5 Kaupunginvaltuuston kokouksen täytäntöönpanot. 6 Mikkelin kaupungin hallintorakenteen uudistamisprosessin käynnistäminen

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Aika , klo 15:00-19:50 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Ilmoitusasiat 4 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 5 Kaupunginvaltuuston kokouksen täytäntöönpanot 6 Mikkelin kaupungin hallintorakenteen uudistamisprosessin käynnistäminen 7 Valtuustoaloite raviradan kaviouran kunnostamisesta ja valaistuksen uusimisesta 8 Valtuustoaloite asukaslautakunnasta Mikkeliin vuoden 2017 alusta lukien 9 Valtuustoaloite karavaanareiden houkuttelemiseksi Mikkeliin 10 Työllisyyttä hoitavien yhdistysten avustukset vuodelle Kaupunginhallituksen myöntämät toiminta-avustukset vuodelle Yhteistyöehdotus,Suomen Jääpalloliitto ry ja Mikkelin Kampparit ry 13 Kirjastoauton lakkauttaminen 14 Rantakylän yhtenäiskoulun korjauksen ja laajennuksen uuden vaihtoehtoisen toteutusratkaisun L1-luonnossuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksyminen 15 Hiihtomäen lavan maanvuokrasopimus / Tmi Matti Pilvenheimo 16 Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaavoitus 17 Mikkelin kaupungin 1. kaupunginosan (Savilahti) korttelin 8 tontin 1025 määräalan asemakaavan muutos / Mannerheimintie Maa-alueiden ja rakennusten ostaminen / Kasarmi-alueen asemakaavamuutos / Lepas Oy 19 Rantaosayleiskaavan muutos / Yöveden ja Louhiveden alue, tila Hietaniemi Mikkelin kaupungin ilmasto- ja energiastrategian seurantaraportti Kehityspäällikön tehtävänimikkeen muutos ja palkantarkistus

2 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 22 Sairaanhoitopiirien ja suurempien kuntien hankintatoimea selvittävä kysely liittyen sote- ja itsehallintoalueiden perustamiseen 23 Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustaminen 24 Lausunto hallituksen linjaukseen itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi

3 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Saapuvilla olleet jäsenet Arto Seppälä, puheenjohtaja Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Pekka Pöyry, varajäsen Hannu Toivonen, varajäsen Elina Hölttä, varajäsen Markku Turkia, varajäsen Muut saapuvilla olleet Ari Liikanen, hallintojohtaja, sihteeri Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Timo Halonen, kaupunginjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja, poistui 16:03 Jukka Savolainen, kaupunginlakimies Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, poistui 18:04 Timo Talo, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, poistui 16:03 Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö Heikki Siira, talousjohtaja, poistui 16:45 Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, saapui 15:35, poistui 19:12 Pekka Patama, palvelupäällikkö, saapui 16:49, poistui 17:25 Poissa Seija Kuikka, puheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Armi Salo-Oksa Raine Lehkonen Allekirjoitukset Arto Seppälä Puheenjohtaja Ari Liikanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

4 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Kati Kähkönen Markku Turkia Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Ari Liikanen, hallintojohtaja

5 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 2 Pöytäkirjan tarkastus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Raine Lehkonen ja Kati Kähkönen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona ja se on nähtävänä torstaina Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Markku Turkia ja Kati Kähkönen

7 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 3 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennökset: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kyntayhtymän valtuuston pöytäkirja Vesiliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirja Aluehalintoviraston päätös : Määräys toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen saattamiseksi toimeentulotukilain mukaisiksi Mikkelin kaupungissa Itä-Suomen aluehallintovirasto antaa Mikkelin kaupungille määräyksen toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen saattamiseksi lainmukaisiksi. Määräyksellä Mikkelin kaupunki velvoitetaan saattamaan toimeentulotukihakemusten käsittelyajat toimeentulotukilain edellyttämälle tasolle mennessä. 3. Aluehallintoviraston päätös : Anttolan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Mikkeli Aluehallintovirasto tarkistaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen Mikkelin kaupungin Anttolan jätevedenpuhdistamolle myöntämän toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan dnro ESA-2004-Y lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. 4. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös : Ympäristönsuojelulain (527/2014) 126 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta Etelä-Savon ely-keskus hyväksyy päätöksessään Metsähallituksen jättämän Mikkelin kaupungin alueella sijatisevan kiinteistön (Huosiuskankaan ampumarata, Haukivuori) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siitä esitetyn lisäksi kiinteistöjen puhdistamista varten seuraavat määräykset; maaperän puhdistamisesta, jätteen käsittelystä ja kuljetuksesta sekä puhdistushankkeen seurannasta. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Merkittiin.

8 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 4 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: Mikkelin seudun ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Maaseutu- ja tielautakunta Anttolan aluejohtokunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Teknisen lautakunnan jaosto Saatavien poistot 2015, talouspäätökset (eri hallintokunnat), talousjohtaja: :t 31, :t , Saatavien poistot 2015, muut päätökset (tilakeskus), talousjohtaja: Saatavien poistot ja asiakasmaksuasiat 2016, talouspäätökset (eri hallintokunnat), talousjohtaja: Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Hyväksyttiin.

9 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 5 Kaupunginvaltuuston kokouksen täytäntöönpanot MliDno Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Todettuaan, että päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene kaupunginvaltuuston toimivallan ulkopuolelle eivätkä ne ole lainvastaisia, kaupunginhallitus päättää niiden täytäntöönpanosta seuraavaa: 99 Siikasalmen vesiosuuskunnan lainatakaus Ilmoitukset: pöytäkirjanote : Siikasalmen vesiosuuskunta, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito 100 Kuivasalmen vesiosuuskunnan lainatakaus Ilmoitukset: pöytäkirjanote : Kuivasalmen vesiosuuskunta, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito 101 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen Ilmoitukset: pöytäkirjanote : Talouspalvelut, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kunnan Taitoa/maksuliikenne 102 Areena Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksyminen Ilmoitukset: pöytäkirjanote : Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry, Mamk Areena Oy, tekninen toimi/jouni Riihelä, sivistystoimi/virpi Siekkinen, talouspalvelut 103 Veroprosentit vuodelle 2016 Ilmoitukset: : Verohallinto, Suomen Kuntaliitto Ilmoitukset: pöytäkirjanote : Talouspalvelut 104 Talousarvio vuonna 2016 Ilmoitukset: pöytäkirjanote : Talouspalvelut' 105 Valtuustoaloite kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi Mikkelissä Aloite lähetetty kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Valtuustoaloite / konserniyhtiöiden määrä, päällekkäisyydet, tarpeellisuus, kustannustehokkuus ja palvelutehokkuus Aloite lähetetty kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Valtuustoaloite liikuntaharrastuksen mahdollisuuksien lisäämiseksi Mikkelissä Aloite lähetetty kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh

10 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Hyväksyttiin.

