Hallintosääntö 1 (13) Yhtymähallitus Käsittely Yhtymähallitus Voimaantulo

Transkriptio

1 1 (13) Käsittely Voimaantulo Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän hallintosääntö 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän organisaatiosta ja päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Samalla tämä hallintosääntö on yhtymähallituksen ja Koulutuskeskus Salpaus -nimisen tulosalueen johtosääntö. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - yhtymäkokouksen työjärjestys - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tarkastussääntö - henkilöstöasioiden toimintasääntö - Koulutuskeskus Salpauksen ammattiosaamisen toimikunnan toimintasääntö - Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunnan (SORA-toimikunta) toimintasääntö. Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ylläpitämä Koulutuskeskus Salpaus -oppilaitos järjestää koulutusta, jolla tarkoitetaan tämän säännön hyväksymisvaiheessa seuraavia lakeja ja asetuksia - laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/98), - laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98) ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/98) sekä - lukiolaki (629/98), lukioasetus (810/98) ja laki lukiolain muuttamisesta (1184/98) tarkoitettua koulutustoimintaa sekä - opetusministeriön myöntämää pysyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Lisäksi Koulutuskeskus Salpaus voi myydä ja ostaa koulutus-, kehittämisja tukipalveluja sekä olla mukana hanke- ja projektitoiminnassa. Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen strategisesta kehittämisestä, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja tilinpäätöksestä.

2 2 (13) 2 luku Organisaatio ja johtaminen 2 Organisaatio Kuntayhtymän luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja tämän hallintosäännön mukaisesti. Kuntayhtymän toimielimiä ovat - yhtymäkokous - tarkastuslautakunta - yhtymähallitus - Koulutuskeskus Salpauksen Ammattiosaamisen toimikunta ja - Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta (SORA-toimikunta). Kuntayhtymää johtavat yhtymähallitus ja sen alaiset toimitusjohtaja ja rehtori oman vastuualueensa mukaisesti. 3 luku Ratkaisuvalta ja tehtävät 3 Yhtymäkokous ja yhtymähallitus Yhtymäkokouksen ja yhtymähallituksen ratkaisuvalta on määritelty perussopimuksessa. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, yhtymähallituksen tehtävänä on 1 toimia toimialansa lainsäädännössä edellytettynä monijäsenisenä elimenä, 2 huolehtia kuntayhtymän yleisestä kehittämisestä, 3 valmistella kuntayhtymän talousarvio, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tilinpäätös ja johtaa kuntayhtymäsuunnittelua, 4 päättää kuntayhtymän talouden- ja omaisuudenhoidon perusteista, 5 päättää toimialansa erityislainsäädännössä ylläpitäjän päätettäväksi tarkoitetuista asioista, 6 valvoa, että alaisensa toimielimet ja kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt toimivat voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen sekä kuntayhtymän etujen mukaisesti, 7 hoitaa kuntayhtymän omaisuutta siltä osin kuin tehtävä ei lain tai voimassa olevien määräysten mukaan kuulu muille viranomaisille sekä antaa näille tarpeelliset ohjeet käytettäväksi uskotun omaisuuden hoidossa, 8 päättää yhtymähallituksen edustuksesta toimielimissä sekä asettaa keskuudestaan tarvittaessa jaosto,

3 3 (13) 9 kutsua koolle tarvittaessa yhtymähallituksen ja toimielimien puheenjohtajien sekä näissä päätäntäelimissä esittelijöinä toimivien viranhaltijoiden yhteistyöneuvottelu, 10 valita edustajat ylimpiin päättäviin elimiin yhteisöissä ja säätiöissä, joiden osakkaana tai jäsenenä kuntayhtymä on, sekä nimetä ehdokkaansa niiden hallituksiin, ellei ole tätä tehtävää siirtänyt yhtymähallituksen jaostolle tai toimitusjohtajalle, 11 päättää tuotteiden ja palvelujen hinnoittelun perusteista, ja tarvittaessa siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille, 12 päättää perittävien lunastusten ja maksujen perusteista, 13 päättää julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä 14 päättää toimintasääntöjen antamisesta tarvittaessa, 15 päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Yhtymähallituksella on oikeus siirtää sille tässä säännössä määrätty tehtävä alaiselleen viranomaiselle siltä osin kuin lainsäädäntö tai kuntayhtymän perussopimus eivät aseta sille estettä. Kuntayhtymän viranomainen voi olla joko toimielin tai yksittäinen viranhaltija. Toimielin on monijäseninen kuntayhtymän viranomainen. 4 Yhtymähallituksen kokoonpano ja toimikausi Yhtymähallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 9 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten valinnasta määrätään kuntayhtymän perussopimuksessa. Yhtymähallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Yhtymähallitus voi asettaa keskuudestaan enintään viisijäsenisen jaoston ja jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoston tehtävinä ovat yhtymähallituksen jaostolle delegoimat ja määräämät tehtävät. Yhtymähallitus toimii Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa ohjaavana monijäsenisenä toimielimenä, jonka tehtävät perustuvat kuntayhtymän tehtäviä säätelevään erityislainsäädäntöön sekä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän perussopimukseen ja muihin yhtymäkokouksen tai yhtymähallituksen antamiin säännöksiin ja määräyksiin. Sen lisäksi mitä muualla on säädetty tai määrätty yhtymähallituksen tehtävänä on

