ASUKASKYSELYN TULOKSET
|
|
- Pekka Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASUKASKYSELYN TULOKSET 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyselylomakkeella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Paperilomakkeita sekä tietoa kyselystä toimitettiin kirjastoihin, kunnantalolle, yhteispalvelupisteeseen, Matkahuoltoon, koulujen rehtoreille sekä autokouluille. Kyselystä tiedotettiin kunnan ja Tiehallinnon internet-sivuilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Heistä 1017 vastasi sähköisellä lomakkeella internetin kautta ja 74 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 35 vastaaja palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Tulosten analysoinnissa oli siten mukana yhteensä 1056 hyväksyttyä vastausta. Tämä on hieman alle 3 Nurmijärven asukasmäärästä. 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Postinumeroalueittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin Nurmijärven kirkonkylän alueelta (postinumero 01900). Myös Klaukkalassa ja Rajamäellä asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Oheisessa taulukossa on esitetty vastaajien jakautuminen postinumeroalueittain. Kuvassa ovat mukana vain ne postinumerot, joilta vastaajia oli vähintään 10. Taulukko 1. Postinumeroalueet, joilla suurin osa kyselyyn vastanneista asuu. Postinumero Postitoimipaikka Osuus kaikista vastaajista () Nurmijärvi Klaukkala Rajamäki Klaukkala Klaukkala Perttula Röykkä Lepsämä Luhtajoki Nukari Palojoki 3.4 Vastaajista 64 oli naisia ja 36 miehiä, ja vastaajien keski-ikä oli noin 40 vuotta. Seuraavassa kuvassa on esitetty vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita (63 ). Myös vuotiaiden osuus oli merkittävä (27 ). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli hyvin pieni, sillä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain vuotiasta. Myös yli 64-vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain 21. Alle 10 henkilöä ei ilmoittanut sukupuoleen tai ikää liittyviä tietojaan kyselyssä.
2 Vastaajat ikäryhmittäin (n=1050) alle 15 vuotta yli 64 vuotta Kuva 1. Vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista (58 ) asui neljän tai viiden hengen talouksissa. Kolmen hengen talouksissa asuvia oli yhteensä 15 ja kahden hengen talouksissa asuvia 13 vastaajista. Yhden hengen talouksissa asuvia oli alle 4 vastaajista. Vastaajien kotitalouksien henkilömäärät on esitetty oheisessa kuvassa Vastaajan kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä (n=1046) tai enemmän henkilöä Kuva 2. Vastaajat ryhmiteltynä kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. Vastaajilta kysyttiin myös ikäryhmää, johon kotitaloudessa asuvat henkilöt kuuluvat. Kysymykseen vastanneista 48 ilmoitti taloudessaan asuvan alle 6-vuotiaita, vuotiaita, vuotiaita, vuotiaita ja 11 yli 64-vuotiaita.
3 Suurin osa vastaajista (72 ) oli täysipäiväisessä työssä käyviä. Kuvassa 3 on esitetty vastaajat päätoimensa mukaan ryhmiteltynä. Kuvassa esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajan päätoimeksi mainittiin muun muassa omaishoitajana toimiminen sekä vuorotteluvapaalla oleminen. Vastaajan päätoimi (n=1053) täysipäiväisessä työssä käyvä 71.6 koululainen tai opiskelija 7.8 osa-aikaisessa työssä käyvä 7.0 äitiys- tai isyysvapaalla oleva 5.4 eläkeläinen 3.7 yrittäjä 1.3 työtön 1.2 kotiäiti 0.7 muu Kuva 3. Vastaajat ryhmiteltynä päätoimen mukaan. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (92 ) sekä toimiva polkupyörä käytettävissään (91 ). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyttö-, sarja- tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 15 vastaajista. Ajokorttia, joukkoliikennelippua ja polkupyörää koskevat tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukot 2, 3, ja 4. Vastaajien ajokortillisuus, joukkoliikennelipun omistaminen sekä polkupyörän käyttömahdollisuus. Ajokortillisuus Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä Ei Yhteensä Voimassa olevan joukkoliikennelipun omistaminen Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä
4 Toimivan polkupyörän käyttömahdollisuus Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Yhteensä 11 vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, kun taas työsuhdelippu oli käytössä vain noin prosentilla vastaajista. Työsuhdeautoon ja -matkalippuun liittyvät tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 5. Työsuhdeauton ja -matkalipun käyttö. Työsuhdeauton tai joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttö Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä, työsuhdeauto Kyllä, työsuhdelippu Ei ole Yhteensä Lähes kaikki vastaajat asuivat autollisessa taloudessa. Vain noin prosentti vastaajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (66 ) asui kahden auton taloudessa. Kolmen auton talouksia oli vastaajien keskuudessa enemmän kuin kokonaan autottomia. Vastaajan kotitalouden vakituisessa käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä on esitetty kuvassa 4. Vastaajan kotitalouden käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä (n=1035) tai enemmän henkilöautoa Kuva 4. Vastaajan kotitalouden käytössä olevien autojen lukumäärä.
5 Vaikka suurin osa vastaajista asui autollisessa taloudessa, ei heistä kaikilla ollut kuitenkaan auto säännöllisesti käytettävissään. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaamaan tähän liittyneessä kysymyksessä myöntävästi myös siinä tapauksessa, ettei itse aja autoa, mutta saa kyydin aina tarvittaessa. 95 vastaajista ilmoitti, että heillä on auto säännöllisesti käytettävissään. Niiden osuus, joilla auto ei ole käytettävissä (5 vastaajista) oli hieman suurempi kuin autottomissa talouksissa asuvien vastaajien (1 ). Vastaajista lisäksi 2 ilmoitti ajavansa autoa työkseen (esimerkiksi taksinkuljettajat sekä linja-auton tai kuorma-auton kuljettajat). Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisen asuinpaikan valintaan (kuva 5). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Merkittävimmäksi syyksi nousi alueen lapsiystävällisyys, jonka yli puolet vastaajista mainitsi syyksi nykyisen asuinpaikan valintaan. Toiseksi merkittävimpänä syynä pidettiin asumisen hintatasoa (45 vastaajista) ja kolmanneksi eniten korostettiin ympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta, ja luonnonläheisyyttä (43 vastaajista). Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 6 vastaajista ilmoitti jonkin muun tekijän. Näistä yleisimpiä olivat puolison kotiseutu ja koulun tai päiväkodin läheisyys, lisäksi mainittiin muun muassa alueen maaseutumaisuus, sopivan talon tai asunnon löytyminen sekä sattuma. Muutamat vastaajat korostivat, että ilmoitetut tekijät olivat olleet aikanaan syynä asuinpaikan valintaan, mutta eivät enää vaikuta. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät (n=1053) alueen lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille 52.0 asumisen hintataso ympäristön viihtyisyys, rauhallisuus, meluttomuus, ei lähinaapureita, luonnonläheisyys alueen turvallisuus 30.8 lapsuuden ympäristö, sukujuuret 17.9 työpaikan läheisyys sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset) palveluiden läheisyys hyvät harrastusmahdollisuudet lähietäisyydellä 10.1 en osaa sanoa 3.8 kattavat joukkoliikenneyhteydet kodin läheltä turvalliset kevyen liikenteen yhteydet kotoa työpaikalle/kouluun/harrastuksiin Kuva 5. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät.