11 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 6 Mikkelin kaupungin hallintorakenteen uudistamisprosessin käynnistäminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen, Ari Liikanen aki.kauranen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Uudistamisprosessin aikajana Pääministeri Sipilän hallitus on valmistelemassa laajaa aluehallinnon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamista, jonka vaikutukset kuntien tehtäviin, rahoitukseen, hallintorakenteiseen ja johtamisjärjestämään ovat erittäin suuret. Kysymys tulevaisuuden kunnan sisällöstä ja olemuksesta on ajankohtainen kaikkialla Suomessa. Se on sitä myös Mikkelissä, jonka työllisyystilanne, ikärakenne, koulutustaso ja elinkeinorakenne haastavat kaupunkia, kuntalaisia ja alueen yrityksiä edellä todettujen uudistusten ohella pohtimaan mikkeliläisiä ratkaisuja tulevaisuuden tekemiseksi. Mikkelin kaupunkistrategiaan sisältyy näkemys tavoiteltavasta Mikkelistä kestävästi uudistuvana kasvukeskuksena Saimaan rannalla. Strategian toimeenpano on haastanut kaupungin poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon pohtimaan myös kaupungin hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistamisesta tavalla, joka mahdollistaa tulevaisuuden tavoitetilan toteutumisen. Konkreettisia kuvauksia hyvinvointilähtöisestä rakenteesta luonnosteltiin alkukeväällä 2015 Aulangolla kaupunginhallituksen ja virkamiesjohtoryhmän seminaarissa. Lisäksi ajatukset Mikkelin ratkaisujen valmistelemiseksi kaupungin tulevaisuuden tehtävien, palveluiden, hallintorakenteen ja johtamisjärjestämän osalta nousivat esiin strategian väliarvioinnissa v syksyllä sekä edelleen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien puheenvuoroissa. Alustavana lähtökohta-ajatuksena on suunnitella ja toteuttaa uudistusprosessi, jonka aikana luodaan edellytykset Mikkelin omille ratkaisuille tulevaisuuden kuntana. Keskeiset uudistamisprosessin kysymykset ovat seuraavat: - millainen on tulevaisuuden Mikkeli ja millaisen organisaation ja johtamisjärjestelmän se tarvitsee? - millainen rooli on poliittisella ja toisaalta viranhaltijajohtamisella? - millainen henkilöstö tarvitaan toteuttamaan muutos ja Mikkelin tulevaisuuden ratkaisut? - miten toteutetaan kuntalaisten osallistaminen? Tulevaisuuden Mikkelin uudistamisprosessin tavoitteena on - avoimella, innostavalla ja osallistavalla tekemisellä luoda ja toteuttaa Mikkelin omat ratkaisut kaupungin tehtävien, palveuiden, hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistamiseksi tavalla, joka mahdollistaa vaikuttavammin, tehokkaammin ja ketterämmin toimivan kaupungin; - valmistella uudistukset vuoden 2016 kevään ja syksyn aikana niin, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta hallintorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä marraskuussa 2016 osana vuoden 2017 talousarviota; uuden hallintorakenteen perusperiaatteista on tarkoitus päättää kaupunginvaltuuston kokouksessa

12 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) - valmistella uuden hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimeenpano niin, että ne niiden mukainen toiminta käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen käynnistyvän valtuustokauden alusta lukien. Uudistusprosessin operatiivisen valmistelun ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, jossa jäseninä ovat valtuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä pääsopijajärjestöjen edustaja. Operatiivisesta valmistelusta vastaa kaupunginjohtoryhmä ja kehityspäällikkö Aki Kauranen. Kaupunginhallitus ja valtuusto vastaavat omissa rooleissaan uudistuksen poliittisesta johtamisesta. Uudistamisprosessin aikatauluehdotus on liitteenä. Seppo Määttä Broadscope Oy:stä on kokouksessa selvittämässä uudistusprosessin keskeisiä periaatteita sekä aikataulua. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy hallintorakenneuudistuksen käynnistämisen esitetyssä aikataulussa ja nimeää sille ohjausryhmän, johon kuuluvat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja pääsopijajärjestöjen edustaja. Kaupunginhallitus pyytää pääsopijajärjestöjä nimeämään oman edustajan ohjausryhmään. Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan tilaamaan prosessin tueksi tarvittavan konsulttiavun. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmään kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajan, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja heille varajäseniksi valtuustoryhmien varapuheenjohtajat ja kaksi pääsopijajärjestöjen edustajaa ja heille varajäsenet sekä nimesi ohjausryhmän puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajaksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan. Kaupunginhallitus pyytää pääsopijajärjestöjä nimeämään omat edustajat ja varajäsenet ohjausryhmään. Lisäksi kaupunginhallitus valtuutti kaupunginjohtajan tilaamaan prosessin tueksi tarvittavan konsulttiavun. Merkitään, että kehityspäällikkö Aki Kauranen ja Seppo Määttä Broadscope Oy:stä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Juha Ropponen ja Timo Talo poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo Tiedoksi ohjausryhmän jäsenet, pääsopijajärjestöt ja niiden alayhdistykset

13 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Kaupunginvaltuusto, 119, Kaupunginhallitus, 7, Valtuustoaloite raviradan kaviouran kunnostamisesta ja valaistuksen uusimisesta MliDno Kaupunginvaltuusto, , 119 Valtuutettu Paavo Barck ym. esittivät valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Mikkelin kaupunginvaltuusto Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki yhdessä raviradan toisten omistajien kanssa käynnistää suunnitelman, jonka pohjalta raviradan kaviouran kunnostus, sekä valaistuksen uusiminen huomattavasti pienempi tehoisiin valaisimiin (kulutuksen osalta) voidaan aloittaa. Remontilla varmistetaan Mikkelin suurimman vuosittaisen tapahtuman, Sant Michel ravien onnistuminen. Vuosien saatossa tästä on tullut yksi merkittävimmistä raveista ympäri Eurooppaa. Vuosikymmeniä vanhan kaviouran kantavankerroksen täyttyminen hienorakeisella aineksella aiheuttaa sen, että vesi jää pintakerrokseen pitkäksi aikaa. Tästä syystä keskeytettiin 2014 keväällä valtakunnallinen V-75 ravitapahtuma. Paavo Barck ja 12 muuta allekirjoittajaa" Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus, , 7 Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen tekninen toimi/jouni Riihelän valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään huhtikuussa Hyväksyttiin.

