PALVELUTARJONTA 2017

Transkriptio

1 PALVELUTARJONTA 2017

2 2 SISÄLTÖ KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ Tarjoamme mm. seuraavia palveluja... 4 Miten Kårkullan palveluita voi saada?... 5 Asiakas keskiöön... 6 Osallisuus ja itsemäärääminen... 7 PERHEET JA LAPSET Erityisneuvolapalvelut... 9 Kuntoutussuunnitelman laatiminen Tukipalvelut Perhehoito Tilapäinen asumispalvelu NUORUUSVUODET Erityisneuvolapalvelut Kuntoutussuunnitelman laatiminen Tukipalvelut Perhehoito Tilapäinen asumispalvelu Muuttovalmennus Työelämään orientoituva päivätoiminta Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta AIKUISIKÄ Erityisneuvolapalvelut Kuntoutussuunnitelman laatiminen Tukipalvelut Perhehoito Tilapäinen asumispalvelu Jatkuva asumispalvelu Työelämään orientoituva päivätoiminta Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta SENIORITOIMINTA Erityisneuvolapalvelut Tukipalvelut Perhehoito Tilapäinen asumispalvelu Jatkuva asumispalvelu ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS Jalkautuvat asiantuntijapalvelut Tutkimus Kuntoutus Kriisihoito Päihdehuolto... 42

3 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ 3 HALUAMME, ETTÄ KAIKILLA ON MAHDOLISUUS ELÄÄ MAHDOLLISIMMAN HYVÄÄ ELÄMÄÄ.

4 4 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄN tavoite on, että kaikilla on mahdollisuus elää mahdollisimman hyvää elämää yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kuntayhtymä koostuu maamme kaikista 33 ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista, Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta. Valtuusto on kuntayhtymän korkein päättävä elin ja sen toimikausi on neljä vuotta. Valtuustojäsenten määrä perustuu kunnissa rekisteröityjen ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärään. Kuntayhtymässä on n. 100 toimipistettä ruotsinkielisellä rannikkoalueella ja kuntayhtymän palveluksessa on n työntekijää (sijaiset mukaan luettuina). Kuntayhtymä palvelee n asiakasta ja väestöpohja on henkilöä. Kårkullan tavoitteena on tarjota korkealaatuisia palveluita asiakkaiden, kuntien ja henkilökunnan tarpeiden mukaan. Pääasiallinen tehtävämme on tarjota palveluja kehitysvammaisille henkilöille. Pyrimme tarjoamaan jatkuvaa, yksilö- ja perhekeskeistä kuntoutusta ja palveluja, jotka ovat omiaan tukemaan yksilön kehittymistä ja yhteiskunnallista osallistumista. TARJOAMME MM. SEURAAVIA PALVELUJA: Asuminen Perhehoito Päihdehuolto Työhön orientoituvat palvelut Osallisuuteen orientoituvat palvelut Tutkimus Kuntoutus Kriisihoito Erityisneuvolatoiminta Tukipalvelut Autismiohjaus Lyhytaikaishoito Muuttovalmistelut Sosiaalihuoltolain mukainen työ Jalkautuvat asiantuntijapalvelut

5 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ 5 MITEN KÅRKULLAN PALVELUITA VOI SAADA? ASIAKKAAT PÄÄSEVÄT OSALLISIKSI Kårkullan palveluihin, jotka perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta ja perhehoitajalakiin, erityisneuvoloiden kautta. Erityisneuvolat toimivat linkkinä asiakkaan, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Palvelut räätälöidään asiakkaan kotikunnan toiveiden ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Kaikille, jotka saavat palvelua kehitysvammaisten erityishuoltolain perusteella, laaditaan erityishuolto-ohjelma. Erityishuolto-ohjelma sisältää tietoa annettavista erityishuollon palveluista. Ohjelman laatii kuntayhtymä yhteistyössä asiakkaan ja tämän edustajan sekä kunnan sosiaalitoimen viranomaisten kanssa. Päätös erityishuolto-ohjelman tekemisestä merkitsee myös, että asiakkaan kotikunta sitoutuu ohjelmanmukaisiin taloudellisiin vastuisiin. Jos asiakkaan kotikunta haluaa lopettaa sovitut palvelut, on kunnan syytä ilmoittaa asiasta Kårkullan kuntayhtymälle hyvissä ajoin. Kotikunta vastaa siitä, että kaikille sosiaalihuoltopalveluja saaville laaditaan palvelusuunnitelma. Kårkulla samkommun on lisäksi päättänyt laatia yksilölliset suunnitelmat sisäistä käyttöä varten. Seuraavien palvelumuotojen osalta on syytä ottaa yhteyttä suoraan ko. palveluja tuottavaan yksikköön: tuettu työtoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen palvelu sekä päihdehuolto. ASIAKAS Henkilö, joka saa palveluja Kårkulla samkommun-kuntayhtymältä. PALVELUJEN PERUSTEET JA PÄÄTÖKSET Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimisata (380/1987) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Hallintolaki (434/2003) Kuntalaki (410/2015) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Päihdehuoltolaki (41/1986) Perhehoitolaki (263/2015) Lastensuojelulaki (417/2007) KUNTA Asiakkaan kotikunta, joka ostaa Kårkullan palveluita.

