TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO

Transkriptio

1 9-"7 HELSNGN KAUPUJtfGN TLASTO : - " " - TERVEYDEN JA SARAANHOTO J ÅLKMMANEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Helsingin kaupungin tllastotoimiato julkaisee muut paitsi A V) A. Helsingin kaupungin tilasto. Terveyden- Ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset).. :.98 Jiilkimmäinen osa (tilastollinen katsaus) l-m Ulkomaan kauppa Ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi V Kaupungin tlllnplltils. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tilvistelmä..99 V Opetualaltokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsl kot, taulukot ja tlivistelmllt myös englanniksi.. 97 V Erikolstutklmukset.. Otantaväestölaskenta Helsingissä v. 9. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkieliset tlivistelmät. B. 'Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi C. Kertomus Helsingin kaupungn kunnallshallnnosta. Suomenkielinen D. Helsingin kaupungin virastotja laitokset. Suomenkielinen.. 97 Senast utkomna. pubikationer (Alla ut;om A V utges av Helsingfors stads statfstiska byrå) A. Helsingfors stads statlstlk. Hälso- ocb sjukvard. Flnsk text, labellerna också på svenska och engelska. Förra delen (Arsberättelser).. 98 Senare delen (statistlsk översikt) ll-ll Utrlkes handel ooh sjilfurt. Flnsk text, tabellema också på svenska och engelbka V Stadens bokslut. Utglven av Helsingfors stads drätselkontor. Flnsk- oeh svenskspråklg, sammandrag på engelskn.. 99 V Undervlsnlngsvlsen. Flnsk- oeh svenskspråklg, rubrlkerna, tabeuerna och sammandragen även på engelska.. 97 VU SpeclaluDderslilmJnoar.. Stlckprovsfokräknlngen Helsingfors år 9. Flnsk- och svenskspråklg. sammandrag på engelska. B. Statlstlsk Arsbok!ör Helsingfors stad. Finsk- ocb svenskspråklg, rubrikerna oel innchållsfilrteekning även på engelska C. Berättelse angaende Helsingfors stads kommunalförvaltnlng. Flnskspråkig D. Helsingfors stads ämbetsverk och nrättnlngar. Flnskspråktg.. 97 Suomen.E. Helsingin kaupungin kunnalllskalenterl. ja ruotsinkieliset laitokset E. Helsingfors stads kommunalkalender. Finsk- och svenskspråklga upplagor F. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten aslahakemlsto. Suomenkielinen. rtolehtljärjestelmä. G. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. Suomen- Ja ruotsinkieliset laitokset..98 H. Helsngin kaupungin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. rtolehtljärjestelmä.. Tilastollisia kuukausitetoja Helsingistä. Suomenja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tlivistelmät.. 970,- F. Sakreglster 'ör Helsingfors stads ämbetsverk och nrättnlngar. Flnskspråklg. Lösbladssystem.. Kommunal!örfattnlngssamllng för Helsingfors stad. Flnsk- ocb svenskspl'aklga upplagor.. 98 H. Författnlngshandbok 'ör Helsingfors stad. Flnskoch svenskspråktga upplagor. Lösbladssystem.. Statlstlska manadsuppgiher!ör Helsingfors. Flnskocb svenskspråkig text, sammandrag p engelska.. 970, -

3 [:L~ HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TERVEYDEN JA SARAANHOTO JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 970

4 HELSNGFORS STADS STATSTK HÄLSO- OCH SJUKVARD SENARE DELEN STATSTSK ÖVERSKT UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRA STATSTCS OF THE CTY OF HELSNK (HELSNGFORS) HEALTH AND MEDCAL STATSTCS LATTE R PART, STATSTCAL SURVEY PUBLSHED BY THE STATSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 970 MERCATORN KRJAPANO

5 ALKULAUSE Tä~ä julkaisu, joka sisältää kaupungin varsinaisen terveyden- ja sairaanhoitotilaston ja joka tähän asti on julkaistu joka kolmas vuosi, käsittää nyt vain vuodet Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin vastaava edellinen julkaisu ja muodostaa sarjassa &Terveyden- ja sairaanhoito) tilaston sisältävän jälkimmäisen osan, n:ot -. Julkaisun väkilukua ja kuolleisuutta käsittelevät osat on laatinut yliaktuaari Ake Saxen ja tartuntatauteja, sairaanhoitoa, synnytyksiä ja keskenmenoja sekä terveydenhoitoa käsittelevät osat yliaktuaari Annaliisa Kytömaa, joka myös on johtanut julkaisun toimitustyötä. Helsingissa, maaliskuussa 970 Karl-Erik For8berg

6 SSÄLLYSLUETTELO NNEHÅLLSFÖRTECKNNG CONTENTS. Teksti J. Text. Text Sivu Sida Page. Väestö.... Befolkning Population Tartuntataudit Smittosamma sjukdomar... nfectious diseases.... Kuolleisuus Dödlighet Mortality Sairaanhoito... ~.. 8. Sjukvård Medical service Synnytykset ja keskenme-. Förlossningar och missfall. Deliveries and misscarrinot ages Terveydenhoito.... Hälsovård Health service... ll. Taulusto. Keskiväkiluku. Kuolemantapau kset.. -. lmoitetut tartunta- ja eräät muut taudintapaukset.0,. moitetut uudet sukupuolitautien tapaukset Kuolemansyyt Ensimmäisellä ikävuodelaan kuolleet. Kotisairaanhoidpn po~ tilaat..... Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja valtion sairaalat 7. Kaupungin ja yksityiset sairaalat Kaupungin sairaalat.. 9. Kaupungin ja yksityiset sairaalat Kaupungin sairaalat.. -. Kaupungin terveydenja sairaanhoidon menot ja tulot Poliklinikat -7. Synnytykset.... Liite.... Liite.... ll. TabeUer Medelfolkmängd. Dödsfall Anmälda fall av smittosamma och vissa andra sjukdomar... Anmälda nya fall av könssjukdomar Dödsorsaker.... Dödsfall bland barn under l år..... Patienter i hemsjukvård..... Helsingfors universitetscentralsjukhus och statens sjukhus 7. Stadens och privata 0 sjukhus Stadens sjukhus Stadens och privata sjukhus Stadens sjukhus Stadens utgifter för och inkomster av hälso- och sjukvård -. Poliklinikerna -7. Förlossningar Bilaga Bilaga ll. Tables. Average population... Deaths Registered infectious etc. cases of diseases. Registered new cases of venereal diseases Causes of death Deaths of infants Patiens in home care 7. The University.central hospital in Helsinki and state hospitals Municipal and private 0 ",---- hospitals Municipal hospitals.. 9. Municipal and private hospitals Municipal hospitals.. -. Expenditure and income for the muni- cipal health and medical services.. " -. Policlinics Deliveries... 9 Appendix Appendix... 7

