LAPINLAHDEN KUNTA Khall liite 3 Valtuusto liite 3

Transkriptio

1 1 LAPINLAHDEN KUNTA Khall liite 3 Valtuusto liite 3 HALLINTOSÄÄNTÖ I LUKU SUHDE MUIHIN SÄÄNNÖKSIIN 1 Yleiset määräykset Hallintosäännössä määrätään kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kunnan toimintoja ohjataan 83 :ssä mainitulla toimintasäännöllä ja mahdollisesti hyväksyttävillä erillisillä johtosäännöillä, joihin nähden kunnan hallintosääntöä sovelletaan ensisijaisena, ellei laissa tai tässä hallintosäännössä jonkin asian kohdalla toisin sanota. II LUKU KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja. Sen avaa iältään vanhin valtuutettu, joka johtaa kokouksessa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Ennen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalia valtuusto päättää varapuheenjohtajien lukumäärästä. Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii hallintojohtaja, jollei valtuusto toisin määrää. 3 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2. momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 4 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. 5 Istumajärjestys

2 2 Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 6 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetuilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite esitellään kokouksessa ja annetaan allekirjoitettuna kirjallisena puheenjohtajalle. Aloitetta ei voi tehdä sellaisesta asiasta, jonka valtuusto on jo käsitellyt kuluvana taikka sitä edeltävänä kalenterivuonna erikseen tai talousarvioon taikka muuhun asiaan sisältyvänä. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi eikä siitä käydä keskustelua, jollei valtuusto asian kiireellisyyden vuoksi yksimielisesti toisin päätä, vaan se lähetetään kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kunnanhallituksen on on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kuntalaisten aloiteoikeudesta ja aloitteiden käsittelystä on voimassa, mitä Kuntalain 28 :ssä on säädetty. Kuntalaisten aloitteet tulisi kohdentaa sellaisiin asioihin, jotka eivät jo ole muutoin vireillä taikka käsittelyssä taikka jo käsitelty. 7 Kunnanhallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kunnanhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kunnan toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Kunnanhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kahden kuukauden kuluttua kysymyksen esittämisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 8 Kyselytunti 9 Kokouskutsu Valtuutetulla on oikeus esittää kunnanhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kysymys on kirjallisena toimitettava kunnanvirastoon viimeistään neljä (4) päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattavaksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan kunnanhallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana toimii kyselytunnilla valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen.

3 3 Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava tieto yleisesti julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 10 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Valtuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. 11 Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. 12 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Estymisestä tai esteellisyydestä valtuutetun on ilmoitettava myös valtuustoryhmänsä puheenjohtajalle, jonka on kutsuttava varavaltuutettu kokoukseen. Valtuuston puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan tiedon valtuutetun esteestä tai esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajan on kutsuttava kokouksen alussa taikka esteellisyyttä koskevan asian käsittelyn alussa valtuutetun sijaan kuntalain 11 :n 1 momentissa tarkoitettu varavaltuutettu. 13 Kunnanhallituksen edustus valtuuston kokouksessa Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kunnanhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. 14 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. 15 Nimenhuuto

4 4 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 16 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. 17 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana on kunnanhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos kunnanhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 18 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. 2. puheenvuoron kunnanhallituksen puheenjohtajalle, kunnanjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita, sekä 3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.

5 5 19 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan seisten tai puhujakorokkeelta. Ryhmäpuheenvuorot käytetään puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. 20 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. 21 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi. 22 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että 1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeistään äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3. jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen.

