HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO 1: TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO JALKIMMAINEN OSA TILASTOLLINEN KATSAUS

Transkriptio

1 .~. 90- HELSNGN KAUPUNGN TLASTO : --7 TERVEYDEN JA SARAANHOTO JALKMMANEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA

2 Viimeksi ilmestyneet julkais~t (Muut paitsi,a V ja V julkaisee Helsingin kaupungin,tlastotomsto) A. Helsingin k,upungln tilasto. \ L TeJYe)'den- Ja aalralldholto. SuomeDkiellDea tekst. taulukot myös ruotalksl ja eoglamlksl. EdeDlneo osa (vuosikertomukset) Jalldmmllnea osa (tllastollldeo katsaus) D-DL ulkomaao kauppa Ja meredkulku. SuomenklellDeo teksti, laulukot m)'ös ruotalksl Ja eagbumiksl V. KauJlimglD teowsuualaltosten tolmlntakertomus. Helsingin kaupudgln teolllsuuslaltosten laulakwmbd Julkaisema. SuomeoklellDen tekst, taulukolta Ja katsaukset myös ruotsiksi ja englao DlksJ V" Kliupfu.glD twnpllt8s. HelslDgin kaupudgln rahatolmlston Julkaisema. Suomen- ja ruotsldkjeunea, englannldklelldea katsaus ' V. Qpet,Dslaltokset. Suomen- ja ruotaldklellnea laitos, taulukot myös engladdlks. ' B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomea- Ja ruotsldklelldea, eagjannlnklellden slslllysluettelo. '. 98. C. Kertom~s Helsingin kaupungin kunnallshallnnosta. SuomeoklellDen D. Helsingin kaupungin kunnalllskalenterl. SuomenjaraotalDklellDea laitos. 8',9. E. Helslngl", kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. Suomea- ja ruotalnidelldea laitos F. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomenj8. ruotaldklelldeo latoa. AjaDkoblalDea lrtolebtljllrjeatelma.. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomenja ruotaldklellden tekatl, eaglannnjdeunen kat BU Senast utkomna publikationer (Alla utom A V och V utgivna av Helsingfors stads statlstlska byrå) A. Helsingfors stads statlstlk.. Hllao- oob sjukvard. FDsk text, tabellema ocklla pa svenska oeb engelska. Förra delen (Araberättelser) Senare delen (statlstlak överalkt) D-m. Ulrlkes baodel oob ajirart. Flnak text, tabellema oeklla pa svenska oeb engelska.. 9. V. Stadena lddnatrlverks raberattalser. Utgiven av Helslngfol'll stadi lddustrverksllamdd. FDsk ted, tabeller oeb sammandragen ocka pa svenska oeb ongelska V. StadeDs bokalut. Utgtven av Helsingfors stads drätselkontor. FlDsk- oeh svenskaprajdg, överslkt pa engelska V. Undervlsnlngsvllsen. FDsk- oob svedskspraklg upplaga, tabellema ocka pa engelska B. Statlstlsk årsbok r Helsingfors stad. FlDsk- oe" svenskspråklg, nneballsförteclmng oeklla pa engelska., 98. C. Berättelse angående Helsingfors stads kommunallirvaltnlng. FDskaprAklg D. Helsingfors stads kommunalkalender. FlDak- oeh svenskspraklg upplaga.. 9. E. Kommunal lirfattnlngssamllng 'ör Helsingfors stad. FlDak- oeh vensksprajdg upptasa.. 9. F. Författnlngshandbok tör Helsingfors stad. FtDk 000 venskspråklg upplaga. Aktuell enllgt lösblad~8ybtem.. Statlstlska manadsuppglfter r Helsingfors. Flnsk- oeh svenskspråklg text, Gverslkt pa engelska

3 H E L S N GN K A 'U P U N GN T L J\ S T 0 TERVEYDEN JA SARAANHOTO JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 9

4 HELSNGFORS STADS STATSTK o H Ä LSO- oe H SJUKVARD SENARE DELEN STATSTSK ÖVERSKT UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRA S T A T S T C S 0 F THE C T Y 0 F H EL S N K (H E L S N G F 0 R S) HEALTH AND MEDCAL STATSTCS LATTER PART STATSTCAL SURVEY PUBLSHED BY THE STATSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 9 MER.CATORN KRJAPANO

5 ALKULAUSE Tämä julkasu, joka sisältää kaupungin varsinaisen terveyden- ja sairaanhoitotilaston ja joka julkaistaan joka kolmas vuosi, käsittää vuodet 90-. Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin vastaava edellinen julkaisu ja muodostaa sarjassa»terveyden- ja sairaanhoito~ tilaston sisältävän jälkimmäisen osan, n:ot -7. Julkaisun väkilukua ja kuolleisuutta käsittelevät osat on laatinut yliaktuaari Ake Stixen ja tartuntatauteja, sairaanhoitoa, synnytyksiä ja keskenmenoja sekä terveydenhoitoa käsittelevät osat yliaktuaari Annaliisa Kytömaa, joka myös on johtanut julkaisun toimitustyötä. Helsingissä, lokakuussa 9 Karl-Erik Forsberg

6 SSÄLLYSLUETTELO NNEHÄLLSfÖRTECKNNG CONTENTS. Teksti. Text. Text. Väestö.... Tartuntataudit Kuolleisuus Sairaanhoito.... Synnytykset ja kesken menot.... Terveydenhoito... Sivu Sida Page. Befolkning..... Smittosamma sjukdomar. Dödlighet..... Sjukvård..... Förlossningar och missfall. Hälsovård..... Populatlon..... nfectious diseases..... Mortality..... Medical service..... Deliveries and misscarriages..... Health service..... Taulusto. Keskiväkiluku. Syntyneet moitetut tartunta- ja eräät muut taudintapaukset..... lmoitetut uudet sukupuolitautien tapaukset Kuolemantapaukset Kuolemansyyt.... _. Ensimmäisellä ikävuodelaan kuolleet.... Kotisairaanhoitajat.. 7. Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja valtion sairaalat 8. Kaupungin ja yksityiset sairaalat 9. Kaupungin sairaalat.. 0. Kaupungin ja yksityiset sairaalat..... Kaupungin sairaalat.. -. Poliklinikat Synnytykset Keskenmenot Kaupungin terveydenja sairaanhoidon menot ja tulot.... Liite.... Liite *. Tabeller. Medelfolkmängd. Födda Anmälda fall av smittosamma och vissa andra sjukdomar... Anmälda nya fall av könssjukdomar 7. Dödsfal Dödsorsaker Dödsfall bland barn under år..... Hemsjuksköterskorna 7. Helsingfors universitetscentralsjukhus och statens sjukhus 8. Stadens och privata sjukhus Stadens sjukhus Stadens och privata sjukhus..... Stadens sjukhus Poliklinikerna Förlossningar Missfall , Staden's utgifter för och inkomster av hälso- och sjukvård Bilaga.... Bilaga.... '" 8 0- '" (i '" '" - 70'" 7'" 8'" Tables. Average populatlon... Births Registered infectious etc. cases of diseases. Registered new cases of venereal diseases 7. Deaths Causes of death -. Deaths of infants... Home nurses The Central University Hospital in Helsinki and State hospitals Municipal and private hospitals Municipal hospitals.. 0. Municipal and private hospitals..... Municipal hospitals.. -. Policlinlcs Deliveries Misscarriages 9-. Expenditure and income for the municipal health and medical services.. Appendix.... Appendix * 8 0- '" '" 9 0'" 8- '" 70'" 7 8'" 9'" 97*

