Aika: klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.).

Transkriptio

1 1 Kuopion hyvinvointiryhmän kokous Aika: klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.). Läsnä: Pekka Vähäkangas Markku Tervahauta Jarmo Pirhonen Juha Parkkisenniemi Pekka Lindell Tapio Räsänen Kalevi Savolainen Pirjo Saarinen Kari Raninen Petri Kervola Lea Pöyhönen Janne Hentunen Heli Norja Säde Pirttimäki Vierailijat: Heikki Kallunki Paula Liukkonen ASIAT: 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen ( ) muistion tarkistaminen (liite 1) Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Käytiin keskustelua ja täydennettiin ja korjattiin edellisen kokouksen muistiota seuraavan asian osalta: PHAN hankkeen työmatkaselvitys ja jatkotoimenpiteiden päättäminen. Todettiin, että polkupyöräilykarttajulkaisu on julkaistu, toisin kuin edellisessä muistiossa mainittiin. Tapio Räsänen toi esille, että Kuopiossa on jo aikaisemmin pohdittu kauempana sijaitsevaa polkupyörien omaa parkkipaikkaa, josta voisi lähteä julkisilla kulkuvälineillä jatkamaan työpaikoille. Lisäksi Kuopiota on markkinoitu Suomen parhaana kävelykeskustana. Työmatkaselvityksessä vaarallisimmiksi pyöräilypaikoiksi koettiin Keskusta, Puijonlaakso- Keskusta ja yliopisto Prisma Tietoteknia väli alikulkutunnelien ja yksi/kaksisuuntaisuuden vuoksi. Lisäksi toivottiin jatkotoimenpiteenä mm. alikulkutunnelien kuntoon laittaminen. Paula Liukkosen mukaan liikennesuunnittelussa mietitään parhaillaan, otetaanko alikulkutunnelit seuraavana kehittämislistalle. Edellisessä muistiossa mainittiin myös, että tällä hetkellä tehdään yhä enemmän kevyenliikenteenväyliä, joissa kulkevat myös pyöräilijät. Keskustelussa tuotiin esille, että Kuopioon on tulossa jatkossa kävelykatuja, kevyen liikenteen väyliä, joissa pyöräily ja jalankulku on erotettu sekä kevyenliikenteenväyliä, joissa ei ole erotettu pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Keskustelussa ehdotettiin, että otettaisiin Kuopio pyöräilykaupunkimallina kokonaisvaltaisemmin haltuun. Tämä olisi samalla vastaus houkuttelevan opiskelukaupungin tavoittee-