7 . Väestö Be/olkning -' Populatiqh' Väestörekistereihin merkitty väestö. Väestönmuutostiedot perustuvat Helsingin väestörekistereihin merkittyyn väestöön. Koska väestörekistereiden antamien väestönmuutostietojen perusteella laskettu vuotuinen väestönlisäys on todellista kasvua jonkin verran suurempi, on suoritettu väkiluvun korjaus vuoden 90 väestölaskentatulosten perusteella. Keskiväkiluvut ajanjaksolta 9-97 ovat seuraavat: Väestörekistereihin merkittyjen keskiväkiluku Medelfolkmängd enligt befolkningsregutren Average population M N Kv F Summa Total 9' ' , Väestörekistereihin merkittyjen keskiväkiluku ikäryhmittäin v. 9 ja 97 esitetään taulussa. käryhmiin kohdistuvat suhdeluvut on kuitenkin laskettu korjaamattomista luvuista. Tämä johtuu siitä, että väestörekistereiden imoittamat'väestönmuutostiedot ovat koskeneet myös niitä (etupäässä 0-9 ja -9 vuotiaita) asukkaita, joiden on vuoden 90 väestölaskennassa todettu olleen jossakin kaupungin Väestörekisterissä, mutta asuneen kaupunkialueen ulkopuolella. - Tautisuutta koskevat luvut on laskettu.. henkkirjoitetun väkiluvun mukaan vuodesta 90 alkaen. Henkikirjoitettu väestö. Henkikirjoituksen mukaan väkiluku oli, ulkomaalaiset mukaan luettuina, ja Syntyneet. Elävänä syntyneitä merkittiin kaupungin väestörekistereihin v. 9 9 ja'v Kuolleena syntyneitä lapsia oli vastaavasti 0 ja 70. Elävänä syntyneeksi katsotaan lapsi, jonka mm. on todettu hengittäneen tai jonka napanuoran tynkä on itsestään irtautunut. Alle sm:n pituiset ja alle 00 g:n painoiset sikiöt taas lasketaan kesken menoihin kuuluviksi. Syntyneisyyden vaihteluja osoittaa seuraava asetelma. Syntyneuyys 000 asukasta kohden Nativiteten pl 000 invlnare Birth rates per 000 inhabitants

8 90- luvulta alkaen on syntyneisyydessä tapahtunut varsin pieniä muutoksia. Kymmenvuotiskautena 98-7 vaihteli elävänä syntyneitten suhdeluku 000 asukasta kohden 8.0 ja. %o:n välillä. Elävänä syntyneitä Levande f"ödda Live births Luku 000 asukasta kohden Luku 000 asukasta kohden Antal PA,000 nvånare Antal PA 000 nvånare Nuf!lbtr Ptr r 000 nhllbilanls Seuraava asetelma osoittaa aviottomat lapset" sekä lukumääräisesti että prosentteina kaikista elävänä syntyneistä Aviottomat lapset %:eina kaikista elävänä syntyneistä. Utom äktenskap f"ödda barn i % av. alla levande f"ödda Aviottomia Utom.äktenskap födda!ltgllimofts llegitimate births, per cent 0 all live births % ,... : ,.... Aviottomia utom äktenskap födda % Suhdeluvut eivät osoita selvää kehityssuuntaa.. '.. Seuraavassa asetelmassa esitetään lo-vuotlskatsaus' kuolleena syntyneistä. silta aviottomia Kuolleena syntyneitä DOdfOdda Därav utom äktenskap fodda Slillb/rths Thtrtol itgitimofts Kuolleena syntyneitä Dödfödda abs. % % kaikista kuolleena % syntyneistä abs. syntyneistä abs.. kaikista av alla födda av dödfodda syntyneistä 0 ajl births 0 siili births av alla födda 98...: 9. 0: , , Siitä aviottomia Därav utom äktenskap födda % abs. kuolleena syntyneistä av dodfodda Huomio kiintyy siihen, että aviottomien l!lsten osuus kaikista kuolleena syntyneistä on huomattavasti elävänä syntyneiden vastaavia lukuja suurempi. Tähän vaikuttanevat osatekijänä' ulkonaiset olosuhteet. Luvut vaihtelevat suuresti absoluuttisten' lukujen pienuuden takia. Koko lo-vuotiskauden %-uku on kaksinkertainen elävänä syntyneiden vastaavaan lukuun verrattuna (. ja.).

9 . Tartuntataudit Smittosamma sjukdomar - lritectious diseases Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (liitetaulut -) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden, alue lräkärien ja muiden kaupungissa toimivien lääkärien terveydenhoitoviranomaisille antamiin ilmoituksiin. Tiedot yleisvaarallisista tartuntataudeista annetaan viimeistään vrk:n kuluessa ja muista epidemlologisesti tärkeistä tartuntataudeista viikoittain. Sukupuolitautien uudet tapaukset ilmoitetaan kuukausittain. Tässä yhteydessä esitetyt tautisuusluvut eivät siis yleensä sisällä tietoja pltkällisistä taudeista. Myöskään eivät tähän sisälly tuberkuloosi tapaukset, joista ilmoitukset tehdään erikseen tuberkuloosi toimistoon. Tilaston täydellisyyteen nähden on huomautettava, että ainakin kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet ievähköt, sellaisten yleisesti esntyvien tautien kuin vilustumistautien, kurkunpään ja henki torven tulehduksen, maha- ja suolikatarrin ym. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten imolttamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä mlnlmilukuina. lmoitettujen taudintapausten luku. Seuraava asetelma osoittaa lääkintöhallituksen ilmoitettavaksi määräämien taudin tapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana (ks. liitetaulut -). V:sta 9 lähtien ilmoitettiin uusina tauteina muut salmonellataudit, lapamatolsuus, hlivasienitauti, virtsaputkentulehdus, trichomonaksen aiheuttama emätlntulehdus sekä vastasyntyneen keuhkokuume ja ripuli. V:n 99 alusta jätettiin pois ilmoitukset reumaattisista kuumeista ja kesken menoista sekä muutamista harvemmin esiintyneistä taudeista, ja toisaalta saatettiin ilmoitusvelvollisuuden alaisiksi eräät aivokuumeen ja keuhkokuumeen muodot sekä vihurlrokko. V:n 9 lokakuusta alkaen on influenssatapaukslksl laskettu lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan vain sellaiset ilmoitukset, jotka on bakteriologisesti tutkittu ja todettu nfluenssaviruksen aiheuttamiksi. V:n 97 alusta voimaan tulleessa terveydenhoito laissa on tulirokko siirretty ylesvaarallisista tartuntataudeista valvottaviin tartuntatauteihin. Dmoitetat tartantataatien tapaukset Anmälda.mittosamma.jakdonufall Registered cases 0 iniectious diseases Absoluuttinen luku Absolut antal ADlute numbtr 000 asukasta kohden PA 000 nvånare Pn- r 000 nhllbllanls Absoluutt nen luku Absolut aotal ' 9..., asukasta kohden PA 000 nvånare Yleisimmät taudit. Kahtena käsiteltävänä vuotenå aiheuttivat edelleen eniten sairastumisia nuha, nielutulehdus ja äkillinen keuhkokatarri sekä angiina, joita yhteensä oli tapausta vuodessa, äkillinen maha-, suoli- ja paksusuolitulehdus, tapausta vuodessa, sekä keuhkokuume, vuosittain n. ~700 tapausta. Kumpanakaan vuonna ei varsinaisia tarttuvia tauteja esiintynyt runsaammin. Hilrilavantautia oli v. 9 7 ja v tapausta, tulirokkoa v ja v. 97 tapausta, tuhkarokkoa v. 9 ja v. 97 tapausta, vihurirokkoa v. 9 ja v tapausta sekä sikotautia v. 9 ja v tapausta. Vv oli nuhan ja nielutulehdusten luku vielä,jonkin verran suurempi kuin jo v. 9, jolloin se oli edellisistä vuosista huomattavasti kohonnut ilmeisesti annettujen uusien ilmotusohjeiden johdosta. nfluenssatapauksia ei v. 9 ilmoitettu ainoatakaan. Tautisulls eri vuodenaikoina näkyy seuraavasta asetelmasta, johon terveydenhoitoviranomaislle tehdyt tartuntatautien ilmoitukset on yhdistetty kuukausittain.

