Hollolan kunnan hallintosääntö. Sisällysluettelo. Hyväksytty: Hollola Hämeenkoski yhdistymisvaltuusto Voimaan:

Transkriptio

1 1 Hollolan kunnan hallintosääntö Hyväksytty: Hollola Hämeenkoski yhdistymisvaltuusto Voimaan: Sisällysluettelo I luku Yleiset määräykset ja organisaatio... 2 II luku Kokousmenettely... 5 III luku Muut yleiset määräykset IV luku Kunnan talous V luku Henkilöstöasiat VI luku Valtuusto VII luku Kunnanhallitus VIII luku Perusturvalautakunta IX luku Sivistyslautakunta X luku Tekninen lautakunta XI luku Hallinnon ja talouden tarkastaminen... 42

2 2 I luku Yleiset määräykset ja organisaatio 1. Soveltamisala Tätä hallintosääntöä sovelletaan valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien, jaostojen sekä toimialojen toimintaan. Tätä sääntöä sovelletaan, jollei laissa tai asetuksessa ole muuta säädetty tai määrätty. 2. Toimivallan siirtäminen Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voivat päättää hallintosäännöllä ja päätösvaltataulukossa sille siirretyn toimivallan siirtämisestä edelleen alaiselleen toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. Toimivallan siirtopäätöksistä on ilmoitettava kirjaamoon, missä pidetään ajan tasalla olevaa toimivaltaluetteloa. 3. Hallinto organisaatio 3.1. Luottamushenkilöorganisaatio

3 Perusturvalautakunta toimii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Asikkalan, Hollolan, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteislautakuntana. Lahden kaupungin organisaatiossa toimii yhteislautakuntana Päijät Hämeen jätelautakunta Nuorisovaltuusto sekä vanhus ja vammaisneuvosto Nuorten osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallitus asettaa toimikaudekseen nuorisovaltuuston. Nuorisovaltuustossa on 12 jäsentä. Sivistystoimiala huolehtii nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuuston tehtävät ovat kuntalain 26 :n (410/2015) mukaiset. Ikääntyneen väestön sekä vammaisten henkilöiden osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallitus asettaa valtuustokaudeksi vanhus ja vammaisneuvoston. Kunnanhallitus huolehtii neuvoston toimintaedellytyksistä. Kunnanhallitus hyväksyy vanhus ja vammaisneuvoston toimintaohjeen. Vanhus ja vammaisneuvoston tehtävät ovat kuntalain 27 ja 28 :n (410/2015) mukaiset. Nuorisovaltuusto sekä vanhus ja vammaisneuvosto ovat kuntalain mukaisia edustamansa ryhmän osallistumis ja vaikuttamiskanavia, eivät kuntalain mukaisia varsinaisia toimielimiä. Tässä hallintosäännössä toimielimiin liittyvät kirjaukset eivät koske nuorisovaltuustoa eivätkä vanhus ja vammaisneuvostoa Henkilöstöorganisaatio Kunnan hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena valtuuston valitsema kunnanjohtaja. Kunnanjohtaja valitaan toistaiseksi voimassa olevaan virkaan. Kunnanjohtaja vastaa ammattijohtamisesta ja kunnanhallituksen esittelystä. Kunnanjohtajan sijaisen määrittelee kunnanhallitus. Johtajasopimuksessa määrätään kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan työnjaosta kunnan johtamisessa. Toimialat ovat: konsernipalvelut, perusturvatoimiala, sivistystoimiala ja tekninen toimiala. Toimialojen toimintaa johtaa toimialajohtaja. Kunnanhallitus päättää toimialojen välisestä tehtäväjaosta. Toimialajohtaja päättää toimialan sisäisistä tulosalueista, tulosyksiköistä ja vastuuyksiköistä sekä toimialan sisäisestä työvoiman käytöstä. Kunnanjohtaja päättää toimialojen välisestä työvoiman käytöstä. Kunnassa toimii johtoryhmä, jonka tehtävänä on kunnanjohtajan apuna arvioida muuttuvan ympäristön vaatimuksia ja vaikutuksia valmistella, ohjata ja koordinoida kunnan kokonaisvaltaista kehittämistä ylläpitää talouden tasapainoa ja riskienhallintaa tehostaa toimintoja ja johtaa muutosta linjausten mukaisesti kehittää toimialojen välistä yhteistoimintaa, hallinto organisaatiota ja ohjausmenetelmiä. Johtoryhmän kokoonpanosta päättää kunnanjohtaja. 3

