ASUKKAAN ÄÄNI TORVENA LÄHIDEMOKRATIALLE. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, Sanna Happonen & Päivi Hagman 2014

Transkriptio

1 ASUKKAAN ÄÄNI TORVENA LÄHIDEMOKRATIALLE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, Sanna Happonen & Päivi Hagman 2014 KUNTIEN MILLENIUMJULISTUS

2 1 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ASUKKAAN ÄÄNI TIEDONVÄLITYKSESTÄ JA LOPPUTULOKSESTA LÄHIDEMOKRATIAN LÄHTÖTILANNE POHJOIS-SAVOSSA Nilsiän Pitäjä ry ja neuvottelukunta, Kuopio Juankosken lähidemokratia-työryhmä ja Juankosken kaupunki Tuusniemen kylät ry ja Tuusniemen kunta Vehmersalmen kylät ry, Kuopio Karttulan kylätoiminta ry, Kuopio Maaningan kylät ry, Kuopio Kuopion kaupunki ja maaseutualueet Tärkeät yhteistyötahot Asukkaan ääni -hankkeessa ASUKKAAN ÄÄNI-HANKKEEN TIEDOTUSTYÖN MERKITTÄVIMMÄT SISÄLLÖT Alueellisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja foorumeita Kuntalain sallimat mahdollisuudet alueellisen demokratian edistämiseksi Sähköiset kanavat, kyläyhdistysten kautta tapahtuva vaikuttaminen, kyläparlamentit Maaseutuvaikutusten arviointi osana kuntaliitosta ASUKKAAN ÄÄNI-HANKKEEN JA PILOTTIALUEIDEN YHTEISTYÖN TULOKSET Palvelu- ja kehittämiskumppanuus tahtotila pilottialueilla Asukkaan ääni pilottialueiden näkemys Kuopion lähidemokratiamallista Kuopion kaupunginvaltuuston päätös Kuopion lähidemokratiamallin edistämisestä Osallisuuden kehittäminen Kuopion kaupunkiorganisaatiossa MITEN LÄHIDEMOKRATIATYÖ ETENEE POHJOIS-SAVOSSA?... 16

3 2 KUVIO 1. TIIVISTELMÄ ASUKKAAN ÄÄNI TIEDONVÄLITYKSESTÄ JA LOPPUTU- LOKSESTA ASUKKAAN ÄÄNI - HANKKEEN TIEDOTUSTA 1. vaihe: -Soveltuvien lähidemokratiamallien etsiminen/ tiedottaminen -Paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksien vahvistaminen -Kaupunki-maaseutu-vuorovaikutuksen lisääminen alueella -Lähidemokratiaseminaarit Kivennapa, Juankoski 2013 ja Tahko, Nilsiä Opintomatka Rovaniemi ja Kainuu Tiedotus pilotti-alueilla (Nilsiä, Maaninka, Karttula, Vehmersalmi, Juankoski ja Tuusniemi) ALUEIDEN AKTIVOITUMINEN -LÄHIDEMOKRATIAMALLIEN HAHMOTTELU JA PALVELUTUOTANNON MAHDOLLISUUKSIEN KARTOITUS 2. vaihe: -Alueen valmiuksien ja halun kartoitus toimijoiden vastuunottamisesta palvelujen tuotannossa - Alueiden lähidemokratiamallit osana Kuopiomallia välitetty tiedoksi Kuopion lähidemokratiamallin valtuusoaloitteen jatkovalmisteluun, Kuopion maaseutuohjelmaan ja Kuopion osallisuusohjelmaan - Kuopion liitoskuntien lähidemokratiapaneeli Maaseudun uudenlainen palveluntuotanto ja osallisuuspaneeli KUOPION KAUPUNKI, KUNTALIITOKSET JA OHJELMATYÖ 3. vaihe: -Kuopion ja lähialueiden lähidemokratiamallin kehittäminen Pilottialueiden näkemys Kuopion lähidemokratiamallista s Tulevat kuntaliitokset - Kuopion osallisuusohjelman eteneminen - Kuopion maaseutuohjelman eteneminen Asukkaan Ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa tiedonvälityshanke Aikataulu: Hallinnoija ja toteuttaja: Rahoittajat: Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, projektipäällikkö Päivi Hagman Pohjois-Savon ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (89 %) ja Kuopion kaupunki (11 %) Rahoittajille tarkoitettu loppuraportti toimitetaan erikseen vuoden 2015 alussa. Budjetti: Yhteistyökumppanit: Kuopion kaupunki, Etelä-Kuopion kylät ry, Itä-Suomen yliopisto, Maaseutupolitiikan YTR, Sydän Savon Maaseutupalvelu, Nilsiän neuvottelukunta ja Nilsiän Pitäjä ry, Karttulan seurantaryhmä ja Karttulan kylätoiminta ry, Maaningan kylät ry, Vehmersalmen kylät ry, Tuusniemen kunta ja Tuusniemen kylät ry, Juankosken kaupunki ja Juankosken kaupunki Lähidemokratiatyöryhmä, MTK Pohjois-Savo, Kuopion kansalaisopiston Koillis-Savon Alueopisto, Ylä-Savon Veturi ry, Viisari ry ja Kehittämisyhdistys Mansikka ry.