10 moitetut tartun~tautied tapaukset Anmälda 8mittosa~a. sjukdomsfau Kuukausi. Månad Month Tammikuu Januari Helmikuu Februari Registered cases 0 inlectious diseases Maaliskuu. Mars Huhtikuu April Toukokuu. Maj Kesäkuu. Juni Heinäkuu. Juli... '97 Elokuu. Augusti Syyskuu. September Lokakuu Oktober Marraskuu. November Joulukuu. December Summa Total Asetelma osoittaa, miten yleensä talvikuukausina sattui eniten taudintapauksia, joiden luku säännöllises~i väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. Seuraavassa asetelmassa eräät tärkeimmät tartuntataudit esitetään verrattuna asukaslukuun. Ta u t SJukdom Dl s~al~ Lavantauti, paratyyfus, muut salmonellata!jdit Tarmtyfus, para- : tyfus, övriga salmonellasjukdomar Typhus abdominalis, paratyphus, salmonellosis alia.... Tulirokko Scharlakansfeber Scarlatina.... Angiina Angina Angina.... Hinkuyskä Kikhosta Pertussis.... Tuhkarokko Mässling Morbilli.... Vesirokko Vattkoppor Varicellae.... Sikotauti Påssjuka Parotitis epidemica.... Tarttuva keltatauti Smittosam gulsot Hepatitis inlectiosa.... Nuha, nielutulehdus, äkillinen keuhkokatarri, influenssa Snuva, svalgkatarr, akut lungkatarr, influensa lnlectio acuta nasopharyngeotrachealis, inlluenza... '.'.. :.... Lohkokeuhkokuume, pesäkekeuhkokuume, atyyppinen, primäärinen keuhkokuume Lobär lunginflammation, bronkopneumoni, primär, atypisk pneumoni Pneumonia lobaris, bronchopneumonia, pneumonia primaria atypica.... Äkillinen maha-, suoli- ja paksusuolitulehdus ilman haavaumia Akut icke-ulcerös gastroenterit och kolit Gastroenteritis et colitis non ulcerosa acuta '.' Tippuri Dröppel Gonorrhoea non medicata.... Muut taudit Övriga sjukdomar Morbi alii Tapausten suhteellinen luku 0000 asukasta kohden Relatlvt antal sjukdomsfall pa invånare Rtlatlv~ numbu 0/ easts p~' O 000 nhabilanls ~ Summa Total

11 Tarttuva keltatauti- (hepatitis inlectiosa) tapauksia sattui v. 9 ja v. 97. Tapauksia oli vähemmän kuin milloinkaan ennen. Kuolemantapauksia sattui v. 97 yksi. Tulirokko-(scarlatina) tapauksia oli v. 999 ja v. 97. Kuluneena kahtena vuotena ei sattunut yhtään kuoleman tapausta tämän taudin johdosta. Kurkkumätä-(diphteria) tapausten luku on vähentynyt niin, ettei vuoden 9 jälkeen ole ollut ainoatakaan tapausta. Lavantauti-(typhus abdominalis) tapauksia ei v. 9 ollut yhtään, v. 97 oli yksi, ja paratyylus-(paratyphus) sekä muita salmonellatauti-(salmonellosis alia) tapauksia v edellisiä ja sekä jälkimmäisiä 7 ja 90. Paratyyfukseen ja muihin salmonellatauteihin V, sairastuneiden ikäryhmitys käy ilmi seuraavasta asetelmasta. Tuhkarokko-(morbilli) tapauksia oli v. 9, mutta v. 97 vain. Tätä tautia, joka pitkän aikaa esiintyi epidemiana - vuoden väliajoin, on viime vuosina tavattu 'paljon yleisemmin; ja vain joka toinen tai kolmas vuosi näyttää jääneen lievemmäksi. Tuhkarokko on varhaisemman lapsuusiän tauti, jonka yli / lapsista on sai": rastanut ennen koulunkäyntinsä alkamista. Vain poikkeu,ksellisesti sitä esiintyy vanhemmissa, jo koulunkäyntinsä päättäneissä henkilöissä. Kuolemantapauksia ei sattunut yhtään tämän taudin johdosta kuluneena kahtena vuotena kä, vuotta Salmo- Salmo- Ålder, Ar Para- nellosis Para- nellosis Agt, ytars typhus alia typhus alia Summa Total 7 90 Lavantaudin, paratnuksen tai muiden salmonellatautien aiheuttamia kuolemantapauksia ei ollut yhtään. Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v. 9 ja v. 979 tapausta. Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia ei ollut. Lapsihalvaus-(poliomyelitis anterior acuta) tapauksia ei v ollut ainoatakaan eikä myöskään sen aiheuttamia kuolemantapauksia. Aivokalvontulehdusta (meningitis) ilmoitettiin v. 9 0 ja v. 97 tapausta. Kuolemantapauksia sattui v. 9 ja v Jnfluenssa-(influenza) tapauksia ei v. 9 ollut lainkaan, mutta v. 97 oli 89 tapausta. Tämä tauti on alkanut esiintyä epidemialuontoisena joka toinen tai kolmas vuosi. Kuolemantapauksia oli v. 9 yksi ja v. 97 samoin yksi.

