TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TERVEYDEN JA SARAANHOTO 0 9 JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 9.

2 HE,LSlNGFORSSTADS STATSTK HÄLSO OCH SJUKVÅRD 0 9 SENARE DELEN S TA T ST rsk.., Ov E R S K T UTGVEN AV HELSNGfOS &TADS STATSTSKA BYRA STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNK (HELSNGFORS), '. $ E " '_'.,. S T A T S T Q UES"A N T A RE ET MEDCALE 0 9' DEUXEME VOLUME APER<;U STATSTQUE PUBUE. PAR LE BUREAU MUNCPAL DE STATSTlQUE HELSNK 9 MERCATORN KRJAPANO

3 ALKULAUSE. Kaupunginvaltuuston lokakuun' p:nä 99 tekemän päätöksen mukaan 'on Helsingin kaupungin tilastoon numerona kuuluva, silloin joka kolmas vuosi ilmestyvä satjajulkaisu. vuodesta 90 lähtien jaettu kahteen' osaan' siten, että ensimmäisessä, joka vuosi ilmestyvässä osassa julkaistaan kunallisten terveydenja sairaankoitoviranomaisten vuosikerlomukset sekä toisessa, joka kolmas vuosi ilmestyvässä osassa kaupungin var.sinainen terveyden ja sairaanhoitotilasto. Esillä oleva julkaisu on alkuperäisen terveyden ja sairaanhoitotiiastofr näin syntyneen jälkimmäisen osan toinen erillinen nidos ja käsittää vuodet 9. Se on.laadittu saman' suunnitelman mukaan kuin edellisen kertolj.uksen vastaava osa. Tauluosaston kokoonpano on muuttumaton, paitsi että siihen ennen slsiiltyneet tall,lut tuberkuloosihuoltotoimiston potilaista sekä ammattientarkastajain toiminnasta ja asuntotarkastuksen tarkastamista asunnoista on siirretty ensimmäiseen osaan' jossa asianomaisten. vuosikertomukset on painettu; sitä vastoin selostava teksti on entistä hieman laajempi, koska itsenäisen kunnallisen kuolleisuustilas(on lakattuo v:sta 9 lähtien on katsottu olevan aihetta seikkaperäisernmin kdsuellä kuolleisuutta ajanjaksona 90, jolloin kaupungin tilasto virasto on' huolehtinut siitä. Kaupunginvaltuuston maaliskuun p:nä J(J tekemän päätöksen mukaan julkaisu ilmestyy yksinomaan suomenkielisenä, kuitenkin siten, että tilastotatilukoissa käytetään myöskin ruotsin ja ranskankielisiäotsakkeita. Julkaisusta on alle k i r jo it t anu t lähinnä vastuussa. Helsingissä elokuun p:nä 9.. Otto Bruun.

4 SSÄLLYSLUETTELO. NNEHÅLLSFÖRTECKNNG. TABLE DES MATERES.. Teksti.. Väkiluku..... Äkilliset taudit..... Kuolleisuus Sairaanhoito..... Terveydenhoito..... Text.. Texte.. Folkmängd Akuta sjukdomar.... '. Dödlighet Sjukvård Hygien Population..... Maladies aigues..... Mortalite Services medicaux Hygiene Taulusto.. Tietoja väkiluvusta..... Syntyneet lapset..... moitetut taudintapaukset Tulirokkotapaukset Sukupuolitautien tapaukset..... Kuolemantapaukset..... Kuolemansyyt Ensimmäisellä ikävuodellaan kuolleet..... Aluelääkärit..... Kunnan sairaanhoitajattaret..... Valtion sairaalat Kunnan ja yksityiset sairaalat Kunnan sairaalat, erikoistietoja..., Poliklinikat Synnytykset..... Keskenmenol. "..... Desinfiolmiset..... Kaupungin terveyden ja sairaanhoidon menot ja tulot.... Liite.. Tabeller. *. folkmängdsuppgifter * födda barn..... Anmälda sjukdomsfall.. * * 9. fall av scharlakansfeber 0. fall av könssjukdomar * *. *. 9. * *... * *. 7. * 9. 7* * 7. ';' 0. 0*. 0*.. * Bllaga. Dödsfall.... Dödsorsakcr.... Dödsfall bland barn under år.... Distriktsläkarna.... Katsaus erinäisten kunnan Översikt av en del av kommunel understödda före ques socie!es subvention Aperc;u des travaux de quel avustamain yhdistysten toimintaan... * ningars verksamhet... * nees par la ville... * Kommunala sjuksköterskorna... Statens sjukhus.... De kommunala och enskilda sjukhusen... De kommunala sjukhusen, detaljuppgifter.. Poliklinikerna.... förlossningar.... Missfall.... Desinfektioner.... Stadens utglfter för och inkomster av hälsooch sjukvården..... Tableaux. *. Population..... *. Enfants nes.... *. Maladies signalees.... * 9. Cas de scarlatine.... * 0. Cas de maladies veneriennes.... *. Decedes..... *. Causes de ded:s Decedes audessous d'un * an.... *. Les medecins de distrcit * * *. 7. 7* 9. * 7. * 0. 0*. 0*.. *. Les gardesmalades munl <;ipales.... Les höpitaux de l'etat.. Les hopltaux municipaux et prives.... Les höpitaux municipaux; donnees dtalllees.. Les policliniques.... Accouchements.... Avortements.... Desinfections.... Depenses et receltes sanitaires et medicales de la ville.... Appendlce. * * * * * * * * * * * * 7* * * '0* 0* *

5 . TEKST. TEXT. ' TEXTE.

6 . Väkiluku. Folkmängd. Population." Helsingin kaupungin kirkonkirj.oissa ja siviilirekisterissä olevaan' väestöön kuuliji: eri seurakuntain, ja si.viilirekisterin väkilukua osoittavien kymmenvuotistaulujen mukaan joulukuun p:nä 90 0 henkilöä. Eri seurakunnissa tapahtuneita vuotuisia väestön muutoksia, vajaisevien papiston taulukkojen avulla on. näiden. lukujen,perusteella laskettu seuraavien vuosien vastaavat luvut; niinpä on väkiluvun joulukuun p:nä 9 laskettu olleen 0, sekä vastaavana päivänä v. 9 9, v. 99, v. 977 ja v Väestön.jakautuminen,eri seurakuntain sekä siviilirekisterin kesken käy ilmi taulusta. Kirkonkirjoissa ja siviilirekisterissä olevan väestön keskiluku vuosina 9: ryhmitettynä ikäryhmittäin sekä sukupuolen mukaan näkyy taulusta ; keskiväkiluku ajanjakson 9 kunakin vuotena oli seuraava. Kirkonkirjoissa ja siviilirekisterissä oleva keskiväkiluku. Kyrkskriven och i civilregistret antecknad medelfolkmängd. / Population moyenne,. Mp. Np. Vhteensä' Mp. Np. Yhteensä Mk. Kvk, Summa Mk. Kvk. Summa Masc. Fem. Totat , '... " ' , / Henkikirjoissa oleva väkiluku. Henkikirjoissa oleva väkiluku 'oli tammikuun p:nä 9 7, tammikuun p:nä 9 ja tammikuun p:nä 9 henkilöä (ks. taul. ). ', Kumpaisenkaan näistä toisistaan tuntuvasti poikkeavista väkiluvuntiedoista ei kuitenkaan voi katsoa vistaåvan todellista asian tilaa. Kirkonkirjoissa oleva väkiluku on tavallisissa oloissa liian suuri, johtuen osin siitä, että kirkonkirjoista poistetaan ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat ottaneet rriuuttokirjan toiseen seurakuntaan tai joiden kuolemasta on luotettava ilmoitus saapunut kirkkoherranvirastoile, minkä tähden joukko henkilöitä" joiden vaiheista ei mitään tiedetä, mutta jotka todellisuudessa jo pitemmän tai lyhyemm än aikaa takaperin ovat muuttaneet pois tai kuolleet, yhä edelleen on kirkon kirjoissa, osin taas siitä, että lukuisia Helsingin kaupungin ympäriston eri huvilayhdyskunnissa asuvia henkilöitä ei ole kir joitettu asianomaisen maaseurakunnan, vaan kaupungin jonkin seurakunnan kirkonkirjoihin. Toiselta puolen on henkikirjoissa oleva väkiluku liian pieni,johtuen pääasiassa epätäydellisestä henkikirjoituksesta ). N. s. to*llinen väkiluku. Jossain määrin käy kirkon ja henkikirjoista saatuja tietoja tarkistaminen n: s. todellisten väestölaskentain kautta, joita vuodesta 70 lähtien on toimeenpantu Helsingissä joka kymmenes vuosi.' Laskettaessa jonakin määrättynä aikana kaupungissa asuva ja silloin kaupungissa oleskeleva väestö saadaan epäilemättä luotettavin kuva kaupungin,väkiluvusta. Näin saadut luvut olisi, erittäinkin kun on kysymys terveydellisistä oloista, pantava kaikkien laskelmain pohjaksi. Kun niitä kuitenkin on, tj,ona yain väestölaskentavuösilta, voidaan niitä käyttä,ii. ainoastaan valaisemaan niitä sekä kymmenvuotiskausia. Vuoden 90 väestölaskennassa oli kaupungissa asuvien henkilöiden lukumäärä 9 ja kaupungissa laskentahetkellä oleskelleiden henkilöiden (ottaen siis huomioon matkustavaiset, inutta ei niitä kaupungin asukkaita, jotka tilapäisesti olivat toisella paikkakunnalla) 009; Vertailtaessa kesrenäan tautisuutfa ja kuolleis'u'tiha tciisaalta ja väkilukua toisaalta on tässä Julkaisussa kaikkialla, ellei muuta nimenomaan ole sanottu, käytetty kirkonkirjain ja siviilirekisterin mukaista keskiväkiiukua,'. ' Syntyneet. Kirkonkirjoihil ja siviilirekisteriin merkittiin elävänä syntyneinä vuonna 9, vuonna 9 97 ja vuonna 9',0 sekä 'kuolleena syntyneinä vuonna 9, vuonna Ui ja vuonna 9 0 lasta. Kuqlleena syntyneistä lapsista saatavissa olevat tiedot ovat kuitenkin epäluotettavat m. m. syystä, että kesken menoja ja kuolleena : ) Henkikirjoissa olevaan väkilukuun Sisältyy myös»muiden verovelvollistem ryhmässä joukko henkilöitä, jotka eivät ensinkään tai ainakaan säännöllisesti asu Helsingissä. '