4 3 1 LÄHIDEMOKRATIAN LÄHTÖTILANNE POHJOIS-SAVOSSA Lähidemokratian mahdollisuuksien selvittäminen ja tiedonvaihto on erittäin tärkeää ja ajankohtaista alueellamme meneillään olevassa kuntarakenneuudistuksessa. Lähidemokratialla tarkoitetaan paikallista vaikuttamista, joka voi tapahtua julkisen sektorin päätöksenteon, kolmannen sektorin toiminnan tai vapaan kansalaistoiminnan kautta. Lähidemokratiaa on kaikki toiminta, jonka kautta kuntalaiset tuovat mielipiteitään ja näkemyksiään julki ja joka liittyy oman lähiympäristön asioiden hoitamiseen (Pohjolainen, P. Semmoinen yhteinen demokratia, jossa kuunnellaan kaikkia. ProGradu Itä-Suomen yliopisto). Hankeidea paikallisen vaikuttamisen eli lähidemokratian mahdollisuuksista lähti liikkeelle syksyllä 2012 paikallisista tarpeista sekä paikallisten asukkaiden ja yrittäjien aktiivisuudesta Nilsiässä. Nilsiäläiset ovat olleet lähtötilanteesta lähtien hankkeessa mukana kehittämisotteella. Nilsiän, Maaningan ja Karttulan asukkaat ja yrittäjät olivat aktiivisia jo heti hankkeen ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeen toteutuksen alkaessa myös Vehmersalmen, Tuusniemen ja Juankosken asukkaat aktivoituivat aluelähtöisesti. Alueiden asukkaat Vehmersalmella, Tuusniemellä, Juankoskella ja Karttulassa olivat huolissaan kuntaliitoksen vaikutuksista ja alueen yrittäjyyden ja paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksien heikkenemisestä kuntaliitostilanteissa. Maaningalla asukkaat suhtautuivat odottavasti kuntaliitoksen tuleviin vaikutuksiin. Tuusniemellä ja Juankoskella erityisesti kuntaliitosneuvotteluiden ajankohtaisuus sai asukkaat kiinnostumaan paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Lähes samanaikaisesti Asukkaan äänen kanssa alkuvuodesta 2013 käynnistyi Kylä lähtee! kylien kehittämishanke Ylä-Savon Veturin ja Keski-Suomen Viisari Leader-ryhmien alueilla. Hankkeen avulla etsittiin ratkaisuja kylille tärkeisiin asioihin, esimerkiksi kyläturvallisuuteen sekä tapahtumien ja palvelujen järjestämiseen. Lisäksi aktivoitiin kyliä ja yhdistyksiä tekemään paitsi omaehtoista kehittämistä myös yhteistyötä muiden kylien, yhdistysten sekä kuntien kanssa. Keskeinen teema oli lähidemokratian edistäminen. Kirjallisena tuotoksena syntyi; Lähidemokratiamalleja etsimässä kuuden kunta-kyläparin lähidemokratiaselvitys (Toim. Hyttinen, S., Ikäheimonen, M. & Kiiskinen, A. 2014). Yhdessä sovimme, että Kalakukko ry, Ylä-Savon Veturi ry ja Keski-Suomen Viisari ry tekevät yhteistyötä lähidemokratiaan liittyvän opintomatkan järjestämiseksi ja tiedon välittämiseksi hankkeiden aikana. Syksyllä 2013 toteutettiin yhteinen lähidemokratian opintomatka. Kaikkiaan 42 innokasta lähidemokratiamalleista kiinnostunutta pohjoissavolaista ja keskisuomalaista tutustui kolmen päivän ajan paitsi toisiinsa myös paikallisvaikuttamisen malleihin Rovaniemellä ja Kainuussa, joissa kummassakin on käytössä omanlaisensa mallit. Kalakukon alueelta Kuopion seudulta oli aktiivinen 11 hengen porukka kylien edustajia, kunnan ja kaupungin edustajia (Juankoski, Tuusniemi, Kuopio,) sekä Nilsiän neuvottelukunnan edustajia. Veturin alueelta oli 12 osallistujaa, jotka olivat pääosin Sonkajärven kyläparlamentin ja kyläyhdistysten edustajia. Viisarin alueelta oli 19 osallistujaa, jotka edustivat kuntia, kehittämisyhtiötä, kyläyhdistyksiä ja kyliin liittyviä hankkeita.

5 4 Osallistujilta löytyi jo konkreettista lähidemokratiatuntemusta, mm. Sukevan aluelautakunnan aluesihteeri Mirja Tonterilta ja Ritva Pihlajan lähidemokratiatyöryhmässä jäsenenä toimivalta Seija Korhoselta. Heidän esittelyjään lähidemokratiamalleista ja Sukevan aluelautakunnasta saimme kuulla linja-autossa (Partanen, M. Matkaraportti ). Lähidemokratiaan liittyvän opintomatkan myötä kuuden pilottialueen Nilsiän, Maaningan, Karttulan, Vehmersalmen, Tuusniemen ja Juankosken sekä Kuopion kaupungin yhteistyö ja vuorovaikutus paikallisen vaikuttamisen kehittämiseksi käynnistyi. Käsillä olevassa Asukkaan Ääni - torvena lähidemokratialle - julkaisussa tuodaan kootusti esille Asukkaan Ääni hankkeen avustamana syntynyt pilottialueiden yhteinen tahtotila (s. 10) sekä sen taustoja. Lisäksi esitellään myös Kuopion kaupunginvaltuuston päätös Kuopion lähidemokratiamallin edistämisestä (s. 13). Sähköinen julkaisu on lähetetty pilottialueiden edustajille, ohjausryhmälle, pilottialueiden kunnanjohtajille, valtuustoille ja hallituksille, yhteistyökumppaneille ja rahoittajille sekä Kalakukon hallituksen jäsenille. 1.1 Nilsiän Pitäjä ry ja neuvottelukunta, Kuopio Nilsiä ja Kuopio yhdistyivät vuonna Liitoshetkellä Nilsiän asukasmäärä oli 6528, joista noin 3800 asui Nilsiän kuntakeskuksessa. Nilsiään kuuluvat seuraavat 19 kylää; Ahmapuro, Haluna, Hipanlahti, Kinahmi-Konttimäki, Keyritty, Kirkonkylä, Lastukoski, Murtolahti, Niinimäki, Palonurmi, Pajulahti, Raati, Reittiö, Ranta-Sänkimäki, Siikajärvi, Sydänmaa, Sänkimäki ja Vuotjärvi. Lisäksi Tahkovuoren matkailualueelle on muodostunut vakinaisten asukkaiden kyläyhteisö. Nilsiän neuvottelukunta on yhdistymissopimuksen mukainen toimielin, joka toimii asiantuntijaelimenä ja osallistuu aluetta koskevien asioiden valmisteluun mm. antamalla lausuntoja yleensä Nilsiän aluetta koskevissa asioissa. Sillä ei kuitenkaan ole varmistettua suoraa yhteyttä päätöksentekoon ja sen toimikausi on määräaikainen 2016 asti. Neuvottelukunta myös valvoo yhdistymissopimuksen toteutumista. Nilsiän kyläparlamentin ja Nilsiän Pitäjä ry:n edustajat osoittivat Asukkaan Ääni -hankkeen ideointivaiheessa aktiivisuutta ja kiinnostusta lähidemokratian mahdollisuuksien selvittämiseksi ja toiminnan vahvistamiseksi paikallisella tasolla, ja siten Nilsiästä tuli yksi hankkeen pilottialueista. Nilsiän Pitäjä ry:n rooli on ollut kerätä tarpeita, toiveita ja ideoita kyliltä Nilsiän neuvottelukunnalle, jonka tehtävänä on ollut viedä ne kuultavaksi Kuopion kaupungin päätöksentekoon. Nilsiän neuvottelukunta antoi Asukkaan Ääni-hankkeen kannustamana Kuopion kaupunginhallitukselle lausunnon kuntalain kokonaisuudistuksesta, jossa se linjaa tarpeen alueelliselle toimielimelle lähidemokratian toteuttamiseksi. Vastaavanlaiset lausunnot lähidemokratian vahvistamiseksi antoivat myös Maaningan Kylät ry, Karttulan Kylät ry sekä erikseen vielä Kalakukko ry/ Asukkaan Ääni hanke.

