Aika: klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.).

Transkriptio

1 1 Kuopion hyvinvointiryhmän kokous Aika: klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.). Paikalla: Tervahauta Markku Antikainen Mari Annika Rautjärvi Jarmo Pöyhönen Lea Raninen Kari Lindell Pekka Norja Heli Tajakka Raija Juha Parkkisenniemi Säde Pirttimäki Matti Pietikäinen Janne Hentunen alkaen klo 9.17 Vierailevat asiantuntijat: Sani Kuosmanen Jari Väänänen Tiina Nykky Uusitalo Jari Jukka Koponen Kristiina Mäki Johanna Luomala Pekka Kaartinen Mika Kolehmainen ASIAT: 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen ( ) muistion tarkistaminen (liite 1) Markku Tervahauta avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen ( ) muistio tarkistettiin ja hyväksyttiin. Lisättiin asialistaan Muut asiat ja siihen kohta mielenterveysja päihdesuunnitelma tulossa kommenteille kesän jälkeen. Seuraavassa hyvinvointiryhmän kokouksessa toivottiin käsiteltävän Terve Kunta verkostokokouksen terveiset. 2. Kuopion Tyttöjen Talo esittäytyy Johtaja Johanna Luomala esitteli Kuopion Tyttöjen Talon toimintaa Tyttöjen Talo on RAY:n rahoittama hanke. Taustaorganisaationa on Kuopion Setlementti Puijola ry. Aktiivista toimintaa Kuopion Tyttöjen talolla on ollut 8kk ajan. Käyntejä talossa on ollut Tyttöjen talo konsepti on lähtöisin Helsingistä. Tällä hetkellä Tyttöjen Taloja on Suomessa viisi. Toimintamuotoja ovat yksilötyö, ryhmätoiminta, avointa toimintaa, likkalähdöt (teemallisia tutustumisia taloon, joita voi kuka tahansa tilata), erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä mm. äitien omia iltoja, syömisen pulmiin liittyviä iltoja, seksuaalikasvatusta ja verkostotyötä. Kohderyhmänä ovat vuotiaat tytöt. Tyttöjen Talolla kävijöistä noin 90 % on koulukiusattuja, osa on myös yksinäisiä (ei yhteisöjä joihin liittyä, eikä kotoa saa välttämättä tukea) ja monella on erilaisia mielenterveysongelmia. Erityisesti sairaalasta kotiutuessa kaivataan matalan kynnyksen paikkoja. Osalla tytöis-

2 2 tä on problematiikkaa kotona; avioeroperheet, päihdeperheet. Vapaaehtoistyö on kehitteillä. Tällä hetkellä Tyttöjen talolla on 10 koulutettua vapaaehtoista mukana toiminnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu rahoitusta myös Poikatyön hankkeeseen ja toiminta käynnistyy syksyllä yhteistyössä nuorisotyön kanssa. Toivotaan, että myöhemmin saadaan myös Poikien Talo Kuopioon. Keskustelussa tuotiin esille, että Tyttöjen Talo toiminta olisi tarpeellista myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tällä hetkellä se ei ole resurssien puitteissa mahdollista. Myöskään kotikäyntejä ei ole mahdollista tehdä. Johanna Luomalan mukaan Tyttöjen talolle hakeutuu yksinäiset tytöt, jotka eivät oirehdi ulospäin ja aiheuta häiriöitä muualla. 3. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman työryhmien edustajat esittelivät turvallisuussuunnitelman turvallisuussuunnitelman ohjausryhmän puheenjohtajan Jukka Koposen johdolla. Turvallisuussuunnitelman työryhmät on muodostettu Pohjois-Savon maakunnallisesta turvallisuussuunnitelmasta nostetuista kärkihaasteista. Työryhmät ovat: - Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy - Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus - Syrjäytymisen ehkäisy - Väkivallan hallinta ja ehkäisy - Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy työryhmän puheenjohtaja Pekka Kaartinen kertoi, että kehittämiskohteena on turvallisuussuunnitelman saaminen osaksi arkea. Tähän mennessä vajaa tuhat henkilöä on käynyt turvallisuuskorttikoulutuksessa. Kotisairaanhoidon henkilöstön kouluttaminen ei ole lähtenyt siinä mittakaavassa