7 TEKST TEXT

8 . Väestö Betolkning - Population Väestörekistereihin merkitty väestö. Koska väestörekistereiden (seurakuntien ja siviilirekisterin) antamien väestönmuutostietojen perusteella laskettu vuotuinen väestönlisäys edelleenkin on todellista kasvua jonkin verran suurempi, lähinnä siitä syystä, että virallisiin muuttoilmoituksiin perustuva muuttotilasto ei täysin vastaa todellista kaupunkiin ja kaupungista suuntautuvaa muuttoliikettä (vrt. tämän julkaisun painosta 9-, s. ), on, kuten vuoden 90 väestölaskennan jälkeenkin, suoritettu väkiluvun korjaus vuoden 90 väestölaskentatulosten perusteella. Lähtökohtina on tällöin pidetty mainittujen kahden laskennan antamia väkilukuja, 980 ja 777 henkilöä, ja korjaus on koskenut vuosia 9-0. Vuoden 90 jälkeiset luvut on saatu lisäämällä väestörekistereiden antamien väestönmuutostietojen perusteella lasketut väestönlisäykset vuoden 90 väestölaskentatulokseen. Näin korjatuista luvuista on laskettu uudet keskiväkiluvut vuodesta 9 lähtien. VAestörekistereihJn merkittyjen keskiväkiluku Medelfolkmänld enlilt befolkninlsrelistren Average population M N Kv F Summa Total Suhdelukuja laskettaessa on siis käytetty edellä olevia uusia lukuja. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomautettava, että ikäryhmiin kohdistuvat suhdeluvut on - lukuun ottamatta tautisuuslukuja - laskettu korjaamattomista ikäryhmäluvuista. Tämä johtuu siitä, että väestörekistereiden imoittamat väestönmuutostiedot ovat koskeneet myös niitä (etupäässä ja ---9 vuotiaita) asukkaita, joiden on vuoden 90 väestölaskennassa todettu olleen jossakin kaupungin väestörekisterissä, mutta asuneen kaupunkialueen ulkopuolella. Henkikirjoitettu väestö. Henkikirjoituksen mukaan väkiluku oli, ulkomaalaiset mukaan luettuina, , ja

9 Syntyneet. Elävänä syntyneitä merkittiin kaupungin väestörekisfereihin v , v ja v i9. KuelleeRå syntyneitä lapsia oli vastaavasti 09, 9 ja 00 (ks. taulu ). Elävänä syntyneeksi katsotaan Suomessa lapsi, jonka mm. on todettu hengittäneen tai jonka napanuoran tynkä on itsestään irtautunut. Alle sm:n pituiset ja alle 00 g:n painoiset sikiöt taas lasketaan kesken menoihin kuuluviksi. Syntyneisyyden vaihteluja vuosisadan alusta lähtien -vuotiskausittain sekä -vuotiskautena 9- osoittaa seuraava asetelma. Syntynesyys 000 asukasta kohden Nativiteten på 000 invånare Birth rates per 000 inhabitants ':"" Ajanjaksosta 9.- alkaen syntyneisyys osoitti laskua ajanjaksoon 9- saakka. Noususuhdanteiden aikana 90-luvun loppupuolella syntyneisyys kasvoi ja tämä nousu jatkui vielä koko 90-luvun ajan. 90-luvulla luku oli alentunut huipputasostaan, mutta on edelleen korkeampi kuin mikään luku ajanjaksona 9-0. Elävänä syntyneiden lukumäärä sekä syntyneisyys 000 asukasta kohden oli vuosina 9- seuraava. Luku Antal Numbtr Elävänä syntyneitä. Levande födda Live birihs 000 asukasta kohden PA 000 invanare Pu 000 nhabltanls Luku Antal 000 asuliasta kohden PA 000 invanare ' Syntyneisyys saavutti huippukohtansa ensimmäisenä sodan jälkeisenä vuonna 9 ja laski sen jälkeen hitaasti v:een 9 saakka. Tämän jälkeen syntyneisyysluku on pysynyt melko muuttumattomana, vaihdellen 7.9 ja. / 00 välillä. Koko maan vastaavat luvut osoittavat tänä aikana laskua. Seuraava asetelma osoittaa aviottomat lapset sekä lukumääräisesti että prosentteina kaikista elävänä syntyneistä. Aviottomat lapset %:eina kaikista elävänil syntyneistä. Utom äktenskap födda barn i % av alla levande födda Jliegitimate births, per cent 0/ ali live births Aviottomia Utom äktenskap fodda lltgltlmaus Todetut suhdeluvut osoittavat laskua. % ,.7 Aviottomia Utom äktenskap fodda %.....9