6 6 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ ASIAKAS KESKIÖÖN ASIAKKAAN PALVELUNTARVE: TARKASTUS Keskustelujen sisällön tarkastelu Toiminnan suunnittelu Yksilöllinen suunnittelu SELVITYKSET Ensimmäinen yhteydenotto Kokonaisselvitys Ehdotus erityishuoltopäätökseksi SEURANTA, KAUSIKESKUSTELUT Suunnitelmien ja sopimusten seuranta Laatumittaus PÄÄTÖS Päätös erityishuollosta Päätös palvelun sisällöstä? Missä? Koska? Miten? SUUNNITTELU Keskustelun sisällön tarkastelu Yksilöllinen suunnitelma KAUSIKESKUSTELUT Asiakkaan toiveet Asiakkaan tarpeiden kartoittaminen Sopimukset TUEN TARVE? KEVYT KATTAVA KOHTUULLINEN SUURI

7 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ 7 OSALLISUUS JA ITSEMÄÄRÄÄMINEN KUNTAYHTYMÄN IHMISKÄSITYKSEN ja kaiken palvelutuotannon lähtökohtana on asiakkaan osallisuus ja itsemäärääminen YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen mukaisesti. Itsemääräämisoikeus ja osallisuus pohjautuvat siihen, että asiakas joko omatoimisesti tai avustettuna määrittelee omat tarpeensa ja että nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi yksilöllisesti räätälöidyn palvelun kautta. Osallisuudella tarkoitetaan, että vammainen henkilö on osa yhteiskuntaa ja että hänellä on samat perusoikeudet asumiseen, työhön, opiskeluun, itsensä toteuttamiseen jne. kuin kaikilla muilla kuntalaisilla. Aivan ratkaisevaa tämän onnistumiselle on henkilön tarpeita vastaavan tuen ja palvelujen saatavuus ja että henkilö itse osallistuu tämän palvelun sisällön suunnitteluun. Itsemääräämisen ja osallisuuden tukena Kårkullassa käytetään sosiaalipedagogista työtapaa. Tällä tarkoitetaan toimintaa tavoittelevia sosiaalipedagogisia menetelmiä, joiden avulla asiakas oppii oivaltamaan omat voimavaransa ja siten auttamaan itseään. Henkilökunnan sosiaalipedagoginen tehtävä on tukea asiakasta puhumaan omasta puolestaan ( advocacy ), antaa hänelle mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä omien valintojensa kautta ja saada hänet aktiiviseksi toimijaksi. Henkilökunta avaa asiakkaalle tietä mahdollisimman tasavertaiselle ja tarkoituksenmukaiselle integroitumiselle yhteiskuntaan. Henkilökunnan ohjauksessa noudatetaan kannustavan vuorovaikutuksen (ICDP, International Child Development Programme) ohjelmaa, jossa vuorovaikutuksen johtotähtenä on herkkä ja myönteinen suhtautuminen asiakkaan tarpeisiin.

8 8 PERHEET JA LAPSET OLEN USEIMMITEN ILOINEN, MUTTA JOSKUS SUUTUN.

9 PERHEET JA LAPSET 9 ERITYISNEUVOLAPALVELUT KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ERITYISNEUVOLOISSA henkilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueellisia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voidaan suorittaa neuvolan lisäksi myös lapsen kotona, päivähoitoyksikössä, koulussa tai muussa sopivassa paikassa. Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutusohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saataisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kårkullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhenkilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista. Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita erilaisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöiden psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilliset tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja puheterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut. Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhteydenotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammaispalvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asiakas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä neuvolaan. Yhteistyö voi alkaa jo vauvaiässä. Neuvolassa seurataan lapsen kehittymistä ja perhe saa tukea varttuvan lapsensa elämän eri valintakohdissa.

10 10 PERHEET JA LAPSET SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PALVELUT Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua lapsi/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein kotikäynnillä. Lapsen elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä lapsen perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, kuten päivähoidon ja koulunkäynnin aloittaminen. Myöhemmin lyhytaikaishoito ja asumispalvelut voivat tulla kyseeseen. Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset: Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Lapselle ja hänen perheelleen myönnetyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuolto-ohjelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset. PSYKOLOGIN PALVELUT Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Erityisneuvolan psykologi on osa neuvoloiden moniammatillista tiimiä ja hän toimii psykologiasiantuntijana ja palvelee kehitysvammaisia lapsia ja heidän perheitään elinkaarinäkökulmasta. Kun perheeseen on syntynyt vammainen lapsi, psykologi voi jo varhain käydä kotikäynnillä ja alkaa seurata perheen tilannetta antaen psykologista tukea vanhemmille heidän pyrkiessään sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Psykologikeskustelut: Psykologi tarjoaa keskustelutukea lapselle, hänen vanhemmilleen, sisaruksille ja muille lähiomaisille. Hän antaa tietoa vamman mahdollisista vaikutuksista lapseen ja perheeseen. Neuvonta ja tuki: Lapselle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioekonomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä kehitysvammaisille lapsille tarkoitetuista palveluista. Sosiaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuksissa. Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville lapsille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityöntekijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja selvittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset. Psykologiset selvitykset: Psykologi kartoittaa lapsen taidot ja valmiudet, jolla lapsen palveluiden tarve selviää, mikä myös tukee vanhempien vanhemmuutta. Pyynnöstä psykologi testaa ja arvioi lapsen tilanteen elämän erityisissä käännekodissa, kuten koulun alkaessa ja peruskoulun päättyessä, sekä diagnoosin tarkentamisessa. Konsultaatiot ja kriisityö: Psykologin antama tuki päiväkotilapselle, koululaiselle ja tämän kanssa työskentelevälle henkilökunnalle toteutuu verkosto- ja yhteistyöryhmätyöskentelyn kautta. Lasta seurataan ja tuetaan erityisen tarkasti elämän siirtymävaiheessa, eli kun lapsi siirtyy päivähoidosta kouluun. Lausunnot, todistukset ja suositukset: Eri tahot ja viranomaiset tarvitsevat lausuntoja, todistuksia ja suosituksia. Psykologi laatii näitä asiakirjoja mahdollisimman tarkoituksenmukaisen tuen hakemiseksi lapselle ja perheelle. KUNTOUTUSOHJAAJAN PALVELUT Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityispedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä lapsen osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu perhe- ja verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa lapsen tämän omassa elinympäristössään ja arvioi lapsen ja ympäristön palvelutarpeen. Työskentely lapsen kokonaiskehityksen tueksi: Lapselle ja hänen elinpiirissään vaikuttaville ihmisille voidaan antaa ohjausta aina lapsen vauvaiästä alkaen. Toiminnan painopiste on lapsen varhainen stimulointi ja kommunikointi. Tavoitteena on edistää lapsen kokonaiskehitystä ja ehkäistä mm. kommunikointi- ja käyttäytymisongelmat lapsen varttuessa nuoreksi ja aikuiseksi.

