Työllisyydenhoito kunnissa nyt ja tulevaisuudessa. Tommi Eskonen, Kuntaliitto Karikoista kartalle työllisyydenhoidon seminaari Raahe 8.5.

Transkriptio

1 Työllisyydenhoito kunnissa nyt ja tulevaisuudessa Tommi Eskonen, Kuntaliitto Karikoista kartalle työllisyydenhoidon seminaari Raahe

2 Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa Resurssit julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseen ovat TE-toimistoilla Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja erikseen sovittavalla tavalla myös työllistymistä edistävistä palveluista Kunnille ollaan siirtämässä lisää vastuuta pitkäaikaistyöttömien toimeentuloturvasta (ja mahdollisesti myös palvelujen järjestämisestä) Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan yhdessä muiden työelämäosallisuutta lisäävien palvelujen kanssa Uutena aiheena agendalle on noussut osallistava sosiaaliturva, jonka rooli kokonaisuudessa on vielä epäselvä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

3 Kuntien velvoitteet Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet» Ikääntyvien työllistämisvelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 1 & 2 )» Aluevelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 3 & 4 )» Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)» Työmarkkinatuen rahoitus (Työttömyysturvalaki)» Työttömien terveyden edistäminen Kunta voi tuottaa myös muita, täydentäviä palveluita. Määrittyvät poliittisen tahdon mukaan. Julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tarjotaan TEtoimistoissa työnvälityspalveluita, tieto- ja neuvontapalveluita, osaamisen kehittämispalveluita sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita. Julkiseen työvoima- ja yrityspalveluun kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntijaarvioinnit sekä lain mukaiset tuet ja korvaukset Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

4 Työllisyyden edistäminen kunnissa Elinkeinopolitiikka ja uusien työpaikkojen stimulointi mm. yritysten toimintaympäristöä kehittämällä ja turvaamalla paikallisesti riittävän monipuolinen elinkeinorakenne Vapaaehtoiset toimet työllisyydenhoidossa» Työvoiman palvelukeskus» Projektit» Säätiöt» Sosiaaliset yritykset» Muu kolmas sektori» Palkkatuen kuntalisä» Työ- ja harjoittelumahdollisuudet» Maahanmuuttajien tuki» (Nuorten) työpajat Kunnat merkittäviä työnantajia -> työnantajarooli» Palkkatuettu työ, työkokeilut, oppilaitosharjoittelut, kuntouttava työtoiminta kunnan organisaatiossa» Haasteita ja uhkakuvia Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

5 Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TEtoimistot vastaavat julkisista työvoimapalveluista ja kunnat mm. sosiaali- ja terveyspalveluista Kunnat kohtaavat taantuman nurjat puolet paikallistasolla inhimillinen ja taloudellinen ulottuvuus Työttömyyden pitkittyessä odotukset kuntien väliintulolle kasvavat vastuu työllisyyspalveluista ja niiden on rahoituksesta edelleen valtiolla Kuntien toimintamahdollisuudet ovat rajallisia ja uhkaavat edelleen kaventua (keinovalikoima, taloudelliset resurssit, työtilaisuudet, asiakasohjaus ) Kuinka vastuu, valta ja resurssit tosiasiassa jakautuvat? Voiko ratkaisuna olla yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja tiivis yhteistyö paikallistasolla? Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

6 Työllisyyden edistäminen kunnissa Visualisointi elinvoimapolitiikan tueksi

7 Työllisyyspalvelujen jatkumo kunnissa Esiopetus Päivähoito Peruskoulutus Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Oppisopimuskoulutus Rekry-koulutus Rekrytointipalvelut Henkilöstön vuokraus KV-rekry Perusvalmiudet Osaaminen Yhteydet työelämään Hoito Lääkinnällinen kuntoutus Kuntouttava työtoiminta Työpajat Eläkemahdollisuudet Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen työvoimapoliittinen koulutus Uravalmennus Työkokeilu Työvalmennus Palkkatuettu työ Työnvälitys Ohjaus ja neuvonta Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