12 Sukupuolitaudeista (morlji veneri) on tippuria (gonorrhoea non medicata) ilmoitettu v. 9-7 jonkin verran enemmäp kuin kahtena edellisenä vuotena, 7 ja. Pehmeää sankkeria (ulcus molle) ei näinä vuosina ollut yhtään tapausta. Kuppatauti-(syphilis) tapauksia oli vielä v. 9 8 mutta v. 97 tapausten luku väheni 89:ään. Tauluihin ja sisältyy myöskin synnynäinen kuppatauti (syphilis congenita). Kuppatauti ja sen jälkihoitotilat aiheuttivat v. 9 ja v. 97 samoin kuolemantapausta. Lokeronivusajos-(lymphogranuloma inguinale) tapauksia oli v. 9 yksi. lmoitettujen uusien sukupuolitautien tapausten suhteellit'len luku verrattuna väkilukuun v esitetään promilleluvuin seuraavassa asetelmassa, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät ilmi. Syphilis congenita-tapaukset eivät sisälly katsauksessa esitettyihin lukuihin. Uudet sukupuolitautitapaukset 000 asukasta kohden Nya fall av könssjukdomar p 000 invanare New cases 0/ venereal diseases per 000 inhaljitants Syphllls non medlcata , Ulcus molle non medlcatum Gonorrhoea non medlcata , Lymphogranuloma nguinale Taulussa on eri sukupuoli tauteihin sairastuneet henkilöt ryhmitelty ammatin, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Synnynnäinen kuppatautl ei sisälly siinä esitettyihin lukuihin. Sukupuolitauteja oli jatkuvasti miehillä huomattavasti enemmän kuin naisilla, n. 7 % uusista tapauksista sattui miehille. Näinä kahtena vuotena todettiin tippuritapauksia v. nuoremmilla: v. 9 ja v. 97. Seuraavasta taulukosta näkyy kaikkien v. 9---,7 sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Näihin lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppataudin tapaukset, joita v. 9 oli kaksi ja v. 97 yksi.

13 7 Uudet lukupuolitautitapaukset Nya fall av könssjukdomar New cases 0 venereal diseases : MiehiA Naisia Män Kvinnor ki. vuotta Mal. F.mal. Å der. Ar Ag y.ars Sairastuneita Sairastuneita nsjuknade % nsjuknade Numbu 0 easn Summa Total ' Summa\ \ 00.0 \ 8 \ 00.0 % Sairastuneita nsjuknade Summa Tolal % '

14 8 Seuraavassa asetelmassa esitetään gonorreaan sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikäryhmissä l 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Gonorrhoea non medicala k a, vuotta Miehiä Naisia Å der, år Man Kvinnor A /lt, ytars Malt Ftmalt '" , Kaikki ikäryhmät Samtliga åldersgrupper AL age groups Tippuria tavattiin suhteellisesti eniten vuotiailla miehillä ja --vuotiailla naisilla, joilla sitä kuitenkin esiintyi huomattavasti v.ähemmän. Seuraava katsaus kuppataudin esiintymisestä viime kymmenvuotiskautena osoittaa, miten suunta on jälleen muuttunut ensin lievästi ja v. 9-9 voimakkaasti nousevaksi sekä v. 9 jälleen alenevaksi. Synnynnäinen kuppatauti ei sisälly tähän katsaukseen. Uudet kuppatautitapaukset Nya fall av syf"ilis New cases of syphilis M N Moi. sukup. Kv Bagge konen M F 80th saa N Kv Moi. sukup. Bägge konen Seuraavalla sivulla esitetään eräiden tarttuvien tautien esiintymistiheys 000 asukasta kohden v:sta 90 alkaen. Tulirokkoa esiintyy jatkuvasti, mutta v. 90 huippuepidemian jälkeen sen määrä on pysynyt vähäisempänä. Tuhkarokkoa, joka aikaisemmin puhkesi voimakkaana epidemiana - vuoden väliajoin, on v:sta 97 alkaen alkanut esiintyä suuressa määrin joka toinen tai joka kolmas vuosi. Kurkkumätää esiintyi v. 90 jälkeen melko vähän kunnes vuosina 9- luvut jälleen nousivat, mutta sen jälkeen alenivat vuodesta toiseen. V. 9 jälkeen ei ole ollut ainoatakaan kurkkumätätapausta. Hinkuyskä, joka aikaisemmin esiintyi useina voimakkaina epidemioina, laantui huomattavasti luvuilla, mutta taudintapausten määrä alkoi jälleen lisääntyä, ja v. 9 ja 99 oli kumpanakin laaja epidemia. Viime vuosina hinkuyskää on esiintynyt melko vähän.

15 9.0/00 0 Kurkkumädän ja hinkuyskän esiintymistiheys vuosina Fall av difteri och kikhosta &ren Cases 0 diphl.heria and woopi~g cough in o " i i i i i ii i i i i i, i f ~ Hinkuyskä Kikhosta Pertussis Kurkkumätä Difteri Diphteria %0 8 Tulirokon ja tuhkarokon esiintymistiheys vuosina Fall av scharlakansfeber och mässling åren Cases 0 scarlet lever and measles in Tulirokko Scharlakansfeber Scarlatina Tuhkarokko Mässling Morbilli

16 0. Kuolleisuus Dödlighet - Morlality Kuolleisuustilasto perustuu vuodesta 9 lähtien väestörekisterien lähettämiin kuolintodistuksiin. Kuolemantapaus otetaan huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut merkitty väestörekisterin, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Kuollntodistuksiin on merkittävä, miten kuolemansyy on määrätty, ja tliastoa laadittaessa kuolemantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. KuolemBDllyyD määräämisperuste Grunderna f"ör dödsoriakens bestämmande M Basis lor the determination 0 cause 0 death ~7 % Kv Summa M N Summa N Tolal Kv M Kv F N Summa Lääkäri ei nähnyt ruumista Läkaren har ej se tt den döda Physician has not sun the body Lääkäri nähnyt ruumiin. Läkaren har sett den döda Physician has sun the body Kliininen tutkimus. Kinisk undersökning Clinical examination , Erikoistutkimus Specialundersökning Special examination Oikeuslääketieteellinen ulkonainen ruumiintarkastus Rättsmedicinsk yttre ikbesiktning Medico-legal external examination 0 body : Ruumiinavaus Obduktion Autopsy Ei tietoa ngen uppgift No inlormation /.0 Summal Ryhmitykseen saattaa vaikuttaa lääkärien toisistaan poikkeava suhtautuminen kuolintodistusten täyttämiseen (vrt. A. sotalo-aino Korpela: Kuolemansyytilaston luotettavuudesta ja kuolintodistusten perusteista, Suomen Lääkärilehti 9/, s. 7-). Voidaan kuitenkin todeta, että Helsingin kaupungin kuolemansyytilasto on hyvin luotettava. Tapaukset, joissa lääkäri ei nähnyt ruumista, olivat ko. kaksivuotiskautena harvinaisia, kun taas ruumiinava,uksia oli kaikkiaan 8. %. Kokonaismäärä niitä tapauksia, joissa kuolemansyyn määrääminen perustuu lääkärintutkimukseen tai ruumiinavaukseen, oli 98.9%. Ruumiinavausten suhteellinen osuus oli Helsingissä v. 9-8., v , v , v ja v. 9-.%, joten jatkuvaa nousua on tapahtunut. Ruumiinavaus tarkoittaa tässä sekä lääketieteellistä että oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Helsi'ngissä rekisteröityjen kuolleiden luku oli.v. 9 0 ja v. 97. Kuolleiksi julistetut eivät v:n 9 alusta sisälly kuolleisuustilastoon. Kuolleisuus kutakin väestörekisterien keski väkiluvun 000 henkeä kohden, mikä tosin on hyvin karkea mitta, vuosina 9&-7 ja -vuotiskausittain 9-- sekä -vuotiskautena 9-7 näkyy seuraavan sivun taulukosta ja asetelmasta (kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta).

