Vapaalla. Vapaalle. tässä lehdessä. Vuonna 2006 eläkkeelle siirtyneiden juhlaa vietettiin tammikuussa Caterinassa. Lisää tunnelmista sivulla 6.

Transkriptio

1 Vapaalla tässä lehdessä Mittavia investointeja, toimintamallien muutoksia, tilajärjestelyjä Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäiseminen on haaste Hoidon laadusta kysely sairaaloissa Tyytyväisten ja onnellisten Keski-Suomi Jaksamista Aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma valmistunut - avohoito etenee Ammatillisuus ja inhimillisyys kulkevat käsi kädessä Eläkkeelle siirtyneiden juhlat Tehty työ jää ajatuksiin, ihmiset muistoihin Tietoa paljon, muistuttaminen ja tiedotus tarpeen Uusia viran- ja toimenhaltijoita Vuonna 2006 eläkkeelle siirtyneiden juhlaa vietettiin tammikuussa Caterinassa. Lisää tunnelmista sivulla 6. Vapaalle F-osan harjannostajaiset Haukkalan henkilökunnalle makea lahjoitus Kiitoksia Eläkeläiset tiedottavat retkistä ja tapahtumista Vapaalle lähtevä Aino Jakobsson osallistui Agorassa järjestettyyn juhlaseminaariin tällä kertaa kuulijana. Kollegat ja työtoverit saattelivat Ulla-Maija Pakkaa eläkepäiville, onnitteluvuorossa turvallisuuspäällikkö Anna Tamminen.

2 MITÄ KUULUU 2 Jyväskylässä Mittavia muutoksia, investointeja ja tilajärjestelyjä Toimintalukumme vuodelta 2006 kertovat siitä, että sairaanhoitopiiri saavutti hyvin sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Hoidettujen potilaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta vajaan prosentin. Hoitoamme tarvitsi lähes eri henkilöä, joista keskisuomalaisia Pystyimme varsin hyvin tutkimaan ja hoitamaan potilaat kansallisesti asetettujen hoidon saatavuuden enimmäisaikojen puitteissa. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi 5.4 %. edellisestä vuodesta. Lisätöiden vähentämisen johdosta leikkausten kokonaismäärä aleni 1.9 %, mutta säännöllisenä työaikana tehtyjen leikkausten määrä kasvoi. Leikkausjonojen lyheneminen jatkui. Vuoden 2006 lopussa leikkausjonossa oli 3001 potilasta. Heistä 425 oli odottanut leikkaukseen pääsyä yli 6 kuukautta. Heistä kirurgisia potilaita (suurimmat ryhmät käsikirurgia, ortopedia ja plastiikkakirurgia) oli 158 ja silmätautien potilaita 249. Kaihijonon poistamiseksi sairaanhoitopiiri on ostamassa 200 kaihileikkausta yksityiseltä palvelutuottajalta. Odotettavissa olevan ortopedisen jonon purkamisesta sairaanhoitopiiri on käymässä yhteistyöneuvotteluja Jokilaakson sairaalan kanssa. Eli tilanne hoidon saatavuudessa on vähintään maamme keskitasoa. Em. kehitys toteutui, vaikka vuodeosastokapasiteettimme käyttö väheni edellisestä vuodesta lähes hoitopäivää eli 6 prosenttia. Osa vähenemästä oli tilapäistä ja johtui osastojen peruskorjauksista ja niiden edellyttämistä evakkojärjestelyistä. Osa pysyvää strategioihimme ja vakauttamisohjelmaamme liittyvää. Kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuvat Keskussairaalan F- osa ja siihen sijoittuva päivystys- ja infektio-osaston sairaansijamäärä kasvaa 31 paikasta 41 paikkaan. Samalla operatiivisen osaston 4 paikkaluku nousee merkittävästi. Traumatologian osasto 20 peruskorjaus valmistuu maaliskuun alussa ja osasto muuttaa merkittävästi pienemmistä evakkotiloista osastolta 12 suurempiin tiloihinsa. Lastentautien ja synnytysosastojen mittava peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan syyskuun alussa ja pitkä, monivaiheinen evakkoaika päättyy. Em. muutokset huomioonottaen kirurgian käytettävissä oleva sairaansijamäärä alenee vain kolmella osasto 16 toiminnan päättyessä siitä, mikä tilanne oli vakauttamisohjelman käynnistyessä. Kirurgian osasto 16 toiminnan päätyttyä vapautuviin tiloihin muuttaa Sädessairaalassa evakossa oleva synnyttäneiden osasto. Järjestely helpottaa synnytys- ja naistentautien tilannetta ja mahdollistaa Sädessairaalassa keuhkosairauksien poliklinikan ja konservatiivisen päiväsairaalan käyttöön tulevien tilojen muutostöiden aloittamisen. Osaston 12 tilojen vapautuminen evakkokäytöstä mahdollistaa näiden tilojen muutostyöt korva-nenä- ja kurkkutautien poliklinikaksi. Tämän toiminnan muutettua nykyisistä tiloistaan Keskussairaalan ensimmäisestä kerroksesta, ne ja niiden alapuolella olevat tilat peruskorjataan ihotautien poliklinikaksi. Kun nämä tilat valmistuvat vuoden 2008 loppupuolella ovat sekä ihotautien että keuhkosairauksien toiminnat siirtyneet kokonaisuudessaan Kinkomaan sairaalasta Keskussairaalaan. Päivystys- ja infektio-osaston valmistuminen kokonaisuudessaan helpottaa osaltaan myös sisätautiosastojen tilannetta. Samoin mahdollisuus Sädesairaalan tilojen lisääntyvään käyttöön. Toiminnallisesti ensiarvoisen tärkeää olisi lisäksi saada avoimet sisätautilääkäreiden virat täytettyä. Sairaanhoitopiiri luopuu sisäilmaongelmien vuoksi Haukkalan sairaalan käytöstä. Viimevuonna tehtyjen selvitystöiden perusteella jatkovalmistelu on linjattu siten, että lastenpsykiatria siirtyy Keskussairaalaan ja nuorisopsykiatria Kangasvuoren sairaalaan. Siirto Keskussairaalaan edellyttää osasto 7 tilojen peruskorjausta ja yleissairaalapsykiatrian toimintojen siirtoa osastolta 16 vapautuviin tiloihin D-siipeen. Tavoitteena on edetä suunnittelussa siten, että em. hankkeet voidaan sisällyttää vuoden 2008 investointiohjelmaan ja saada rakennustyöt valmiiksi vuoden 2008 loppupuolella. Em. tilajärjestelyt ja niihin väistämättä liittyvät toimintamallien muutokset ovat mittava haaste johtajille, esimiehille ja henkilöstölle. Ongelmia on kiistatta ollut sekä tiedotuksessa että toiminnan uudelleenjärjestelyissä. Investoinnit uusiin tiloihin, peruskorjauksiin, laitteisiin ja toimintamalleihin ovat kuitenkin mittavia ja tulevat luomaan aiempaa paremmat edellytykset toiminnallemme ja edellytyksillemme hoitaa potilaita. Em. muutosten ja tilajärjestelyiden mittavuutta arvioidessa on lisäksi hyvä huomata, että vuosien vakauttamisohjelmaamme ei sisälly muita somaattista hoitoa koskevia vuodeosastojärjestelyjä. Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäiseminen on haaste Infektioiden torjunta on tärkeää riippumatta siitä, missä terveydenhuoltoyksikössä toimitaan. Näihin haasteisiin paneuduttiin myös Agorassa järjestetyssä alueellisessa sairaalahygienian koulutustilaisuudessa. Asiantuntijoiden luennoissa tuli selvästi ilmi, että infektio-ongelmat eivät tule sairaaloissa vähenemään, sillä ongelmallisten mikrobien aiheuttamia epidemioita ja uhkakuvia tulee koko ajan lisää. Sairaalainfektioita on ja tulee aina olemaan, mutta niiden syntymiseen voimme vaikuttaa ja niiden ehkäisyyn on panostettava. Suuri osa sairaalainfektioista liittyy väistämättä potilaan sairauteen ja siihen annettuun hoitoon. Sen vuoksi sairaalainfektiosta onkin parempi käyttää nimitystä hoitoon liittyvä infektio, sillä se kuvaa paremmin, mistä oikein on kyse. Myös uudistetussa tartuntatautilaissa (583/1986) sairaalainfektio määritellään nimenomaan terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntyneeksi tai alkunsa saaneeksi infektioksi. Hoitoon liittyvien infektioiden riskitekijät ovat lisääntymässä. Hoitomahdollisuuksien kehittymisen myötä sairaalassa voidaan hoitaa entistä vaikeammin sairaita potilaita. Hoidossa käytetään runsaasti tutkimus- ja hoitovälineitä, jotka altistavat potilaan infektioille. Sairaala on myös mikrobien leviämisen kannalta ihanteellinen paikka. Potilaiden ylikuormitus, ylipaikoilla hoitaminen ja henkilökunnan