Aika: klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.). Paikalla: Markku Tervahauta (pj)

Transkriptio

1 1 Kuopion hyvinvointiryhmän kokous Aika: klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.). Paikalla: Markku Tervahauta (pj) Kari Raninen Raija Tajakka Juha Parkkisenniemi Petri Kervola Tuija Jääskeläinen Sani Kuosmanen Janne Hentunen Heli Norja Säde Pirttimäki (sihteeri) Tapio Räsänen klo 9.50 asti Vieraileva asiantuntija: Lindell Pekka Kristiina Lehmuskoski Marketta Kolari ASIAT: 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen ( ) muistion tarkistaminen (liite 1) Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen muistio tarkistettiin ja hyväksyttiin. Muutettiin kokouksen asialistan järjestystä; päätettiin keskustella ensin hyvinvointiryhmän rooleista ja toiminnasta ja sen jälkeen edetä asialistan mukaan. 2. Keskusteltavaksi hyvinvointiryhmän ja hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmän roolit ja tehtävät (liite 2). Kasvun ja oppimisen tuen johtaja, hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmän puheenjohtaja, Juha Parkkisenniemi ja hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki Säde Pirttimäki esitteli hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmän työstämän alustuksen hyvinvointiryhmän tehtävistä ja toiminnasta (liite 2). Keskustelussa todettiin, että hyvinvointiryhmän valmisteleva ryhmä on tuonut esille hyviä huomioita hyvinvointiryhmän rooleista ja tehtävistä. Haasteena on saada kattavasti eri palvelualueilta asioita hyvinvointiryhmään ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteet talousarvio- ja strategiaprosessiin sekä sitoutettua asiakasjohtajat hyvinvoinnin edistämisen painopistealueiden eteenpäin viemiseen. Valittuja hyvinvoinnin edistämisen painopistealueita tulisi viedä yhtenä linjana eteenpäin, eri lautakunnissa ja valtuustotyöskentelyssä ja miettiä mitä ne tarkoittavat kunkin yksikön toiminnan kannalta taloudelliset näkökulmat huomioon ottaen. Näin voidaan ottaa myös poliittiset edustajat mukaan hyvinvoinnin edistämisen prosessiin. Lisäksi olisi hyvä jatkossakin laittaa poliittisille edustajille kutsut foorumeihin/ seminaareihin, joita on hyvinvointiryhmässä päätetty järjestää. Lisäksi ehdotettiin, että lautakuntien puheenjohtajille laitettaisiin tietoa hyvinvointiryhmästä. Keskustelussa tuotiin esille, että hyvinvointiryhmän toimintaa on hyvä arvioida esimerkiksi vuosittain; mitä tapahtui ja teimmekö oikeita asioita. Lisäksi toivottiin, että vähennettäisiin