17 Kuolleisuus VUOlina 9~ Dödligheten &ren 9~7 Mortality in 98-' Vuosi Ar Ytar , Kuolleiden abso- Kuolleita 000 luuttinen luku asukasta kohden KeskivAkiluku Absolut antal Avlldna på 000 Vuosi KeskivAkiluku MedelfolkmAngd avlldna invånare Ar Medelfolkmängd Mtan populalion Absolu/t number DtaJhs ptr dtalhs inhabi/an/s , Kuolleiden abso- Kuolleita 000 luuttlnen luku asukasta kohden Absolut antal Avlldna på 000 avlidna invånare Kuolleisuul 000 asukasta kohden, viisivuotiskausien keskiluvut Dödligheten på 000 invånare, femlrsmedeltal Deaths per 000 inhaljitants, average rates jor jive-year periods ~0 9-9~7 Edellä olevista tiedoista käy ilmi, että sotavuosien jälkeen alkanut kuolleisuuden aleneminen on pysähtynyt v:een 9, ja tämän jälkeen kehitys on ollut vaihteleva. Tämä pätee myös iän suhteen vakioitujen lukujen kohdalla. Vuosien 9 ja 99 luku on alin kaupungissa todettu. Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten lukumäärää eri kuukausina esitetään taulussa. Kunkin kuukauden suhteellinen kuolleisuus v. 9-7 verrattuna asianomaisen vuoden keskiväkilukuun käy ilmi seuraavasta asetelmasta Kuolleisuus kuukausittain. Dödligheten månadsvis Monthly mortality Kuukausi Kuolleiden abso!. luku Kuolleita 000 asukasta kohden Månad Absolut antal avlidna Avlidna på 000 nvånare Absolu/t numbtr 0 dtalhs Dta/hs ptr 000 inhabitan/s Mon/h Tammikuu januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu juni Heinäkuu juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November joulukuu December

18 Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa annetaan tietoja myös kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Kuolleiden miesten lukumäärä oli muissa paitsi ylimmissä ikäluokissa suurempi kuin naisten. Seuraavassa asetelmassa olevat luvut osoittavat mies- ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden. - Kuolleet 000 vastaavaa sukupuolta olevaa asukasta kohden. Avlidna pa 000 invanare av samma kön Deaths per 000 inhabitants 0/ the same sex N N N M Kv M Kv M Kv F s Kuten näkyy seuraavasta asetelmasta, jossa esitetään kuolleiden luku eri sukupuoli- ja ikäryhmissä asukasta kohden, oli kuolleisuus eri ikäryhmissä luonnollisesti varsin eri suuruinen. Miesten suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä, lukuun ottamatta ryhmää -- v. ja v. 97 lisäksi ryhmää 0- v., huomattavasti suurempi kuin naisten. Luvut vaihtelevat eri vuosina varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä, missä absoluuttiset luvut ovat pieniä. Selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Eri sukupuolta olevat kuolleet ikäryhntit~äin asukasta kohden Dödligheten inom olika köns- och Aldersgrupper på invanare Mortality in different sex and age groups per 0000 inhabitants kä r y h m ä. vuotta 9 97 A der s g r u p P. å r N M. s. N M. S. Agt groups. ytars M Kv B. k. M Kv B. k. F B. s , s

19 Selvimmin käy ilmi mies- ja naispuolisten henkilöiden kuolleisuuden erilaisuus, kun suoraan verrataan edellä olevassa asetelmassa esitettyjä kummankin sukupuolen suhdelukuja toisiinsa. Kun naispuolisten suhteellinen kuolleisuus kussakin eri ikäryhmässä merkitään 00:la, oli miespuolisten suhteellinen kuollei_suus vastaavissa ryhmissä seuraavan asetelman mukainen. Miesten ylikuolevuus on sodan jälkeen huomattavasti vähentynyt. V. 9 tämä kehitys kuitenkin pysähtyi ja vuodet 9-7 ovat osoittaneet pientä nousua. Vuosien 98,9 ja 9 luku (07) on näin ollen alin tähän saakka todettu. Eri ikäluokkiin kuuluvien miesten kuolleisuuden indeksiluvut ndextal f'or relativa dödligheten bland män inom ollka ldersgrupper kä, vuolla Alder, år Agt, yta, Mortality ratio men/women, index numbers... ~ ~.~._._._._.._._._._._.._._._._._._ Kaikki. Samtliga Ali 9.. _ Vuotta nuorempien lasten kuolleisuutta selostetaan siv. alkaen. Kuolleisuus kuolemansyiden mukaan. Kuolemantapausten ryhmittyminen syiden mukaan on esitetty tauluissa 7-. Kuolemansyiden tilastoa laadittaessa noudatetaan erikoista ni!listöä, jossa tärkeimmä~ kuolemaan johtaneet taudit samoin kuin väkivaltaisen kuoleman muodot luetellaan sekä muut taudit ja kuolemansyyt viedään eri tautiryhmien yhteisnimikkeisiin. V:sta 9 lähtien noudatetussa kuolinsyynimistössä on tehty ero peruskuolemansyyn ja välittömän kuolemansyyn välillä. Siirtyminen uuteen nimikkeistöön merkitsee sitä, että vertailut edellisiin vuosiin on tehtävä harkiten.,kun seuraavassa esitetään katsauksia, jotka ulottuvat vuotta 9 edeltäneeseen aikaan, on poikki viivalla merkitty, että suoranainen vertailukelpoisuus puuttuu. Kaikki tässä julkaisussa annetut tiedot kuolemansyistä kohdistuvat peruskuolemansyyhyn. Taulustossa on käytetty kahta Maailman Terveysjärjestön hyväksymää kuolemansyiden 'ryhmitystä, keskipitkää, 0 kuolemansyyryhmää käsittävää (A-ryhmitys, tauluissa 0-) ja lyhyttä, 0 ryhmää käsittävää (B-ryhmitys, tauluissa 7-9). Taulussa 0 ilmoitetaan eri kuoleman syiden aiheuttamien kuolemantapausten luku kaksivuotiskauden 9 ---fj7 kumpanakin vuonna. Kuolemantapaukset on kuten edellisissäkin julkaisuissa ryhmitetty kuolleen iän ja sukupuolen mukaan erikseen kultakin vuodelta. Tauluissa 7-8 annetaan vuosittaisia tietoja tärkeimmistä kuolemansyistä edellä mainitun B-ryhmityksen mukaan: taulussa 7 esitetään niiden luku kunkin vuoden eri kuukausina ja' taulussa 8 niiden jakautuminen kuolleen sukupuolen ja iän mukaan.. Tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamien kuole~antapausten luku asukasta kohden oli 'mainitun B-ryhmityksen mukaan seuraava..