käyntiin kuin mitä oli toivottu. Kotikäyntejä kuntalaisten kotiin tekeville on laadittu toimintaohjeita kotitapaturmien ehkäisyyn. Vastaava turvallisuuskorttikoulutus tulisi huolehtia myös niille, joilta ostopalveluina hankitaan palveluja. Uusi pelastuslaki velvoittaa ilmoittamaan turvallisuuspuutteista ja tämä onkin tuottanut paljon ilmoituksia. Lisäksi tuotiin esille seuraava linkki vinkiksi: Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus työryhmän puheenjohtaja Mika Kolehmainen kertoi, että kehittämiskohteena työryhmässä ovat keskusta-alueen turvallisuus, yleisötapahtumat ja niiden lieveilmiöt, lähiöiden yleisillä ja yksityisillä alueilla tapahtuvat järjestyshäiriöt sekä koulukiusaamisen vähentäminen. Tällä hetkellä erityisesti Maljapuron leikkikentällä kiinnitetään huomiota puiston järjestyksen säilymiseen. Lisäksi pilottina toimivassa Hatsalan koulussa on kiinnitetty huomiota liikenneturvallisuuteen koulun alueella. Yleisötapahtumissa järjestäjät vastuutetaan huolehtimaan järjestyksestä ja siivouksesta. Lisäksi järjestyksenvalvojien ja poliisin yhteistyötä tiivistetään.

3 3 Syrjäytymisen ehkäisy työryhmän puheenjohtaja Jarmo Rautjärvi kertoi, että valtion turvallisuussuunnitelmassa suurimmaksi turvallisuusuhaksi on todettu syrjäytyminen. Myös Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelmassa syrjäytymisen ehkäisy on nostettu kehittämishaasteeksi. Kehittämiskohteina on muun muassa lapsiperheiden hyvinvointi, lasten ja nuorten terveydentila, nuorten mielenterveys, asunnottomuuden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen jne. Jokaisen tulee viedä omalla palvelualueellaan turvallisuussuunnitelmassa esille nostettuja asioita eteenpäin. Haasteena on myös turvallisuussuunnitelman päivittäminen. Keskustelussa tuotiin esille, että turvallisuussuunnitelma olisi hyvä käydä työpaikkakokouksissa läpi, kuten myös lautakunnissa. Turvallisuussuunnitelmasta voidaan löytää myös strategian painopistealueita. Turvallisuussuunnitelman toteutumista voidaan seurata samalla kuin muidenkin strategisia kehittämiskohteiden toteutumista. Keskustelussa tuotiin esille myös, että kaikkiin ikäryhmiin, esim. vanhuksiin, ei kohdistu riittävästi ennaltaehkäisevää toimintaa turvallisuusasioissa, sillä esimerkiksi kotihoito tavoittaa vain 10% yli 75-vuotiaista. Myös ensihoitoyksiköitä kaivataan yhteistyöhön edistämään kotitapaturmien ehkäisyä. Ensihoitoyksiköillä on runsaasti kotikäyntejä ja heidän toimintaan voitaisiin liittää ennaltaehkäisy entistä paremmin. Väkivallan hallinta ja ehkäisy työryhmän puheenjohtaja Jari Uusitalo kertoi, että kaikille työryhmille kehittämiskohteena ja haasteena on alkoholihaittojen ehkäisy. Alkoholi on suurin yksittäinen tekijä väkivallan ja onnettomuuksien taustalla. Sisäasianministeriön toimesta on julkaistu Turvallisempi huominen, sisäisen turvallisuuden ohjelma joka on esitelty valtioneuvoston istunnossa. Ohjelman mukaan 90% suomalaisista ei koe koskaan väkivaltaa. Vastaavasti 1 prosenttiin väestöstä kohdistuu 67% kaikesta väkivallasta. 70% rikoksen uusineista lapsista on joutunut tekemisiin lastensuojelun kanssa. Kaikissa työryhmissä tulisi kiinnittää enemmän huomioita ennaltaehkäisyyn, mm. alkoholin saatavuus on tehty liian helpoksi. Lisäksi asenteiden muokkauksessa on vielä suuri työ. Myös ravintoloiden aukioloaikoja tulisi pohtia - tarvitseeko niiden olla avoinna niin myöhään. Työryhmässä aktiivista työtä tekee mm. Eero Wetzell Who Cares projektissa. Tänä syksynä järjestetään valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville. Kotiväkivaltatapaukset tulivat 2011 vuoden alusta virallisen syytteen alaisiksi. Esitutkinnan käynnistyminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät ole enää riippuvaisia uhrin tahdosta. Syyttäjälle on lisääntynyt syyttämättäjättämispäätöksiä riittävän näytön puuttuessa. Keskustelussa tuotiin esille, että yhteispäivystyksessä on arkena 25% ja viikonloppuna 30%- 40% asiakkaista sellaisia, joilla alkoholi on mukana jollain tavalla tapaturmissa. Lisäksi muistutettiin, että Kuopio on lähtenyt mukaan mm. PAKKA eli paikallista alkoholipolitiikkaan hankkeeseen ja kumppanuusprosessiin, jossa kumppanuussopimuksin pyritään ehkäisemään alkoholin tuomia haittoja. Keskustelussa tuotiin esille myös yrittäjän näkökulma, jon-

4 4 ka mukaan ne, jotka hoitavat vastuullisesti asiat, esimerkiksi eivät päästä päihtyneitä ravintolaan ja puuttuvat ongelmatilanteisiin, saisivat olla pidempään avoinna. Lisäksi nostettiin esille kysymys, tarvitaanko urheilutapahtumissa alkoholitarjoilua? Alkoholin käyttökulttuurin muuttumista puritaanisemmaksi kaivattiin. Millä saisimme alkoholin kokonaiskulutusta vähennettyä? Kolmannen sisäisen turvallisuussuunnitelman valmistelu on käynnissä. Sitä kokoaa Mankkisen Tarja. Ehdotettiin, että lähetetään Tarja Mankkiselle Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma esimerkkinä hyvästä turvallisuussuunnitelmasta. Kristiina Mäki kertoi päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen työryhmän terveisiä. Kehittämiskohteina ovat vähittäiskauppojen, kioskien ja ravintoloiden omavalvontakäytäntöjen vahvistaminen ja turvallisuuden edistäminen. Lisäksi estetään selvästi päihtyneille anniskelu. Kehittämiskohteena on myös tupakan ja alkoholijuominen välityksen ja myynnin estäminen alaikäisille, päihdevalistus mopokorttia hankkiville sekä ikäihmisten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisy. Edellä mainittujen asioiden edistämiseksi on järjestetty ja järjestetään koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Henkilöllisyystodistusten kysymisen edistämiseksi pyritään luomaan positiivista asennetta Hyvä, että kysytään paperit. Mopokortin kokeeseen toivotaan kysymyksiä päihteiden käytöstä. Ikäihmisten päihteiden käytöstä lisätään julkista keskustelua. Asia otetaan esille erityisesti Vanhusten viikolla ja Ehkäisevän päihdetyön viikolla (vk 45). Nuorten juhlien (esim. koulun lopun/alun) aikaan kutsutaan vanhempia seuraamaan illanviettoa. Keskustelussa tuotiin esille, että ympäristöterveyspäällikkö Hannu Kirjavaisen kanssa voisi keskustella siitä, minkälaisia kokemuksia heillä on nuorten juhlinnasta puistoalueilla. Alkoholi- ja tupakkatuotteiden välittäminen on suuri ongelma. Lisäksi huumeiden viihdekäyttö on lisääntynyt. Peruskoulun 3.lk:n oppilaille on vuosittain käyty pitämässä turvallisuusvalistusta. Keskustelussa tuotiin esille, että päihteiden käytöstä kiinni jäänyt mopoilija tulisi saada päihdeseurantaan. Nuorten päihteiden käyttöä seurataan kouluterveydenhuollossa kouluterveyskyselyllä ja ADSUME:lla. Todettiin, että turvallisuuden edistämiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja ja yhteistyötä. Turvallisuussuunnitelman työryhmien puolivuosittaisia tilannekuvia turvallisuussuunnitelman toteutumisesta voi seurata jatkossa osoitteessa: Kuopion kaupunki järjestää turvallisuusteko-palkinto kilpailun. Ks lisätietoja: Esitys palkinnon saajasta on toimitettava mennessä Kuopion kaupunginkansliaan tai sähköpostilla kirjaamo(a)kuopio.fi. Tuomariston päätös julkaistaan ja palkinto myönnetään sillä viikolla, jolloin on Kuopion kaupungin perustamispäivä ( ). Myös ennaltaehkäisevä turvallisuusteko tai idea on tärkeä! 4. Monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston esitys.

