H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)

Transkriptio

1 H.TYÖELÄMÄ H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSR-loppuraportti) (MOT 1)... 2 H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2)... 2 H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa (MOT 3)... 3 H.004 Maahanmuuttajat ja työelämässä menestyminen Suomessa - eriarvoisuus ja sen taustatekijät... 3 H.005 Maahanmuuttajat työterveyshuollon asiakkaana... 5 H.006 Merkityksellinen elämänkokonaisuus - maahanmuuttajanaisten ja -miesten psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen eri elämänalulle... 6 H.007 Suomenkieli osana sosiaalista integraatioita ja kielitaidon yhteys hyvinvointiin... 8 H.008 Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ja suhtden yhteys hyvinvointiin H.009 Perehdyttämisen ja lähiesimiestuen yhteys koettuun työniloon ja työkykyyn venäläistaustaisten maahanmuuttajien kokemana H.010 Pakolaisten työllistymisen todennäköisyyden yhteys sosiaalisiin verkostoihin... 13

2 H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti) (MOT 1) -kuvataan työssäkäyvien maahanmuuttajien onnistumisresursseja platen niitä kantaväestön tilanteeseen -selvitetään, mitkä resurssitekijät selittävät parhaiten maahanmuuttajien työssä onnistumista ja -selvitetään, selittävätkö samanlaiset tekijät onnistumista työelämässä maahanmuuttajaryhmissä vai eroavatko onnistumisresurssit maahanmuuttajaryhmittäin -työelämäosio kokonaisuudessaan -taustatiedot: sukupuoli, syntymämaa (ainstokoodi), kotipaikkakunta (haast_kunta), ikä, maahantulosyy (A104)/-vuosi (A101), siviilisääty (A201), perherakenne [kotitalouden koko (A301), kotitalouden jäsenet (A301_01C)], kielitaito (A501- A510), peruskoulutus (A601), tutkinto Suomessa (A604), korkn tutkinto muualla (A607_1), koulunkäynti vuodet (A608), pääasiallinen toiminta (A701), kotitalouden tulot (A801), puolison pääasiallinen toiminta (A901), alle 7-vuotiaiden lasten määrä perheessä (A301 muuttujaa käyttäen), uskontokunta (A107) -muuttujat muista osioista: koettu terveydentila (B101), pitkäaikainen sairaus (B102), traumaoireet (C301), syrjintäkokemukset-useus (C401A_1), syrjintäkokemukset-selitys (C401_A), syrjintä koulussa (C404D), lastenhoitovastuu (G303), kotityövastuu (G304), työtyytyväisyys (G202C), sosiaaliset suhteet (G306 ja G307), työtyytyväisyyskysymys (G202C), kyyninen hostiliteetti (G401 ja G402), työelämän tärkeys (G301D), toimintakyky virallisissa tilantssa (G101C), traumaoireet (C301A-C301J) -Ari Väänänen, Barbara Bergbom, Minna Toivanen + Maamun ydinryhmää THL:stä -12/2013 -Kuvaileva suomenkielinen, ylstajuinen raportti. -TSR, TTL, liittyy hankkeeseen Maahanmuuttajan onnistuminen työssä (MOT) H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2) -tuotetaan "maahanmuuttajatyöpaikoille" opas henkilöstöhallinnon ja esimiesten toiminnan tueksi. -luodaan monikulttuuristen työyhtsöjen käyttöön työväline ("Resurssimittari maahanmuuttajatyöpaikalle"), jonka avulla on mahdollista arvioida, millä tasolla maahanmuuttajien onnistumisresurssit ovat, missä määrin työyhtsö ottaa huomioon monietnisyyteen liittyvät kysymykset, ja millä osa-alulla on kehitettävää. -hyödynnetään (1) raporttia -Barbara Bergbom, Minna Toivanen, Ari Väänänen -10/2013

3 -Kuvaileva suomenkielinen opas. -TSR, TTL, liittyy hankkeeseen Maahanmuuttajan onnistuminen työssä (MOT) H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa (MOT 3) -tuotetaan kuvailevaa tietoa työikäisten maahanmuuttajien työstä ja työoloista, työhyvinvoinnista ja työterveyspalvelujen toimivuudesta. Maahanmuuttajien tilannetta verrataan kantaväestön tilanteeseen hyödyntämällä vuoden 2012 Työ ja terveys -haastattelututkimusta. Tuloksia tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan erilaisten sosiodemografisten ja työpaikkaan liittyvien taustatekijöiden mukaan. -työelämäosio kokonaisuudessaan -taustatiedot: sukupuoli, syntymämaa (ainstokoodi), kotipaikkakunta (haast_kunta), ikä, maahantulosyy (A104)/-vuosi (A101), siviilisääty (A201), perherakenne [kotitalouden koko (A301), kotitalouden jäsenet (A301_01C)], kielitaito (A501- A510), peruskoulutus (A601), tutkinto Suomessa (A604), korkn tutkinto muualla (A607_1), koulunkäynti vuodet (A608), pääasiallinen toiminta (A701), kotitalouden tulot (A801), puolison pääasiallinen toiminta (A901), alle 7-vuotiaiden lasten määrä perheessä (A301 muuttujaa käyttäen), uskontokunta (A107) -muuttujat muista osioista: koettu terveydentila (B101), lastenhoitovastuu (G303), kotityövastuu (G304), työtyytyväisyys (G202C). -Minna Toivanen, Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Marja Viluksela ja Merja Perkiö-Mäkelä + Maamun ydinryhmää THL:stä -12/2013 -Kuvaileva suomenkielinen raportti. -TSR, TTL, liittyy hankkeeseen Maahanmuuttajan onnistuminen työssä (MOT), mahdollisesti lisäksi ulkopuolista rahoitusta H.004 Maahanmuuttajat ja työelämässä menestyminen Suomessa - eriarvoisuus ja sen taustatekijät (päivitys ) 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -Maahanmuuttajat ja työelämässä menestyminen Suomessa - eriarvoisuus ja sen taustatekijät 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tavoite: Selvittää maahanmuuttajien työllisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Työllisyyttä selittävinä tekijöinä ovat: osaaminen ja työkokemus; kielitaito; terveys; asenteet; sosiaaliset suhteet; sosiaalinen aktiivisuus. Artikkelissa tarkastellaan sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia. Tutkimuskysymykset:

4 1)Millaiset tekijät ovat vahvimmin yhteydessä maahanmuuttajien työllistymiseen? 2)Missä määrin terveydentila ja asenteet ovat yhteydessä työllistymiseen? 3)Selittävätkö sosiaaliset kontaktit ja yhtskunnallinen osallistuminen työllistymistä, kun perintsten työllistymisen edistäjien vaikutukset on otettu huomioon (esim. kielitaito, koulutus)? 4)Eroavatko maahanmuuttajaryhmät toisistaan työllistymiseen yhteydessä olevien tekijöiden suhteen? Selitettävä muuttuja: työllistyminen, muodostetaan muuttujasta A701, pääasiallinen toiminta: työssä olevat = kokoaikatyö + osa-aikatyö (poistetaan ne osa-aikatyötä tekevät, joiden työmäärä on hyvin matala, raja määriteltävä); työelämän ulkopuoliset = työttömät ja lasten hoidosta vastaavista ne, joiden lapset ovat yli 3v.; rajataan ulkopuolelle: opiskelijat, eläkeläiset, muut Vakioitavat muuttujat: ikä, kotikunta Selittäjät blokttain: 1.Osaaminen ja kokemus: koulutus (ammatillinen koulutus), asumisaika ja työssäolo ennen Suomea 2.Kielitaito 3.Terveys + traumaoireet 4.Asenteet: työelämän tärkeys ja asenteet spn tasa-arvosta työelämässä 5.Sosiaaliset suhteet: ystävät, suomalaiset ystävät 6.Sosiaalinen aktiivisuus: osallistuminen järjestöjen, yhdistysten, seurojen ym toimintaan 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Toiminta- ja työkyky 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Ari Väänänen Työterveyslaitos 11. Muut tekijä(t) -Auli Airila, Minna Toivanen, Barbara Bergbom, Aki Koskinen + Maamun ydinryhmää THL:stä 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 1/2014 9/ Julkaisumuoto:

5 muu tieteellinen artikkeli 14. Lisätietoja: -Suunnitelma jo hyväksytty. Suunnitelmaa täsmennetty ja rajattu. Maahanmuuttajat ja työelämässä menestyminen Suomessa - eriarvoisuus ja sen taustatekijät -artikkelissa kartoitetaan erilaisten maahanmuuttajaryhmien kokemuksia suomalaisessa työelämässä (esim. 6 ryhmää: maahanmuuttajamiehet ja naiset kolmessa kansallisessa ryhmässä). Peruskartoituksen ohella artikkelissa tarkastellaan, missä määrin erilaiset konkreettiset "taidolliset taustatekijät" kuten alhaisempi koulutustaso, maassaoloaika, kielitaito ym. selittävät työhön pääsyä ja siellä menestymistä, ja vastaavasti, missä määrin taustalla vaikuttavat muut syyt, kuten etniseen syrjintään, terveyteen, sosiaaliseen eristäytynsyyteen liittyvät esteet. Mitkä asiat selittävät eroja menestyksessä työmarkkinoilla? Maahanmuuttajien tilannetta verrataan osin myös kantaväestön tilanteeseen hyödyntämällä vuoden 2012 Työ ja terveys -haastattelututkimusta. Artikkelissa tarkastellaan sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia. -työelämäosiosta: (1) Oletteko tällä hetkellä töissä? (2) Kuinka monta kuukautta olette ollut tässä työssä viimsen 12 kuukauden aikana? (3) Ammattiasema (4) Onko nykyinen (viimsin) työsuhteenne: vakituinen, määräaikainen, kkkaluontnen? (5) Oletteko esimiesasemassa? (6) työtyytyväisyys - kysymykset (7) Kun vertaatte asemaanne työelämässä ennen Suomeen tuloa ja nyt Suomessa, onko asemanne Suomeen tulon jälkeen... -taustatiedot: sukupuoli, syntymämaa (ainstokoodi), kotipaikkakunta (haast_kunta), ikä, maahantulosyy (A104)/-vuosi (A101), siviilisääty (A201), perherakenne [kotitalouden koko (A301), kotitalouden jäsenet (A301_01C)], peruskoulutus (A601), tutkinto Suomessa (A604), korkn tutkinto muualla (A607_1), koulunkäynti vuodet (A608), pääasiallinen toiminta (A701), kotitalouden tulot (A801), alle 7-vuotiaiden lasten määrä perheessä (A301 muuttujaa käyttäen), uskontokunta (A107) -muuttujat muista osioista: itsearvioitu terveys (B101), krooniset sairaudet (B102), sosiaaliset suhteet (G306 ja G307), peruskielitaito (A507-A510), työtyytyväisyyskysymys (G202C), kyyninen hostiliteetti (G401 ja G402), syrjintäkokemukset (C401A-C401D), työelämän tärkeys (G301D), toimintakyky virallisissa tilantssa (G101C), traumaoireet (C301A-C301J) -Ari Väänänen, Barbara Bergbom, Minna Toivanen + Maamun ydinryhmää THL:stä Vertaisarvioitu kansallinen / kv-artikkeli -TTL H.005 Maahanmuuttajat työterveyshuollon asiakkaana -artikkelissa selvitetään missä määrin työssä oleville maahanmuuttajille on järjestetty työterveyshuolto sekä maahanmuuttajien tyytyväisyyttä työterveyshuollon toimintaan. Lisäksi artikkelissa selvitetään missä

6 määrin eri toimialoilla ja erikokoisilla työpaikoilla on eroja työterveyshuollon järjestämisessä ja työterveyshuollon toiminnasta tiedottamisessa Niin ikään tietämystä työterveyshuollosta ja tyytyväisyyttä sen toimintaan tarkastellaan suhteessa taustatekijöihin ja työpaikan perehdytykseen. Lisäksi tarkastellaan työterveyshuollon asiakkaiden maahanmuuttajuuteen tai kulttuuriseen taustaan sidoksissa olevien terveyteen liittyvien taustatekijöiden esiintyvyyttä. -taustatiedot: syntymämaa, maahantulosyy/-vuosi, ikä, sukupuoli, siviilisääty, kotipaikkakunta, peruskoulutus, tutkinto Suomessa, korkn tutkinto muualla, pääsiallinen toiminta -työelämäosiosta: (1) työterveyshuollon toiminta; (2) perehdytys; (3) hyvinvointi; (4) työkyky; (5) väkivalta, uhkailu ja kiusaaminen työssä; (6) kielitaito -muuttujat muista osioista: kotikieli ja kielet (A501 A510), koettu terveydentila, (B101) pitkäaikainen sairaus (B102), ympärilkkaus (B304), traumaattiset kokemukset (C101A C101H), traumaoireet (C301 C301I), käynnit avohoidossa sairauksien ja oirden vuoksi (D201-D205), mielenterveyspalvelut (D302) -Barbara Bergbom, Minna Toivanen, Ari Väänänen; Päivikki Koponen Vertaisarvioitu kansallinen artikkeli -TTL H.006 Merkityksellinen elämänkokonaisuus - maahanmuuttajanaisten ja - miesten psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen eri elämänalulle (päivitys ) 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -Merkityksellinen elämänkokonaisuus - maahanmuuttajanaiset ja -miehet eri elämänalulla 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tavoitteet Artikkelissa kuvataan maahanmuuttajien toimimista eri elämänalulla sekä tämän yhteyttä koettuun elämän merkityksellisyyteen. Eri elämänalulla toimimista kuvataan pääasiallisen toiminnan, perhetilanteen sekä näihin liittyvien sosiaalisten roolien kautta (työntekijä, puoliso, vanhempi). Lisäksi selvitetään ovatko yhteydet erilaisia eri maahanmuuttajaryhmissä ja eri sukupuolilla. Tutkimuskysymykset: Onko eri elämänalulle kiinnittyminen yhteydessä koettuun elämän merkityksellisyyteen (ja elämään tyytyväisyyteen)? 1.Onko pääasiallinen toiminta (työssä, hoitaa alle 3-v. lapsia, hoitaa kotitaloutta, työtön) yhteydessä elämän merkityksellisyyden kokemukseen? 2.Onko perhetilanne (lapsiperhe, pariperhe, yksinhuoltaja, yksin) yhteydessä elämän merkityksellisyyden kokemukseen? 3.Onko moniroolisuus (työssä, puoliso, vanhempi) yhteydessä elämän merkityksellisyyden kokemukseen?

7 4.Miten muiden erilaisten roolien yhdistelmät (pääasiallinen toiminta+perhetilanne) hjastuvat elämän merkityksellisyyteen? 5.Ovatko yhteydet erilaisia eri maahanmuuttajaryhmissä ja eri sukupuolilla? Artikkelissa tarkastellaan sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia. 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Minna Toivanen Työterveyslaitos 11. Muut tekijä(t) -Minna Toivanen, Ari Väänänen, Kirsi Yli-Kaitala, Barbara Bergbom. Aki Koskinen, Anu Castaneda 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 3/2014 5/ Julkaisumuoto: muu tieteellinen artikkeli 14. Lisätietoja: -Suunnitelma jo hyväksytty. Suunnitelmaa rajattu ja täsmennetty. Merkityksellinen elämänkokonaisuus - maahanmuuttajanaiset ja -miehet eri elämänalulla -kuvataan maahanmuuttajien sekä psykologista (eri elämänaluden tärkeys, työkesksyys, sukupuolia koskevat asenteet) että toiminnallista (työssäolo, työaika, kotityövastuut, työuran vakaus) kiinnittymistä eri elämänalulle sukupuolinäkökulmasta, sekä tutkitaan näiden yhteyksiä elämään tyytyväisyyteen ja elämän merkityksellisyyteen. Maahanmuuttajien tilannetta verrataan osin myös kantaväestön tilanteeseen hyödyntämällä vuoden 2012 Työ ja terveys -haastattelututkimusta. Artikkelissa tarkastellaan sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia. -työelämäosiosta: (1) työssäkäyvät: työaika, osa-aikatyön syy, (2) työelämän ulkopuolella olevat: halu tehdä ansiotyötä, työnsaannin esteet -(3) kaikki: työkesksyys, sukupuolia koskevat asenteet

8 -taustatiedot: sukupuoli, syntymämaa (ainstokoodi), kotipaikkakunta (haast_kunta), ikä, maahantulosyy (A104)/-vuosi (A101), siviilisääty (A201), perherakenne [kotitalouden koko (A301), kotitalouden jäsenet (A301_01C)], peruskoulutus (A601), tutkinto Suomessa (A604), korkn tutkinto muualla (A607_1), koulunkäynti vuodet (A608), pääasiallinen toiminta (A701), kotitalouden tulot (A801), puolison pääasiallinen toiminta (A901) -muuttujat muista osioista: koettu elämänlaatu (G201), tyytyväisyys työhön (G202C), tyytyväisyys omaan itseen (G202D), tyytyväisyys ihmissuhtsiin (G202E), elämän merkityksellisyys (G206), tärkeys (koti/perhe) (G301A), tärkeys (omaiset/ystävät)(g301b), tärkeys (työelämä) (G301D), lastenhoitovastuu (G303), kotityövastuu (G304), -Minna Toivanen, Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Anu Castaneda Vertaisarvioitu kansallinen artikkeli -TTL H.007 Suomenkieli osana sosiaalista integraatioita ja kielitaidon yhteys hyvinvointiin (päivitys ) 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -Suomenkieli osana sosiaalista integraatioita ja kielitaidon yhteys hyvinvointiin 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tavoitteet Artikkelissa tarkastellaan ensisijaisesti suomenkielen taidon mutta myös äidinkielen kielitaidon yhteyttä sosiaalisen integraation toiseen osa-alueeseen (sosiaaliset suhteet ja osallistuminen) sekä yhteyttä hyvinvointiin ja tyytyväisyyden kokemuksiin. Lisäksi tarkastellaan suomenkielen ja äidinkielen taitojen yhteyttä toisiinsa. Tavoitteena on myös selvittää missä määrin suomenkielen sekä äidinkielen yhteydet hyvinvointiin muuttuvat suhteessa maassa asuttuun aikaan Tutkimuskysymykset: 1.Onko suomenkielen taito yhteydessä sosiaalisiin suhtsiin ja hyvinvointiin, ja miten? 2.Onko äidinkielen taito yhteydessä sosiaalisiin suhtsiin ja hyvinvointiin, ja miten? 3.Miten suomen- ja äidinkielentaito ovat yhteydessä toisiinsa? 4.Missä määrin suomenkielentaidon yhteys hyvinvointiin muuttuu voimakkuudeltaan Suomessa asutun ajan pidentyessä? 5.Missä määrin äidinkielen taidon yhteys hyvinvointiin muuttuu voimakkuudeltaan Suomessa asutun ajan pidentyessä? (Tutkimusaihio on hyväksytty jo aiemmin) 4. Ainsto Maamu (lisätietoja)

9 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Barbara Bergbom TTL 11. Muut tekijä(t) -TTL: Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Minna Toivanen, Auli Airila, ja iki Koskinen sekä THL:n edustaja(t) sopimuksen mukaan 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto: muu tieteellinen artikkeli 14. Lisätietoja: -Tutkimusaihio on hyväksytty jo aiemmin Suomenkieli osana sosiaalista integraatioita ja kielitaidon yhteys hyvinvointiin -artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttajien suomen- ja äidinkielen taidon yhteyttä työelämään kiinnittymiseen (työllistymiseen ja työyhtsöön sisälle pääsemiseen), sosiaalisiin suhtsiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn, osallistumiseen ja harrastuksiin sekä kielitaidon yhteyttä terveyden ja tyytyväisyyden kokemuksiin. Kielitaitoa ja sen yhteyttä edellä mainittuihin muuttujiin tarkastellaan erityisesti suhteessa maassa asuttuun aikaan. -taustatiedot: syntymämaa, maahantulosyy/-vuosi, ikä, sukupuoli, siviilisääty, kotona asuvien lasten ja henkilöiden määrä, kotipaikkakunta, peruskoulutus, tutkinto Suomessa, korkn tutkinto muualla, pääsiallinen toiminta -työelämäosiosta: (1) työnsaannin esteet; (2) ammattiliittoon kuuluminen; (3) työyhtsö; (4) perehdytys työpaikalla; (5) työhyvinvointi; (6) kielitaito -muuttujat muista osioista: kielikysymykset (A501 A510), koettu terveydentila (B101), sosiaalinen toimintakyky (G101A G101D), sosiaaliset suhteet (G306 G309), avun saaminen ja antaminen (G401 G403B), osallistuminen ja harrastukset (G501-G504), koettu elämänlaatu (G201), tyytyväisyys työhön

10 (G202C), tyytyväisyys omaan terveyteen (G202A), tyytyväisyys ihmissuhtsiin (G202E), elämän merkityksellisyys (G206), syrjintäkokemukset (C401) -Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Minna Toivanen Natalia, Shadia ja Barbara tapaavat myöhemmin ja pohtivat mahdollista yhtstyötä. Yhtstyötapaamisessa tekijöihin nimetään sopimuksen mukaan Natalia, Shadia, Anu ja/tai Päivikki Vertaisarvioitu kansallinen/ kv-artikkeli -TTL H.008 Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ja suhtden yhteys hyvinvointiin (päivitys ) 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ja suhtden yhteys hyvinvointiin 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tavoitteena on selvittää venäläis- kurdi- ja somalialaistaustaisten sosiaalisia suhtta ja näiden yhteyttä hyvinvointiin sekä koettuun terveyteen. Päätavoitteena on tarkastella sosiaalisen tuen saamisen ja antamisen keskinäistä yhteyttä ja tasapainoa sekä näiden yhteyttä hyvinvointiin ja koettuun terveyteen erikseen naisilla ja miehillä sekä kolmessa maahanmuuttajaryhmässä. Tutkimuskysymykset: 1.Miten sosiaalisen tuen saaminen on yhteydessä hyvinvointimuuttujiin keskimäärin sekä eri ryhmillä (naiset, miehet ja maahanmuuttajaryhmittäin)? 2.Miten sosiaalisen tuen antaminen on yhteydessä hyvinvointimuuttujiin keskimäärin sekä eri ryhmillä (naiset, miehet ja maahanmuuttajaryhmittäin)? 3.Miten tasapaino vs. erisuuntaiset epätasapainot tuen saamisen ja antamisen (saa enemmän kuin antaa, ja antaa enemmän kuin saa) välillä ovat yhteydessä hyvinvointimuuttujiin eri ryhmissä? Tutkimus kohdistuu sekä työssä oleviin että työelämän ulkopuolella oleviin. Aiempi laveampi tutkimusaihio jo kertaalleen hyväksytty. 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu

11 Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Barbara Bergbom TTL 11. Muut tekijä(t) -TTL: Ari Väänänen, Minna Toivanen, Aki Koskinen ja THL: sopimukseen mukaan: Anu Casteneda ja/tai Shadia Rask ja/tai Päivikki Koponen ja/tai joku muu 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 10/ / Julkaisumuoto: muu tieteellinen artikkeli 14. Lisätietoja: -Tutkimusaihio kertaalleen jo hyväksytty. Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ja suhtden yhteys hyvinvointiin -artikkelissa selvitetään maahanmuuttajien sekä eri maahanmuuttajaryhmien sosiaalisia suhtta ja näiden yhteyttä hyvinvointiin ja koettuun terveyteen. -taustatiedot: syntymämaa, maahantulosyy/-vuosi, ikä, sukupuoli, siviilisääty, kotipaikkakunta, peruskoulutus, tutkinto Suomessa, korkn tutkinto muualla, pääsiallinen toiminta, kotikieli ja kielet (A501 A510) -työelämäosiosta: (1) työpaikan koko (H409); (2) työyhtsö (H418 H423C); (3) hyvinvointi; (4) työkyky; (5) väkivalta, uhkailu ja kiusaaminen työssä; (6) kielitaito -muuttujat muista osioista: kotikieli ja kielet (A501 A510); koettu terveydentila (B101); pitkäaikainen sairaus (B102), traumaattiset kokemukset (C101A C101H); traumaoireet (C301 C301I); sosiaalinen toimintakyky (G101A G101D); sosiaaliset suhteet (G306 G309); avun saaminen ja antaminen (G401 G403B); osallistuminen ja harrastukset (G501-G504); tyytyväisyys omaan terveyteen (G202A), tyytyväisyys työhön (G202C), tyytyväisyys ihmissuhtsiin (G202E), elämän merkityksellisyys (G206), syrjintäkokemukset (C401) -Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Minna Toivanen Natalia, Shadia ja Barbara tapaavat myöhemmin ja pohtivat mahdollista yhtstyötä. Yhtstyötapaamisessa tekijöihin nimetään sopimuksen mukaan Natalia, Shadia, Anu ja/tai Päivikki

12 -Vertaisarvioitu kansainvälinen artikkeli -TTL H.009 Perehdyttämisen ja lähiesimiestuen yhteys koettuun työniloon ja työkykyyn venäläistaustaisten maahanmuuttajien kokemana Tutkimuskysymykset Pro gradu -työssäni haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä määrin riittävänä venäläiset maahanmuuttajat pitävät perehdytystä suomalaisilla työpaikoilla? 2. Missä määrin venäläistaustaiset maahanmuuttajat kokevat saavansa tukea esimieheltä? 3. Miten esimiehen tuki ja perehdyttäminen selittävät työkykyä ja työniloa venäläistaustaisilla maahanmuuttajatyöntekijöillä? 4. Mitä eroavaisuuksia ilmenee edellä mainituissa tutkimuskysymyksissä eri taustamuuttujien valossa? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus Tutkimusainstoni on osa THL:n Maamu-tutkimushanketta ja Työterveyslaitoksen (TTL) Maahanmuuttajan onnistuminen työssä (MOT) -tutkimushanketta. Maamu on maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus, jossa tutkitaan venäläis-, somali- ja kurditaustaisen aikuisen terveyttä ja hyvinvointia kuudessa kaupungissa Vastaavasti Maamu-ainstoa hyödyntävässä MOThankeessa paikannetaan maahanmuuttajien erilaisia onnistumisresursseja, jotka edesauttavat työssä pärjäämisessä. Ainstoni koostuisi kerätystä työelämäosiosta ja sen alaosioista; perehdyttäminen, lähiesimiestuki, työkyky, ja työn ilo. Taustamuuttujiksi on valittu; ikä, kansallisuus (vain venäläiset), sukupuoli, pääasiallinen toiminta (kokopäivätyössä olevat), ammatti, kielitaito, koulutustaso, Suomessa työskentelyaika. Tutkimusainstosta tarvittavat muuttujat ja taustatiedot. Kaikilta paikkakunnilta. ikä sukupuoli syntymä maakieli A501kielitaito (AH59_1- AH59_4) H441 A, B,C, D, H545 A,B, C, D (THL:n muokkaama versio)koulutus A601 ja A604 A701 pääasiallinen toiminta (valitaan ne, jotka kokopäivätyössä eli "1") AH02 ammattiluokitus (4-luokkainen tai vastaava Tilastokeskus) H203 AH_3 työssäoloaika Suomessa H208 AH30_1 vahvaksi tunteminen H412, H517 AH30_2 työstä innostuminen H413, H518 AH39 esimiehen tuki ja apu, H423A AH46 työkyky (10 portainen) H429, H532, H605 AH53_1 perehdytys H434A, H434B, H434C, H434D, H434E Tekijät Sanna Rantanen, Tampereen yliopisto, kansanterveystieteen opiskelija. Aikataulu Kirjallisuuskatsauksen alustava valmistumissuunnitelma on huhtikuun loppuun mennessä. Ainsto on oletettavasti käytettävissäni elokuun alussa, jolloin varsinainen analysointi ja tulosten kirjaaminen voi lähteä käyntiin. Syksyllä 2012 on pro gradu työni tarkoitus valmistua. Julkaisumuoto ja - kieli Monografia, suomi. Tutkimus on kvantitatiivinen ja riippuvuustarkastelut tehdään tilastollisin menetelmin. Työn ohjaajana toimii työterveyden professori Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopistolta. Yhtstyötahot Pro gradu -tutkiemassa kesknen yhtstyötaho on TTL, koska tutkiemassa käytettävät päämuuttujat on kehitelty MOT-hankkeen yhteydessä. Dosentti Ari Väänänen on lupautunut antamaan taustatukea työni valmistumisessa.