4 Peruspalvelukeskus Oiva tuottaa läntisen perusturvapiirin neljän kunnan Asikkalan, Hollolan, Kärkölän ja Padasjoen sosiaali ja perusterveydenhuollon palvelut. 4

5 5 II luku Kokousmenettely 4. Määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus ja katselmusmiesten kokouksissa. Valtuustoa koskevat määräykset ovat tässä säännössä omana lukunaan. 5. Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 6. Kokouksen koollekutsuminen 7. Jatkokokous Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu, esityslista, sen liitteet sekä muu kokouksen oheismateriaali lähetetään sähköisesti, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään kolmea päivää ennen kokousta, kun kokouspäivää ei lasketa, ellei myöhemmin tässä säännössä toisin mainita. Toimielin voi erikseen päättää myös pidemmästä kokouskutsun lähetysajasta. Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 8. Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle, kun tieto esteestä tai esteellisyydestä on heille annettu.

6 6 9. Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valtuusto voi ottaa asian käsiteltäväksi vain kiireellisissä asioissa. 10. Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 11. Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 12. Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo ja puheoikeus: - kunnanhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla - muun toimielimen kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Johtokunnissa läsnäolo ja puheoikeus voidaan asianomaisen johtokunnan päätöksellä antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle. Toimielimen kokoukseen voi osallistua kuntalaissa mainitun videoneuvotteluyhteyden avulla edellyttäen, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä. 13. Kunnanhallituksen edustus muissa toimielimissä Kunnanhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kunnanhallituksen varajäsen tai kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen edustajaa ei nimetä seuraaviin toimielimiin: tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta.

7 7 14. Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Keskusvaalilautakunnassa asiat päätetään puheenjohtajan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään tässä säännössä kunkin toimielimen kohdalla. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty viranhaltija. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 15. Esteellisyys ja sen toteaminen Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolaissa tarkoitettua läheistään. Muun luottamushenkilön sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolaissa: - Osallisuusjäävi: Henkilö tai hänen läheisensä on asianosainen. - Edustusjäävi: Henkilö tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. - Palvelussuhde ja toimeksiantojäävi: Henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. - Yhteisöjäävi: Henkilö tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. - Yleislausekejäävi: Luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 16. Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston kohdalla tässä säännössä myöhemmin määrätään.

8 8 17. Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimien päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; eriävä mielipide sekä henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi tarvittaessa pyytää lisätietoja. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.

9 9 18. Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto oikeus Asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja ja lautakunnan esittelijä. Kunnanhallituksella ei ole otto oikeutta yhteislautakuntana toimivan perusturvalautakunnan käsittelemiin asioihin lukuun ottamatta päätösten laillisuusvalvonnan edellyttämää ottooikeutta. 19. Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ns. työnjohdollisista henkilöstöpäätöksistä ei tarvitse ilmoittaa.

10 10 III luku Muut yleiset määräykset 20. Viestintä Kunnan viestintää johtaa kunnanhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kunnan viestinnän periaatteista ja päättää viestinnän vastuista. 21. Kunnan asukkaiden aloitteet Kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kunnanhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kunnanhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 22. Kunnan nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kunnan puolesta tehtävät sopimukset, annettavat sitoumukset sekä kunnanhallituksen toimituskirjat ja kirjeet allekirjoittaa kunnanjohtaja. Toimielimen päättämät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa toimialajohtaja. Sopimukset allekirjoittaa aina myös asian valmistelija. Viranhaltijan ratkaisuvaltaan kuuluvissa asioissa kunnan puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kyseinen viranhaltija. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksin allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä, arkistosta vastaava tai asianhallintatiimin toimistosihteeri yksin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 23. Asiakirjahallinnon järjestäminen Kunnanhallitus vastaa arkistotoimen järjestämisestä. Kunnanhallitus määrää sen viranhaltijan tai toimihenkilön, joka johtaa kunnan arkistotointa ja arkistonmuodostusta sekä huolehtii kunnan pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista.

11 Asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävät maksut Asiakirjoista on suoritettava kunnalle maksu, joka kattaa asiakirjan, jäljennöksen tai otteen antamisesta aiheutuneet kustannukset. Kunnanhallitus päättää maksun suuruudesta.