20 Tärkeimmät kuolemansyyt asukasta kohden De viktigaste dödsorsakerna p invanare Principal causes Of death per inhabitants ~ ,~ ~ ~ 9 97 l(uoemansyy Dödsorsak Caust 0 dtalh M N (v F M.s. B. k. B.s. M N (v M.s. B.k. B Tuberculosis organorum respirationis.. B Tuberculosis, formae aliae.... B Syphilis eiusque sequelae.... B 0 nfectio meningococcica.... B 7 Morbi infectiosi s. parasitarii alii.... B 8 Neoplasmata maligna et neoplasmata telae ymphaticae et haematopoeticae B 9 Neoplasmata benigna et non definita.. B 0 Diabetes mellitus.... B Anaemiae.... B Morbi vasorum cerebri et medullae spinalis.... B Meningitis (non tuberculosa, non meningococcica).... B Febris rheumatica.... B Morbi chronici rheumatici cordis.... B Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis... ".... B 7 Morbi cordis alii.... B 8 Hypertonia cum morbo cordis.... B 9 Hypertonia morbo cordis non indicato.. B 0 nfluenza.... B Pneumonia.... B Bronchitis.... B Ulcus ventriculi, duodeni.... B Appendicitis.... B Obstructio intestinalis, hernia abdominalis.... B Gastritis, duodenitis, enteritis et colitis B 7 Cirrhosis hepatis.... B 8 Nephritis et nephrosis.... B 9 Hyperplasia prostatae.... B 0 Morbi gravidarum, parturientium, puerperarum...,.... B Maleformationes congenitae.... B Laesiones intra partum, asphyxia, atelectasis postnatalis.... B ' nfectiones neonatorum.... B Morbi alii neonatorum et anni primi.. B Senilitas et casus male definiti.... B Morbi alii , l , L B 7jA 8 C~. 'd" ~n t' tae B 9 SUC~~ l.'.7.'. B 0 Homlcldla ~------~ _----_ _ Summa Total

21 Tuberkuloottisten.tautien aiheuttama kuolleisuus. Ajanjaksona 98- tapahtunut huomattava kuolleisuuden sekä absoluuttinen että suhteellinen aleneminen ei ole vuosina 9-7 jatkunut yhtä selväpiirteisenä, mutta vuodesta 98 lähtien on tapahtunut jatkuvaa laskua. Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on jo siksi pieni, ettei tähänastisen voimakkaan laskun enää voida. olettaa jatkuvan, varsinkin kun otetaan huomioon, että kuolleisuus tähän tautiin nykyään kohdistuu vanhempiin ikäluokkiin, joiden suhteellinen osuus koko väestöstä on kasvamassa. Kuitenkin on todettava, että tuberkuloosikuolleisuus edelleen on suurempi Helsingissä kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Tuberkuloottiset taudit aiheuttivat v. 9 ja v. 97 kuolemantapausta. Vastaavat suhdeluvut 0000 asukasta kohden olivat. ja 0.8. Hengityselinten tuberkuloosikuolemantapauksia oli vuosina vastaavasti 8 ja tapausta. Muun tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus oli siten vähäinen. Seuraava asetelma osoittaa tuberkuloosikuolemantapausten absoluuttisen lukumäärän, näiden kuolemantapausten määrän verrattuna kuolemantapausten kokonai!määrään ja tuberkuloosikuolemantapausten luvun asukasta kohden v (vrt. tekstitaulu siv. ). Tuberkuloosikuolleisuus Dödligheten i tuberkulos Mortality caused by tuberculosis Tuberkuloosiin kuol- Tuberkuiooslin kuolleita Tuberkuloosiin kuolleita leiden absoluuttinen luku 00 kuolhltla kohden asukasta kohden Absolut antal dödsfall Dödsfall i tuberkulos Dödsfall tuberkulos j tuberkulos på 00 avlldna på invånare Absolu/e numbtr Dealhs from /uber- Dea/hs from /ubtr- 0/ dea/hs from tul0, ptr etn/ of culosis ptr ro 000 /uberculosls 0/ the dealh nhabltan/s '" , Ko. kaksivuotiskauden keskimääräinen tuberkuloosi kuolleisuus 0000 asukasta kohden (. 0) oli vain lft vuoden 98 kuolleisuudesta. Tämä on luettava tehokkaan tuberkuloosin vastustamistyön ja uusien lääkeaineiden ansioksi. Tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten absoluuttinen luku eri kuukausina ilmenee taulusta 7.

22 Tuberkuloosiin kuolleista oli v. 9--7, kuten aikaisemminkin, enemmistö miespuolisia. Koko kaksivuotiskautena kuoli tuberkuloosiin yhteensä 77 miestä ja naista. Tauluista 8 ja 0 näkyy eri tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten luku miespuolisen ja naispuolisen väestön keskuudessa ja eri ikäryhmissä sekä asetelmasta siv. taas kaikkien tuberkuloosin aiheuttamien kuolemantapausten suhde asukasta kohden. Seuraavassa asetelmassa esitetään suhdeluvut, jotka osoittavat tuberkuloosi kuolemantapausten suhteellisen jakautumisen eri ikäryhmien kesken sekä niiden osuuden kunkin ikäryhmän kaikista kuolemantapauksista vuosina ka, vuotta Alder, år Ag~, ytars Tuberkuloolikuolemantapaukset Dödsfall i tuberkulos Deaths caused by tuberculosis Suhdeluvut. Relationstal Rates Kuolemantapauksia % kalkista tuberkuloosikuolemantapauksista DOdsfall % av samtliga dodsfall tuberkulos Dtalhs, per etnl of all lhe dta/hs from lubtrculosls Tuberkuloosikuolemantapauksia % kaikista ikaryhmän kuolemantapauksista DOdsfall % av samtliga dadsfall inom ådersgruppen Dtalhs from lubtrculosis, ptr un of all ht dtalhs n ht samt agt group 9' , , Kaikki ikäluokat. Samtliga åldersklasser Ali age classes Vertailun vuoksi esitetään seuraavassa kuolleiden suhdeluvut iän mu}caan v. 98 ja Tuberkuloosiin kuolleet iän mukaan asukasta kohden v. 98 ja 9S~7 Avlidna i tuberkulos efter ålder f'örhållbnde tili invlnare ren 98 och 9S~ Deaths caused by tuberculosis per inhabitants in 98 and 9-7, according to age Vuosi Ar Ytar , ~90-9o ! 70- vuotta år ytars Summa Tolal , ' '.7. ; :. :