10 . Tartuntataudit Smittosamma sjukdomar - nfectious diseases Tilastoaineiston laatu. Tautisuustiastossa (liitetaulut -) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden, aluelääkärien ja muiden kaupurigissa toimivien lääkärien terveydenhoitoviranomaisille antamiin ilmoituksiin. Tiedot yleisvaarallisista tartuntataudeista annetaan viimeistään vrk:n kuluessa ja muista epidemiologisesti tärkeistä tartunta taudeista viikoittain. Sukupuolitautien uudet tapaukset ilmoitetaan kuukausittain. Tässä yhteydessä esitetyt tautisuusluvut eivät siis yleensä sisällä tietoja pitkällisistä taudeista. Myöskään eivät tähän sisälly tuberkuloositapaukset, joista ilmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloositoimistoon. Tilaston' täydellisyyteen nähden on huomautettava, että ainakin kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet ievähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumistautien, kurkunpään ja henkitorven tulehduksen, maha- ja suolikatarrin ym. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten imoittamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. lmoitettujen taudintapausten luku. Seuraava asetelma osoittaa lääkintöhallituksen imoitettavaksi määräämien taudin tapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana (ks. liitetaulut -). V:sta 9 lähtien ilmoitettiin uusina tauteina vihurirokko, vyöruusu ja ihosilsat sekä v:sta 9 lähtien muut salmonellataudit, lapamatoisuus, hiivasienitauti, virtsaputkentulehdus, trichomonaksen aiheuttama emätintulehdus sekä vastasyntyneen keuhkokuume ja ripuli. V:n 99 alusta jätettiin pois ilmoitukset reumaattisista kuumeista ja kesken menoista sekä muutamista harvemmin esiintyneistä taudeista, ja toisaalta saatettiin ilmoitusvelvollisuuden alaisiksi eräät aivokuumeen ja keuhkokuumeen muodot sekä vihurirokko. lmoitetut tartuntatautien tapaukset Anmälda smittosamma sjukdomsfal Registered cases 0 inlectious diseases Absoluuttinen luku Absolut antal Abso/uk numbtr 000 asukasta kohden På 000 nvånare Pw Z 000 nhdbltants Absoluuttinen luku Absolut antal asukasta kohden På 000 nvanare Yleisimmät taudit. Kaikkina kolmena vuotena aiheuttivat edelleen eniten sairastumisia nuha, nielutulehdus ja äkillinen keuhkokatarri, angiina ja influenssa, joita yhteensä oli tapausta vuodessa, äkillinen maha-, suoli- ja paksusuolitulehdus, yli 000 tapausta vuodessa sekä keuhkokuume, vuosittain n. 000 tapausta. Kuluneena kolmivuotiskautena ei varsinaisia tarttuvia tauteja laajemmin esiintynyt lukuun ottamatta tuhkarokkoa, jonka tapausten luku v. 99 oli jälleen alkanut kasvaa, ja kasvu jatkui v. 90, 07 tapausta, mutta tapausten luku pieneni seuraavina vuosina, sekä salmonellatauteihin kuuluvaa hiirilavantaudin epidemiaa v. 9 alussa. Tautisuus eri vuodenaikoina näkyy seuraavasta asetelmasta, johon terveydenhoitoviranomaisille tehdyt tartuntatautien ilmoitukset on yhdistetty kuukausittain.

11 lmoitetut tartunt;ttautien tapaukset. Anmälda smittosamma sjukdomsfal] Kuukausi. Månad Molh Tammikuu. januari.... Helmikuu. Februari.... Maaliskuu. Mars.... Huhtikuu. April.... Toukokuu Maj... Kesäkuu. juni... Heinäkuu juli... Elokuu Augusti... Syyskuu September... Lokakuu Oktober... Marraskuu. November... joulukuu. December... Registered cases 0 inlectious diseases. Summa (Total) Asetelma osoittaa, miten yleensä talvikuukausina sattui eniten taudin tapauksia, joiden luku säännöllisesti väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. Seuraavassa asetelmassa eräät tärkeimmät tartuntataudit esitetään verrattuna asukaslukuun. Ta u t i Sjukdom Dstast Tapausten suhteellinen luku 0000 asukasta kohden. Relatlvt antal sjukdomsfall pa nvanare '. Rtlatlvt numbtr 0 lasts ptr O 000 nhabitan/s Lavantauti, paratyyfus, muut salmonellataudit Tarmtyfus, paratyfus, övriga salmonellasjukdomar Typhus abdominalis, paratyphus, salmonellosis alia.... Tulirokko Scharlakansfeber Scarlatina Angiina Angina Angina Hinkuyskä Kikhosta Pertussis La Tuhkarokko Mässling Morbilli Veslrokko Vattkoppor Varicellae Slkotauti Påssjuka Parotitis epidemica.... Tarttuva keltatauti. nfektiös hepatit Hepatitis inlectiosa Nuha, nielutulehdus, äkillinen keuhkokatarri, influenssa Snuva, svalgkatarr, akut lungkatarr, influensa nlectio acuta nasopharyngeotrachealis, inlluenza.... Lohkokeuhkokuume, pesäkekeuhkokuume, atyyppinen, primäärinen keuhkokuume. Lobär lunginflammation, bronkopneumoni, primär, atypisk pneumoni Pneumonia lobaris, bronchopneumonia, pneumonia primaria atypica.... Äkillinen maha-, suoli- ja paksusuolitulehdus ilman haavaumia Akut icke-ulcerös gastroenterit och kolit Gastroenteritls et coulis non ulcerosa acuta s Tippuri Dröppel Gonorrhoea non medicata Muut taudit. Övriga sjukdomar Morbl alii ' s Summa (Total)

12 7 Tarttuva keltatauti-(hepatitis infectiosa) tapauksia sattui v. 90 0, v. 9 ja v. 9. Tapauksia oli vähemmän kuin milloinkaan ennen. Kuolemaritapauksia sattui v. 90 ja v. 9. Tuhkarokko-(morbilli) tapauksia oli jälleen v , mutta v. 9 vain ja v tapausta. Tätä tautia, joka pitkän aikaa esiintyi epidemiana - vuoden väliajoin, on viime vuosina tavattu paljon yleisemmin, ja vain joka toinen tai kolmas vuosi näyttää jääneen lievemmäksi. Sairastumlsia ilmoitettiin jo v. 99 loppukuukausina runsaasti ja ne jatkuivat, niin että v. 90 toukokuussa vielä oli tapausta. Tuhkarokko on varhaisemman lapsuusiän tauti, jonka yli af, lapsista on sairastanut ennen koulunkäyntinsä alkamista. Vain poikkeuksellisesti sitä esiintyy vanhemmissa, jo koulunkäyntinsä päättäneissä henkilöissä. Kuolemantapauksia sattui v. 90 ja v. 9 samoin. Tulirokko-(scarlatina) tapauksia oli v , v. 9 9 ja v. 9. Kuluneena kolmivuotiskautena ei sattunut yhtään kuolemantapausta tämän taudin johdosta. Tullrokkoon sairastuneet nsjuknade i scharlakansfeber Cases of scarlet fever kä, vuotta Å der, å r A g t, ye a rs Sairastuneiden absoluuttinen luku Absolut antal insjuknade Absolult numbtr of east> M t 90 o ~~_9 :_:_:_:_:_::_:_:_:_:_:_::_:_:_:_:_::_:_:_:_:_:_::_:_:_:_:_:_::_:_:7 ~ +----~--_+----~-~--~---g-::--~--~g~:-:~~ g_:_: Kaikki ikäryhmät Samtliga åldersgrupper (AL age groups) t 9 t o O. 0 O. 0 O ~--~--~-- Kaikki ikäryhmät Samtliga åldersgrupper O. S 0. N Kv F Summa Totat Sairastuneita 000 asukasta kohden nsjuknade på 000 invånare Casts P" 000 inhabitants M N Kv Kalkki Samtliga 9 o... ' O. s O s ~--~ Kaikki ikäryhmät Samtliga Aldersgrupper[ O. S