12 12 IV luku Kunnan talous 25. Talousarvio Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle toiminnalliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto määrää erikseen, millä toiminnan tasolla ne ovat valtuustoon nähden sitovia. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielimet päättävät valtuuston päättämien tehtävien toteuttamisesta ja jakavat tavoitteet, määrärahat sekä tulo ja menoarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi sekä osatulo ja osamenoarvioiksi. Toimielimet päättävät toimialaansa kuuluvista hankinnoista talousarvion sekä lakien ja säännösten mukaisesti. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 26. Talousarvion seuranta ja muutokset Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Toimialojen, toimielinten, tulosalueiden ja tulosyksiköiden on järjestettävä toiminnan ja talouden seuranta siten, että valtuusto ja kunnanhallitus saavat toiminnan ja talouden ohjauksessa tarvittavat tiedot. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotuksia ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Kunnanhallitus ja talouspalvelut antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita kunnan taloudenhoidosta. 27. Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelman mukaisella poistolla tarkoitetaan poistonalaisten investointien hankintamenon ja muiden pitkävaikutteisten menojen kirjaamista kuluksi niiden taloudellisen vaikutuksen kuluessa. Suunnitelmapoistojen yleiset perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään pääsääntöisesti poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Kunnanhallitus hyväksyy tarvittaessa hyödykeryhmä tai hyödykekohtaiset poistosuunnitelmat.

13 13 Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan, jonka alittavista hankinnoista ei kirjata poistoja vaan ne kirjataan suoraan kuluksi. 28. Rahoitus ja sijoitustoiminta Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen muutoksista ja vieraan pääoman muutoksesta ja antaa lyhytaikaisten kassaa vahvistavien lainojen enimmäismäärän/limiitin. Kunnanhallitus päättää sijoituksesta, jolla kassavaroja sidotaan vuotta pidemmäksi ajaksi. Enintään vuoden ajaksi tehtävästä kassavarojen sijoituksesta päättää talousjohtaja. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus. Kunnanhallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 29. Maksujen määrääminen ja maksulykkäykset Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista ja muutoksista päättää kunnanhallitus. Valtuusto päättää kaikkien uusien maksujen käyttöönotosta ja voimassaolevien maksujen poistamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Maksulykkäykset myöntää kunnanjohtaja tai talousjohtaja lukuun ottamatta ympäristönsuojeluviranomaisen taksassa sekä rakennusvalvontataksassa mainittuja asioita. Tarkemmat määräykset maksulykkäyksistä ja muusta taloudenhoitoon liittyvästä päätösvallasta on annettu erillisessä päätösvaltaa koskevassa taulukossa. 30. Pysyvien vastaavien myynti 31. Hankinnat Pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) myynnistä päättää kunnanhallitus. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Irtaimen omaisuuden myynnin osalta kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kunnanhallitus vahvistaa kunnan yleiset hankintaohjeet.

14 Julkisista hankinnoista annetun lain ja ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamasta hankintaoikaisusta päättää kunnanhallitus, lautakunta ja viranhaltija tekemänsä hankintapäätöksen osalta, mikäli hankintaoikaisu tehdään hankintayksikön aloitteesta. Mikäli hankintaoikaisu tehdään asianosaisen vaatimuksesta, päätöksen koskien hankintaoikaisua tekee kunnanhallitus omista ja konsernipalveluiden viranhaltijoiden hankintapäätöksestä ja lautakunta toimialan omien hankintojen osalta. 14