4 4 (13) 1 päättää osaltaan hallintosäännön 1 3 momentissa luetelluissa laeissa koulutuksen järjestäjälle kuuluvista tehtävistä, 2 päättää Koulutuskeskus Salpauksen toimialajaosta. 5 Toimitusjohtaja Kuntayhtymän toimintaa johtaa yhtymähallituksen alainen, julkisella haulla valittava virkasuhteinen toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tehtävänä on 1 vastata kuntayhtymän toiminnasta, 2 vastata kuntayhtymän toiminnan ja talouden kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kehittämisestä, 3 päättää kuntayhtymän hallinnon ja tukipalveluiden organisoinnista, 4 kehittää ja ylläpitää kuntayhtymän kansallisia ja kansainvälisiä sidosryhmäyhteyksiä yhteistyössä rehtorin kanssa. Toimitusjohtajan muut tehtävät ja toimivallan määrittelee yhtymähallitus. 6 Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Koulutuskeskus Salpauksen oppilaitostoimintaa johtaa rehtori. Rehtorin tehtävänä on 1 vastata Koulutuskeskus Salpauksen oppilaitostoiminnasta ja koulutuksen järjestäjälle kuuluvista tehtävistä kuntayhtymälle, 2 vastata oppilaitostoimintaa koskevien asioiden valmistelusta ja raportoinnista yhtymähallitukselle ja panna täytäntöön yhtymähallituksen koulutuksen järjestäjän tehtäviä ja oppilaitostoimintaa koskevat päätökset, 3 päättää oppilaitostoiminnan ja oppilaitoksen hallinnon organisoinnista, 4 kehittää ja ylläpitää Koulutuskeskus Salpauksen kansallisia ja kansainvälisiä sidosryhmäyhteyksiä yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa. 7 Päätösvallan siirto Yhtymähallitus voi päätöksellään siirtää 3 :ssä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kuntayhtymän viranhaltijalle, ellei se ole laissa tai tämän säännön 1 :n 2 ja 3 momentissa mainituissa säännöissä rajoitettu.

5 5 (13) Päätösvallan siirtämistä koskevista päätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä, josta ilmenevät asiat, joita koskeva päätösvalta on siirretty, sekä viranomainen, jolle päätösvalta on siirretty. 4 luku Koulutuskeskus Salpauksen Ammattiosaamisen toimikunta 8 Kokoonpano Yhtymähallitus nimeää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaavan kolmikantaisen toimielimen jäsenet. Ammattiosaamisen toimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. 9 Tehtävät Tehtävät on määritelty laissa ja Koulutuskeskus Salpauksen Ammattiosaamisen toimikunnan toimintasäännössä. 5 luku Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta (SORA-toimikunta) 10 Kokoonpano Yhtymähallitus nimeää Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunnan toimielimen jäsenet. SORA-toimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. 11 Tehtävät Tehtävät on määritelty laissa ja Koulutuskeskus Salpauksen SORAtoimikunnan toimintasäännössä. 6 luku Kuntayhtymän talous 12 Talousarvion täytäntöönpano Yhtymäkokous hyväksyy talousarviossa tulosalueille tehtävä- ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymähallitus hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat eli tilinpäätösennusteet. Hallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.

6 6 (13) 13 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymäkokoukselle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida yhtymäkokoukselle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 14 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää yhtymähallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 15 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Yhtymäkokouksen hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta yhtymähallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Yhtymähallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 16 Rahatoimen hoitaminen Talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamista ja muuta sijoitustoimintaa hoitaa yhtymähallitus. Rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta on hoidettava riskit halliten. Yhtymähallitus päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. 7 luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 17 Tehtävä- ja työnjako sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen osalta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvä hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa.

7 7 (13) Yhtymäkokous päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kuntayhtymässä. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä. Toimitusjohtaja, rehtori ja muu ylin johto sekä muut esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta yhtymähallitukselle. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden ja sääntöjen sekä tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Sisäinen tarkastus arvioi yhtymähallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. 18 Hankintaoikaisu Hankintalain mukaisesti hankintaoikaisusta päättäväksi viranomaiseksi määritellään hankintapäätöksen tehnyt toimielin tai viranhaltija. 8 luku Henkilöstöasiat 19 Toimivalta henkilöstöasioissa Yhtymähallituksella on oikeus siirtää toimivaltaansa henkilöstöasioissa viranhaltijoille siinä laajuudessa kuin yhtymähallituksen hyväksymässä henkilöstöasioiden toimintasäännössä määrätään. Yhtymähallituksen puheenjohtaja tekee päätökset toimitusjohtajaan kohdistuvissa henkilöstöasioissa. 20 Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä viran nimikemuutos Yhtymähallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä viran nimikemuutoksesta.