5 5 Jari Väänänen esitteli monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston esityksen (ks. liite 2) ja esimerkin Vantaan kaupungin koulutustakuusta (liite 3). Monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto esittää hyvinvointityöryhmälle, että tehdään nuorten palveluiden kartta (nettipohjainen) ja selvitys nuorten ohjaus- ja tukikeskuksesta yhden luukun palvelusta. Tällöin niin nuoret kuin vanhemmat voivat hakea verkosta tietoa palveluista. Lisäksi tavoitteena on pirstaleisten palvelujen koordinointi yhteen. Toiminta ei välttämättä edellytä lisäresursointia, vaan tehostetaan toimintoja ja mietitään jo olemassa olevia prosesseja uudelleen. Toiminta tapahtuu Lähde-hankkeen resursseilla ja Kuopion kaupunki osoittaa palkattavalle työntekijälle palveluprosessin missä toimia. Jari Väänänen esitteli esimerkin Vantaan kaupungilla tehdystä toiminnasta, jossa koulutus- ja yhteiskuntatakuun kautta viety asioita eteenpäin. Koulutustakuussa kaikille perusopetuksen päättävälle tarjotaan aloituspaikka lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta, ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta, perusopetuksen lisäopetuksesta tai nuorten työpajoilta. Vantaalla tämän ulkopuolelle jääneet nuoret saaneet tukea kesäohjauksena Kipinästä (Nuorten ohjaus- ja tukikeskus ja etsivä nuorisotyö). Nuoren aktivointi on ohjauskeskuksessa ydintoimintona. Ohjauskeskus on vuotiaille nuorille ja toiminta on nuoren motivointia ja ohjausta. Tukikeskus on tarkoitettu nuorten tarpeiden kartoittamiseen (nuorilla joilla on yleensä laajat ongelmavyyhdit takana), keskusteluun siitä, miksi keskeytti koulutuksen, miksi ei edes koulutuspaikka hakenut jne. Vantaalla koulutustakuu toteutuu 100%:sti. Kuopiossa 9-luokkalaisista jäi 98 nuorta ilman koulutuspaikkaa. Kuopiossa nuoret saavat tukea mm. etsivästä nuorisotyöstä. Kuopiossa Vantaan tukikeskuksen tyyppisiä piirteitä on mm. Tukeva:ssa. Ohjauskeskuksen tyyppinen palvelu meiltä puuttuu. Keskustelussa tuotiin esille, että työstämisvaiheessa olevassa nuorten mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa esitetään nuorten aseman perustamista. Asema oli matalan kynnyksen paikka, jossa käsitellään mm. opintoihin liittyviä asioita. Jari Väänäsen esitys olisi siten kannatettava. Keskustelussa todettiin, että meiltä puuttuu koordinointi toisen asteen, Tukeva:n, nuorisoasteen ja kaupungin omien työllistämisohjelmien sekä työvoimapuolen kanssa. Tarvitaan yhteistyön tiivistämistä ja vastuiden selkeyttämistä, uudelleenorganisointia ja tavoitteiden selkeyttämistä. Luotava toimintamalli, jossa voidaan tarjota nuorelle numero, johon ottaa yhteyttä, oli ongelma mikä tahansa. Päätettiin, että hyvinvointiryhmä hyväksyy ehdotuksen etenemisestä. Muistetaan ottaa myös kolmas sektori kumppanuuteen mukaan. 5. Aloite nuorten palveluohjauksesta Heli Norja esitteli erityistä tukea tarvitsevien nuoret ja palveluohjauksen tarve aloitteen (ks. liite 4).