15 15 V luku Henkilöstöasiat 32. Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamista ja henkilöstötyön käytännön toimintaa kunnan kaikilla työpaikoilla ohjaa kunnanhallituksen vahvistama henkilöstöohjelma (henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset) sekä kunnanhallituksen ja henkilöstöpalvelujen antamat toimintaohjeet (Heha ohjeet ja muut toimintaohjeet). 33. Luvun määräysten soveltaminen 34. Henkilöstö Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tai muussa laissa, päättää kunnanhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä ja päätösvaltataulukossa ole muuta määrätty. Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan ja sijoitettuna kunnan organisaatioon palvelutoiminnan ja tehtävien luonteen edellyttämällä tavalla. 35. Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa, virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi sekä nimikemuutoksissa Kunnanhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää henkilöstöjohtaja kuntalain säännösten mukaisesti. Kunnanhallitus päättää virkojen ja työsopimussuhteiden nimikemuutoksista. Virka ja tehtävänimikemuutoksista päättää kunnanjohtaja tai toimialajohtaja, kun nimikemuutos ei aiheuta muutoksia palvelussuhteen ehtoihin. 36. Työnantajan edustajat Työnantajan ensisijaisina edustajina toimivat kunnanjohtaja ja henkilöstöjohtaja. 37. Tehtäväkuvaukset Tehtäväkuvauksessa määritellään henkilön asema organisaatiossa, avaintehtävät ja toimivaltuudet sekä lähin esimies. Tehtäväkuvauksen valmistelee lähin esimies yhdessä viranhaltijan/työntekijän kanssa. Tehtäväkuvaus tarkistetaan kehityskeskustelun yhteydessä sekä tehtävä ja henkilömuutosten yhteydessä.

16 Viran haku Tehtäväkuvauksen hyväksyy - kunnanhallitus kunnanjohtajan osalta - kunnanjohtaja toimialojen johtajien osalta - toimialan johtaja alaisensa osalta - tulosalueen esimies alaisensa osalta - tulosyksikön esimies alaisensa osalta - vastuuyksikön esimies alaisensa osalta Viran ilmoittaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan kuitenkin siten, että lautakunnan tai muun toimielimen täytettävän viran ilmoittaa haettavaksi kunnanjohtaja ja toimialan johtaja, kun viran kelpoisuusehdot ja tehtävät eivät muutu ja palkkaus määräytyy virkaehtosopimuksen mukaisesti. Valtuuston täytettävän viran ilmoittaa haettavaksi kunnanhallitus tai kunnanjohtaja silloin, kun viran kelpoisuusehdot ja tehtävät eivät muutu ja palkkaus määräytyy virkaehtosopimuksen mukaisesti. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun laissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman uutta hakumenettelyä, kun kyseessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää, tai ilmoitettua, ettei ota virkaa vastaan. 39. Henkilöstön kelpoisuusehdot Viran vähimmäiskelpoisuusehdosta päätetään viran perustamispäätöksessä, ellei viran kelpoisuutta ole säädetty laissa tai asetuksessa tai muutoin erikseen vahvistettu. Pysyväisluonteiseen työsuhteeseen otettavan kelpoisuusehdoista päättää valitseva viranomainen kunnassa noudatettavan käytännön mukaisesti, ellei työsuhteen kelpoisuutta ole säädetty laissa tai asetuksessa tai muutoin erikseen vahvistettu. Päätös vaadittavasta kelpoisuudesta on tehtävä ennen viran haettavaksi ilmoittamista ja ennen työsuhteisen tehtävän täyttämisprosessin aloittamista. Virka ja työsuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen palvelussuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain tai virkaa/tehtävää koskevan erityislainsäädännön mukaisesti. 40. Henkilöstövalinnat Valtuusto täyttää kunnanjohtajan ja toimialojen johtajien virat. Kunnanhallitus täyttää kunnanhallituksen alaiset tulosalueiden esimiesten virat.

17 17 Asianomainen toimielin täyttää alaistensa tulosalueiden esimiesten virat. Kunnanjohtaja, toimialan johtaja ja tulosalueen esimies täyttää alaistensa osalta muut vakinaiset virat ja päättää pysyväisluonteiset työsuhteet. Tulosalueen esimies ja tulosyksikön esimies päättää viranhaltijan ottamisesta määräajaksi ja määräaikaiset työsuhteet. Kunnanhallitus vahvistaa valtuuston suorittaman ehdollisen virkavaalin. Kunnanjohtaja ja toimialan johtaja vahvistavat kunnanhallituksen tai toimielimen suorittaman ehdollisen vaalin, jos valitun lääkärintodistus ja/tai rikosrekisteriote on varaukseton. Viranhaltijan suorittaman ehdollisen vaalin vahvistaa virkaan valitseva viranomainen. Kaikissa palvelussuhteissa käytetään kunnallisen viranhaltijalain ja työsopimuslain mukaista koeaikaa. Koeajan määräämisestä ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen kunnassa noudatettavan käytännön mukaisesti. Virkaan tai työsuhteeseen ottava päättää avoimena olevaa virkaa tai työsuhdetta päättäessään tehtäväkohtaisesta palkkauksesta virka ja työehtosopimuksen ja kunnassa noudatettavan käytännön mukaisesti. Jos viran täyttää valtuusto, palkkauksesta päättää kunnanhallitus. 41. Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 42. Virka/työvapaa Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää kunnanjohtaja ja toimialan johtaja tai molempiin virkoihin ottava viranomainen. Ellei jäljempänä olevasta muuta johdu, kunnanhallitus ja asianomainen toimielin myöntävät alaisensa henkilöstön virka/työvapaan. Sijaisen määrää tarvittaessa tai päättää tehtävien muusta hoitamisesta se viranomainen, joka myöntää virka/työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta virka ja työehtosopimuksen sekä kunnassa noudatettavan käytännön mukaisesti. 43. Muut henkilöstöasiat Kunnanjohtaja, toimialan johtaja, tulosalueen esimies, tulosyksikön esimies ja vastuuyksikön esimies ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat kunnassa noudatettavan käytännön ja ohjeistuksen mukaisesti, ellei tässä säännössä muualla tai erillisellä delegointipäätöksellä ole toisin määrätty: Työnjohdolliset toimenpiteet