11 PERHEET JA LAPSET 11 Kun lapsi on päiväkoti- ja kouluiässä, kuntoutusohjaaja voi auttaa henkilökuntaa löytämään sopivat tavat, jolla tukea lapsen sosiaalisia taitoja ja kommunikointivalmiuksia sekä leikin kehitystä. Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Kuntoutusohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa lapsen kommunikointia koskevissa asioissa. Kuntoutusohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla lapselle luodaan vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Kuntoutusohjaaja opastaa lapsen elinympäristön ihmisiä eri apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset). JALKAUTUVAT ASIANTUNTIJAPALVELUT AUTISMIOHJAAJAN PALVELUT Ohjaus autismin kirjosta: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa lapselle ennustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisäämällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäytymisessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa lapsen valmiuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä lapsen elinympäristössä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehittää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja arvioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käytössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymisen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsultaatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä, joilla ei ole autismin kirjoa, mutta jotka hyötyvät tarkoin suunnitellusta ja selkeästä toiminnasta (mm. vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on muita neuropsykiatrisia häiriöitä). Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa eritoten kommunikaatiota koskevissa asioissa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Autismiohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset). PUHETERAPEUTIN PALVELUT Kielen ja kommunikoinnin kehittäminen: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeuttien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvioidaan ja seurataan lapsen kommunikoinnin kehitystä, sillä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat merkittävästi lapsen suoriutumiseen. Puheterapeutti osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja päivähoidon henkilökuntaa kielen ja kommunikoinnin kehittymistä koskevissa asioissa, joita ovat mm. vuorovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaihtoehtoiset ja täydentävät kommunikaatiotavat. Puheterapeutti käy lapsen luona tämän kotona, päiväkodissa tai koulussa tarpeen mukaan. Työtapa on perhekeskeinen ja lapsen elinympäristöön suuntautunut. Tärkeä osa puheterapeutin työtä on yhteistyö muiden lapsen kanssa toimivien ihmisten kanssa. Säännöllinen seuranta: Kårkullan puheterapeutti seuraa säännöllisesti tai tarvittaessa kaikkia alle kouluikäisiä lapsia, joilla on erityishuolto-ohjelma. Puheterapeutti tekee lapsen luona 1 6 käyntiä vuodessa tarpeesta riippuen. Lapsen huoltaja ja Kårkullan kuntoutusohjaaja ovat mukana käynneillä. Samalla huoltajia opastetaan, miten he parhaiten voivat tukea lapsen kehitystä. Seuranta on säännöllistä, jotta voidaan ajoissa havaita kommunikoinnin poikkeamat ja hidastumat sekä suunnitella ja toteuttaa tuki- ja kuntoutustoimia. Muut palvelut: Puheterapeutit tarjoavat kommunikointiharjoittelua myös muille kuin Kårkullan erityishuollon asiakkaille. Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää kommunikointiohjausta harkinnanvaraisena sopeutumisvalmennuksena vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista säädetyn lain perusteella. Kommunikointiohjausta voidaan tarvita, kun tarvitaan apua vaihtoehtoisten ja täydentävien kommunikointitapojen soveltamisessa. Puheterapeutti tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija voi suosittaa kommunikointiohjausta.

12 12 PERHEET JA LAPSET KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN LAATIMINEN (KELA) MONI LAPSISTA TARVITSEE yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta, joka koostuu seuraavista kuntoutusmuodoista: puheterapia, musiikkiterapia, toimintaterapia, fysioterapia, ratsastusterapia (osana toiminta- tai fysioterapiaa) ja neuropsykologinen kuntoutus. Vaikeavammaisten lasten lääkinnällinen kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, jonka lapsi/lapsen perhe, lääkäri ja moniammatillinen tiimi laativat. Asiakkaan lisäksi myös omainen tai muu läheinen henkilö sekä Kelan osoittama palveluntuottaja voivat osallistua suunnitelman laatimiseen. Kårkullan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja muut tarvittavat terapeutit. He määrittelevät asiakkaan terapiatarpeen ja tekevät arviointeja, jonka jälkeen kuntoutussuunnitelma laaditaan ja osoitetaan Kelalle. Suunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Lääkäri allekirjoittaa suunnitelman. Aina kun suunnitelma uusitaan, tarvitaan moniammatillisen tiimin seuranta- ja arviointitiedot ja niihin pohjautuvat suositukset. TUKIPALVELUT TUKIHENKILÖ: Tukipalvelut suuntautuvat vanhempiensa kanssa kotona asuville lapsille. Tukihenkilön tärkein tehtävä on tukea ja auttaa perhettä perheen toivomalla tavalla. Hän työskentelee lapsen kotona, mikä keventää vanhempien arjen kuormaa. Tukihenkilön toiminnasta laaditaan sopimus, ja hänen työkuvansa tai tehtävänsä riippuu perheen tarpeista. PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN ASIAKKAAN HOITOA, KASVATUSTA JA HOIVAA MUUALLA KUIN ASIAKKAAN OMASSA KODISSA.