6 3 LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Vastaajat tekivät työ- tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (yli 70 vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ- tai koulumatkansa teki alle kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin hieman enemmän talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ- tai koulumatkansa teki 8 12 vastaajista vuodenajasta riippuen. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Vastaajien työ- ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa esitettyjen kulkutapojen lisäksi noin 7 vastaajista ilmoitti, ettei käy töissä tai koulussa kodin ulkopuolella Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti 76.5 Kesällä (n=974) Talvella (n=955) henkilöautolla joukkoliikenteellä pyörällä kävellen moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 6. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti. Vastaajilta kysyttiin lisäksi perusteluja miksi he käyttävät kyseistä kulkutapaa ja haluaisivatko he liikkua jotain toista kulkutapaa käyttäen. Henkilöautolla matkustavat ilmoittivat perusteluksi useimmiten liikkumisen helppouden ja nopeuden. Lisäksi työ- ja koulumatkojen yhteydessä kuljetetaan muita perheenjäseniä, käydään kaupassa sekä hoidetaan muita asioita, minkä vuoksi omalla autolla liikkuminen on sujuvin kulkutapa. Toisaalta monille vastaajille oman auton käyttö on ainoa mahdollisuus sujuvan joukkoliikenneyhteyden puuttumisen vuoksi. Joukkoliikenteellä matkustavat perustelivat kulkutapaansa muun muassa taloudellisuudella sekä mahdollisuudella hyödyntää matka-aika esimerkiksi työntekoon. Kävelijät ja pyöräilijät puolestaan ilmoittivat perusteluiksi lyhyen matkan sekä ekologisuuden ja hyötyliikunnan. Myös lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat tehtiin useimmiten henkilöautolla (kuva 7). Kesällä kuitenkin muiden kulkumuotojen osuus oli suurempi verrattaessa työ- ja koulumatkoihin. Kesällä lyhyet vapaa-ajan matkat teki henkilöautolla 65 vastaajista, pyörällä 21 vastaajista ja kävellen 10 vastaajista. Talvella sen sijaan henkilöautoa käytti 82 vastaajista, käveli 14 ja pyöräili alle 2 vastaajista. Pyöräily oli talvella huomattavasti vähäisempää kesäaikaan verrattuna sekä työ- ja koulumatkoilla että vapaa-ajan matkoilla. Noin 1 vastaajista ilmoitti, ettei tee lyhyitä vapaa-ajan matkoja tai ei osaa sanoa näillä pääsääntöisesti käyttämänsä kulkutavan.
7 Kulkutapa, jolla tehdään lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat pääasiallisesti 81.8 Kesällä (n=1037) Talvella (n=1009) henkilöautolla joukkoliikenteellä pyörällä kävellen moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 7. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät lyhyet vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Suurin osa vastaajista teki pidemmät vapaa-ajan matkansa henkilöautolla sekä kesä- että talviaikaan. Muiden kulkutapojen osuus oli kunkin alle 2. Muiksi kulkutavoiksi pidemmillä vapaa-ajan matkoilla ilmoitettiin lento- ja laivamatkustaminen sekä matkailuautolla liikkuminen. Vastaajien pidemmillä vapaa-ajan matkoilla käyttämät kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Noin 1 vastaajista ilmoitti, ettei tee pidempiä vapaa-ajan matkoja tai ei osaa sanoa niillä käyttämäänsä kulkutapaa Kulkutapa, jolla tehdään pidemmät vapaa-ajan matkat pääasiallisesti 93.8 Kesällä (n=1042) Talvella (n=1007) linja-autolla junalla tai metrolla pyörällä henkilöautolla moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 8. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät pidemmät vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Vastaajilta tiedusteltiin myös kunkin kulkumuodon käyttötiheyttä. Noin 98 vastaajista liikkui henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana sekä kesä- että talviaikana. Vuodenaika vaikutti kuitenkin siten, että suurempi osa vastaajista ilmoitti talvella liikkuvansa aina henkilöautolla,
8 kun taas kesäaikana henkilöautoa muutaman kerran viikossa käyttävien osuus oli suurempi kuin talviaikana. Joukkoliikennettä käytettiin talviaikana hieman kesäaikaa enemmän, mutta tällöinkin joukkoliikenteellä päivittäin tai muutaman kerran viikossa matkustavien osuus oli vain 11 vastaajista. Kesäaikana päivittäin kävellen liikkuvien osuus oli vain hieman suurempi kuin talviaikana, mutta pyöräilijöiden kohdalla vuodenaika vaikutti selvemmin. Pyörällä liikkui päivittäin tai muutaman kerran viikossa kesäaikana 33 vastaajista, kun vastaava osuus talviaikana oli vain 6. Vuodenaika vaikutti myös mopon, skootterin ja moottoripyörän käyttöön, sillä näillä kulkuneuvoilla liikuttiin talviaikana hyvin vähän. Seuraavissa kuvissa 9 ja 10 on esitetty kunkin kulkutavan käyttötiheys. Kulkutapoja oli osittain tarkennettu kyselylomakkeessa. Henkilöautolla tarkoitettiin liikkumista joko kuljettajana tai matkustajana ja joukkoliikenteellä tarkoitettiin esimerkiksi junaa, linja-autoa tai kutsujoukkoliikennettä. Kevyen liikenteen osalta tarkoitettiin koko matkan tekemistä kävellen tai pyörällä esimerkiksi töihin tai kauppaan. Liikkuminen kesäaikana henkilöautolla N=1045 joukkoliikenteellä N=916 kävellen N=923 pyörällä N=932 mopolla tai skootterilla 94.8 N=841 moottoripyörällä 90.7 N= Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 9. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen kesäaikana.