niukkuus ovat selviä riskitekijöitä infektioiden syntymiselle ja leviämiselle. Kiireessä ja kovassa työpaineessa ei aina jää aikaa miettiä, toteutuvatko kaikki infektioiden ehkäisyn varotoimet. Asiantuntijoiden mukaan vähintään 20 % hoitoon liittyvistä infektioista on kuitenkin torjuttavissa. Perusmenetelmät ovat varsin yksinkertaiset. Ne ovat toimintatapoja, joita tulee noudattaa kaikkien potilaiden hoidossa, jokaisessa hoito-/työtilanteessa riippumatta siitä, onko potilaalla infektio tai ei. Huolellisella käsihygienialla, oikealla suojainten käytöllä, aseptisilla ja nykytiedon mukaisilla työskentelytavoilla pyritään estämään mikrobien ja niiden aiheuttamien infektioiden leviäminen. Hoidon porrastusten myötä monia perinteisesti sairaalassa annettuja hoitoja toteutetaan nykyisin myös avoterveydenhuollossa. Siksi näitä hyviksi havaittuja toimintatapoja noudatetaan kaikissa terveydenhuoltoyksiköissä. Käsihygienia - ennen kaikkea käsihuuhteen käyttö potilaskontaktien välissä - on helposti ja halvalla jokaisen toteutettavissa. Suojakäsineiden oikea ja harkittu käyttö suojaa sekä potilasta että työntekijää. Suojakäsineitä on käytettävä aina, kun käsitellään esimerkiksi potilaan leikkaushaavaa, eritteitä, hänelle asetettua verisuonikanyylia Hoidon laadun kysely sairaaloissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa (Keskussairaala, Sädesairaala, Kinkomaan sairaala sekä Haukkalan, Juurikkaniemen, Kangasvuoren ja Sisä-Suomen sairaalat) on toteutettu hoidon laadun arviointikysely välisenä aikana. Kyseisenä aikana on jaettu lähes 9000 lomaketta sairaaloiden eri toimipisteiden käyttäjille. Saatuja tuloksia käytetään sairaaloiden poliklinikoiden ja vuodeosastojen toiminnan laadun parantamiseen. Kysely palvelee myös sairaaloiden terveyden edistämisen ja potilasturvallisuustyön kehittämistä. Kyselyssä käytetään valtakunnallista Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin kyselylomaketta. Kysely on hoitoyksikkökohtainen. Aikaa kaksipuoleisen kyselylomakkeen täyttämiseen kuluu noin minuuttia. Toiveena on, että jokainen lomakkeen saanut asiakas tai potilas vastaisi. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon vastauksia sairaanhoitopiirin kehittämistyön jatkamiseksi. Lisätiedot Ylihoitaja Maria Hallman-Keiskoski Keski-Suomen sairaanhoitopiiri puh gsm maria.hallman-keiskoski MAIRE LIIKKA Hygieniahoitaja Sairaalahygienia- ja infektioyksikkö Keski-Suomen keskussairaala tai virtsakatetria. Niitä ei pidä kuitenkaan käyttää tarpeettomasti, sillä monissa muissa tilanteissa oikeaoppinen käsihygienia korvaa suojakäsineiden käytön. Vereltä ja eritteiltä suojaudutaan tilanteen vaatimalla tavalla käyttämällä tarvittaessa suunenäsuojusta, silmäsuojusta, kertakäyttöistä suojatakkia tai muoviesiliinaa. Neulojen ja terävien esineiden huolellinen käsittely on työturvallisuutta, jonka tavoitteena on välttää työperäinen veritartunta. Käsihygienian voimaan ei vain aina uskota, sillä useat tutkimukset ja käytännön kokemus osoittavat sen toteutuvan potilastyössä puutteellisesti. Käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta on mikrobien yleisin tartuntareitti. Mikrobit eivät näy paljain silmin, niiden kertymistä käsiin ei huomaa ja puutteet käsihygieniatavoissa johtavat helposti mikrobien leviämiseen. Työntekijän käyttämät sormukset, kello, käsikorut ja teko- tai rakennekynnet lisäävät mikrobien määrää käsissä ja estävät hyvän käsihygienian toteutumista. Siksi ne eivät ole sallittuja potilastyössä. Potilaan tai ympäristön koskemisessa käsiin kertyneet mikrobit on helppo poistaa hieromalla käsiin alkoholipitoista käsihuuhdetta. Se on saippuapesua huomattavasti tehokkaampi, nopeampi ja käsien ihoa säästävämpi. Perinteistä saippuavesipesua tarvitaan vain näkyvän lian poistamiseen käsistä. Käsihuuhteen pitää olla aina saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan eli näkyvillä potilaan ja työpisteen välittömässä läheisyydessä. Piilotetuista hygieniaratkaisuista eli peilikaapeista on jo aika luopua. Sen lisäksi, että käsihygienian tärkein työkalu käsihuuhde on piilossa, ovat peilikaapit epäkäytännölliset ja epähygieeniset. Osa infektioista on ehkäistävissä panostamalla niiden seurantaan. Keski-Suomen keskussairaalassa infektioiden seuranta toteutetaan sekä Sairaalainfektio- ja antibioottiseurantajärjestelmän (SAI) että vuodeosastoilla kaksi kertaa vuodessa tehtävän prevalenssitutkimuksen avulla. Prevalenssitutkimuksessa hoitoon liittyviä infektioita etsitään yhden päivän aikana osastolla hoidossa olevilta potilailta. Syksyllä 2006 tehdyn prevalenssitutkimuksen mukaan hoitoon liittyvien infektioiden määrä lisääntyi sairaalassamme aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat huomattavia lisäkustannuksia ja pidentävät potilaan sairaalahoidon tarvetta keskimäärin viikolla. Niiden potilaalle aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä ei kuitenkaan voi rahassa mitata. Infektioiden torjuntatyöhön panostaminen kannattaa. Se on yhteinen asiamme ja etumme.

3 3 HELMIKUU 2007 % % Kehittämispäällikkö Asko Rytkönen: Tyytyväisten ja onnellisten Keski-Suomi - hyvinvointianalyysin tuloksia Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on laatinut kansalaiskyselyyn pohjautuvan analyysin maakuntamme asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esiin asukkaiden omia kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimusaineisto kerättiin alkuvuodesta Lopullinen kansalaiskyselyyn vastanneiden määrä oli 2238 vastaajaa eli 44,7 % vastasi kyselyyn. Tutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomi ja sen alueella asuva täysikäinen väestö. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eräitä maakunnan seutukuntia tarkemmin. Tutkimuksen rahoitukseen osallistuivat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen TE - keskus, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Tutkimus liittyi maakunnan hyvinvointistrategian laadintatyöhön. Sairaanhoitopiirin yhdyshenkilönä toimi kehittämispäällikkö Asko Rytkönen. Tutkimus piirtää varsin kattavan kuvan hyvinvoinnin tilasta maakunnassa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että keskisuomalaiset ovat varsin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä; 47 % ovat erittäin tyytyväisiä, 37 % tyytyväisiä. Ainoastaan 16 % on tyytymättömiä. Yksinasuvat työttömät ovat tyytymättömimpiä elämäänsä. Heidän jälkeensä suurimmaksi tyytymättömämpien ryhmäksi nousevat yksinasuvat eläkeläiset. Tyytyväisimmät asuvat kaupunkien keskustoissa. Asumismuodon yhteys tyytyväisyyteen on selkeä. Vuokra-asunnoissa ja erityisesti palveluasunnoissa asuvat ovat tyytymättömimpiä elämäntilanteeseensa. Keskisuomalaisista valtaosa pitää hyviä ja hyvin toimivia julkisia terveyspalveluita tärkeänä; Erittäin tärkeänä niitä pitää 61 % ja tärkeänä 33 %. Vain 2 % vastanneista ei pidä niitä tärkeinä. Terveyspalvelut arvotettiin jopa hieman korkeammalle tasolle kuin sosiaalipalvelut. Kyselyn tekohetken jälkeen esim. psykiatrian avohoitopalveluja on dynaamisesti lähdetty kehittämään uusin toimintamuodoin ja näin tuloksia tarkasteltaessa täytyy muistaa kyselyn ajankohta. Kansalaisten korkea luottamus palvelujärjestelmään antaa hyvän pohjan kehittää julkisia terveyspalveluja edelleen. Tähän kansalaisilta tulevaan viestiin on helppo yhtyä. Toivottavasti analyysin tuloksia käytetään eduskuntavaaleja