Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Transkriptio

1 Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

2 Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja aikataulu Vastaajamäärä ja vastaajien taustat

3 Yhteenveto Verkkoaivoriihellä haluttiin ottaa kaikki alueen asukkaat mukaan alueen vetovoimatekijöiden ja elinkeinostrategian kehittämiseen Linkkiä klikattiin yli 600 kertaa, ja vähintään taustamuuttujansa jätti 536 kävijää. Yksittäisiä avoimia vastauksia tuli n eri kysymyksiin. Suurin joukko (54%) oli kuntalaisia, mutta myös kaikki muut sidosryhmät (julkinen sektori, yrittäjät, opiskelijat ja kuntien luottamushenkilöt) olivat hyvin edustettuina. Alueen vetovoimatekijöissä vastaajat painottivat sitä, että alueen vetovoimaisuuteen ja siellä viihtymiseen vaikuttavat samat tekijät niin nykyisillä kuin uusilla asukkailla ja myös yrityksillä: Palvelut, aktiviteetit, sijainti, liikenneyhteydet, asuntojen ja toimitilojen hinta ja saatavuus. Kotkan-Haminan alueen omaleimaisena erityispiirteenä nähtiin meriluonto, rannikko ja saaristo. Kaikkein tärkeimmäksi toteutettavaksi asiaksi nousi kuitenkin seudullisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen kehittäminen

4 Tavoitteet

5 Mitä verkkoaivoriihellä tavoiteltiin? Haluttiin avata keskustelua elinkeinostrategian haasteista konkreettisella tasolla mitä ihmiset ovat valmiita tekemään itse Haluttiin ymmärtaa mistä alueen vetovoima koostuu ja alkaa rakentaa sitä yhdessä tekemisen mallin rakentaminen Vision kirkastaminen miten järjestykseen visioluonnokset asetetaan?

6 Tulokset Kun muualta tullut yrittää ymmärtää kymiläistä sarkasmia, niin vain harvoin onnistuu

7 MISTÄ PUHUTTIIN: PÄÄTEEMOJEN PURKU Miten alueestamme tehdään Suomen kiinnostavin kaupunkiseutu? Mitä pitäisi tehdä?

8 Teemoittelu Vastaajat saivat siis itse valita mistä asioista he puhuivat houkuttelevuudessa. Vastaukset teemoiteltiin sisällön mukaan seitsemään pääteemaan: Työpaikat ja yritykset (Asukas)viihtyvyys Uusia asukkaita Palvelut Tekemisen tapa Matkailu Markkinointi

9 Työtä, työpaikkoja, yrityksiä Alueen vahvuuksina yritysten houkuttelussa nähdään yhteydet (logistiikka) sekä tilojen ja työvoiman saatavuus. Jotain tiettyä yksittäistä puutetta tai ongelmaa ei nosteta. Aina voidaan olla yritysmyönteisempiä tai miettiä kekseliäitä tukia, mutta näiden rajat tunnistetaan. Uusista suurista yrityksistä ei edes puhuta, vaan lähinnä pienistä. Kotkaan vain tunti kehä III:lta, Pyhtäältä vielä vähemmän. Logistiset/liikenneyhteydet (myös kv. liikenneyhteydet) kunnossa, yrityksille tyhjiä toimitiloja tarjolla sekä yritysten toiminnan ja kehittämisen tukiverkot olemassa (hyvin toimivat). Perheiden helppo asettua asumaan ja elämään. Aluetta pitää kehittää pienyritysmyönteiseksi. Kotkassa ja Haminassa on hyvät satamat. Työpaikat tuovat asukkaita. työtiloja nuorille yrittäjille 9 pieniä innovatiivisiä yrityksiä jotka tekevät asioita ennakkoluulottomasti

10 Viihtyvyys Elävällä seutukunnalla on peruspalvelut kunnossa, aktiviteetteja ja tapahtumia kaiken ikäisille, ja uusia asioita keksitään ja kokeillaan. Jos nykyiset asukkaat eivät viihdy, miten houkutellaan uusia? Kokoontumis- ja harrastustiloja tasaisesti seutukunnalle nuorten ehdoilla Riittävästi ihmisiä liikkeellä kaikkina aikoina: Liikkeiden aukioloajat, kulttuuri ja kaupallista tarjontaa, aktiviteettejä jne. Koulut, päiväkoti, asunnot, harrastusmahdollisuudet Nuorille usko tulevaisuuteen. Opiskelu työpaikka yms jos olisi kunnossa niin moni jäisi varmasti kymenlaaksoon. Lisäksi nuoriin pitäisi panostaa muutenkin järjestämällä heille mukavaa tekemistä vapaa-ajalle. Kokonaisvaltaista viihtyvyyttä