6 6 Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 23 Toivomusponsi 24 Vaali Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kunnanhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Vaadittaessa vaali on toimitettava suljetuin lipuin. Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoontaitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 25 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutekin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 26 Valtuuston suhteellisten vaalien vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston sihteeri, jollei valtuusto toisin päätä. 27 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 28 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 29 :ssä tarkoitetut oikaisut. 29 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. 30 Ehdokaslistojen yhdistelmä

7 7 31 Vaalitoimitus Sitten kun edellä 29 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava. Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 32 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen 33 Pöytäkirja 34 Pöytäkirjantarkastus Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä mainitaan. Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. III LUKU MUIDEN TOIMIELINTEN KOKOUSMENETTELY 35 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuunottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Valtuuston osalta tämän luvun määräyksiä noudatetaan ainoastaan, jos jonkin asian kohdalla niin määrätään. 36 Kokousaika ja -paikka Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja vesiliikelaitoksen johtokunnan kokoukset pidetään Lapinlahden kunnanvirastolla, ellei toimielin yksittäisen kokouksen osalta toisin päätä. Tällöinkin kokous on pidettävä Lapinlahden kunnan alueella. Toimielin päättää toimikautensa alkaessa kokousten pitoajoista. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 37 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

8 8 38 Jatkokokous Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Kokouskutsu lähetetään toimielimen jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen toimikautensa alussa päättämällä tavalla. Esityslista liitteineen siirretään kunnan kotisivuille samana päivänä, kun se lähetetään toimielimen jäsenille. Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissaolleille on annettava tieto jatkokokouksesta. 39 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 40 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtajan on todettava läsnäolevat henkilöt sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asiat käsitellään asialistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen enemmistöpäätöksellä sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 41 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 42 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja, joka valitaan iältään vanhimman, kokouksessa paikalla olevan toimielimen jäsenen tai varajäsen johtaessa puhetta. 43 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten ja mahdollisten varajäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - Kunnanhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla. - Lautakunnan (lukuunottamatta keskusvaalilautakuntaa, vaalilautakuntia ja vaalitoimikuntia sekä tarkastuslautakuntaa) ja ympäristölautakunnan tiejaoston kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajalla, kunnanjohtajalla ja kunnanhallituksen määräämällä edustajalla.

9 9 - Toimielimen esittelijällä tai esittelijöillä, jotka on määrätty tämän hallintosäännön 45 :ssä ja sihteerillä. Peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston kokouksessa on tämän pykälän muista määräyksistä poiketen läsnäolo- ja puheoikeus jäsenten lisäksi ainoastaan esittelijällä, jonka toimialaan kuuluva asia on käsittelyssä, ja sihteerillä sekä jaoston tai esittelijän kutsumalla asiantuntijalla tai asianosaisella. Ympäristölautakunnan ja sen tiejaoston kokouksessa on läsnäolo-oikeus myös teknisen osaston osastopäälliköllä. Toimielin voi kutsua tarvittaessa asiantuntijan kokoukseen selvittämään käsiteltävää asiaa. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Kunnanhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään luvussa II valtuuston työjärjestyksessä. 44 Kunnanhallituksen edustus muissa toimielimissä Kunnanhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kunnanhallituksen varajäsen tai kunnanjohtaja. 45 Esittely ja toimielimen pöytäkirjanpitäjä Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijöinä toimivat, mikäli toimielin ei toisin päätä: 1. Kunnanhallituksen esittelijästä määrätään kunnanhallituksen johtosäännössä. 2. Peruspalvelulautakunnassa ja sen yksilöjaostossa esittelijänä toimii sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkö. 3. Sivistyslautakunnassa esittelijänä toimii sivistysosaston osastopäällikkö. 4. Teknisessä lautakunnassa esittelijänä toimii teknisen osaston osastopäällikkö. 5. Keskusvaalilautakunnassa esittelijänä toimii keskusvaalilautakunnan sihteeri. 6. Ympäristölautakunnassa esittelijöinä toimivat rakennustarkastaja ja ympäristösihteeri, jotka molemmat esittelevät omaan toimialaansa kuuluvat asiat. Yhteiset tai vastuiltaan epäselvät asiat esittelee rakennustarkastaja. 7. Ympäristölautakunnan tiejaostossa esittelijänä toimii kunnan rakennusmestari. Esittelijän poissaollessa tai ollessa esteellinen, esittelijänä toimii ympäristölautakunnassa hallinnonalan toinen esittelijä. Muissa lautakunnissa esittelijän sijaiseksi määrätty henkilö, ellei muuta ole päätetty.