9 Liikkuminen talviaikana henkilöautolla N=1043 joukkoliikenteellä N=904 kävellen N=918 pyörällä N=866 mopolla tai skootterilla moottoripyörällä N=837 N= Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 10. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen talviaikana. Vastaajilta tiedusteltiin käyttävätkö he jotain apuvälinettä ulkona liikkuessaan. Vastaajista 8 ilmoitti käyttävänsä liukuesteitä kengissä talvella. Muita esitettyjä apuvälineitä ilmoitti käyttävänsä vain yksittäiset vastaajat. Yhteensä 93 vastaajista ilmoitti, ettei käytä apuvälineitä ulkona liikkuessaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vastausvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla "aina en koskaan" kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä "En liiku ko. tavalla". Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä. Näitä molempia käytti aina noin 95 vastaajista. Kypärän käyttö ei ollut yhtä yleistä muilla kulkutavoilla. Vastaajista 70 ilmoitti käyttävänsä kypärää aina ja 11 yleensä rullaluistellessa tai rullahiihtäessä. Sen sijaan pyöräilykypärää käytti pyöräillessä aina 52 ja yleensä 20 vastaajista, mikä on selvästi vähemmän esimerkiksi moottoripyöräkypärän käyttöön verrattuna. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä turvaistuinta lapsella ilmoitti käyttävänsä aina autossa 89 ja pyöräillessä 82 vastaajista. Hands-free -laitetta autolla ajettaessa käytti kyselyn mukaan aina 23 ja yleensä 25 vastaajista. Ajon aikana matkapuhelimeen puhumista pidetäänkin yhtenä yleisimmistä rikkomuksista, joita vastaajien mukaan ilmenee Nurmijärvellä (kyselyn seuraava kysymys liikennesääntöjen noudattamiseen liittyen). Muihin turvavälineisiin verrattuna selvästi harvemmin käytettyjä turvavälineitä olivat liukuesteet kengissä talvella sekä nastarenkaat pyöräillessä talvella. Kuvassa 11 on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavälineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huomattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 12 vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat heijastinliivi sekä tasku- tai otsalamppu.
10 Käytän......autoillessa turvavyötä...mopoillessa/ moottoripyöräillessä kypärää...lapsella turvaistuinta autossa N=1030 N=202 N=714...heijastinta pimeällä liikkuessa N= lapsella turvaistuinta pyöräillessä N=357...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää N=284...pyöräillessä pimeällä valoja N=738...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä suojia N=286...pyöräillessä pyöräilykypärää N=924...autoillessa hands-free -laitetta N=875...pyöräillessä talvella nastarenkaita N=343...liukuesteitä kengissä talvella N= Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan Kuva 11. Turvavälineiden käytön arviointi. Kysyttäessä yleisintä rikkomusta, jonka vastaajat havaitsevat päivittäin liikenteessä, nousi kolme rikkomusta selvästi yli muiden. 62 vastaajista piti nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä yleisimpänä rikkomuksena ja hieman yli 56 piti matkapuhelimeen ajon aikana puhumista sekä turvavälin unohtamista yleisimpinä rikkomuksina. Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen (25 vastaajista), punaista päin ajaminen (21 ) sekä vaaralliset ohitukset (17 ). Mopoiluun liittyvistä rikkomuksista mopoilla kaahailua ja temppuilua piti yleisimpänä rikkomuksena 14 vastaajista ja mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä 10 vastaajista. Muiden tienkäyttäjien huomioon ottamiseen liittyviä yleisiä rikkomuksia olivat muiden autoilijoiden sekä suojatietä käyttävän jalankulkijan huomiotta jättäminen (14 vastaajista kummassakin). Rikkomuksia, joita ei Nurmijärvellä pidetty erityisen yleisinä, olivat luvaton pysäköinti (5 vastaajista), pitkillä valoilla vastaan ajaminen (3 vastaajista) sekä ratti- tai tankojuoppous (1 vastaajista). Yleisimmät rikkomukset on esitetty kuvassa 12 seuraavalla sivulla. Kysymyksessä oli mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja. Noin prosentti vastaajista ilmoitti esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi jonkin muun rikkomuksen. Tällöin mainittiin muun muassa väistämisvelvollisuuksien noudattamatta jättäminen risteyksissä, alinopeuden ajaminen, sumuvalojen tarpeeton käyttö sekä heijastimen puuttuminen.
