Kannattaako Suomeen investoida? Leena Mörttinen

Transkriptio

1 Kannattaako Suomeen investoida? Leena Mörttinen

2 Meneillään koko maailmantalouden kattava rankka rakennemuutos BKT Riskien hinnoitteluvirheiden paljastuminen osoittaa globaalit kasvunäkymät odotettua heikommiksi Eurokriisin jatkuminen ja sen synnyttämät huonot politiikkapäätökset pahentavat rakennemuutosta Suomessa ja vievät EU:n toiseen taantumaan pääoman niukkuus todellinen rajoite Tässä ja nyt: Tuleva menestyminen kiinni siitä pystytäänkö Suomessa uudistumaan ja todistamaan myös ulkomaisille sijoittajille, että Suomi on löytänyt uuden vahvemman tahtotilan, vision ja kasvupolun Aika 2

3 Investointien houkuttelu Suomeen keskeiset edellytykset 1. Sijoittajien silmissä Suomen uskottavuus edellyttää, että teemme oman osuutemme eurokriisin positiivisen päätöksen aikaansaamiseksi Kriisiä ei pidä hoitaa, se pitää lopettaa ja Suomen pitää olla muiden mukana auttamassa kriisin lopettamisessa ja integraation jatkamisessa 2. Suomessa meneillään merkittävä ja potentiaalisesti tuhoisa rakennemuutos sijoittajille osoitettava, että Suomessa ymmärretään tämä Tehdyt politiikkavirheet pitää kompensoida sekä pyrkiä jarruttamaan romahdusta vastasyklisellä politiikalla 3. Suomi on pieni avotalous, jonka kasvu syntyy kilpailukykyisen dynaamisen yrityssektorin kautta Käyttöön parempi markkinatalousmalli selkeine veroratkaisuineen, jonka ansiosta uutta innovatiivista toimintaa ja yritysten välistä yhteistyötä syntyy olemassa olevien kivijalkojen rinnalle 3

4 1) Eurokriisi on lopetettava nopeasti

5 Globaalin talouden uudelleenjako, euroalueen velkakriisi ja Suomen kestävyysvaje haastavat käsitykset potentiaalisesta kasvupolusta 15 Public deficit, % of GDP, 2011E Denmark Finland Sweden Norway US UK Ireland Spain France Portugal Austria Belgium Italy Netherlands Germany Greece Public debt, % of GDP, 2011E Source: EU Commission Autumn forecast

6 Suomen etu edellyttää että eurokriisi ratkaistaan nopeasti ja että euroalue vakaantuu Talouskasvu Politiikka: Suomen omaksuttava rakentavampi myös turvallisuuspoliittiset näkökulmat huomioiva asenne velkaantuneitten maiden säästötoimet eivät saa johtaa ongelmamaiden poliittiseen hajoamiseen Pankkien ja valtioiden rahoitusvakaus Euroalueen vakaus Poliittinen vakaus Rahoitus: EKP hoitaa likviditeettiongelman, mutta vakavaraisuus on muiden harteilla - Pankkiunioni hämmennys ei saa pysäyttää euroalueen pankkien tervehdyttämistä Ongelmamaiden heikot pankit puhdistettava, ylikapasiteetti poistettava ja terveet osat pääomitettava Kasvu: EU:n panostettava enemmän markkinaintegraatioon unilateraali ympäristönsääntelyn ja rahoitusmarkkinasääntelyn implementointi lopetettava 6

7 Poliittinen vakaus Olemme siirtymässä talouskriisistä kohti Unemployment poliittista kriisiä työttömyyden Rate* kasvaessa *Seasonally adjusted Spain Greece Italy Portugal Ireland Source: Eurostat /tyot20/jka/EKI Talousgraafit

8 8 Rahoitusvakaus - Pankkisääntely iskee Euroopan kasvuun muuta maailmaa kovemmin

9 Talouskasvu maailmantalouden näkymät riippuvat USA:sta ja Kiinasta

10 ...Suomen talous on kuitenkin tiukasti sidottu EU:n talouskehitykseen ja sijoittajat tietävät tämän