13 PERHEET JA LAPSET 13 PERHEHOITO PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN lapsen hoitoa, kasvatusta ja hoivaa muualla kuin lapsen omassa kodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (Perhehoitolaki 263/ ). Kårkulla rekrytoi, välittää ja kouluttaa perheitä eri perhehoitotehtäviin. Perhehoitajille annetaan jatkuvasti tukea ja ohjausta ja heille tarjotaan vuosittain mahdollisuus osallistua koulutus- ja virkistystilaisuuksiin. Perhehoito voi olla määräaikaista tai pysyvää. Perhehoito sopii perheille, jotka tarvitsevat ennalta ehkäiseviä toimia tai joilla on ajoittaisia, erityisen raskaita vaiheita elämässä. Pysyvä perhehoito voi olla sopiva ratkaisu perheille, jotka eivät kykene huolehtimaan lapsestaan laisinkaan. Toiminnan lähtökohta on lapsen tarpeet. Kukin lapsi sijoitetaan tarkoin seulottuun perheeseen, joka pystyy huolehtimaan lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista, kehityksestä ja tarpeista. Perhehoitajan kanssa laaditaan toimeksiantosopimus, jossa määritellään mm. perhehoitoon liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja korvauksista. Perhehoidon säädöspohja on lastensuojelulaissa sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Perhehoidon koeaika on neljä kuukautta. JATKUVA PERHEHOITO: Jatkuva perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jos lapsi ei voi asua vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tarjota lapselle koti, jossa hän voi kasvaa ja varttua normaalin, vakaan perhe-elämän piirissä ja sitoutua läheisiin, usein koko elämän kestäviin ihmissuhteisiin. Jatkuvaa perhehoitoa täydentävät päiväkoti, koulu ja vapaa-ajan toiminta. TILAPÄINEN PERHEHOITO: Tilapäinen perhehoito tulee kyseeseen, kun lapsen huoltajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa tai ovat tilapäisesti estyneet huolehtimaan lapsesta. Lapsi voi säännöllisesti seurustella ja olla yhteydessä tukiperheeseen vaikkapa muutaman tunnin kerrallaan tai esim. viikonlopun ajan. Tukiperheessä lapsella on turvallinen ympäristö ja samalla lapsen oma perhe kerää voimia selviytyäkseen arjesta. Myös yksittäiset henkilöt voivat toimia tukiperheenä. Tilapäinen perhehoito muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi, jos katkeamaton hoitojakso ylittää 30 vuorokautta. TILAPÄINEN ASUMISPALVELU LYHYTAIKAISHOITO HUOLTAJAN JAKSAMISEN TUEKSI, 0 18-VUOTIAAT: Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren suunniteltua oleskelua lähialueella sijaitsevassa Kårkullan asumisyksikössä tai päivätoiminnan yksikössä. Oleskelun kesto määräytyy erityishuolto-ohjelman mukaan. Lyhytaikaishoito tulee kyseeseen, kun huoltaja tarvitsee tukea jaksamiseensa tai jos tilanne muutoin perheessä edellyttää lapsen hoitamista tilapäisesti muualla. Lyhytaikaishoito voi myös olla säännöllistä. Yhtäjaksoisen lyhytaikaishoidon kesto vaihtelee vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. On myös mahdollista järjestää lyhytaikaishoitoa arkipäivisin päiväsaikaan (ns. kotipäiviä) esim. koululomien aikana. Tätä palvelumuotoa tarjotaan lyhytaikaishoidon yksiköissä. Lyhytaikaishoitoyksiköiden palvelu koostuu perushoidosta ja erityishuoltopalveluista. Alle 3-vuotiaille lapsille ja lapsille, joiden hoidon tarve on merkittävä tai joiden käyttäytyminen on haasteellista, voidaan tarjota erityisen vaativaa lyhytaikaishoitoa. AAMU/ILTAPÄIVÄAIKAINEN LYHYTAIKAISHOITO: Aamu/iltapäiväaikainen lyhytaikaishoito sopii huoltajiensa kanssa asuville lapsille, jotka tarvitsevat huolenpitoa aamun tai iltapäivän ajaksi. Tätä palvelumuotoa tarjotaan lapsen lähellä sijaitsevassa sopivassa toimintayksikössä. TILAPÄINEN LISÄAPU Tilapäistä lisäapua on saatavana asiakkaan kanssa sovittaessa, esim. jos terveydentila muuttuu, asiakas on toipilaana sairaalahoidon tai leikkauksen jälkeen tai saattohoidossa. Lisäapua tarjotaan määräaikaisesti, pisimmillään kolmeksi kuukaudeksi.

14 14 NUORUUSVUODET VÄLILLÄ MINUN ON VAIKEA SANOA MITÄ HALUAN, MUTTA SAAN SIIHEN APUA.

15 NUORUUSVUODET 15 ERITYISNEUVOLAPALVELUT KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ERITYISNEUVOLOISSA henkilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueellisia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voidaan suorittaa neuvolan lisäksi myös nuoren kotona tai esimerkiksi koulussa. Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutusohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saataisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kårkullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhenkilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista. Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita erilaisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöiden psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilliset tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja puheterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut. ERITYIS- NEUVOLOISSA ANNETAAN OHJAUSTA, TUKEA JA TIETOA JA SIELLÄ VOIDAAN SUORITTAA ARVIOINTEJA JA TESTAUKSIA. Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhteydenotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammaispalvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asiakas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä neuvolaan. Yhteistyö voi alkaa jo vauvaiässä. Neuvolassa seurataan nuoren asiakkaan kehittymistä ja perhe saa tukea varttuvan lapsensa elämän eri valintakohdissa.

