Aika: klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.).

Transkriptio

1 1 Kuopion hyvinvointiryhmän kokous Aika: klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.). Läsnä: Markku Tervahauta, Kari Raninen, Juha Parkkisenniemi, Lea Pöyhönen, Tapio Räsänen, Tuija Jääskeläinen, Petri Kervola, Pekka Vähänkangas, Lindell Pekka, Säde Pirttimäki Asiantuntijat: Katri Juntunen, Arto Holopainen ja Kristiina Lehmuskoski ASIAT: 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen ( ) muistion tarkistaminen (liite 1) Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Tarkistettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 2. Keskusteltavaksi ruokapalveluiden tilaajan rooli ja nimitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä (liite 2). Vastaava ravitsemussuunnittelija Katri Juntunen ja hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki alustivat aiheesta ruokapalveluiden tilaajan rooli ja nimitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (ks. liite 2). Keskustelussa tuotiin esille, että ekologisesta näkökulmasta lähiruoan suosiminen on tärkeää ja ruokakasvatuksen puitteissa tätä pyritäänkin edistämään. Ruokapalveluissa tarvitaan asiantuntijoita ja tällä hetkellä Tarja Savolainen, rekrytointipäällikkö, käy mm. tilaajan edustajana ruokapalvelusopimukset lävitse ja hänet on nimetty ruokapalveluiden tilaajan koordinaattoriksi. Keskustelussa tuotiin esille, että ruokapalvelusopimuksiin olisi hyvä kirjata myös ruokapalveluiden ravitsemuslaadun valvonta ravintosisältölaskelmien pohjalta ja ravitsemuslaadun kriteerit ja tavoitteet. Tuotannon asiantuntijuuden lisäksi tarvitaan ravitsemusasiantuntemusta, jota onkin mm. varhaiskasvatuksen palveluihin saatu syksyn aikana ja sitä kautta kehitetty mm. ruokalistoja. Palvelusopimukset toimivat tärkeänä työkaluna ja henkilöstöruokailuun tarvitaan myös sopimus. Sopimuspohjien työstämiseksi voitaisiin etsiä esimerkkejä myös muualta esim. Tarja Savolaisen toimesta. Johtopäätöksenä todettiin, että ruokapalveluiden koordinointia viedään eteenpäin ja käytetään apuna ravitsemusasiantuntijaa sopimusten ja määrittelyn pohdinnassa. Pidemmällä ai-

2 2 kavälillä katsotaan voidaanko tarkastella lisäresurssien saamista kaupungin ravitsemusasiantuntijuuteen. 3. Tiedoksi European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing (EIP) Kotona asumisen tukeminen Kuopiossa (liite 3 ja 4). Kehitysjohtaja, Arto Holopainen, Kuopio Innovationista esitteli European Innovation Partnership on Active Healthy Aging (EIP AHA) ohjelman, joka on Euroopan komission (ICT for Health, DG Information Society and Media) käynnistämä. Ohjelman tavoitteina ovat o mahdollistaa EU:n kansalaisille terveellinen, aktiivinen ja itsenäinen kotona eläminen, o parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen pysyvyyttä sekä tehokkuutta ja o kehittää ja ottaa käyttöön uusia innovatiivisia ratkaisuja huomioiden kilpailukyky ja markkinoiden kasvu. Lopullinen tavoite vuoteen 2020 mennessä on lisätä EU:n kansalaisten terveellisiä elinvuosia keskimäärin 2:lla koko EU:n alueella Ohjelma ei ole rahoitusohjelma vaan partneruusohjelma, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä. Kuopion aloitteena on terveellinen kansalainen ja turvallinen ympäristö. Teemoina on terveyden edistäminen, kotona asumisen tukeminen ja vaikuttava hoito sekä joustavat ja yhteensopivat ICT-järjestelmät. Kotona asumisen tukemisen ympäristö vaatii verkostomaista toimintamallia kotona asumista tukevan tekniikan testaukseen ja hallittuun käyttöönottoon Kuopion kaupungin kotihoidossa. Kuopio Innovation on koonnut yhteen eri yhteistyökumppaneita asian eteenpäin viemiseksi. Rahoitusta on haettu EU:sta. Tavoitteena on, että eri maiden kesken syntyy konsortioita asioiden eteenpäin viemiseksi kotona asumisen tukemiseksi. Oulun Avaus-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden palvelujärjestelmää niin, että kuntalaislähtöinen toimintakulttuuri saadaan osaksi kaikkia palveluja, joita tuottavat julkinen sektori ja yksityiset palvelun tuottajat. Kuopio ja Oulu tekevät yhteistyötä asukkaiden osallisuuden ja kuntalaisten aktivoinnin kehittämisessä. Erityinen yhteinen kehittämiskohde on kuntalaisen osallisuutta lisäävät sähköiset palvelut. Lisäksi Kuopio, Oulu ja EKSOTE toimivat yhteistyössä mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisessä. Keskustelussa tuotiin esille, että monta tietoteknistä haastetta on vielä ylitettävänä. Lisäksi tulee miettiä millaisiin hyvinvointipalveluihin kotona asuvat voivat osallistua osallisuuden näkökulmasta esim. hyvinvointitv:n kautta ja miten voidaan edistää turvallisuuden tunnetta. Tallennettavien tietojen tulisi tukea kansalaisten omaehtoisuutta ja hyvinvointia. Kustannukset olisivat asukkaiden maksettavana. Ehdotettiin, että esimerkiksi kauppakeskusten yhteydessä tai joku yksittäinen paikka olisi olemassa, jossa olisi esittelyjä siitä, millaisia mahdollisuuksia on teknologian keinoin tukea kotona asumista. Kaupunkiympäristön puolella kotona asumisen tukemiseksi on kehitetty myös kevyenliikenteen väyliä ja rollaattorireittejä, mutta valitettavasti Kuopion liikennejärjestelmän tarkastelu on jäänyt resurssien puitteissa vähälle. Keskustelussa tuotiin esille, että myös tietoliiken-

