvauksensaaja UPM-Kymmene Oyj Pietarsaaren kaup. Yhteensä Larsmo fiskelag Vestersundby fiskelag Pietarsaaren kaup Kyrkby fiskelag Korvaukseksi vuosilta on esitetty: Larsmo fiskelag Vestersundby fiskelag Pietarsaaren kaupunki Kyrkoby fiskelag Toimitusmiehet ovat katselmuskirjassa esittäneet kalastuksen tuoton alenemisesta maksettavaksi korvauksia vesialueen omistajalle vuosilta yhteensä euroa. Korvaukset on määritetty vuoden 2002 hintatasossa. Korvausten lisäksi toimitusmiehet ovat esittäneet kompensaatioistutuksia. Kompensaatioiden laskentaperusteena on käytetty kuten aikaisemminkin takaisin saantia 50 kg siikaa/1 000 kpl kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Vastaavasti kpl vaellusikäistä meritaimenen poikasta tuottaa 200 kg kalaa. Vaellussiian ja meritaimenen kilohintana on käytetty 2,5 euroa. Vahinkovyöhykkeen IV vahingot on esitetty korvattavaksi kokonaisuudessaan istutuksilla. Istutuksilla kompensoitava osuus on euroa. Vahingosta 2/3 on esitetty kompensoitavaksi meritaimenella ja 1/3 vaellussiialla. Näiden laskentaperusteiden mukaan UPM-

21 21 Kymmene Oyj:n on istutettava Pietarsaaren merialueelle vuosittain kpl kesänvanhaa vaellussiian poikasta ja kpl vaelluskokoista meritaimenen poikasta. Lisäksi yhtiön on jätevesikuormituksen aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen vähentämiseksi istutettava vahinkovyöhykkeen III vuotuista vahinkoa vastaava määrä kalanpoikasia. Vuotuisen vahingon määräksi on esitetty euroa. Edellä mainituilla perusteilla UPM-Kymmene Oyj:n on istutettava vuosittain kpl kesänvanhaa vaellussiian poikasta ja kpl vaelluskokoista meritaimenen poikasta. Ammattikalastajavahingot Vahinkojen aikaisempi arviointi ja arvioimisen yleiset perusteet Ammattikalastajavahingot oli aikaisemmin selvitetty siten, että toimitusmiehet olivat kutsuneet kaikki aikaisemmissa vaiheissa mukana olleet kalastajat haastatteluun, jolloin kalastajia oli pyydetty toimittamaan toimitusmiehille kaikki kalastajien hallussa oleva asiaan liittyvä aineisto. Todistuksena kalastuksen voimakkuudesta oli tapauskohtaisesti käytetty myyntikuittien määrää, polttoainekustannuksia jne. Kalastajat olivat täyttäneet kyselykaavakkeen, joka oli pyydetty palauttamaan muun materiaalin jättämisen yhteydessä. Korvausta ammattikalastajille oli esitetty seuraavien periaatteiden mukaan: Kalastajan on tullut kirjallisen todistusaineiston perusteella näyttää, missä määrin hän on kalastanut ja saanut siitä ansiotuloa, jos kalastuksen voimakkuus on olennaisesti laskenut joidenkin vuosien aikana, korvausehdotusta on vähennetty vastaavalla tavalla, korvausta on ehdotettu kaikille kalastajille, jotka ovat kirjallisesti osoittaneet harjoittaneensa ammattimaista kalastusta vahinkojakson aikana ja jos on voitu todeta vahinkoa aiheutuneen. Korvaukseen oikeutetuiksi oli katsottu myös sellaiset kalastajat, jotka olivat aloittaneet kalastuksen vahinkojakson aikana, mikäli merialueen tila oli huonontunut aloitusajankohdan jälkeen. Jos kalastus oli selvästi aloitettu ajankohtana, jolloin saalistietojen perusteella tilanne oli ollut huonoimmillaan ja alkanut sen jälkeen parantua, korvausta ei ollut ehdotettu. Ammattikalastajavahingot vuosilta oli arvioitu edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti. Ne perustuivat pidentyneisiin kalastusmatkoihin kalastuksen siirryttyä ulommaksi sekä limoittuneiden pyydysten aiheuttamaan lisätyöhön.

22 22 Ammattikalastajavahingot vuosina Ammattikalastajavahingot vuosina on arvioitu edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti. Ne perustuvat pidentyneisiin kalastusmatkoihin kalastuksen siirryttyä ulommaksi sekä limoittuneiden pyydysten aiheuttamaan lisätyöhön. Osa vesioikeuden päätöksessä nro 101/1994/3, mainituista aiemmin korvausta saaneista kalastajista on lopettanut kalastuksen tai muista syistä ei ole enää korvauksen saaja. Korvauksen saajia on yhteensä 15 ja toimitusmiesten korvausesitys vuosilta yhteensä euroa. LAUSUNNOT, MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Jätevesien johtamista mereen koskevien määräysten tarkistaminen 1) UPM-Kymmene Oyj on pääpirteissään hyväksynyt toimitusmiesten esityksen päästöjä koskeviksi lupamääräyksiksi. Kalanistutusten tuloksellisuuden seurannan osalta hakija on todennut, että esim. istutetut siiat pyydetään pääosin muualla, jolloin istutusten tuloksellisuuden selvittäminen on kohtuuton vaatimus. Rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumista koskevan korvausesityksen perustana olevien arviointiperusteiden hakija on katsonut olevan harhaanjohtavia ja vaatinut niiden muuttamista. Todellinen ja voimakkain virkistyskäyttöhaitta syntyy maan kohoamisen vesialueita mataloittavasta vaikutuksesta. Tehtaan vaikutus näkyy lähinnä rehevöitymisen vuoksi vesialueiden madaltuessa. Hakija on hyväksynyt haittaosuudeksi 10 % tontin virkistysarvosta. Kiinteistön arvoa määritettäessä on käytettävä veroviranomaisten laskemaa kiinteistön verotusarvoa. Ammattikalastajille suoritettavien korvausten osalta oikeuskäytännössä on hyväksytty periaate, että korvaukseen oikeutettuja ovat vain ne kalastajat, jotka ovat harjoittaneet kalastusta tehtaan aloittaessa toimintansa. Tilanne on sama rantakiinteistöjen kohdalla. Hakija on vaatinut, että vuoden 1990 jälkeen rantakiinteistön itselleen ostaneille ei määrätä korvauksia rantakiinteistöille aiheutuneista käyttöhaitoista. Tällaisia kiinteistöjä on ainakin 27 kpl. Laajennushankkeen valmistuttua jätevesipäästöt laskevat. Näin ollen virkistyskäyttöhaitta ei kasva, vaan pysyy tulevina vuosina korkeintaan samansuuruisena kuin nykyään. Tämän vuoksi rantavahingoista on määrättävä kertakaikkiset korvaukset. Kalastuksen tuoton alenemista koskevan korvausesityksen laskentaperusteet kokonaisuutena ja niiden ositus tehtaalle ja kaupungille ei ole tasapuolista. Kun merialueen kuormituslähteet ja niistä tuleva kilomääräinen kuormitus ovat tiedossa, on aiheutunut vahinko jaettava kuormituksen suhteessa. Kaupungin ja tehtaiden osuuksia koskeva laskelma on epätasa-arvoinen niiden ravinnekuormitukseen