18 Kunnanjohtaja, toimialan johtaja, tulosalueen esimies, tulosyksikön esimies ja vastuuyksikön esimies - myöntävät virka/työvapaan, jonka saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön, virka ja työehtosopimuksen tai muun säännöksen nojalla ehdoton oikeus sekä päättävät sijaisen ottamisesta tai tehtävien muutoin hoitamisesta virka/työvapaan aikana - myöntävät kunnassa noudatettavan käytännön mukaisesti virka/työvapaan koulutukseen osallistumista varten - määräävät vuosiloman - antavat alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle virka/työmatkamääräyksen ja hyväksyvät matkalaskut - määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä, yli, lauantai ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon - antavat suullisen ja kirjallisen huomautuksen sekä kirjallisen varoituksen - päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä Kunnanjohtaja, toimialan johtaja, tulosalueen esimies ja tulosyksikön esimies - myöntävät harkinnanvaraisen virka/työvapaan, jos harkittavaksi ei tule maksettavan palkan määrä, sekä päättävät sijaisen ottamisesta tai tehtävien muutoin hoitamisesta virka/työvapaan aikana Hallinnolliset päätökset Kunnanjohtaja, toimialan johtaja, tulosalueen esimies ja tulosyksikön esimies - päättävät sivutoimiluvan myöntämisestä, ottavat vastaan sivutoimi ilmoitukset sekä päättävät sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä Kunnanjohtaja, toimialan johtaja ja tulosalueen esimies - päättävät mahdollisuudesta tehdä osa aikatyötä osa aikaeläkkeen, osatyökyvyttömyyseläkkeen tai vastaavan yhteydessä ja siihen liittyvistä tehtäväjärjestelyistä 44. Virantoimituksesta pidättäminen Virantoimituksesta pidättämisestä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisissa tapauksissa päättää valitseva viranomainen kuitenkin niin, että valtuuston valitseman viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kunnanhallitus ja toimielimen täyttämän viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää asianomainen toimialajohtaja. 45. Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Irtisanomisesta, palvelussuhteen purkamisesta, eron myöntämisestä ja lomauttamisesta päättää jäljempänä mainituin poikkeuksin se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 18

19 Valtuuston täyttämän viran viranhaltijalle myöntää eron kunnanjohtaja, jos se perustuu viranhaltijan omaan pyyntöön, ja kunnanjohtaja sekä toimialan johtaja toimielimen täyttämän viran viranhaltijalle, jos se perustuu viranhaltijan omaan pyyntöön. Kunnanhallitus toimeenpanee valtuuston päättämän irtisanomisen, kunnanjohtaja kunnanhallituksen ja toimialan johtaja toimielimen päättämän irtisanomisen. 19

20 20 VI luku Valtuusto 46. Yleiset määräykset Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. Kuluva valtuustokausi: Valtuustossa on 64 valtuutettua. Valtuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Valtuustokausi alkaen: Valtuustossa on 43 valtuutettua. Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii hallintopäällikkö ellei valtuusto toisin päätä Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt edellä mainitun ilmoituksen. Oikeuskäytännössä valtuustoryhmiä ei ole katsottu kunnan toimielimiksi Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle Istumajärjestys Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.