edeltävässä kansalaiskeskustelussa tärkeänä tausta-aineistona. Eivät kaikki analyysin tulokset ole positiivisia. Huonoihin viesteihin on rohjettava tarttua, ne on analysoitava ja suunnattava epäkohtiin tarvittavia toimenpiteitä. Hyvinvointianalyysi on eräänlainen laatubarometri, jonka avulla välittyy palvelujärjestelmän suunnittelijoille, johdolle ja luottamushenkilöille arvokasta tietoa. Olen oheen koonnut joitain keskeisiä analyysin tuloksia kuviksi. Tutkimus on laaja, sivumäärältään yli 300 sivua sisältäen taulukoita ja pp. muotoisen tiedoston tutkimuksessa julkaistuista kuvista. Annan mielelläni lisätietoja analyysistä. Lainaksi tutkimusta saa allekirjoittaneelta. Voin halukkaille antaa myös tutkimuksessa julkaistuja taulukoita ja graafisia esityksiä sähköpostitse; Yhteydenotot; asko.rytkonen@ ksshp.fi. KAAVIOT: Hyvinvointipalvelut ja elämänlaatu Keski-Suomessa / Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry / Näkökulmani terveyteen Jaksamista! Henkilöstö on yksi organisaation keskeisimmistä resursseista. Kun ajatellaan sairaalaa organisaationa, henkilöstön keskeinen asema palvelujen tuottamisessa lienee aika ilmeinen. Jotta organisaatio voisi hyvin, tulee myös henkilöstön voida hyvin. Tyytyväinen henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja sen kehittämiseen. Hoitohenkilökunnan jatkuvasti kiristyvissä työoloissa jaksaminen ja henkinen hyvinvointi nousevat yhä keskeisemmäksi teemaksi. Vaakakupeissa painavat kuitenkin jatkuvasti rinta rinnan talous ja hyvinvointi. Kiristyvä talous ajaa jatkuviin säästöihin ja vähennyksiin. Viime aikoina tämä on näkynyt osastojen lakkauttamisena ja toimintojen uudelleen järjestelynä. Tämä aiheuttaa vääjäämättä epävarmuutta ja ristiriitaisia ajatuksia henkilöstössä. Lisääntynyt kuormitus työssä, huoli omasta työpaikasta ja suru työyhteisön hajoamisesta horjuttaa henkistä hyvinvointia. Hoitohenkilökunta on keskimäärin hyvin työhönsä sitoutunutta. Potilaiden eteen haluttaisiin tehdä kaikki voitava. Hoitotyöntekijät yrittävätkin usein viimeiseen saakka sinnitellä, jotta asiat hoituisivat kuten pitää. Usein kuitenkin joudutaan siihen ristituleen, jonka ulkoiset puitteet ja oma auttamisen halu asettavat. Resurssit tai pikemminkin niiden puuttuminen asettavat raamit sille, kuinka suuren osan potilaan mahdollisesti tarvitsemasta hoidosta hoitotyöntekijä pystyy tälle tarjoamaan. On hyvin kuluttavaa, jos hoitotyöntekijät jatkuvasti kokevat, etteivät pysty tarjoamaan potilaalle kaikkea tämän tarvitsemaa hoitoa. Muutostilanteissa syntyy lisäksi usein myös huoli siitä, kuinka potilaiden hoito turvataan jatkossa. Hoitohenkilökunnan on kuitenkin jaksettava hoitaa työnsä kunnialla, arkisista tehtävistä on muutostilanteissa suoriuduttava kuten ennenkin. Epävarman ja kuluttavan tilanteen jatkuessa pitkään voimat alkavat ehtyä. Työntekijä kokee itsensä jatkuvasti väsyneeksi ja huomaa muuttuvansa pikku hiljaa kyyniseksi. Työhön sitoutuminen heikkenee ja oma ammatillinen arvostus laskee. Ilman hyvää muutosjohtamista edessä voi olla pitkiä sairaslomia ja jopa loppuunpalaminen. Työntekijöille täytyisi tällaisessa tilanteessa tarjota kokemus siitä, että heitä kuunnellaan ja arvostetaan, ja että heillä on mahdollisuus osallistua työyhteisönsä toimintojen kehittämiseen. Heidän tulisi saada vastauksia kysymyksiinsä sekä mahdollisuus avoimeen keskusteluun. Kaikissa muutostilanteissa tällaiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ja työntekijä kokee joutuvansa organisaation heittopussiksi. Suomen terveydenhuolto on tulevaisuudessa monien suurien haasteiden edessä. Mistä saadaan riittävät resurssit, jotta terveyspalvelut voidaan turvata jatkossakin tasa-arvoisesti kaikille? Miten jatkuvasti kiristyvissä työolosuhteissa voidaan taata osaavan henkilökunnan olemassaolo ja työssä jaksaminen? Me hoitotyöntekijät teemme arvostettua työtä auttaessamme muita. Meidän hyvinvointimme on lähtökohtana potilaiden hyvinvoinnille ja laadukkaille terveydenhuollon palveluille. Mutta kuka huolehtisi meidän hyvinvoinnistamme? JENNI ÖVERMARK sairaanhoitaja, os 16

4 MITÄ KUULUU 4 Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma valmistunut Sairaanhoitopiirin hallitus käynnisti Keski- Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen, jonka tehtäväksi tuli valmistella yhteistyössä alueen kuntien, terveyskeskusten, psykiatrian avohoitoyksiköiden ja psykiatristen sairaaloiden kanssa Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma; Keski-Suomen aikuispsykiatrian tavoitemalli Suunnitelmassa tuli kuvata hoidon tavoitteet, periaatteet, keskeiset toimintatavat, hoitoyksiköiden välinen työnjako ja yhteistyö sekä ne hoidon rakenteet ja voimavarat, joilla maakunnan psykiatrinen hoitojärjestelmä toimii potilaskeskeisesti, porrastetusti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti. Hannu Priha (vas) ja Timo Männikkö ovat rakentaneet aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmaa. Keski-Suomen psykiatrisen hoidon nykytilasta tehdyn selvityksen ja tavoitemalliesityksen pohjalta on hankkeen edetessä valmisteltu Keski-Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma. Siinä määritellään alueen aikuispsykiatrian keskeiset kehittämiskohteet tällä vuosikymmenellä. Ohjelman siirtämiseksi käytäntöön on käynnistetty kehittämistyö. Keskeisestä on valtakunnallisiin käypä hoidon suosituksiin nojaavien sairausryhmäkohtaisten hoito-ohjelmien suunnitteleminen paikallisiin oloihin soveltuviksi ja niiden juurruttaminen käytännön hoitoon. Kokonaissuunnitelmaa on valmisteluvaiheessa käsitelty kahdessa maakunnallisessa seminaarissa. Loka-marraskuussa 2006 se oli lausunnolla Keski-Suomen kunnissa ja terveyskeskuksissa, Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiössä, Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa, Keski-Suomen liitossa, Länsi-Suomen lääninhallituksessa sekä mielenterveystyön kolmatta sektoria edustavissa keskisuomalaisissa järjestöissä. Lausuntojen pohjalta ohjausryhmä valmisteli sairaanhoitopiirin hallitukselle esityksen kokonaissuunnitelmaksi. Kevään 2007 kuluessa suunnitelmaa käsitellään sairaanhoitopiirin seuraavien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun liittyvässä sopimusohjausprosessissa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää kokonaissuunnitelmasta kesällä Suunnitelma koostuu kolmesta osiosta: Keski-Suomen psykiatrisen hoidon nykyinen palvelujärjestelmä ja sen toimivuuden arviointi, Keski- Suomen aikuispsykiatrian toimintamalli 2010, Keski-Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma Aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen ohjausryhmään kuuluvat: Sairaanhoitopiirin hallituksen pj Pekka Toivonen, Jyväskylän mlk ja hallituksen vpj Pekka Leppänen, Suolahti, sosiaalijohtaja Riitta Vanhanen, Keuruu, ylilääkärit Matti Honkimäki, Saarijärvi ja Mauno Vanhala, Laukaa, sosiaalija terveysjohtaja Pekka Utriainen, Jyväskylä, ylilääkärit Olli Piirtola, Jyväskylä ja Timo Valtakoski, Jämsä. Sairaanhoitopiiristä ylilääkärit Timo Männikkö ja Päivi Heikkilä- Kari, ylihoitaja Tarja Niemi, johtaja Timo Kunttu, pääluottamusmies Kaija Haapsalo ja projektisihteeri Hannu Priha. Kokonaissuunnitelman keskeiset kehittämisehdotukset ovat: hoidon painopistettä, toimintoja ja resursseja siirretään sairaalahoidosta avohoitoon ja avohoidossa käynnistetään uudenlaisia