11 Uusia asukkaita Asukkaita, mieluiten lapsiperheitä, olisi saatava sieltä missä niitä on eli Helsingin seudulta. Moottoritie on edistystä, rantarata olisi vieläkin parempi. Liikenneyhteydet ja etätyö avainasemassa, silloin halvemman asumisen ja rauhallisemman seudun edut alkavat vaikuttaa. Kotkan pitää tehdä kaikkensa saadakseen lapsiperheet seudulle. Työpaikkojen tavoittelemisen ohella pitäisi tehdä työtä veronmaksajien saamiseksi seudulle. Pendelöinti Helsinkiin on ihan arkipäiväistä nykyään. Lapsiperheiden saaminen luo elinvoimaa alueelle. Heitä houkutellaan vain hyvillä palveluilla ja hintatasolla. Jälkimmäinen on kunnossa. Palvelut retuperällä. Korostetaan nopeita ja käteviä yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, elämisen laatua, euroilla täällä enemmän arvoa, tilaa niin yrittää kuin elääkin 11 Peruspalvelut kaiken ikäisille hyvänä verkostona toteutettuna, avoin ja nopea viranomaistoiminta

12 Palvelut Koulutus tulee palveluista useimmin esille, mutta muillakin on merkitystä. Eniten puhutaan julkisista peruspalveluista. Yksityisellä puolella esiin nousevat ravintola- ja hotellipalvelut. laadukkaat varhaiskasvatus- ja peruskoulupalvelut ja mahdollisesti koulupäivään integroitavat harrastusmahdollisuudet. Päivähoito- ja koulupäivään voisi integroida mahdollisimman tiiviisti esim neuvola, kouluterveydenhuolto- ja hammashoitopalvelut. Kukapa ei haluaisi asua ja muuttaa sellaiseen paikkaan jossa pidetään huolta ensisijaisesti omista asukkaista. nuorison pahoinvointi on hyytävää, samoin mielenterveyspotilaiden. siispä: perusasiat kuntoon, vasta tämän jälkeen haahuilemaan: tyvestä puuhun, kuten sanonta kuuluu! 12 Koulutuksesta ei voida enää leikata jos halutaan ettei täältä loputkin lähde

13 Tekemisen tapa Negatiivisuudesta ja kateudestakin puhutaan, mutta sitäkin enemmän yhteistyön ja positiivisuuden puutteesta. Kumpi on suurempi ongelma, kateus ja valittaminen vai niiden yleisyydestä puhuminen? Kaupunkien välinen yhteistyö kuntoon. (ongelmaa ei ole kuntalaisilla, ongelma lähteen kaupungin omistamien rakennuksien sisäpuolelta!) Positiivinen kierre voidaan saada aikaiseksi vain jatkuvalla, pitkäjänteisellä, toimintaa tukevalla viestinnällä. Näin usko omaan tekemiseen palautuu, ja myös yhteistyöhön. Tämä on alueen suurin haaste. Kotkasta puuttuu potku, yhteen hiileen puhaltaminen. Yrittäjä- ja asukastyytyväisyys politiikan keskiöön

14 Matkailu Samalla myös viihtymistekijöitä: Luonto, meri, saaristo, Kymijoki, rannat, linnoitukset. Sapokka, Kyminlinna, Haminan ympyrät, Tervasaari, puistot. Haasteena nähdään näiden saaminen helposti saataville ja myös yöpyvien matkailijoiden saaminen. Vrt. Lahti ja Lappeenrannan "satamat" aina kesäisin täynnä porukkaa ja tapahtumia. meillä on ainutlaatuisia vahvuuksia, joita muualta ei löydy. Meri, saaristo, kaksi kansallispuistoa ja upeat Kotkan kaupunkipuistot jo moni mainitsee, niiden lisäksi nostaisin esille Kotkassa ainutlaatuisen arkkitehtuuriperinteen. Kotkan hienoin paikka rantabulevardille on nyt omistettu autojen parkkipaikaksi, johon turistit tulevat ihmettelemään missä nämä ihmiset ovat. Saarissa kesämökeillään. 14 komeimmat puistot maassa, jos ei koko Euroopassa