16 16 NUORUUSVUODET SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PALVELUT Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua nuori asiakas/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein kotikäynnillä. Asiakkaan elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä nuoren perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, kuten koulunkäynnin aloittaminen. Myöhemmin lyhytaikaishoito, asumispalvelut, työ ja merkityksellinen tekeminen voivat tulla kyseeseen. Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset: Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Nuorelle ja hänen perheelleen myönnetyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuolto-ohjelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset. Neuvonta ja tuki: Nuorelle asiakkaalle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioekonomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuista palveluista. Sosiaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuksissa. Sosiaalityöntekijä koordinoi palveluja, jotka tulevat kyseeseen esim. kun nuori muuttaa kotoaan tai aloittaa uutta toimintaa. Näin tuetaan sekä nuorta asiakasta että hänen omaisiaan. Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville nuorille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityöntekijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja selvittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset. PSYKOLOGIN PALVELUT Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Vammainen nuori tarvitsee psyykkistä tukea selviytyäkseen mullistavista elämänvaiheistaan ja kriiseistään ja kasvaakseen itsenäiseksi aikuiseksi. Psyykkisen tuen tarve vaihtelee. Vammaisuuden vuoksi nuoren vapautumisprosessi siirtyy myöhemmäksi, ja sekä nuori että hänen perheensä voivat tarvita tukea ja neuvontaa nuoren riippumattomuutta ja itsenäisyyttä koskevissa kysymyksissä. Psykologin keskustelut: Psykologi tarjoaa nuorelle kahdenvälisiä keskusteluja tai nuori voi liittyä keskusteluryhmiin. Keskustelujen avulla nuori voi työstää kysymyksiä, jotka liittyvät kehitykseen, omakuvaan, ihmisten välisiin suhteisiin ja seksuaalisuuteen. Keskustelut viritetään nuoren kognitiivisen tason mukaan. Keskustelumenetelmä on joustava, myös ajankäytön ja vastaanottopaikan suhteen. Nuorelle tarjotaan tukea hänen pohtiessaan itselleen sopivaa asumisvaihtoehtoa ja opiskelupaikkaa. Keskustelutukea tarjotaan myös nuoren asiakkaan perheelle, erityisesti nuoren kehityksen eri vaiheissa tai jos hän oireilee psyykkisesti. Psykologiset selvitykset: Psykologi testaa tarvittaessa nuoren kehitysastetta ja kognitiivista tasoa. Lisäksi psykologi arvioi, kartoittaa ja havainnoi arjessa selviytymisen eri tilanteissa. Psyykkisen voinnin arviointi (masennus, ahdistus, muut psyykkiset häiriöt) tapahtuu kliinisen havainnoinnin, testauksen ja keskustelujen avulla. Konsultaatiot ja kriisityö: Psykologi tarjoaa tukea ja ohjausta henkilökunnalle, omaisille ja verkostoille tavoitteena tukea nuoren asiakkaan kokonaiskehitystä. Hänen kanssaan vuorovaikutuksessa oleville henkilöille annetaan tietoja nuoruudessa tapahtuvasta sukupuolisesta kypsymisestä. Lausunnot, todistukset ja suositukset: Psykologi laatii lausuntoja, todistuksia ja suosituksia nuoren tarpeiden mukaan. KUNTOUTUSOHJAAJAN PALVELUT Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityispedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä nuoren asiakkaan osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu perhe- ja verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa nuoren tämän omassa elinympäristössään ja arvioi hänen ja ympäristön palvelutarpeen. Tukea elämän siirtymävaiheissa: Kuntoutusohjaajan painopiste on tukea nuorta ja hänen

17 NUORUUSVUODET 17 verkostoaan teini-iän muutoksissa. Tukea tarvitaan varsinkin nuoren varttuessa lapsuudenkodin ympäristöstä aikuisuuteen. Kuntoutusohjaajan tehtäviä asiakkaan nuoruusvuosina ovat mm. tiedon välittäminen sekä nuoren ja hänen verkostonsa opastaminen ja ohjaus pedagogisissa tukitoimissa. Nuorelle sovelletut yksilölliset oppimista tukevat apuvälineet maksimoivat itsenäisen elämisen, osallistuvuuden ja tasavertaisuuden edellytyksiä ja ehkäisevät ongelmakäyttäytymistä. Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Kuntoutusohjaaja toimii yhdessä puheterapeutin kanssa mm. osaamisalojen ja tarpeiden kartoittamisessa. Näitä ovat esim. päivittäistoiminnot (ADL, activities of daily living), mielekäs vapaa-ajantoiminta, sopivat ärsykkeet, ajankäyttö ja kommunikaatio. Kuntoutusohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa erityisesti kommunikaatiota koskevissa asioissa. Kuntoutusohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joiden avulla nuorelle kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Kuntoutusohjaaja opastaa nuoren lähiympäristössä vaikuttavia ihmisiä näiden apuvälineiden ja keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset). JALKAUTUVAT ASIANTUNTIJAPALVELUT AUTISMIOHJAAJAN PALVELUT PUHETERAPEUTIN PALVELUT Kielenkehityksen seuranta: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeuttien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvioidaan ja seurataan nuoren kommunikoinnin kehitystä, sillä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat hänen suoriutumiseen. Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely: Puheterapeutti osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja henkilökuntaa kielen ja kommunikoinnin kehittymistä koskevissa asioissa, joita ovat mm. vuorovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaihtoehtoiset ja täydentävät kommunikointitavat. Puheterapeutti tekee käyntejä kotiin, kouluun, asumisyksikköön ja/tai päivätoimintayksikköön asiakkaan ja hänen kanssaan vuorovaikutuksessa olevien ihmisten tarpeiden Ohjaus autismin kirjosta: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa nuorelle ennustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisäämällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäytymisessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa nuoren valmiuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä tämän elinympäristössä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehittää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja arvioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käytössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymisen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsultaatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä, joilla ei ole autismin kirjoa, mutta jotka hyötyvät tarkoin suunnitellusta ja selkeästä toiminnasta (mm. vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on muita neuropsykiatrisia häiriöitä). Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa eritoten kommunikaatiota koskevissa asioissa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Autismiohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset). mukaan. Työtapa on perhekeskeinen ja elinympäristöön suuntautunut. Yhteistyö muiden asiakkaan kanssa toimivien ihmisten kanssa on tärkeä osa puheterapeutin työtä. Muut palvelut: Puheterapeutit tarjoavat kommunikointiharjoittelua myös muille kuin Kårkullan erityishuollon asiakkaille. Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää kommunikointiohjausta harkinnanvaraisena sopeutumisvalmennuksena vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista säädetyn lain perusteella. Kommunikointiohjausta voidaan tarvita, kun tarvitaan apua vaihtoehtoisten ja täydentävien kommunikointitapojen soveltamisessa. Puheterapeutti tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija voi suosittaa kommunikointiohjausta.