toimintoja. Psykiatrinen avohoito Psykiatrisen avohoidon palvelualueista päätettäessä otetaan huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä muodostuva kunta-, terveyskeskus- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluejako sekä Jyväskylän seututerveyskeskushankkeessa sovittavat terveyskeskusten rajat. Avohoitoalueen väestömäärä tulee olla vähintään asukasta. Potilaalle nimetään psykiatrisen avohoitoyksikön työntekijöistä yksi henkilö vastuuhoitajaksi, tehtävänään toimia potilaan palveluohjaajana ja hoidon yhdyshenkilönä sekä potilaan tarvitsemien ja käyttämien hoitopalveluiden yhteen sovittajana. Psykiatrisessa avohoidossa kehitetään perusterveydenhuollon osuutta mielenterveyspalvelujen tuottajana lisäämällä erikoissairaanhoidon konsultaatiota, asumis-, kotikuntoutus- ja psykoterapiapalveluita siten, että painotus on lyhyissä psykoterapioissa. Päihdepsykiatrisen potilaan integroitua hoitoa, jossa hoidetaan yhtäaikaisesti sekä psykiatrista sairautta että päihdesairautta niin, että vastuu potilaan hoidosta on yhdessä hoitopaikassa. Psykoosipotilaiden akuutin sairausvaiheen tehostettua kotihoitoa, masennushoitajatoimintaa terveyskeskuksissa, vanhuspsykiatrisia tutkimus- ja konsultaatiopalveluita polikliinisena toimintana yhteistyössä kuntien, terveyskeskusten sekä sairaanhoitopiirin psykiatrian ja geriatrian erikoisalojen kesken siten, että toiminta käynnistyy Kinkomaan sairaalan tiloissa osana Vitapolis-toimintakokonaisuutta sekä nuorten aikuisten hoito- ja konsultaatiopalveluita. Psykiatrinen sairaalahoito Sairaansijojen määrällinen käyttötavoite vuodelle 2010 on 0.65 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Tällöin Keski-Suomen kunnat käyttävät psykiatrista sairaalahoitoa keskimäärin 172 sairaansijan verran. Kangasvuoren ja Juurikkaniemen sairaalat muodostavat toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhden sairaalahoidon yksikön ja niillä on yhteinen johto ja hallinto. Yksityiset kuntouttavat asumispalvelut Psykiatrian avohoitoyksikkö huolehtii seutukunnallaan palvelukotitoiminnan yhteensovittamisesta julkisten psykiatristen hoito- ja kuntoutuspalvelujen kanssa. Sairaanhoitopiiri huolehtii toiminnan kehittämisestä ja yhteensovittamisesta julkisiin palveluihin maakunnassa. Palvelukotien toimintalukujen ja kustannusten seuranta liitetään osaksi sairaanhoitopiirin tiedonkeruu-, seuranta- ja raportointijärjestelmää. Päihdepalvelujen järjestäminen Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön toimintaa kehitetään maakunnallisena toimijana niin, että se pystyy huolehtimaan maakunnallisten päihdehoidon erityispalvelujen tuottamisesta, seurannasta, kehittämisen yhteensovittamisesta, maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan päihdetyön täydennyskoulutuksesta yhteistyössä maakunnan täydennyskoulutusorganisaatioiden kanssa. Kuntien, terveyskeskusten, sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön kesken selvitetään, voidaanko päihdepotilaiden laitoskuntoutus järjestää pääsääntöisesti Keski-Suomessa. Keski-Suomen mielenterveys-palvelujen yhteen-sovittaminen ja psykiatrisen hoidon hallinto Psykiatrian erikoissairaanhoidon hallinto järjestetään nykyisellä tavalla niin, että seudulliset psykiatrian avohoitoyksiköt ovat terveyskeskusten hallinnossa. Keski- Suomeen perustetaan maakunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteensovittamisesta sekä strategisesta ja yhteistoiminnallisesta kehittämisestä huolehtiva ohjausryhmä, jonka sairaanhoitopiirin hallitus nimittää. Psykiatrisen hoidon henkilöstö-voimavarat Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteenlasketut psykiatrisen hoidon kokonaishenkilöstövoimavarat säilyvät määrällisesti vuoden 2006 tasolla. Vakansseja siirretään sairaalahoidosta avohoitoon siten, että maakunnan psykiatrisessa avohoidossa on vuonna ,7 vakanssia 1000 asukasta kohti. Keski-Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman juurruttamiseksi käytännön psykiatriseen hoitoon maakunnassa on käynnistetty monivuotinen yhteistoiminnallinen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma. Se sisältää uusien toimintojen suunnittelun, valmistelun, henkilöstökoulutuksen, kokeilun, seurannan, arvioinnin ja päätösten tekemisen siitä, missä muodossa uusia toimintoja toteutetaan. Kehittämistoiminnassa ovat mukana kaikki psykiatrisen hoidon palveluja maakunnassa tuottavat tahot. Toteuttamisesta huolehtii Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä. Ohessa kehittämishankkeita, joilla maakunnassa siirrytään kokonaissuunnitelmassa sovittuun Keski-Suomen psykiatrisen hoidon järjestelmään ja toimintatapaan vuoteen 2010 mennessä: Skitsofrenian käypä hoidon kehittäminen Tavoitteena on suunnitella ja juurruttaa käytännön hoitoon valtakunnalliseen käypä hoitosuositukseen nojaava skitsofrenian hoidon ja kuntoutuksen maakunnallinen ohjelma. Kehittämistyö käynnistyi vuonna 2005 maakunnallisella skitsofrenian käypä hoidon kehittämiskoulutuksella ja jatkuu skitsofrenian käypä hoidon suunnittelutyöryhmän johdolla. Ryhmässä ovat mukana kaikki psykiatrisen hoidon osapuolet. Masennushoitaja-toiminnan kehittäminen Tavoitteena on käynnistää masennushoitajatoiminta laajamittaisesti maakunnan alueella yhdeksässä terveyskeskuksessa ja samalla kehittää masennuspotilaiden hoitoa perusterveydenhuollossa. Käytännössä toiminta on alkanut kokeiluna yhdeksässä terveyskeskuksessa yhdentoista masennushoitajan voimin. Psykoosipotilaan tehostetun kotihoidon kehittäminen Tavoitteena on luoda psykoottisille potilaille sairaalahoitoa tehokkaampi intensiivinen avohoitomuoto. Hoito tapahtuu pääsääntöisesti potilaan oikeassa elinympäristössä, ja hoidossa on mukana hänen sosiaalinen verkostonsa. Toiminnan suunnittelu ja valmistelu käynnistyi syksyllä Hoitotoiminta käynnistyy pilottimuotoisena ja kokonaisuudessaan työntekijän voimin Asumis- ja kotikuntoutuksen kehittäminen Tavoitteena on tuottaa maakuntaan kattava porrasteinen hoidollisesti tuettu asumis- ja kotikuntoutusjärjestelmä yhteistyössä sairaanhoitopiirin, terveyskeskusten, kuntien ja yksityisten kuntouttavien asumispalvelujen tuottajien kanssa. Nuorten aikuisten hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Tavoitteena on luoda maakuntaan nuorten aikuisten ( vuotiaat) psykiatrista hoitoa tukeva asiantuntija- ja konsultaatiojärjestelmä sekä vaikeasti sairaiden nuorten aikuisten erikoistason hoitopalvelut. Vanhus-psykiatrisen hoidon kehittäminen Tavoitteena on valmistella maakunnallinen suunnitelma vanhusten mielenterveys- ja psykiatristen hoitopalvelujen järjestämisestä terveyskeskusten, psykiatrian avohoitoyksiköiden, sosiaalitoimen, sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja geriatrian erikoisalan kesken sekä käynnistää kehittämistoimet. Masennuksen käypä hoidon kehittäminen Tavoitteena on suunnitella ja juurruttaa käytännön hoitotyöhön valtakunnalliseen käypä hoidon suositukseen nojaava maakunnallinen masennuksen hoito-ohjelma. Hoidon kehittämistä tukevat masennuksen lyhytterapiakoulutukset käynnistyivät tänä vuonna. Psykiatrisen sairaalahoidon kehittäminen Kyse on psykiatrisen sairaalahoidon tehostamisesta ja uudelleen järjestelystä, koska uudistuksen myötä potilaiden hoito siirtyy merkittävästi avohoitoon ja sairaansijat vähenevät. Sairaalahoidon kehittäminen kulkee ajallisesti rinnakkain avohoidon uudistamisen kanssa.