6 5 1.2 Juankosken lähidemokratia-työryhmä ja Juankosken kaupunki Juankosken ja Kuopion kaupunginhallitukset tapasivat ensimmäisen kerran huhtikuussa 2013 ja ilmaisivat tahtotilan kuntaliitosselvityksen käynnistämiseksi. Päätös selvityksen käynnistämisestä tehtiin Kuntaliitos koskettaa 5000 asukkaan Juankoskea ja asukkaan Kuopiota, joiden keskustat ovat noin 60 km:n etäisyydellä toisistaan. Juankoskella on kolme taajamaa; Juankoski, Muuruvesi ja Säyneinen. Näissä kolmessa taajamassa tehtiin lähidemokratian tiedotus- ja selvitystyötä Muuruveden ja Säyneisen ollessa erityisen aktiivisia. Juankoski käynnisti samaan aikaan Yhteistyötä ja voimavaroja kylille-kurssin Kuopion kansalaisopiston Koillis-Savon alueopiston toteuttamana. Tämä kurssi toimi yhteistyössä Asukkaan Äänen kanssa tiedottaen vaikutusmahdollisuuksista kylillä. Juankoskella toimii seuraavat 13 kyläyhdistystä: Västinniemen nuorisoseura ry, Viitaniemen ja Hirvisaaren kylät ry, Muuruveden Kyläyhdistys ry, Ala-Siikajärven kylätoimikunta, Hyppyrimäen kylätoimikunta, Jouhtenisen kylätoimikunta, Jyrinlahden-Pisankosken kylätoimikunta, Kuntalan kylätoimikunta, Losomäen kylätoimikunta, Pitkämäen kylätoimikunta, Pelonniemen-Nousionmäen kylätoimikunta, Siikajärven kylätoimikunta, Säyneisen Kylätoimikunta. Juankosken kaupunginhallitus nimesi Juankoskelle kuntaliitosneuvottelujen tukemiseksi ja hankkeen myötävaikutuksesta lähidemokratiatyöryhmän, jonka tarkoitus on etsiä Juankoskelle sopiva lähidemokratiamalli kuntaliitoksessa sekä määritellä ne palvelut, jotka tuotettaisiin Juankoskella omalla budjettivallalla oman alueellisen toimielimen ohjaamana. Asukkaan Äänen projektipäällikkö Päivi Hagman pyydettiin ryhmään asiantuntijajäseneksi. Pääasiat lähidemokratiatyöryhmän työssä ovat osallisuuden ja paikallisvaikuttamisen varmistaminen kuntaliitoksessa sekä lähidemokratian kytkeminen kuntaliitosselvitykseen/liitosneuvotteluihin sekä maaseutuohjelmatyöhön Juankoskella. Lähidemokratiatyöryhmän kannustamana toteutettiin Juankoskella myös maaseutuvaikutusten arviointi kuntaliitokseen liittyen. 1.3 Tuusniemen kylät ry ja Tuusniemen kunta Tuusniemi oli hankkeen pilottialueista avainasemassa lähidemokratiamallin suunnittelussa kuntaliitosneuvotteluiden ajankohtaisuuden vuoksi. Poliittisesti sitoutumaton Tuusniemen kylät ry perustettiin ensisijaisena tarkoituksenaan toimia kyläläisten äänitorvena kuntaan päin sekä toisaalta olla mukana luomassa lähidemokratiaa mahdollisen kuntaliitoksen yhteydessä Kuopion kanssa. Tuusniemellä on kuntataajaman lisäksi seuraavat kahdeksan kylää; Etelä-Tuusniemi, Kojanlahti-Ruskila, Juurikkamäki, Paakkilan seutu, Tuusjärvi-Hiidenlahti, Koillis-Tuusniemi, Hauranki-Laukka-aho ja Lapinjärvi. Kuntaliitoksessa olisi yhdistynyt 2800 asukkaan Tuusniemi ja asukkaan Kuopio, joiden keskustat ovat noin 60 km:n etäisyydellä toisistaan. Tuusniemen kunnanvaltuusto kuitenkin hylkäsi yhdistymissopimuksen kokouksessaan Tuusniemeläiset loivat kuitenkin erittäin tärkeän pohjan lähidemokratian tietoisuudelle ja jalkauttamiselle Kuopioon, mistä muut liitosalueet/kylät voivat hyötyä jatkossa.

7 6 1.4 Vehmersalmen kylät ry, Kuopio Vehmersalmen kuntakeskus sijaitsee noin 50 km:n päässä Kuopion keskustasta. Noin 1970 asukkaan Vehmersalmi yhdistyi Kuopioon Vehmersalmeen kuuluvat Kirkonkylä ja seuraavat 11 kylää; Rytökylä-Salmenranta, Puutomäki, Räsälä, Miettilä, Enonlahti, Mustinlahti, Litmaniemi, Kohma, Kirmumäki, Haukijoki- Ritoniemi ja Roikka. Järjestötoiminta on vilkasta ja kylätoimikuntaverkosto kattaa koko Vehmersalmen alueen. Vuoden 2013 loppupuolella Vehmersalmen kylät ry päätti lähteä mukaan Asukkaan Ääni hankkeeseen ja maaliskuussa 2014 tehtiin osallistumisesta virallinen päätös vuosikokouksessa. 1.5 Karttulan kylätoiminta ry, Kuopio 3500 asukkaan Karttula yhdistyi Kuopion kaupungin kanssa vuodenvaihteessa Molempien kuntien valtuustot tekivät asiasta myönteisen päätöksen vuonna Karttulan asutus sijoittuu pääasiassa kolmeen taajamaan; kuntakeskukseen, Pihkainmäkeen ja Syvänniemelle. Karttulan kylätoiminta ry perustettiin vuonna 2011 tarkoituksena edistää mm. alueen asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta ja palvelujen säilymistä alueella sekä toimia asukkaiden yhteisten etujen valvojana. Sen jäseniä ovat seuraavat seitsemän kylää; Airakselan kyläyhdistys, Etelä-Karttulan kylät ry, Itä-Karttulan Riuttalan kylätoimikunta, Karttulan (Kirkonkylän) kylätoimikunta, Luvemäen kylätoimikunta, Pihkainmäen kyläyhdistys ja Syvänniemen kyläyhdistys ry. Karttulan kylätoiminta ry osoitti jo Asukkaan Ääni - hankkeen ideointivaiheessa aktiivisuutta ja kiinnostusta lähidemokratian mahdollisuuksien selvittämiseksi ja toiminnan vahvistamiseksi paikallisella tasolla. Kuntaliitoksen yhteydessä perustettu Karttulan seurantaryhmä myös haki tietoa lähidemokratiasta Asukkaan Ääni-hankkeen kautta ennen lakkautumistaan joulukuussa Maaningan kylät ry, Kuopio Maaningan kunnanvaltuusto ja Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyivät Maaningan ja Kuopion kuntaliitoksen vuonna 2012, minkä johdosta 3824 asukkaan Maaninka liittyy Kuopioon vuonna Maaningan kylät ry osoitti jo hankkeen ideointivaiheessa aktiivisuutta ja kiinnostusta lähidemokratian mahdollisuuksien selvittämiseksi ja toiminnan vahvistamiseksi paikallisella tasolla. Maaningan kylät ry toimii kaikkien maaninkalaisten kylien yhteisenä edunvalvojana. Maaningan keskustaajaman lisäksi siellä on seuraavat 10 kylää; Haapamäki, Haatala, Keskisaari-Pihtisalmi, Kinnulanlahti, Käärmelahti, Leinonlanlahti-Kurolanlahti-Pulkonkoski, Leppälahti, Tavinsalmi, Tuovilanlahti ja Vianta-Ahkionlahti.