7 syntyneitä ei riittävän tarkasti eroteta toisistaan ). Tämän johdosta käsitellään seuraavassa lähemmin ainoastaan elävänä sytyneitä, joiden lukumäärä ajanjaksona 9 oli seuraava. Vuosi Ar Annie Elävänä syntyneet. Levande födda. Nes fjifjants. 000 asukasta kohden Vuosi Luku PA 000 invånare Ar Antal Luku Antal Nombre Sur 000 habitants 000 asukasta kohden På 000 invånare ' Syntyneiden absoluuttinen luku, joka muutamia vuosia takaperin osoitti nousua, on viimeisenä kolmena vuonna ollut erittäin pieni ja syntyneisyys 000 henkilöä kohden on siis väestön lisäyksestä johtuen laskenut poikkeuksellisen alhaiseksi. Kehityksen suunta ilmenee selvemmin viisi vuotta käsittävien ajanjaksojen keskiluvuista, kuten alempana julkaistu sarja osoittaa. Syntyneisyys (000 henkilöä kohden). Nativiteten (på 000 invånare). Naissances par OO/J, habitants Syntyneisyyttä (elävänä syntyneitä 000 asukasta kohden) eri seurakunnissa valaisee alempana oleva taulukko. Siifä näkyy m. m., että ruotsalaisissa seurakunnissa syntyneisyys oli hieman pienempi kuin suomalaisissa; kummassakin ryhmässä oli Sörnäisten seurakunnassa tuntuvasti suurempi syntyneisyys kuin muissa seurakunnissa. Muut kuin suomalaiset ja ruotsalaiset evankeelisuterilaiset seurakunnat ja siviili rekisteri on vähäisen jäsenmääränsä vuoksi tässä jätetty syrjään. Elävänä syntyneet 000 asukasta kohden, seurakunnittain. Levande födda på 000 invånare, församlinlsvis. N!s fjifjants sur J 000 habitants, par paroisses. S e ura kun t a fö.rsamling Parowe Pohjoinen suomalainen. Norra finska (Nord finnoise) Eteläinen Södra t (Sud Sörnäisten Sörnäs (Sörnlis Eteläinen Södra (Sud Sörnäisten Sörnäs (Sörnäs ) ; ) Pohjoinen ruotsalainen. Norra svenska (Nord suidoise) ) ) ) Keskenmenolla (abortus) tarkoitetaan raskaudentilan keskeytymistä ajankohdalla, jolloin sikiö ei vielä kykene yksin kehittymään edelleen; kuolleena syntyneitä taas ovat ne kuolleet sikiöt, jotka synnytetään raskaudentilan niin myöhäisessä vaiheessa, että niiden jatkuvaa kehittymistä synnytyksen jälkeen olisi voitu pitää mahdollisena, siinä tapauksessa että ne olisivat syntyneet elävänä. Aikarajana tässä suhteessa pidetään raskauskauden yhdeksännenkolmatta viikon alkua. Synnytystilaisuudessa avustaneen kätilön antamassa todistuksessa, joka usein on korvannut lääkärin antaman kuolemantodistuksen, ei sikiön ikimääräistä ikää kuitenkaan aina ole ilmaistu, joten ei ol!! harvinaista, että väestötilastossa keskenmenossa poistunut sikiö merkitään kuolleena syntyneeksi.

8 Allaoleva taulukko osoittaa avioliiton ulkopuolella elävänä syntyneiden lukumäärän prosenteissa kaikista elävänä syntyneistä. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset %:na kaikista elävänä syntyneistä. Utom äktenskapet födda barn i % av levande födda. Naissances illegitimes; % des nes vivants. Avioliiton ulko Avioliiton ulko Avioliiton ulkopuolella syntyneitä puolella syntyneitä puolella syntyneitä födda utom % Födda utom % födda utom äktenskapet äktenskapet äktenskapet llegitimes % Ul '9. Taulukosta näkyy, että avioliiton ulkopuolella syntyneiden prosenttiluvut koko ajanjaksona olivat suunnilleen samansuuruiset.. Äkilliset taudit. Akuta sjukdomar. Maladies aiguifs. Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (ks. taul. 0) julkaistut luvut perustuvat sairaalain ja kaupungissa ammattiaan harjoittavien lääkärien terveydenhoitolautakunnan toimistoon antamiin viikkoraportteihin, jotka laaditaan kahden eri kaavakkeen mukaan. Toisessa näistä ilmoitetaan äkilliset taudit yleensä, toisessa sukupuolitautien uudet tapaukset. Arvosteltaessa tässä julkaisussa esitettyjä lukuja on ensiksikin otettava huomioon, ettei niihin yleensä sisälly tietoja pitkällisistä taudeista. Sukupuolitauteihin nähden, jotka usein ovat pitkäaikaisia, teroitetaan kaavakkeissa, että ainoastaan uudet, ennen käsittelemättömät tapaukset on ilmoitettava, ja tätä ohjetta onkin yleensä helppo noudattaa. Tuberkuloositapausten ilmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloosihuoltotoimistoon, jossa pidetään tuberkulootisten rekisteriä; nämä tapaukset eivät siis laisinkaan sisälly tässä käsiteltyyn tilastoon. Tilaston täydellisyyteen nähden huomautettakoon, että ainakin kulkutautien tapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Selvää on muuten, että monet ievähköt sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin keuhkokatarrin, maha ja suolikatarrin y. m. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja siten imoittamattomina jäävät tilastonkin ulkopuolelle. Erinäiset taudit esiintyvät etupäässä' muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. Mainittakoon tässä vielä, että lapsivuodekuumetta ei vuosina 9 lainkaan ilmoitettu, vaikka' kuolleisuustilastosta näkyy, että näinä vuosina naista kuoli synnytyksen ja keskenmenon jälkeiseen verenmyrkytykseen. lfmoiteltujen taudintapausten luku. Vuonna 9 ilmoitettiin 90, vuonna 9 7 ja vuonlja äkillistä taudintapausta (ks. taul. ja ). Allaoleva taulukko osoittaa ilmoitettujen taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeisten kymmenen vuoden aikana: lmoitetut äkilliset taudintapaukset. Anmälda akuta sjukdomsfall. Cas de maladies aiguifs signalis. 000 asukasta Absoluuttinen V u 0 s l kohden luku Absoluuttinen 000 asukasta Å r PA 000 nv. V u 0 i luku kohden Absolut anlal Ar Annee Par 000 Absolut antal På 000 nv. Nombre absolu habi/ants , ' :' ' Lukuja verrattaessa on otettava huomioon, että ilmoitettavien tautien luku on vuosien kuluessa lisääntynyt, vaikka uusien tautinimi!<keiden kohdalle merkittyjä taudintapauksia yleensä on ollut vain vähän. Vuonna 9 lisättiin useita nimikkeitä, vuonna 97 keskikorvantulehdus'(otitis), vuonna 9 aaltoileva kuume (febris undulans), vuonna 9 nielukatarri (catarrhus nasopharyngeais) ja vuonna 9 neekedsankkeri (ymphogranuloma inguinale). Terveydenhoiiotilasto. Hlilsovdrdsstatistik. 9.

