Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010

Transkriptio

1 Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KEHRA-projektin tiedotus- ja koulutusristeily

2 Hylkeiden aiheuttamat saalismenetykset jatkuva ongelma ammattikalastukselle! Merialueella kalastusyksiköstä (=kalastaja, kalastajaruokakunta tai kalastusalus) 39 % ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä vuonna Hylkeiden vaurioittaman saaliin määräksi arvioitu kg. Saalismenetysten arvo maksettujen keskihintojen perusteella euroa. Suurimmat vahingot siian- ( ), kuhan- ( ) ja lohenkalastukselle ( ). Saalisvahinkoarviot perustuvat vahingoitettujen kalojen jäännöksiin. Pyydyksiin ei kuitenkaan aina jää havaittavia jäännöksiä ja lisäksi hylkeet voivat karkottaa saalista pyydyksistä pelkällä läsnäolollaan. Käytettävissä vain minimiarvio todellisesta vahinkomäärästä. Lähde: RKTL Ammattikalastus merellä

3 Harmaahylje eli halli Urokset jopa 2,3 m ja paino 300 kg Naaraat noin 2 m ja paino < 200 kg Sukukypsiksi 3-6 vuotiaina, naaraat aiemmin kuin urokset Kuutit syntyvät helmi-maaliskuussa jäälle. Yleisimmin ahtautuneen jään ja avoveden välillä olevaan jäälauttojen vyöhykkeeseen. Jään puuttuessa myös maalle.vastasyntynyt kuutti on noin 1 metrin pituinen (10-12 kg). 3

4 Ikä 7+ vuotta Ikä 4+ vuotta Ikä 8+ vuotta Ikämääritys kulmahampaasta tehtävästä leikkeestä 4

5 Itämerellä laskennoissa nähty noin hallia vuonna 2010 Suomen merialue Perämeri ja Merenkurkku 341 Selkämeri 523 Suomen merialueilta tavattu viimeisen viiden kevään laskennoissa hallia Suomen Lounaissaaristo 8330 Suomenlahti 335 Vuosittain samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat kehityssuunnan Lentolaskennat toteutetaan vuosittain touko-kesäkuun vaihteessa hallien karvanvaihdon aikaan 5

6 Halli-GPS seurantahankkeen tavoitteet Toistaiseksi ei ole tiedossa ruokailevatko rysissä vain tietyt erikoistuneet yksilöt vai satunnaiset vierailijat. RKTL selvittää GPS/GSM-lähetinten avulla ponttonirysistä pyydettyjen harmaahylkeiden liikkumista ja käyttäytymistä (Yhteensä jo 15 merkittyä hallia, ). Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä hyljekantojen hoidossa että pyydysteknisten ratkaisujen kehittämisessä. Hankkeen toteutus yhteistyössä ammattikalastajien kanssa vuosina

7 Perustana hallien elävänäpyyntimenetelmä Menetelmä on julkaistu: Fisheries Research 102 (2010) Technical note, Live-capture of grey seals in a modified salmon trap 7

8 Ponttonirysän välipesänieluun asennettavalla esteverkolla voidaan vähentään hallien aiheuttamia saalisvahinkoja (kuva ns. Rekilän mallista ) 8

9 Hallien elävänäpyyntilaitteita ponttonirysissä RKTL, Esa Lehtonen 9

10 Tekstiviesti matkapuhelimeen kun hylje rysässä Välipesä Adapteri Siirtosukkula Halli-GPS Suomenlahti 2010 RKTL, Esa Lehtonen 10

11 Välipesä Halli-GPS Suomenlahti 2010 RKTL, Esa Lehtonen 11

12 Hallin hinaus sukkulassa rantaan lähettimen kiinnittämiseksi Loviisa

13 Hylje punnitaan oikean rauhoitusaineannoksen määrittämiseksi (sukkula ilman adapteria = 257 kg) Söderby, Loviisa

14 Fastloc/GSM seurantalaite Nopea sijainnin tallennus mikäli antenni veden pinnalla (min 5 satelliittia). Ei sijaintitietoja veden alta Sijainnin, sukellussyvyyden, maissaoloajan ja lämpötilan tallennus Toiminta-aika noin 9 kk Tietojen tallennus puskurimuistiin josta lähetys seurantajärjestelmään kun eläin saapuu matkapuhelinverkkoon (viive). Tiedot lähetinlaitteen muistissa max 6 kk Irtoaa karvanvaihdon yhteydessä 14

15 Kasimir, KA kg, 200 cm tag no.11601, hattumerkki no.11 Vapautus klo 16:57 Loviisan Söderbyssä Paikannuksia saakka 15

16 Halli kg Alue Seuranta start BR Pori à seurantalaitteet asennettu yhteensä 15 harmaahylkeelle jotka kaikki uroksia PA Merikarvia à AA Merikarvia à AR Merikarvia à SA Merikarvia à HE Merikarvia à RA Merikarvia à VA Pori à MI Merikarvia à KU Merikarvia à CH Merikarvia à LA Merikarvia à KA Loviisa à CR Loviisa à OT Loviisa à 16