23 7 Voidaan todeta, että tuberkuloosi kuolleisuus aina 0-9 ikään saakka on voimakkaasti laskenut sotia edeltäneeseen aikaan verrattuna. käryhmästä alkaen kehitys on ollut epätasaisempi. 0 v. ja sitä vanhempien osuus kaikista tämän ryhmän kuoleman tapauksista oli v. 98 vain 9.%, mutta on sen jälkeen huomattavasti noussut: v. 9 tämä osuus oli 7., mutta v keskimäärin 7.7%. Edellisenä kolmivuotiskautena tämä osuus oli 7.%. Verenkiertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus. Tämä nimikkeistön ryhmä aiheuttaa eniten kuolemantapauksia. Seuraava asetelma osoittaa kuolleisuuden verenkiertoelinten tauteihin. Verenkiertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus, absoluuttiset luvut ja 0000 asukasta kohden. DödUgheten i cirkulationsorganens sjukdomar, absoluta tai och per 0000 invinare Loss ollile rom diseases 0 the circulatory system, absolute numbers and per 0000 inhabitants Tautiryhmä SJukdomsgrupp Dlstast group Verisuonten kovettumisen ja rappeutumisen aiheuttamat sydäntaudit ' Arterlosklerotiska och degenerativa hjärtsjukdomar. Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis (A 8) Muut sydäntaudit ' Andra hjärtsjukdomar. Morbi cordis alii (A8)..... Verenpainetauti sydänoirein ' Hypertotii med hjärtsjukdomar. Hypertonia cum morbo cordis (A 8).... Valtimoiden taudit '. Artärsjukdomar. Morbi arteriarum (A 8) Muut verenkiertoelinten taudit ' Sjukdomar i andra cirkulationsorgan. Morbi organorum circulationis alii (A 79, 80, 8, 8).... Kaikki verenkiertoelinten taudit' Alla cirkulationsorganens sjukdomar. Morbi organorum circulationis (A 79-8)..... Luku Antal Numbtr asukasta kohden Per JO 000 invånare p" O 000 (nhabitan(s Kuolleisuus verenkiertoelinten tautien ryhmässä osoittaa nousua. -vuotlskautena verenkertoelinten tautien aiheuttama kuolleisuus oli.7 ja seuraavana -vuotiskautena s asukasta kohden. Koska kuolleisuus eri ikäryhmissä kuitenkin huomattavasti vaihtelee, esitetään seuraavassa taulukossa kuolintapausten jakautuminen iän mukaan ja samanikäistä asukasta kohden.

24 8 Vel'enkiel'toelinten tautien aiheuttama kuolleisuus 0000 asukasta kohden. Dödligheten i cirkulationsol'ganens sjukdomar pa invanare Loss of Ufe from diseases of the circulatory system per 0000 inhabilants of the same age v u 08 Ar Ytar vuotta Ar ytars Summa TolaJ ~--_7----~--~--~~--~--~----~--_+----7_--~ , Taulukosta ilmenee, että verenkiertoelinten taudit verrattain harvoin aiheuttavat nuoren henkilön kuoleman; 0 ikävuodesta alkaen niiden merkitys hyvin huomattavasti kasvaa. Miesten kuolleisuus on varsinkin ikäluokissa 0-9 vuotta naisten kuolleisuutta huomattavasti suurempi. Vuodesta toiseen kuolleisuusluvut vaihtelevat, joten on vaikeata todeta määrättyä kehityksen kulkua. Vanhimmissa ikäluokissa eli 70 v. ja sitä vanhempien ryhmissä kuolleisuus on yleensä ko. kautena noussut. Taulukossa oleviin lukuihin on suhtauduttava varovaisesti. Kun v. 9 otettiin uusi kuollnsyynimistö käyttöön, eivät v:n luvut siis ole täysin verrattavissa aikaisempien vuosien lukuihin. Keuhkoputkentulehduksen sekä keuhkokuumeen aiheuttama kuolleisuus. Keuhkoputkentulehduksen (bronchitis) ja keuhkokuumeen (bronchopneumonia, pneumonia lobaris etc.) aiheuttamia kuolemantapauksia sattui v. 9 ja v V:n 9 suhteellinen kuolleisuus oli. ja v:n asukasta kohden. Kuolemantapausten ryhmittyminen kuukausittain näkyy taulusta 7. Taulun mukaan oli kuolemantapausten luku suurin talvella ja keväällä; joulu-toukokuun osuus oli v % (v %). Keuhkokuumeen sekä keuhkoputkentulehduksen aiheuttamien kuolemantapausten ryhmittymlnen kuolleiden ikää (lukuun ottamatta alle viikon ikäisiä) silmällä pitäen samoin kuin niiden ryhmittyminen kuolleiden sukupuolen mukaan käy yksityiskohtaisesti selville tauluista 8 ja 0.

25 9 Katarrikeuhkokuumeeseen (bronchopneumonia) kuolleita oli kuten aikaisemminkin huomattavasti enemmän kuin lohkokeuhkokuumeeseen (pn. lobaris) kuolleita. 0 v. vanhempien osuus oli edellisessä ryhmässä 9. 9 ja jälkimmäisessä. 8%. Täysin oikean käsityksen saamiseksi puheena olevien tautien merkityksestä kuolemansyynä eri ikäluokissa on kussakin ikäryhmässä sattuneiden kuolemantapausten lukua verrattava ikäryhmän keskiväkilukuun. Jos osa tauluissa 8 ja 0 olevista ikäryhmistä yhdistetään ja näille ryhmille lasketaan suhdeluvut, saadaan seuraavan tal,llukon osoittamat luvut. Alle vuoden vanhana kuolleet eivät sisälly näihin. Keuhkokuumeeseen ja keuhkoputkentulehdukseen kuolleet iän mukaan Avlidna i lunginftammation samt i strup- och luftrörsinftammation efter ålder Deaths caused by pneumonia and bronchitis, according to age Kuolemantapausten absoluuttinen luku, Kuolemantapauksia asukasta kohden Absolut antal avlidna Dödsfall pa 0000 invanare kä, vuotta Absolu/t numbtr 0/ dta/hs Dtaths ptr O 000 inhabi/an/s Alder, Ar \ Pneumonia pri- Pneumonia pri- Agt, ytars pneumonia\ Broncho- maria atypica et Summa Pneumonia \ Broncho- \ maria atypica et Kaikkiaan lobaris pneumonia pneumonia alia lobaris pneumonia To/al pneumonia alia Bronchitis Samtliga s. non defini ta Bronchltis \ s. non definita \ ": Kaikki 0 Samt- iga Ali Kaikki osamt- iga Mainitun kauden aikana ilmoitettujen äkillisten keuhkokuumeen sekä keuhkoputkentulehduksen tapausten aiheuttamaa pienten lasten kuolleisuutta selvitetään sivulla. Kasvainten aiheuttamat kuolemantapaukset. Kasvainten (neoplasmata) johdosta kuoli v ja v eli yhteensä siis 09 henkilöä. Kasvainten aiheuttamia kuolemantapauksia oli / kaikista kuolemantapauksista eli 0.% (v. 9-9.%). Eniten kuolemantapauksia aiheuttivat ruoansulatuselinten (ruokatorvi mukaan luettuna) pahanlaatuiset kasvaimet, 79 tapausta, nisän sekä suku- ja virtsaelinten pahanlaatuiset kasvaimet, 8 tapausta, ja hengityselinten pahanlaatuiset kasvaimet, 9 tapausta. Kasvainten aiheuttamien kuolemantapausten suhteellinen luku 0000 asukasta kohden v esitetään seuraavassa asetelmassa.