9 moitettujen taudintapausten luku kutakin asukasta kohden nousi hieman vuonna 9, mutta aleni taasen seuraavina vuosin a ja oli varsinkin vuonna 9 huomattavan pieni. Yleisimmät taudit. Eri tautien esiintymistä vuosina 9 tutkittaessa käy selville, että ne taudit, jotka aiheuttivat suurimman määrän taudintapauksia olivat vuonna 9 influenssa, äkillinen keuhkokatarri ja kaularöhkä (angina), vuonna 9 äkillinen keuhkokatarri, aularöhkä ja influenssa sekä vuonna 9 äkillinen' keuhkokatarri ja kaularöhkä. Tässä mainittujen tautien imoitettuja tapauksia oli tällöin vähintään 000. Mitä erikoisesti influenssan tapausmäärään tulee oli se vuonna 9 7 eli.0 % kaikista imoitetuista taudintapauksista, vuonna 9 07 eli. % ja vuonna 9 90 eli. %. Näin ollen vuoden 9 suurempi tautisuus ensi sijassa johtuu influenssatapausten lukuisuudesta. Tautisuus eri vuodenaikoina. Johtuen siitä, että lääkärit ilmoittavat heidän hoitoonsa tulleet taudintapaukset viikottain, ei täsmällisiä tietoja eri kuukausina sattuneista tapauksista voida antaa. Aikaisemmin julkaistiin tosin tilasto. tietoja eri kuukausien tautisuudesta, jolloin ne viikot, jotka lankesivat kahden kuukauden osalle, katsottiin kuuluviksi siihen kuukauteen, jossa 0.i enemmän päiviä, mutta tätä tilastoa ei katsottu voitavan jatkaa, eikä myöskään katsottu olevan aihetta ryhtyä taud,intapausten suhteelliseen jakamiseen eri kuukausien kesken. Tuhkarokkoa (morbilli) ilmeni runsaasti vuoden 9 kevätkuukausina,.varsinkin huhtikuussa, joten vuoden.aikana ilmoitettiin yhteensä 7 tapausta. Vuoden kolmena viimeisenä kuukautena sattui ainostaan 9 tapausta. Seuraavana vuonna ilmoitettiin elokuuhun asti 0 tapausta, mutta siitä lähtien ainakin vuoden 9 loppuun saatiin tietoja vain tapauksesta, joista sattui kesäkuussa 9 (ks. taul. ). Tulirokko (scarlatina) ei saavuttanut k.o. kolmivuotiskautena suurempaa laajuutta, mutta sitä esiintyi kuitenkin kaikkina kuukausina, tosin vähimmin kesällä. Tuirokkotapausten luku kuukausittain näkyy taulusta. Seuraavassa taulussa esitetään viisivuotiskausina 9 sattuneet tlirokkotapaukset ja niiden su'hde väestöön, erikseen kummankin sukupuolen osalta $... ;, lmoitetut tulirokon tapaukset. Anmälda fal av scharlakansfeber. Cas signalt!s de scarlatine. Mp. Mk. Mase l 0 Sairastuneita nsjuknade Cas de searlatine Np. Kvk. Flm. ) Yht. S:a Tolal asukasta kohden På 000 invånare Par 000 kabilant!! Mp. Mk Np. Kvk Kaikki Samtiga Tous Oesinfioitsijain keräämien tietojen nojalla voidaan sairastuneet ryhmittää iän ja sukupuolen mukaan seuraavasti. Tulirokkoa sairastaneet. nsjuknade i scharlakansfeber. Cas signaus de scarlatine.. Sairastuneiden absoluuttinen luku Sairastuneita 000 asukasta kohden Absolul antal nsjuknade nsj uknade pa!ooo nvanare k ä vuosissa Nombre absola des malades Nombre des malades par 000 Å der,. r habitanls A g e, annees Mp. Np. Yhteensä Kaikki Mp. Np. Mk. Kvk. Summa Samtllga Mk. Kvk. Masc. Fem. Tolal Toas } " ' Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper (Toas les dgesj " ), Tämä luku ei ole yhtäpitävä taul. julkaistun kanssa, johtuen siitä, että vuosien 9 ja 9 tilastoa laadittaessa on käytetty erilaisia laskemismenetelmiä sairastuneen sukupuoli oli tuntematon. Stämmer ej överens med de i tab. publicerade siffrorna, emedan v.id uppgörandet av 9 och 9 års statistik olika metoder kommit tili användning. R insjuknades kön är ej känt.

10 7 kä vuosissa Å der, Ar. Sairastuneiden absoluuttinen luku Absolut antal nsjuknade Mp. Mk. Np. Kvk. yltteensä Summa Sairastuneita 000 asukasta koh<!en nsjuknade pa 000 nvanare., Mp. Np. Kaikki Mk. Kvk. Samtllga ,....' , ' Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper " ' Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupperl } } : :.9 Taulusta näkyy, että vuosina 9 ja 9 niinkuin usein ennenkin sairastuneiden enemmistö oli miehiä, kun sitävastoin vuonna 9 poikkeuksellisesti voidaan todeta päinvastainen suhde. Asukaslukuun verrattuna oli tapauksia suhteellisesti enemmän miesten keskuudessa kuin naisten. Tulirokko on etupäässä lastentauti ja siihen sairastuneista on huomattava osa 0 vuotisia; sitä vasto.in ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt yleensä vähemmän alttiita tartunnalle. Varsin huomattavaa on kuitenkin,!!ttä He! singissä vanhemmat ikäryhmät, yli 0 vuotiset, ovat suhteellisen runsaasti edustettuina, mikä lienee poikkeuksellinen ilmiö. Johtuuko tämä mahdollisesti siitä, että muuttoliikkeen kautta siirtyy'kaupunkiin väestöainest(!, joka kotipaikkakunnallaan ei ole ollut tartunnalle alttiina vai jostakin muusta seikasta jääköön tässä yhteydessä tutkim;ltta;. Vuonna 9 kuoli, vuonna 9 ja vuonna 9 henkilöä tulirokkoon. Taudin aiheuttama kuolleisuus on yleensä suurempi pienten lasten keskuudessa kuin vanhempiin lapsiin nähden. Koska yhden tai muutaman vuoden luvut yleensä eivät riitä pohjaksi tämän taudin eri ikäluokissa aiheuttaman kuolleisuuden arvostelemiseksi, julkaistaan alempana tätä koskevia tietoja koko siltä ajalta (v:lta 9), josta on laadittu samanlaatuista, yksityiskohtaista tilastoa, erikseen kultakin viisivuotiskaudelta..,. Tulirokon aiheuttama kuolleisuus. Scharlakansfeberns letalitet. Letalit(} de ta scartatine. e_ tl..... =' C"; Vlsivuotlskausl ja Q, t:l 0.. ;:.: 0 ;::;:.: käryhmä :l. t:l ;:.: t'bqo!.c Vilslvuotlskausl. ;:.: : : :;..!!. ;: tlq."'o......,.. FemArsperlod och C on o ::i 'a' g.= ja kiryhmä OC.!!. f: = '" et Oo c:: :tft Aldersgrupp "" g;; Q c., ::;"C CloC.::;..... "" Q..;; Q ; S"f\gg= Fetn Arspedod och... ':S 'C"... "" c. S'.. :.. Periode de ans et >c.!!. Q, ;;; ::Jc._ c_. Aldersgrupp...,... c.'" 0;: :g._ / _. 'tt'::;: groape d'age '" "' "' ;0.» ",» " Kaikki. SamU. (Tous) )9.7 Kaikki. Samtl " Kaikki. Samtl Kaikki... SamU '" ; " Kaikki. Samtl Kaikki. SamtJ.'). ) 0 sairastuneen ikä oli tuntematon. För 0 insjuknade var åldern okänd. Pour 0 malades l'dge elail inconnu.