5 5 HELMIKUU 2007 ATK-pohjaisen tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmän kehittäminen Tavoitteena on yhteistyössä sairaanhoitopiirin tietohallinnon ja psykiatristen hoitopalvelujen tuottajien kanssa luoda ATK-pohjainen tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmä, jolla saadaan hoitopalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittava tieto psykiatrisen hoitojärjestelmän toimivuudesta ja hoidon tuloksellisuudesta. Päihdepalvelujen ja päihdepsykiatristen potilaiden hoidon kehittäminen Vuonna 2008 käynnistetään yhteistyössä kuntien, terveyskeskusten, sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön kesken päihdepalvelujen ja päihdepsykiatristen hoitopalvelujen maakunnallinen kehittämishanke. Seutukunnallisten mielenterveystyön suunnitelmien valmistaminen Maakunnan jokaiselle seutukunnalle eli psykiatrisen avohoidon palvelualueelle valmistellaan yhteistyössä seutukunnan mielenterveyspalveluja tuottavien järjestelmien ja mielenterveystyössä osallisina olevien tahojen kesken seudullinen mielenterveystyön suunnitelma. Aiemmat suunnitelmat päivitetään siten, että ne ovat samassa linjassa Avohoitopainotteisuus etenee Ylilääkäri Timo Männikkö ja projektisihteeri Hannu Priha (vas.) ovat syventyneet viime kuukausina psykiatrian kokonaisuunnitelman valmisteluun yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kokonaissuunnitelma on esitelty sairaanhoitopiirin hallitukselle helmikuussa. Kevään aikana suunnitelmaa käsitellään seuraavien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun liittyvässä sopimusohjausprosessissa. - Lausuntokierroksella ollut suunnitelma toi yllättävän paljon vastausmateriaalia lähes pari sataa sivua. Kuntien, terveyskeskusten ja mielenterveystyöhön osallistuvien sidosryhmien aktiivisuus on ollut runsasta. Myös suhtautuminen on ollut yllättävän myötämielistä. Vinkkejä ja ehdotuksia on vakavasti huomioitu. Alueen toimijoiden mielipiteet ovatkin hankkeessa oleellisia. Siirtyminen sairaalahoidosta avohoitopainotteisuuteen jatkuu. Sisä-Suomen sairaalasta on parisenkymmentä vakanssia siirtynyt avohoitoon - terveyskeskuksissa työskentelee jo kymmenkunta depressiohoitajaa. Tourulan asuntolatoiminta on aloittanut. Huhtikuun alusta lopetetaan Suolahdessa toinen osasto. Akuuttien psykoosien hoitoon ja tehostetun kotihoidon ja -kuntoutuksen tehtäviin on mahdollista hakea oman osaamisensa ja tahtotilan pohjalta. Männikkö ja Priha kertovat, että esimerkiksi depressiohoitajien tehtäviin on ollut runsaasti hakijoita, myös tehostetun kotihoidon ja akuuttien psykoosien hoitotehtäviin. Jokaisen tiedossa on, että muutokset ovat isoja ja ne ovat henkilökohtaisella tasolla vaikuttaneet monen elämään. Psykiatrian osaajia tarvitaan kuitenkin edelleen. Psykiatripula on tosiasia. kokonaissuunnitelman kanssa sen jälkeen kun suunnitelma on hyväksytty sairaanhoitopiirin päättävissä elimissä vuonna Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen konsultaatiotoiminnan kehittäminen Yhteistyössä maakunnan psykiatristen avohoitoyksiköiden kanssa kehitetään psykiatrinen konsultaatiojärjestelmä maakunnan jokaiseen terveyskeskukseen ja kunnalliseen sosiaalitoimeen. Konsultaatiotoiminnan tavoitteena on tukea perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa psykiatristen sairauksien varhaisessa tunnistamisessa, hoidon nopeassa käynnistymisessä ja tarkoituksenmukaiseen hoitoon ohjaamisessa Eräiden muiden psykiatristen sairauksien maakunnallisten hoito-ohjelmien ja hoitokriteerien valmistelu Hanke käsittää seuraavien maakunnallisten hoito-ohjelmien kehittämisen: Ahdistuneisuushäiriön hoito-ohjelma, Traumatilanteiden hoidon organisointi, Syömishäiriöiden hoito-ohjelma, Neuropsykiatrinen toiminta, Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito-ohjelma, Akuuttien kriisien hoito-ohjelma, Itsemurhaa yrittäneiden henkilöiden hoito-ohjelma Avohoitopainotteisuus etenee ja se on vuosien yhteinen urakka. Palvelukotien määrä kasvaa. Sairaansijojen määrää rajoitetaan hallitusti ja samalla sairaalahoidon kehittäminen etenee. - Sekin on jokaisen tiedossa, että potilaan pitkäaikainen sairaalahoito laitostuttaa. Mahdollisimman sopivia vaihtoehtomalleja etsitään yhdessä. Sairaalahoitoa tarvitsevia hoidetaan kuitenkin jatkossakin. Ehkäpä tiedotuksessa myös käyttäjätahoille, potilaille ja omaisille on tärkeää korostaa, että kyse on resurssien siirrosta. Priha ja Männikkö kertovat, että avohoitopainotteisuudesta on eri puolilta, niin kotimaasta kuin ulkomailta myönteisiä kokemuksia, silloin kun nimenomaan on kyse resurssien kohdentamisesta avohoitoon. Omassa maakunnassa jo esimerkiksi Jämsä, Laukaa ja Saarijärvi ovat edenneet avohoidossa melko pitkälle. - Ehkä isoimpia ja ongelmallisimpia alueita ovat vanhus- ja päihdepsykiatria. Osaltaan vanhustenhoidossa liikutaan vanhuspsykiatrian, neurologian ja gerontologian - dementian alueilla, joten näissä eri erikoisosaajien yhteistyö korostuu. Päihdepsykiatrian osalta erisyisesti Päihdepalvelusäätiön rooli vahvistunee. Priha ja Männikkö pohtivat, että uusia työtapoja ja hoidon sisältöä on kehitettävä, koulutusta, konsultointia ja tukea psykiatrian eri alueilla tehostettava. Potilaiden kotihoito ja liikkuvat palvelut lisääntyvät. Erikseen on satsattava akuuttien tilanteiden hoitoon, vastaavasti esimerkiksi psykooseissa kuntoutuksen osuus on keskeistä. Työnjakojen arvioinnin on oltava hyvin suunniteltua ja varsinkin syrjäiset alueet on huomioitava tarkoin. Koko maakunnan pitäisi olla tasavertainen psykiatristen palvelujen osalta. Haastetta riittää vuosiksi. Muutos on iso. TR Ammatillisuus ja inhimillisyys kulkevat käsi kädessä Syöpäsäätiö myönsi Vuoden syöpälääkärin palkinnon syöpätautien, sädehoidon ja sisätautien erikoislääkäri Marjo Pajuselle Syöpäjärjestöjen valtakunnallisilla neuvottelupäivillä Helsingissä tammikuussa. Marjo Pajunen kertoo olevansa hämillään saamastaan tunnustuksesta ja korostaa, että koko talo ja kuka tahansa kollegoista olisi ansainnut tunnustuksen. - Kukaan ei työskentele yksin, sairaalassa tehdään kovasti työtä ja keskisuomalainen osaaminen on vahvaa. Sädesairaalan henkilökunta on ammatillisesti korkeatasoista ja tuemme toinen toisiamme vaikeuksien ja vaikeiden ratkaisujen keskellä. Meillä on hyvä henki. Perusteluissaan Syöpäyhdistys mainitsee: Pajunen tunnetaan lääkärinä, joka näkee syöpään sairastumisen kokonaisvaltaisena prosessina ja osaa huomioida potilaiden ja heidän läheistensä arkielämän ongelmat. Hän on erittäin pidetty ja sydämellinen lääkäri, jonka potilaat kokevat helposti lähestyttäväksi ja kannustavaksi. Marjo Pajunen kokee itse työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi - Tämä on yksi haastavampia aloja. Syövän tutkimuksessa ja hoidossa on edetty pitkin harppauksin 70-luvulta tähän päivään. Hoitotulokset ja lääkkeet ovat kehittyneet huimasti. Uudet vasta-ainehoidot ovat tuoneet syövän hoitoon lisää mahdollisuuksia. Hoitoennusteet ovat yhä parempia. Lääketieteellisesti ei ole mitään rajaa, uutta tietoa löytyy koko ajan. Kuitenkin koko ajan on kyse ihmisestä, hänen hoidostaan. Potilaat ovat upeita ja positiivisia usein vaikeasta sairaudesta huolimatta. Marjo Pajunen pohtii, että kun ihmisen on sairastumisen vuoksi pakko pysähtyä, elämänarvot pistetään usein uuteen järjestykseen. Sairastuminen opettaa paremmin näkemään, mikä elämässä on myös hyvää ja kaunista ja osaa nauttia pienistäkin asioista ja hetkistä. - Palkitsevaa työssä on se, miten vähäisistä seikoista potilas on kiitollinen. Kun vain voisi enemmän pysähtyä hoidettavan lähelle juttelemaan ja kuuntelemaan. Yhä vähemmän