10 10 Toimielin valitsee itselleen pöytäkirjanpitäjän, ellei pöytäkirjanpitäjän tehtäviä ole määrätty jollekin viranhaltijalle tai työntekijälle säännöllä taikka erillispäätöksellä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 46 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 47 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä luvussa II valtuuston työjärjestyksessä määrätään huomioiden Kuntalain 59 ja 60 :issä olevat menettelytapamääräykset. 48 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Kokouksessa käsiteltävä asia on valmisteltava siten, että esityslistan selostusosasta muodostuu riittävän selkeä kuva asiasta ja siihen vaikuttavista seikoista. Selostusosaan on sisällytettävä kuvaus myös liitteiden keskeisestä sisällöstä. Pöytäkirjaan sisällytetään vain sellaisia liitteitä, joilla on olennainen merkitys asian käsittelyssä. Toimielimen kokoukseen osallistuville on varattava mahdollisuus tutustua kokousasiakirjoihin esityslistan valmistumisen jälkeen toimielimen sihteerin luona ja kaikki asiakirjat on oltava saatavilla myös kokouksessa. Taustamateriaalia voidaan myös toimittaa kokoukseen osallistuville esityslistan toimittamisen yhteydessä. Toimielimissä, jotka käyttävät sähköistä kokousfoorumia, jäsenille voidaan käsiteltäviä asioita täydentää oheismateriaalilla, jotka ovat nähtävissä toimielimen sähköisellä foorumilla. Peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston esityslistan osalta huomioidaan lisäksi seuraavaa: Yksilöjaostossa käsiteltävien asioiden keskeisistä asiapapereista jaetaan kopiot yksilöjaoston kokoukseen osallistuville kokouksessa. Ne kerätään pois ja tuhotaan kokouksen päätyttyä. Lisäksi alkuperäisiin asiapapereihin on mahdollista tutustua etukäteen jaoston sihteerin luona. Jaoston sihteerin velvollisuutena on varmistaa asiakirjojen salassapitomääräysten noudattaminen. Yksilöjaosto voi asian käsittelyn yhteydessä päättää, mitkä käsittelyn pohjana olevista asiapapereista otetaan kopioina pöytäkirjan liitteeksi, silloin kun yksilöjaosto antaa asiassa lausuntoa oikeusviranomaiselle. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja kirjoitetaan kokouksen kuluessa ja tarkastetaan välittömästi kokouksen päätyttyä. Edellä olevasta poiketen peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston kokouksen pöytäkirja pyritään kirjoittamaan kokouksen kuluessa ja tarkastamaan välittömästi kokouksen päätyttyä tai viimeistään seuraavana työpäivänä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä etukäteen on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1. Järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka - läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä

11 11 - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. - pöytäkirjantarkastajat. 2. Asian käsittelytietoina: - asiaotsikko - selostus asiasta - päätösehdotus - esteellisyydet - tehdyt ehdotukset ja tieto niiden kannattamisesta - äänestykset; äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos - vaalit; vaalitapa ja vaalin tulos - päätöksen toteaminen - lisätietojen antaja ja hänen yhteystietonsa sekä - eriävä mielipide. 3. Laillisuustietoina pöytäkirjaan: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus - puheenjohtajan allekirjoitus - pöytäkirjanpitäjän varmennus - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, johon ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 49 Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. 50 Otto-oikeus ja päätöksistä ilmoittaminen Kuntalain 51 :n tarkoittaman otto-oikeuden toteuttamiseksi lautakuntien ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden päätökset tallennetaan sähköisessä muodossa kunnan asianhallintajärjestelmään siten, että otto-oikeuden omaavalla viranhaltijalla on mahdollisuus viipymättä nähdä esityslistat, pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset arvoidakseen ottooikeuden käyttämisen tarve. Kunnanjohtaja seuraa tässä tarkoituksessa lautakuntien ja osastopäälliköiden päätöksiä koko organisaatiossa. Kunnanjohtaja voi käyttää otto-oikeutta kunnan koko organisaatiossa huomioiden Kuntalain 51 :n rajoitukset. Osastopäälliköt seuraavat alaistensa viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä otto-oikeuden näkökulmasta ja voivat käyttää otto-oikeutta osaston organisaatioon kuuluvien viranhaltijoiden päätösten osalta. Myös kunnanhallituksen lautakuntaan nimeämän edustajan on ilmoitettava kunnanhallituksen puheenjohtajalle tai kunnanjohtajalle, mikäli hän katsoo lautakunnan tehneen sellaisen päätöksen, joka tulisi otto-oikeudella siirtää kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Päätös otto-oikeuden käyttämisestä on tehtävä 14 pävän kuluessa toimielimen pöytäkirjan tarkastamisesta taikka viranhaltijapäätöksen tekemisestä.