3 3 nettä olisi suunniteltava enemmän siten, että myös Kuopion kaupunki olisi siinä aktiivisesti mukana. EIP ja kotona asumisen tukemisessa ovat mukana Kuopio Innovationilta Arto Holopainen ja Kalevi Voutilainen sekä rahoitushakemusten tekemisessä Karjalainen Kirsi. Jotta asia saadaan kansalaislähtöisesti eteenpäin, niin mukana on Kuopio Innovationin hallitus jossa on mukana myös kaupunginjohtaja. Lisäksi Kuopion kaupungista ovat mukana Markku Tervahauta ja Mari Antikainen. Keskustelussa nostettiin esille, että ikäystävällinen Kuopio ohjelman päivitys olisi tarpeellinen tänä vuonna. Lisäksi tulisi strategisella tasolla linjata mitä hyvinvointiosaamisen edelläkävijäkaupunki tarkoittaa strategisella tasolla ja millaista kehittämistoimintaa viemme eteenpäin. Myös verkkopalveluiden kehittämisstrategia vaatii päivittämistä. Tämän edistämiseksi tietohallinto käynnistää hankkeen, jossa on tarkoitus määritellä koko kaupungin tietojärjestelmä, joka antaa pohjan sähköisten palveluiden kehittämiselle eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Lisäksi toivottiin ikääntymistä pohtivaa kehittämistiimiä hyvinvointiryhmän asiantuntija-avuksi kokonaisuuden hahmottamiseksi ja palvelualueiden kehittämiskohteiden esille nostamiseksi vanhuspalveluissa. Tosin todettiin myös, että palvelualueiden asiakkuusjohtajien tehtävänä on nostaa esille eri sidosryhmien asioita, kuten myös vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto tekevät. Lisäksi todettiin, että tulevaisuudessa voi olla vanhusryhmiä, jotka ehkä kaipaavat vanhuskampusajattelun mukaista keskitettyä asumis- ja palvelumallia varustettuna tieto- ja viestintätekniikalla. Poliittiset päättäjät otetaan mukaan kotona asumisen tukemiseksi asian alettua konkretisoitua. 4. LÄHDE-hankkeen selvitys yhden luukun matalakynnyksisestä palvelusta sekä palvelukartta (liitteet 5, 6 ja 7). Asiantuntija Kristiina Lehmuskoski kertoi taustaa hyvinvointiryhmän tilaamasta LÄHDEhankkeen selvityksestä yhden luukun matalakynnyksisestä palvelusta sekä palvelukartasta. Tavoitteena oli selvittää yhden luukun palvelua, jossa ei tarvita lisäresurssointia henkilöstöön ja jossa nuoret saisi tukea ja ohjausta eri elämänalueille. Huomio olisi erityisesti nivelvaiheen ohjauksen nuorissa, esimerkiksi peruskoulun päättäneissä nuorissa ja koulupudokkaissa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää miten kolmas sektori olisi toiminnassa mukana. Selvityksen tekemiseksi on tehty verkkokyselyjä noin 30 eri toimijalle Kuopion alueella. Lisäksi toimijoita on haastateltu, koottu alueen kehitystyöryhmiä ja myös nuoria kuultu, mm. Tukevan nuoria on tavattu ja kyselty nuorilta mitä palveluita he käyttävät ja miten tulleet näissä kohdatuksi ja mikä nuoria huolestuttaa. Myös nuorisovaltuustolta on saatu kommentteja. Myös Arjen Mieli hankkeen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman nuorten työryhmiin on osallistuttu ja tehty tutustumiskäyntejä Oulun Byströmin nuorten palveluun ja Vantaan ohjaus- ja tukikeskus Kipinään (ks. liitteet 4, 5 ja 6). Yhden luukun palveluun tulevalla asiakkaalla on monenlaista tuen tarvetta elämäntilanteessaan ja hän tarvitsee yhtäaikaisesti apua näihin kaikkiin. Yhden luukun matalakynnyksiseen paikkaa haetaan yleensä aikaisessa vaiheessa eivätkä tilanteet ole ehtineet mennä liian solmuun. Kaikkia nuoria ei voida ohjata samaan pisteeseen, vaan yksiä luukkuja on niin pal-