13 8 Kurkkumätä-(diphteria) tapausten luku vaihteli v välillä vuodessa, ja vielä v. 9 todettiin 9 sekä v. 9 8 tapausta. Mutta siitä lähtien tapausten lukumäärä väheni, niin että v. 9- aikana on kurkkumätään sairastuneiden luku vuosittain vaihdellut :stä :een. V. 9 tapauksia oli, ja v. 9 puhkesi pahanlaatuinen kurkkumätäepidemia, joka jatkui vielä v. 9-, mutta alkoi sen jälkeen heikentyä. 90-luvun alkuvuosina oli vielä joitakin kurkkumätätapauksia, viimeiset v. 9, mutta sen jälkeen ei ole sattunut ainoatakaan tapausta. Lavantauti-(typhus abdominalis) tapauksia oli v. 9 ja 9 kumpanakin ja paratyylus-(paratyphus) sekä muita salmonellatauti-(salmonellosis alia) tapauksia v. 90- edellisiä, 7 ja 8 sekä jälkimmäisiä 0, 9 ja. V:n 9 alussa oli hiirilavantautiepidemia, sillä tammikuussa oli 9 salmonellatapausta ja helmikuussakin vielä. Paratyyfukseen ja muihin salmonellatauteihin v. 90- sairastuneiden ikäryhmitys käy ilmi seuraavasta asetelmasta kä, vuotta Salmo- Salmo- Salmo- Alder, år Para- nellosi. Para- nellosi. Para- nelloslo Are, years typhlls alla typhus alla typhus alia Summa (Totat) Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia ei ollut yhtään. Paratyyfuksen aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 9 ja v. 9 sekä muiden salmonellatautien aiheuttamia kuolemantapauksia v. 90 ja v. 9. Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v. 90, v. 9 0 ja v. 9 tapausta. Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia ei ollut yhtään. Lapsihalvaus-(poliomyelitis anterior acuta) tapauksia sattui v. 90 0, enemmän kuin useaan vuoteen. V. 9 oli vain tapaus ja v. 9 ei yhtään ilmeisesti johtuen keväällä 9 toimeenpannusta yleisestä poliorokotuksesta. Lapsihalvaus aiheutti v. 90 kaksi kuolemantapausta. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan kuluneena kolmena vuotena ilmenee seuraavasta asetelmasta. Lapsihalvaukseen sairastuneet nsjuknade i barnförlamning Cases 0 poliomyelitis k ä, vuotta A der, å r Agt, years M 90 N Kv F Mo. sukup. Bägge konen Both sexes M 9 N Kv Moi. sukup. Bllgge kone" M 9 N Kv Mo. sukup. Bägge konen l(aikki käryhmät. Samtliga åldersgrupper(all age groups) 8 0

14 9 Aivokalvontulehdusta (meningitis) ilmoitettiin v. 90, vuonna 9 7 ja v. f 9 9 tapausta. Kuolemantapauksia sattui v. 90 ja v. 9. nfluenssa-(influenza) tapausten luku oli v. 90--, 7 ja 7. Tämä tauti on alkanut esiintyä epidemialuontoisena noin joka toinen vuosi. Kuolemantapauksia oli v. 90., v. 9 8 ja v. 9 9; näistä 7 henkilöä oli yli 70-vuotiasta. Todennäköistä on, että osa influenssan jälki tauteihin, kurkunpään ja henki torven tulehdukseen ym. kuolleista aikaisemmin esiintyi kuolleisuustilastossa mainittujen tautien kohdalla, mikä johtui siitä, että yksinomaan jälkitauti oli kuolintodistuksessa mainittu. V:sta 9 lähtien myös jälkitauteihin kuolleiden kuolintodistuksissa edellä käynyt influenssatapaus useimmiten on tullut mainituksi. Sukupuolitaudeista (morbi veneri) on tippuria (gonorrhoea non medicata) ilmoitettu v huomattavasti enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena, 7, 7 ja 0. Pehmeää sankkeria (ulcus molle) ilmeni v. 90 tapaus. Kuppatauti-(syphilis) tapauksia oli myös entistä enemmän. V. 90- ilmoitettiin, ja uutta kuppatautitapausta. Tauluihin ja sisältyy myöskin synnynnäinen kuppatauti (syphilis congenita). Kuppatauti ja sen jälkihoitotilat aiheuttivat v. 90, v. 9 ja v. 9 kuolemantapausta. Lokeronivusajos-(lymphogranuloma inguinale) tapauksia oli nyt käsiteltävänä kolmivuotiskautena yhteensä. moitettuje~ uusien sukupuolitautien tapausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun v. 9- esitetään promilleluvuin seuraavassa asetelmassa, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät ilmi. Syphilis congenita-tapaukset eivät sisälly katsauksessa esitettyihin lukuihin. Uudet sukupuolitautitapaukset 000 asukasta kohden Nya iad av könssjukdomar på 000 inwnare New cases of venereal diseases per 000 inhabilants Syphllis non medlcata Ulcus molle non medlcatum Gonorrhoea non medlcata Lymphogranuloma inguinale Taulussa on eri sukupuoli tauteihin sairastuneet henkilöt ryhmitelty ammatin, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Synnynnäinen kuppatauti ei sisälly siinä esitettyihin lukuihin. Sukupuolitauteja oli jatkuvasti miehillä huomattavasti enemmän kuin naisilla, n. 70% uusista tapauksista sattui miehille. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin tippuritapauksia ala ikäisillä: v. 90 neljä, v. 9 yksitoista ja v. 9 yhdeksän.. Seuraavasta taulukosta näkyy kaikkien v sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Näihin lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppataudin tapaukset, joita v. 90 oli yksi, v. 9 kaksi ja v. 9 kuusi.

15 Uudet sukupuolltautitapaukset Nya fal av könssjukdomar Miespuolisia Mankön kä, vuotta MaJe A der, år Age, yea,s Sairastuneita lnsjuknade % N umbu 0/ c:ases New cases 0 venereal diseases Sairastuneita nsjuknade Naispuolisia Kvlnnklln FemaJe % Molemmat sukupuolet Bägge könen 80th seus Sairastuneita lnsjuknade Summa (Total)! ' Summa % ::::::::::::::::::: : Summal