2 2 käsiteltävien asioiden määrää, nostettaisiin joitakin asioita kärjiksi ja mieluimmin syvennettäisiin asioiden käsittelyä. Vahvuutena koettiin, että hyvinvointiryhmässä on monipuolista asiantuntijuutta ja hyvinvointia tarkastellaan laaja-alaisesti. Ryhmää pitäisikin pystyä hyödyntämään tehokkaammin ja paremmin. Ehdotettiin, että hyvinvointiryhmästä voitaisiin viedä hyvinvoinnin edistämisen painopistealueita teemoina valtuustoon. Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten ryhmän ajatuksia ja aineistoja viedään vieläkin vahvemmin kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukseen niin, että ne vaikuttavat kaupungin tulevaan toimintaan. Voisimme myös useammin ehdottaa asioita kaupunginhallituksen suunnittelukokouksiin. Myös tiedonkulkua tulisi parantaa entisestään. ä ei tunneta riittävästi, mikä se on, mitä se tekee ja mikä on sen rooli toimintojen suunnittelussa. stä tiedottamisen voisi aloittaa esim. kaupunginhallituksesta. Keskustelussa tuotiin esille, että päätöksenteon valmistelun vaikutusten arviointia on tarpeen pohtia ja tarvittaessa muuttaa. Ehdotettiin yhden hyvinvointiryhmän kokouksen teemaksi päätösten vaikutusten arviointia. Tuotetut pohdinnat voitaisiin viedä eteenpäin kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen. Nykyisin vaikutusten arvioinnin painopisteet ovat ilmastopoliittisissa ja yritysvaikutusten arvioinnissa. Mukaan toivottaisiin myös systemaattisempaa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia, sillä mm. lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin on olemassa hyviä valmiita sapluunoita. Keskustelussa todettiin, että hyvinvointiryhmän toiminta tukee hyvin palvelualueuudistusta ja suppilomallin olemassaoloa. Pohdittiin kuitenkin, olisiko hyvinvointiryhmässä syytä arvioida palvelurakenneuudistusta helikopterinäkökulmasta miten rakenteessa on onnistuttu ja miten palvelualueuudistuksen rakennetta tulisi kenties edistää? Taloudellisen painopisteen siirtäminen kevyempiin palveluihin ei ole välttämättä oikein onnistunut. Onko suppilomallin mukaisesti pystytty siirtymään raskaista malleista ennakoiviin malleihin? Pitäisikö hakea uudenlaista, poikittaista organisoitumista suppilomallissa siten, että kaikilla olisi niin korjaavia kuin myös ennakoivia palveluja? Miten elämänkaariajattelua voitaisiin yhdistää suppilomalliin? Miten voitaisiin optimoida toiminnat? Minkälaista on vaikuttavinta raskas palvelu? Palvelualueuudistuksen myötä on tapahtunut myös paljon hyviä asioita, yhteistyökäytäntöjä on syntynyt ja toiminnan arviointia on tapahtunut. Arviointia on kuitenkin tehtävä säännöllisesti, jotta voidaan löytää oikeita, tuottavia ja vaikuttavia palveluja. Laadukas kevyt on kaikkien parasta raskasta. Lisäksi keskusteltiin toimintakulttuurista. Toiminta luodaan rakenteesta riippumatta. Rakenteella voidaan tiettyyn tasoon asti edistää toimintakulttuuria. Toimintakulttuurilla voidaan kuitenkin eniten edistää asioita. Palveluja tuotettaessa pohdittava tarjotaanko ja resursoidaanko oikeita palveluja kuntalaisille. Lopuksi todettiin, että hyvinvointiryhmässä voitaisiin käydä myöhemmin vielä lisää keskustelua suppilomallin mukaisen toiminnan kehittämisestä. voisi ottaa palvelualueuudistuksen arvioinnin valmistelun asiakseen. n tehtävien ja toi-

3 3 minnan arviointia jatketaan seuraavassa kokouksessa. Sihteeri kokoaa tässä kokouksessa tulleet ajatukset joita lähdetään työstämään eteenpäin. 3. LÄHDE- hankkeen selvitys yhden luukun matalakynnyksisestä palvelusta sekä palvelukartta (ks. liite 3 ja 4). Asiantuntija, Kristiina Lehmuskoski, Lähde-hanke Asiantuntija, Kristiina Lehmuskoski Lähde-hankkeesta esitteli selvitystä yhden luukun matalakynnyksisestä palvelusta. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaatii kaikkien sitoutumista erilaisiin toimenpiteisiin nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteistyön tiivistämistä sekä tehokkaiden toimintamallien käyttöönottoa. 80% nuorista pärjää tiedon ja neuvonnan avulla, 15% nuorista on peruspalvelujen väliin putoavia nuoria, jotka ovat matalan kynnyksen yhden luukun palvelujen tarpeessa ja 5% nuorista on syrjäytymiskierteessä olevia nuoria. Mikäli normaalisti pärjäävä nuori ei saa tietoa mistä saa apua eri asioihin, ongelmat alkavat kasaantua ja nuori putoaa peruspalvelujen väliin putoaviin nuoriin. Jos palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja ongelmat tunnistamattomia, nuori putoaa helposti syrjäytymiskierteessä olevien nuorten ryhmään. Miten voidaan vaihtaa suunta ylöspäin? Syrjäytymiskierteessä olevia nuoria voidaan auttaa intensiivisellä, pitkäaikaisella, monialaisella tuella. Neuvonnalla, tiedolla, palvelujen koordinoinnilla ja saattaen vaihtamalla peruspalveluiden väliin putoavat nuoret saadaan tiedon ja neuvonnan avulla pärjääviin nuoriin. Kristiina Lehmuskoski ehdotti etsivän nuorisotyön ja pajatoiminnan vahvistamista ja kehittämistä. Molemmat ovat keskeisessä roolissa nuorisotakuun toteuttamisessa. Tärkeää olisi etsivän nuorisotyön työskentelytapojen yhdenmukaistaminen, starttipaja- toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen, huomioiden erityisesti nuorten mielenterveysongelmat. Tukevan yhdistäminen starttipajaan toimintaa tulisi vahvistaa ja kehittää ja mm. lisätä mielenterveys- ja päihdeosaamista, esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja lisäämällä. Yhden luukun matalankynnyksisen paikan perustamiseksi tarvitaan konkreettista yhteistyötä nuorten kokonaistilanteen arvioimiseksi. TE-toimen rooli on tärkeä nuorten ohjauksessa ja ohjausta tulisi laajentaa laajemmin nuoren tarvitseman avun kartoittamiseksi. Lisäksi tarvitaan verkostopalavereita keskeisten sidosryhmien kanssa. Kehittämistarpeiden hankkeistaminen olisi tarpeen. Sosiaalityö ja erityisnuorisotyö ovat vielä turhan erillään. Sosiaalityö voisi hyötyä erityisnuorisotyön vahvuuksista esim. työparityöskentelystä. Etsivän nuorisotyön kirjaamisvälineitä ja työkäytäntöjä tulisi kehittää, esim. tulisi koota tietoa millaisia nuoria tavoitetaan. Nuorisotakuuseen liittyvien asioiden koordinointi tulee tapahtua nuorten monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston kautta. Keskustelussa tuotiin esille, että etsivä sana on harhaanjohtava. Eri henkilöt tekevät erilaista etsivää työtä. Tukevan etsivillä on puhelinnumero johon nuoret ottavat suoraan yhteyttä kun taas kaupungin etsivät tekevät myös etsivää työtä jalkautuen kaduille ja kouluihin. Keskustelu vahvisti sitä, että kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistyötä on tehtävä voimavarojen kohdentamisen parantamiseksi. Kirjaamisen kautta voidaan esimerkiksi tietää tavoitetaanko