18 18 NUORUUSVUODET KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN LAATIMINEN (KELA) MONI NUORISTA TARVITSEE yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta, joka koostuu seuraavista kuntoutusmuodoista: puheterapia, musiikkiterapia, toimintaterapia, fysioterapia, ratsastusterapia (osana toiminta- tai fysioterapiaa) ja neuropsykologinen kuntoutus. Vaikeavammaisten nuorten lääkinnällinen kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, jonka asiakas, lääkäri ja moniammatillinen tiimi laativat. Asiakkaan lisäksi myös omainen tai muu läheinen henkilö sekä Kelan osoittama palveluntuottaja voivat osallistua suunnitelman laati- miseen. Kårkullan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja muut tarvittavat terapeutit. He määrittelevät asiakkaan terapiatarpeen ja tekevät arviointeja, jonka jälkeen kuntoutussuunnitelma laaditaan ja osoitetaan Kelalle. Suunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Lääkäri allekirjoittaa suunnitelman. Aina kun suunnitelma uusitaan, tarvitaan moniammatillisen tiimin seuranta- ja arviointitiedot ja niihin pohjautuvat suositukset. TUKIPALVELUT TUKIHENKILÖ: Tukipalvelut suuntautuvat kotona tai asumisyksikössä asuville asiakkaille. Tukihenkilöllä on ystävyyttä muistuttava suhde asiakkaaseen. Hänen tärkein tehtävänsä on tukea ja auttaa asiakasta tämän omilla ehdoilla. Kotona PERHEHOITO tapahtuva tukitoiminta sopii nuorille asiakkaille, joiden vanhemmat tarvitsevat ajoittaista kevennystä arkeensa. Tukihenkilön toiminnasta laaditaan sopimus, ja hänen työkuvansa tai tehtävänsä riippuu asiakkaan tarpeista. PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN nuoren asiakkaan hoitoa, kasvatusta ja hoivaa muualla kuin nuoren omassa kodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa nuorelle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (Perhehoitolaki 263/ ). Kårkulla rekrytoi, välittää ja kouluttaa perheitä eri perhehoitotehtäviin. Perhehoitajille annetaan jatkuvasti tukea ja ohjausta ja heille tarjotaan vuosittain mahdollisuutta osallistua koulutus- ja virkistystilaisuuksiin. Perhehoito voi olla määräaikaista tai pysyvää. Perhehoito sopii perheille, jotka tarvitsevat ennalta ehkäiseviä toimia tai joilla on ajoittaisia, erityisen raskaita vaiheita elämässä. Pysyvä perhehoito voi olla sopiva ratkaisu perheille, jotka eivät kykene huolehtimaan nuorestaan laisinkaan. Perhehoitajan kanssa laaditaan toimeksiantosopimus, jossa määritellään mm. perhehoitoon liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja korvauksista. Perhehoidon säädöspohja on lastensuojelulaissa sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Perhehoidon koeaika on neljä kuukautta. JATKUVA PERHEHOITO: Jatkuva perhehoito on vaihtoehtoinen asumismuoto. Tavoitteena on tarjota nuorelle koti, jossa hän voi kasvaa ja varttua vakaan perhe-elämän puitteissa ja sitoutua läheisiin ihmissuhteisiin. Jatkuvaa perhehoitoa täydentävät koulu/ koulutus ja vapaa-ajan toiminta. TILAPÄINEN PERHEHOITO: Tilapäinen perhehoito tulee kyseeseen, kun nuoren huoltajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa tai ovat tilapäisesti estyneet huolehtimaan nuorestaan. Nuori asiakas voi säännöllisesti seurustella ja olla yhteydessä tukiperheeseen vaikkapa muutaman tunnin kerrallaan tai esim. viikonlopun ajan. Tukiperheessä nuorella on turvallinen ympäristö ja samalla hänen oma perhe kerää voimia selviytyäkseen arjesta. Myös yksittäiset henkilöt voivat toimia tukiperheenä. Tilapäinen perhehoito muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi, jos katkeamaton hoitojakso ylittää 30 vuorokautta.