12 12 Toimielimen tulee toimikautensa alussa päättää, miten ja missä aikataulussa sen alaisten viranhaltijoiden päätökset saatetaan tiedoksi toimielimelle ja kuntalaisille. IV LUKU LUOTTAMUSHENKILÖ- JA VIRASTO-ORGANISAATIO 51 Luottamushenkilöorganisaatio Kunnan yleisestä hallinnosta ja taloudenhoidosta vastaavan kunnanhallituksen alaisuudessa on seuraavat lautakunnat: - peruspalvelulautakunta, jäsenmäärä 7 - sivistyslautakunta, jäsenmäärä 7 - tekninen lautakunta, jäsenmäärä 7 - keskusvaalilautakunta, jäsenmäärä 5 - ympäristölautakunta, jäsenmäärä 7. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, lukuun ottamatta keskusvaalilautakuntaa, jonka varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Lautakuntien jäsenten erityiskelpoisuuksissa noudatetaan erityislainsäädännössä olevia määräyksiä. Kunnanvaltuusto nimeää lautakunnan varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Peruspalvelulautakunnan jäsenistä valtuusto nimeää kolmijäsenisen yksilöjaoston ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Valtuusto nimeää yksilöjaoston varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Ympäristölautakunnan jäsenistä valtuusto nimeää kolmijäsenisen tiejaoston ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Valtuusto nimeää tiejaoston varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. 52 Virasto-organisaatio Kunnan yleisestä johtamisesta vastaa kunnanjohtaja. Kunnan tehtävien hoitamisen organisoimiseksi on neljä osastoa joiden tehtävät määritellään toimintasäännössä sekä esitellään organisaatiokaaviossa: - Hallintokeskus - Sosiaali- ja terveysosasto - Sivistysosasto - Tekninen osasto Osastot jakaantuvat tulosalueiksi, vastuualueiksi ja tulosyksiköiksi. Osastojen yleisestä johtamisesta vastaavat kunnanhallituksen nimeämät osastopäälliköt. Osastopäälliköiden, tulosalueiden päälliköiden ja tulosyksiköiden päälliköiden toimikausi alkaa valtuustokauden toisen kalenterivuoden alusta ja kestää neljä vuotta. Kunnan johtoryhmään kuuluvat kunnanjohtajan nimeämät henkilöt. Yhteensopivista tehtäväkokonaisuuksista voidaan muodostaa tulosalueita ja tulosyksiköitä tai kunnallisia liikelaitoksia, taseyksiköitä, tai yhtiöitä, joilla on omat vastuuhenkilönsä. Yksityiskohtaisesta tehtäväjaosta päätetään :ien mukaisesti. 53 Ratkaisuvalta osasto- ja tulosaluejaosta tai muusta organisoinnista - Osastojaosta päättää kunnanvaltuusto.