14 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Kaupunginvaltuusto, 120, Kaupunginhallitus, 8, Valtuustoaloite asukaslautakunnasta Mikkeliin vuoden 2017 alusta lukien MliDno Kaupunginvaltuusto, , 120 Valtuutettu Arto Seppälä ym. esittivät valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Mikkelin kaupunki Valtuustoaloite Asukaslautakunta Mikkeliin vuoden 2017 alusta lukien Mikkelissä on perustettu kuntaliitoksien jälkeen aluejohtokunnat entisiin kuntiin. Kun kuntaliitokset käynnistyivät Mikkelissä vuonna 2001, niin päätöksiin liitettiin em. aluejohtokunnat. Aluejohtokunnille annettiin määräraha käyttöön tapahtuminen ja järjestöjen sekä seurojen tukemiseksi. Tämän valtuustokauden jälkeen tulee kuluneeksi 16 vuotta aluejohtokunnilla, jotka ovat toimineet samalla toimintamallilla. Nyt voidaan hyvin asettaa mm. seuraavia kysymyksiä. Onko aluejohtokunnat täyttänyt niille vaadittavat tehtävät? Ovatko nykyiset aluejohtokunnat olleet kehittämässä aluetoimintaa ja ovatko ne vahvistaneet koko kunnan yhteistä strategiaa? Aluejohtokunnat ovat toimineet vuosien aikana oman alueen toimijana ja hyvin itsenäisesti. Kantakaupungin kaupunginosaseurat ovat pääosin olleet uinuvassa tilassa niin talouden kuin toiminnan osalta. Kantakaupunginosaseurat tekevät talkoilla mittavasti töitä ja kaupungin tuki on ollut lähes olematonta. Otavan taajamassa ei ole aluejohtokunta tai vastaavaa. Kylien neuvottelukunnat ovat toimineet hyvin pienillä resursseilla. Kuntalaki astuu lopullisesti voimaan Myös siksi olisi tärkeää jatkuvasti arvioida ja kehittää kaupungin aluejohtokuntien toimintaa ja asemaa koko kunnassa. Esitän, että Mikkelissä käynnistetään uuden asukaslautakunnan valinta tulevalla vaalikaudella ja samalla lakkautetaan aluejohtokunnat. Asukaslautakunnalle voidaan antaa vahvempi toimijan asemassa, jolla myös olisi päätösvaltaa. Asukaslautakunta olisi yhteinen ja yksi vahva lautakunta, johon voisi ottaa mukaan myös kantakaupungin asukkaat. Nykyisellä toimintatavalla enemmistö kaupunkilaisista on ollut aluejohtokuntien toiminnan ulkopuolella. Seinäjoen kaupunki on ollut esimerkillinen toteuttaja käytännössä asukaslautakunnan perustajana. Seinäjoen toimintatavalla on saatu merkittävästi kytkettyä kantakaupungin asukkaat muun alueen toimintaan ja päinvastoin.

15 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Asukaslautakunnan roolia voidaan vahvistaa. Resurssia voidaan kanavoida koko kunnan alueelle kaikkien kuntalaisten hyväksi. Asukaslautakunta voi edistää kaupunkilaisten osallisuutta kaupungin toiminnassa. Uusia toimintatapoja kansalaisten aktiivisuuden ja erilasten verkostojen hyödyntäminen koko kunnan asukkaille on tulevaisuutta. Arto Seppälä ja 8 muuta allekirjoittajaa" Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus, , 8 Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kaupunginkanslia/ hallintopalveluiden valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään huhtikuussa Äänestykset Turkia Kyllä, Väänänen Ei Kyllä Veli Liikanen Markku Turkia Hannu Toivonen Pekka Pöyry Juha Vuori Arto Seppälä Elina Hölttä Hannu Kilkki Sari Teittinen Kati Kähkönen Ei Jaakko Väänänen Vesa Himanen Tyhjä Petri Pekonen Outi Kauria Jaana Vartiainen Esittelijä Kyllä, Turkia Ei Kyllä Jaakko Väänänen Ei Veli Liikanen Hannu Toivonen

16 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Kati Kähkönen Elina Hölttä Juha Vuori Markku Turkia Sari Teittinen Petri Pekonen Arto Seppälä Outi Kauria Pekka Pöyry Hannu Kilkki Vesa Himanen Jaana Vartiainen Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti Vesa Himanen ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että "Kaupungin hallituksen mielestä aluejohtokunnat ovat edistäneet alueidensa kehitystä kaupunkin strategian mukaisesti. Aluejohtokunnat ovat osaltaan vahvistaneet lähidemokratiaa liitoskuntien alueilla, johtokunnat ovat voineet lausunnoillaan vaikuttaa alueen kehitykseen, ja vähäisillä avustuksiilla edistää järjestöjen toimintaa. Esimerkiksi Ristiinan liitosneuvotteluissa keskeisimpiä kysymyksiä oli että Ristiinan perustetaan aluejohtokunta. Kaupunginhallituksen mielestä kaupungin on kunnioitettava tehtyjä liitossopimuksia. Kaupunginhallitus esittääkin valtuustolle ettei johtokuntia lakkauteta ja valtuustoaloite katsotaan loppuunkäsitellyksi." Keskustelun aikana Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana, että aloiteeseen vastataan samassa yhetydessä kun päätetään uudesta hallintorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Jaakko Väänäsen ja Markku Turkia ovat tehneet esittelijän esityksestä poikkeavat kannatetut esitykset ja esitti asian ratkaistavaksi äänestäen siten, että ensin äänestetään Jaakko Väänäsen ja Markku Turkian esityksistä. Ne, jotka kannattavat Markku Turkian esitystä, äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei" ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan esittelijän esitystä vastaan. Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 "kyllä" -ääntä (Veli Liikanen, Markku Turkia, Hannu Toivonen, Pekka Pöyry, Juha Vuori, Arto Seppälä, Elina Hölttä, Hannu Kilkki, Sari Teittinen, Kati Kähkönen), 2 "ei" -ääntä (Jaakko Väänänen, Vesa Himanen) ja kolme tyhjää (Petri Pekonen, Outi Kauria, Jaana Vartiainen). Seuraavaksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "kyllä" ja ne jotka kannattavat Markku Turkian esitystä äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 "kyllä" -ääntä (Jaakko Väänänen) ja 14 "ei" -ääntä (Veli Liikanen, Hannu Toivonen, Kati Kähkönen, Elina Hölttä, Juha Vuori, Markku Turkia, Sari Teittinen, Petri Pekonen, Arto Seppälä, Outi Kauria, Pekka Pöyry, Hannu Kilkki, Vesa Himanen, Jaana Vartiainen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt Markku Turkian esityksen.