jää kuitenkin aikaa. Lääkärinäkään ei voi olla vain tekninen osaaja, vaikka ensisijainen tehtäväni onkin saada potilas paranemaan. Ja onneksi usein pystyy auttamaan. Pajunen korostaa, että kaikkia murheita, kokemaansa ja näkemäänsä ei lääkärinäkään voi sulkea sisälleen, sillä silloin murtuu itse. Siksi kollegat ja koko henkilökunta ovat vahvoja yhdessä. Pahinta on kohdata nuoren vakava sairaus. Se tuntuu aina yhtä raskaalta. Marjo Pajunen muistuttaa, että potilaat ovat ihmisiä sairastuessaankin. Elämään liittyy kivusta ja huolesta huolimatta iloisia hetkiä. Sairastunut ei ole mikään kummajainen ja kummallista ei ole myöskään, että Sädesairaalassakin heitetään vitsejä ja huumori kukkii. Se kuuluu elämään ja antaa voimaa. - Minusta tuntuu siltä, että meillä on Sädesairaalassa niin ammatillisesti kuin inhimillisesti asiat kohdallaan. Potilaista välitetään. Lääkärinä koen olevani antajana ja saajana. Lääkäritilanne on ollut vaikea, tosin nyt jonkin verran korjautumassa. Syöpätaudit kuitenkin lisääntyvät koko ajan ja yhä iäkkäämpiä potilaita hoidetaan. Lukemista ja kirjoittamista Osastonylilääkäri työskenteli aikanaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa 17 vuotta ja aloitti Keski-Suomessa kesällä Marjo Pajunen on työssäoloaikanaan osallistunut aktiivisesti niin kliiniseen tutkimukseen kuin potilaiden kuntoutustoimintaan. Hän on myös Syöpäjärjestöjen julkaiseman Syöpä-lehden toimituskunnassa ja ehtii kirjoittaa eri julkaisuihin myös artikkeleita. Se on eräs tapa tuoda saatua tietoa ja osaamista esille ja virittää keskustelua. Alaan liittyvien artikkeleiden ohella kirjoittaminen on harrastuksenakin rentoutuksen lähde. - Lukeminen on lempiharrastukseni. Paitsi omaan alaani liittyviä kirjoja, luen romaaneja laidasta laitaan. Myös dekkareita ja runoja. Sisustuslehtiäkin on mukava selailla. Siinä pääsee ikään kuin satumaailmaan. TARJA RUUSKA

6 MITÄ KUULUU 6 Tehty työ jää ajatuksiin ja ihmiset muistoihin, mutta nyt voi jo levätä Iloista, mutta haikeaa Sairaanhoitopiirin eläkkeelle jääneiden työntekijöiden läksiäisjuhlaa vietettiin runsain joukoin tammikuun 10. päivä Caterinassa. Tunnelma oli tiivis ja monien osallistujien kertomana myös haikea. Joillekin uuden alku ja helpotuskin. Monia, jopa useita kymmeniä vuosia sairaalassa palvelleita on siirtynyt vapaalle pitkin vuotta ja vuoden vaihtuessa. Nimilista huiteli noin henkilömäärässä ja eri ammattiryhmiä löytyi kymmeniä. Monille tuttuja nimiä ja ennen kaikkea tuttuja työkavereita. Juhlassa tervetulotoivotuksen toi ylihoitaja Ilkka Pernu, musiikkiesityksestä vastasivat tuttuun rentoon tapaan Juha Lauttamus ja Matti Ekman. Lauluesitykseen osallistui sairaanhoitaja Virpi Markkanen operetti- ja musikaalikappaleillaan. Tervetuliaispuheen ja virkamiesjohdon kiitokset työntekijöille esitti hallintoylihoitaja Kaija Heikura. Hallituksen terveiset välitti puheenjohtaja Pekka Toivonen ja sairaalapapin tervehdyksen toi tällä kertaa Marja Keskitalo. Eläkeläisten puheenvuoron piti työsuojeluvaltuutettu Ulla-Maija Pakka. Johdon tervehdyksen juhlijoille toi hallintoylihoitaja Kaija Heikura. Eläkkeellesiirtyneet saivat läksiäislahjaksi Jyrki Markkasen grafiikkaa, jota esittelemässä ylihoitaja Margit Lassila. Työsuojeluvaltuutettu Ulla-Maija Pakka valmistui seurakuntasisar/ sairaanhoitajaksi vuonna -71 Lahdesta. Hän aloitti työnsä Jyväskylän kaupungin palveluksessa, mutta jo vappuna -71 hän siirtyi ensimmäistä kertaa sairaalaan. Tutuiksi tulivat kirurgian poliklinikka, kirurgian eri osastot sairaalassa, synnytysyksikön kätilön työt ja sittemmin pitkä ura silmäosastolla. Ura jatkui siihen saakka, kun hänet valittiin päätoimiseksi työsuojeluvaltuutetuksi vuonna Tammikuun 1. päivänä tänä vuonna hän jäi eläkkeelle. 36 vuotta vierähti. Hoitajana puolet ajasta, puolet työsuojelussa. - Pitkään mietin työsuojeluvaltuutetuksi lähtemistä. Mutta sain aikaa miettiä ja kun tukea tuli niin työntekijöiltä, ammattijärjestöltä kuin perheeltä, ei päätös ollutkaan vaikea. Ajattelin, että sekä työsuojeluvaltuutettuna että hoitotyössä, kun se sydämellä tehdään, loppusaldo päätyy aina potilaan parhaaksi. Ulla-Maija korostaa työsuojelun roolin olevan objektiivisena asiantuntijana toimimista. Ei kenenkään puolella, eikä ketään vastaan. Työsuojeluvaltuutettu tekee töitä yhteisen asian eteen. Kuitenkin tehtävässään valtuutettu on usein melko yksin. Hän kuulee ja näkee paljon. Puhelimet soivat, ovella odotetaan ja sähköposteja satelee. Asioita ei pysty muuttamaan hetkessä ja joitakin ei voi täysin muuttaa koskaan. Hyvät asiat kannustavat, kuitenkin työsuojeluvaltuutettua tarvitaan eniten juuri silloin, kun haetaan apua ongelmiin. Ongelmat valtuutetun on osattava tuoda esille asiallisesti, rakentavasti, ensisijaisena päämääränä parantaa henkilöstön työskentelyolosuhteita. Yheistyörukkasia on toki muitakin. Työsuojelupäällikkö, työterveys, muut valtuutetut, pääluottamusmiehet ja kuka tahansa organisaation sisällä tomiva. Kukaan ei ole ulkopuolinen. Ihmisen kasvot - Tästä työstä minulle on jäänyt muistoiksi ihmisiä ja kasvoja, ei kasvottomia tapauksia tai papereita. Ulla-Maija pohtii, että aika varmaan tekee tehtävänsä, mutta ei jätä kylmäksi, niin hänet on työ temmannut mukaansa. Hän on huomannut, että harvoin on ollut kuitenkaan niin vaikeista ongelmista kyse tai vaikeita asioita selvitettävänä, etteikö henkilö voisi jatkaa työssään. Ja jos niin harvoin käy, ihmisen kunnioittamien on silloinkin jokaisen työyhteisön ja työntekijän vastuuta. Ja anteeksianto. Kenenkään ei tarvitse menettää kasvojaan. Työsuojeluvaltuutettu peräänkuuluttaa esimiesten herkkyyttä havaita työyhteisön ongelmat ja epäkohdat. Esimiehen tehtävä on viedä tieto eteenpäin ja jos omat keinot eivät riitä, on etsittävä tukea ja ohjeita. - Tässä tilanteessa me asiantuntijoina olemme käytettävissä. Usein se ei ole helppoa, sillä kiire on kaikilla. Myös palautteen antaminen on tärkeää niin henkilöstölle kuin johdolle. - Sairaalassakin ovat sairauspoissaolot kasvaneet. Työpaikkana organisaatio on paisunut vuosien aikana ja sairaanhoitopiiri on iso työllistäjä. Haasteet ovat kovat. Sairauspoissaolot ovat aina viesti jostain. Jokainen voi tahollaan pohtia työn laatua, määrää, työntekijöiden kannustusta, palautetta, palkkausta Kun työsuojeluvaltuutettuun otetaan yhteyttä, yhteydenotot ovat nykyisin yhä enemmän esimieslähtöisiä. - Monissa päätöksissä on mukana raha, mutta onneksi on sellaisiakin asioita, mitä ei rahalla mitata: vastuu, arvostaminen, vuorovaikutussuhteet, yhteistyö ja avunanto. Ne ovat työhyvinvoinnin elementtejä, jotka jokainen voi sisäistää. Fyysinen ympäristö ja rakennukset, työvälineet antavat ulkoiset puitteet toteuttaa työtä. Kaikki ovat merkityksellisiä. Ulla-Maija Pakka korostaa, että henkilöstö on niin vahva voimavara, että siitä huolehtiminen on jokaisessa organisaatiossa ensiarvoisinta. - Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja inhimillisyys eivät ole kliseitä. Olen yrittänyt noudattaa ohjetta: Tee työsi niin, että itselläsi on hyvä olla. Työsuojelu on osa arjen todellisuutta. Ja jo yhdellä negatiivisella seikalla on vaikutus työyhteisön kokonaisuuteen. Valtuutettu on oppinut, että henkilökohtainen kokemus koetaan usein kollegiaalisesti. Niin negatiivinenkin kokemus. Jokaisella työntekijällä ja hänen suhtautumisellaan asioihin on vaikutus työyhteisöön. Työyhteisössä on niin vanhoja kuin nuoria työntekijöitä, joiden lähtökohdat on muistettava. Vanha opettaa nuorta, mutta oppii Yhdessä olemme enemmän kuin kukaan meistä yksin. Välittäminen on nykyisin entistä tärkeämpää. Jokainen kantaa huolta paitsi