21 Valtuutetun aloiteoikeus Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta voidaan käydä seuraavassa valtuuston kokouksessa lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun Kunnanhallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kunnanhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kunnan toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Kunnanhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kahden kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää kunnanhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kysymys on kirjallisena toimitettava kunnanvirastoon viimeistään seitsemän päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan kunnanhallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen.

22 Valtuuston kokoukset Kokouskutsu Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään viisi päivää ennen kokousta lähetettävä kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään valtuustolle sähköisesti, jolleivät erityiset syyt ole esteenä Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista, sen liitteet sekä muu kokouksen oheismateriaali lähetetään sähköisesti, jolleivät erityiset syyt ole esteenä Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös kunnanvirastoon valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi Läsnäolo valtuuston kokouksessa Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan sekä lautakunnan esittämän asian käsittelyn osalta ao. toimialajohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kunnanhallituksen jäsenillä on läsnäolo oikeus. Nuorisovaltuuston jäsenillä on lasnäolo oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu.

23 Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja Nimenhuuto Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kunnanhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos kunnanhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla. Puheenvuoron voi pyytää myös kirjallisena etukäteen mihin tahansa kokouksessa käsiteltävään asiaan. Tällöin kirjallinen puheenvuoropyyntö on toimitettava puheenjohtajalle aikaisintaan 15 minuuttia ennen kokouksen alkamista tai kokouksen kuluessa. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä

24 2. puheenvuoron kunnanhallituksen puheenjohtajalle, kunnanjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita sekä 3. repliikki ja kannatuspuheenvuoron. 24 Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.

25 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; sekä 2. jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kunnanhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 49. Vaalit Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä Suhteellinen vaali Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.

26 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen oikaisut Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun em. oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

27 Pöytäkirja Pöytäkirja Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. 51. Muut määräykset Valtuusto pitää valtuustokauden aikana vähintään yhden strategiaseminaarin sekä vuosittain 1 2 tavoite ja/tai talousseminaaria. Valtuusto pitää tarvittaessa muita epävirallisia kokoontumisia, kuten valtuustoinfot.

28 28 VII luku Kunnanhallitus 52. Toiminta ajatus Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti 53. Toimielimet, niiden kokoonpano, toimikausi ja esittely Kunnanhallitus Kuluva valtuustokausi: Kunnanhallituksessa on 13 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Varsinaiset jäsenet valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. Varsinaisista jäsenistä yksi on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuustokausi alkaen: Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen, jotka valtuusto valitsee kahden vuoden toimikaudeksi. Varsinaiset jäsenet valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. Varsinaisista jäsenistä valtuusto määrää kunnanhallituksen toimikautta vastaavaksi ajaksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Hänen poissa ollessaan esittelijänä toimii kunnanhallituksen hänen sijaisekseen määräämä viranhaltija. Kunnanjohtajan ollessa esteellinen yksittäisen asian kohdalla esittelijänä toimii hallintopäällikkö. Kunnanhallituksen sihteerinä toimii hallintopäällikkö ja hänen ollessaan poissa tai esteellinen, hänen sijaisekseen määrätty. Konsernijohto muodostuu kunnanhallituksesta, kunnanjohtajasta ja konsernijaostosta. Konsernijohto vastaa omistajaohjauksesta. Konsernijohdon vastuulla on kuntakonsernin omistajaohjauksen toteuttaminen ja konsernivalvonnan järjestäminen. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan omistaman yhteisön toiminnassa ja hallinnossa otetaan huomioon kunnan toiminnalle asetetut tavoitteet Konsernijaosto Kunnanhallituksen konsernijaostoon kuuluu viisi (5) kunnanhallituksen keskuudestaan ja valtuuston puheenjohtajistosta valitsemaa jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Jaosto nimetään kunnanhallituksen toimikaudeksi. Kunnanhallitus nimeää jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