8 7 1.7 Kuopion kaupunki ja maaseutualueet Vehmersalmen, Karttulan ja Nilsiän liittymisen myötä Kuopion asukasluku on kasvanut asukkaaseen. Väestöstä 85 % asuu keskeisellä kaupunkialueella ja 15 % maaseutualueilla. Pinta-alaltaan Kuopio on neliökilometriä, josta valtaosa sijoittuu maaseutualueille. 1.8 Tärkeät yhteistyötahot Asukkaan ääni -hankkeessa Hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet: - Sydän-Savon maaseutupalvelu - Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä - Tuusniemen kunta ja Juankosken kaupunki - Kuopion kansalaisopisto, Koillis-Savon alueopisto - Ylä-Savon Veturi ry ja Viisari ry / Kylä lähtee - hanke - Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kuopion kaupunki myös hankkeen rahoittajina 2 ASUKKAAN ÄÄNI-HANKKEEN TIEDOTUSTYÖN MERKITTÄVIMMÄT SISÄLLÖT 2.1 Alueellisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja foorumeita Alueelliset vaikutuskeinot voivat olla hyvin erilaisia ja vaihtelevat palaute- ja mielipidefoorumeista järjestäytyneisiin ja budjettivaltaa omaaviin toimielimiin. Edelleen toimielinten järjestäytymisessä voi olla eroja sen suhteen, valitaanko jäsenet poliittisin vai ei-poliittisin perustein. Asukkaan Ääni-hankkeen vaiheessa 1 tavoitteena oli soveltuvien lähidemokratiamallien etsiminen. Pilottialueilla esiteltiin ja tuotiin tietoa Valtioneuvoston selvitystyöstä Alueellista demokratiaa (Sandberg, S. & Pihlaja, R. 2012), jossa esitellään 63 erilaista Suomessa käytössä olevaa tai ollutta alueellisen demokratian mallia. Alueellisia toimielimiä on perustettu kaikenkokoisiin kuntiin (alle 2000 yli asukasta). Kunnat, joissa toimielin toimii, ovat pinta-alaltaan keskimääräistä suurempia (2188 km², koko maa 944 km²), asukasluvultaan keskiarvoa suurempia (mediaani 13964, koko maa 6152 as,) ja asukastiheydeltään keskimääräistä pienempiä (51 as./km², koko maa 57 as./km). Käytössä on 23 erilaista toimielimen nimeä, joista yleisimmät ovat kylien neuvottelukunnat ja kyläneuvostot sekä aluetoimikunnat. Pisimpään toimineiden (Orimattila, Rovaniemi, Sonkajärvi) juuret ovat 1980-luvun vapaakuntakokeilussa. Toimielimistä 24 on perustettu kuntaliitoksen yhteydessä, ja moni niistä on jäämässä siirtymäkauden ilmiöksi vailla pysyvää toimintaa. (Sandberg & Pihlaja 2012, ) Alueelliset toimielimet (63 kpl) voidaan jakaa keskustelufoorumeihin (90 %) ja toimivaltaisiin elimiin (10 %). Keskustelufoorumeiden joukko on tehtävien ja toimintasääntöjen perusteella hyvin heterogeeninen. Sen vuoksi alueellisen toimielimen ja kunnan välisen

9 8 kumppanuuden muodon perusteella toimielimet on selvityksessä jaettu kolmeen ryhmään, jotka paremmin kuvastavat kumppanuuksien eroja. Alueellisista toimielimistä 62 % toimii keskustelukumppanuuden tasolla eli toimii kunnan ja asukkaiden tiedonvaihdon foorumina. Noin 30 % toteuttaa suunnittelu- ja kehittämiskumppanuutta eli toimielimellä on rooli esim. budjetin tai joidenkin alueen palvelujen suunnittelussa tai konkreettinen ote alueen omaehtoiseen kehittämiseen. Loput toimielimistä yltävät palvelukumppanuuteen eli edellisten tehtävien lisäksi myös järjestävät alueen palveluja. Suuremman päätös- ja toimivallan toimielimet ovat Mikkelissä Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnat, Naantalin saaristolautakunta, Orimattilan kyläjohtokunnat, Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta, Savonlinnan aluejohtokunta sekä Sonkajärven Sukevan aluelautakunta. (Sandberg & Pihlaja ) 2.2 Kuntalain sallimat mahdollisuudet alueellisen demokratian edistämiseksi Kuntalain uudistuksen, joka alkoi vuonna 2012, yhtenä kärkitavoitteena on lisätä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnanosahallintoa koskevien uudistusten tarve on noussut esille erityisesti kuntaliitosten yhteydessä. Tavoitteena lakiuudistuksessa on vahvistaa lähidemokratiaa, mutta kirjaamalla se lakiin mahdollistavasti, ei pakottavasti. Kuitenkin jo nykyinen kuntalaki sallii melko pitkällekin viedyn alueellisen toimielimen toiminnan. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista säädetään kuntalain (365/1995) :ssä 27: Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua, sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä Kuntalain 18 :ssä säädetään toimielinten kokoonpanosta seuraavaa: Valtuusto voi päättää: 3) että kunnan osa-alueen alueita hoitamaan asetetun toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä ja että jäsenten asuinpaikan tulee olemaan asianomaisella osa-alueella Hallituksen uudessa kuntalakiesityksessä (annettu ) täydennettäisiin säädöksiä kunnan käytettävissä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien edistämiseksi sekä kannustettaisiin kuntia tarjoamaan monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Uutena velvoitteena kuntalaissa olisi nuorisovaltuuston tai vastaavan asettaminen sekä vanhus- ja vammaisneuvoston sääntelyn siirtäminen