11 Liikennesääntöjen noudattaminen (n=1050) nopeusrajoituksia ei noudateta 62.4 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen vilkkua ei käytetä punaista päin ajaminen vaaralliset ohitukset mopoilla kaahailu ja temppuilu muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä mopoilijoiden, pyöräilijöiden ja kävelijöiden suuret nopeuserot samalla väylällä jalankulkijat kävelevät punaista päin mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa se on kiellettyä luvaton pysäköinti ajetaan pitkillä valoilla vastaan ratti- tai tankojuoppous Kuva 12. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä. 4 KOETTU LIIKENNETURVALLISUUS JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTARPEET Kysyttäessä arviota liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä vain pieni osa vastaajista arvioi tilan erittäin hyväksi tai erittäin huonoksi. Alle 1 vastaajista piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin hyvänä ja hieman yli 5 erittäin huonona. Kolmasosa vastaajista ei pitänyt liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä eikä huonona. Melko huonoksi ja melko hyväksi tilan arvioineiden osuus oli kummankin noin 30. Liikenneturvallisuuden tilan keskiarvoksi muodostui Nurmijärvellä 2.9 (1=erittäin huono 5=erittäin hyvä). Vastaava arvosana on ollut esimerkiksi Raaseporissa 3.0 ja Imatran seudulla 3.6 (liikenneturvallisuussuunnitelmat valmistuvat vuonna 2010), Länsi-Turunmaalla 2.8 ja Kemiönsaaressa 2.7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2.5, Hangossa 2.6, Järvenpäässä 2.9 ja Porvoossa 2.8 (vuosina ). Naisten ja miesten välillä ei ollut merkittäviä eroja liikenneturvallisuuden tilan arvioinnissa. Naiset pitivät tilaa hieman heikompana miehiin verrattuna. Naisista 38 arvioi tilan erittäin tai melko huonoksi, kun vastaava osuus miesten kohdalla oli 32. Naisista 29 piti tilaa erittäin tai melko hyvänä, sen sijaan miehistä 33 arvioi liikenneturvallisuuden tilan erittäin tai melko hyväksi. Ikäryhmittäin tarkasteltuna havaittiin, että vanhemmat ihmiset pitivät liikenneturvallisuuden tilaa huonompana nuoriin verrattuna vuotiaista jopa 68 ja alle
12 15-vuotiaista 51 arvioi tilan erittäin tai melko hyväksi vuotiaiden kohdalla vastaava osuus oli 31, vuotiaiden 22 ja yli 64-vuotiaiden kohdalla enää 19. Liikenneturvallisuuden tilan arviointia tarkasteltiin myös postinumeroalueittain. Tarkastelussa olivat mukana Nurmijärven kirkonkylän (01900), Klaukkalan (01800) ja Rajamäen (05200) postinumeroalueet, jotka olivat suurimmat yksittäiset postinumeroalueet vastaajien keskuudessa. Muita postinumeroalueita tarkasteltiin yhtenä ryhmänä. Tarkastelun mukaan kolmessa suuressa taajamassa asuvat pitivät liikenneturvallisuuden tilaa parempana kuin muilla postinumeroalueilla, esimerkiksi haja-asutusalueilla asuvat. Taulukon 6 mukaisesti kirkonkylässä asuvien vastausten keskiarvo oli korkein (3.3). Klaukkalassa asuvien arvio liikenneturvallisuuden tilasta oli vain keskiarvonsadasosan parempi taajamien ulkopuolisiin postinumeroalueisiin verrattuna. Taulukko 6. Liikenneturvallisuuden tilan arviointi postinumeroalueittain. Nurmijärven kirkonkylä (postinro 01900) Klaukkala (postinro 01800) Rajamäki (postinro 05200) Muut postinumeroalueet Arvio liikenneturvallisuuden tilasta, vastausten keskiarvo Vastaajien lukumäärä Kaikki vastaajat Liikenneturvallisuuden tilaa "hyvänä" pitäviä oli eniten Nurmijärven kirkonkylässä asuvien keskuudessa, sillä heistä 45 piti tilaa erittäin tai melko hyvänä. Sen sijaan huonoimpana tilaa pitivät muilla postinumeroalueilla asuvat, joista 45 piti tilaa erittäin tai melko huonona. Arviot liikenneturvallisuuden tilasta postinumeroalueittain on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa alimpana ovat kaikkien vastaajien tulokset. Liikenneturvallisuuden tila kokonaisuutena Nurmijärvellä Nurmijärven kirkonkylässä asuvat (postinro 01900) N=271 Klaukkalassa asuvat (postinro 01800) N=141 Rajamäellä asuvat (postinro 05200) N=106 Muut postinumeroalueet N=534 Kaikki vastaajat N= erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono Kuva 13. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä postinumeroalueittain tarkasteltuna.
13 Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä vastaajat pitivät koululaisia (81 vastaajista). Kuvan 14 mukaisesti noin 8 vastaajista arvioi alle kouluikäiset lapset turvattomammaksi liikkujaryhmäksi. Alle 3 vastaajista piti kutakin muuta esitettyä liikkujaryhmää turvattomimpana. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 4 vastaajista mainitsi muun liikkujaryhmän. Näistä suurin osa vastasi "kaikki liikkujaryhmät" ja muut vastaukset tarkoittivat pääosin jotain kulkutapaa. Postinumeroalueittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärven kirkonkylässä asuvat pitivät alle kouluikäisiä lapsia muita enemmän turvattomimmassa asemassa (12 vastaajista). Klaukkalassa asuvat puolestaan korostivat iäkkäiden ryhmää turvattomimpana (8 vastaajista). Muilta osin tulokset eivät juuri poikenneet postinumeroalueittain. Turvattomin liikkujaryhmä (n=1049) koululaiset 80.6 alle kouluikäiset lapset 8.4 iäkkäät (yli 65-vuotiaat) nuoret aikuiset (18 24-vuotiaat) liikuntaesteiset / -rajoitteiset aikuiset (yli 24-vuotiaat) Kuva 14. Vastaajien mielestä turvattomin liikkujaryhmä Nurmijärvellä. Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan vastaustaan. Merkittävin tekijä, joka vastaajien mielestä teki koululaisista turvattomimman liikkujaryhmän, oli kevyen liikenteen väylien puute. Monessa vastauksessa mainittiin ajoneuvoliikenteen korkeat nopeudet sekä autoilijat, jotka eivät ota riittävästi huomioon pieniä liikkujia teiden varsilla ja suojateillä. Lisäksi mainittiin kapeat tienpientareet, valaistuksen puute sekä vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Osa vastaajista perusteli vastaustaan sillä, että lapset eivät vielä osaa liikkua itsenäisesti riittävän turvallisesti, mikä pätee myös alle kouluikäisiin lapsiin. Alle kouluikäiset liikkuvat kuitenkin yleensä vanhemman seurassa, kun taas koululaiset kulkevat koulumatkansa yksin tai kavereiden seurassa. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kevyttä liikennettä (kuva 15). Vastaukset jakaantuivat lähes tasan pyöräilyn (44 vastaajista) ja kävelyn (43 vastaajista) kesken. Suurin perustelu oli kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Lisäksi mainittiin korkeat ajoneuvoliikenteen nopeudet, vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat, mopoilijoiden "kaahaus" kevyen liikenteen väylillä sekä valaistuksen puute. Seuraavaksi turvattomimpana kulkutapana pidettiin mopoilua (9 vastaajista). Perusteluiksi mainittiin mopoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä ja niiden heikko tuntemus sekä arvaamaton liikennekäyttäytyminen. Toisaalta osa vastaajista oli myös sitä mieltä, etteivät autoilijat ota mopoilijoita riittävästi huomioon.