19 NUORUUSVUODET 19 PIDÄN NIIN TYÖSTÄNI KUIN VAPAA-AJASTANIKIN.

20 20 NUORUUSVUODET TILAPÄINEN ASUMISPALVELU LYHYTAIKAISHOITO HUOLTAJAN JAKSAMISEN TUEKSI: Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan ennalta suunniteltua oleskelua lähialueella sijaitsevassa Kårkullan asumisyksikössä. Oleskelun kesto määräytyy erityishuolto-ohjelman mukaan. Lyhytaikaishoito tulee kyseeseen, kun huoltaja tarvitsee tukea jaksamiseensa tai jos tilanne muutoin perheessä edellyttää asiakkaan hoitamista tilapäisesti muualla kuin omassa perheessä. Lyhytaikaishoito voi myös olla säännöllistä. On myös mahdollista järjestää lyhytaikaishoitoa arkipäivisin päiväsaikaan (ns. kotipäiviä) esim. koululomien aikana. Tämä palvelumuoto on käytössä lyhytaikaishoidon yksiköissä. Yhtäjaksoisen lyhytaikaishoidon kesto vaihtelee vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. Lyhytaikaishoitoyksiköiden palvelu koostuu perushoidosta ja erityishuoltopalveluista. LYHYTAIKAISHOIDON SOVELTAMINEN ASU- MISHARJOITTELUUN: Asumisharjoittelun tavoitteena on kartoittaa nuoren asiakkaan toiveet ja edellytykset asua pysyvästi muualla kuin kotonaan. Koko perhe osallistuu asumisharjoitteluun. Asumisharjoittelua tarjotaan kaikenikäisille, jotka erityishuolto-ohjelmansa mukaan haluavat muuttaa kotoaan. Lyhytaikaishoitoa tarjoavat yksiköt toimivat asumisharjoittelupaikkoina. ASUNTOLATOIMINTA: Asumismuotona asuntola tukee henkilön kuntoutumista ja itsenäistymistä aikuiseksi. Sitä toteutetaan arkisin kouluvuoden aikana. Asuntola-asuminen on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa kouluviikon aikana. Koulu ja kunta toimivat yhteistyössä asuntolapaikkoja myönnettäessä. MUUTTOVALMENNUS Kårkulla tarjoaa muuttovalmennusta asiakkaille ja heidän omaisilleen ennen asiakkaan muuttoa omaan kotiin. Muuttovalmennuksen tavoitteena on varmistaa, että henkilö on valmis muuttoon, kun tämä elämänvaihe on edessä. Muuttovalmennuksessa asiakas ja muut asiakkaat tapaavat asiantuntevan ohjaajan kanssa. TILAPÄINEN LISÄAPU Tilapäistä lisäapua on saatavana asiakkaan kanssa sovittaessa, esim. jos terveydentila muuttuu, asiakas on toipilaana sairaalahoidon tai leikkauksen jälkeen tai saattohoidossa. Lisäapua tarjotaan määräaikaisesti, pisimmillään kolmeksi kuukaudeksi.

21 NUORUUSVUODET 21 TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVASSA päivätoiminnassa tuotetaan omaehtoisesti palveluja ja tuotteita. Voidaan myös toimia alihankkijoina tai tehdä muita yksilöllisesti räätälöityjä työtehtäviä. Työn lisäksi asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua liikunnallisiin ja kulttuuriaktiviteetteihin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseen harjoitteluun/kanssakäymiseen. TROJAN NUORISOPAJA: Trojan nuorisopaja sijaitsee Turussa. Toimintaan ovat kaikki tervetulleita iästä ja äidinkielestä riippumatta, vaikka valtaosa palvelun käyttäjistä on vuotiaita nuoria. Toiminta sopii henkilöille, joiden opinnot ovat keskeytyneet tai jotka eivät ole päässeet opiskelemaan. Trojassa on myös henkilöitä, jotka ovat työttömiä tai jotka eivät ole varmoja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Trojassa on käytettävissä työpaja, keittiö, tietokonesali, olohuone ja valoterapiahuone. Pajassa pidetään ryhmätyökursseja ja keittiössä valmistetaan päivittäin lounas 30 hengelle. OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA TUETTU TYÖ: Tuetun työn palvelumuoto käsittää tukea ja ohjausta työnhakijalle, joka tarvitsee räätälöityä tukea sijoittuakseen avoimille työmarkkinoille. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat työnhakijan osaamis-, toive- ja edellytyskartoitus, työpaikan haku- ja valintaohjaus, sopeutumisohjaus uuteen työpaikkaan sekä tukea ja tietoa työnantajalle ja yhteydenpitoa työnhakijan verkostoon. Tuetun työn palvelut eivät poissulje muita työmarkkinapoliittisia ja kuntouttavia toimia. Alle 25-vuotiaiden henkilöiden työharjoittelu kuuluu nuorisotakuun piiriin. Kårkulla tarjoaa tätä palvelua työvoimaviranomaisille, vakuutusyhtiöille, eri projekteille sekä kunnille. Tuetun työn palveluja annetaan yleensä määräaikaisesti, mutta tarpeen mukaan palvelu voi olla jatkuvaakin. Palvelusta laskutetaan erikseen, jos palvelun käyttäjä ei saa muuta palvelua kuntayhtymältä. Muutoin maksu määräytyy osana asiakkaan palvelukokonaisuutta. ULKOISTETTU TYÖTOIMINTA: Ulkoistetulla työtoiminnalla tarkoitetaan tavanomaisilla työpaikoilla tapahtuvaa työskentelyä. Asiakkaalle räätälöidään työtehtävät sen mukaan, millaiset henkilön edellytykset ja toiveet sekä työpaikan tarpeet ovat. Kuntayhtymän ohjaaja toimii sekä asiakkaan että työpaikan tukihenkilönä. Työviikon ja työpäivän pituus vaihtelee henkilön ja työpaikan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ulkoistettu työtoiminta voidaan yhdistää kuntayhtymän toimipisteessä tapahtuvaan toimintaan. Ulkoistettu työtoiminta voi olla työelämälähtöistä sopeutumisvalmennusta tai jatkuvaa työtoimintaa. Toiminnassa hyödynnetään tuetusta työstä saatuja kokemuksia ja tietoja. Kårkulla tarjoaa työelämään orientoituvaa päivätoimintaa sekä osallisuuteen orientoituvaa päivätoimintaa. Tällä jaottelulla kuntayhtymä haluaa korostaa eroa työelämään tähtäävän päivätoiminnan ja päivittäisiä toimintoja tukevan päivätoiminnan välillä. OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA tarjoaa toimintaa ja ärsykkeitä, liikuntaa ja muiden ihmisten ja ihmisryhmien läsnäoloa. Toiminta koostuu yksilöllisesti räätälöidystä, asiakkaan tarpeet ja edellytykset huomioon ottavasta toiminta-, kokemus- ja ärsyketarjonnasta. Toiminnan johtotähtenä ovat säännöllisyys ja rakenne, mikä luo asiakkaalle hyvän ja turvallisen ympäristön yhteisölliselle kanssakäymiselle ja kommunikoinnille. Käytettävissä on myös apuvälineitä, joilla tuetaan asiakkaan osaamista ja kommunikointia. Toiminta tapahtuu Kårkullan toimintayksiköissä. Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta sopii henkilöille, joilla on vaikea kehitysvamma, monivamma, vaikea autismikirjon häiriö tai muu vaikea vamma. Kohderyhmän henkilöt tarvitsevat monipuolista ja jatkuvaa apua ja tukea sekä säännöllistä ohjausta.