4 4 jon, että nuoret voivat ohjautua niistä johonkin. Ja ne nuoret, jotka ovat jo koulussa, voivat hakeutua ensin esim. koulu- tai opiskeluterveydenhuollon pariin. Kristiina Lehmuskoski esitteli Byströmin nuorten palvelut: Palvelu toimii kaupungin yhdessä toimipisteessä, keskellä Oulun kävelykeskustaa. Kaupungin työntekijöitä työskentelee keskenään tiloissa. Tilassa on nuorten neuvontapalvelu, jossa nuorisotyöntekijät kartoittavat nuoren tuen tarvetta. Nuorten palvelu on ollut toiminnassa 1,5 vuoden ajan. Tilastoa siitä, miten paljon palvelu on vähentänyt nuorten käyntejä muilla palvelusektoreilla, ei ole. Palvelu on hyvin tunnettu ja nuoret osaavat sinne hakeutua. Ensimmäisenä vuotena on 800 nuorta mennyt palvelusta läpi. Päivittäin töissä on 16 henkilöä + tukipalvelut. Nuorten palvelussa on sisällä meidän Sihti tyyppinen palvelu, mutta mielenterveyspalvelut ovat myös erikseen Oulun kaupungilla. Myös velkaneuvoja on tavattavissa nuorten palvelussa. Kristiina esitteli myös Vantaan kaupungin nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinän. Kipinään on koottu etsivän nuorisotyön väki. Tällä hetkellä Kipinässä työskentelee kuusi henkilöä. Kaupunki on investoinut toiminnalle tilat. Kipinä tarjoaa ohjausta (29)-vuotiaille nuorille, jotka ovat jääneet ilman jatkokoulutuspaikkaa tai joiden opinnot ovat keskeytyneet. Tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa, että nuori löytää mielekkään kiinnekohdan elämälleen. Palveluun tulevista nuorista kevyttä tai keskiraskasta tukea tarvitse 70-80% nuorista ja loput raskasta tukea eli jotka jääneet pitkäksi aikaa tuen tarpeeseen. Samassa rakennuksessa on myös kevyttä työpajatoimintaa. Asia päätettiin siirtää seuraavaan hyvinvointiryhmän kokouksen ensimmäiseksi asiaksi. 5. Muut asiat Ei ollut muita asioita. 6. Kokouksen päättäminen ja seuraavien kokousten toteaminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraavat kokoukset Kuopion kaupungintalolla, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa: klo klo klo klo klo 9-11 Markku Tervahauta n puheenjohtaja Säde Pirttimäki n sihteeri

5 5 Jakelu: n jäsenet Tervahauta Markku, Vähäkangas Pekka, Pirhonen Jarmo, Jääskeläinen Tuija, Saarinen Pirjo, Antikainen Mari Annika, Rautjärvi Jarmo, Räsänen Tapio, Pöyhönen Lea, Raninen Kari, Lindell Pekka, Hentunen Janne, Norja Heli, Lätti-Hyvönen Sirpa, Kervola Petri, Tajakka Raija, Juha Parkkisenniemi Tiedoksi: kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajien sihteerit Tiedoksi hyvinvointiryhmän valmistelevalle ryhmälle: Niemi Sirpa, Mannerkorpi Anne, Kervola Petri, Kolari Marketta, Norja Heli, Väänänen Jari, Pirttimäki Säde, Tikkanen Päivi, Juha Parkkisenniemi, Soile Nevalainen, Katri Juntunen ja n valmistelevan ryhmän varajäsenille: Anne Maarit Tuovinen, Kuosmanen Sani, Nikula-Partanen Ansa, Varjoranta Pirjo ja Päivi Kristiina Kauppinen