16 Seuraavassa asetelmassa esitetään gonorreaan sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Gonorrhoea non medlcata kä, vuotta Miespuoliset. Naispuoliset Å der, A r Mankön Kvlnnkön Agt, years Male Female ~ ~ , Kaikki ikäryhmät SamtJiga åldersgrupper (Ali age groups) Tippuria tavattiin suhteellisesti eniten 0--,- ja -9-vuotiailla miehillä ja samaten sen ikäisillä naisilla, joilla sitä kuitenkin esiintyi huomattavasti vähemmän. Naisista kuitenkin ~9-vuotiaat alkavat entistä enemmän saada tämän taudin. Sen ikäisten suhdeluku ylitti jo kahtena viime vuonna -9-vuotiaiden vastaavan luvun. Uudet kuppatautitapaukset Nya Moi. sukup. N M Kv BAgge kllnen p BohSDU New cases 0/ syphilis N Kv Mo. sukup. Bgge kllnen '" '.. 9.,... ', :U Seuraavalla sivulla esitetään eräiden tarttuvien tautien esiintymistiheys 000 asukasta kohden v:sta 90 alkaen. Tulirokkoa esiintyy jatkuvasti, mutta v. 90 huippuepidemianjälkeen sen määrä on pysynyt vähäisempänä. Tuhkarokkoa, joka aikaisemmin puhkesi voimakkaana epidemiana - vuoden väliajoin, on v:sta 97 alkaen alkanut esiintyä suuressa määrin joka toinen tai joka kolmas vuosi. Kurkkumätää esiintyi v. 90 jälkeen melko vähän kunnes vuosina 9-- luvut jälleen nollsivat, mutta sen jälkeen alenivat vuodesta toiseen. V. 9 jälkeen ei ole ollut ainoatakaan kurkumätätapausta. Hinkuyskä, joka 90-luvuila esiintyi useina voimakkaina epidemioina, laantui huo~attavasti luvula, mutta taudintapausten määrä alkoi jälleen lisääntyä, ja v. 9 ja 99 oli kumpanakin laaja epidemia. Viime vuosina hinkuyskää on esiintynyt melko vähän.

17 Kurkkumädän ja hinkuyskän esiintyrnlstiheys vuosina 90-9 Fall av dlfteri och kikhosta åren 9~ ",, o 90,, ', " ",, '0 90 Hinkuyskä Kikhosta t.. \! \. " '.i Kurkkumätä Difteri,~, f ~ : ~, '! ~ : " ~'- "' i \"... i' ' i'f ('-" 90 o 8 0/00 Tullrokon ja tuhkarokon esiintymistiheys vuosina 9~9 Fall av scharbkansfeber och mässllng åren u. " ' Tullrokko Scharlakansfeber Tuhkarokko Mässling

18 . Kuolleisuus Dödlighet - Morfality Maan kuolleisuustilasto perustuu vuodesta 9 lähtien väestörekisterien lähettämiin kuolintodistuksiin. Nykyään tämä tilasto Helsingin kaupungin osalta tehdään Tilastollisen päätoimiston ja Helsingin kaupungin tilasto toimiston välisenä yhteistyönä. Kuolemantapaus otetaan huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut merkitty väestörekisteriin, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Kuolintodistuksiin on merkittävä, miten kuolemansyy on määrätty, ja tilastoa laadittaessa kuolemantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. Ryhmitystä on v:sta 90 lähtien jonkin verran muutettu kuolintodistuslomakkeen uudistuksen yhteydessä. Kuolemansyyn rnääräärnisperuste Grunderna för dödsorsakens bestärnrnande Basis 0r the determination 0 cause 0 death, % M Kv M Kv N Summa M Kv N Summa M Kv N Summa N Summa Lääkäri ei nähnyt ruu- F, Total mista Läkaren har ej sett den döda (Physician has not seen the body) Lääkäri nähnyt ruumiin. Läkaren har sett den döda (Physician has seen the body) Kliininen tutkimus Klinisk undersökning (Cli-! nical examination) Erikoistutkimus SpecialJ undersökning (Speciali examination) Oikeuslääketieteellinen ulkonainen ruumiin tarkastus. Rättsmedicinsk yttre likbesiktnlng (Medico-legal external examination 0 body).... Ruumiinavaus. Obduktion O.s (Autopsy)..., Ei tietoa ngen Uppgiftl (No inlormation) Summal Ryhmitykseen saattaa vaikuttaa lääkärien toisistaan poikkeava suhtautuminen kuolintodistusten täyttämiseen (vrt. A. sotaio - Aino Korpela: Kuolemansyytilaston luotettavuudesta ja kuolintodistusten perusteista, Suomen Lääkärilehti 9/, s. 7-(). Voidaan kuitenkin todeta, että Helsingin kaupungin kuolemansyytilaston luotettavuus on hyvin huomattava'. Tapauksia, joissa lääkäri ei nähnyt ruumista, oli ko. kolmivuotiskautena vain 0.% ja toisaalta ruumiinavauksia.% sekä kokonaismäärä niitä tapauksia, joissa kuolemansyyn määrääminen perustuu lääkärin tutkimukseen tai ruumiinavaukseen, 99.%. Koko maan osalta olivat vastaavat prosenttiluvut v. 9.9,. ja 97.% (ks. mainittua kirjoitusta). Ruumiinavausten osuus oli Helsingissä v. 98-:-0 8., v. 9-8., v. 9-:- 9.7 ja v %, joten siis jatkuvaa osuuden nousua on tapahtunut. Ruumiinavaus tarkoittaa tässä sekä lääketieteellistä että oikeuslääketieteellistä,ruumiinavausta. ' Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Helsingissä rekisteröityjen kuolleiden luku oli v , v. 9 0 ja v Kuolleeksi julistetut eivät v:n 9 alusta lähtien sisälly kuolleisuustilastoon. Kuolleisuus kutakin (kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä kohden vuosina 98, 9- ja -vuotiskauslttain 90~0 sekä -vu'otiskautena 9-, mikä luku tosin on hyvin karkea mitta, näkyy seuraavista asetelmista (kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta).

19 Kuolleisuus vuosina 98-. Dödligheten åren 98- Mortality in 98- Vuosi Ar Year , Kuolleiden abso- Kuolleita 000 luuttinen luku asukasta kohden Kuolleiden ab.o- Keskiväkiluku Absolut antal Avlidna på 000 Vuosi Keskiväkiluku luuttinen luku Medelfolkmängd avlidna invånare Ar Medelfolkmängd Absolut antal Mean populatlon Absolult lumbtr Dea/hs ptr 000 avlidna 0/ tajhs inhabi/an/s ( Kuolleita 000 asukasta kohden Avlidna på 000 invånare Kuolleisuus 000 asukasta kohden, vlisivuotlskausien keskiluvut Dödligheten på 000 invånare, femårsmedeltal Deaths per 000 inhabitants, average rates jor jive-year periods s Edellä olevista käy ilmi, että sotavuosien jälkeen alkanut kuolleisuuden aleneminen on pysähtynyt v:een 9, mutta tämän Jälkeen kehitys on ollut vaihteleva. Vuosien 9 ja 99 luku on alin kaupungissa todettu. Vuoden 99 jälkeen yleinen kuolleisuusluku on noussut. Tähän vaikuttavat osittain ikärakennemuutokset, mutta myös iän suhteen vakioidut luvut osoittavat nousua. Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten lukumäärää eri kuukausina esitetään taulussa 7. Kunkin. kuukauden suhteellinen kuolleisuus v verrattuna asianomaisen vuoden keskiväkilukuun käy ilmi seuraavasta taulukosta. Kuolleisuus kuukausittain. DödUgheten mådadsvis Monthly mortality Kuukausi Månad Mon/h Tammikuu januari... Helmikuu Februari... Maaliskuu Mars... Huhtikuu April... Toukokuu Maj... Kesäkuu juni... Heinäkuu juli... Elokuu Augusti... Syyskuu September... Lokakuu Oktober... Marraskuu November... joulukuu December... Kuolleiden abso!. luku Absolut antal avlidna Absolu/e number 0/ lta/hs Kuolleita 000 asukasta kohden Avlidna på 000 nvånare Dta/hs ptr 000 inhabilan/s ' 0. 9.s '