2 2 seen. Opiskelijoille pyöräily on tärkeä liikkumismuoto. Olisikin tärkeä varmistaa helppo pääsy eri kaupunginosiin pyöräillen esim. Neulamäen ja Savilahden alue. Paula Liukkosen mukaan keskustan ja Savilahden kytkeminen pyöräilyn ja joukkoliikenteen avulla yhteen vaatii rahallisia resursseja. Esimerkiksi yhteydet Mikroteknialta Haapaniemelle ovat haasteelliset. Tarvittaisiin mm. alikulkutunneleita. Muistiossa mainittiin, että palvelulupauksessa tulisi olla mitkä pyörätiet olisivat aamulla ensimmäiseksi kunnossa. Tapio Räsäsen mukaan tämä on jo toteutumassa. 2. Tiedoksi koulujen ja päiväkotien sisäilman laatu Ympäristöterveystarkastaja, Heikki Kallunki kertoi koulujen ja päiväkotien sisäilman laadusta ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta. Toimintaa ohjaa terveydensuojelulaki; ei odoteta, että joku sairastuu tai saa oireita, vaan että kukaan ei pääse oireilemaan tai sairastumaan. Kaikki koulut, oppilaitokset pitäisi käydä tarkastamassa 3 vuoden välein, valitettavasti tähän ei ole ihan päästy, mutta päiväkodit on pystytty tarkastamaan suunnitelmien mukaisesti. Tilanne on kuitenkin viime aikoina parantunut, resursseja, mm. työvoimaa ja osaamista on saatu lisää. Tarkastusten jälkeen lisäselvitykset ja korvaukset menee kiinteistönomistajalle ja kaupungin omistamissa kiinteistöissä tilakeskukselle. Kiinteistöissä on kosteusvaurioita ja sen seurauksena myös mikrobeja paljon. Lisäksi tavataan kemiallisia epäpuhtauksia joita tulee, mm. muovipinnoitteista, jotka ovat jossain vaiheessa päässeet kosteuden kanssa tekemisiin. Keskustan ja yleensä taajama-alueella ovat taasen savut ja pienhiukkaset haasteena. Omat ongelmansa tuo myös ilmanvaihdon huono toimivuus. Lämpötila ja kosteus sekä viileät lattiat ovat haasteena päiväkodeissa. Edellä mainitut ovat merkittävimpiä sisäilmastoon liittyviä tekijöitä, joiden ongelmat ja puutteet aiheuttavat häiriöitä toimitiloissa. Terveydensuojelulain mukainen tarkastus Kuopiossa: Julkiset tilat on listattu ja riskiarvioin perusteella määräytyy valvontatiheys. Tarkastuksen aloituspalaverissa keskustellaan onko havaintoja tai oireita mahdollisista ongelmista. Kiinteistöt ovat yleensä isoja, joten joka nurkkaa ei pystytä tarkastamaan, mutta riskiarvioita pystytään tekemään ja sen perusteella keskittymään tiettyihin alueisiin. Kiinteistöjen edustajien toivottaisiin olevan aktiivisemmin mukana tarkastustilanteissa, jolloin saadaan tietoa onko jo aikaisemmin havaittu ongelmia ja onko jo suunnitelmia asian ratkaisemiseksi. Tarkastuksia tehdään myös asiakasvalitusten myötä. Näitä tulee yllättävän vähän. Kun valitus on saapunut, otetaan yhteys tilakeskukseen ja päiväkoti/kouluun ja lähdetään suunnittelemaan tarkastusta. Tarkastuspöytäkirja menee ilmoituksen tekijälle tiedoksi kuten myös kaikille asianomaisille esim. työterveyshuoltoon. Tarkastuspöytäkirja on julkinen asiakirja, joten esim. koulussa lapsen vanhemman on mahdollista saada tarkastusasiakirja tietoon.