8 Työllisyyspalvelujen toimijat kunnissa Koulut Kolmas sektori Järjestöt Oppilaitokset Yksityiset yritykset Kunta työnantajana Muut työnantajat Perusvalmiudet Osaaminen Yhteydet työelämään Sosiaali- ja terveystoimi Kela Kuntien työllisyysyksiköt Työ- ja elinkeinotoimistot Palvelutuottajat Kuntien elinkeinopalvelut Sosiaaliset yritykset Työpankit Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

9 Työllisyyspalvelujen tavoitteet kunnissa Työelämän metataidot Ammatillinen osaaminen Yritysten työvoimatarpeet Perusvalmiudet Osaaminen Yhteydet työelämään Työnteon yksilölliset edellytykset Oma ura Kontaktit Näyttö Palvelujen linkittyminen Toimintaympäristö ja vetovoima Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

10 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujärjestelmän kehittämiskokonaisuus Ikääntyneiden pitkäkestoinen palkkatuki Työmarkkinatuen rahoitusuudistus Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Osallistava sosiaaliturva Työpankkikokeilu Työelämäosallisuuden kehittäminen (TEOS) Työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen Välityömarkkinoiden kehittäminen Sosiaalisten yritysten toimintamalli Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

11 Työmarkkinatukiuudistus hallituksen esitysluonnoksessa Kunnat maksaisivat 50% työmarkkinatuesta päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta. Vähintään 1000 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta kunnat maksaisivat 70%. Valtio tavoittelee 150 miljoonan euron säästöä työmarkkinatukikuluihin. Kunnille uudistus tarkoittaisi vähintään vastaavaa 150 miljoonan euron lisärahoitusvastuuta työmarkkinatuesta Tommi Eskonen, erityisasiantuntija Karikoista kartalle

12 Työmarkkinatuen rahoitusuudistus on mahdoton yhtälö Uudistuksen perusajatus? Kohderyhmän palvelujen kehittäminen ja aktiivinen polutus työelämään on hautautumassa työttömien perusturvan rahoitusvastuun siirtelyyn. Rahoitusvastuun siirto ei ratkaise julkisen talouden kestävyysvajetta eikä ole linjassa hallituksen kuntataloutta koskevien linjausten kanssa. Passiivituen lisääntyvä rahoitusvastuu kohtelee rakennemuutoskuntia epäreilusti ja heikentää kaikkien kuntien resursseja panostaa aktiiviseen työllisyydenhoitoon, sillä myös aktivoinnista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia. Kunnat eivät nykyisessä suhdannetilanteessa pysty omilla toimillaan vaikuttamaan maksuosuuden kehityssuuntaan. Korkea ja pitkittyvä työttömyys aiheuttaa joka tapauksessa merkittävän taloudellisen taakan kunnille. Aktiivitoimien lisäys ja kuntien säästö passiiviajan maksuissa lisää valtion rahoittaman aktiiviajan kustannuksia = mahdoton yhtälö Tommi Eskonen erityisasiantuntija Alueellinen kuulemistilaisuus

13 TYP-toimintamallin kehittäminen, lakisääteistäminen ja valtakunnallistaminen Työryhmän valmistelema luonnos toimintamallista

14 Hallitusohjelman kirjaukset TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (=TYP) toimintamalli ulotetaan koko maahan. Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään siten, että työttömät työnhakijat siirtyvät työ- ja elinkeinotoimistoista palvelukeskusten asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

15 TYP-toiminnan lakisääteistäminen TYP-toiminnan lakisääteistämisen tavoitteena on: Palveluiden saatavuuden ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantaminen Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestämistapa ei takaa koko maassa moniammatillista yhteispalvelua Palveluprosessin yhdenmukaistaminen Jos viranomaiset suunnittelevat palveluprosessin yksinomaan omien palvelujensa näkökulmasta, ei voida varmistaa, että asiakkaan työllistymissuunnitelmasta muodostuu tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Valtio/TE-hallinto - kunta -yhteistyön kehittäminen ja työnjaon selkeyttäminen työllisyyden hoitoon liittyvissä asioissa Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