13 13 - Taseyksikön tai kunnallisen liikelaitoksen muodostamisesta taikka kunnallisen yhtiön perustamisesta päättää kunnanvaltuusto. - Tulosalue- ja tulosyksikköjaosta päättää kunnanhallitus kuultuaan asianomaisen tulosalueen tai -yksikön lautakuntaa. - Tulosyksiköt muodostuvat toiminnallisista yksiköistä, näiden yksiköiden rakenteesta tekee päätökset ao. lautakunta. - Tämän pykälän määräyksien estämättä koulujaon muutoksista päättää kunnanvaltuusto. 54 Ratkaisuvalta osastopäällikön ja tulosalueen päällikön sekä sijaisen nimeämisessä - Osastopäällikön ja hänelle sijaisen nimeää kunnanhallitus. - Ellei tulosalue toimi suoraan osastopäällikön alaisuudessa kunnanjohtaja nimeää tulosalueen päällikön ja hänelle sijaisen kuultuaan osastopäällikköä. - Ellei tulosyksikkö toimi suoraan tulosalueen päällikön tai osastopäällikön alaisuudessa, nimeää osastopäällikkö tulosyksikön päällikön ja hänelle sijaisen kuultuaan tulosalueen päällikköä. - Kunnallisen liikelaitoksen päällikön ja sijaisen nimeää liikelaitoksen johtokunta. 55 Ratkaisuvalta osastojen ja tulosalueiden välisestä työnjaosta - Yksittäisen tehtävän, viranhaltijan tai työntekijän siirtämisestä osastojen välillä päättää kunnanjohtaja kuultuaan asianomaisia osastopäälliköitä ja saatuaan suostumuksen henkilöltä, jota siirto koskee. - Osaston sisällä tapahtuvasta tulosalueiden tai tulosyksiköiden välisestä tehtävän, viranhaltijan tai työntekijän siirtämisestä päättää osastopäällikkö, kuultuaan tulosalueen tai tulosyksikön päällikköä ja henkilöä, jota siirto koskee. 56 Toimenkuvaukset - Jokaiselle viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosittaiseen esimies-alaiskeskusteluun, jossa määritellään tavoitteet ja laaditaan tulostoimenkuva, joka vuosittain tarkistetaan. - Toimenkuvauksen hyväksyy: o Kunnanhallitus kunnanjohtajan osalta. o Kunnanjohtaja osastopäälliköiden osalta. o Osastopäällikkö suoraan alaisuudessaan olevan henkilöstön osalta. o Tulosalueen päällikkö suoraan alaisuudessaan olevan henkilöstön osalta. o Tulosyksikön päällikkö alaisensa henkilöstön osalta. V LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 57 Luvun määräysten suhde lain määräyksiin Henkilöstöä koskevat yleiset määräykset ovat laissa kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) sekä työsopimuslaissa (55/2001). Laissa olevia määräyksiä täydennetään tämän hallintosäännön V-luvun määräyksillä sekä kunnanhallituksen hyväksymillä Talouden hoitoa ja henkilöstön asemaa koskevilla täydentävillä ohjeilla. 58 Ratkaisuvalta viran ja toimen perustamisessa, lakkauttamisessa sekä henkilöstövalinnoissa

14 14 Toistaiseksi voimassa olevat virat perustaa ja lakkauttaa valtuusto ja toimet perustaa ja lakkauttaa henkilöstöjaosto. Enintään vuoden määräaikaiset päätoimiset virkasuhteet perustaa henkilöstöjaosto. Mikäli toiminnan turvaaminen edellyttää enintään vuoden mittaisen määräaikaisen toimen perustamista, niin tästä päättää osastopäällikkö. Osastopäällikkö voi delegoida tältä osin päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle tai asiasta voidaan määrätä toimintasäännössä. Mikäli toiminnan turvaaminen edellyttää enintään vuoden mittaisen määräaikaisen osa-aikaisen virkasuhteen perustamista, niin tästä päättää osastopäällikkö. Osastopäällikkö voi delegoida tältä osin päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle tai asiasta voidaan määrätä toimintasäännössä. Kunnan palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli 6 kk:n kestävään määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen tuleva henkilö valitaan julkista hakumenettelyä noudattaen, ellei ole kyse 30.ssä tarkoitetusta poikkeuksesta. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai virkasuhteeseen valitulle määrätään 4 kk:n koeaika. Määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen valitulle määrätään koeaika, jos määräaikaisen palvelusuhteen pituus on yli 6 kk. Tätä lyhyempään määräaikaiseen palvelussuhteeseen valitulle voidaan valitsijan päätöksellä määrätä koeaika. Määräaikaiseksi valitulla koeaika saa olla korkeintaan puolet määräajan kestosta. Valinta valmistellaan valintaryhmää käyttäen, kun kyseessä on valinta toistaiseksi voimassa olevaan virka- tai työsuhteeseen tai yli 6 kk:n sijaisuuteen. Jos virkaan, työhön tai sijaisuuteen sisältyy tulosalueen tai tulosyksikön päällikkyys, valintaryhmään kuuluvat valitsija tai esittelijä, luottamushenkilöstön edustajana kyseisen lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä yksi viranhaltija tai työntekijä, joka tuntee täytettävänä olevan tehtävän sisällön. Peruspalvelulautakunnan toimialan valinnassa luottamushenkilöedustajana voi olla kuka tahansa yksilöjaoston jäsenistä. Valintaryhmää, ilman luottamushenkilöedustajaa voidaan käyttää, kun täytettävänä on yli 6 kk:n määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, johon ei sisälly esimiesasemaa, työyksikön tai toimipaikan vastuuhenkilön tehtäviä taikka hallinnollista päätöksentekoa. Valintaryhmän nimeää valitsija tai valinnan toimielimelle esittelevä esittelijä. Kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen päättäessä valinnasta, nimeää kunnanjohtaja valintaryhmän huomioiden kunnanhallituksen johtosäännön kohdan 5.9 rajoituksen. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan. Kunnanhallitus valitsee hallintojohtajan, taloussihteerin, teknisen johtajan, liikuntasihteerin sekä kuntien yhteiset viranhaltijat. Peruspalvelulautakunta valitsee toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen lääkärin, vastaavan hammaslääkärin ja hammaslääkärin, johtavan hoitajan, vanhustyönjohtajan, psykologin, puheterapeutin, sosiaalityöntekijän ja ruokapalvelupäällikön. Sivistyslautakunta valitsee toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen rehtorin, päätoimisen opettajan, koulutussuunnittelijan, päivähoidon tulosalueen päällikkönä toimivan viranhaltijan, päiväkodin johtajan, koulupsykologin, koulukuraattorin, kirjastotoimenjohtajan ja kulttuurikoordinaattorin. Tekninen lautakunta valitsee toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen kiinteistöpäällikön, rakennusmestarin ja maanmittausinsinöörin. Ympäristölautakunta valitsee toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen rakennustarkastajan, ympäristösihteerin ja korjausneuvojan.

15 15 Yllä mainittujen tehtävien osalta ao. lautakunta valitsee määräaikaiset työntekijät tai viranhaltijat, jos määräaikaisuuden pituus on yli yksi vuotta tai määräaikaiseen tehtävään sisältyy esimiesasema. Ellei tässä pykälässä ole toisin määrätty, valitsee osastopäällikkö osastolleen toistaiseksi tai määräajaksi otettavan henkilöstön. Sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkö voi delegoida päätösvaltaansa tältä osin perusterveydenhuollon tulosalueen osalta johtavalle hoitajalle ja vanhustyöntulosalueen osalta vanhustyönjohtajalle tai asiasta voidaan määrätä toimintasäännössä. Osastopäällikkö voi siirtää edellisessä kappaleessa määriteltyä päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle määräaikaiseen palvelussuhteeseen valittavien osalta, jos määräajan pituus on alle yksi vuosi. Alle kuukauden mittaisten sijaisten työsopimusten tekemisen osastopäällikkö voi delegoida myös työsopimussuhteiselle työntekijälle. Tässä momentissa tarkoitetun delegoinnin voi viranhaltija tehdä enintään kulumassa olevan valtuuston toimikauden loppuun saakka. Delegointia koskeva määräys voidaan antaa myös toimintasäännössä. Jos vaalin suorittava viranhaltija on esteellinen, tulee sijalle hänen esimiehensä. Kun valtuusto perustaa viran taikka henkilöstöjaosto työsuhteen, voi se päätöksessään määrätä mikä toimielin suorittaa vaalin. Mikäli edellä mainittua erillistä määräystä ei ole, vaalin suorittaa osastopäällikkö. Kunnanjohtaja voi antaa yksilöidyn poikkeamisluvan tämän pykälän määräyksistä poikkeamiseksi sellaisia tapauksia varten, jossa toiminnan turvaamiseksi on kiireisesti saatava työntekijä/viranhaltija sekä sivutoimisten tuntiopettajien valinnan osalta enintään seuraavan lukuvuoden loppuun saakka. 59 Virkavapaus, työloma, vuosilomat sekä sijaisen ottaminen Enintään 1 kk:n palkattoman virkavapauden/työloman sekä sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus myöntää alaiselleen osastopäällikkö. Osastopäällikkö voi delegoida tässä kohdassa tarkoitettua päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Yli 1 kk:n harkinnanvaraisesta virkavapaudesta/työlomasta päättää henkilöstöjaosto. Kunnanjohtajan harkinnanvaraisesta virkavapaudesta ja vuosilomasta päättää kunnanhallitus. Osastopäälliköiden osalta edellä 1-momentin mukaisesta virkavapaudesta ja vuosilomasta päättää kunnanjohtaja. Vuosilomista päättää alaistensa osalta osastopäälliköt. Osastopäällikkö voi delegoida tässä kohdassa tarkoitettua päätösvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 60 Palkkauksen määritteleminen Palkkauksen perusteista päättää henkilöstöjaosto. Sijaisen palkan määrää vaalin suorittaja tai työsopimuksen tekijä henkilöstöjaoston ohjeistuksen mukaisesti. Sijaisen palkka ilman henkilöstöjaoston päätöstä ei saa olla korkeampi kuin vastaavassa tehtävässä vakinaisella. Vakinaisen viranhaltijan/työntekijän peruspalkan, tehtäväkohtaisen palkan tai sen muutoksen ja harkinnanvaraisen palkanosan päättää henkilöstöjaosto. Määräaikaisen viranhaltijan tai työntekijän palkan vahvistaa henkilöstöjaosto, ellei palkan perusteita ole aiemmin vahvistettu. Muilta osin palkasta päättää hallintojohtaja. 61 Viran- ja työsuhteen haku Viran ja työsuhteen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanhallitus julistaa kunnanjohtajan viran

16 16 haettavaksi. Muiden kelpoisuusehtojen lisäksi toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen valittavan edellytetään toimittavan selvityksen terveydentilastaan ennen vaalin vahvistamista. Vaalin vahvistaa se, joka on valinnut viranhaltijan tai työntekijän lukuunottamatta kunnanjohtajan vaalia, jonka vahvistaa kunnanhallitus. 62 Ero, irtisanominen, lomauttaminen ja varoitus Eron myöntämisestä päättää se, joka on valinnut työntekijän tai viranhaltijan. 63 Henkilöstön asema Irtisanomisesta päättää se, joka on valinnut työntekijän tai viranhaltijan. Tiettyyn työntekijäryhmään tai yksittäisiin henkilöihin kohdistuvista lomautuksista päättää osastopäällikkö. Kunnanhallitus päättää henkilöstön laajamittaisesta lomauttamisesta. Varoituksen antamisesta päättää osastopäällikkö (Työsopimuslain 7 luvun 2 ja Kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain 35 ). Lapinlahden kunnan eri toimipaikkojen virat ja toimet ovat kunnan virkoja ja toimia, lukuunottamatta peruskoulun ja lukion opettajien virkoja, jotka ovat Lapinlahden koululaitoksen virkoja. Virkoihin vaadittavasta kelpoisuudesta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai viran perustamispäätöksessä taikka on muutoin määrätty. Henkilö voidaan 58 :ssä määritetystä täyttömenettelystä poiketen valita ilman julkista hakumenettelyä, jos hänet on valittu sijaisuuteen tai määräaikaiseen palvelusuhteeseen, jonka kesto vaalia suoritettaessa on ollut alle 6 kk, mutta sijaisuuden/määräaikaisuuden tarve on muuttuneiden hyväksyttyjen olosuhteiden vuoksi jatkunut. Vastaavalla tavalla ilman julkista hakumenettelyä voidaan jatkaa määräaikaisuutta tai sijaisuutta, kun sijaisuus tai määräaikainen valinta on tehty julkista hakumenettelyä käyttäen. Tässä momentissa tarkoitetuissa tapauksissa 58 :ssä määritelty toimielin tai viranhaltija voi ilman hakumenettalyä jatkaa palvelussuhdetta jatkuneen tarpeen johdosta enintään 3 vuotta. VI LUKU TOIMIVALTA TALOUSARVION TOTEUTTAMISESSA 64 Talousarvion toteuttaminen Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa toiminnan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot tulosaluetasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat päättävät käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asiainomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Kunnanhallituksen/lautakunnan alainen viranhaltija päättää tulosyksiköitä ja kohteita koskevista käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä. 65 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarviomuutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.