3 3 Tällä hetkellä sisäilmastoprosessi on menossa mm. Sinikellon, Maljapuron ja Tukkipojan päiväkodeissa sekä Jynkän koulussa. Lisäksi tänä vuonna nyt on tehty 26 valvontasuunnitelman mukaista tarkastusta. Reilussa 50%:ssa kohteista ei ole mitään vaurioita havaittu. Noin ¼:ssa on laaja vaurio tai useita merkittäviä vaurioita. Ympäristöterveyspuolelle kaivattaisiin raportteja kohteista paremmin. Keskustelussa tuotiin esille, että ongelmakohteista on saatavilla seurantaryhmien muistiot ja prosessiin liitetty pöytäkirja. Myös tiedotteita kaivattaisiin, mm. kohteista, joissa ei ole ongelmia. Tuotiin esille huoli väheksyvästä suhtautuminen sisäilmaongelmiin. Ongelmakohteisiin tulisi tarttua voimallisemmin ja ripeämmin. On tärkeä muuttaa asenteita. Resurssiongelma ei ratkea ellei ensin ratkea asenneongelma. Jarmo Pirhonen toi esille, että myös meidän itse tulee luoda asennetta tähän tartutaan eikä asiaa laiminlyödä tai väheksytä. On tärkeää luoda uusi menettelytapaohje asioiden korjaamiseksi. Päätettiinkin, että tuodaan uusittu menettelytapaohje hyvinvointiryhmään ennen kuin se on hyväksytty. Meillä tulisi olla huippuosaamista tilojen kunnossapitämisessä. Kunnossa olevien toimitilojen takaaminen tulisi olla organisaation tärkein tehtävä. Tilaajana tilataan toimintakelpoista tilaa. Pohdittiin, pitäisikö olla isompia sanktioita siitä, jos tila ei ole kuitenkaan toimintakelpoinen. Omistajaohjauksessa tulisi ottaa tiukka ote näihin asioihin. Tilaajan tulee vaatia terveellisiä tiloja. Keskustelussa tuotiin esille huolestuneisuus siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan kun lapset altistuvat pienestä lähtien sisäilmaongelmille ja meillä on useita työntekijöitä sairaana. Terveyden heikentyminen tuo valtavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Nämä pitäisi pystyä osoittamaan euroissa. Keskustelussa tuotiin esille, että osa sisäilmaongelmista on vaikeita. Ongelmien lähteenä on usein huono rakentaminen ja huono kiinteistöjen hoito. Lisäksi allergiat ja herkkyydet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Ihmiset reagoivat yksilöllisesti sisäilmaongelmiin. Toisaalta ongelmia voi olla myös koti- ja harrastusympäristöissä. Ensimmäiseksi olisi lisättävä asiantuntijuutta organisaatioihin. Lisäksi peräänkuulutettiin kaupunkia, jossa sisäilma-asiat ovat hyvin hoidossa. Miellämme benchmarkkaamme tahoa, jossa on esimerkkejä siitä, millaisilla toimintamalleilla ja edellytyksillä asia voidaan järjestää. Todettiin, että Kuopiossa ollaan Suomen huippuosaajia energiansäästössä, mutta joskus energiatehokkuudellakin on varjopuolensa mikäli esim. ilmanvaihdossa säästetään. Urgent hankkeessa on tehty selvitystyötä aiheen parissa. Kuopiossa rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltu ja neuvonnassa pyritään kiinnittämään huomiota rakentamisen laatuun ja lisäämään valvontaa, mm. etteivät seinälle nostettavat villat pääse kastumaan.

4 4 3. Tiedoksi ja evästystä varten Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelman tämänhetkinen tilanne Suunnitteluinsinööri Paula Liukkonen esitteli Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelman tämänhetkisen tilanteen. Kuopiossa on liikenneonnettomuuksia, poliisin raportoimana, vähän yli 600 onnettomuutta (2010), joissa 3%:ssa oli mukana alkoholi. Lisäksi oli 103 loukkaantunutta henkilöä. 63% onnettomuuksista tapahtui katuverkkoalueella. Onnettomuuskustannukset olivat v miljoonaa euroa. Tällä hetkellä ollaan laatimassa Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Kuopion seutu käsittää seuraavat alueet; Nilsiä, Juankoski, Kaavi, Kuopio, Rautalampi ja Suonenjoki. Keskeinen kaupunkikeskusta on jätetty tarkastelussa vähemmälle. Tavoitteena liikenneturvallisuustyössä on liikenneturvallisuuden parantaminen; liikenneonnettomuuksien vähentäminen, koetun turvallisuuden parantaminen, liikkumisen turvaaminen, esteettömän ja turvallisen liikkumisympäristön luominen ja ylläpitäminen ja hyvä liikenneilmapiiri. Liikenneturvallisuuden punainen lanka on - jatkuvaa ja joka päivästä toimintaa, sillä hyödyt konkretisoituvat pitkällä aikavälillä. - tehdään kaikilla palvelualueilla kaikkien työntekijöiden toimesta - tärkeää on yhteisen tahtotilan luominen -> päättäjien sitoutuminen - yhteistyö ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on tärkeää Liitu työryhmä: - liikenneturvallisuustyön koordinointi ja vastuun jakaminen hallintokunnille - eri toimijoiden yhteistyön ylläpitäminen - liikennekasvatustyön toimenpiteiden suunnittelu ja seuranta - liikenneturvallisuus tilanteen seuranta - ajankohtaisten liitu-asioiden käsittely (aloitteet, lausunnot) Liikenneturvallisuussuunnitelma on viisaan ja turvallisen liikkumisen edistämisen suunnitelma. Tämä näkyy mm. seuraavina tapahtumina: - Liikkumisenohjaus viisaasti työmatkaliikenteessä seminaari - Esteettömyys esteettömyyskävelyt Keskustelussa pohdittiin mikä on hyvinvointiryhmän osuus tai rooli liikenneturvallisuussuunnitelmassa esim. ohjausryhmänä? Päätettiin, että otetaan myöhemmin keväällä valmistuva liikenneturvallisuussuunnitelma hyvinvointiryhmään ja myös osaksi hyvinvointikertomusta. Todettiin, että kaupungin turvallisuussuunnitelmassa liikenneturvallisuuden osio jäi hyvin pieneksi, mutta kun tätä päivitetään, otetaan myös liikenneturvallisuus huomioon. Paula Liukkosen mukaan Tahkon liikenneturvallisuussuunnitelmaa ryhdytään tekemään yhdessä yrittäjien kanssa. Turvallisuusnäkökulman sisältävää brändiä kehitellään.