11 . Taulusta näkyy, että taudin aiheuttama pientenlasten kuolleisuus varsinkin vuosina 90 oli sangen suun Ja että yleensä alle vuotta olevista sairastuneista kuoli suurempi osa kuin vanhemmista potilaista. Kaikista aikana 9 tulirokkoon kuolleista oli.7 % alle vuotta. Kahtena ensimmäisenä viisivuotiskat,ttena oli tulirokko nähtävästi vaikeampaa laatua kuin maailmansodan jälkeisinä vuosina, sillä vähentynyt kuolleisuus tuskin on yksinomaan parannettujen hoitomenetelmien ansiota. Näiden seikkojen ähempi tutkiminen ei kuitenkaan voi tässä yhteydessä tulla kysymykseen. Sairastuneista 0 oli miespuolisia ja naispuolisia; ensimmäisenä viisivuotiskautena sairastuneen sukupuolesta ei ole tietoja. Näistä kuoli 79 eli. % miespuolisista ja 7 eli.7 % naispuolisista potilaista, joten mitään oleellista eroa miesten ja naisten kuolevaisuuden suhteen ei esiintynyt. Tulirokkotapausten luku eri kaupunginosissa ilmenee taulusta 9. Kiinteistöjä (sairaaloita lukuunottamatta), joissa tulirokkotapauksia sattui, oli vuonna 9 yhteensä 9, vuonna 9 ja vuonna 9. Missä määrin samassa talouskunnassa asuminen on voinut. välittää tulirokkotartunnan siirtymistä henkilöstä toiseen, valaisee tilastollisesti taulu 9, joka m. m. osoittaa eri talouskunnissa esiintyneiden puheenaolevain taudintapausten luvun ja jossa tiedot varsinaisista talouskunnista (yleensä perheistä) ja laitoksista (esim. sairaaloista, lastenkodeista) mainitaan erikseen. Niissä varsinaisissa talouskunnissa, joissa tulirokkotapauksia ylimalkaan esiintyi, sattui yksi ainoa tapaus vuonna 9 99:ssä, vuonna 9 07:ssä ja vuonna 9 :ssä talouskunnassa ja useampia kuin yksi tapaus vastaavasti, ja talouskunnassa. Kuitenkin on huomautettava toisaalta, että useamman kuin yhden tapauksen sattuessa samassa talouskunnassa nämä ovat voineet saada tartunnan yhtaikaa tai on eri taudintapausten välinen aika ollut niin pitkä, että niiden välillä ei todennäköisesti ole ollut yhteyttä, toisaalta taas, että muutamissa talouskun"nissa, joissa jonakin vuonna esiintyi vain yksi tulirokkotapaus, iihinnä edellisen vuoden lopulla tai lähinnä seuraavan vuoden alussa saattoi ilmetä toisia saman taudin tapauksia. Kurkkumätä (diphtheria) tapauksia on jo monen viimeisen vuoden aikana ilmaantunut kaupungissa huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Kun niiden luku vuosina 90 vaihteli 0097 välillä ja vielä vuonna 9 oli 9 sekä vuonna 9, väheni kurkkumätätapausten luku seuraavina vuosina yhä säännöllisesti laskien vuoteen 9 mennessä :ään. Viimeisten vuoden aikana on sairastuneiden luku vaihdellut ja 0 välillä. Taulusta näkyy kuinka monta kurkkumätätapausta sattui kolmivuotiskauden 9 kunakin kuukautena. Desinfioitsijain välityksellä hankittiin tarkempia tietoja sairastuneiden ryhmittymisestä kaupunginosain, kiinteistöjen ja talouskuntain mukaan, mutta nämä tiedot ovat tilanpuutteen ja taudin vähentyneen merkityksen takia jääneet julkaisematta. Sairastuneiden ik"äryhmitys näkyy seuraavasta.. kä vuosissa Ålder, år Agl, annies Kurkkumätää sairastaneet. nsjuknade i difteri. Cas signales de diphtirie. Taudintapauksia Sjukdomsfall Nombre de cas Yhteensä. Summa (Totat) 7 9 Kurkkumätään kuoli vuonna 9 henkilöä ja vuonna 9 henkilö. Taudin aiheuttama kuolleisuus vuosien 9 välisenä aikana näkyy seuraavasta taulusta Kurkkumädän aiheuttama kuolleisuus. Difterins letalitet. Letalite de La diphterie. Sairastuneita nsjuknade Cas de maladie ) Koko ajanjakso. Hela perioden (Toute La periode) 7 ) Ks. siv., alav., ensimni. lause. Se noten å sido, första satsen. Kuolleita Kuolleita 00 sairastu D"d nutta kohden D,ol(t. DÖda på 00 insjuknade ec es Dicldes en% des malades

12 9 Kuolleisuutta osoittava prosenttiluku on joka viisivuotiskautena vähentynyt; viimeiset vuotta osoittavat kuitenkin taasen lisääntymistä. Tätä kehitystä on pidettävä parempien hoitomenetelmien (serumterapian) ansiona. Vuosina 9 sairastuneista oli 7 miespuolista ja naispuolista; 9 potilaan sukupuolesta ei ole tietoja. Miespuolisista kuoli eli.0 %, naispuolisista taasen 99 eli. %. Desinfioitsijain tutkimuksiin perustuvien tietojen mukaan oli kiinteistöjä (ukutnottamatta sairaaloita), joissa tapauksia sattui, vuonna 9 kaikkiaan 7, vuonna 9 ja vuonna 9. Käsityksen siitä, missä määrin samassa talouskunnassa asuminen edistää tartunnan siirtymistä henkilöstä toiseen, saa seuraavista luvuista. Vuonna 9 sattui. yksi kurkkumätätapaus, vuonna 9 ja vuonna 9 varsinaisessa talouskunnassa (tavallisesti=perheessä). Useampia kuin yksi kurkkumätätapaus sattui vuonna 9, vuonna 9 ja vuonna 9 talouskunnassa. Silti ei voida väittää, että talouskunnan tai perheen jäsenet kaikissa näissä tapauksissa olisivat välittäneet tartunnan toisilleen. Lailantauti (typhus abdominalis) ja paratyyfus (paratyphus) tapausten luku oli vuosina 9 hyvin pieni, edellisten 9, ja sekä jälkimmäisten, 7 ja 7. Kuten taulusta näkyy, ilmaantui näitä tauteja hieman runsaammin maalis ja heinäkuussa vuonna 9 sekä lokakuussa vuo"nna 9. Taulusta näkyy, kuinka paljon lavantautiin ja paratyyfukseen sairastuneista kymmentä vuotta vanhemmista oli miehiä ja kuinka paljon naisia. Lavantautiin ja paratyyfukseen vuosina 9 sairastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta. kä vuosissa Ålder, år Age, annees Lavantautiin ja paratyyfukseen sairastuneet. nsjuknade i tarmtyfus och i paratyfus. Cas signates de jievre typhoi"de et de paratyphus. Yhteensä. Summa (Tolai) Typhus abdominalis Typhus Typhus Paratyphutyphus Para abdominalis abdominalis Paratyphus Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia sattui vuonna 9 sekä vuosina 9 ja 9 kumpanakin. Paratyyfuksen aiheuttamia kuoleman tapauksia sattui vuonna 9 ja vuonna 9 samoin tapausta. Hinkuyskää (pertussis), ilmoitettiin vuonna 9, vuonna 9 9 ja vuonna 9 7 tapausta, jakautuen nämä jotensakin tasaisesti ajanjakson kaikille kuukausille. Suurin ilmoitettujen tapausten luku (7) oli tammikuussa 9 ja pienin () elokuussa 9 (ks. taul. ). Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia sattui vuonna 9, vuonna 9 ja vonna 9. v Lapsihalvaus (poliot}ye/itis anterior acuta) tapauksia ilmoitettiin vuonna 9, vuonna 9 ja vuonna 9 9. Tauti sai siis jälkimmäisinä vuosina tavallaan kulkutaudin luonteen ja tartunnan levenemisen estämiseksi oli ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin.. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan ilmenee seuraavasta yhdistelmästä. Lapsihalvaukseen sairastuneet. nsjuknade i barnförlamning. Cas signales de poliomyelite 9 kä vuosissa Å der, Ar Np. Moi. sukup. Mp. Bägge knen Mp. Age, annees Mk. Kvk. Les deax Mk. Mase. Flfm. sexl!s ' 9 Np. Kvk. Mo. sukup. BäggekOnen 7 9 Mp. Np. Mo. sukup. Mk. Kvk. Bäggekönen Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper! (Toas es dges)!! o! 7! ' 0! 9! 9