14 Turvattomin kulkutapa (n=1039) pyöräily kävely mopoilu 8.7 autoilu moottoripyöräily Kuva 15. Vastaajien mielestä turvattomin kulkutapa Nurmijärvellä. Klaukkalassa postinumeroalueella asuvien vastaajien keskuudessa korostui kävely turvattomimpana kulkutapana. Heistä 56 piti kävelyä ja 28 pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Nurmijärven kirkonkylässä asuvista 34 piti kävelyä ja 44 pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Rajamäellä vastaavat osuudet olivat 34 ja 54. Mopoilun merkitys korostui taajamissa, sillä 15 kirkonkylässä, 9 Klaukkalassa ja 7 Rajamäellä asuvista valitsi sen turvattomimmaksi kulkutavaksi. Vastaava osuus muilla postinumeroaluilla asuvien keskuudessa oli 6. Turvattomimman liikkujaryhmän ja kulkutavan perusteluissa nousi selvästi esiin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien puuttuminen, mikä näkyi myös vastauksissa liikenteen osa-alueesta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Noin 63 vastaajista ilmoitti, että kyseinen osa-alue on jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (kuva 16). Seuraavaksi eniten vaatisi kehittämistä liikennekäyttäytyminen (45 vastaajista) ja valaistus (34 vastaajista). Sen sijaan esitetyistä liikenteen osa-alueista vähiten kehittämistä tarvittaisiin kevyen liikenteen reittien opastukseen (1 vastaajista) ja polkupyörien pysäköintijärjestelyihin (alle 1 vastaajista). Lisäksi 9 vastaajista ilmoitti jonkin muun liikenteen osa-alueen. Näitä olivat muun muassa liityntäpysäköinnin parantaminen sekä tietyt liittymät ja tieyhteydet. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto.
15 Liikenteen osa-alue, jolla on eniten kehittämistarvetta (n=1045) jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus 63.2 liikennekäyttäytyminen 44.7 valaistus teiden ja katujen liittymäjärjestelyt joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 17.1 jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kunnossapito ja laatu linja-autopysäkkien tai juna-asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa kevyen liikenteen reittien opastus polkupyörien pysäköintijärjestelyt muu liikenteen osa-alue Kuva 16. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Nurmijärvellä. Kysyttäessä suurinta estettä tai ongelmaa vastaajien joukkoliikenteen käyttöön liittyen, oli yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen ja pitkät odotusajat merkittävin tekijä (53 vastaajista). Joukkoliikenteen palvelutaso nousi esiin myös eräissä muissa kysymyksissä, esimerkiksi kysyttäessä liikenteen osa-aluetta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Seuraavaksi merkittävämmiksi tekijöiksi nousivat aikataulujen sopimattomuus (43 vastaajista) sekä hidas matkanteko ja pitkät matkat (30 vastaajista). Tämä puolestaan näkyi myös perusteluissa, joita kysyttiin kyselyn alkupuolella käytettyyn kulkutapaan liittyen. Monet henkilöautolla liikkuvat mainitsivat oman auton nopeuden sekä aikatauluista riippumattomuuden verrattuna joukkoliikenteeseen. Vähiten joukkoliikenteen käyttöön vaikuttivat huono keli (1 vastaajista) sekä asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus (1 vastaajista). Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat on esitetty kuvassa 17. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lähes 2 vastaajista ilmoitti syyksi oman auton tarpeen työn vuoksi (mukana oheisessa kuvassa). Muina tekijöinä mainittiin lisäksi muun muassa liityntäpysäköinnin puutteellisuus, lähimmän pysäkin sijainti pitkän matkan päässä sekä auton tarve muiden perheenjäsenten kuljettamiseen.
16 Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat (n=1036) yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen, pitkät odotusajat 52.8 aikataulujen sopimattomuus 42.6 matkanteko on hidasta, pitkät matkat 29.8 riippuvuus aikatauluista matkalipun hinta heikot vaihtoyhteydet tavaroiden kantaminen, lastenvaunut, matkatavarat ym. laiskuus, omalla autolla liikkumisen helppous turvattomat yhteydet pysäkille/asemalle hankalat matkalippujärjestelmät heikko joukkoliikennetiedotus ei joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai ongelmia muut matkustajat (yksityisyyden puuttuminen) auton tarve työn vuoksi täydet joukkoliikennevälineet (istumapaikan saaminen epävarmaa) vanhuus, sairaus, vamma, liikuntaeste, tms. asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus huono keli/sää Kuva 17. Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat. Vastaajia pyydettiin nimeämään mielestään merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet, aikataulupuutteet sekä bussipysäkin puutteet Nurmijärvellä. Useimmat reittipuutteet liittyivät Nurmijärveltä pääkaupunkiseudulle suuntautuviin yhteyksiin. Lisää yhteyksiä tarvitaan vastaajien mielestä myös kunnan sisäiseen liikenteeseen. Reittipuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Reittien kuvauksen yhteydessä on ilmoitettu vastaajien lukumäärä. Nämä määrät eivät kaikissa tapauksissa ole yhtenevät oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevan luvun kanssa, sillä osa vastauksia oli yleispiirteisiä eikä kaikkia ole sen vuoksi voitu määritellä tarkemmin.