15 Markkinointi Panostetaan siihen, että kerrotaan siitä mitä alueella on ja tehdään se kaikissa mahdollisissa kanavissa. Keskittykää hyvien asioiden esille tuontiin. Täällä on kaunis luonto, mukavia ihmisiä, täällä on satama, vieläkin teollisuutta ja melkoisesti osaavaa työvoimaa teollisuuden tarpeisiin. Olisiko meillä markkinoinnissa puutteita, koska meillä on oikeastaan kaikkea muuta paitsi tarpeeksi asukkaita? Tukholman kaupungin verkkosivusto on paras tietämäni esimerkki siitä, miten eri kohderyhmille (muuttajat, opiskelijat, matkailijat tai alueella toimivat yrittäjät) suunnattu viestintä ja sähköiset palvelut on koottu yhdeksi verkkopalveluksi! Otetaan mallia! Jokainen omalta kohdaltaan on paikkakuntansa käyntikortti

16 Vastaajilla neljä päälähestymistapaa seudun vetovoiman lisäämiseen 1. Töitä, yrityksiä, työpaikkoja. Kun näitä on, muu hoituu siinä sivussa. 2. Viihtyvyyttä, palveluita, aktiviteetteja. Kun asukkaat viihtyvät, tulevat uudet asukkaat ja yrityksetkin. 3. Luonto, meri ja siihen liittyvät harrasteet ja palvelut. Alueen aidosti omaleimainen erottumistekijä joka houkuttelee sekä matkailijoita ja asukkaita. 4. Asiat ovat pohjimmiltaan melko hyvin kerrotaan se. Liikenneyhteydet ovat hyvät, asuntoja löytyy sekä urbaaniin että luonnonläheisempään makuun eivätkä ne ole kalliita, ja yrityksille on hyvin tiloja tarjolla. Näistä on vain kerrottava aktiivisemmin. Korostetaan positiivista ja lopetetaan keskinäinen kinaaminen.

17 Mitkä arvioitiin kiireellisimmiksi asioiksi?

18 Prioriteettijärjestys: Mitä pitäisi tehdä ensimmäiseksi? Tekemisen tapa, yhteistyöhengen löytäminen arvioitiin prioriteetiksi. Erimielisyys

19 Kenen tulisi toimia? Kunnat Yritykset Cursor Kolmas sektori Valtio Aika moni asioista on toki yksityisen kansalaisen aktiivisuuden vaikuttamattomissa. Positiivista tässä listassa: Monissa vastauksissa mainitaan useita em. toimijoista ja korostetaan yhteistyötä Kaikki nämä toimijat ovat paikallisia, joten asiat ovat toteutettavissa omalla kulmalla Vastaajat aktiivisia ja usein valmiita myös itse osallistumaan

20 Visiokuvausten vertailu Kaikki Julkinen sektori Luottamushenkilöt Opiskelijat Yrittäjät Kuntalaiset Luonnostaan vahva - juuristaan ylpeä, rohkea ja omaleimainen Suomen perheystävällisin seutu Luonnollinen osa laajenevaa pääkaupunkiseutua Uusiutumisestaan tunnettu seutu Eniten erimielisyyttä EU:n ja Venäjän sillanrakentaja Vähiten hyvä

21 Klikkaa kuvaa joka mielestäsi parhaiten Kotkan-Haminanalueen tulevaisuutta? Vastaajat kuvailivat myös miksi valitsivat kuvansa. Tulevaisuuden tärkeimmät osatekijät heille olivat: 1. Meri 2. Yhteistyö 3. Luonto

22 Liitteet

23 Mitä kysyttiin? Ideointi: Mitä pitäisi tehdä mahdollisimman pian jotta alueestamme tulee Suomen kiinnostavin kaupunkiseutu? Mitä muuta tarvitaan? Arviointi: Mitkä näistä ovat tärkeimpiä toteutettavia? 3 tärkeintä: Kenen pitäisi tehdä asialle jotakin? 23 Arviointi: Visiokuvausten priorisointi Kuvataulu perusteluineen: Mikä näistä kuvaa parhaiten Kotkan- Haminanalueen tulevaisuutta?

24 Kävijämäärä Kaikkiaan 616 käyntiä välillä taustamuuttujansa jättänyttä Vastausajan mediaani loppuun saakka menneillä yli 18 minuuttia 574 ehdotusta alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi 628 muuta avointa vastausta

25 Osallistujat (n=536) Rooli jossa ensisijaisesti vastaan 12,9 % Kuntalainen 9,9 % Yrittäjä 6,3 % 53,5 % Opiskelija 17,4 % Luottamushenkilö Julkisen sektorin edustaja (ml. oppilaitokset)

26 Vastaajat (n=536) Ikäni 5,2 % 22,2 % Alle 25 vuotta vuotta Yli 60 vuotta 72,6 %