16 Laki moniammatillisesta yhteistyöstä työllistymisen edistämisessä

17 1 Työvoiman palvelukeskus TYP edistää moniammatillisella yhteispalvelulla työttömän työllistymistä parantamalla hänen työ- ja toimintakykyään, osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan. TYP:ssä TE-toimiston, kuntien ja Kelan (=taustaorganisaatiot) olemassa olevat palvelut tarjotaan yhteisessä toimipisteessä. TYP ei ole itsenäinen organisaatio Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

18 2 Työvoiman palvelukeskuksen palvelut ja tehtävät TYP tarjoaa asiakkaalle tämän palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin mainittuja palveluja koskevissa laeissa säädetään. TYP-laki velvoittaa hoitamaan nykyiset lakisääteiset tehtävät yhdessä. Asiakas saa tarvitsemansa palvelut joko suoraan TYP:ssä tai ne järjestetään hänelle taustaorganisaation toimesta asiakkuuden säilyessä TYP:ssä. TYP:n tehtävänä on auttaa asiakasta kohti työmarkkinoita. ->Asiakasta ei ohjata TYP:iin eläkeselvittelyjä varten, mutta jos palveluprosessin aikana käy ilmi, että eläke on ainoa mahdollisuus, TYP antaa eläkehakemusta varten yhteisen lausunnon ja opastaa asiakasta eläkkeen hakemisessa Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

19 2 Työvoiman palvelukeskuksen palvelut ja tehtävät TYP vastaa asiakkaan työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta moniammatillinen palvelutarvearvio, työllistymissuunnitelma, päätöksenteko palveluista ja etuuksista, ohjaus palveluihin, palveluiden tuloksellisuuden arviointi ja jatkosuunnitelmat jne. TYP koordinoi ja kehittää TYP:n kohderyhmään kuuluvien työttömien palveluja ja palvelujärjestelmiä alueilla. TYP toimii asiantuntijatukena taustaorganisaatioille Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

20 3 Asiakkaiden ohjaus työvoiman palvelukeskukseen TE-toimisto, kunta ja Kela ohjaavat TYP:n asiakkaaksi (JTYPL:n mukaisen) työttömän jolla arvioidaan olevan TYP:ssa tarjolla olevan moniammatillisen yhteispalvelun tarve; JA» jolle on maksettu vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella; TAI» joka on täyttänyt 25 vuotta ja jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta; TAI» joka on alle 25-vuotias ja jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 6 kuukautta Aloite asiakkuuteen voi tulla asiakkaalta itseltään tai muulta taholta, esim. palveluntuottajalta TE-toimisto/Kela/kunta näissäkin tilanteissa ohjaava taho Jos asiakkuuskriteerit täyttyvät, asiakkaan palvelu järjestetään TYP:ssä Viranomaiset tekevät asiakkaan palvelutarpeen mukaista yhteistyötä jo ennen em. määräaikojen täyttymistä Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

21 Moniammatillisen yhteispalvelun tarve Moniammatillisen yhteispalvelun tarve = asiakkaan palvelutarve edellyttää TYP:ssä mukana olevien tahojen tarjoamien palvelujen yhteensovittamista Asiakkaalla on/voi olla moniammatillisen yhteispalvelun tarve, jos asiakkaan työllistymisen haasteet eivät johdu yksinomaan avointen työpaikkojen tai osaamisen puutteista, vaan asiakkaalla on lisäksi työllistymiseen vaikuttavia työ- tai toimintakyvyn rajoitteita tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia Eri viranomaisten palvelujen samanaikainen tarve ei automaattisesti tarkoita TYP:n moniammatillisen yhteispalvelun tarvetta. TYP-palvelun tarpeesta ei ole kyse esim. tilanteessa, jossa a) henkilön sairaus on tunnistettu ja hoidossa eikä se vaikuta työnhakuun b) henkilö on työkyvytön aiemman ammattinsa mukaiseen työhön, ja hänelle järjestetään ammatillisena kuntoutuksena koulutus uuteen ammattiin c) henkilö saa työttömyydestä johtuen useampaa etuutta samanaikaisesti (työttömyysetuus, toimeentulotuki, asumistuki) Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