17 Taulukko 7. Merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet Nurmijärvellä. Reittipuute Kunnan sisäinen joukkoliikenne: - Klaukkala-Kirkonkylä (31) - Nukari-Kirkonkylä (16) - Lepsämä-Klaukkala (15) - Lepsämä-Kirkonkylä (4) - Röykkä-Nurmijärvi (7) - Palojoki -Kirkonkylä (6) - Palojoki-Klaukkala (4) - Metsäkyläntie-Klaukkala (5) - Raala-Kirkonkylä (5) - Nukari-Raala (3) - Haikala-Klaukkala (2) - Haikala-Kirkonkylä (1) - Haikala-Mäntysalo (1) - Harjula-Klaukkala (2) - Harjula-Nurmijärvi (1) - Herunen-Rajamäki (2) - Rajamäki-Klaukkala (2) - Rajamäki-Kirkonkylä (1) - Perttula-Lepsämä (2) - Perttula-Nurmijärvi (1) - Mäntysalo-Klaukkala (2) - Syrjälä-Harjula-Haikala (1) - Metsäkylä-Kirkonkylä (1) - Lahnuksentie -Klaukkala-Nurmijärvi (1) Vastaajien lkm 139 Haja-asutusalueilla joukkoliikenne puutteellista (18) Yhteys Nurmijärveltä 56 - Helsinki (16) - Järvenpää (8) - Hyvinkää (9) - Espoo (6) - Vantaa (Jumbo ja Myyrmäki) (5) - lentokenttä (2) Yleisesti ottaen yhteydet pääkaupunkiseudun suuntaan (6) Yhteys Klaukkalasta 42 - Etelä-Espoo (20) - Lentokenttä (5) - Jumbo (2) - Tikkurila (2) - Pasila (3) - Hyvinkää (8) - Tuusula(1) - Kerava (1) Yhteys Rajamäeltä 19 - Hyvinkää (14) - Helsinki (3) - Järvenpää (1) - Vantaa (1) Yhteys Lepsämästä 10 - Helsinki (8) - Vantaa (2) Yhteys Mäntysalosta 10 - Helsinki (7) - Vantaankosken asema (2) - Lentokenttä (1) Yhteys Nukarista 9 - Jokela (7) - Helsinki/Espoo (2) Yhteys Palojoelta 9 - Helsinkiin (3) Yleisesti ottaen lisää yhteyksiä Palojoelta (6) Puutteelliset yhteydet Raalasta 9 Yhteys Harjulasta 7 - Helsinki (5) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Lahnuksentieltä Helsinkiin 4 Yhteys Röykästä 4 - Helsinki (2) - Hyvinkää (2) Yhteys Perttulasta 4 - Helsinki (2) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Haikalasta 3 - Helsinki (2) - Espoo (1) Junayhteyden puuttuminen (esim. Klaukkala-Helsinki ja Nurmijärvi-Tikkurila-Helsinki) 10
18 Merkittävämpänä aikataulupuutteena vastaajat pitivät viikonloppuvuorojen vähyyttä. Monet pitivät vuoroväliä liian harvana myös päiväaikaan sekä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Lisäksi mainittiin aikataulujen yhteensopimattomuus Espoon ja Helsingin liikenteen kanssa. Aikataulupuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 8. Merkittävimmät joukkoliikenteen aikataulupuutteet Nurmijärvellä. Aikataulupuute Vastaajien lkm Viikonloppuvuorojen vähyys 66 - Nurmijärvi-Helsinki (18) - Klaukkala-Helsinki (17) - Helsinki-Nurmijärvi (2) - Lepsämä-Klaukkala (2) Puutteita aamu- ja iltavuoroissa: 96 - Helsinki-Nurmijärvi (30) - Kunnan sisäiset linjat (19) - Helsinki-Klaukkala (17) - Rajamäki-Hyvinkää (13) - Helsinki-Rajamäki (6) - Nurmijärvi-Hyvinkää (5) - Kirkonkylä-Helsinki/Espoo (4) Vuorovälit liian harvoja päiväaikaan 49 Aikataulujen sovittaminen esim. Espoon ja Helsingin bussien aikatauluihin, 21 kouluaikoihin sekä työaikoihin Yleisesti liian harvat vuorovälit 17 Vastaajat mainitsivat useita puuttuvia tai eri tavoin puutteellisia bussipysäkkejä Nurmijärvellä. Myös pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien mainittiin olevan turvattomia tietyillä pysäkeillä. Kohteet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Merkittävimmät joukkoliikenteen pysäkkipuutteet Nurmijärvellä. Pysäkkipuute Vastaajien lkm Pysäkki puuttuu: 37 - Länsikaari, Rajamäki (10) - Järventaustantie, Klaukkala (3) - Viljelystie (3) - Klaukkalan Citymarketin kohta (2) - Mäntysalontien ja Kirkkotien liittymä (2) - Nummenpää (2) - Paloaseman vastakkaispuoli (1) - Vanha Hämeentie Ilvesvuoren teollisuusalueen kohdalla (1) - Kytäjäntie (1) - Metsäkylän koulun pohjoispuoli (1) - Nurmijärven keilahalli (1) - Suomelantien ja Sipoontien lähialue (1) - Klaukkalan ala-aste (1) - Klaukkalan jäähalli (1) - Nukarin koulu (1) - Nummenniityntie (1) - Väinöläntie (1) - Raalantien ja Koutintien liittymä (1) - Hongistontie (1) - Yli-Lepsämäntie (1) - Hongisojantien ja Haakinmäentien liittymä (1) Pysäkki on puutteellisesti merkitty: 3 - Kirkkotien ja Nummentien liittymä (1) - Kirkkotien ja Mäntysalontien liittymä (1) - Haikalan koulu (1) Turvallinen jalankulkuyhteys pysäkille puuttuu: 10 - Länsikaaren pysäkki (2) - Järventaustantieltä ja Metsäkyläntieltä Hämeentien pysäkeille (1) - Ilmunlahden kartanon kohdalla (Hongisajantien ja Lopentien risteys) (1) - Keudan pysäkki koulun kohdalla (1) - Klaukkalantie/Härkäpurontien pysäkki (1) Pysäkit ovat harvassa tai liian kaukana: 8 - esim. Terveyskeskuksen pysäkki Katos puuttuu: 3 - Röykän eteläiset pysäkit (1) - Heikkiläntie (1) - Mäntysalo-Haikala (1) Sampopysäkit 3