13 Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Ei tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. H.010 Pakolaisten työllistymisen todennäköisyyden yhteys sosiaalisiin verkostoihin ( ) Tutkimussuunnitelman tiivistelmä Tutkin pro gradussani pakolaisten sosiaalisten verkostojen suhdetta työllistymiseen, eli onko sosiaalisten verkostojen koolla ja intensiteetillä (positiivista) yhteyttä työllistymisen todennäköisyyteen. Aihetta on tutkittu jonkin verran kansainvälisellä tasolla (esim. Delaporte ja Piracha, 2018; Potocky-Tripodi, 2004; Hanley, Al Mahmied, Cleveland, Hajjar, Hassan, Ives, Khyar ja Hynie, 2018), ja tarkoitukseni on selvittää muuttujien korrelaatio Suomen kontekstissa. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteys sosiaalisen pääoman ja työllistymisen välille, joskin tutkimuksessani olen kiinnostunut löyhemmistä sidoksista sosiaalisten verkostojen, kä niinkään sosiaalisen pääoman muodossa. Mikäli sosiaalisten verkostojen havaittaisiin olevan merkittävä tekijä pakolaisten työllistymisen suhteen Suomessa ja sosiaalisista verkostoista ilmenisi tilastollista potentiaalia madaltaa pakolaisten korkta työttömyyslukuja, voisi tutkimustulos antaa eri toimijoille ja julkiselle vallalle kannustimen panostaa pakolaisten verkostoitumismahdollisuuksiin. Menetelmänä tutkimuksessa käytän regressioanalyysiä; kesksin tavoite tutkimuksella on tutkia summamuuttujana muodostettua sosiaalisen verkoston selittävää muuttujaa ja sen suhdetta työllistymiseen selitettävänä muuttujana. Sosiaalisten verkostojen summamuuttuja rakennetaan ystävien (sekä erityisesti suomalaisten ystävien) lukumäärää, järjestöaktiivisuutta, yhteydenpitoa ystäviin sekä arvioitua avunsaantia mittaavista kysymyksistä. Muita selittäviä muuttujia tutkimuksessani ovat koettu terveys, mielenterveys, perhe (onko naimisissa ja/tai lapsia), sukupuoli, ikä (kategorioittain), koettu syrjintä, kielitaito, aiempi koulutus ja aiempi työkokemus. Tarkoitukseni on näin ollen selvittää, jääkö sosiaalisille verkostoille merkittävää painoarvoa pakolaisen työllistymisen ennustajana, kun edellä mainitut muuttujat on kontrolloitu ainstosta. Ainsto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (MAAMU) Rajataanko ainsto muulla tavoin? Muuten, miten? Vain pakolaiset ja turvapaikanhakijat Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? Ei Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Ei

14 Tutkimusainston käsittely Ainston käsittelijät: Sanna Hnonen, Laura Kemppainen Analyysien tekopaikka: Helsingin yliopisto / tarvittaessa THL Tutkimuksen suunniteltu kesto Syyskuu 2019 Joulukuu 2019 Julkaisumuoto Progradu Lisätietoja Suunnitelma on hyväksytty yliopistossa.