22 22 AIKUISIKÄ LÄHEISYYS JA SEURA OVAT TÄRKEITÄ ASIOITA.

23 AIKUISIKÄ 23 ERITYISNEUVOLAPALVELUT KÅRKULLA SAMKOMMUNIN erityisneuvoloissa henkilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueellisia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voidaan suorittaa neuvolan lisäksi myös asiakkaan kotona. Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutusohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saa- taisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kårkullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhenkilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista. Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita erilaisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöiden psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilliset tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja puheterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut. Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhteydenotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammaispalvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asiakas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä neuvolaan. ERITYISNEUVOLA ON KESKEINEN TOIMIJA ASIAKKAAN JA HÄNEN OMAISTENSA VÄLILLÄ.

24 24 AIKUISIKÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PALVELUT Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua asiakas/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein kotikäynnillä. Asiakkaan elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä asiakkaan perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, kuten lyhytaikaishoitoon, asumiseen ja työntekoon liittyvät muutokset. Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset: Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Asiakkaalle ja hänen perheelleen myönnetyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuolto-ohjelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset. Neuvonta ja tuki: Asiakkaalle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioekonomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuista palveluista. Sosiaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuksissa. Sosiaalityöntekijä koordinoi palveluja, jotka tulevat kyseeseen esim. kun asiakas muuttaa tai aloittaa uutta toimintaa. Näin tuetaan sekä asiakasta että hänen omaisiaan. Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville asiakkaille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityöntekijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja selvittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset. PSYKOLOGIN PALVELUT Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Vammainen aikuinen tarvitsee usein erityisapua kokeakseen yhteisöllisyyttä ja voidakseen vaikuttaa omaan elämäänsä koskeviin asioihin. Psykologi tukee aikuisia vammaisia henkilöitä niin, että he oppivat mahdollisimman hyvin tuntemaan ja ilmaisemaan tarpeensa ja tunteensa. Tavoitteena on myös antaa tietoja vammaisten henkilöiden oikeuksista elää omaa elämäänsä sekä tukea heitä tekemään heitä itseään koskevia päätöksiä tasapainoisella tavalla. Psykologin keskustelut: Psykologi keskustelee asiakkaan kanssa huomioimalla kehityspsykologinen näkökulma. Tämä mahdollistaa asiakkaan työstää aikuisuuteen liittyviä keskeisiä kysymyksiä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat työ, terveys, itseys ja tunne-elämä. Psykologi voi myös opastaa sukupuolisuutta ja ihmisten välisiä suhteita koskevissa kysymyksissä. Psykologiset selvitykset: Psykologi voi testata aikuisen kehitysasteen ja kognitiivisen tason. Lisäksi psykologi arvioi, kartoittaa ja havainnoi arjessa selviytymistä eri tilanteissa. Psyykkisen tilan arviointi tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lähiympäristössä vaikuttavien tahojen kanssa. Tavoitteena on arvioida mahdollinen masennus, dementia tai vakavat psyykkiset häiriöt. Konsultaatiot ja kriisityö: Asiakkaalle ja hänen omaisilleen tarjotaan konsultaatioita ja tukea, jos asiakkaalla on haastavia elämäntilanteita tai hänen käyttäytymisensä muuttuu. Psykologi antaa myös koulutusta psyykkisestä vammaisuudesta ja toiminnanvajauksesta sekä yksilön elämänkaaren aikaisesta kehityksestä. Lausunnot, todistukset ja suositukset: Psykologi laatii lausuntoja, todistuksia ja suosituksia, jotka liittyvät aikuisikään ja auttaa tarvittaessa viranomaisyhteyksissä. KUNTOUTUSOHJAAJAN PALVELUT Verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityispedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä asiakkaan osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa asiakkaan tämän omassa elinympäristössään ja arvioi hänen ja ympäristön palvelutarpeen.