20 Kuten taulukosta näkyy, kuolleisuus on tavallisesti suurin talvi- Ja kevätkuukausina sekä pienin loppukesällä ja syksyn alussa.. Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa 7 annetaan tietoja myös kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Kuolleiden miesten lukumäärä oli paitsi ylimmissä ikäluokissa suurempi kuin naisten. Seuraavassa asetelmassa olevat luvut osoittavat mies- ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden. Kuolleet 000 vastaavaa sukupuolta olevaa asukasta kohden. AvUdna på 000 invånare av samma kön Deaths per 000 inhabitants 0/ the same sex N N M Kv M Kv F !J , !l.s M N <v Kuten näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään kuolleiden luku eri sukupuoli- ja ikäryhmissä asukasta kohden, oli kuolleisuus eri ikäryhmissä luonnollisesti varsin eri suuruinen. Suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä, paria vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta, huomattavasti suurempi miesten kuin naisten keskuudessa. Luvut vaihtelevat eri vuosina varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä, missä absoluuttiset luvut ovat pieniä. Selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Eri sukupuolta olevat kuolleet ikäryhmittäin asukasta kohden. DödUgheten inom olika köns- och åldersgrupper, på 0000 invånare jlo kä r y m ä, v u 0 t t a Å der s g r u p p, å r Ag~ groups, years Mortality in di//erent sex and age groups per 0000 inhabitl,lnts, 0....,..., ~----~ , M--- :v --~:~: M i N i M... M N M.. F B. s. : Kv ; B. k. Kv B. k ' j \. 7.8; \ i ~:: ~ i '

21 Selvimmin käy ilmi mies- ja,.naispuolisten henkilöiden kuolleisuuden erilaisuus, kun suoraan verrataan edellä olevassa taulukossa esitettyjä kummankin sukupuolen suhdelukuja toisiinsa. Kun naispuolisten suhteellinen kuolleisuus kussakin eri ikäryhmässä merkitään 00:lla, oli miespuolisten suhteellinen kuolleisuus vastaavissa j ryhmissä seuraavan asetelman mukainen. Miesten ylikuolevuus on sodan jälkeen h,lomattavasti vähentynyt. V:sta 99 lähtien on ollut jatkuvaa ylikuolevuuden laskua. Vuosien 98 ja 9 luku (07) on näin ollen alin tähän saakka tod.ett\.!. Mi~sä absoluuttinen luku on pienempi kuin, ei suhdelukua ole laskettu.. Eri ikäluokkiin kuuluvien miesten kuolleisuuden lndeksiluvut ndextai för relativa dödligheten bland män inom ohka åldersgrupper kä. vuotta Alder, år Agt, ytars Mortality ratio men/women, index numbers ~ ~K~a~ik~k~i-.~S~a-m~t~li-ga~(A ~)~~~~--~~----~ Vuotta nuorempien lasten kuolleisuutta 'selostetaan siv. alkaen. Kuolleisuus kuolemansyiden mukaan. Kuolemantapausten ryhmittyminen syiden mukaan on esitetty tau- luissa 8-. Kuolemansyiden tilastoa laadittaessa noudatetaan erikoista nimistöä, jossa tärkeimmät kuolemaan johtaneet taudit samoin kuin väkivaltaisen kuoleman muodot luetellaan sekä muut taudit ja kuolemansyyt viedään eri: tautiryhmien yhteisnimikkeisiin. V:sta 9 lähtien noudatetussa uudessa kuolinsyynimistössä on tehty ero peruskuolemansyyn ja välittömän kuolemansyyn välillä. Siirtyminen uuteen nimikkeistöön merkitsee sitä, että vertailut edellisiin vuosiin on tehtävä harkiten. Kun seuraavassa esitetään katsauksia, jotka ulottuvat vuotta! j 9 edeltäneeseen aikaan, on poikkiviivalla merkitty, että suoranainen vertailu kelpoisuus puuttuu. Kaikki tässä julkaisussa annetut tiedot kuolemansyistä kohdistuvat peruskuolemansyyhyn. Taulustossa on käytetty kahta Maailman Terveysjärjestön hyväksymää kuolemansyiden ryhmitystä, keskipitkää, 0 kuolemansyyryhmää käsittävää (A-ryhmitys, tauluissa 9-0) ja lyhyttä, 0 ryhmää käsittävää (B-ryhmitys, tauluissa 8 ja -). Taulussa 9 ilmoitetaan eri kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku kolmivuotiskauden 90 - kunakin vuonna. Kuolemantapaukset on kuten ed eilisessäkin julkaisussa ryhmitetty kuolleen iän ja sukupuolen mukaan erikseen kultakin vuodelta. Tauluissa 8 ja annetaan vuosittaisia tietoja tärkeimmistä kuolemansyistä tai niiden ryhmistä: taulussa 8 esitetään niiden luku kunkin vuoden eri kuukausina ja taulussa niiden jakautuminen kuolleen sukupuolen ja iän mukaan. Tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku JO 000 asukasta kohden oli edellä mainitun B-ryhmityksen mukaan seuraava.