17 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Kaupunginvaltuusto, 88, Kaupunginhallitus, 325, Tekninen lautakunta, 180, Kaupunginhallitus, 9, Valtuustoaloite karavaanareiden houkuttelemiseksi Mikkeliin MliDno Kaupunginvaltuusto, , 88 Valtuutettu Markku Turkia esitti SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa: "Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä nostaa Mikkelin imagoa ja vetovoimaa matkailukaupunkina. Viitostien liikennevirta on keskimäärin autoa vuorokaudessa ja niiden matkustajat tulee houkutella poikkeamaan Mikkelissä. Kesäaikaan liikkeellä on paljon karavaanareita, jotka ovat läpikulkumatkalla ja haluaisivat tulla kaupunkiin, mutta ajoneuvoyhdistelmällä tai isolla autolla on vaikea keskustassa löytää parkkipaikkaa. Mikkelin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kaupunki järjestää kesäkaudeksi karavaanareille parkin keskustasta, esimerkiksi Mikkelin sataman kävelysillan vierestä. Esitämme myös, että annetaan karavaanareille mahdollisuus korvausta vastaan hyödyntää veneilijöiden huoltopisteitä, mikä mahdollistaisi myös sen, että tilapäisesti voisi sallia 1-2 yön yöpymisen parkissa. Uskomme, että karavaaniparkki kesäaikaan on kaikkien etua palveleva ja hyväksi Mikkelin vetovoimalle ja matkailuimagolle. Lisäksi parkki on tarpeen liikenneturvallisuuden kannalta, kun karavaaniyhdistelmien tai isojen matkailuautojen ei tarvitse liikkua keskustan ruuhkassa. Esitämme myös, että kaupunki ryhtyy suunnittelemaan, mistä Mikkelistä löytyisi sopiva alue karavaanareiden isoja kesätapahtumia varten. Mikkelissä Satu Taavitsainen Raine Lehkonen Marianne Huoponen Leena Teittinen Arto Seppälä Teijo Ylönen Markku Lahikainen Heikki Pyrhönen Hannu Tullinen Jorma Harmoinen Kalle Nieminen Markku Aholainen Markku Turkia Petri Tikkanen Jaana Vartiainen Osmo Ukkonen Tapani Korhonen"

18 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus, , 325 Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen toimen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään tammikuussa Hyväksyttiin. Tekninen lautakunta, , 180 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä, Antero Cederström Valtuustoaloite on tehty Mikkelin matkailullisen vetovoiman ja keskustan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Ohikulkutiellä on runsaasti matkailullista liikennettä ja erityisesti kesäaikaan sen ohjautumisesta kaupungin palveluja hyödyntämään, on aloitteen keskeinen tavoite. Lisäksi aloitteessa kannetaan huolta matkailuajoneuvojen aiheuttamasta liikenneturvallisuuden heikentymisestä Mikkelin keskustassa. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 17 henkilöä. Taustaa Valtatieremontin yhteydessä parannetaan Mikkelin ohikulkutien ja sen eritasoliittymien toiminallisuutta ja turvallisuutta. Remontin yhteydessä muutetaan myös viitoitusta hyväksytyn Tiesuunnitelman mukaisesti. Valtateiden viitoituksesta ja sen periaatteista vastaa paikallinen ELY-keskus (liikennevastuualue johdetaan Kuopiosta). Valtatien opastuksesta, viitoituksesta ja valtatielle suunnatusta mainonnasta ja sen tarvitsemista luvista vastaa ELYkeskus Tampereella. Valtatie 5:n Aseman eritasoliittymässä on opastus kaupunkiin ja lähialueille mm. Pursiala ja Satama. Tähän samaan viitoitukseen voidaan lisätä matkailuajoneuvojen opastus matkailuajoneuvojen ohjaamiseksi sataman alueelle. Kyseisillä ajoneuvoilla liikkuvat etsivät vapaita pysäköintipaikkoja yleensä myös kaupungin pysäköintikartoilta internetistä. Pysäköintikartalle liitetty merkintä pysäköinnistä voisi myös olla toimiva lisäratkaisu. Matkailuautoille ja perävaunuille on Mikkelissä (mm. Visulahti ja Anttola) tarjolla kaupallisia matkailijoiden tarvitsemia peruspalveluita, joita

19 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) matkailijoiden tulisi käyttää. Satama-alueella on kolikoilla toimiva WCpiste kesäkaudella, mutta pysäköintialueelle merkityillä paikoilla ei ole tarkoituksenmukaista yöpyä. Pysäköintialueella on leiriytymiskielto. Toimenpiteet Mikkelin kaupungin tekninen toimi tekee ELY-keskukselle aloitteen opastuksen lisäämiseksi valtatieltä sataman matkailuajoneuvojen pysäköintialueelle ja lupautuu maksamaan siitä aiheutuvat kustannukset. Tekninen toimi merkitsee Laiturinkadun varrella olevalta (LP-1) pysäköintialueelta viisi (5) pysäköintiruutua matkailuajoneuvojen käyttöön. Vaihtoehtoisena pysäköintipaikkana voisi toimia sorakentän reuna pysäköintialueen vieressä, silloin kun alueella ei ole tapahtumia. Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta esittää kaupunginhalitukselle, että se merkitsee tietoonsa teknisen toimen esityksen vastauksena tehtyyn valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 9 Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi teknisen toimen esityksen vastauksena tehtyyn valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallitus päätti palauttaa aloitteen uuteen valmisteluun. Tiedoksi Kaupunginvaltuusto