5 5 Keskustelussa tuotiin esille myös koulujen liikuntapolut ja liikennepuistotoiminta osana liikenneturvallisuuskasvatusta. Lasten ja nuorten osalta liikenneturvallisuusasiat on sisällytetty osaksi opetussuunnitelmaa ja sen osalta tilanne on hyvin. Sen sijaan keskustelussa tuotiin esille huolestuneisuus yhä enenevissä määrin risteysalueiden kovien nopeuksien ja punaisia päin ajamisen lisääntyminen. Todettiin, että liikenneturvallisuuskampanjoinnin olisi hyvä olla säännöllistä. Jos aikuiset eivät osaa toimia liikenneturvallisuutta edistäen, he ovat huonona mallina lapsille. Pohdittiin, pitäisikö liikenneturvallisuussuunnitelmaan liittää myös vapaa-ajantapaturmat? (ks. Tilastokatsaus 2010 koti- ja vapaa-ajan tapaturmat: Toivottiin liikenneturvallisuussuunnitelman päivitystä valtuustokausittain. Näin asia pysyisi myös mielessä. Liikenneturvallisuussuunnitelmasta viestiminen on tärkeää. Tähän on hyvä ottaa myös viestinnän työryhmä mukaan. Julkisuuteen olisi tuotava esille myös vaaranpaikat mm. Männistön koulun edusta ja yleensä koululiikenne. 4. Tiedoksi Arkeen Voimaa itsehoitomalli ryhmien toteutus ja palaute (max 30min keskusteluineen). Päätettiin siirtää Arkeen voimaa itsehoitomalli seuraavan kokouksen ensimmäiseksi asiaksi. 5. Muut asiat järjestetään Elinympäristö ja hyvinvointi foorumi. Heli Norja kertoi, että hyvinvointiryhmän valmistelevassa ryhmässä pohditaan, miten saadaan laajemmin eri hallintokuntien asiat esille hyvinvointiryhmään. 6. Kokouksen päättäminen ja seuraavien kokousten toteaminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraavat kokoukset ovat klo klo Pekka Vähäkangas n puheenjohtaja Säde Pirttimäki n sihteeri Jakelu: n jäsenet

6 6 Tervahauta Markku, Vähäkangas Pekka, Pirhonen Jarmo, Savolainen Kalevi, Saarinen Pirjo, Antikainen Mari Annika, Rautjärvi Jarmo, Räsänen Tapio, Pöyhönen Lea, Raninen Kari, Lindell Pekka, Hentunen Janne, Norja Heli, Lätti-Hyvönen Sirpa, Kervola Petri, Tajakka Raija, Juha Parkkisenniemi Tiedoksi: kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajien sihteerit Tiedoksi hyvinvointiryhmän valmistelevalle ryhmälle: Niemi Sirpa, Mannerkorpi Anne, Kervola Petri, Kolari Marketta, Norja Heli, Väänänen Jari, Pirttimäki Säde, Tikkanen Päivi, Juha Parkkisenniemi ja Katri Juntunen ja n valmistelevan ryhmän varajäsenille: Kuosmanen Sani, Nikula-Partanen Ansa, Varjoranta Pirjo, Soile Nevalainen ja Päivi Kristiina Kauppinen, Anne Tuovinen