11 Eurooppa kiristää vyötä katkeamiseen asti vain EKP lupaa helpottaa tuskaa Finanssipolitiikan elvyttävyys* 2012 Rakennejäämän vuosimuutos, prosenttiyksikköä BKT:sta Unkari Viro Tanska Luxemburg Suomi Itävalta Malta Ruotsi Bulgaria Saksa Slovakia Tsekki Ranska Alankomaat Latvia Belgia Portugali EU27 Iso-Britannia Kreikka Liettua Puola Romania Italia Espanja Slovenia Kypros Elvytys Irlanti Kiristys *Finanssipolitiikka on sitä elvyttävämpää, mitä enemmän lukuarvo on alle nollan Lähde: Euroopan komission talousennuste (5/2012) /ennu9/jka/EKI Talousgraafit

12 USA:n pitää neuvotella poliittinen ratkaisu välttääkseen automaattisesta finanssipolitiikan kiristämisestä johtuva 5 % BKT pudotus 12 Lähde: Nordea

13 2) Rankka rakennemuutos edellyttää uskottavia vastasyklisiä toimenpiteitä

14 Koko maailma rakennemuutoksessa - kilpailu investoinneista kovenee Suomessa ulkomaisten investointien kanta on pysynyt samana 2007 lähtien 60 mrd. eli 32 % BKT:sta (EU 42 %) Suomi menestyy selvitysten mukaan kansainvälisissä vertailuissa hyvin kehityksen valossa nämä selvitykset voidaan unohtaa Kyseessä lienee se, että meiltä puuttuu selkeä vahvuus yli muiden tilanne heikkenee edelleen. sillä olemme alkaneet menettää kilpailukykyämme vauhdilla 14

15 Ulkomaisten sijoitusten kanta, mrd euroa Tilanne vuoden lopussa Suomeen Suomesta Lähde: Suomen Pankki /raktal3/jka/EKI Talousgraafit

16 Globaalin talouden uudelleenjako, euroalueen velkakriisi ja Suomen kestävyysvaje haastavat käsitykset Suomen houkuttelevuudesta Source: EU Commission Autumn forecast

17 Kustannuskilpailukyky tärkeä globaaleilla markkinoilla Suomelle suuri haaste nouseva energian ja rahoituksen hinta Logistiikka ollut muita maita korkeampi kuluerä Suomessa jo ennen huonosti harkittua ympäristösääntelyä Suomen logistiikkakustannukset suhteessa BKT:een ovat noin 19 % - muissa teollisuusmaissa n % (Lähde: LVM) Esim. logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on Suomessa keskimäärin 14 % ja vientiyrityksillä jopa lähes 20 % (Lähde: EK). Suomen yritysten kilpailukykyä on tukenut matala energian hinta Nouseva energian hinta rasittaa niin teollisuutta kuin palvelujakin Suomessa ollut vakaa pankkijärjestelmä ja muuta Eurooppaa matalammat rahoituskustannukset Uusi sääntely ja verot vaarassa viedä tämänkin kilpailuedun 17

18 Kustannuskilpailukykyä* on parannettava ,I= Suomi Saksa Kreikka Itävalta Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Ranska Italia Espanja Alankomaat *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto IV/2011. Lähde: Euroopan Keskuspankki

19 Keskellä rajua rakennemuutosta politiikkavirheitä vältettävä - jo tehdyille päätöksille kompensaatio ja siirtymäajat (1) Ei kansallisesti eikä EU:ssa kilpailukykyä ja investointihalukkuutta heikentäviä päätöksiä, kuten ilmasto- ja ympäristövelvoitteita tai veronkorotuksia Uuden sääntelyn vaikutukset yrityksille arvioitava aina huolella Shokin hallitsemattomia ylilyöntejä sekä jo tehtyjä politiikkavirheitä pitää lievittää pikimmiten käyttäen kaikkia käsillä olevia välineitä (eivät tosin riitä) Meriliikenteen väylämaksujen poisto Ratamaksun ja -veron poisto Dieselpolttoaineveron palautusjärjestelmän luominen (mm. kuorma-autoliikenne) Energiaveroleikkuriin täysimääräinen palautus Palautusprosentiksi 100 % (nyt 85 %) Omavastuuosuuden alentaminen (nyt , joka pk-yrityksille ongelma) Suora valtiontuki teollisuudelle päästökauppadirektiivin perusteella (sähkön hinnannousun kompensaatiota) Suora valtiontuki teollisuudelle rikkidirektiivin perusteella (tällä hetkellä komission tulkinta hyvin tiukka eli ei paljon toivoa) Palvelualojen yritysten sähköveron alentaminen teollisuuden veroluokkaan/eu:n minimitasolle 19