22 7 Tärkeimmät kuolemansyyt asukasta kohden. De viktigaste dödsorsakenua på 0000 invånare Principal causes ofdeath per 0000 inhabitants Kuolemansyy Dödsorsak N M.s. e a use of dealh M Kv B. k. M F. B.s. N M.s. N M. s. M Kv B.k. Kv B. k. B Tuberculosis organorum respirationis., B Tuberculosis, formae aliae B Syphilis e.iusque sequelae B 0 nfectio meningococcica :0 B Poliomyelitis anterior acuta B Morbilli B 7 Morbi infectiosi s. parasitarii alii B 8 Neoplasmata maligna et neoplasmata telae ymphaticae et haematopoeticae B 9 Neoplasmata benigna et non definita B 0 Diabetes mellitus B Anaemiae B Morbi vasorum cerebri et medullae spinalis B Meningitis (non tuberculosa, non meningococcica) B Febris rheumatica B Morbi chronici rheumatici cordis l L B Morbi arteriosclerotici et.degenerativi cordis B 7 Morbi cordis alii , B 8 Hypertonia cum morbo cordis B 9 Hypertonia morbo cordis non indicato B 0 nfluenza B Pneumonia B Bronchitis ' B Ulcus ventriculi, duodeni., B Appendicitis Q B Obstructio intestinalis, hernia abdominalis B Gastritis, duodenitls, enteritis et colitis < B 7 Cirrhosis hepatis B 8 Nephritis et nephrosis L.0... B 9 Hyperplasia prostatae B 0 Morbi gravidarum, parturientium, puerperarum B Maleformationes congenitae B Laesiones intra partum, asphyxia, atelectasis postnatalis... L B nfectiones neonatorum B Morbi alii neonatorum et anni primi...0 0: B Senilitas et casus male definiti B Morbi alii ,... B 7 \Accidentiae B 8 B 9 jsuicidia B 0 Homicidia..., , 0. Summa (Total)

23 8 Tuberkuloottisten tautien aiheuttama kuolleisuus. Ajanjaksona 98- tapahtunut huomattava kuolleisuuden sekä absoluuttinen että suhteellinen aleneminen ei ole vuosina 9-7 jatkunut yhtä selväpiirteisenä kuin edellisinä vuosina, mutta vuodesta 98 lähtien on tapahtunut jatkuvaa laskua. Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on jo siksi pieni, ettei tähänastisen voimakkaan laskun enää voida olettaa jatkuvan, varsinkin kun otetaan huomioon, että kuolleisuus tähän tautiin nykyään kohdistuu vanhempiin ikäluokkiin, joiden suhteellinen osuus koko väestöstä on kasvamassa. Kuitenkin on todettava, että tuberkuloosikuolleisuus edelleen on suurempi Helsingissä kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Tuberkuloottiset taudit aiheuttivat v. 90, v ja v. 9 8 kuolemantapausta. Vastaavat suhdeluvut asukasta kohden olivat.,. ja.8. Hengityselinten tuberkuloosikuolemantapauksia oli vuosina 90- vastaavasti 09, 9 ja 8 tapausta. Muun tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus oli siten melko vähäinen. Seuraava asetelma osoittaa tuberkuloosikuolemantapausten absoluuttisen lukumäärän, näiden kuolemantapausten luvun 0000 asukasta kohden ja tuberkuloosikuolemantapausten määrän verrattuna kuolemantapausten kokonaismäärään v. 98 ja 9- (vrt. tekstitaulu siv. 7). Tuberkuloosikuolleisuus Dödligheten i tuberkulos Mortality caused by tuberculosis Tuberkuloosiin kuolleiden absoluuttinen luku Absolut antal dodsfall i tuberkulos Absolule numbtr of deaths from luberculos/s Tuberkuloosiin kuolleita 00 kuollutta kohden Dödsfall tuberkulos pa 00 avlldna Deaths from tubtrculos/s, ptr un of a/l the deaths Tuberkuloosn kuolleita asukasta kohden Dödsfall tuberkulos pa nvan.r. Dealhs from tubtrculosis ptr O 000 /nhabilanls ~ Ko. kolmivuotiskauden keskimääräinen tuberkuloosikuolleisuus asukasta kohden (.) oli n. /7 vuoden 98 kuolleisuudesta. Tuberkuloosiin kuolleiden osuus kaikista kuolleista oli samalla laskenut n. /7:sta n. /:aan Tämä on luettava tehokkaan tuberkuloosin vastustamistyön ja uusien lääkeaineiden ansioksi. Tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten absoluuttinen luku eri kuukausina ilmenee taulusta 8. Eräitä näitä seikkoja valaisevia suhdelukuja on otettu seuraavaan taulukkoon.

24 9 Kuukausi Månad Monlh TuberkuloosikuoUeisuus kuukausittain. DödUgheten i tuberkulos månadsvis Mortality caused by tuberculosis, monthly %:ina kaikista samana ajanjaksona Absoluuttinen luku %:ina kaikista tuberkuloosin aiheutta- sattuneista kuolemantapauksista mista kuolemantapauksista Absolut antal % av samtliga dödsfall under samma % av samtliga dödsfall i tuberkulos period Absolule number Per uni of all he dea/hs from luberculosis Per uni of all he dealhs of he samt perlod Tammikuu januari., Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu juni Heinäkuu juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober s Marraskuu November joulukuu December Koko vuosi Hela året (Whole year) Tuberkuloottislin tauteihin kuolleiden luku oli yleensä suurin talvella ja keväällä; tammi-toukokuussa sattui ko. vuosina vastaavasti 8., 0. ja. % kaikista tuberkuloosin vuoden aikana aiheuttamista kuolemantapauksista. Tammi-toukokuun osuus on kuitenkin viime kolmivuotiskausina laskenut; vuosina 9- se oli keskimäärin 8.%, vuosina 9-.8%, vuosina % ja vuosina 90-.7%. Tuberkuloosiin kuolleista oli v. 90-, kuten aikaisemminkin, enemmistö miespuolisia. Koko kolmivuotiskautena kuoli tuberkuloosiin yhteensä miestä ja 78 naista. Tauluista 9 ja näkyy eri tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten luku miespuolisen ja naispuolisen väestön keskuudessa ja eri ikäryhmissä sekä asetelmasta siv. 8 taas.kaikkien tuberkuloosin aiheuttamien kuolemantapausten suhde asukasta kohden vuosina 90-. Seuraavassa taulukossa esitetään suhdeluvut, jotka osoittavat tuberkuloosi kuolemantapausten suhteellisen jakautumisen eri ikäryhmien kesken, niiden osuuden kunkin ikäryhmän kaikista kuolemantapauksista sekä näiden tapausten aiheuttaman kuolleisuuden 0000 asukasta kohden. kä, vuotta Alder, r , Kaikki. Samtliga.. Tuberkuloosikuolemantapaukset DödsfaU i tuberkulos Deaths caused by tuberculosis Suhdeluvut Relationstal Rates Kuolemantapauksia % kaikista tuber- Tuberkuloosikuolemantapauksia % kuloosikuolemantapauksista kaikista ikäryhmän kuolemantapauksista Dödsfall i % av Bamtllga dödsfall Dödsfall % av Bamtliga dödsfall i tuberkulos inom åldersgruppen Deaths, per uni of all he deaths from Dealhs from luberculosls, per uni 0/ luberculosis all he dealhs in the same age group ' : :i.8 Kuolemantapauksia asukasta kohden Dödsfall på 0000 invånare Deaths per ro 000 inhabilanls 90 i ~ - - O. S - ', '.. :.,. " '..8