17 Neljä hallia vapautettu uudelleen 1-3 kertaa merkin kiinnittämisen jälkeen samoista ponttonirysistä syksyllä 2009 ja 2010 Valio 147 kg, merkintä uudelleen vapautus Porin Kuuminaisissa 2 uudelleen vapautusta & Loviisassa Santeri 171 kg, merkintä uudelleen vapautusta & & Merikarvialla Mikko 156 kg, merkintä (vain räpylämerkki) 2 uudelleen vapautusta & Porissa Crispen 88 kg, merkintä Selkeä toistuva kiinnostus rysiin, kiinniotto ei muuttanut hallien tapoja RKTL, Esa Lehtonen 17

18 Halli-GPS seurantajakson paikannukset (9 hallia) Pitkät matkat liittyvät siirtymisiin ruokailu- ja lepäilyalueiden välillä 18

19 RKTL halli-gps Helge tag 11237, 121 kg vapautettu Merikarvialla Saarenmaan edustalla koko reitti noin 800 km 19

20 Suomenlahdella 2010 merkityn ensimmäisen rysähallin liikkeitä heinä-marraskuussa, seuranta jatkuu 2011 kevääseen 20

21 Loviisan Söderbystä vapautetut kolme rysähallia suosivat 2010 kesän ja syksyn aikana Sandkallan-Stora Kölhällen hylkeidensuojelualuetta ja tekivät sieltä toistuvia vierailuja mm. Pellingin, Loviisan, Pyhtään ja Kotkan alueen kalanpyydyksille / rysille Noin 7570 hehtaaria valtion omistamia alueita 21

22 33 rysän sijainnit Pellingin ja Emäsalon edustalla kalastuskaudella 2010 Osa samoista rysistä pyynnissä eri paikoilla kesällä ja syksyllä 22

23 Rysien sijainnit Kotkan-Pyhtään edustalla kalastuskaudella 2010 Osa samoista rysistä pyynnissä eri paikoilla kesällä ja syksyllä 23

24 RKTL Halli-GPS Suomenlahti Kasimir KA-10, kaikki paikannukset

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 Crispen ja Otro vaellukset Suomenlahdelta Riianlahdelle km vrk Keskimääräinen matka km / vrk Crispen, Sandkallan-Saarenmaan eteläkärki Otro Sandkallan-Hanko-Gotska Sandön Gotska Sandön-Visby-Stora Karlsö- Ölands norra udde Ölands norra udde-gotlands norra udde Gotlands norra udde-saarenmaa / Vilsandi Vilsandi-Saarenmaan eteläkärki Otro, Sandkallan-Öland-Saarenmaan eteläkärki vaellusreitti yht

31 Ilmatieteenlaitos Jääkartta

32 25.1. Crispen & Otro Rigabukten Crispen RKTL Halli-GPS

33 Mitä on tähän mennessä saatu selville? Toistaiseksi kaikki rysillä pyydetyt hallit uroksia (Eri kokoisia ja ikäisiä). Havaintoja neljästä hallista, jotka on vapautettu uudelleen 1-3 kertaa samoista rysistä lähettimen kiinnittämisen jälkeen ( ). Myös toistuvia GPS paikannuksia Pellingin, Loviisan ja Kotkan alueen rysiltä kesällä-syksyllä 2010 Ovat paikkauskollisia, mutta liikkuvat myös laajoilla alueilla (eroja yksilöiden välillä). Selkämerellä ( ) ja Suomenlahdella vapautetuista lähetinhalleista ei toistaiseksi havaintoja Perämereltä. Loviisan edustalla 2010 vapautetut hallit pysyttelivät kesä- ja syysjakson yksinomaan itäisellä Suomenlahdella. Vasta joulukuun puolivälissä ne lähtivät pitkälle vaellukselle Riianlahdelle ja Gotlannin vesille. Hankkeen rahoittajat: MMM ( ), RKTL, ESKOkalatalousryhmä ja Sandmans stiftelse (2010) 33

34 Havainnot merkityistä halleista pyydetään ilmoittamaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen Esa Lehtoselle, tai Mervi Kunnasrannalle, 34

35 Ammattikalastaja Mikael Lindholm Hallien merkintää jatketaan kesällä 2011 yhteistyössä Suomenlahden ammattikalastajien kanssa 35

36 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2011 Työryhmä: Mervi Kunnasranta Nina Aalto Tapio Mäkelä Kalastajat: Mikael Lindholm Heikki Salokangas Onni Välisalo Juha Välisalo 36