29 29 Jaoston esittelijänä toimii kunnanjohtaja ja sihteerinä talousjohtaja. Viranhaltijoiden poissa ollessa näitä tehtäviä hoitaa sijaiseksi määrätyt henkilöt. Konsernijaoston tehtävänä on toteuttaa konserniohjausta ja valvontaa kunnanhallituksen ja valtuuston linjausten, yleisohjeiden, tavoitteiden ja päätösten toteuttamiseksi. Tässä tehtävässä konsernijaosto: seuraa kuntayhtymien ja yhteisten toimielimien sekä niiden laitosten ja yhteisöjen toimintaa, joissa kunta on osallisena tai joita kunta on taloudellisesti tukenut sekä asettaa tavoitteita, ohjaa ja seuraa kunnan edustajien toimintaa näissä yhteisöissä antaa lausuntoja kuntayhtymien ja yhteisten toimielinten talousarvioista päättää kunnan edustajan tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden ja säätiöiden yhtiö ja vuosikokouksiin ja vastaaviin sekä antaa toimiohjeet edustajille tekee esityksiä ja valmistelee kunnanhallitukselle ja tarvittaessa edelleen valtuustolle konserniohjauksen periaatteista omistajapoliittisista linjauksista riskienhallintaan liittyvistä erillisistä toimenpiteistä ja linjauksista taloudellisesti merkittävät vahingonkorvaus ja riita asiat maa tai kiinteistöomaisuuden myymisestä tai ostamisesta osakkuuksista ja niihin liittyen osakkeiden ostamisesta tai osakkuuksista luopumisesta ja niihin liittyen osakkeiden myymisestä - käsittelee ja merkitsee tiedoksi tytäryhteisöjen ja konserniin kuuluvien säätiöiden sekä merkittävimpien yhteistoimintaelimien seurantaraportit Toimikunnat Kunnanhallitus voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimikunnat asetetaan enintään kunnanhallituksen toimikaudeksi. Kunnanhallitus määrittelee toimikunnan tavoitteet, tehtävät ja toimivallan sekä toimikauden pituuden. Asettaessaan toimikunnan kunnanhallitus nimeää toimikunnan jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä esittelijän ja sihteerin Johtokunnat Kunnanhallitus valitsee johtokuntien jäsenet. 54. Kunnanhallituksen tehtävät Kunnanhallituksen tulee kuntalain mukaisesti: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta 3) valvoa kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta

30 30 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta 7) huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti huolehtia kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisesta ja tuloksellisesta hoitamisesta ja tällöin hallintoa johtaessaan - toimeenpanna valtuuston hyväksymää kuntastrategiaa sekä tähän liittyen asettaa alaistensa toimielinten ja henkilöstön toiminnalle yleisiä tavoitteita ja ohjeita sekä seurata tavoitteiden saavuttamista - seurata yleistä yhteiskunnallista ja maakunnallista kehitystä kunnan toiminta ajatuksen toteutumisen ja päämäärien kannalta - huolehtia kunnan organisaation ja eri toimialojen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä kunnan taloudellisten, teknisten ja henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä - antaa yleisohjeita kunnan hallintoon kuuluvista tehtävistä, kuten suunnittelusta, kaavoituksesta, maapolitiikasta, tiedotustoiminnasta, kunnan talouden ja omaisuuden hoidosta, hankintatoimen hoidosta, asiakirjojen säilyttämisestä ja yhteistoiminnasta - huolehtia yhteistyössä elinkeinoelämään liittyvien viranomaisten, yhteisöjen ja yrittäjien kanssa kunnan elinkeinoelämän kehittämisestä - huolehtia yhteistyöstä kunnan toimintaan läheisesti liittyvien yhteisöjen kanssa sekä mahdollisista kansainvälisistä yhteyksistä - valvoa, että kunnan toimielimet ja henkilöstö noudattavat voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä ja toimivat kunnan edun mukaisesti valtuuston asioita valmistellessaan - huolehtia säännösten, määräysten ja suunnitelmien huomioon ottamisesta, tarpeellisten taloudellisten ja muiden selvitysten laatimisesta ja päätösehdotusten riittävästä perustelemisesta valtuuston päätöksiä täytäntöön pannessaan - antaa täytäntöönpanosta tarpeelliset määräykset ja ohjeet - huolehtia päätösten tiedottamisesta kunnan etua valvoessaan - määrätä tarvittaessa edustaja käyttämään kunnan puhevaltaa, edustamaan kuntaa yhteisöissä sekä tekemään oikeustoimia siltä osin kuin päätösvaltaa ei ole siirretty muulle viranomaiselle - antaa valtuuston puolesta selitys valtuuston päätöstä koskevan valituksen ja jatkovalituksen johdosta, jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätöstä ei ole kumottava