8 8 (13) 21 Henkilöstövalinnat Yhtymähallitus toimittaa toimitusjohtajan ja rehtorin vaalin sekä myöntää näille eron. 9 luku Kokousmenettely 22 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan yhtymäkokousta lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielinten kokouksissa. 23 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 24 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään toimielimen päättämällä tavalla kokouskutsun yhteydessä jäsenille ja muille, joilla on toimielimen kokouksessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Toimielin kokoontuu varsinaisiin kokouksiinsa päättäminään aikoina ja päättämissään paikoissa. Toimielimen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on paikalla kokouksessa. Esityslista on toimitettava toimielimen jäsenille vähintään kolme päivää ennen kokousta. Yhtymähallituksen esityslista on toimitettava myös jäsenkuntien kunnanhallituksille. Mikäli asian kiireellisyys sitä vaatii, voi puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsua toimielimen koolle käsittelemään kiireellistä asiaa. Toimielimet voivat ottaa käsiteltäväkseen esityslistassa mainitsemattoman asian, jos asian käsittelyllä on kiire.

9 9 (13) 25 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissaolleelle on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 26 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 27 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen, puheenjohtaja toteaa läsnäolevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 28 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 29 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 30 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen nimeämillä edustajilla sekä yhtymähallituksen puheenjohtajalla, toimitusjohtajalla ja rehtorilla.

10 10 (13) Muiden kuin em. henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymäkokoukset ovat julkisia, ellei kokous jonkin asian käsittelyn osalta toisin päätä. 31 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asiaa ei käsitellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Yhtymähallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat valmistelu- ja järjestäytymisasioita lukuun ottamatta esittelystä. Yhtymähallituksen kokouksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Yhtymähallitus toimii oppilaitostoiminnan monijäsenisenä toimielimenä. Oppilaitostoiminnan osalta esittelijänä toimii rehtori. Molemmat esittelijät ovat läsnä yhtymähallituksen kokouksissa. Yhtymähallitus voi erityisestä syystä määrätä jonkun muunkin kuin toimitusjohtajan tai rehtorin toimimaan esittelijänä. Toimitusjohtajaa ja rehtoria henkilökohtaisesti koskevan asian esittelee yhtymähallituksen puheenjohtaja. 32 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Toimielimen päätös on perusteltava. 33 Äänestys ja vaalit Äänestys on aina julkinen. Äänestyksessä tasatuloksen ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaali suoritetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. Vaalissa tasatuloksen ratkaisee arpa. Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä yhtymäkokouksen työjärjestyksessä määrätään. 34 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja

11 11 (13) tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 1 järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi, - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä - kokouspaikka, - läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä, - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2 asian käsittelytietoina: - asiaotsikko, - selostus asiasta, - päätösehdotus, - esteellisyys, - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos, - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos, - päätöksen toteaminen sekä - eriävä mielipide. 3 laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, - puheenjohtajan allekirjoitus, - pöytäkirjanpitäjän varmennus, - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävänä pidosta. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Toimielin määrää pöytäkirjanpitäjän. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi jäsentä.

12 12 (13) 35 Yhtymähallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallitus puheenjohtaja, toimitusjohtaja tai rehtori ellei lainsäädännöstä muuta johdu. 36 Ottokelpoiset päätökset Kuntayhtymän toimielinten kokouksista on laadittava pöytäkirja kuntayhtymän asiahallintajärjestelmään, mikä mahdollistaa sen, että päätökset, yhtymäkokouksen päätöksiä lukuun ottamatta, voidaan ottaa tarvittaessa yhtymähallituksen käsiteltäväksi viimeistään kuntalain 89 :ssä tarkoitetun oikaisuvaatimusajan kuluessa. Kuntayhtymän viranhaltijapäätökset on laadittava reaaliaikaisesti henkilöstöpäätösten osalta henkilötietojärjestelmään ja muiden päätösten osalta asianhallintajärjestelmään, mikä mahdollistaa sen, että päätökset voidaan ottaa tarvittaessa yhtymähallituksen käsiteltäväksi viimeistään kuntalaissa tarkoitetun oikaisuvaatimusajan kuluessa. Viranhaltijoiden päätökset tulevat tarkastetuiksi niiden hyväksymisellä henkilötietojärjestelmään ja/tai allekirjoittamisella. 10 luku Muut määräykset 37 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa toimitusjohtaja. Oppilaitostoiminnan tiedottamista johtaa rehtori. 38 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan valtuuttama viranhaltija. Kuntayhtymän koulutuksen järjestäjänä ja Koulutuskeskus Salpauksen oppilaitostoiminnan puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa rehtori tai hänen valtuuttamansa viranhaltija. Yhtymähallituksen toimituskirjat eli päätökset, kirjeet, kuulutukset tai muut ilmoitukset, selostukset ja luettelot sekä kirjelmät allekirjoittaa toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Toimielimen esittelijä tai yhtymäkokouksen sihteeri voi yksinkin allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen sihteeri yksinkin todistaa oikeaksi.

13 13 (13) 39 Tarkastussääntö Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä.