Teksteissä esiintyvät sitaatit ovat KokoNaiset ryhmätoiminnan osallistujien palautteita tai kommentteja ryhmäkausilta

Transkriptio

1

2 KokoNaiset ryhmäprosessi KokoNaiset on ammattilaisohjattu vertaisryhmä naisille, jotka ovat toipumassa päihteidenkäytöstä. Ryhmässä keskitytään naiseuden teemoihin, jotka lisäävät hyvinvointia ja voimavaroja. KokoNaiset rakentuu lähtöajatuksesta, jossa naiseuden vahvistaminen auttaa päihteistä kuntoutumisessa. Toiminnan tavoitteena on koetun naiseuden, sosiaalisen pääoman ja omien voimavarojen vahvistaminen päihteistä toipumisen edistämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ryhmässä käsitellään naiserityiseen päihdetyöhön pohjautuvia teemoja naiseuden näkökulmasta vertaisuutta hyödyntäen. Tämä kokonaisuus on tarkoitettu KokoNaiset ryhmätoiminnan toteuttamisen tueksi. Kokonaisuudessa on kuvattu, miten ryhmissä on käsitelty naiseuden teemoja. Kuvatut ryhmäkerrat ja niissä esitellyt menetelmät aiheiden käsittelemiseksi ovat esimerkkejä toteutustavoista, jotka on havaittu toimiviksi. KokoNaiset pähkinänkuoressa Ammattilaisohjattu vertaisryhmäprosessi Naisille, jotka ovat toipumassa päihteiden käytöstä Näkökulmana naiseus Kaksi ohjaajaa Ryhmäkoko 4-8 naista Suljettu ryhmäprosessi Ennakkohaastattelut Kokoontumiskerrat 6-8 kertaa Ryhmäkerran kesto 2 tuntia Teksteissä esiintyvät sitaatit ovat KokoNaiset ryhmätoiminnan osallistujien palautteita tai kommentteja ryhmäkausilta KokoNaiset on osa Kirkkopalvelut ry:n Riippuvuustyön kehittämisyksikön Yhdessä kokonainen -hanketta ( ). Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Syyskuu 2019 Lisätiedot: Maiju Lehtonen, hankekoordinaattori maiju.lehtonen@kirkkopalvelut.fi Kirkkopalvelut ry, Riippuvuustyön kehittämisyksikkö 1

3 1. TAUSTA-AJATUS KokoNaiset on osallistujille maksuton, 6-8 kokoontumiskerran ammattilaisohjattu vertaisryhmäprosessi, jossa päihteisiin ja päihteistä toipumiseen liittyviä seikkoja käsitellään naiseuden näkökulmasta ja naiseutta vahvistamalla. Taustalla on ajatus siitä, että naiseuden vahvistaminen voi tukea päihteistä kuntoutumista. Ryhmässä käsitellyt teemat pohjautuvat naiserityisen päihdetyön teoriaan sekä naisten kokemuksiin siitä, että naiseuteen liittyvät seikat jäävät päihdekuntoutuksessa usein käsittelemättä. Vertaisuus ryhmässä rakentuu ensisijaisesti naiseuden ja naiseuden kokemusten ympärille ja osallistujat kohdataan ennen kaikkea naisina. Päihdenäkökulmaa ei kuitenkaan sivuuteta ryhmän toiminnassa. Perusajatuksena on, että päihteet ja kuntoutuminen eivät ole irrallinen tai erillinen osa naiseutta vahvistavasta työstä, vaan ne kulkevat läpi kaikkien ryhmän teemojen. Puhuttaessa naisten kanssa tehtävästä päihdetyöstä, punaisena lankana tulee olla sukupuolen merkitykseen kiinnittyvä ymmärrys. Toiminnassa tiedostetaan naiseutta ja naisena elämistä eri tavoin normittavat yhteiskunnalliset odotukset, sekä naisen elämään heijastuvat sosiaalisiin voimavaroihin liittyvät tekijät ja niiden merkitys naisten päihdeongelmille ja kuntoutumiselle. Ymmärrys sukupuolen merkityksestä on oltava laajempi, kuin naisasiakkaiden ja työntekijöiden sukupuoli. Työtekijöiden tulee olla tietoisia siitä, ettei naisia pidä käsitellä yhtenäisenä luokkana, vaikka monilla naisilla on yhteneviä tai samankaltaisia kokemuksia. Sama sukupuoli ei yksiselitteisesti tarkoita jaettua kokemusmaailmaa. Naisten ei voida olettaa jakavan samanlaista kokemusta edes päihdeongelmasta tai päihdekulttuurissa elämisestä, eikä varsinkaan naisena olemisesta tai naisidentiteetistä. Vertaisryhmätoiminta vähentää riskiä jatkaa päihteiden käyttöä ja auttaa uuden päihteettömän elämäntavan vakiinnuttamisessa. KokoNaisissa vertaistuen rinnalla kulkevat ammatilliset rakenteet ja suunnitelmallinen ohjelmarunko. Ammattilaisohjattu vertaisryhmä muodostuu aina osallistujien näköiseksi ja on tärkeää, että osallistujat saavat valita ryhmässä käsiteltävät aiheet teematarjottimelta. Ryhmässä huomioidaan myös yksilölliset ero ja tarpeet teemojen käsittelyssä. Joidenkin teemojen käsittely ryhmässä saattaa herättää tarpeen keskustella aiheesta myös yksilöllisesti, ja ohjaajien on pystyttävä tarvittaessa vastaamaan myös yksilöllisen tuen tarpeeseen. Toipuminen päihteiden käytöstä ei tarkoita sitä, että lopettaa päihteiden käytön. Toipuminen on kokonaisvaltaisempaa. Päihteettömyys on suuri asia ja lähtökohta toipumiselle, varsinainen kokonaisvaltainen toipuminen kuitenkin alkaa päihteiden käytön lopettamisen jälkeen. Kokonaisvaltaista muutosta ei tapahdu, jos päihteiden puuttuminen on ainut muutos, joka naisen elämässä tapahtuu. 2

4 2. KOHDERYHMÄ Kohderyhmänä ovat naiset, jotka kokevat päihdehaittoja. Ryhmä on tarkoitettu erityisesti naisille, jotka ovat toipumassa päihteiden käytöstä tai naisille, joilla on jo herännyt oma motivaatio muutokseen. Keskeistä on, että nainen pystyy sitoutumaan ryhmäprosessiin ja pystyy käsittelemään naiseuteen liittyviä seikkoja. Näitä seikkoja kartoitetaan ennakkohaastattelussa. Osana toiminnan arviointia osallistujilta on kysytty syitä hakeutua KokoNaiset ryhmätoimintaan. Vastausten perusteella syitä ovat olleet muun muassa vain naisille suunnattu toiminta, naisyhteisö, vertaisten naisten kokemukset, kiinnostus kasvattaa henkistä hyvinvointia, sosiaalisten kontaktien tarve ja oman raittiuden edistäminen. 3. TILAT Ryhmätilan merkitys toiminnalle on suuri. Ryhmä tulee toteuttaa paikassa, jonne on hyvät kulkuyhteydet ja joka on mahdollisimman neutraali. Erityisen tärkeää on huomioida, että naiset kokevat tilan turvalliseksi. Tilan tulee olla sellainen, että se on ryhmän ajan varattu vain naisille, eikä ulkopuolisilla ole kulkua ryhmätilaan. Tila, joka mielletään esimerkiksi matalankynnyksen kohtaamispaikaksi, jossa myös päihteiden käyttö on mahdollista, ei sovellu toimintaan. On hyvä varmistua myös siitä, että tila on varattu tarpeeksi pitkäksi ajaksi, jotta ennen ryhmänkerran alkua ja sen päätyttyä tila on tyhjä. Tilan on hyvä olla tunnelmaltaan kotoisa ja viihtyisä. 4. OHJAAJAN ROOLI KokoNaiset ryhmässä ohjaajat työskentelevät ohjaajaparina. Ohjaajien tulee sopia vastuunjaot ja tehtävät ennen ryhmän käynnistymistä. KokoNaiset toiminnan perusperiaate on, että ohjaajat ja osallistujat ovat samaa sukupuolta. Näin toteutuu yksi naiserityisen työotteen periaatteista ja samalla keskeinen ajatus jaetusta naiseudesta ja naiseuden kautta rakentuvasta vertaisuudesta. Ohjaajat toimivat ammattilaisen roolissa päihteiden käytön näkökulmasta mutta tuottavat vertaisuutta naiseuden näkökulmasta. Ohjaajan tulee lähteä liikkeelle yhdistävistä tekijöistä naisina, ei erottavista tekijöistä. Ryhmäkerrat rakentuvat ennakkoon suunnitellun sabluunan ympärille, mutta ohjaajalla on oltava valmius reagoida yllättäviin suunnitelman muutoksiin. Ryhmä voi reagoida yllättävästi, ja ohjaajan pitää olla sisäistänyt ryhmäkerran aihe siten, että hänellä on valmius toimia ryhmän mukana. Ohjaajan on myös mahdollista pyytää ryhmään vierailijoita tuottamaan sisältöä joihinkin ryhmän teemoihin. Vierailijoiden käyttämistä kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, sillä ryhmäprosessi perustuu luottamukseen ja pysyvyyteen. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että taso, jolla ryhmäkerran aihetta käsitellään, on sopiva jokaiselle osallistujalle. Osallistujien tulee tuntea olonsa ryhmässä turvalliseksi ja ohjaajan vastuulla on huomioida osallistujien erilaiset valmiudet käsitellä teemoja. On hyvä, jos ohjaajilla on aiempaa kokemusta ryhmänohjauksesta, jotta tarvittava rajaaminen ja keskustelun ohjaaminen on helpompaa. Ajoittain ohjaajalta saatetaan vaatia napakkaakin ohjaustapaa. Ohjaajan tulee olla sinut oman naiseutensa kanssa ja tiedostaa omat vajavaisuutensa. Riittävän osaamisen lisäksi tarvitaan halua ymmärtää ja aitoa kiinnostusta naistyötä kohtaan. 3

5 5. ENNAKKOHAASTATTELUT Osallistujat ilmoittautuvat ryhmään etukäteen ja heidät haastatellaan ennen ryhmän käynnistymistä. Haastattelussa osallistujat tapaavat ohjaajat, kertovat omasta tilanteestaan sekä odotuksistaan ja toiveistaan ryhmätoiminnan suhteen. Ennakkohaastattelussa ohjaajat kertovat enemmän ryhmän luonteesta ja avaavat ryhmän lähtöajatusta naiseuden tukemisesta. Haastattelussa pohditaan yhdessä vastaako ryhmän toiminta osallistujan tarpeita ja pystyykö osallistuja sitoutumaan ryhmäprosessiin. Osallistujan on tiedettävä mihin on sitoutumassa ja millainen ryhmä on. Ennakkohaastatteluissa painotetaan, että sitoutuminen ryhmän tapaamisiin on tärkeää, paitsi ryhmän toiminnan kannalta myös siksi, että osallistuja itse saa ryhmäkokonaisuuden hyödyn. Haastattelun yhteydessä voidaan keskustella yksilöllisistä tarpeista ja muista huomioitavista asioista, kuten esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelosta tai aiheista, joista osallistuja ei ole valmis puhumaan. Ennakkohaastattelussa osallistujalle kerrotaan myös ryhmäkäytännöistä, ja mahdollisuudesta olla yhteydessä ohjaajiin myös ryhmäkertojen välillä, mikäli osallistuja haluaa keskustella jostakin teemasta yksilöllisesti. Ennakkohaastatteluilla on tärkeä rooli ryhmän onnistumisen kannalta. Ennakkohaastattelussa ohjaaja kartoittaa naisen tilannetta ja samalla selvitetään, onko naisella valmius käsitellä ja työstää naiseuteen liittyviä teematarjottimen aiheita. Jos naisen tilanne on kovin epävakaa, aiheiden käsittely saattaa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ennakkohaastattelussa osallistuja valitsee teematarjottimelta tärkeysjärjestyksessä ne aihepiirit, joita hän toivoo ryhmässä käsiteltävän ja näin pääsee vaikuttamaan siihen, millainen ryhmän sisällöstä muotoutuu. Ennakkohaastatteluihin on hyvä varata aikaa min/osallistuja. 4

6 6. TOTEUTUS Ryhmän toteuttaminen suunnittelusta, käytännön ryhmäkertoihin ja arviointiin voidaan esittää kuuden vaiheen kautta. Vaihe 1 Ryhmäprosessin valmistelu Ryhmätoiminta käynnistetään kahden ohjaajan työparityöskentelynä. Ohjaajien keskinäisessä palaverissa sovitaan yhteiset toimintatavat ja vastuut. Toimintaa varten varataan tilat, jotka ovat helposti saavutettavissa, neutraalit ja joihin on mahdollista varata ryhmäaika siten, että tila on varattu vain naisryhmän toimintaa varten. Suunnitellaan ryhmän kokoontumisajat. Vaihe 2 Ryhmän markkinointi Ryhmätoiminnan markkinointi aloitetaan ajoissa, noin kaksi kuukautta ennen ryhmän käynnistymistä. Ryhmätoimintaa mainostetaan suoraan naisille sosiaalisen median kanavissa, paikallisessa painetussa mediassa sekä sosiaali- ja terveydenalan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään päihdehaittoja kokevia naisia. Markkinoinnissa kannattaa panostaa markkinointikanaviin, jotka tavoittavat naiset suoraan. Vaihe 3 Ennakkohaastattelut ryhmään osallistumisen tukena Ryhmään tulee ilmoittautua etukäteen ja kaikki osallistujat haastatellaan ennen ryhmän käynnistymistä. Haastattelussa osallistujat tapaavat ohjaajat, voivat kertoa omasta tilanteestaan sekä odotuksistaan ja toiveistaan ryhmätoiminnan suhteen. Ennakkohaastattelussa ohjaajat kertovat enemmän ryhmän luonteesta ja avaavat ryhmän lähtöajatusta naiseuden tukemisesta. Ennakkohaastattelussa osallistuja valitsee teematarjottimelta tärkeysjärjestyksessä ne aihepiirit, joita hän toivoo ryhmässä käsiteltävän. Vaihe 4 Ryhmäkertojen suunnittelu ja sisältöjen valinta Ennakkohaastattelujen jälkeen ohjaajat tekevät yhteenvedon teematarjottimelta valituista aiheista ja valitsevat ne aiheet, joita on toivottu eniten. Ohjaajat suunnittelevat käsiteltävien teemojen järjestyksen siten, että kevyemmät aiheet valitaan ryhmäprosessin alkuun ja enemmän luottamusta vaativat aiheet myöhemmille ryhmäkerroille. Vaihe 5 Ryhmäkertojen toteuttaminen Ryhmäprosessi sisältää 6-8 ryhmäkertaa, kestoltaan 2 tuntia. Ryhmäkertojen sisältö määräytyy osallistujien valitsemien aiheiden mukaan. Jokaiseen ryhmäkerran alkuun tehdään aiheeseen virittelevä ja lämmittelevä harjoitus. Jokaisen ryhmäkerran lopussa kerätään palaute yhdessä sovitulla tavalla. Jokainen ryhmäkerta päätetään yhteiseen kokoavaan hetkeen, joka voi olla musiikkia, runo, mietelause tai jotakin muuta, mitä osallistujat itse toivovat. Ensimmäisellä ryhmäkerralla osallistujat täyttävät alkukartoituslomakkeen (liiteosio 2). Viimeisellä ryhmäkerralla täytetään sisällöltään lähes vastaava loppukartoituslomake (liiteosio 2). Loppukartoituksen yhteydessä osallistujille palautetaan myös alkukartoituslomakkeet, jolloin he voivat itse nähdä vastauksissa tapahtuneen muutoksen. Osallistujille tarjotaan mahdollisuus käydä omia lomakkeitaan läpi yhdessä työntekijän kanssa ryhmäkokoontumisen jälkeen, tai erikseen sovittavana ajankohtana. Vaihe 6 Toiminnan arviointi Ryhmäkauden päätyttyä arvioidaan ryhmän toimintaa ja aikaansaatuja tuloksia. Ohjaajapari käy yhteisen keskustelun siitä, miten ryhmäkausi onnistui. Mitkä olivat onnistuneita käytäntöjä ja mitä tulee mahdollisesti muuttaa. Samalla arvioidaan, millaisia muutoksia osallistujissa oli nähtävissä ryhmäkauden aikana ja millaisia tuloksia ryhmätoiminta sai aikaan. Alku- ja loppukartoituslomakkeiden vastauksia verrataan, jolloin saadaan tietoa, onko toiminta ollut tuloksellista. Arvioinnissa huomioidaan myös ryhmäkerroilta kerätyt asiakaspalautteet. 5

7 7. RYHMÄKERTOJEN RAKENNE Ensimmäisellä ryhmäkerralla kerrataan ennakkohaastattelussa esille tuotuja seikkoja ryhmän taustaajatuksesta ja ryhmäkäytännöistä. Osallistujilta toivotaan, että he ilmoittavat ohjaajille, mikäli ovat estyneitä tulemaan ryhmäkerralle. Lisäksi muistutetaan osallistujia mahdollisuudesta olla yhteydessä ohjaajiin ryhmäkertojen välillä. Ensimmäisellä ryhmäkerralla käydään läpi ennakkohaastattelujen perusteella valitut ryhmäkertojen aiheet ja niiden aikataulu. Osallistujien on vielä mahdollista vaikuttaa siihen, ovatko valitut aiheet sopivia ryhmälle. Lisäksi luodaan yhdessä ryhmän säännöt, jotka nostetaan esille jokaisen ryhmäkerran ajaksi. Jos osallistuja ei voi osallistua jollekin ryhmäkerralle, materiaali tai mahdolliset kotitehtävät lähetetään osallistujalle sähköpostitse. Myös alkukartoituslomakkeet täytetään heti ensimmäisellä ryhmäkerralla, jollei niitä ole täytetty jo ennakkohaastattelun yhteydessä. Ryhmäkerrat ovat kestoltaan kaksi tuntia ja ne etenevät seuraavan mallin mukaisesti Ryhmäkerran kulku (kestoltaan 2h) - Tervetuloa ja kahvit - Alustus ja herättely teemaan keskustellen - Teeman käsittely jotakin harjoitusta hyödyntäen - Ryhmäkerta päätetään aina positiiviseen, voimaannuttavaan kokoavaan hetkeen - Ryhmän päätös: musiikki, runo, mietelause tms. (ensimmäisellä ryhmäkerralla sovittu miten ryhmä päätetään) Huom! Ryhmäkerroilla vältetään keskeytyksiä esim. tupakkatauot. KokoNaiset- ryhmien kokemusten perusteella erilliset tauot hajottavat ryhmää ja yhteistä keskustelua. Tupakkatauoista on ryhmissä luovuttu osallistujien oman toiveen perusteella. Teemojen käsittelyn apuna on jokaisella ryhmäkerralla jokin harjoitus, tehtävä tai menetelmä. Käytetty työväline ei kuitenkaan ole irrallinen osa ryhmäkertaa ja keskustelua. Työväline nivoutuu aina kokonaisuuteen ja sillä on ennalta määritelty tavoite. Pelkästään keskusteluun perustuva ryhmäkerta on kokemusten perusteella osoittautunut raskaaksi, eikä sitä suosita. Kielellinen asioiden jäsentäminen on teholtaan usein rajallista, sillä erityisesti haastavat kokemukset tallentuvat myös ihmisen kehomuistiin. Sen vuoksi ryhmän sisällöissä on hyödynnetty myös kehollista työskentelyä osana ryhmäkertoja. Myös muut toiminnalliset harjoitukset on todettu toimiviksi KokoNaisissa. 6

8 8. RYHMÄKERTOJEN AIHEET JA TEEMATARJOTIN Teematarjotin on otettu käyttöön, sillä Yhdessä kokonainen hankkeen kokemusten perusteella, naisten on hyvin vaikea tuottaa vapaasti, millaisia naiseuteen liittyviä sisältöjä he haluaisivat ryhmässä käsitellä. Valmis teematarjotin mahdollistaa omien kiinnostusten kohteiden valitsemisen ja ryhmän sisältöön vaikuttamisen, mutta poistaa riskin, jossa ryhmän sisältö muodostuu niiden osallistujien mukaisesti, jotka ovat valmiimpia tuottamaan omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Ryhmän aihesisällöt, jotka ovat teematarjottimella, pohjautuvat kartoitukseen, jossa naisilta kysyttiin mitä seikkoja he toivoisivat päihdekuntoutuksen aikana käsiteltävän mutta mitkä jäävät usein käsittelemättä. Teematarjottimen aiheet nojautuvat myös naiserityisen päihdetyön teoriaan sekä Yhdessä kokonainen hankkeen asiakastyön kokemuksiin. Aiheissa ei ole eriteltynä päihteitä tai päihteistä kuntoutumista, sillä ryhmän keskeinen ajatus on, että päihteet ja niistä kuntoutuminen eivät ole irrallinen osa teemoista vaan ovat kaikkia tarjottimen teemoja läpileikkaava elementti. Teematarjotin mahdollistaa myös osallistujan oman toiveen esittämisen. Teematarjotin liitteissä. tunnetaidot itsetunto seksuaalisuus hyvinvointi ja tietoinen läsnäolo turvallisuus ihmissuhteissa häpeä, syyllisyys anteeksi antaminen omat rajat vuorovaikutus ja ihmissuhteet itsemyötätunto kiitollisuus ilo, unelmat myönteisyyden taito ehdota aihetta 7

9 TUNNETAIDOT Tunne kasvaa Tavoitteena on oppia tunnistamaan erilaisia tunteita itsessä ja toisissa ihmisissä sekä ilmaisemaan tunteita. Osallistujat muodostavat piirin istuen/seisten. Yksi osallistuja ilmaisee tunnetta kehollaan ja äänellään, hyvin pienesti, tuskin havaittavasti. Vieressä oleva ilmaisee samaa tunnetta hiukan voimakkaampana, kolmas vielä voimakkaampana ja niin edelleen, kunnes seuraavana vuorossa olevasta tuntuu, ettei tunnetta enää voi voimistaa. Osallistuja itse määrittelee tason, jolla kokee, ettei enää pysty voimistamaan edellisen ilmaisemaa tunnetta. Tunneilmaisu toistetaan päinvastoin. Ensimmäinen ilmaisee sovittua tunnetta mahdollisimman isosti ja seuraavat pienentävät ilmaisua asteittain, kunnes tunnetta ei enää voi ilmaista pienemmin. Harjoituksen avulla voidaan käydä läpi erilaisia tunteita, jotka osallistujat yhdessä valitsevat. Harjoituksessa käytettyjä tunteita ovat muun muassa pelko, suru, inho, häpeä, ihastus, suuttumus, kiitollisuus ja ilo. Harjoituksen kesto on minuuttia riippuen harjoituksessa läpikäytävien tunteiden määrästä (Harjoitus kehitetty soveltaen Suomen Mielenterveysseuran ohjeista: ) ITSETUNTO Naisen itsetunnon kerroskakku Tavoitteena on ymmärtää, mistä osioista itsetunto rakentuu ja miten sitä voidaan vahvistaa. Lisäksi tavoitteena on sanoittaa, millaisia haasteita yhteiskunnan asettamat naiseudenroolit asettavat itsetunnolle. Johdatellaan keskusteluun esittelemälle osallistujille Itsetunto-juliste (liitteissä) ja pohtimalla sen osa-alueita ja sitä, millaisia rooleja yhteiskunta asettaa naisille. Luodaan osallistujien kanssa yhdessä itsetunnon kolmen kerroksen kakku (liitteissä). Jokainen osallistuja voi tehdä oman kakun tai ohjaaja voi tehdä yhden ison kakun kaikkien nähtäville. Kakku voidaan toteuttaa maalaamalla, piirtämällä, askartelemalla tai mitä tahansa toiminnallisuutta hyödyntäen. Kakun kerroksia täytetään kerrosten elementeillä alhaalta ylöspäin yhdessä pohtien ja keskustellen. Keskustelun lopuksi osallistujat saavat kotitehtävän, jossa harjoitellaan omaan itseensä kohdistuvan kielteisen puheen kääntämistä myönteiseksi. Kotitehtävä voidaan käydä läpi seuraavan ryhmäkerran aluksi. (liitteissä) (Sisältö kehitetty lähteistä: Niemi, P Resuinen ja rikas, Niemi, P Hyvää mieltä ja tunnetaitoja, Toivakka, S. & Maasola, M Itsetunto kohdalleen, harjoituksia itsetunnon ja vuorovaikutuksen oppimiseen, Nyyti ry) 8

10 SEKSUAALISUUS Seksuaalisuus: osa minua ja oikeuteni Tavoitteena on käsitellä seksuaalisuutta osana kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kertoa seksuaalioikeuksista ja vahvistaa oikeutta omaan seksuaalisuuteen ja oman seksuaalisuuden rajoihin. Oleellista ei ole se, kenelle nuo oikeudet näytetään tai luetaan vaan se, että itse sisäistäisi nuo asiat. Alustus aiheesta: o Seksuaalioikeudet luetaan ääneen (liitteissä) Tietoa löydät esimerkiksi täältä: n/pdf/313043/seksuaalioikeudet_kuuluvat_kaikille.pdf o Seksuaalisuus ihmisen perustarpeena Tietoa löydät esimerkiksi täältä: hemmat/lapsijaseksuaalisuus/kokonaisvaltainen-seksuaalikasva/standardit/ o Seksuaaliterveyden näkökulma Tietoa löydät esimerkiksi täältä: Seksuaalioikeudet ja turvallisuus kaavake, jokainen osallistuja voi täyttää kaavakkeen itselleen joko ryhmätilanteessa tai kotona. Sisältöä ei jaeta muiden osallistujien kanssa. (liitteissä) Linkkilista asiakkaille jaettavaksi, jossa kerätty nettisivuja, joissa tietoa seksuaalisuudesta (liitteissä) Kirjallisuutta aiheesta, joko kirjavinkkilistana tai osallistujille lainattavaksi. Asiatiedon tuottaminen seksuaalisuudesta, seksuaalisuuden normalisointi ja aiheen tabuluonteen purkaminen asiatiedon ja seksuaalioikeuksista keskustelemisen kautta on toimiva tapa lähestyä aihetta. Osallistujia saattaa jännittää osallistuminen kerralle, jonka vuoksi ilmapiiristä tulee pyrkiä tekemään mahdollisimman turvallinen ja lämminhenkinen. Ohjaajien on hyvä olla aiheen kanssa itse sinut, jotta ohjaajat eivät tahtomattaan tuota asiakkaille tunnetta, että aiheesta ei saa puhua. (Sisältö on kehitetty Yhdessä kokonainen- kokemusten perusteella ja seksuaalineuvojakoulutuksen materiaalista 2011) 9