37 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Jörgen Hermansson Tilannekatsaus Itämeren hallikannan kasvu on laantunut. Norppia on paljon Perämerellä, vähemmän Suomenlahdessa. Suomen vahvimmat hallikannat ovat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. Hallikanta on heikko Itämeren eteläosissa. HELCOM Osa jäsenmaista vastustaa edelleen hylkeiden metsästystä. Metsästyskiintiöt eivät kasva!? Lauri Mäenpää

38 Hallimetsästyskiintiöt Suomessa 1510 yksilöä Hallien metsästys sallittu Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Jörgen Hermansson

39 Suomen hallisaaliin kehitys /10 Ahvenanmaan saalis edellisellä kaudella 183 (ei näy diagrammissa) Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Jörgen Hermansson

40 VARSINAIS-SUOMEN RHP HYLJE kiintiö pyyntilupia hyljesaalis / / / / /11 tilanne kesken Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Jörgen Hermansson

41 Metsästyskausi 09/10 Lupahakemuksia 41 Haettu yhteensä 229 yksilölle Myönnetty yhteensä 146, kiintiö 150 Saalis yhteensä 85 Kaato % 58 Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Jörgen Hermansson

42 jälkeen hyljeluvat myöntää Suomen riistakeskuksen aluetoimistot. Hakemukset lähetetään samaan paikkaan Varsinais-Suomen aluetoimistoon kuten ennenkin. Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Jörgen Hermansson

43 HYLJESIETOPALKKIOIHIN LIITTYVÄ KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 2011 Euroopan komission hyväksymän toimintaohjelman mukaan yksi hyljesietopalkkioiden maksamisen edellytys on koulutukseen osallistuminen, minkä avulla kalatalousyrittäjä parantaa tietämystään hylkeistä. RKTL vastaa koulutusmateriaalin ja koulutustilaisuuksien asiasisällöstä yhdessä riistakeskuksen aluetoimistojen kanssa. Kalatalouden Keskusliitto (KKL) hallinnoi hankkeen, tuottaa aineistosta koulutuskansiot sekä järjestää koulutustilaisuudet yhteistyössä alueellisten jäsenjärjestöjensä kanssa. MMM / ELY-keskukset lähettävät sietopalkkioon oikeutetuille kalastajille/kalankasvattajille kirjeen koulutustilaisuuksiin ilmoittautumisesta. 43

44 KKL, SAKL, ja Suomen kalankasvattajaliitto tiedottavat koulutuksesta lisäksi omia kanaviaan pitkin. Koulutuskansion yhteydessä koulutukseen osallistuville jaetaan palautelomake. Kansio sisältää myös kaksi DVD-kopiota RKTL:n tuottamista hyljettä käsittelevistä filmeistä. Sietopalkkion hakemiseen oikeuttavan todistuksen osallistujat saavat koulutuksen jälkeen palautettuaan kyselylomakkeen. Koulutuspaketin aihepiirit (alustava) 1. Hallin ja Itämeren norpan perusbiologia 2. Hylkeiden vaikutus kalakantoihin ja ammattikalastukseen 3. Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman periaatteet ja toimenpiteet 4. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen estäminen ja minimointi rannikkokalastuksessa ja kalankasvatuksessa 5. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen raportointi 6. Hylje resurssina 44

45 Koulutuspaikat- ja ajankohdat (alustava) Helsinki Hotelli Arthur, yksi tilaisuus missä aamupäivä ruotsiksi ja iltapäivä suomeksi (yhteyshenkilö Christian Linden, Turku Kokous- ja juhlatila Alvarium, SAKL:n vuosikokouksen yhteydessä (yhteyshenkilö Kim Jordas, Parainen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, ruotsinkielinen tilaisuus yhteistyössä Åbolands Fiskarförbundin kanssa (yhteyshenkilö Kaj Mattsson, Kotka Kotkan klubi, kalastusvakuutusyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä (yhteyshenkilö Teemu Tast, 45

46 Koulutuspaikat- ja ajankohdat (alustava) Pori Erillistilaisuus yhteistyössä Satakunnan kalatalouskeskuksen kanssa (yhteyshenkilö Tero Ylikylä, Vaasa 5.4. Ruotsinkielinen erillistilaisuus yhteistyössä Österbottens Fiskarförbundin kanssa (yhteyshenkilö Guy Svanbäck, Ii Erillistilaisuus yhteistyössä paikallisen Kalastajien koulutus- ja yhteistyöhankkeen kanssa (yhteyshenkilö Risto Tolonen, Yksi optiotilaisuus maalis-huhtikuun aikana jos koulutusajankohdat eivät sovi joillekin kalastajista/kalankasvattajista 46

47 Kiitos Mikael Lindholm Märkning av gråsälar fortsätts sommaren 2011 i samarbete med yrkesfiskarna i Finska viken. Målsättningen är att fånga och märka sälar under den aktivaste fiskesäsongen efter pälsbytet 47