omasta itsestään, yhteisön sisällä on pidettävä huolta toinen toistemme hyvinvoinnista. samalla itse uusilta tekijöiltä. Myös sijaisia on kohdeltava huolella. Jatkuva koulu Ulla-Maija Pakka kertoo olevansa kiitollinen työnantajalle, että hän on saanut kouluttautua valtuutetun tehtävään ja tehtävässä. Niin kansalliset kuin kansainväliset kurssit ovat sisältyneet opiskeluun, antaneet lisää tietoa ja kokemusta. Sisäilmatyöryhmässä hän on ollut mukana vuosia. Sisäilmaongelmat ovat myös teettäneet kovasti töitä. Vuonna 2003 Työterveyden Edistämisyhdistys palkitsi hänet vuoden työsuojelupalkinnolla. Työsuojeluvaltuutetun rooli on vienyt lukuisiin kouluttaja- asiantuntijatehtäviin eri puolille niin omalla alueella kuin valtakunnallisesti. Keski-Suomen työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan jäsenyys on lisännyt paikallista ja alueellista tuntemusta ja vertailupohjaa omassa työssä. - Olen usein pohtinut, miten tärkeää tuki ja työhyvinvoinnin säilyttäminen on auttajalle. Ei voi auttaa muita, jos auttaja ei voi hyvin. Voimavarojen mukaan - Jatkossa haluan oppia tuntemaan henkilön Ulla-Maija. Otan aikaa itselle, omalle hyvinvoinnille, terveydelle, läheisille, ystäville. 17 vuotta olen pitänyt työpäiväkirjaa, siinä näkyvät onnistumiset ja epäonnistumiset. Onhan minulta kirjaakin pyydetty, aika näyttää. Nyt kenties matkustelen, ehkä lähden Intiaan, kun täytän pyöreitä vuosia. Opettelen tuntemaan eri kulttuureja, ihmisiä. Voin käydä luennoimassakin. Elän omien voimavarojen mukaan. Vaihdan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien ystävien kanssa. Tällä hetkellä on fyysisen levon tarve kova, sillä olen ollut lujilla. Nautin auringosta, luonnosta, vedestä mökkeilystä, kukista Työsuojelu on osa ammatti-identiteettiä, kirjoitti Ari Pokka vuonna 1990 Mitä kuuluu lehteen, kun Ulla-Maija aloitti työsuojeluvaltuutetun tehtävissä. Nyt oli läksiäisjutun vuoro. TARJA RUUSKA Kiitän etuoikeudesta, että olen saanut tehdä työtä, jossa henkilöstö on tärkein voimavara. Kiitän kauniista läksiäisjuhlasta, lahjoista, kukista ja lämpimistä sanoista, kun olitte läsnä. Kun pidämme vihreää oksaa sydämellämme laulava lintu kyllä tulee. ULLA-MAIJA

7 Tietoa on paljon - silti jatkuva koulutus ja muistuttaminen on tarpeen 7 HELMIKUU 2007 UUSIA VIRAN- JA TOIMENHALTIJOITA OPERATIIVINEN Ursula Koorits erikoislääkäri Anestesia ja leikkaushoito Maria Pynnönen sairaanhoitaja Neurologian yksikkö Kati Huttunen laboratorionhoitaja / varahenkilöstö Kliinisen fys. ja neurofys. yksikkö Nina Keinänen erikoislääkäri Anestesia ja leikkaushoito Markku Salonen sairaanhoitaja Kuntoutustoiminnan yksikkö / Kinkomaa Kristi Koppelomäki sairaalahuoltaja Puhtauspalvelut Aino Jakobsson on saanut seurakseen kollegansa ja hyvän ystävänsä hygieniahoitaja Marja Ratian HUS:sta. Vastaava hygieniahoitaja Aino Jakobssonin läksiäisterveiset sairaalan työntekijöille ovat: - Muistakaa käsihygienia. Sen yksinkertaisempaa ja edullisempaa keinoa infektioiden ehkäisyyn ei ole. Sairaalassa käsien desinfektio on helppoa, sillä vuosi vuodelta käsihuuhteiden saatavuus on parantunut. Samaa oppia hygieniahoitaja arvatenkin jatkaa myös eläkkeelle lähdettyään, sillä hän jatkaa työntekoa luennoimalla eri koulutustilaisuuksissa, mutta omaan tahtiin. - Olen mukana Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen projektissa, jossa tehdään Laitoshygieniakoulutuspakettia yhdistyksen verkkosivuille. Valistus pöpöjä vastaan siis jatkuu. Aino Jakobsson aloitti työnsä sairaalassa ensin leikkaussalissa vuonna -83 ja vuodesta -90 hän on toiminut hygieniahoitajana. Joulukuun lopussa hän jäi vuosilomalle ja siirtyi siitä pehmeällä laskulla eläkkeelle. Työssäni olen pyrkinyt aina korostamaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Se on halvempaa kuin infektioiden ja epidemioiden hoito. Keskussairaalan hygieniahoitajalle kuuluu alueellinen opetus- ja ohjausvelvoite. Se on merkinnyt luennointimatkoja maakuntaan. Myös valtakunnalliset koulutuspäivät ja seminaarit ovat tulleet vuosien saatossa koluttua ja useat koulutustapahtumat ovat vieneet valtakunnan rajojen ulkopuolellekin. Hygieniatyössäkin tieto elää ja lisääntyy. Muistakaa hyvät ihmiset ne kädet Agoran juhlaseminaaria Aino Jakobsson kiittelee upeaksi tilaisuudeksi, jota voi muistella lämmöllä. - Kun joka aamu on saanut lähteä töihin, nyt on kivaa, kun ei tarvitsekaan. Voi lukea lehdet ja juoda aamukahvin ihan rauhassa. Työ sinällään ei ole minua stressannut, ainoastaan ne tekemättömät työt, vaikka en ihan hitaimmasta päästä olekaan. Joskus on ollut hieman turhauttavaa, kun tuntuu, että tietoa on jokaisella riittävästi, mutta ihmisten on vaikea muuttaa toimintatapojaan.. Asenteet ovat luutuneita ja pois oppiminen vaikeaa. Esimerkiksi jokainen sairaalassa työskentelevä tietää, että haitalliset mikrobit poistuvat käsien alkoholidesinfektio- hieronnalla, mutta käsihygienia ei kuitenkaan toteudu niin kuin pitäisi. Siksi koulutus ja asioista muistuttaminen on tarpeen. Käsihygienia on joka ainoan sairaalassa työskentelevän asia, ei ainoastaan potilastyötä tekevien. Joidenkin on vaikea ymmärtää, että sormuksia, käsi- ja rannekoruja ei pidetä töissä. Sormusten alla mikrobit viihtyvät paremmin kuin muualla käsien iholla. Ihminen lienee siten rakennettu, että se tarvitsee jatkuvaa muistuttamista, olipa kyse mistä asiasta tahansa. Tiedottaminen ja mallikäyttäytyminen Aino Jakobsson korostaa, että tiedottaminen tulee olemaan aina tärkeää, ja tiedottamisessa avoimuus, silloinkin kun jotain epämukavaa sattuu. Hygieniahoitajien ohella jokainen esimies on tärkeässä asemassa omassa työyksikössään ja vastaa sairaalahygienian toteutumisesta. Esimiehen mallikäyttäytyminen ohjaa oikeisiin työtapoihin. Hygieniahoitaja kertoo, että yhteistyö on ollut tiivistä infektiolääkärin ja mikrobiologian laboratorion kanssa. Viime aikoina työtä on teettänyt myös pandemiasuunnitelmat, sillä valmiudet on oltava joka sairaanhoitopiirissä. Tällä hetkellä Noro-virus liikkuu eri puolilla sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhainkoteja, kouluja, päiväkoteja, työpaikkoja, joten moni muistaa nytkin hygieniahoitajan ohjeita. Sairaalabakteerien leviämisen ennakoimisessa ja estämisessä riittää työsarkaa sairaalahygienian parissa työskentelevillä. Aino Jakobsson kiittää sitä, että sairaalaan on saatu lisää hygieniahoitajia. Tiina Tiitinen ja Maire Liikka jatkavat tuttuja latuja. Työnantaja on antanut mahdollisuuden hygieniahoitajille kouluttaa myös itseään, ei ainoastaan muita. Kun hygieniahoitajia on useita, niin on mahdollisuus vertaistukeen. Ennen yhteistyökumppaneiden kokemuksia ja toimintamalleja on joutunut kyselemään muista sairaaloista ja toki sitä tehdään vieläkin, mutta ei siinä laajuudessa kuin aiemmin yksin hygieniahoitajan työtä tehdessä. Sairaalan F-siiven valmistuttua tilanne paranee myös työtilojen osalta. Nyt työpisteet ovat hajallaan. Minulla on ollut itsenäinen työ. Olen saanut käyttää omaa persoonaani ja laatia tehtäväni hyvin pitkälle oman näköisekseni. Ohjenuorana on ollut, että hyvään pyritään, täydellisyyteen ei koskaan pääse. Vapaalle omaan tahtiin Aino Jakobssonilla on lastenlapsia jo kuusi kappaletta ja puoliso osaaikaeläkkeellä, joten yhteistä aikaa jää nyt ehkä enemmän. Mummona ja vaarina on mukava olla. Olemme asuneet Jyväskylässä jo 24 vuotta. Mihin me täältä lähtisimme? Pidän ruuanlaitosta, elokuvista, teatterista, lukemisesta ja sauvakävelystä. Ystävillekin jää nyt enemmän aikaa. En kuitenkaan aio liikaa ohjelmoida elämääni.. Kouluttamassa ja luennoimassa käyn edelleen, jos pyydetään. Tarmoa vielä riittää, mutta hiljennän tahtia. Toisaalta olen sellainen luonne, että voin hyvin, kun minulla on paljon tekemistä. Agoran juhlaseminaari oli upea tilaisuus, jota muistan lämmöllä. Kiitokset kaikílle yhteistyökumppaneille ja työkavereille kuluneista antoisista vuosista ja lukuisista muistamisista! TARJA RUUSKA Inga Rääbis erikoislääkäri Anestesia ja eikkaushoito Anna-Maija Mökkönen kätilö Naistentaudit ja synnytys Terhi Vuorela sairaanhoitaja / varahenkilöstö Korva-, nenä- ja kurkkutaudit KONSERVA- TIIVINEN Anu Sikiö osastonylilääkäri Sisätaudit Mervi Ortju sairaanhoitaja Neurologia os 27 Terttu Lapinkataja perushoitaja Neurologian yksikkö PSYKIATRIAN Tiina Mäkelä sosiaalityöntekijä lasten- ja nuorisopsykiatria LÄÄKINNÄL- LISTEN PALVELUJEN Niina Liedevaara osastonhoitaja Kliininen neurofysiologia Mervi Lähteelä sairaanhoitaja Kliininen neurofys. Hilkka-Liisa Nissinen sairaalahuoltaja Puhtauspalvelut Päivi Hakkarainen vahtimestari Puhtauspalvelut / Kangasvuori TUKIPALVELUJEN Mari Vatanen laskentasihteeri Talousosasto / Johdon laskenta LIIKELAITOKSET Soila Mänttäri kokki Ruokapalvelukeskus