13 0 Lapsihalvaukseen kuoli vuonna 9 ja vuonna 9 0 henkilöä. Kulkutaudinluonteista aivokalvon tulehdusta (meningitis cerebrospinalis epidemica) ilmoitettiin kolmivuotiskautena 9 yhteensä 7 tapausta, joista tapausta vuonna 9. nlluenssatapausten luku oli vuonna 9 sangen suuri, kohoten 7:een. Suurin osa 'tapauksista sattui vuoden 9 alkuun; tammikuussa oli 0, helmikuussa 9 ja maaliskuussa 9 tapausta. Sen jälkeen tämä vuodesta 9 peräisin oleva epidemia vähitellen menetti kulkutaudinluonteensa, mutta koko ajanjaksona 9 sattui kuitenkin melkein joka kuukausi useita satoja tapauksia, talvisin enemmän, kesäisin vähemmän. Korkein luku jo mainittujen kuukausien jälkeen oli maaliskuussa 9, 90. Kuolemantapauksia sattui vuonna 9, vuonna 9 ja vuonna 9. Todennäköistä on, että osa influenssan jälkitauteihin, keuhkokatarriin y. m. kuolleista kuolleisuustilastossa sisältyy mainittujen tautien kohdalla johtuen siitä, että yksinomaan jälki tauti on kuolintodistuksessa mainittu; esitetyt luvut on siis katsottava minimiluvuiksi. Sukupuolitautien (morbi Veneris) ilmoitettujen tapausten luku osoitti vuosina 9 vähenemistä. Yleisin näistä taudeista, tippuri (urethritis gonorrhoica) pysyi tosin suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä kolmivuotiskautena, mutta kuppataud'in (syphilis) tapaukset osoittivat huomattavaa vähenemistä ja pehmeän sankkerin (ulclls molle) tapaukset varsin suurtakin laskua. Vuonna 9 määrättiin että n. s. neekerisankkerin (lymphogranuloma ingllinle) tapaukset oli ilmoitettava terveydenhoitolautakunnalle; niitä oli tapausta (ks. taul., ja 0). lmoitettujen uusien sukupuolitautien tapausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun koko sinä ajanjaksona, jolloin ilmoitusvelvollisuus on ollut voimassa; esitetään promiueluvuin seuraavassa taulukossa, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät selvästi ilmi. Uudet sukupuolitautien tapaukset 000 asukasta kohden. Nya fall av' könssjukdomar på 000 invånare. Nouveailx cas des maladies vent!riennes par 000 habitants. Vuosi Syphilis Ucus Urethrltis V u 0 s Syphllis l' Ulcus Urethrltls Å r, recens molle. gonorrhoica Å r recens, molle gonol rholca Annie ) ). 9...' ) ' ' , :.. : : ' ' : Tästä taulukosta näkyy, että sukupuolitautien esiintymisessä on ollut huomattaviakin vaihteluja. Erään huippukohdan muodostivat vuodet 90 ja 90, toisen taasen vuodet 979. Levottomat ajat ovat ilmeisesti suotuisat näiden tautien leviämiselle. Kolmas huippukohta sattui vuosina 97, siis huippusuhdanteiden aikana. Sen jälkeen kuppataudin ja pehmeän snkkerin tapaukset ovat käyneet paljon harvemmiksi, ja myöskin tippurin lisääntyminen on pysähtynyt;, jopa viimeisinä :vuosina vähentynytkin, mutta uusia tämän taudin tapauksia ilmoitetaan yhä vielä huolestuttavan runsaasti. Tilanne sotavuosien jälkeen on parantunut ja kuppatautiin ja pehmeään sankkeriin nähden tapausten luku 000 asukasta koh!in on viimeisenä viisivuotiskautena pienempi kuin aikaisemmin, mutta tippl,lriin nähden mitään vähenemiseq oireita ei juuri ole huomattavissa. Yhteiskunnan toimenpiteet taudin vastustamiseksi ovat siis tosin estäneet tapausten lisääntymisen, mutta ne eivät ole voineet saada tapausten lukua alenemaan. ) lmoitettiin marraskuusta 9 lukien., Antjläld från november 9.

14 Yksityiskohtaisia tietoja sairastuneiden sukupuolesta, iästä, siviilisäädystä ja yhteiskunnallisesta asemasta an'toivat kuten edellisinäkin vuosina sekä yksityiset lääkärit että erikoissairaalat vuonna 9 käytäntöön otetun kaavakkeen mukaisesti, mikä kaavake 'vuodesta 9 lukien terveydenhoitolautakunnan kanslian toimesta muutettiin siten, että leskiä ja eronneita varten. var:atut sarakkeet poistettiin ja määrättiin, että lesket oli merkittävä naimattomien sar.akkeisiin. Vuodelta 9 oli näitä tietoja yhteensä sairastuneesta, vuodelta 9 0 sairastuneesta ja vuodelta 9 70 sairastuneesta, jota vastoin tarkempia tietoja puuttui vuonna 9 9:sta, vuonna 9 09:stä ja vuonna 9 :sta tapauksesta. Tähän eivät sisälly perityn kuppataudin tapaukset,' luvultaan vuonna 9, ja. vuonna 9, eivätkä neekerisankkerin tapaukset (ks. ylemp.)..'. Nämä tiedot tarkoittavat Helsingissä asuvia henkilöitä. Kaavakkeeseen on sitä paitsi otettu erityinen sarake kaupungin ulkopuolella asuvien potilaiden imoittamista varten. Näiden keskuudesta ilmoitettiin vuonna 9 0 syfilistapausta, pehmeän sankkerin. ja 7 tippurin tapausta, vuonna 9 syfilistapausta, 9 pehmeän sankkerin ja. 0 tippurin tapausta sekä vuonna 9 syfilistapausta, 9 pehmeän sankkerin ja 0 tippurin tapausta. Eri sukupuolitauteihin sairastuneiden henkilöiden iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaista ryhmitystä on valaistu taulussa 0. Yleensä sattui huomattavasti enemmän tapauksia miesten kuin naisten keskuudessa, mutta 0 vuotiaitten ikäryhmässä oli sairastuneita miehiä suunnilleen yhtä paljon kuin naisia. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin useita tippuritapauksia al,!ikäisten tyttöjen keskuudessa. Seuraavasta taulukosta näkyy, tarkemmin tuntemattomia tapauksia lukuunottamatta, kaikkien vuosina 9' sukupuoli tauteihin sairastuneiden sekä erikseen miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Uudet sukupuolitautien tapaukset. Nya fall av könssjukdomar. NOl!veaux ca de maladies' veneriennes signales. Miespuolisia Naispuolisia Molemmat" sukupuolet Mankön Kvlnnkön.. Bägge könen kä vuosissa Sexe mascu/'n Sexe minin Les.dl!lJ.X sexes Å d.e r, A r Sairastuneita A g e. annees nsjuknade Sairastuneita Sairastuneita Nambre des % nsjuknade % nsjuknade ' \,' % malades \ , , ' '...,..., : ' Yhteensä. Summa (Taiat) , : :.. ; , , Yhteensä. Summal : 9 J....' =;: : :.:: : : : : : : : : : : : (i.7..' 79.s ' ' s Yhteensä. Summa/ J