11 TIETOINEN LÄSNÄOLO Luonto ja minä Tavoitteena on harjoitella tietoista läsnäoloa, jotta tietoisen läsnäolon elementit voi siirtää myös arkisiin valintoihin ja hetkiin. Tarkoituksena on hyödyntää myös luonnon hyvinvointivaikutuksia. Ryhmäkerta on suunniteltu toteutettavaksi luonnossa Aluksi ohjataan kevyt asahi-harjoitus, jonka tarkoitus on herätellä kehotietoisuus liikkeen ja hengityksen myötä. Harjoituksena voi käyttää mitä tahansa rauhallista, kevyttä liikeharjoitusta. Lämmittelevän harjoituksen jälkeen jokainen osallistuja lähtee itsenäisesti aistimaan ympäröivää luontoa ja etsimään sieltä jonkin itselleen merkityksellisen tai hyvää oloa tuottavan paikan tai asian. Jokainen rauhoittuu/pysähtyy omaan paikkaansa. Pysähtymiseen annetaan aikaa 5-10 minuuttia. Ohjaaja ilmoittaa, kun on aika kokoontua takaisin lähtöpisteeseen. Jokainen esittelee valitsemansa paikan/asian muille, kertoen siitä sen verran kuin haluaa. Ryhmässä esiteltyjä asioita ovat esimerkiksi veden ääni pienessä koskessa, veden silottama ja muotoilema puu, kukka, kivi, mustikanvarpu jne. Harjoituksen lopuksi keskustellaan yhdessä ympäröivään luontoon keskittymisestä ja siellä rauhoittumisesta sekä siitä, millaisia tunteita harjoitus ja luonto herätti. Yhteisen keskustelun paikkana voi toimia esimerkiksi erilaiset retkeilylaavut tai nuotiopaikat. Harjoituksen kesto on 45 minuuttia 1,5 tuntia ryhmän koon mukaan. (Harjoitus kehitetty soveltaen tietoisen läsnäolon, kehotietoisuuden, luontohoivan ja keskittymisharjoitusten periaatteita) Vinkki sisätiloissa tehtävään tietoisen läsnäolon harjoitukseen: Lempeän ystävällisen asenteen harjoitus 10

12 TURVALLISUUS IHMISSUHTEISSA Lupa puhua Tavoitteena on pyrkiä tuomaan esille lähisuhdeväkivallan eri muotoja ja tuoda esille siihen liittyviä uskomuksia. Tarkoitus on mahdollistaa naisille tila puhua turvallisesti väkivallasta, joko omien kokemustensa kautta tai yleisellä tasolla. Ei minun tästä pitänyt edes mitään puhua, mutta se vaan pulpahti nyt tulla. Ohjaajat levittävät ympäri tilaa etukäteen Tarinakortit (Ensi- ja turvakotien liiton materiaali). Kortit levitetään mahdollisimman laajalle alueelle tilaan, jotta osallistujat voivat rauhassa syventyä niihin. Osallistujat valitsevat itselleen yhden kortin, joka puhuttelee heitä jollakin tavalla. Kortti voi olla sellainen, joka herättää jonkun ajatuksen tai kysymyksen, jota osallistuja haluaa pohtia yhdessä muiden kanssa. Kortin ei tarvitse liittyä mitenkään omaan elämään mutta halutessaan sen voi myös peilata johonkin itselle/läheiselle tuttuun kokemukseen. Jokainen lukee kortissa olevan tekstin ja kertoo, miksi valitsi juuri kyseisen kortin ja mitä haluaa siitä kysyä tai sanoa. Jokaisen kohdalla pysähdytään pohtimaan kortin tekstiä yhdessä. o On mahdollista, että kortit avaavat keskustelua jo niin paljon, että osallistujat lähtevät keskustelemaan spontaanisti omista kokemuksistaan. Tällöin keskustelua ei tule tyrehdyttää vaan ohjaajan on oltava valmis kulkemaan ryhmän mukana. o Ohjaajan tehtävä on varmistaa, ettei tilanne muodostu ahdistavaksi myöskään heille, jotka eivät halua avata kokemuksiaan tai heille, joilla ei ole väkivallan kokemuksia. Ohjaajan tulee palauttaa keskustelu turvalliselle tasolle ja korostaa, että jokainen kokemus on omanlaisensa ja yhtä tärkeä. o Jos keskustelu kokemuksista tai korteista ei käynnisty, sitä ei pidä ylläpitää väkisin. Asiatieto aiheesta: Mitä on lähisuhdeväkivalta, väkivalta on rikos, väkivallan yleisyys, väkivallan kierre, riidan ja väkivallan ero, vastuu väkivallasta on aina tekijällä, päihteet eivät oikeuta väkivaltaa. Kirjallisuutta aiheesta joko kirjavinkkeinä tai osallistujille lainattavaksi Osallistujille jaetaan Naisen perusoikeudet-materiaali (liitteissä) Tärkeää ryhmäkerralla on korostaa naisen omaa päätösvaltaa, myös silloin kun nainen päättää jäädä tai palata väkivaltaiseen suhteeseen. (Sisältö kehitetty lähteistä: Perttu, S., Mononen-Mikkilä, P., Rauhala, R. & Särkkälä. P Päänavaus selviytymiseen, Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja, Siukola, R Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö, Yhdessä kokonainen - hankkeen kokemukset) 11