10 9 erityislaeista kuntalakiin. Kunnan viestintää ehdotetaan säädettäväksi siten, että säädökset kattaisivat koko kunnan toiminnan ja niissä otettaisiin huomioon sähköiset toimintatavat. Kunnan tiedottamisvelvoite koskisi koko kunnan toimintaa ja uutena velvoitteena säädettäisiin muun muassa keskeisten kunnan toimintaa ja palveluja koskevien tietojen ja päätöksentekoon liittyvien asiakirjojen saatavuudesta yleisessä tietoverkossa. Toimielinten asettamisesta säädettäisiin suurelta osin voimassa olevan kuntalain mukaisesti eli mahdollistavasti. Uutena asiana laissa ehdotetaan säädettäväksi alueellisten toimielinten tehtävistä. Valtuusto voisi asettaa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia tai alueellisia toimielimiä voitaisiin asettaa vain tietyille kunnan osa-alueille. Valtuusto voisi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valittaisiin osa-alueen asukkaiden esityksestä. Laissa määriteltyinä tehtävinä olisi kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Alueellisella toimielimellä tulisi myös olla mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Muut alueelliselle toimielimelle asetettavat tehtävät määrittelisi valtuusto hallintosäännössään. Esitys ei mahdollistaisi vaaleilla valittavia alueellisia toimielimiä, vaan siihen vaadittavat lainsäädäntömuutokset on tarkoitus valmistella siten, että ne mahdollistaisivat alueellisten toimielinten valitsemisen vaaleilla ensimmäisen kerran vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. 2.3 Sähköiset kanavat, kyläyhdistysten kautta tapahtuva vaikuttaminen, kyläparlamentit Sähköisten vaikuttamiskanavien ja osallistumismuotojen kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tärkeä osa-alue, johon kuntalain kokonaisuudistuksessakin kiinnitetään huomiota. Myös Kuopion kaupungin strategisena tavoitteena on parempi vuorovaikutus kaupungin toimijoiden ja asukkaiden välillä, esimerkkinä otakantaa.fi-palvelun avulla. Kyläyhdistykset ja niiden aluekohtaiset kattojärjestöt ovat yksi väylä saada alueen asukkaiden ääni kuluviin, esimerkiksi nimeämällä näistä järjestöistä edustaja/edustajia lähidemokratia-toimielimeen, kuten esimerkiksi kyläparlamenttiin tai enemmän päätösvaltaa omaavaan toimielimeen. Kyläparlamentit ja kyläyhdistysten keskustelufoorumit voivat olla väylä yhteisen tahtotilan ja yhteisten tarpeiden löytämiseen sekä aloitteiden tekemiseen kunnan tai kaupunginhallinnon tiedoksi. Kyläparlamenttien ja keskustelufoorumien ongelmana on Valtioneuvoston selvitystyön mukaan ollut riittämätön vaikutusvalta asioihin jo valmisteluvaiheessa. Toisaalta, jos kunta on aidosti toiminnan takana ja arvostus molemminpuolista, myös keskustelufoorumilla voi olla vaikutusvaltaa asioihin. (Sandberg & Pihjala 2012, 115.)

11 Maaseutuvaikutusten arviointi osana kuntaliitosta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ( ) mukaan maaseutuvaikutusten arvioinnissa tunnistetaan ja kuvataan politiikan aiheuttamat merkittävät maaseutuvaikutukset. Se on prosessi, joka tulee olla osa päätöksenteon valmistelua, toteuttamista ja arviointia. Sitä tarvitaan alueellisen tasa-arvon toteutumiseen ja maaseudun tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Tuusniemellä ja Juankoskella toteutettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tarjoamana työpajana maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) huhtikuussa 2014 yhteistyössä Asukkaan Ääni hankkeen kanssa ja selvitettiin siten lähidemokratian tarpeita jo etukäteen ennen kuntaliitosta. Tuusniemellä aktiivisin toimija oli Tuusniemen Kylät ry, joka on seitsemän kyläyhdistyksen muodostama kattoyhdistys. Juankoskella arviointi toteutettiin lähidemokratiatyöryhmän, hankkeen ja Juankosken kaupungin kanssa. Työpajoihin osallistui luottamushenkilöitä, virkamiehiä, yrittäjiä, järjestötoimijoita ja asukkaita. Työskentelyn pohjana olivat kuntaliitosselvitykset, mutta yhdistymissopimusluonnoksia ei ollut käytettävissä. Tämän vuoksi selvityksen pohjalta ei ollut mahdollista tehdä erityisiä johtopäätöksiä siitä, miten maaseutunäkökulma on suunniteltu huomioitavan alueella. Työpajoissa keskityttiin siten pohtimaan jatkotyössä ja toiminnassa maaseudun näkökulmasta tärkeitä huomioitavia asioita. 3 ASUKKAAN ÄÄNI-HANKKEEN JA PILOTTIALUEIDEN YHTEISTYÖN TULOKSET 3.1 Palvelu- ja kehittämiskumppanuus tahtotila pilottialueilla Kaikki pilottialueet ovat olleet mukana rakentamassa asukkaista lähtevää paikallisen vaikuttamisen tai lähidemokratian mallivaihtoehtoa alueiden ja Kuopion välille. Myöskin kaikki pilottialueet ovat hyväksyneet yhden yhteisen esityksen paikallisen vaikuttamisen mallivaihtoehdoksi. Esitys mallivaihtoehdosta on keväällä 2014 lähetetty Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenille ja lautakunnille. Tässä mallissa keskeisinä asioina ovat (asiat on avattuna kohdassa 3.2. s. 12): 1. kustannustehokkuus 2. kestävä kehitys 3. asiakastyytyväisyys 4. alueen osallisuus ja yrittäjyys 5. tärkeässä roolissa aluesihteeri ja talouspäällikkö Kuopio tarvitsee vahvat ja vastuuta ottavat maaseutualueet. Maaseutualueet tarvitsevat alueisiinsa luottavan keskushallinnon, joka on valmis jakamaan tarvittavaa toimi- ja budjettivaltaa niille alueille, jotka ovat valmiina kantamaan vastuuta ja kehittämään omia alueitaan yhteistyössä Kuopion kanssa. Lähidemokratian toteuttamiseksi tarvitaan yhteinen ja yhtenäinen malli, jonka pääperiaatteita mallin luonnosteluvaiheessa ovat: kunnan alueiden tasapuolinen kehittäminen ja yhteistyö maaseudun elävyyden, asuin- sekä yrittämisen ja työmahdollisuuksien kehittäminen