20 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 10 Työllisyyttä hoitavien yhdistysten avustukset vuodelle 2016 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas merja.airas@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Tyottomyys marraskuu 2015 Yleistä Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon toteuttamisessa ovat tärkeässä roolissa yhdistykset. Kaupunki on tehnyt kehittämiskumppanuussopimuksen Mikkelin Toimintakeskus ry:n kanssa. Kumppanuussopimuksessa ovat mukana mm. Etelä-Savon Liikunta ry, Karjala- tietokantasäätiö, Mikkelin Työttömät ry. ja Mikkelin seudun Invalidit ry. Kumppanuussopimusta tukevat Etelä-Savon te-toimisto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Kehittämiskumppanuussopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi, edellyttäen, että kaupunginvaltuusto myöntää toimintaan vuosittain määrärahan. Kumppanuussopimuksella toteutetaan mm. säästöjä toimisto- ja hallintokulujen osalta, toteuttamalla nämä kulut yhden yhdistyksen toiminnalla. Toiminta on tältä osin toteutunut. Kumppanuussopimus tuo myös muita synergiaetuja. Mm. kaupungin kuntouttavan työtoiminnan volyymi on kasvanut noin 4-kertaiseksi ja yhteistyö eri yhdistysten kanssa työllistämisen näkökulmasta on kehittynyt. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 415 henkilöä vuoden 2015 aikana. Kumppanuussopimukseen liittyminen on toteutettu keskustelemalla eri yhteyksissä. Tällä hetkellä kartoitus on käynnissä esim. Estery ry:n ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n kanssa. Asia tullaan käsittelemään tarvittaessa kehittämiskumppanuussopimuksen päivittämistarpeena erikseen kaupunginhallituksessa. Työllisyyden hoidon avustushakemukset Vuodelle 2016 avustushakemuksia määräaikaan tuli kolmelta yhdistykseltä. Lisäksi Mikkelin Toimintakeskus ry:n avustuksesta on käyty erillinen neuvottelu kehittämiskumppanuussopimuksen mukaisesti. Mikkelin työttömät ry. Yhdistys hakee vuokra-avustusta euroa. Yhdistys muuttaa osittain uusiin tiloihin Nykyinen ruokalatila jää toistaiseksi entisiin tiloihin. Uudet tilat (kaupungin tilat) mahdollistavat monipuolisemman toiminnan sekä koulutukseen, yksilö- ja ryhmävalmennukseen sekä koulutustilan edelleen vuokraamiseen. Yhdistykselle on aikaisemmin myönnetty työllisyydenhoitoon toiminta-avustusta euroa kaupunginhallituksen avustuksista. Toimintaavustus on otettu huomioon vuokra-avustuksessa.

21 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Yhdistyksen toiminta on työllisyyden hoidon lisäksi työttömien aktiviteetin ja toimintakunnon ylläpitämistä. Osa toiminnasta on sosiaalipoliittista toimintaa. Jäsenmäärä on lähes 300 ja ruokailijoiden määrä n päivittäin. Uudet tilat mahdollistavat myös atk-opetuksen tilavuokrausta. Tiloista on käyty keskustelua mm. Karjala-Savotta hankkeen toiminnan siirtämisestä ko. tiloihin. Myös Mikkelin Toimintakeskus ry on kartoittanut tilojen käyttöä ryhmävalmennukseen. TYP-toiminnan (laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta) osalta tilat ovat myös soveltuvin osin käytettävissä koulutukseen ja asiakastapaamisiin. Uusien tilojen keittiöremontti maksaa niin paljon, ettei Mikkelin työttömät ry:llä ole mahdollista toteuttaa remonttia kaupungin tilakeskuksen esittämillä kustannusarvioilla ja kaupungilla ei ole mahdollista avustaa siitä syntyvää vuokratasoa nykyisillä määrärahoilla. Yhdistyksen ruokalatoiminta jatkuu entisissä tiloissa toistaiseksi ja tilaan tekee peruskorjauksen kiinteistön omistaja. Yhdistyksen muu toiminta siirtyy uusiin tiloihin. Toiminnan siirtäminen osittain uusiin tiloihin on muutoin tarkoituksenmukaista, koska ovat tyhjillään olevia kaupungin tiloja (vanha paloasema). Mikkelin Työttömät ry. on saanut ns. Matalankynnyksen hankkeeseen Ray:n rahoituksen ajalle Avustus on euroa/vuosi. Hanketta jatketaan nykyisellä henkilökunnalla. Hankkeesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Hanke ja kehittämiskumppanuussopimus antavat mahdollisuuden kehittää toimintaa uudella tavalla. Tämän toteuttaminen aloitetaan vuoden 2016 aikana. Asiasta on käyty neuvottelu kaupungin työllisyyspalvelujen, Mikkelin Työttömät ry:n ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n kanssa. Mikkelin Seudun Invalidit ry. Yhdistys hakee avustusta toimistotyöntekijän palkkamenoihin euroa. Yhdistys kuuluu kehittämiskumppanuussopimukseen, jossa on määritelty sopimuksen osapuolten tarvittava työvalmentajaresurssi. Valmentava henkilöstöresurssi on palvelussuhteessa Mikkelin Toimintakeskus ry:een. Nyt haettava avustus toimistotyöntekijän osalta ei kuulu suoraan työllisyydenhoitoon, vaan kaupunginhallituksen yleisiin avustuksiin. Toivon Kammari ry. Yhdistys haki ensimmäistä kertaa työllisyyden hoitoon avustusta vuodelle Aikaisempi avustus on myönnetty sosiaali- ja terveystoimesta. Yhdistykselle myönnettiin 6000 euroa vuonna 2015 työllisyydenhoitoon. Hakemus vuodelle 2016 on euroa. Yhdistys hakee avusta työntekijän palkkaan. Yhdistys toteuttaa pieneltä osin työllisyydenhoidon perusperiaatteita. Työllisyyden hoidon näkökulmasta yhdistyksellä ei ole sellaista ohjaus- tai valmennusresurssia, jota esim. kehittämiskumppanuussopimuksella haetaan. Yhdistys ei ole hakeutunut sopimukseen. Avustushakemus kuulunee lähinnä kaupungin hyvinvointistrategian tavoitteiden edistämiseen eli sosiaali- ja terveystoimen käsiteltäväksi.

22 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Työllisyydenhoidon tavoitteiden toteuttamiseksi yhdistyksen tulisi aloittaa neuvottelut Mikkelin kaupungin ja erityisesti Mikkelin Toimintakeskus ry:n kanssa kumppanuussopimuksen edellyttämillä tavoitteilla. Karjala-tietokantasäätiö Säätiön toiminnan jatkamisesta Karjala-Savotta hankkeena on kaupunginhallitus tehnyt erillisen päätöksen toiminnan jatkamisesta ajalle Jatkotoiminnasta on tehty rahoitushakemukset. Asia käsitellään kaupunginhallituksessa myöhemmin erikseen. Kehittämiskumppanuussopimus kaupungin ja Toimintakeskus ry:n välillä Toimintaa on seurattu jatkuvasti. Edustus yhdistyksestä on mm. kaupunginhallituksen nimeämässä työllisyysjaoksessa. Seuranta tehdään tavoitteisiin asetettujen toimintojen osalta. Työllisyysjaos kokoontuu tammikuussa 2016 uudella kokoonpanolla, jossa käydään läpi vuoden 2015 toimintoja ja tavoitteita vuosille Yhdistyksen muina toimialueina on mittava kierrätys ja ongelmajätteiden käsittely sekä myymälätoiminta. Lisäksi yhdistyksen työpajatoiminta ja kaupungin työpajatoiminta toimivat tarkoituksenmukaisella tavalla tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä. Yhdistämisellä haetaan suurempia työllisyysvolyymeja ja synergiaetuja koko kaupungin talouden ja työllisyyden hoitoon. Yhteistoiminta on toteutunut erittäin hyvin. Tämä näkyy mm. työmarkkinatuen kuntaosuusvertailussa yhtenä tekijänä. Liitteenä työmarkkinatuen kuntavertailu marraskuulta 2015 (uusin) Hallintopalvelujen (työllisyyspalvelut) esitys avustushakemuksiin vuodelle 2016 on seuraava Mikkelin Työttömät ry:n toiminta- ja vuokra-avustusanomus yhdistetään vuodelle Mikkelin Työttömät ry kattaa kokonaisvuokramenoja vuokraamalla kokousja atk-tilaa. Osa vuokramenoista katetaan uudesta hankkeesta vuosille Osa vuokramenoista katetaan Karjala-Savotta hankkeesta ajalle ja jos hankkeen rahoitushakemukset hyväksytään vuoden 2018 loppuun. Mikkelin Työttömät ry:n avustushakemus euroa on perusteltu. Yhdistykselle myönnetään euroa. Mikkelin Seudun Invalidit ry:n avustushakemus on siirretty käsiteltäväksi kaupunginhallituksen yleisissä avustuksissa. Toivon Kammari ry:n avustushakemus on siirretty käsiteltäväksi sosiaali- ja terveystoimessa. Toimintakeskus ry:n avustus perustuu kumppanuussopimukseen, josta on käyty erillinen seuranta ja neuvottelu. Kumppanuussopimuksen hinta on euroa. Yhdistysten hakemukset ovat nähtävillä kokouksessa.

23 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Asiaa selostetaan tarvittaessa tarkemmin kokouksessa. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy hallintopalvelujen esityksen ja myöntää työllisyydenhoidon avustuksia Mikkelin Työttömät ry:lle euroa vuodelle 2016, mikä katetaan konsernipalvelujen raamista. Muut hakemukset käsitellään hallintopalvelujen esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin. Merkitään, että palvelupäällikkö Pekka Patama selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Tiedoksi Työllisyyspalvelut hoitaa tiedottamisen

24 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 11 Kaupunginhallituksen myöntämät toiminta-avustukset vuodelle 2016 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Toiminta-avustukset 2016 Mikkelin kaupungin avustukset vuodelle 2016 olivat julkisella kuulutuksella haettavana mennessä. Kaupunginhallituksen päätettäväksi on varattu vuoden 2016 talousarvioon euron määräraha. Kaupunginhallitukselta avustuksia haettiin euroa. Pysyväisluonteiset avustukset sekä sosiaali- ja terveystoimen avustukset on budjetoitu toimialojen talousarvioihin ja ko. toimialan lautakunnat päättävät myönnettävistä avustuksista. Avustusten myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on tilinpäätöstietojen tai muiden vastaavien taloustietojen toimittaminen sekä se, että avustuksensaaja ei ole saanut avustusta muualta Mikkelin kaupungilta. Kaupunginhallitus on vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä linjannut, että aikasempina vuosina myönnettyjä avustuksia tulisi leikata 10 %:lla, mikä on nyt osittain huomioitu vuoden 2016 avustusesityksissä. Mikkelin kaupunki on tehnyt kehittämiskumppanuussopimuksen mm. Mikkelin Toimintakeskus ry:n, Mikkelin Työttömät ry:n ja Mikkelin Seudun Invalidit ry:n kanssa. Tämän sopimuksen kautta Mikkelin kaupunki tukee Mikkelin Seudun Invalidit ry:tä noin eurolla, jonka vuoksi avustusta ei esitetä myönnettäväksi kaupunginhallituksen toiminta-avustuksista. Liitteestä ilmenevät vuonna 2015 myönnetyt avustukset sekä vuodelle 2016 haettu avustus ja esitys avustuksesta vuonna Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää vuoden 2016 toiminta-avustuksista. Äänestykset Esittelijä Kyllä, Liikanen Ei Kyllä Jaakko Väänänen Arto Seppälä Pekka Pöyry Jaana Vartiainen Outi Kauria Sari Teittinen Petri Pekonen Ei

25 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Veli Liikanen Hannu Kilkki Kati Kähkönen Elina Hölttä Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti esitystä siten, että Työväen Näyttämöpäivien kannatusyhdistys ry:lle myönnetään avustusta euroa ja Mikkelin Urheiluautoilijat ry:lle euroa perustuen molempien yhdistysten juhlavuoteen. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko muutettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan ei vastustanut, joten muutettu esitys hyväksyttiin. Lisäksi keskustelun aikana Veli Liikanen esitti Elina Höltän kannattamana, että Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry:lle myönnetään avustusta euroa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestäen siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Veli Liikasen esitystä, äänestävät "ei". Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 "kyllä" -ääntä (Jaakko Väänänen, Arto Seppälä, Pekka Pöyry, Jaana Vartiainen, Outi Kauria, Sari Teittinen, Petri Pekonen) ja 4 "ei" -ääntä (Veli Liikanen, Hannu Kilkki, Kati Kähkönen, Elina Hölttä). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän muutetun esityksen. Merkitään, että Markku Turkia, Juha Vuori, Hannu Toivonen, Timo Halonen, Kirsi Olkkonen, Vesa Himanen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin. Merkitään, että tämän pykälän käsittelyn aikana esittelijänä toimi hallintojohtaja Ari Liikanen. Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän pykälän osalta. Tiedoksi Avustuksia hakeneet yhteisöt, Tiina Viskari