13 HÄPEÄ Missä häpeä tuntuu? Tavoitteena on sanoittaa, miltä ja missä häpeä tuntuu ja miten häpeän tunteita voi käsitellä, jotta epäterve häpeä ei vaikuta käytökseemme negatiivisesti. Ohjaajat piirtävät etukäteen ison ihmisvartalon paperille, joka kiinnitetään seinään. Jokainen osallistuja kirjaa ajatuksia tarralapuille: Miltä tai missä häpeän tunteet tuntuvat? o Jos joidenkin osallistujien on vaikea sanoittaa häpeän tunteita, ryhmä voi pohtia asiaa yhdessä Kootaan tarralaput piirrettyyn ihmisvartaloon Käydään kirjatut ajatukset yhdessä läpi ja mietitään, mihin nämä ajatukset tai tunteet liittyvät ja mikä on aiheuttanut tai aiheuttaa häpeän tunteita. Harjoitusta jatketaan miettimällä yhdessä häpeän vastavoimia ja sitä, miten vastavoimia hyödyntäen voimme muuttaa häpeästä johtuvia käyttäytymismalleja. Harjoitus päätetään keskusteluun voimavaroista ja itselle hyvinvointia tuottavista asioista tai muuhun palauttavaan harjoitukseen, kuten tietoisen läsnäolon harjoitukseen. Harjoituksen kesto on minuuttia ryhmän koon mukaan. (Sisältö kehitetty soveltaen Suomen Mielenterveysseuran ohjeista) ANTEEKSI ANTAMINEN Tienristeys Tavoitteena sanoittaa anteeksi antamisen prosessia ja tehdä näkyväksi, ettei anteeksianto vaadi asioiden läpikäymistä muiden osapuolien kanssa. Tarkoituksena on sanoittaa sitä, että merkityksellisintä on anteeksi antaminen itselle. Ohjaajat kirjaavat etukäteen korteille lauseita, jotka sanoittavat, mitä anteeksi antaminen tarkoittaa. (liitteissä) Lauseita voi olla eri määrä ryhmän koon mukaan. Osallistujat nostavat vuorollaan yhden lauseen, jonka lukevat ääneen. Koko ryhmä esittää ajatuksia luetusta lauseesta. Lauseet toimivat hyvin keskustelun avaajana ja mahdollistavat kaikkien tasapuolisen osallistumisen. Ohjaajat piirtävät/tai ovat piirtäneet etukäteen anteeksi antamisen tienristeyksen, joka asetetaan kaikkien nähtäville. Kuvan avulla käydään ryhmän kanssa läpi anteeksi antamisen prosessia ja etenemistä. (liitteissä) o Erittäin tärkeää on painottaa osallistujille, että anteeksi antaminen ei tarkoita, että teko tai tapahtuma olisi oikeutettu tai pitäisi hyväksyä. Kyse on ennen kaikkea valinnasta antaa anteeksi itselle. Jatketaan aiheen käsittelyä kuvan avulla. Kuvan tukena voi käyttää lisäkysymyksiä ja ajatuksia. (liitteissä) (Sisältö kehitetty lähteistä: Niemi, P. Resuinen ja rikas. 2013, Niemi, P. Hyvää mieltä ja tunnetaitoja. 2014, Virolainen, H & I Anteeksi anto, Tie rauhaan ja vapauteen) 12

14 OMAT RAJAT Oikeus sanoa ei. Omien rajojen vetäminen oli parasta! Tavoitteena on oppia sanallisesti asettamaan omia rajoja ja pohtia, miksi rajojen sanoittaminen voi olla vaikeaa. Omia rajoja kannattaa tutkia myös kehoa hyödyntävillä harjoituksilla, mutta sanallisten harjoitusten avulla on helpompi aloittaa omien rajojen tutkiminen. Mietitään yhdessä keskustellen tilanteita, joissa on vaikea pitäytyä omissa rajoissa. Tilanteita kirjataan yhdessä kaikkien nähtäville. Sopiva määrä tilanteita on esimerkiksi 5-6. Mietitään ryhmänä erilaisia lauseita, joilla voisi kirjatuissa tilanteissa ilmaista omia rajoja. Lauseehdotukset kirjataan taas yhdessä. Noustaan omalta paikalta seisomaan ja harjoitellaan yhdessä kuorossa sanomaan kirjattuja lauseita ääneen. Lauseita voidaan korostaa kehon ja käsien liikkein. Keskustellaan yhdessä millaisia tuntemuksia lauseiden sanominen ääneen herättää? Tuntuuko lauseiden sanominen helpolta vai nouseeko itsestä vastustus, kyvyttömyys ja haluttomuus toistaan lauseita. Jatketaan keskustelua siitä, millaisia tunteita lauseiden sanominen herättää. Herääkö esimerkiksi syyllisyyden, häpeän ja pelon tunteita vai innostuksen, vahvistuksen ja voiman tunteita. Harjoitus voidaan päättää pieneen hengitysharjoitukseen tai mindfulness harjoitukseen. Tärkeintä on tehdä jokin tähän hetkeen palauttava harjoitus. Esimerkkejä käytetyistä lauseista: ei nyt, olen eri mieltä, minulle ei nyt sovi, ajattelen eri tavalla tästä asiasta, en tahdo, lopeta, tuo loukkaa minua, nyt riittää jne. Harjoituksen kesto on minuuttia. (Sisältö kehitetty soveltaen Niemi, P Hyvää mieltä ja tunnetaitoja ja Yhdessä kokonainen- hankkeen kokemukset) VUOROVAIKUTUS JA IHMISSUHTEET Minä ja muut Tavoitteena on vuorovaikutuksen harjoittelu ja oppia tunnistamaan erilaisiin ihmissuhteisiin liittyviä elementtejä. Vuorovaikutus ja ihmissuhteet soveltuvat hyvin käsiteltäväksi ryhmäprosessin alkuvaiheessa. Virittäydytään aiheeseen harjoituksella: Ryhmän yhteinen pulssi. o Osallistujat muodostavat piirin ja ottavat toisiaan kädestä kiinni. o Ohjaaja laittaa kädenpuristuksella ryhmän pulssin liikkeelle siten, että se kiertää takaisin hänelle. Ohjaaja kääntää pulssin takaisin vastakkaiseen suuntaan. o Kun pulssi tulee takaisin ohjaajalle hän antaa uuden ohjeistuksen: Pulssin suuntaa voi kääntää halutessaan puristamalla kättä kaksi kertaa. Pulssin annetaan kiertää ja vaihdella suuntaa. Kun pulssi tulee takaisin ohjaajalle hän kiittää ryhmää ja keskustellaan yhdessä, miltä harjoitus tuntui. Keskustellaan ryhmän kanssa, millainen on hyvä ihmissuhde ja mitä elementtejä siihen kuuluu. Keskustelussa voi käyttää apuna keskustelua tukevia kysymyksiä. (liitteenä) (Sisältö kehitetty soveltaen Tukiainen, M Hyvän mielen tehtäväpakki ammattilaisille ja Yhdessä kokonainen- hankkeen kokemukset) 13