8 MITÄ KUULUU 8 kiitos Lämpimät kiitokseni työntantajalle ja henkilökunnalle muistamisesta syntymäpäivänäni. Sinikka Penttinen Huumorpiällikkö Vesa Ruuska viihdytti harjannostajaisväkeä. F-osa nousi harjaan huumorin ja hernerokan voimalla Keskussairaalan viidennen rakennusvaiheen, F-osan harjannostajaisia vietettiin 9.2. Kahvila-Ravintola Caterinassa. Keskussairaalan F-osan rakentaminen mahdollistaa 1. Erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan järjestämisen asianmukaisissa tiloissa sekä ns. nopean vasteen toiminnan (NOVA). 2. Jyväskylän kaupungin ympärivuorokautisen päivystystoiminnan toteuttamisen sekä muiden terveyskeskusten yhteispäivystyksen toteuttamisen ja kehittämisen terveyskeskusten tarpeita vastaavasti. 3. Infektiopotilaiden hoidon laatua voidaan parantaa ja välttää haitallisia viiveitä sekä saavuttaa merkittävää hyötyä ja turvallisuutta potilaiden hoidossa, tilojen käytössä ja henkilöstön työskentelyssä. 4. Päivystysosaston toiminnan laajentamisen seurauksena sairaalan vuodeosastojen toiminnan rajaamisen aiempaa tarkemmin erikoissairaanhoidon vuodeosastopalveluita tarvitsevien potilaiden hoitoon. 5. Silmätautien poliklinikka- ja päiväkirurgisen leikkaustoiminnan Rakennuksen laajuudet ja kustannukset - Laajuus brutto-m 2 - Rakennuskustannukset 19,1 M (alv 0 %) - Toimintavarustus 1,9 M (alv 0 %) tilojen yhdistämisen, toiminnan kehittämisen, potilasturvallisuuden parantamisen. 6. Sairaala-apteekin toimintojen laajentamisen palveluiden kysynnän kasvua vastaavalla tavalla sekä lääkevalmistustilojen uusimisen lääkelaitoksen vaatimalla tavalla. Alueellisen yhteistyön lisäämisen ja Jyväskylän kaupungin ja sairaanhoitopiirin lääkehuoltojen yhdistämisen 7. Hanke edistää Kinkomaan ja Haukkalan sairaaloiden toimintojen siirtoa, vapauttamalla vuodeosastokapasiteettia Kinkomaalta ja Haukkalasta siirtyville toiminnoille. Keskussairaalan F-osan hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuuston kokouksessa Hankesuunnitelmaan sisällytettiin seuraavat toimintayksiköt ylimmästä kerroksesta alimpaan: o silmätautien poliklinikka ja päiväkirurginen yksikkö o päivystys- ja infektio-osasto o päivystyspoliklinikka o sairaala-apteekki ja koulutustiloja Hankkeen suunnittelijoina ovat toimineet: - Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti- Perinteinen harjakaistarjoilu sujui Caterinan varmoissa otteissa. toimisto Matti Salminen & Co Oy - Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy (nyk. toiminimi) - Lvi- suunnittelu: Insinööritoimisto Chydenius Oy - Rakennusautomaatiosuunnittelu: LVI-insinööritoimisto Lindroos Oy - Sähkösuunnittelu: Tietoleppis Oy Lisäksi sairaalalaitesuunnittelijana on toiminut: Sairaalatekninen insinööritoimisto Aarnio Oy. Rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2005 alussa. Rakennushanke on toteutettu kahdessa vaiheessa. Näin siksi, että F-osan rakentaminen, edellyttää Keskussairaalan vanhan päivystyspoliklinikan purkamista ja koska em. päivystyspoliklinikan toimintaa voida siirtää muualle evakkoon rakentamisen ajaksi. Rakennustyöt toteutetaan vaiheittain siten, että 1. vaiheessa toteutettiin noin puolet hankkeesta. Päivystyspoliklinikka muutti uusiin tiloihin ja välittömästi aloitettiin vanhan päivystyspoliklinikan tilojen purkaminen. Muut 1. vaiheen tilat otettiin käyttöön siten, että silmäyksikkö aloitti toimintansa sekä sairaala-apteekki F-osan 2. vaihe valmistuu marraskuussa Uudet tilat otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuodenvaihteessa 2007 / Jyväskylän kaupungin päiväaikainen päivystys siirtyy Kyllön terveysasemalta F-osan tiloihin tammikuun 2008 alussa Jouluiloa Haukkalan henkilökunnalle Jyväskylässä toimivan Prisman S-tukiryhmä on ottanut jouluperinteekseen muistaa sellaisten laitosten henkilökuntaa, joiden työn luonne edellyttää työskentelyä myös juhlapyhien aikana. Viime jouluna tukiryhmä oli valinnut lahjoituksen kohteeksi Haukkalan sairaalan henkilökunnan. Prismajohtaja Kyösti Mikkonen (toinen vas.) ja S-tukiryhmän puheenjohtaja Timo Kokko (kolmas vas.) kävivät joulunalusviikolla luovuttamassa muhkean leivonnais- ja kahvilahjan lasten- ja nuorisopsykiatrian tyytyväisille edustajille. Kiitos kaikille myyjäispöytämme tyhjennykseen osallistuneille sekä arpajaisiin osallistuneille. Arpajaisissa onni suosi seuraavia henkilöitä Pölynimuri - Riitta Blommendahl Elintarvikekori - Sirpa Sänkiaho-Khazari Lahjakortti Sokokselle - Aino Jakobsson Hopeinen korusetti - Marketta Särkkä Hyvää alkanutta vuotta toivottaa os. 15 väki KESKISUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ELÄKELÄISET Kevätretki Laatokan maisemiin Matkareitti: Jyväskylä Lappeenranta (laivalla) Viipuri Käkisalmi Kurkijoki - Sortavala Valamo Sortavala Aunus Syvärin luostari Pietari Terijoki Viipuri- Lappeenranta Jyväskylä. Yöt: Sortavala Piipun Piha, Hotelli Aunus ja Pietarissa Hotelli Moskova. Matkan hinta: 320, Ksshp:n eläkeläisiltä noin 50 vähemmän riippuen osallistujamäärästä. Hintaan sisältyy matkat myös laiva, majoitukset, puolihoito, kaupunkikierros Pietarissa, opastus ja viisumi. Lisämaksusta mahdollisuus tutustua Dioraama museo Pähkinänlinnaan (5 ) ja Aunuksesta jokiristeilyyn Nevalla ohjelmineen (20 ). Sitovat ilmoittautumiset ja maksu Eija Hokkaselle Kunto ry:n toimisto Rak.4, 6 kr Ryhmäviisumia varten passi mukaan kun menet ilmoittautumaan. Matkan onnistumiseen edellytetään 30 osallistujaa. Kevään kuukausitapahtumat. Torstaina klo tutustutaan Viherlandian toimintaan, isäntänä toimitusjohtaja Juhani Tahvonen. Torstaina klo vierailemme Paviljongissa. Isäntänä toimii toimitusjohtaja Leo Potkonen. Torstaina klo Käymme Kuokkalan kartanossa. Esittelijänä toimii Tuija Sulkinoja. Nordea tarjoaa kakkukahvit. Tilojen ja kahvitarjoilun takia, muista ilmoittautua viikkoa ennen ko. tilaisuutta Kunto ry:n toimistoon Eija Hokkaselle puh Toimisto auki maanantaina klo ja tiistaista perjantaihin klo Tervetuloa joukolla mukaan! tv. Eläkeläistoimikunta Julkaisija Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päätoimittaja Marja-Leena Kärkkäinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keskussairaalantie 19, Jyväskylä puh (014) , fax (014) marja-leena.karkkainen@ksshp.fi Toimitus Tavukatti Ky, Tarja ja Kari Ruuska ja ulkoasu PL 185, Jyväskylä puh , fax tuotanto@tavukatti.fi Valokuvaajat Jari Tiilikka, Risto Lahti sekä toimitus Painos 4000 kpl Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere 2007 Seuraava Mitä Kuuluu - lehti ilmestyy maaliskuussa 2007