4 4 nuoria paremmin virka-aikana vai sen ulkopuolella ja onko samalla nuorella useita eri ongelmia. Etsivän nuorisotyön puolelta välitettiin viestiä, että heillä ei ole paikkaa mihin nuoria ohjata. Kaikki halukkaat nuoret eivät mahdu starttipajaan eikä se kaikille sovellu. Nuorten matalan kynnyksen paikan perustamiseksi on jo selvitelty rahoituslähteitä mm. ELY-keskuksesta. Keskustelussa ehdotettiin yhteistyötä myös seurakunnan ja Setlementti Puijolan kanssa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös nuorten vanhempien jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta lapset ja nuoret tulisi hoidettua vastuullisesti ja ohjattua oikeaan suuntaan. Lisäksi ehdotettiin Imatran malliin tutustumista, jossa panostettu perhetyöhön. Kannatettiin ehdotusten eteenpäin viemistä eli etsivän nuorisotyön ja pajatoiminnan vahvistamista ja kehittämistä sekä yhden luukun matalakynnyksisen palvelun perustamista ja kehittämistarpeiden hankkeistamista. Päätettiin, että nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkoston työryhmä vie asiaa eteenpäin Kari Ranisen johdolla. 4. Muut asiat Tiedoksi: - TerveSOS messut WHO Healthy City konferenssi Turkissa, Izmirissä abstraktien deadline Terve Kunta verkostokokous Keravalla Keskusteltavaksi: WHO Healthy Literacy alaverkosto - WHO:lta on tullut tiedustelu millaisia hyviä käytäntöjä Kuopiolla on Healthy Literacy teemasta ja kysely alustavasta kiinnostuksesta lähteä alaverkostoon mukaan kaudella VI. Päätettiin, että ilmaistaan alustava myönteinen kiinnostus ko. alaverkostoon osallistumisesta. Petri Kervola ja Kirsi Soininen hoitavat asiaa eteenpäin. 5. Kokouksen päättäminen ja seuraavien kokousten toteaminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraavat kokoukset Kuopion kaupungintalolla, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa: klo klo klo klo 9-11 Markku Tervahauta n puheenjohtaja Säde Pirttimäki n sihteeri

5 5 Jakelu: n jäsenet Tervahauta Markku, Vähäkangas Pekka, Pirhonen Jarmo, Tuija Jääskeläinen, Saarinen Pirjo, Antikainen Mari Annika, Rautjärvi Jarmo, Räsänen Tapio, Pöyhönen Lea, Raninen Kari, Lindell Pekka, Hentunen Janne, Norja Heli, Lätti-Hyvönen Sirpa, Kervola Petri, Tajakka Raija, Juha Parkkisenniemi Tiedoksi: kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajien sihteerit Tiedoksi hyvinvointiryhmän valmistelevalle ryhmälle: Niemi Sirpa, Mannerkorpi Anne, Kervola Petri, Kolari Marketta, Norja Heli, Väänänen Jari, Pirttimäki Säde, Tikkanen Päivi, Juha Parkkisenniemi ja n valmistelevan ryhmän varajäsenille: Kuosmanen Sani, Nikula- Partanen Ansa, Varjoranta Pirjo, Satu-Mari Tolonen ja Päivi Kristiina Kauppinen