15 ITSEMYÖTÄTUNTO Ystävällinen itselleni Tavoitteena on oppia lempeyttä itseään kohtaan ja oppia suhtautumaan itseensä hyväksyvästi. Aloitetaan sanoittamalla osallistujille, mitä itsemyötätunnolla tarkoitetaan. Aiheen käsittelyssä hyödynnetään Rohkaisujen malja - harjoitusta o Osallistujat kirjoittavat paperille kannustavia lauseita, lohduttavia ajatuksia tai konkreettisia tekoja. Paperit laitetaan kulhoon. o Kulho kiertää ja jokainen nostaa siitä yhden paperin itselleen. o Jokainen lukee paperissa olevan ajatuksen ääniin ja kertoo halutessaan ajatuksistaan, joita lause herätti. Ryhmäkerta päätetään Myötätuntomeditaatioon. o Rauhoittava musiikki taustalle soimaan. o Ohjaaja ohjaa meditaatioharjoituksen. (liitteissä) (Sisältö kehitetty soveltaen lähteistä: Tukiainen, M Hyvän mielen tehtäväpakki ammattilaisille, Laasala, H MindFulnessin perusteet -verkkokurssi) KIITOLLISUUS Kiitollisuuden lähteet Tavoitteena on hahmottaa omasta elämästä asioita, joista olla kiitollinen ja oppia löytämään pieniä asioita tai hetkiä, joista löytää hyviä asioita arkeen. Hyvän mielen korttien (Tukiainen, M.) avulla herätellään keskustelua kuluneen viikon tapahtumista, joka on tuonut elämään iloa ja hyvää mieltä. Jokainen osallistuja miettii asioita, joista tuntee kiitollisuutta. Apuna voi käyttää kiitollisuuden lähteet tehtävälomaketta. (liitteissä) Käydään yhdessä keskustellen läpi jokaisen tärkeimmät asiat, joista tuntee kiitollisuutta. Tähän kannattaa varata reilusti aikaa, sillä teema herättää osallistujissa usein paljon ajatuksia. Osallistujille annetaan kotiharjoitus Kiitollisuuskävely, jonka he voivat tehdä itselleen sopivana ajankohtana ennen seuraavaa ryhmäkertaa. Harjoitus voidaan ryhmän niin halutessa käydä seuraavalla ryhmäkerralla läpi. (liitteissä) (Sisältö kehitetty Pieksämäen seurakunnan diakoniatyön käyttämän harjoituksen pohjalta sekä Yhdessä kokonainen- hankkeen kokemusten perusteella) 14

16 ILO ja UNELMAT iloa ja unelmia arkeen Tavoitteena on löytää iloa omaan arkeen sekä konkretisoida omia tämän hetkisiä unelmia. Aiheeseen virittely iloa käsittelevällä harjoituksella. o Ohjaajat valmistelevat suurelle paperille piirretyn puunrungon ja oksat. Vaihtoehtoisesti ohjaajat voivat piirtää isolle paperille ilmapalloja. o Osallistujille jaetaan tarralappuja, joihin osallistujat kirjoittavat iloa tuottavia asioita. Yksi asia yhdelle lapulle. Tarralaput kiinnitetään puun oksille tai ilmapalloihin. o Käydään yhdessä keskustellen läpi oksilla olevat ilonaiheet. o Ohjaaja pyytää ryhmän osallistujia laittamaan kädet siihen kehonosaan, jossa ilon tunne tuntuu eniten. o Ohjaaja pyytää jokaista osallistujaa vuorotellen näyttämään, millainen kehon liike kuvastaa parhaiten iloa. Muut osallistujat toistavat näytetyn liikkeen. Työskentelyä jatketaan pohtien omia unelmia Aarrekartta-työskentelyn avulla. (liitteissä) Ryhmäkerran sisällön voi jakaa myös kahdelle eri ryhmäkerralle, sillä Aarrekartta työskentelyyn kuluu helposti paljon aikaa. (Sisältö muokattu lähteistä: Niemi, P Hyvää mieltä ja tunnetaitoja, Tukiainen, M Hyvän mielen tehtäväpakki ammattilaisille.) MYÖNTEISYYDEN TAITO Tuokio hyvien hetkien äärellä Tavoitteena on harjoitella myönteisyyden kokemista arjessa sekä ajatusten tietoista suuntaamista myönteisimmiksi. Myönteisyyden kortit (liitteenä) o Ohjaaja valmistelee kortit, joissa erilaisia myönteisiä lauseita. o Kortit levitetään tekstipuoli alaspäin pöydälle. o Osallistujat valitsevat 2-3 korttia ja jokainen osallistuja lukee kortin tekstin ja kertoo, miten voisi lisätä juuri tämän lauseen avulla myönteisyyttä jokaiseen päivään. Jos osallistuja kokee valitsemansa kortin tekstin liian vaikeana tai kaukaisena omasta elämästään, hän voi palauttaa kortin ja valita uuden. o Keskustellaan yhdessä jokaisen luetun kortin teemasta. Jatketaan myönteisyyden käsittelyä harjoituksella, jossa osallistuja valitsee jonkin myönteisen havainnon, ajatuksen tai kokemuksen jonkun asian, josta tuntee mielihyvää tällä hetkellä. Osallistuja keskittyy valitsemaansa asiaan, johon myönteinen tunne liittyy. Osallistujia ohjeistetaan sanoittamaan, mikä on asian synnyttävä myönteinen tunne ja missä tunne tuntuu kehossa. Osallistujat kertovat halutessaan tunteestaan ja valitsemastaan asiasta muille. (Sisältö kehitetty mukaillen Niemi, P Hyvää mieltä ja tunnetaitoja sekä Yhdessä kokonainenhankkeen kokemukset) 15

17 LIITTEET: 1.Teematarjotin 2. Itsetuntojuliste 3. Itsetunnon kolmen kerroksen kakku 4. Kielteisestä myönteiseksi - kotitehtävä 5. Seksuaalioikeudet 6. Seksuaalioikeudet ja turvallisuus kaavake 7. Nettisivuja ja kirjallisuutta seksuaalisuudesta 8. Naisen perusoikeudet 9. Anteeksi antaminen - keskustelun avaajaksi 10. Anteeksi antamisen tienristeys -kuva 11. Lisäkysymyksiä ja ajatuksia anteeksi antamisen tienristeys -työskentelyyn 12. Millainen on hyvä ihmissuhde: avauksia keskustelun tueksi 13. Myötätuntomeditaatio 14. Kiitollisuuden lähteet -tehtävälomake 15. Kiitollisuuskävely, kotiharjoitus 16. Aarrekartta-työskentely 17. Myönteisyyden kortit 18. Yhteisöruno LIITEOSIO 2 KokoNaiset alkukartoituslomake KokoNaiset loppukartoituslomake 16