12 11 alueellinen toimielin, joka kannustaa kehittämään ja osallistumaan lähidemokratian edistäminen kestävä kehitys, järkevä ja taloudellinen palvelutuotanto aluelähtöisesti Näitä periaatteita tulee Kuopion kaupungin ja lähialueiden eri toimijoiden välillä avoimesti ja yhteistyössä työstää ja syventää konkreettisen mallin rakentamisvaiheessa, jotta ne tukevat mallia. 3.2 Asukkaan ääni pilottialueiden näkemys Kuopion lähidemokratiamallista Asukkaan Ääni hankkeen pilottialueista Nilsiä on kiinnostunut alueellisen vaikuttamisen mallista, jossa tavoitteena on painotus kehittämiskumppanuudessa. Muut pilottialueet Vehmersalmi, Karttula, Maaninka, Juankoski ja Tuusniemi ovat kiinnostuneet mallista, jossa tavoitteena on painotus palvelukumppanuudessa. Liitoskuntien paneelissa , Nilsiässä esitettiin luonnostelua niistä lähipalveluista (alla taulukko 1.), joita lähidemokratiamallin mukaisesti järjestettäisiin tai tilattaisiin alueelta lähtöisin: Taulukko1. Lähipalvelut lähidemokratiamallin mukaisesti

13 12 Alla olevassa kuviossa 2. esitetään pilottialueiden näkemyksen mukaiset alueellisen demokratian eri osapuolten roolit ja tehtävät. Kylien yhteenliittymät/toimijat toimivat käynnistäjänä ja moottorina aktivoimalla aluetta, toimijoita ja yrittäjiä palveluntuotantoon sekä yhteistyöhön. Lisäksi kylien yhteenliittymät ehdottavat jäseniä aluelautakuntaan. Aluetoimielin toimisi mallin mukaan lähidemokratian toteuttajana, joko kehittämiskumppanuuden tai palvelukumppanuuden tasolla. Sillä olisi omat vastuutehtävät sekä toimi-ja budjettivalta niihin. Kuopion kaupunginvaltuusto vahvistaisi mallin mukaan jäsenet alueelliseen toimielimeen. KYLÄT RY/TOIMIJAT RY YHTEENLIITTYMÄ Jäsenet aluelautakuntaan Tekemisen demokratia Yrittäjien aktivointi Palveluntuotanto uudella tavalla: yhteistyössä 3:nnen, yksityisen ja julkisen sektorin kanssa = MAASEUDUN OSALLISUUS JA ELINVOIMA ALUETOIMIELIN (aluelautakunta tai - johtokunta, perustuen kuntalakiin) Tilaaja, tuottaja, järjestäjä, aktivoija Lähidemokrartian toteuttaja 1) Palvelukumppanuus 2) Kehittämiskumppanuus Kuopion keskushallinnon kanssa VASTUUTEHTÄVÄT: Tarkoituksenmukainen TOIMI- ja budjettivalta Aletaan miettia uusia ja taloudellisia palveluratkaisuja yhdessä KUOPIO KESKUSHALLINTO Ei tukehdu suurkuntana Elävä maaseutu = BRÄNDI Toteuttaa aluevastuita lähidemokratian alueellisten toimielinten kautta Vahvistaa jäsenet alueellisiin toimielimiin Kuvio 2. Pilottialueiden näkemys eri osapuolten roolista ja tehtävistä Pilottialueiden tavoitteet ja painotukset mallin luomisessa ovat olleet: 1. Kustannustehokkuus: Tulevaisuudessa syntyvän hyvinvointivajeen vuoksi kuntien rahat eivät tule riittämään kaikkiin palveluihin. Tarvitaan paikallisia uusia konsepteja palvelujen tuotannossa. Suuruuden ekonomiassa eivät palvelut myöskään aina toteudu asiakkaiden toivomalla tavalla, vaan palveluja voidaan tuottaa ja järjestää järkevästi ja taloudellisesti myös lähellä pienten toimijoiden toimesta sekä yksityissektorilla että kolmannella sektorilla. Tällöin hyödynnetään pienten paikallisten toimijoiden joustavuutta ja paikallistuntemusta sekä asiakaslähtöisyyttä. Asukkaiden arkielämässä tärkeitä, mutta keskushallinnon näkökulmasta mahdollisesti pieniä asioita halutaan hoitaa paikallistuntemuksen pohjalta. Kaikkia pieniä käytännön asioita ei kannata hoitaa keskushallinnon kautta.

14 13 2. Kestävä kehitys: Kuten maaseutuvaikutusten arvioinnin ohjeistuksessa mainitaan, kuntaliitoksen maaseutuvaikutukset voivat kohdistua ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen, elinkeinoihin, työhön, osaamiseen, asumiseen, palveluihin infrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja yhteyksiin, vetovoimatekijöihin, kilpailukykyyn, kansalaisten osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Maaseudun osallisuuden kehittäminen ja toimijoiden osaamisen ja resurssien hyödyntäminen palvelujen tuotannossa on kestävän kehityksen mukaista ja alueiden välisen tasa-arvon edistämistä, sillä se lisää asuin- ja työmahdollisuuksia sekä yrittämisen mahdollisuuksia. 3. Asiakastyytyväisyys: Asiakas- ja asukastyytyväisyyttä voidaan usein parantaa, kun päätöksenteko tapahtuu lähellä niitä ihmisiä, joita päätökset koskevat. Paikalliset pienten toimijoiden palvelut voivat joustavuudellaan ja nopeudellaan parantaa asiakastyytyväisyyttä. Osallisuuden kokeminen lisää asukastyytyväisyyttä. 4. Osallisuus ja alueen yrittäjyys: Osallisuuden ja yrittäjyyden mahdollisuuksia voidaan parantaa esimerkiksi kyläsuunnittelulla ja infrastruktuurin kunnossapidolla (tiet ja sähköiset palvelut). Paikallisia yrittäjiä ja kolmatta sektoria on kannustettava ja aktivoitava palvelujen kehittämiseen ja tuotantoon. Alueen aktivoituminen niin kehittämis- kuin palvelukumppanuudenkin luomiseksi lisää alueen osallisuutta ja elävyyttä. Vuorovaikutusta tulee kehittää avoimemmaksi kylien ja hallinnon välillä. Paikallisten toimijoiden käyttäminen palveluntuotannossa parantaa heidän taloudellisia toimintaedellytyksiään sekä lisää alueen työllisyyttä ja kilpailukykyä. 5. Aluesihteerin ja talouspäällikön tärkeä rooli: Alueellisen toimielimen ja keskushallinnon välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen onnistumisen edellytys on osaava ja resursseiltaan riittävä aluesihteerin/esittelijän toimi. Suomessa aiemmin toimineet ja edelleen toimivat alueelliset toimielimet ovat esimerkillään osoittaneet, että käsiteltävien asioiden ja kokousten käytännön valmistelu- ja dokumentointityöhön tarvitaan riittävästi resursseja, eikä vaativien tehtävien hoitamista voida edellyttää hoidettavan vapaaehtoisvoimin (Sandberg & Pihlaja 2012, 116). 3.3 Kuopion kaupunginvaltuuston päätös Kuopion lähidemokratiamallin edistämisestä Kuopion kaupunginvaltuusto teki päätöksen Kuopion lähidemokratiamallin kehittämisestä. Taustalla oli maaseutualueilla noussut voimakas keskustelu ja tiedottaminen lähidemokratian tarpeesta varsinkin kuntaliitostilanteissa. Prosessi alkoi kuuden valtuustoryhmän allekirjoittamasta valtuustoaloitteesta, jossa perustellaan lähidemokratian tarvetta sillä, että kaupungin laajentuminen ja uusien liitosalueiden aluekeskukset johtavat tarpeeseen muuttaa keskuskaupungin totuttuja toimintatapoja. Erityisesti kuntalaisten arkea lähellä olevien asioiden hoitamisen joustavuus ja tehokkuus sekä osaava maaseutusuunnittelu ovat tärkeitä asioita lähidemokratian kehittämisessä. Aloitteen mukaan lähidemokratiamallin luomisessa on otettava oppia jo liittyneiden kuntien kokemuksista ja malli on otettava mukaan käynnissä oleviin kuntaliitosprosesseihin. Valtuustoaloitteen mukaan lähidemokratiamalli ei kuitenkaan voi tarkoittaa aluelautakuntia tai valtuustoja, sillä päällekkäisiä byrokratian rakenteita ei kannata rakentaa. Valmistelijat kehittämisjohtaja Heikki Helve ja talouspäällikkö Riitta Kokkonen antoivat valtuustoaloitteesta lausunnon kaupunginhallitukselle. Sen mukaan Vehmersalmen ja