6 6 Aloitteessa tuotiin esille neurologisia erityisvaikeuksia omaaville nuorille toimintaehdotukset: - palveluohjaus; erityistä tukea tarvitsevat nuoret tulee tunnistaa ajoissa palveluohjauksellisen koko nuoren lähipiirin huomioivan työotteen kautta. Lisäksi nuorille tulisi olla riittävästi matalan kynnyksen paikkoja. Nuorten palveluohjaukseen tulisi palkata oma vastuuhenkilö, joka ohjaa ja tukee nuorta eri elämäntilanteissa. - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa: yhteistyötä tulee tiivistää ja näin hyödyntää jo olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Keskustelussa nähtiin yhteyksiä nuorten monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston esitykseen. Haasteena tällä hetkellä on se, että nuoren tulee saada diagnoosi, ennen kuin pääsee jatkotuen piiriin. Meillä on kuitenkin paljon lapsia ja nuoria, joilla ei ole diagnoosia, mutta he tarvitsisivat tukea kasvussa ja oppimisessa sekä aikuiseksi kasvamisessa. Meillä ei ole tarjota näille nuorille mitään palvelua Kuopion kaupungin toimesta. Neuropsykologinen kuntoutuskaan ei tällä hetkellä oikein kuulu kenellekään. Neurologisista erityisvaikeuksia omaavat nuoret ovat väliinputoajien ryhmä palveluiden suhteen. Myös kotiin tuotavaa tukea on kaivattu kovasti. Työntekijöiden osaamista yleensäkin tulisi lisätä opetushenkilöstöä myöten. Kaupungistamme puuttuu myös oma neuropsykologi. Päätettiin, että kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi vie asiaa eteenpäin kokonaisnäkemyksen hahmottamiseksi, millaista osaamista ja resursseja tarvitaan. Lasten osalta hoitopolkusuositusryhmä on jo käynnistynyt, keskustelua laajennetaan nyt myös nuoriin. 6. Muut asiat Tiina Nykky muistutti, että nuorten mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ensimmäinen luonnos valmistuu heinäkuun puolivälissä. Kommentteja suunnitelmaan kaivataan elokuun puoleen väliin mennessä. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelu ja kommentointi jatkuu GoogleDocsissa. Lopullinen virallinen suunnitelma tallennetaan kaupungin tietojärjestelmiin. toivoo koulutusta GoodleDocsiin. Lisäksi toivottiin, että tietohallinto valmistelee hyvinvointiryhmälle ja laajemminkin riittävän osaamispohjan tämäntapaisten ohjelmien käyttöön. 7. Kokouksen päättäminen ja seuraavien kokousten toteaminen Markku Tervahauta päätti kokouksen klo Seuraavat kokoukset ovat: klo klo

7 klo klo klo Elokuun kokouksen asialistalle toivottiin aiheeksi: Miten hyvinvointiteema näkyy strategisina toimenpiteinä ja mitä on tehty hyvinvointilupausten eteen. Markku Tervahauta n varapuheenjohtaja Säde Pirttimäki n sihteeri Jakelu: n jäsenet Tervahauta Markku, Vähäkangas Pekka, Pirhonen Jarmo, Pietikäinen Matti, Saarinen Pirjo, Antikainen Mari Annika, Rautjärvi Jarmo, Räsänen Tapio, Pöyhönen Lea, Raninen Kari, Lindell Pekka, Hentunen Janne, Norja Heli, Lätti-Hyvönen Sirpa, Kervola Petri, Tajakka Raija, Juha Parkkisenniemi Tiedoksi: kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajien sihteerit Tiedoksi hyvinvointiryhmän valmistelevalle ryhmälle: Niemi Sirpa, Mannerkorpi Anne, Kervola Petri, Kolari Marketta, Norja Heli, Väänänen Jari, Pirttimäki Säde, Tikkanen Päivi, Juha Parkkisenniemi ja n valmistelevan ryhmän varajäsenille: Kuosmanen Sani, Nikula-Partanen Ansa, Varjoranta Pirjo, Satu-Mari Tolonen