26 0 Kasvaimiin kuolleet 0000 asukasta kohden. Döda till f"öljd av tumörer, pl 0000 mvlnare Deaths caused by tumours per 0000 inhabitants ~ ( Q.) Todetut kasvain tapaukset ovat huomattavasti lisääntyneet, mikä johtuu ensinnäkin väestön keski-iän pitenemisestä. Kasvainten aiheuttaman kuolleisuuden lisääntyminen olisi tämän johdosta vieläkin huomattavampi, elleivät samanaikaisesti myöskin lääketieteen suomat parantumismahdollisuudet olisi lisääntyneet. Tarkempi diagnosoiminen on lisäksi vaikuttanut siihen, että kasvainkuolleisuus näyttää kohonneen. Kuolleiden ryhmitys iän ja sukupuolen mukaan näkyy seuraavasta asetelmasta. Kasvaimiin kuolleet sukupuolen ja iän mukaan Avlidna till f"öljd av tumörer efter kön och ålder Deaths caused by tumours, according!o sex and age 9 97 k ä, vuotta Å der, å r N M. s. N M. s. Ar t, ytars M Kv B. k. M Kv B. k. F Summa Totat asukasta kohden På 0000 invånare Per 0000 inhabitants o , Kaikki. Samtliga Totat Asukasiukuun verrattuna oli kuolleisuus suurin vanhimmassa ikäryhmässä. Miesten kuolleisuus asukasta kohden on varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä (ryhmästä 0-9 v. alkaen) huomattavasti suurempi kuin naisten. Yleensä molempien sukupuolten kuolleisuus kasvaa suuresti siirryttäessä ikäryhmästä seuraavaan, vanhempaan ryhmään. Kasvainten laatu näkyy lähinnä seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Syöpätapaukset on siinä ryhmitetty sen ruumiinosan tai elimen mukaan, jossa syöpä esiintyi, mutta tätä tilastoa on käytettävä varovaisesti, koska metastaaseja (haarapesäkkeitä) usein esiintyy samaan aikaan muissakin ruumiinosissa eikä lääkärien antamissa kuolintodistuksissa ole aina ilmoitettu sitä elintä, josta syöpätauti on alkanut. Vertailu edelliseen -vuotiskauteen ei osoita merkityksellisiä eroavuuksia.

27 ~alvaimiin kuolleet vuosina 9-7 kasvaimen laadun ja paikan 'mukaan Avlidna till f"öljd av tumörer Aren 9-7 efter tumörens art och lokalisation Deaths caused by tumours in 9-7, according to the nature and site 0 tumour Kuolleita Oöda Dea/hs % Pahanlaatuinen kasvain Malign tumör. Neoplasma malignum Suuontelossa ja nielussa munhålan och svalget. Cavitatis oris et pharyngis (n:o 0---8) Ruokatorvessa matstrupen. Oesophagi (n:o 0) Mahalaukussa magsäcken. Ventriculi (n:o ) Suolistossa. tarmarna. ntestini (n:o -) Muissa ruoansulatuselimissä andra matsmältningsorgan. Aliorum organorum digestionis (n:o ---9) Hengityselimissä respirationsorganen. Organorum respirationis (n:o 0-) ~ 9. Nisässä bröstkörteln. Mammae (n:o 70) Kohdussa ja munasarjoissa. uterus och äggstockarna. Uteri et ovarii (n:o 7-7) Muissa sukuelimissä ja virtsaelimissä. andra könsorgan och urinorganen Aliorum organorum urogenitalium (n:o 7-8) Muualla tai sijainti määrittelemättä På annat ställe eiler utan uppgiven lokalisation. Loci alterius s. non indicati (n:o ) lmusuoni- ja vertamuodostavien elinten kasvaimet Tumör i ymfatisk och blodbildande vävnad. Neoplasma telae lymphaticae et haematopoeticae (n:o ) Hyvänlaatuiset ja tarkemmin määrittelemättömät kasvaimet Benigna tumörer och tumörer av icke angiven arto Neoplasmata benigna et non delinita (n:o...; :..)_._._._. ~ _+_--. --';-._9_. Summa Totall Miesten kuolleisuus hengityselinten kasvaimiin oli melkein yhtä suuri kuin ruoansulatuselinten kasvaimiin, vastaavasti.8 ja asukasta kohden. -vuotiskausina ja 9~ hengityselinten kasvainten aiheuttama kuolleisuus oli suurin miesten keskuudessa. Naisten kuolleisuus oli kuten ennenkin suurin ruoansulatuselinten kasvaimiin. Sitä lähinnä naisten kuolleisuus aiheutui etupäässä sukupuolielimissä ja nisässä esiintyvistä kasvaimista. Hengityselimissä havaitun syövän aiheuttamien kuolemantapausten luku oli huomattavasti suurempi miesten kuin naisten keskuudessa.'. Väkivaltaisen kuoleman (mors violenta) aiheuttamien kuolemantapausten absoluuttinen määrä on jatkuvasti noussut. V niitä oli keskimäärin vuodessa 9, v , v ja v Suhdeluku on kuitenkin pysynyt melkein muuttumattomana: v , v ja v. 9~ 9.:; sekä v asukasta kohden. Seuraavassa asetelmassa on nämä tapaukset ryhmitetty kolmeen tavan mukaiseen pääryhmään. M. s. B. k. 8.. Väkivaltaisesti kuolleet. Avlidna pl vlldsamt sätt Violent or accidental deaths 9 97 M N Summa N Kv M F Total Kv Tapaturma. Oyckshändelse eiler vada. Accidentiae tsemurha. Självmord. Suicidia Murha tai tappo. Mord eiler drap. Homicidia M. s. B. k. Summa Summa