15 14 Karttulan kuntaliitoksissa ei ollut mukana varsinaista lähidemokratiamallia, vaan kuntaliitossopimuksen mukaiset seurantaryhmät. Nilsiän kuntaliitoksessa vuonna 2013 perustettiin Nilsiän neuvottelukunta, joka on antanut lausuntoja mutta sillä ei ole ollut itsenäistä päätösvaltaa. Lausunnon mukaan kokemus on osoittanut, että olisi ainakin tarpeen kytkeä neuvottelukunta kiinteämmin kunnan johtamis- ja päätöksentekojärjestelmään, sillä paikallisen asiantuntemuksen saaminen asioiden valmisteluun varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tärkeäksi ja hyödylliseksi. Maaningan kuntaliitoksessa, joka toteutuu vuoden 2015 alussa, on sovittu otettavaksi käyttöön neuvottelukuntajärjestelmä. Maaningan kohdalla on myös huomioitava, että yhdistymishallitus toimii pidemmän aikaa ja se on ollut tärkeä lähidemokratian kanava jo ennen liitosta. Lausunnon mukaan Kuopio haluaa rakentaa oman mallinsa ja toimintatapansa lähidemokratiaan, jolloin ihmistä lähellä olevat asiat voidaan hoitaa joustavasti ja helposti, usein myös taloudellisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Luotava malli on oltava myös kaikkien alueiden käytössä, joista alkuvaiheessa luontaisia toiminnan kokeilualueita ovat Kuopioon viime vuosina liittyneet ja liittymässä olevien kuntien ja kaupunkien alueet. Mahdollisuuksia on tarkasteltava ilman rinnakkaisorganisaatioiden luomista ja samalla tulee varmistaa kaupunkilaisten yhdenvertainen kohtelu. Mallin tulee myös soveltua heti alusta kaikille kaupungin liitosalueille ja jatkossa myös muilla alueille, mikäli sille esiintyy tarvetta. Lausunnossa mainitaan edelleen, että Kuopio-mallin rakentamisesta tulee käydä avoin keskustelu. Sen luomisen tulee tapahtua yhteistyössä kaupunkilaisten, eri kansalaisjärjestöjen, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Kuopion kaupunki ottaa vetovastuun asian valmistelusta ja määrittelee siihen vastuutahon ja prosessin, joka tapahtuu hyvän vuoropuhelin periaatteella eri toimijoiden suuntaan. Mallin valmistelussa ovat tiiviisti mukana jo aikaisemmin Kuopioon liittyneet alueet ja uudet liittyvät kunnat. Pohjaa lähidemokratiamallin määrittelytyölle antavat valmistelussa oleva Kuopion vaikuttamisen ja kansalaistoiminnan ohjelma, osallisuuskyselyn tulokset, Asukastupa ja kylätaloverkoston kehittämissuunnitelma, Asukkaan ääni hankkeen paikallisdemokratian malleja läpikäyvän hankkeen tulokset, Osallisuushanke Salli, Otakantaa.fi palvelun soveltamismahdollisuuksien arviointi, avustustoiminnan kokemukset sekä asiakaspalvelupisteiden ja viestinnän lähidemokratian kehittämistä tukevat kokemukset. Valmistelun tavoitteena on luoda Kuopioon soveltuva malli, jossa hyödynnetään soveltuvin osin eri puolilla Suomea onnistuneita käytäntöjä. Tavoitteena tulee olla paikallisaktiivisuuden lisääminen oman elinympäristönsä kehittämiseen, vahvistaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskeviin hyvinvointia lisääviin toimiin, keventää hallintoa ja byrokratiaa arjen kannalta pienten, mutta arjen sujumiseen suuresti vaikuttavien asioiden paikallisessa hoitamisessa, nopeutta eri prosesseja, kuten kaavoitusta ja hyödyntää kaupungin kehittämisessä lisääntyvää yhteistyötä yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Lähidemokratiamallissa tullaan korostamaan joustavuutta, pitkäjänteistä sitoutuneisuutta sen toimintaan ja paikallislähtöisyyttä. Tavoitteena on mahdollisimman vähäisellä byrokratialla ja hallinnolla osoittaa määriteltäviin tehtäviin tarvittavaa taloudellista resurssia ja päätösvaltaa sille alueelliselle lähidemokratiaa toteuttavalle toimielimelle, joka yhteistyössä prosessin aikana määritellään.