15 Edelläoleva taulukko ei kuitenkaan anna aivan oikeata kuvaa sukupuolitautien levenemisestä eri ikä ryhmissä, vaan on sellainen kuva saatavissa ainoastaan vertaamalla erikseen kussakin ikäryhmässä taudintapausten lukua vastaavaan ikäryhmän väkilukuun. Tällaisen vertailun tulos näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään (tarremmin tuntemattomia tapauksia lukuunottamatta) eri sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikär:yhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Uudet sukupuolitautien tapaukset 000 saman sukupuolista ja ikäistä asukasta kohden vuosina 9. Nya falj av könssjukdomar på 000 invånare av samma kön och ålder, åren 9. NoufJeaux cas de maladies veneriennes signales en 9, pour 000 hq.bitants du meme dge et du meme sexe. Syphllls recens Ulcus molle UrethriUs gonorrhoica Miespuoliset Naispuoliset kä vuosissa Miespuoliset Naispuoliset Miespuoliset Naispuoliset Mankön Kvlnnkön Å der, Ar Mankön Kvinnkön Mankön Kvinnkön Sexe masculin Sexe jeminin Age, annees :ö <D :ö :ö :ö B "" '" "" :ö. &l... '" u[ ] 0. u o.s S ;; ] Kaikki ikäryhmät. Samtliga ådersgrupper (Tilus les figes) 7.7.J l.j 0.9.J o.s! o.j 0.J.J.0.J.sl.0 Kuten kahdesta viimeisestä taulukosta ilmenee, esiintyi sukupuolitauteja yleensä runsaimmin 00 vuotiaitten ikäryhmissä. Miehiin nähden sattui suunnilleen yhtä paljon tapauksia 0 vuotiaitten kuin 0 vuotiaitten keskuudessa, jolloin kuitenkin tippuritapaukset olivat hieman lukuisammat edellisessä ikäryhmässä; naisiin nähden taasen ikäryhmän 0 osalle tuli huomattavasti enemmän tapauksia kuin sitä seuraavan ikäryhmän.. Sukupuolitautien tapausten absoluuttinen ja suhteellinen ryhmittyminen sairastuneiden siviilisäädyn mukaan (jolloin naimattomien joukkoon on viety myöskin lesket ja eronneet) oli tarkemmin tuntemattomia tapauksia lukuunottamatta seuraava (ks. taul. 0). Uudet sukupuolitautien tapaukset, sairastuneiden siviilisäädyn mukaan jaettuina, vuosina 9. Nya fall av könssjukdomar efter de insjuknades civilstånd, åren 9. Nouveaux cas de maladies veneriennes signales en 9; repartition selon /'etat civil des malades. Miespuolisia Naispuolisia Mankn Kvlnnkön Sexe mascutin Sexe jeminin Ta u ti Naimisissa olevia Naimattomia.. Naimisissa olevia Naimattomia Sjukdom Oifta cke gilta Olfta cke gifta Marih NonmafUs Maladie Luku Luku Luku Luku Antal 0/0 0/0 Aulal Antal 0/0 Anlal 0/0 Nombre Syphilis recens Ulcus molle Urethritis gonorrhoica Kaikki SUkUPuolitauditl Samtliga könssjukdomar (Toutes es maladies veneriennes)

16 Slkllpllolitauteihin sairastuneiden henkilöiden ryhmittymisen ammatin tai yhteiskunnallisen aseman mukaan osoittaa seuraava taulukko. SqkupuolitauteihiQ. slrastuneet vuosina 9, ammatin tai yhteiskunnallisen aseman mukaan. Nya fall av könssjukdom efter de insjuknades yrke eler samhällsklass, åren 9. Nouveaux cas de maladies veneriennes signales en 9; repartition selon Le metier ou La position sociale des malades. ' Ammatti tai yhteiskuntaluokka Yrke eiler samhällsklass Metier ou position socia/e Miespuolisia Mankön Sexe masculin Absol. luku Absolut antal 0/0 Nombre absoiu Naispuolisia Kvlnnkön Sexe leminin Absol. luku Absolut antal 0/0 Molemmat sukupuolet Bftgge könen Les deux sexes Absol. luku Absolut antal 0/0 Virkamiehet, suurliikkeen ja vap. ammattien harjoittajat y. m. Tjänstemän, större affärsmän, idkare av fria yrken m. n. (Fonctionnaires, grands cq!mefanfs, professions libe,rz!es etc.) Pikkuliikkeenharjoittajat y. m. Midre näringsidkare!. n. (Petäs industriels ou commerranfs elc.).... Apulaiset, palvelusmiehet y. m. Biträden, betjänte m. fl. (Emplo)'es, commis ele.)...'.... Tehdastyöläiset. Arbetare vid industriella inrättningar (Ouvr/ers des efablissemenfs industriels).... Muut työläiset. Övriga arbetare (Autns ouvriers).... Henkilölliset ja talouspalvelijat. Personlig och huslig betjäning (Domestiques)... :... :... : Sotaväki ). Militär.) (Mililaires)...,..,..,...,.. Merimiehet. Sjömän (Marins).... Ylioppilaat. Studenter (Etudianfs).... Oppi ja kansakoululaiset. Elever i lärda och folkskolor (Eleves'des lycees et des eco/es primaires) Muut koululaiset. Elever i övriga skolor (Eleves 'au(res ecoles).... Ravintola ja kahvilaapulaiset. Yärdshus och kafebiträden (Oens de service ' des restauranfs)... "..., Prostituoidut. Prostituerade (Proslituees) Tuntematon. O!cnd (Jnconnu)...._..._.;,.. ;,...;.._..;...;,....,...,..._._._._..,....;.._._.i'..._... ;..+.,..,...,0., ; 0_. 7t ; O_. Yhteensä. Summa itolal) 7 l' ioö:o Sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten joukossa olivat työläiset (edellä kahteen ryhmään jaettuina) lukuisimmin edustettuina, kun taas sairastuneiden naisten joukossa prostituoitujen ryhmä oli suurin. Kun kuitenkin työläisiä on moninverroin enemmän kuin esim. opiskelevia, eivät tässä esitetyt luvut riitä todistamaan, että työläiset suuremmassa määrin aiheuttaisivat itselleen sukupuolitauteja kuin muut kaupungissq asuvat miehet. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi olisi eri ammatti ryhmiin ja yhteiskuntaluokkiin kuuluvien sairastuneiden lukumäärää verrattava kuhunkin ammatti ryhmään ja yhteiskuntaluokkaan kuuluvien henkilöiden lukuun, miä kuitenkaan ei ole toteutettavissa niin kauan kuin ei ole tarjona luotettavia samanaikaisia tietoja väestön ryhmittymisestä ammatin ja yhteiskuntaaseman mukaan. Kaavakkeessa olevaan kysymykseen olivatko potilaat saaneet tartunnan Helsingissä vaiko sen ulkopuolella vastattiin perin vaillinaissti. Saadut tiedot ilmenevät seuraavasta taulukosta. ) Upseerit, alipälillystö ja sotilaat. Officerare, underbefäl och soldater. Terveydenhoitofitasto. Hlilsovdrdsslallstik. 9.