17 17 66 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy kunnanvaltuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kunnanhallitus voi hyväksyä hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 67 Rahatoimi Kunnanvaltuusto päättää lainan ottamisen enimmäismäärästä. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus. 68 Riskienhallinta Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. VII LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 69 Ulkoinen ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää kuntakonsernin strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kunnassa ja kuntakonsernissa. Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Hallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lautakunnat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Lautakunnat raportoivat hallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtavat viranhaltijat (kunnanjohtaja, hallintojohtaja, osastopäälliköt, tulosalueiden päälliköt, muut esimiehet) vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Viranhaltijat raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta valvonnasta ao. lautakunnalle. Konsernijohto (kunnanjohtaja, kunnanhallitus) vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta

18 18 (konsernivalvonta). 70 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 71 Tarkastuslautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijänä tarkastuslautakunnassa toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Lautakunta ottaa itselleen sihteerin. 72 Tarkastuslautakunnan tehtävät 73 Tilintarkastajan valinta Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT-tilintarkastajan tai JHTT-yhteisön ja JHTTvaratilintarkastajan tai JHTT-yhteisön. 74 Vastuun jakaantuminen Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kunnalle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. 75 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 76 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoista tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina ja toimitetaan lautakunnan puheenjohtajalle. Kunnanhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena ja toimitetaan kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle.

19 19 77 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 78 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Lautakunta antaa valtuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. VIII LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 79 Tiedottaminen Kunnan tiedottamista johtaa kunnanhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kunnan tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kunnan viranhaltijoista. 80 Kunnan asukkaiden aloitteet Kunnanhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esiteltävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista kunnan asukkaiden aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kunnanhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kunnanhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kolmen (3) kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 81 Kunnan nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen 82 Asiakirjojen lunastus 83 Toimintasääntö Kunnan puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset tai lausunnot allekirjoittaa kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, taloussihteeri tai asianomainen osastopäällikkö, jollei kunnanhallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä. Kunnanhallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa kunnanjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, taloussihteeri tai asianomaisen osaston osastopäällikkö tai asianomaisen vastuualueen päällikkö tai kunnanhallituksen määräämä muu viranhaltija. Lautakunnan päättämät sopimukset ja annettavat sitoumukset tai lausunnot allekirjoittaa lautakunnan puheenjohtaja tai osastopäällikkö ja varmentaa osastopäällikön alainen viran- tai toimenhaltija. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. Asiakirjoista on suoritettava kunnalle lunastusta kustannusvastaavasti.

20 20 Kunnanhallitus hyväksyy lautakuntien ja osastojen toimintaa ohjaavan toimintasäännön sekä antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita. 84 Yhteistoiminnan toteuttamismuodot Kunnan toimintoja toteutettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan moniammatillisia yhteistyöryhmiä, joissa voi olla edustus myös kunnan virallisen organisaation ulkopuolelta. Tälläisiä ryhmiä ovat mm. oppilashuoltoryhmä, lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmä, vanhustenhuollon asukasvalintaryhmä, yhteistoimintaelin, jätevedenpuhdistamon toiminnan turvaamistyöryhmä jne. IX LUKU SOVELTAMINEN JA VOIMAANTULO 85 Tarkemmat ohjeet Tarkemmat ohjeet tämän säännön soveltamisesta antaa tarvittaessa kunnanhallitus. 86 Säännön voimassaolo Tämä johtosääntö tulee voimaan