25 Vertailun vuoksi esitetään seuraavassa kuolleiden suhdeluvut iän mukaan v. 98 ja Tuberkuloosiin kuolleet iän mukaan 0000 asukasta kohden v Avlidna i tuberkulos efter ålder i förhållande till 0000 invånare åren 98- Deaths caused by tuberculosis per inhabitants in 988-, according to age Vuosi 0 - Ar -9 0-' Summa Ytar vuo tta Ar ytars Tolal , , , 0. O.,.. 8., ; ,.0..8 Voidaan todeta, että nuorempien ikäryhmien tuberkuloosikuolleisuus ikäryhmään 0-9 saakka on voimakkaasti laskenut sotia edeltäneeseen aikaan verrattuna. Sitä vastoin ikäryhmästä 0-9 alkaen kehitys on ollut epätasaisempi, ja tämä koskee varsinkin kahta vanhinta ikäryhmää. Viime kolmivuotiskautena on kuitenkin kaikissa ikäryhmissä saavutettu uudet minimiluvut: 0 v. ja sitä vanhempien osuus kaikista tämän ryhmän kuolemantapauksista oli v. 98 vain 9. %, mutta on sen jälkeen huomattavasti noussut: v. 9 tämä osuus oli 7., mutta v. 9 jopa 7. %. Edellisenä kolmivuotiskautena tämä osuus oli.8 % ja ko. kolmivuotiskautena 8.0 %. Tuberkuloosin pienenevä merkitys kuolleisuuteen vaikuttavana tekijänä käy myös ilmi eri ikäryhmien kuolleisuutta tarkasteltaessa. Niinpä esim. v. 98.7% kaikista kuoleman tapauksista 0-9 vuotiaiden keskuudessa oli tuberkuloosin aiheuttamia tapauksia vastaavan %-uvun ollessa v.90 vain., kun taas vuosina 9- ei ollut lainkaan tapauksia. Myös muissa ikäryhmissä paitsi vanhimmassa on tapahtunut laskua. Verenkiertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus. Tämä nimikkeistönryhmä vaatii eniten uhreja. Seuraava asetelma osoittaa kuolleisuuden verenkiertoelinten tauteihin. Verenkiertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus, absoluuttiset luvut ja 0000 asukasta kohden Dödligheten i cirkulationsorganens sjukdomar, absoluta tal och per 0000 invånare Loss 0 Ule rom diseases 0 the circulatory system, absolute numbers and per 0000 inhabitants Tautryhmä ] ) Sjukdomsgrupp ]) Distast group Verisuonten kovettumisen ja rappeutumisen aiheuttamat sydäntaudit Arteriosklerotiska och degenerativa hjärtsjukdomar. Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis Muut sydäntaudit.andra hjärtsjukdomar. Morbi cordis alii Verenpainetauti sydänoirein Hypertoni med hjärtsjukdomar. Hypertonia cum morbo cordis... Valtimoiden taudit Artärsjukdomar. Morbi arteriarum Muut ~erenkiertoelinten taudit Sjukdomar i andra cirkulationsorgan. Morbi organorum circulationis alii Kaikki verenkiertoeunten taudit Alla cirkulationsorganens sjukdomar. Morbi organorum circulationis Luku Antal Number asukasta kohden Per 0000 nvanare Ptr O 000 nhabltanls ') A ryhrnltyksen ryhmät 8, 8, 8, 8 sekä 79-80, 8, 8 Orupperna 8, 8, 8, 8 samt 79-80, 8, 8 enl, A-grupperlngen...,

26 Kuolleisuus näihin tauteihin osoittaa nousua ryhmää»muut sydäntaudib lukuun ottamatta. Myös v,ertailu edelliseen kolmivuotiskauteen osoittaa, että verenkiertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus on kasvanut (v , v. 98. ja v asukasta kohden). Koska kuolleisuus eri ikäryhmissä kuitenkin huomattavasti vaihtelee, esitetään seuraavassa taulukossa kuolintapausten jakautuminen iän mukaan ja 0 OOp samanikäistä asukasta kohden. VerenkiertoeUnten tautien aiheuttama kuolleisuus 0000 samanikäistä asukasta kohden Dödllgheten i clrkulationsorganens sjukdomar på invånare i samma ålder Loss of life from diseases of the circulatory system per 0000 inhabitants of the same age V u 0 År Y tar Swnma vuotta år ytars N M Kv F M Kv M Kv M Kv M Kv M Kv TotaJ N N N N N , ; ~ , , , , , , Taulukosta ilmenee, että verenkierto elinten taudit verrattain harvoin aiheuttavat nuoren henkilön kuoleman, 0 ikävuodesta alkaen niiden merkitys hyvin huomattavasti kasvaa. Miesten kuolleisuus on varsinkin ikäluokissa 0-9 vuotta naisten kuolleisuutta huomattavasti suurempi. Vuodesta toiseen kuolleisuusluvut vaihtelevat, joten on vaikeata todeta määrättyä kehityksen kulkua. Vanhimmissa ikäluokissa eli 0 v. ja sitä vanhempien ryhmissä kuolleisuus on yleensä ko. kautena noussut. Taulukossa oleviin lukuihin on suhtauduttava varovaisesti. Niinpä esim. on mahdollista, että kuolemansyy, joka aikaisemmin on katsottu vanhuuden taudiksi, on parannetun taudinmäärittelyn ansiosta osoittautunutkin esim. verenkiertoelnten tauteihin kuuluvaksi tai keuhkokuumeeksi. Kun v. 9 otettiin uusi kuolinsyynimistö käyttöön, eivät v:n 9- luvut ole täysin verrattavissa aikaisempien vuosien lukuihin. Keuhkoputken(ulehduksen sekä keuhkokuumeen aiheuttama kuolleisuus. Keuhkoputkentulehduksen (bronchitis) ja keuhkokuumeen (bronchopneumonia, pneumonia lobaris etc.) aiheuttamia kuolemantapauksia sattui v , v ja v V:n 90 suhteellinen kuolleisuus oli.9, v:n 9. ja v:n asukasta kohden. Kuolemantapausten ryhmittyminen kuukausittain näkyy taulusta 8. Taulun mukaan oli kuolemantapausten luku säännöllisesti suurin talvella ja keväällä; joulu-toukokuun osuus oli v % (v %). Keuhkokuumeen sekä keuhkoputkentulehduksen aiheuttamien kuolemantapausten ryhmittyminen kuolleiden ikää (lukuun ottamatta alle viikon ikäisiä) silmällä pitäen samoin kuin niiden ryhmittyminen kuolleiden sukupuolen mukaan käy yksityiskohtaisesti selville tauluista 9 ja.