19 5 PÄÄTELMÄT Liikenneturvallisuuskyselyyn vastattiin Nurmijärvellä aktiivisesti muihin vastaaviin kyselyihin verrattuna, minkä vuoksi tuloksia voidaan pitää edustavina. Tarkasteltaessa kyselyn tuloksia yhteenvetona nousevat niissä esiin muutamat pääkohdat. Näitä ovat henkilöauton käytön yleisyys ja siihen vaikuttavat syyt, joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet sekä turvattomimmat kulkutavat ja liikkujaryhmät. Henkilöautolla matkustaminen on selvästi yleisin kulkutapa, mihin vaikuttavat muutamat pääsyyt ovat kyselyn perusteella nopeasti lueteltavissa. Vastaavasti on helposti listattavissa syyt siihen, ettei joukkoliikennettä käytetä nykyistä enemmän. Turvattominta kulkutapaa ja liikkujaryhmää arvioitaessa ylitse muiden nousivat kevyt liikenne ja kouluikäiset lapset. Henkilöautolla matkustaminen oli selvästi yleisen kulkutapa niin työ- ja koulumatkoilla kuin vapaa-ajan matkoillakin. Vähintään kolme neljästä vastaajasta teki matkansa henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana vuodenajasta riippumatta, tosin talvella osuus oli jonkin verran suurempi. Henkilöauton käytölle työ- tai koulumatkoilla esitettiin perusteluja, jotka ovat osittain yhtenevät myös muiden matkojen osalta. Henkilöautolla liikkumista puoltavat vastaajien mukaan sen nopeus ja helppous. Omalla autolla matkustettaessa ei olla riippuvaisia reiteistä ja aikatauluista. Lisäksi muiden perheenjäsenten kuljettamisen sekä ostosten ja muiden asioiden hoitamisen vuoksi liikkuminen omalla autolla on yksinkertaisinta ja monissa tapauksissa jopa välttämätöntä. Useat vastaajat ilmoittivat tekevänsä työmatkat omalla autolla myös sen vuoksi, että tarvitsevat autoa työssään. Omalla autolla liikkumisen perusteluiksi mainittiin useasti myös kattavan joukkoliikenteen puuttuminen. Linjojen reitit eivät ole omiin tarpeisiin sopivia, aikataulut eivät sovi omiin aikatauluihin ja lähin pysäkki sijaitsee liian kaukana. Osa vastaajista voisi olla valmiita siirtymään joukkoliikenteen käyttöön, mikäli joukkoliikenteen reitti- ja vuorotarjonta vastaisi heidän tarpeitaan. Joukkoliikenteen reiteissä oli vastaajien mukaan puutteita niin kunnan sisäisessä liikenteessä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liikenteessäkin. Joukkoliikenteen kustannukset ovat myös yksi este joukkoliikenteen käytölle, mutta ne eivät nousseet yhtä vahvasti esille kuin joukkoliikenteen palvelutaso ja sen puutteet. Kokonaisuutena tarkasteltuna vastaajat eivät pidä joukkoliikennettä riittävän kilpailukykyisenä oman auton käyttöön verrattuna. Turvattomimpina kulkutapoina pidettiin jalankulkua ja pyöräilyä. Merkittävimpänä perusteluna oli kevyen liikenteen yhteyksien riittämättömyys. Tämä näkyi myös karttapalautteessa ilmoitetuissa vaaranpaikoissa, sillä kevyen liikenteen väyliä toivottiin useille tieosuuksille. Esiin nousivat myös monet vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Syiksi kevyen liikenteen väylien ja turvallisten risteämiskohtien lisäämistarpeelle ilmenivät ajoneuvoliikenteen ylinopeudet, autoilijoiden piittaamattomuus kevyestä liikenteestä sekä valaistuksen puute. Toisaalta on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten vastaajat itse voisivat vaikuttaa kevyen liikenteen saattamiseksi turvallisemmaksi kulkutavaksi. Kyselyn tuloksista voidaan todeta, että läheskään kaikki vastaajat eivät käytä aina pimeällä kävellessä heijastinta, pyöräillessä pyöräilykypärää ja pimeällä valoja tai rullaluistellessa kypärää ja suojia, vaikka samanaikaisesti arvioivat kevyen liikenteen turvattomimmaksi kulkutavaksi. Lisäksi yleisimpänä liikennerikkomuksena kunnassa pidettiin nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä, mikä osaltaan lisää kävelyn ja pyöräilyn turvattomuutta. Kärjistetysti voidaan kuitenkin kysyä, ajavatko ylinopeutta vain ne, jotka eivät osallistuneet liikenneturvallisuuskyselyyn ja vain ne vastaajat, jotka eivät valinneet kevyttä liikennettä turvattomimmaksi kulkutavaksi? Asuinalueittain tarkasteltuna havaittiin eroja turvattomimman kulkutavan arvioinnissa. Kunnan kolmesta suuresta taajamasta kevyttä liikennettä pidettiin turvattomimpana Rajamäellä, kun taas vähiten sitä painotettiin kirkonkylässä. Sen sijaan tällä alueella korostui mopoilun asema turvattomimpana kulkutapana, ja myös Klaukkalassa ja Rajamäellä sitä pidettiin turvattomampana haja-asutusalueisiin verrattuna.
20 Selvä enemmistö vastaajista piti koululaisia turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä. Perusteluissa mainittiin kevyen liikenteen yhteyksien puuttuminen sekä pienten lasten riittämättömät kyvyt selviytyä turvallisesti yksin liikenteessä. Tuloksia tarkasteltaessa herää kuitenkin kysymys, minkä vuoksi koululaisia pidettiin niin selkeästi turvattomimpana ryhmänä verrattuna esimerkiksi alle kouluikäisiin lapsiin. On muistettava, että kyselyyn osallistuneista 63 oli vuotiaita ja 78 asui taloudessa, jossa asui vuotiaita, mikä osaltaan selittää vastausjakaumaa. Vanhemmat ovat selvästi huolissaan lapsista, jotka liikkuvat koulumatkansa usein yksin tai kavereiden kanssa. Alle kouluikäisten lasten liikenneturvallisuuteen vanhemmat voivat enemmän itse vaikuttaa, ja toisaalta nuorten aikuisten odotetaan huolehtivan itse omasta liikenneturvallisuudestaan. Nurmijärven onnettomuustilastoja tarkasteltaessa turvattomimmaksi liikkujaryhmäksi osoittautuivat kuitenkin nimenomaan nuoret aikuiset, jotka ovat juuri saaneet ajokortin vuotiaat olivat kaikkiin muihin ikäryhmiin verrattuna useimmiten osallisena liikenneonnettomuuksissa. Mikäli koululaisten ryhmä olisi jaettu ala- ja yläluokkalaisiin, olisi ollut mielenkiintoista nähdä vastaajien arvio yläluokkalaisten turvallisuudesta liikenteessä. Onnettomuustietojen perusteella nimittäin vuotiaista on viime vuosina muodostunut entistä turvattomampi ryhmä mopojen ja skoottereiden yleistyessä.
ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO
ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 11.4. 22.5.2011 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä
LisätiedotKalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA
LisätiedotETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016
ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään
LisätiedotItä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille
Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kysely kuntalaisille 1. Ikä o Alle 7 o 7-16 o 17-18 o 19-25 o 26 65 o Yli 65 2. Kotikunta o Kemijärvi o Pelkosenniemi
LisätiedotVastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)
!"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotKEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI
KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT 1. Lähtökohdat Päivämäärä 06/06/2013 Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotFORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA
FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Asukaskysely Forssan seudulla on käynnistynyt liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen yhteistyössä kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Liikenneturvan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
LisätiedotYHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Teuva Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotLappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Taustatiedot 700 600 N 6, M 32% Vastaajien määrä kunnittain Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotTIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5
Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys 2011 TIIVISTELMÄ Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnan peruskoulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuspuutteet
LisätiedotYlä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma
Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Kurikka. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi Kyselyyn vastasi sähköisesti 34 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 2 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Luumäki
Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Sievi
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Sievi Kyselyyn vastasi sähköisesti 25 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 2 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut vastaukset
LisätiedotLappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 17 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 4 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotOulun liikenneturvallisuussuunnitelma. Osaraportti 2: Kyselyiden tulokset, tyytyväisyys liikkumisen turvallisuuteen ja turvavälineiden käyttö
Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma Osaraportti 2: Kyselyiden tulokset, tyytyväisyys liikkumisen turvallisuuteen ja turvavälineiden käyttö Joulukuu 2016 Asukaskyselyn tulokset Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma
LisätiedotKIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011
KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja Vastausmäärät ja vastaajien taustatietoja Liikkuminen ja liikennekäyttäytyminen
LisätiedotYlä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013
Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen
LisätiedotViisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla
Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Noora Airaksinen / Sito 4.9.2012 Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Laaditaan Ely-keskuksen
LisätiedotNurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x 2010 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Mahdollinen alaotsikko Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi Helsinki 2010 Uudenmaan
LisätiedotMiehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23
EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista
LisätiedotASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY
ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella
LisätiedotMiten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset
Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset
LisätiedotKIVENKYYDIN KEHITYSKYSELYN 2018 VASTAUSTEN YHTEENVETO
KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELYN 2018 VASTAUSTEN YHTEENVETO KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2018 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 2018 aikana Nurmijärvellä toteutettiin kahden välivuoden jälkeen perinteinen
LisätiedotNurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.
Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-
LisätiedotSelvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen pituudet, tarkoitus ja kulkutapa)
LisätiedotNUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA
NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland
LisätiedotKIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO
KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2019 -VASTAUSTEN YHTEENVETO KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2019 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 2019 aikana Nurmijärvellä toteutettiin perinteinen Kivenkyydin kehittämiskysely
LisätiedotKIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015
KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 2015 aikana Nurmijärvellä toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan Kivenkyydin kehittämiskysely Webropol-nettikyselynä. Kyselyn
LisätiedotHENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2004 2005 PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET
HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2004 2005 PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET Asutteko... LUETTELE omakotitalossa 52 1 maatalossa 2 paritalossa 3 rivitalossa 4 kerrostalossa 5 asuntolassa/laitoksessa 6 muu asumismuoto
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja
LisätiedotVIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN
Juha Heltimo, Strafica Oy VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Asiantuntijoiden määritelmä Viisas liikkuminen: Ympäristöä säästäviä, terveyttä edistäviä, turvallisia, sujuvia ja taloudellisia
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Teuva Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 23.8.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 15.5.-11.6.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 441 vastausta. Kaikista
LisätiedotKuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto
Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto Kysely tehty 23.3-7.4.2016 Esityksen sisältö Lyhyt kertaus syksylle suunniteltuihin bussilinjojen muutoksiin. Kyselyn vastausten keskeisin palaute. Kartta kouluista,
LisätiedotSASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto
SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi noin 1,0 % seutukunnan asukkaista. Kyselyyn
LisätiedotValtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 948 vastausta. Kaikista
LisätiedotHARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!
HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä
LisätiedotAluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti
1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 504 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli 160 Vastaajien
LisätiedotTuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997
LisätiedotKATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011
KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on
LisätiedotTurvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski
Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen Satu Tuomikoski satu.tuomikoski@liikenneturva.fi 2 Lasten liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla 3 NOLLAVISIO Ihminen tekee liikenteessä
LisätiedotArjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma
Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31
LisätiedotAluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti
1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 485 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli Vastaajien ikä/sukupuoli
LisätiedotArjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma
Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Asukaskyselyn yhteenveto Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 948 vastausta. Kaikista
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne BEST tutkimustulokset 2018 Benchmarking in European Service of Public Transport HSLH Taustatiedot Kyselytutkimus, joka mittaa asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen Vuonna
LisätiedotMiten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016
Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 1 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite
LisätiedotTYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY
TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotHyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN
Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat
LisätiedotNurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x 2010 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma LUONNOS 12.8.2010 Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi Helsinki 2010 Uudenmaan
LisätiedotLiikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset
Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli
LisätiedotKevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi
Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa
LisätiedotOnko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?
Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa
Lisätiedot- Vaikuttavuuskysely 2013
- Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106
LisätiedotTIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
LisätiedotAlkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotEspoo Salo-oikoradan karttapalautekysely
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.
LisätiedotPyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja
Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta
LisätiedotLempäälän peruskoulut
Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)
LisätiedotCBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotVakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotLiikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset
Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset 17.9.2019 1 Perustiedot kyselystä Kyselyn tavoitteena oli selvittää itäsuomalaisten asenteita ja halukkuutta muuttaa liikkumistaan ilmastoystävällisempään
LisätiedotViisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille
Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009
Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta
LisätiedotJOUKKOLIIKENNE <PVM>
JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen
LisätiedotKATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010
KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista
LisätiedotTule mukaan kehittämään Kauppatoria!
Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015
LisätiedotROVANIEMEN PAIKALLISLIIKENNE MATKUSTAJATUTKIMUS
ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKENNE MATKUSTAJATUTKIMUS 2019 22.3.2019 TOTEUTUS Tutkimuksen ajankohta 19.-23.2.2019 Tiistaista torstaihin n. klo 6:00-19:00 Lauantaina klo 9:30-14:30 Kyselylomakkeita jaettiin busseissa
LisätiedotKaupunkipyörien asiakaskysely 2018
Kaupunkipyörien asiakaskysely 2018 24.9.7.10. 7 935 vastaajaa Tarja Jääskeläinen Tutkimusmetodologia Tutkimus toteutettiin nettikyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely lähetettiin kaikille
Lisätiedot