17 Sukupuolitauteihin sairastuneet, sen paikkakunnan mukaan, jossa tartunta oli saatu. Nya fall av könssjukdom efter infektionsorten. Nouveaux cas de maladies veneriennes signalds; repartition selon Le lieu oil La maladie a et!! acquise. Vuosi Ar Annee Helsinki Muu paikkakunta ht.eensä tapa Kaikki imoite Tap!,ukset, joista Helsingfors Aiman on:' uks.la, joist!, tut tapaukset i saatiin titoja,.. Autres. communes saabin tietoja Samtliga an Ofo:na kalkista A7ḃ,S...,O,UUt"",nen.r.iAbSOUuuinen'r.. o/o Summa lall, mälda lall) 'a\l, i vilka upp k m vllka upp. glfter erhållits, i u u ' % luku' gllter erhalllts Toal des lca Absolut antal Ofo av samtllga U t Nombre. absolu Absolut antal Total s.gna s / ) 9. Sypbilis recens... ".... Ulcus molle.... Urethritis gonorrhoica.... Kaikki taudit. Samtliga sjukdomar (Touta es maladies) Sypbilis recens".... Ulcus molle.... Urethritis gonorrhoica.... Kaikki taudit. Samtliga sjukdomar S. Syphilis recens.... Ulcus molle.... Uretbntis gonorrboica.... Kaikki taudit. Samtliga sjukdomar/ / 9.0" Näitä tietoja ei kuitenkaan ole erikseen kaupungissa asuvista ja erikseen muista. Sen vuoksi on ylä olevassa taulukossa esitetty (yhdessä) kaikki terveydenhoitolautakunnalle ilmoitetut tapauk.et. Kun on todennäkö.istä, että suhteelisesti useammat toispaikkakuntalaisista ovat saaneet tartunnan Helsingin ulkopl,lolela, ei ylä olevia lukuja ilman muuta voi pitää Helsingin oloile luonteenomaisina, vaan on niitä prosenttilukuja, jotka osoittavat kuinka monessa tapauksessa tartunta on saatu Helsingin ulkopuolella pidett:\vä korkeimpina rajalukuina " Kuolleisuus. Dödligheten. Mortaliti. Kuolleisuuden las/cemistapa. Helsingin kaupungin kuolleisuustilasto (ks. taul. ) perustuu enimmäkseen asianomaisista seurakuntien kanslioista terveydenhoitolautakunnan toimistoon ja sieltä tilastotoimistoon lähetettyihin kuolemantodistuksiin. Näissä olevia tietoja on täydennetty kansliain kuolleitten luetteloihin sekä lääkintöhallituksessa säilytettyihin ruumiinavauspöytäkirjoihin sisältyvillä tiedoilla, ja lukuisissa tapauksissa on sen lisäksi sairaaloista ja kuolemantodistuksia antaneilta lääkäreiltä saatu tarkempia tietoja kuolemansyistä y. m. Aineistoa käsiteltäessä on täten saatuja numerotietoja kuitenkin jonkin verran oikaistu. Osin on nimittäin otettu lukuun toisella paikkakunnalla asuvat henkilöt, jotka oat Helsingissä kuolleet 'äkilliseen tautiin tai väkivaltaisella tavalla, elleivät he suorastaan ole saapuneet kaupu'gissa olevaan sairaalaan; osin taas on tilastosta kokonaan jätetty pois henkilöt, jotka ovat asuneet kaupungissa, mutta kuolleet toisella paikkakunnalla äkilliseen tautiin tai väkivaltaisella tavalla. Tämän mukaises.ti on kaupungissa pitkälliseen tautiin kuolleet henkilöt, jos he ovat olleet toisella paikkakunnalla asuvia, jätetty po.is ja päinvastoin tilapäisesti kaupungin ulkopuolella (matkoilla sekä kesähuviloissa, kylpyparannuspaikoissa y.. m.) oleskeuessaan sellaiseen tautiin kuolleet, mutta kaupungissa asuvat henkilöt säännöllisesti otettu mukaan ); viimeksimainittuun ryhmään on luett myös kaupungille kuuluvassa Nikkilän sairaalassa pitkäliseen tautiin kuolleet henkilöt. Tästä on ollut se etu, että julkaistut numerotiedot mahdolli. simman tarkoin osoittavat sen kuolleisuuden, minkä oikeastaan on katsottava tulevan Helsingin kaupungin'osalle; se haitta tästä menettelystä sitä vastoin on, että siten laskettu kuolleitten luku ei vastaa tilastollisen päätoimiston väestötilastolli ) Myöskin Helsingin ulkopuolella asuvat henkilöt. nberäknat utom Helsingfors bosatta persorier. Personnes habitant hors de La ville inclus.. ") Cas pour Lesquels Le lieu d'acquistition etait connu, en % de tous les cas signaus.. ) Kaupungin kahdessa Oulunkylässä olevassa lastenkodissa hoidetut lapset, jotka ovat kuolleet siellä, on kaikki otettu mukaan, koska näihin laitoksiin otetaan etupäässä oleellisesti hoidon puutteessa olevia ja sairaita lapsia.

18 sissa julkaisuissa olevia tietoja. Virallinen väestötilastomme osoittaa kuitenkin kaupungin seurakuntien ja sen siviilirekisteriin merkittyjen kuolleisuuden, ja tunnettua on, ettei kirkonkirjojen mukainen väestö vastaa kaupungissa asuvaa väestöä ). Jotta vertailu toiselta puolen tässä julkaisussa tilastollisesti käsiteltyjen kuolemantapausten ja toiselta puolen osaksi vastaavien maamme virallisessa väestötilastossa esitettyjen tietojen, osaksi terveydenhoitolautakunnalle saapuneiden kuolemantodistusten kokonaisluvun välillä kävisi mahdolliseksi sekä tarkemman käsityksen antamiseksi viimemainittuihin nähden toimitetusta seulomisesta on taulustoon otettu yleiskatsauksellinen taulu. Täten voidaan tarpeen mukaan tarkkailla niiden kuolemantapausten valintaa, jotka yllä esitetyistä syistä tulevat Helsingin osalle ja siten sisältyvät yksityiskohtaisempaan tilastoon. Virallisen väestötilaston mukaan kuoli vuonna 9 7, vuonna 97 ja vuonna 9 9 Helsingissä kirkonkirjoissa olevaa tai siellä siviilirekisteriin merkittyä henkilöä. Taulun mukaan vastaavat luvut olivat 797, 0 ja 7. Ero johtuu lähinnä siitä, cettä papiston väestötilastoa varten laatimat väkiluvunmuutoslmoitukset laaditaan heti vuoden päätyttyä, kun taas äsken mainittuun tauluun sisältyy sellaisiakin kuolemantapauksia, joista on saatu tieto vasta myöhemmin. Vähäisiä virheitä ja väärinlaskemisia (esim. lapsiin nähden, jotka ovat kuolleet heti syntymänsä jälkeen ja jotka papisto joskus on merkinnyt kuolleena syntyneiksi ja päinvastoin) esiintyy myöskin virallisissa väkiluvunmuutostauluissa. Yksityiskohtainen kuolleisuustilasto käsitti vuonna 9 9, vuonna 9 ja vuonna 9 7 henkilöä; näiden jakautuminen kirkonkirjoitus, asuin ja kuolinpaikan mukaan näkyy seuraavasta taulukosta. Kuolleet ryhmitettyinä kirkonkirjoitus, asuin ja kuolinpaikan mukaan. Avlidna, fördelade efter den ort, där de varit antecknade i kyrkoböcker eiler civilreister, samt efter boninsort och den ort,., där de avlidit. ' Decedes, rept;zrtis selon Le Lieu d'inscription sur Les registres ecclesiastiques, Le Lieu de domicile et Le Lieu de deces. Helslriglssä asuvat., Helsingfors bosatta. Habitant dans /a ville. Kaupungissa kuolleita. Avlidna i staden (Dicldls ,.. ::t:>: c: a ::t "= c: ::t c: a a >!!...; ; P Q a 0 a 0 ::;.., 0 a :ce. ;:; ::t=' c" : o. <ilo< 'S. " "... U R f:!cn!!..s: n'.:j. 'S. "... en.s: <ilo< C::r o Ri g.g oo'q.: r\... U"t:J 0 ;;".9.% c s: B g.. t"i ;:a'<:rc CA ;;e. [g,..0.. =:" :;' <: C ra!'i': =os.. =.g: a Cf.l g:... ".S.. a g: S Xl: '<... r"c.,..,ldotd::r: D).... ::, '< "".. DJO!!.:r:» 0!!'::z: ::, EfJ :r: '!;. U!. r ::t Ci!&i" r ::t ;' g.:lä.st\: !!. ::l. ;:;... '< ;:; $: c.,< :: c., Q ;. O'Q!!!. OQ ; t;s :i S ".9. 'f. ;... ".. ;:; dans la ville).., Kaupungin ulkopuolella kuolleita. Avlidna utom staden (Dkidls hors de la ville).... ' Yhteensä. Summa (Total) Helsingin ulkopuolella asuvat. Utom Helsingfors bosatta.., Habitant hors de la ville., Kaupungissa kuolleita. Avlidna i staden... Kaupungin ulkopuolella kuolleita. Avlidna utom staden Yhteensä. Summa 9..! Kaikki kuolleet. Samtllga avlldna. Tous es dlcldls. Kaup'ungissa kuolleita. Avlidna' (staden. '... ' Kaupungin ulkopuolella kuolleita. Avlidua utom staden Kaikkiaan. Totalsumma (Somme to/ale)/ 9 / 0 /9 / 0 / 7 Niinkuin taulukosta näkyy Kohdistuivat useimmat tilastoon otetuista kuoleman tapauksista (vuonna 9 9. %, vuonna 9 9. % ja vuonna %) henkilöihin, jotka sekä asuivat että kuolivat Helsingissä; niistä harvaluklclisista henkilöistä, jotka eivät asuneet eivätkä kuolleet kaupungissa, olivat useimmat pitkälliseen tautiin kuolleita Nikkilän mielisairaalan potilaita. ) (. sitä painettua, 'kunnallisen väestörekisterin perustamista koskevaa mietintöä, jonka rahatoimikamarin asettama komitea antoi marraskuun p:nä 90.. '"