16 15 Kuopio mallin kehittäminen lähidemokratian vahvistamiseksi tullaan valmistelemaan siten, että se valmistuu viimeistään huhtikuun 2016 loppuun mennessä. Näin ollen se on hyödynnettävissä vuoden 2017 alussa voimaan mahdollisesti astuvissa kuntaliitoksissa ja joka tapauksessa alueilla, jotka ovat jo Kuopioon liittyneet, jos se koetaan alueilla tarpeelliseksi. Valmisteltu malli tullaan esittämään mahdollisesti vuoden 2017 alusta Kuopioon yhdistyvien kuntien ja kaupunkien valtuustoille siten, että se on mahdollista hyväksyä kesäkuun loppuun mennessä ja siten sen vaikutus voidaan huomioida vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä. 3.4 Osallisuuden kehittäminen Kuopion kaupunkiorganisaatiossa Osallisuus tuodaan vahvasti esille Kuopion kaupungin strategiassa Kuopion osallisuusohjelman avulla pyritään parantamaan asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja palveluihinsa. Ohjelmassa määritellään tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet, joilla osallisuutta pyritään parantamaan. Yhtenä osa-alueena tässä on myös kaupungin henkilöstön tiedon lisääminen osallisuuden huomioimisesta kaupungin palveluissa. Osallisuuskyselyssä 2013 asukkaat esittivät tavoitteita osallisuuden kehittämiselle. Kuopion kaupunkiorganisaation tavoitteita osallisuuden kehittämisessä ovat seuraavat asiat: 1 Henkilöstö osaa käyttää osallistavia menetelmiä 2 Osallisuus on osa kaikkea suunnittelua 3 Osallisuus on osa kaikkea päätöksentekoa 4 Osallisuuden toteuttaminen on suunniteltua 5 Osallisuuden toteuttamista seurataan Osallisuuden kehittämisen etenemissuunnitelman mukaan osallisuuden kehittämisessä on kolme osa-aluetta. Yhtenä osa-alueena kaupungin eri yksiköistä valittavat osallisuusvastaavat koulutetaan osallisuuden menetelmien käyttämiseen ja jalkauttamiseen omassa yksikössään. Toisena toimenpiteenä järjestetään työpajamaiset koulutukset lokakuusta 2014 alkaen osallisuusvastaaville, palvelualuepäälliköille (osallistuminen toivottavaa) ja kaikille halukkaille kaupungin työntekijöille. Kolmantena osa-alueena on osallisuutta koskeva viestintä, jonka kanavina toimivat kaupungin toimintakäsikirja, Osallistuja vaikuta-verkkosivut, kaupungin henkilöstön intra, projektityö- ja osallisuusverkostojen alusta sekä osallisuusvastaavien tapaamiset. Vuodelle 2015 suunniteltuja toimenpiteitä ovat osallisuuden työkalupakin kokoaminen kaupungin henkilöstön käyttöön sekä seuranta- ja arviointijärjestelmä (Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta ).

17 16 4 MITEN LÄHIDEMOKRATIATYÖ ETENEE POHJOIS-SAVOSSA? Kuopion kaupunginvaltuuston päätös antaa pohjan lähidemokratian toteutumiselle ja velvoittaa lähidemokratian työryhmätyön käynnistämiseen. Asia otettaneen Kuopion Osallisuus-ohjelmaan maaseudun osallisuuden toteuttamiseksi. Samalla lähidemokratian kehitystyö liitetään osaksi Juankosken ja Maaningan kuntaliitosprosesseja. Niiden yhdistymishallitukset omalta osaltaan voivat edistää lähidemokratian huomioimista kuntaliitoksen yhteydessä. Kuopion maaseutuohjelman tavoite on edistää kylien kehittämistä ja ohjata resursseja maaseudun asukkaiden ja yrittäjien tarpeiden mukaisesti. Tarkoitus on tiivistää kaupungin ja maaseututoimijoiden yhteistyötä suunnittelu-, kehittämis- ja palvelutuotannon työssä. Kuopion maaseutuohjelmassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan kauden puolivälissä maaseutukatsauksessa. Kaikilla kolmella Pohjois-Savon Leader-ryhmällä, Mansikalla, Kalakukolla ja Ylä-Savon Veturilla on ohjelmakauden kehittämisstrategioissa yhtenä tavoitteena lähidemokratian vahvistaminen ja edistäminen. Leader-ryhmät ovat ideoiden eteenpäin viejiä ja rahoittajia paikallisen vaikuttamisen kehittämisen ja maaseudun uudenlaisen palveluntuotannon kentässä. Keskeisinä kysymyksinä on mm., miten kylät ja kyläläiset voivat vaikuttaa kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon omissa, kyläläisille tärkeissä asioissa? Miten lisätään ja vahvistetaan edelleen tärkeää kylä-kunta yhteistyötä? Toimiva esimerkki tästä löytyy jo Pohjos-Savosta Suomussalmelta, jossa kunnan ja kyläyhdistyksen yhteinen yhdistys Suomut ry koordinoidusti hoitaa pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja palkanmaksuun liittyvät hallinnolliset tehtävät kaikkien työllistävien osapuolien osalta. Entäpä minkälaisia uusia toimintatapoja ja malleja uusi teknologia mahdollistaa paikallisessa vaikuttamisessa? Asukkaan Ääni-hanke osoittaa, että kiinnostusta lähidemokratian kehittämiseksi on sekä maaseutumaisilla pilottialueilla että Kuopion kaupunkiorganisaatiolla. Selkeämpänä näkemyserona lienee aluetoimielimen painoarvo ja muoto. Asukkaan Ääni-hanketta seuranneen tutkija Maija Halosen (Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto) arvioi hankkeen aikana käytyjen keskustelujen pohjalta, että tehokkaimmin asiat edistyvät silloin, kun neuvottelupöydän ääressä on ratkaisukeskeisiä henkilöitä, (riippumatta lähtökohtaisesta saman mielisyydestä) joilla on myös mahdollisuutta, halua ja asemaa vaikuttaa muutokseen. Kehittäjätyyppistä välittäjäorganisaatiota tarvittaneen edelleen, mutta sekä kaupunkiorganisaatiossa että pilottialueilla olisi tarpeen selkeyttää kunkin osallistujan roolia tulevassa lähidemokratiamallissa sekä painottaa pitkällä tähtäimellä sitoutumiseen mahdollistavia ratkaisuja (esim. valmiiden vuorovaikutuspolkujen rakentaminen, riittävät resurssit). Konkreettinen mallin rakentaminen eli esimerkiksi osallistujien, sisältöjen ja toimintatapojen yksilöiminen vaatii vielä työtä ja ponnisteluja. Pilottialueiden tahtotila on hyvin yhteneväinen, mutta alueiden aktiivisuus ja konkreettisten suunnitelmien tekemisen taso vaihtelee. Tulevaisuus näyttää millaiseksi Kuopion lähidemokratiamalli muotoutuu.