26 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) 12 Yhteistyöehdotus,Suomen Jääpalloliitto ry ja Mikkelin Kampparit ry MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Suomen Jääpalloliitto ry ja Mikkelin Kampparit ry on toimittanut kaupungille seuraavan kirjeen: "Suomen Jääpalloliitto (SJPL) järjestää yhteistyössä Mikkelin Kamppareiden (Kampparit) kanssa Mikkeilssä Jääpallon Boys 15 (B15) -ikäluokan (s ) MM-turnauksen. Turnaukseen on osallistumassa Suomen lisäksi Venäjän, Ruotsin, Viron ja Ukrainan B15 -maajoukkueet. Luvassa on pitkä viikonloppu tämän ikäluokan maailman huippujääpalloa. Suomen B15 -maajoukkueessa tulee olemaan selkä mikkeliläisväritys, sillä joukkueen toinen valmentaja, Jukka Pulkkinen, tulee Mikkelistä ja Kamppareilla on yksi maamme parhaista B15 -ikäkausijoukkueista, joten oletettavasti joukkueessa pelaa myös mikkeliläisiä pelaajia. Lopullinen B15 -maajoukkue nimetään Suomen maajoukkue pitää MM-leirin Mikkelissä Turnauksen kokonaisbudjetti on noin euroa, josta Kansainvälinen Jääpalloliitto (FIB) ja SJPL kattavat turnaustuillaan euroa. Loppuaosa ( euroa) katetaan sekä varainhankinnalla että turnaukseen osallistuvien suomalaisten pelajaajien omavastuuosuuksilla. Ehdotamme Mikkelin kaupungille seuraavaa MM-turnausyhteistyötä: saamme veloituksetta käyttöömme Hännin kentän sosiaalitiloineen MM-turnauksen ja siihen valmistavan leirin ajaksi ( ) sekä Mikkelin kaupungin euron avustusta turnausjärjestelyihin. Tämä yhteistyö mahdollistaisi sen, että kaikkiin turnaustapahtumiin olisi vapaapääsy. Lisäksi suomalaisten pelaajien omavastuuosuudet luonnollisesti pienenevät. Yhteistyön myötä Mikkelin kaupunki nimetään MM-turnauksen viralliseksi pääyhteistyökumppaniksi ja Mikkelin kaupunki näkyy kaikessa turnausviestinnässä. Toivomme myönteistä suhtautumista yhteistyöehdotukseemme." Lisäksi Mikkelin Kampparit ry on pyytänyt kaupungin edustajaa pitämään avajaispuheen torstaina ennen klo alkavaa Suomi-Venäjä peliä. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Suomen Jääpalloliitto ry:n ja Mikkelin Kampparit ry:n yhteistyötarjouksen ja myöntää MM-kilpailujen toteuttamiseen Hännin kentän sosiaalitiloineen korvauksetta käyttöön väliseksi ajaksi sekä toteaa, että kustannukset maksetaan kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta ( ). Kaupunki nimeää yhteyshenkilöksi liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattilan ja valtuuttaa hänet sopimaan yksityiskohtaiset järjestelyt tämän päätöksen puitteissa.

27 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Lisäksi kaupunginhallitus nimeää kaupungin edustajan avajaispuheen pitäjäksi torstaina Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi avajaispuheen pitäjäksi Juha Vuoren. Tiedoksi nimetty henkilö, Suomen Jääpalloliitto ry, Mikkelin Kampparit ry, sivsitystoimi/ Antti Mattila

28 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, 87, Kaupunginhallitus, 13, Kirjastoauton lakkauttaminen MliDno Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, , 87 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi Kirjastoauto on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Uuden auton hankinta oli Mikkelin kaupungin taloussuunnitelmassa ja OKM:n perustamishankkeiden rahoituslistalla vuodelle Vahvistaessaan vuoden 2015 budjettia kaupunki teki päätöksen, että uutta kirjastoautoa ei hankita ja kirjastoautotoiminnasta luovutaan. Vuoden 2016 budjettia suunniteltaessa linjaus on otettu huomioon, eikä kirjastoautolle ole määrärahoja vuodelle Tästä syystä kirjastotoimenjohtaja on jättänyt vahvistamatta reittiaikataulun vuodelle Kirjastoautossa oli vuonna 2014 lainoja ja käyntejä Suurin osa käynneistä tulee koulupysäkeiltä. Kouluihin on oltu yhteydessä siirtokokoelmien järjestämiseksi. Muut asiakkaat pystyvät käyttämään omaa autoa tai asiointikyytiä ja käyttämään kiinteiden kirjastojen palveluita muutamia yksittäisiä asiakkaita lukuun ottamatta. Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se päättää lakkauttaa kirjastoauton Lisäksi lautakunta päättää valtuuttaa kirjastotoimenjohtajan valmistelemaan kirjastoauton myyntiä, mikäli valtuusto päättää lakkauttaa kirjastoauton. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 13 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa kirjastoauton

29 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginvaltuusto

30 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) Teknisen lautakunnan jaosto, 52, Kasvatus- ja opetuslautakunta, 119, Kaupunginhallitus, 14, Rantakylän yhtenäiskoulun korjauksen ja laajennuksen uuden vaihtoehtoisen toteutusratkaisun L1-luonnossuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksyminen MliDno Teknisen lautakunnan jaosto, , 52 Valmistelija / lisätiedot: Riitta Väänänen riitta.vaananen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Rantakylän koulu L1-luonnospiirustukset Liite Rantakylän koulu, rakennustapaselostus Liite Kustannusarvion yhteenveto Liite Yleisopetus ennuste Rantakylän yhtenäiskoulu Viite kv 92/ Rantakylän yhtenäiskoulun korjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen, vaihtoehtoisen toteutusratkaisun hankeselvitys Päätöksessä Rantakylän koulun korjauksen ja laajennuksen toteutus on hyväksytty hankeselvityksen vaihtoehdon C mukaisena. Suunnittelua tulee jatkaa siten, että hankkeen kustannusarvio on enintään 9 milj. euroa (alv 0 %). Hyväksytyssä hankeselvityksen vaihtoehtossa C osa 60-luvulla rakennetusta koulusta oli esitetty purettavaksi (ns. ATK-siipi, n brm 2 ) ja korvattavaksi uudella laajennuksella sekä muu osa 60- ja 80-luvuilla rakennettusta koulusta peruskorjattavaksi. C-vaihtoehdon kustannusarvio oli 10,2 milj. euroa. Koulusta alueen toimintakeskukseksi jatkosuunnittelun taustaa Uusi opetussuunnitelma OPS Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma asettaa tulevaisuuden koululle uusia haasteita: Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla." "Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Opimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että ne muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä

31 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelusssa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineeen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaiden käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Koulun sisä- ja ulkotiilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintätegnologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samalla varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön." Kehitys- ja innovaatioprojekti Rantakylän koulun tulevan alueen toimintakeskuksen suunnittelu on käynnistetty hankkeeseen liitetyllä kehitys- ja innovaatioprojektilla, jonka kautta hankkeeseen on osallistettu koulun henkilökunnan ja oppilaiden lisäksi alueen asukkaita, kansallisia ja paikallisia yrityksiä sekä yliopisto- ja korkeakoulutoimijoita. Vuoropuhelun avulla on haettu parhaita ratkaisuja tulevaisuuden oppimisympäristöön ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat halukkaita kehityskumppaneiksi ja valmiita kehittämään digitaalisiin oppimisratkaisuihin liittyvää teknologiaa. Projektin tavoitteena on ollut - luoda toimintamalli, jonka avulla suunnitellaan ja rakennetaan maailmanluokan oppimisratkaisuja mahdollistava oppimisympäristö - luoda toimintamalli, jolla on merkittävä vaikutus kotimaisen, digitaalisiin oppimisratkaisuihin liittyvää teknologiaa tuottavien yritysten tuotekehitykseen ja liiketoimintaan - tuottaa opas, joka kuvaa innovatiivisten julkisten hankintatapojen toteuttamista hankittaessa kouluihin uusia digitaalisia oppimisratkaisuja. Projektia on toteutettu työpaketteina ideariihissä, markkinavuoropuhelutyöpajoissa ja tutustumiskäynnein. Rantakylän yhtenäiskoulun L1-luonnossuunnitelmat Uuden opetussuunnitelman tulevaisuuden oppimisympäristölle asetetut vaatimukset sekä kehitys- ja innovaatioprojektin kautta saadut uudet toimintamallit ja visiot huomioituna Rantakylän koulun suunnittelutyöryhmä on päätynyt esittämään, että koulun peruskorjaus ja laajennus toteutetaan esityksen liitteenä olevien ja kokouksessa esiteltävien L1- luonnossuunnitelmien mukaisena. Suunnittelmissa on lisäksi huomioitu, että tulevaisuuden koulut ovat myös alueen asukkaiden kohtaamis- ja harrastuspaikkoja alueen toimintakeskuksia.

32 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (69) L1-luonnossuunnitelmien pääsisältö: - 60-luvulla rakennettu "luokkasiipi" ja nivelosa (yht. n brm 2 ) puretaan kokonaan sisäilmaongelmien takia (osa luokista jouduttu jo poistamaan tänä syksynä käytöstä) ja korvataan n. 700 brm 2 pienemmällä uudella laajennuksella, johon tulevat huma- ja luma-aineiden opetustilat, musiikin, tekstiilityön, kuvataiteiden ja kotitalouden opetustilat sekä pieni liikuntasali oheistiloineen. Laajennusosa on 2-kerroksinen ja toiseen kerrokseen johtava portaikko hyödynnetään monitoimi- ja kokoontumistilana (ei erillistä auditoriota) - 80-luvulla rakennettu teknisten käsityötilojen osa peruskorjataan nykyiseen käyttöön - 80-luvulla rakennettu B-osa peruskorjataan: 1. kerroksen valmistuskeittiö ja ruokala säilyvät nykyisillä paikoillaan. Keittiöön rakennetaan lisää kylmäsäilytystiloja. Nykyisen ruokalan käyttöastetta parannetaan erottamalla ruokalasta kaksi kabinettia, joita voidaan muina kuin ruokailuaikoina käyttää esim. ryhmä-, opetus- ja kokoustiloina. Lisäksi kerrokseen saneerataan kolme perusopetusluokkaa ja ryhmätyötila 2. kerrokseen rakennetaan hallintotilat henkilökunnan sosiaalitiloineen, koulukirjasto ja pienillä tilamuutoksilla perus- ja erityisopetuksen luokkkia sekä oppilaille yksilö-wc-tiloja - koulun vanhimman A-osan muutostyöt: pohjakerrokseen rakennetaan ala-asteen oppilaille liikuntaa palvelevat sosiaalitilat (osa pohjakerroksen tiloista (= ikkunattomat, entisiä asuntoja palvelleet sauna-, pesu- ja varastotilat) ei sovellu koulun käytöön, eikä niihin ole luonnossassunnitelmissa esitetty korjauksia)) 1. kerrokseen rakennetaan terveydenhoidon ja kuraattorien tilat 2. kerrokseen jää tilavaraus mahdollisille nuorisotiloille tai esikoulutiloille (ko. tilat ovat myös entisiä asuntoja, jotka eivät ole koulukäytössä toimivia) lisäksi pieniä muutoksia kuten akustoinnin lisäystä ja käytävien päätyjen hyödyntämistä ryhmätyötiloina - piha-alueelle esitetään rakennettavaksi oppilaiden toiveista etenkin liikkumiseen innostavia alueita kuten monitoimikenttä, kumpare-alue / skeittialue, sekä alueen asukkaita palveleva lähiliikunta-alue. Pihasta isot alueet tarvitaan myös pyörä- ja mopoparkkeihin sekä henkilökunnan P- alueeksi. Lisäksi pihasuunnittelussa huomioidaan Vanhanmäentien varteen tarvittava oppilaiden nouto- ja jättöalue. Tontille on jätetty edelleen tilavaraus mahdolliselle Rantakylän alueen uudelle päiväkodille. Hankkeen kustannusarvio Uuden laajennuksen kustannusarvio on 7,0 milj. euroa, peruskorjausosan 2,8 milj. euroa ja A-osan pienten muutosten 0,1 milj. euroa, yht. 9,9 milj. euroa (alv 0 %). Kustannuksiin eivät sisälly 60-luvulla rakennetun osan purku ja talotekniikan järjestelmien väliaikaiskytkennät eivätkä väistötilat. Ko. kustannukset maksetaan tilakeskuksen käyttötalousmäärärahoista.