19 Se menettely, josta ylempänä on tehty selkoa, on Helsingin kuolleisuustilastossa ollut käytännössä vuodesta 90 lähtien. Ennen mainittua vuotta (terveydenhoitolautakunnan vuosikertomuksissa julkaistu) kuolleisuustilasto käsitti ainoastaan evankelisuterilaisiin seurakuntiin kuuluneet henkilöt. Kun muita kuolleita oli ylipäätään verraten vähän, tarvinne!! mainitun tilastollista aineistoa koskevan eroavaisuuden tuskin katsoa estävän vertailujen tekemistä vuosina 90 ja edellisinä vuosina vallinneen kuolleisuuden välillä. Vuosien varrella tapahtuneet aupungin alueen muutoksetkaan eivät kaupungin yhteyteen siirretyillä alueilla asuvan väestön harvalukuisuuden vuoksi voine vaikeuttaa eri vuosien lukujen vertaamista. Tilaston käytettävinä olevat kuolemansyitä koskevat tiedot ovat hyvin eriarvoisia. Lääkärien antamat todistukset ovat tietenkin luotettavimmat, joskin täytyy ottaa huomioon, että välistä tehdään vääriä diagnooseja, varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri kutsutaan potilaan luo vasta tämän ollessa in agone. Sitä vastoin ovat maallikkojen antamat todistukset melko arvottomia, koska heillä harvoin on edellytyksiä oikean diagnoosin tekemiseen. Kuolemansyytilaston paikkansapitäväisyys on niinmuo,doin riippuvainen siitä aineistosta, jota sitä laadittaessa käytetään. Sen seikan valaisemiseksi, missä määrin luotettava tässä julkaisussa esitetty kuoleman syy tilasto on, annetaan sellraavassa eräitä tietoja puheena olevan aineiston laadusta. Terveydenhoitoasetuksen mukaan vaaditaan hautaamisluvan saamiseksi kaupungissa, että asianom. seurakunnan kansliaan jätetään lääkärin antama kuolemantodistus. Tämän määräyksen mukaisesti jätettiinkin useimmista kuolemantapauksista tällainen lääkärin allekirjoittama todistus. Kahdessa poikkeustapauksessa ovat myöskin todistukset, jotka. eivät ole lääkärin antamia, täysin luotettavia, nimittäin toisaalta kätilön antama todistus vastasyntyneen lapsen kuolemasta, toisaalta poliisilaitoksen antama todistus tapauksissa, joissa on toimitettu oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Vuonna 9 sisältyi tilastoon tapaus ja vuonna 9 samoin tapaus, jossa kätilö oli todistanut kuolemansyyn, sekä vuonna 9 7, vuonna 9 0 ja vuonna 9 7 tapausta, joissa tämä perustui poliisilaitokselta saatuun ilmoitukseen. Koska kuitenkaan kuolemantodistus ei ole välttämätön kuoleman sattuessa maaseudulla, esiintyy usein tapauksia, joissa muukin todistus on hyväksytty kuolemantodistukseksi. Vuonna 9 oli 0, vuonna 9 9 ja vuonna 9 tällaista tilastoon otettua kuolemantapausta. Kaikki muut vuosien 9 tilastossa lukuunotetut kuolemantapaukset olivat lääkärin todistamat. Tämän nojalla voidaan sitä aineistoa, johon Helsingin kuolemansyytilasto nojautuu, pitää laadultaan täysin pätevänä. Tosin tavataan joskus kuolemantodistuksia, joista käy ilmi, ettei asianomanen lääkäri ole tehnyt itselleen selväksi, mitä kuolemansyylä on ymmärrettävä; siten on esimerkiksi koko sairaalassa tehty kliinillinen diagnoosi esitetty sellaisenaan, mutta tälaisissa tapauksissa voidaan tavallisesti helposti saada täydentäviä' tietoja, joita useimmiten onkin hankittu puhelimitse. Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Edellä mainit,la tavalla laskettuna oli, niinkuin jo on mainittu, Helsingissä kuolleiden luku, kuolleena syntyneitä lukuunottamatta, vuonna 9 9, vuonna 9 ja vuonna 9 7 henkeä. Kuolleisuus kutakin (kirkonkirjojen mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä kooden vuosina 9 niikyy alempana olevasta taulukosta (kuolleena syntyneitä lukuunottamatta). Kuolleisuus vuosina 9. Dödligheten åren 9. MortaUttl en 9. Kuolleiden Kuolleita Keskiväkluku ') absoluuttinen 000 asukasta Kuolleiden Kuollel!a V u 0 s i Medellolk luku kohden Keskiväkluku ') absoluuttinen 000 asukasta V u 0 s A r mllngd ') Absolu! antal Avlidna pa 000 Medelfolk luku kohden Ar Ann e e Population avlldna nvanare mllngd') Absolu! antal AvJldna pa moyenne Nombre des Deäs l?ar J OOG avlidna 000,!vAnare deces habltants , olo Kuolleisuus oli vuosina 9 verrattain pieni. Mainittakoon tässä, että kun väkilukua osoittavat numerot ovat liian suuret (ks. edellä siv. ), ovat tässä esitetyt suhdeluvut liian alhaiset, mutta voitanee niitä kuitenkin käyttää vertailtaessa eri vuosia toisiinsa. Kuolleisuuden kohoaminen vuonna 99 johtui lähinnä influenssan, keuhkokatarrin ja keuhkokuumeen sekä keuhkotuberkuloosin aiheuttamien kuolemantapausten lisääntymisestä. ) Keskiväkilukua osoittavat tiedot on tarkistettu ja poikkeavat siis tämän julkaisun edellisissä vuosikerroissa olevista vastaavista tiedoista. Uppgifterna angående medelfolkmängden ha justerats och avvika således från motsvarande uppgifter i tidigare årgångar.