22 4 Kartoitusjakso ja työllistymissuunnitelma TE-toimisto, kunta, Kela ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarpeen ja laativat moniammatillisen työllistymissuunnitelman viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiakas on ohjattu TYPiin. Kartoitusjakson aikana TE-toimisto, kunta ja Kela selvittävät yhdessä asiakkaan kanssa tämän ammattitaidon, osaamisen, työmarkkinavalmiudet sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen ja terveydentilan Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

23 5 Asiakkuuden päättyminen TYP:ssä Jos TYP:n palvelutarvearvion perusteella asiakkaalla ei ole moniammatillisen yhteispalvelun tarvetta, asiakas ohjataan hänet TYP:iin lähettäneen tai muun viranomaisen taikka palvelun järjestäjän palvelujen piiriin. Moniammatillisen yhteispalvelun tarve arvioidaan säännöllisesti TYP-asiakkuuden aikana (esim. aina suunnitelmaa päivitettäessä, yksittäisen palvelun päätyttyä) Palveluun osallistuminen ei päätä TYP-asiakkuutta, ellei osallistuminen osoita moniammatillisen yhteispalvelun tarpeen päättyneen TYP-asiakkuudella ei ole enimmäisaikaa Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

24 Asiakkuuden päättyminen TYP:ssä 1. TYP arvioi asiakkaan palvelutarpeen toisin kuin lähettänyt taho 2. Moniammatillisen yhteispalvelun tarve on päättynyt ja asiakkaan palvelu-tarpeisiin voidaan vastata TE-palveluilla 3. Asiakkaan palvelutarpeeseen ei voida vastata moniammatillisella yhteis-palvelulla eikä yksinomaan TE-palveluilla Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

25 6 Työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alue Jokaisen TE-toimiston toimialueella toimii vähintään yksi TYP. TE-toimiston toiminta-alue mahdollistaa nykyisen palvelurakenteen säilyttämisen. TYP:ien lukumäärään vaikuttaa asiakasmäärä ja taustaorganisaatioiden mahdollisuudet siirtää henkilöstöä työskentelemään TYP:ssä. Jokaisella TYP:llä on vähintään yksi yhteinen toimipiste. Yhteisen toimipisteen hyödyt: tarjoaa asiakkaille palveluja yhden luukun -periaatteella varmistaa toimijoiden välisen yhteistyön paremmin kuin pelkkänä verkostona toimiminen, yhteisen palveluotteen muodostuminen Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

26 7 TYP:n johtaminen Jokaisella TYP:llä on johtoryhmä, johon kuuluvat taustaorganisaatioiden edustajat. TYP:n johtaja vastaa sisäisen toiminnan organisoinnista ja päivittäisestä työnjohdosta johtoryhmän linjausten mukaisesti TEM asettaa valtakunnallisen ohjausryhmän, johon kuuluvat TEM:n, STM:n, Kelan, Kuntaliiton sekä alue- ja paikallishallinnon edustajat Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

27 8 Toiminnan organisointi ja kustannusten jakautuminen Taustaorganisaatiot vastaavat henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilöstökustannuksista Toimitiloista, laitteista, tietoliikenteestä, tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä muusta toiminnan kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan taustaorganisaatioiden kesken moniammatilliseen yhteispalveluun osallistuvien henkilöiden määrän suhteessa Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

28 9-11 Asiakasrekisteri ja tietojen vaihto Tavoitteena, että TYP:ssä työskentelevillä henkilöillä olisi oikeus vaihtaa TYP-prosessissa tarvittavia välttämättömiä tietoja myös ilman asiakkaan suostumusta TYP-asiakasta koskevat (TYP-palveluprosessiin kuuluvat) tiedot tallennetaan yhteiseen asiakasrekisteriin Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

29 12 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset TYP-toiminnan ulkopuolella tällä hetkellä olevat kunnat tulevat vaiheittain mukaan vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 alussa Manner-Suomen kuntia yhteensä 304, joista TYP-toiminnan piirissä 124 ja ulkopuolella Tommi Eskonen, eritysasiantiuntija

30 Kiitos mielenkiinnosta!