20 Keskellä rajua rakennemuutosta politiikkavirheitä vältettävä - jo tehdyille päätöksille kompensaatio ja siirtymäajat (2) Ei uusia veroja Windfall-vero Maa-ainesvero, kaivosvero, uraanivero Pakkausvero Tiemaksut Rahoitusmarkkinoiden transaktiovero Pankkivero Rahoituskustannusten nousu pidettävä kurissa ja rahoituksen saatavuus varmistettava Pankkisääntely: varmistettava kilpailukykyinen viennin rahoitus ja pk-yritysten rahoituksen saatavuus sekä varottava romahduttamasta kulutuskysyntää odotusten heikentyessä 20

21 Esimerkki: valtiovallan toimien vaikutus metsäteollisuuteen Energia- ja liikennepolttoaineiden verotus, rikkidirektiivin kustannukset, jätevero, windfall-vero ja kela-maksu Milj. euroa Rikkidirektiivin kustannukset Windfall-vero Kuljetusten dieselvero Moottoripolttoöljyn vero (metsä- ja työkoneet) Jätevero Turveveron korotus Maakaasuveron korotus Kela-maksu Energiavero (brutto) Käyttövoima-veron palautus Energiaveron palautus Lähde: Metsäteollisuus Kustannusvaikutus metsäteollisuuteen

22 3) Kasvu syntyy viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan kautta

23 Niukkojen resurssien kuristaessa viestittävä selkeästi missä ja miten arvo syntyy Suomessa tulevaisuudessa 23

24 Terveen markkinatalouden elinkeinopoliittiset periaatteet tuottavuutta ja työvoiman määrää lisättävä (1) Tehtävä suunnitelma siirtymisestä kohti kannustavampaa (= vähemmän vääristävää) verojärjestelmää Toimenpide 1: Painotetaan edelleen innovaatioihin ja kasvuun kannustavaa toimintaa yksityinen sijoittaja valitsee mahdolliset voittajat, julkinen peesaa Julkisten toimijoiden läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuuden mitattavuutta parannetaan Verotuksen negatiivisia kannustinvääristymiä lievitetään ottamalla käyttöön T&K-, yksityisen pääomasijoittajan ja innovaatiolaatikko -verokannustimet Toimenpide 2: Yritystoiminnan alkaessa tuottaa voittoa poistetaan kasvukannustimia heikentävät verotuksen äkkijyrkät epäjatkuvuuskohdat samalla aikaisempia tukia ja verokannustimia voidaan asteittain purkaa Toimenpide 3: Siirrytään laajaan veropohjaan ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen, matalaan yhteisö-, työ- ja pääomaverokantaan 24

25 Terveen markkinatalouden elinkeinopoliittiset periaatteet tuottavuutta ja työvoiman määrää lisättävä (2) Energia, liikenne- ja logistiikkajärjestelmä tarjottava riittävästi, häiriöttömästi ja kilpailukykyisin kustannuksin Kaikki informaatioteknologian tarjoamat tehokkuutta parantavat innovaatiot käyttöön Sähköinen lasku, sisällöt, kaupankäynti, hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen (tekijänoikeudet Temiin), real-time economy etc. Pääomamarkkinoiden toimintaa on tehostettava Sijoittamista ja omistajuutta on edistettävä asenneilmapiirin muutoksella Yksityistä riskipääomaa on lisättävä: enkelisijoittaminen, ulkomainen pääoma, VC toiminta, jvk markkinoiden tehostaminen, pörssilistautuminen 25

26 Terveen markkinatalouden elinkeinopoliittiset periaatteet tuottavuutta ja työvoiman määrää lisättävä (3) Yritysten, julkisen sektorin palvelun tarjoajien, viranomaisten sekä tutkimus- ja koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja verkostoitumista tehostettava Tehottomista toimijoista ja rakenteista uskallettava luopua Kannustimet yliopistojen väliseen yhteistyöhön Julkinen sektori ei saa kiilata ulos yksityistä sektoria Yksityisen sektorin työvoimatarve tulee ensimmäisenä Julkinen tilaa yksityinen sektori tuottaa Kehitettävä julkisten palvelujen vastuuvelkakäsitettä Laajennettava palveluseteli valtakunnalliseen käyttöön Työvoiman tarjontaa lisättävä 26

27 Edmund Burke: Those who don't know history are destined to repeat it....but You can never plan the future by the past. 27