18

19

20

21

22

23 Seksuaalioikeudet ja turvallisuus Seksuaalisuus on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointiasi. Seksuaalioikeudet tarkoittavat Sinun oikeuttasi päättää omaan seksuaalisuuteesi liittyvistä asioista. Ympyröi, mitkä seksuaalioikeudet toteutuvat tällä hetkellä sinun elämässäsi: Oikeus päättää, mitä kerrot seksuaalisuudestasi Oikeus oman seksuaaliidentiteetin ilmaisuun Oikeus päättää seurustelusuhteista ja oikeus valita puoliso Oikeus saada tietoa seksuaaliterveydestä Oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen Oikeus turvallisuuteen Oikeus ilmaisiin seksuaaliterveyspalveluihin Oikeus tasa-arvoon syrjimättömyyteen Oikeus nauttia seksuaalisuudesta Oikeus omaan kehoon Oikeus yksityisyyteen Oikeus päättää perhesuunnittelusta Oikeus päättää seksistä tai seksittömyydestä Oikeus suojella itseä Oikeus vaikuttaa seksuaaliterveyttä koskevaan päätöksentekoon Oikeus tulla suojelluksi Oletko kokenut jossain elämänvaiheessa jotain sellaista seksuaalisuuteen tai omaan kehoon liittyen, jota et olisi halunnut? Ympyröi kokemiasi asioita tai voit keksiä myös omia sanoja tyhjiin laatikoihin: Nimittely Koskettaminen ilman lupaa Seksuaalinen häirintä netissä Lähentely Pakottaminen seksiin Tirkistely/ salakuvaaminen Halventaminen/ nolaaminen Väkivalta Kiusaaminen Ehkäisyn käytön keskeyttäminen ilman suostumusta Raiskaus Aborttiin pakottaminen Painostaminen seksiin/ seksuaaliseen tekoon Kiristäminen seksiin/ seksuaalisiin tekoon Ympärileikkaus Ehkäisyn käytön kieltäminen Itsensä paljastelu Tarjottu rahaa/ päihteitä tai muuta vastiketta seksistä Seksi vallankäytön välineenä Pakottaminen Raiskauksen yritys Pakottaminen seksuaaliseen tekoon Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen Onko lähisuhteissasi tällä hetkellä seksuaalista väkivaltaa tai kaltoinkohtelua? Kyllä Ei Onko jotain muuta seksuaalisuuteen liittyen, mistä haluaisit kysellä tai keskustella? Wilhelmsson 2016, Seksuaalioikeudet ja turvallisuus kaavake on käytössä Tyttöjen talo toiminnassa, josta se on siirretty KokoNaiset -ryhmätoimintaan.

24 Nettisivuja ja kirjallisuutta seksuaalisuudesta Mielenterveystalo.fi seksuaalisuuden omahoito (omahoito-ohjelma jossa osiot: tietoa seksuaalisuudesta, lempeää seksuaalisuutta, omasta seksuaalisuudesta huolehtiminen, seksuaalisuuden syvempi olemus, muutos on mahdollinen) Väestöliitto.fi Terveyskylä.fi naistalo Aikuisen Naisen Seksi: Erja Kortenniemi Poikela, Raisa Cacciatore (2011) Happy End: Maaret Kallio, Osmo Kontula (2015) Mielen Seksuaalisuus: Osmo Kontula (2017) Saanko olla totta? Toim: Tuovinen, Stålström, Nissinen, Hentilä (2011) Portaita pitkin, lapsen ja nuoren seksuaalisuuden kehittyminen: Erja Korteniemi Poikela, Raisa Cacciatore (2011)

25

26 Anteeksi antaminen - keskustelun avaajaksi Anteeksi antaminen ei tarkoita pahojen tekojen hyväksymistä. Teoille jää se arvo, että ne ovat väärin, ettei niin saa tehdä ja että ne ovat oikeasti sattuneet. Itselleen anteeksi antaminen voi olla vielä vaikeampaa kuin anteeksi antaminen toiselle. Omat virheet kirvelevät katkerasti aiheuttaen syyllisyyttä ja häpeää. Kun suhtautuu ymmärtäväisesti ja myötätuntoisesti itseensä, on helpompi suhtautua samoin toisiin. Kyky antaa anteeksi itselleen lisää taitoa pyytää anteeksi, jos on loukannut tai satuttanut toista. Anteeksi antaminen on prosessi pienistä asioista ylipääseminen on helpompaa vakavien loukkausten ja vääryyksien käsittely voi olla henkisesti vaativaa ja pitkällistä. Vakavien loukkausten aiheuttama vihan, surun, pettymyksen, hylätyksi tulemisen tai muu tilanteesta seuranneen tunteen käsittely on tärkeä osa anteeksi antamisen prosessia. Anteeksiantamattomuus saattaa johtaa lukkotilanteeseen, jolloin mikään ei tunnu miltään loukkaukseen liittyvien tunteiden kohtaaminen ja niistä luopuminen saa muutkin tunteet virtaamaan vapaasti. Anteeksi antaminen on itsetuntokysymys: kun arvostan itseäni, haluan itselleni terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia myös anteeksi antamisen avulla. Anteeksi antamiseen ei aina tarvita toisen osapuolen henkilökohtaista kohtaamista, se voi tapahtua loukatun omana prosessina. Anteeksi antamisen prosessia voi edistää; kirjoittamalla, puhumalla ja käsittelemällä asioita mielessään. Lähde: Niemi, P Hyvää mieltä ja tunnetaitoja, Virolainen, H&I Anteeksi anto, Tie rauhaan ja vapauteen.

27 Anteeksi antamisen tienristeys (kuvan malli kirjasta: Niemi, P Hyvää mieltä ja tunnetaitoja)

28 Lisäkysymyksiä ja ajatuksia anteeksi antamisen tienristeys -työskentelyyn Jos antaa anteeksi, menettääkö kasvonsa? Jos antaa anteeksi, pääseekö pahantekijä liian helpolla? Jos antaa anteeksi, myöntääkö silloin, ettei teko ollutkaan niin paha kuin miltä se oikeasti tuntui? Anteeksi antaminen ei tarkoita, että toinen osapuoli saa jatkossa tehdä samalla tavalla, eikä anteeksi antaminen tee tekoa hyväksyttäväksi. Anteeksi antaminen on irti päästämistä loukkauksesta ja siihen liittyvistä tunteista. Tunteiden kuorma irrotetaan ja on kevyempi jatkaa matkaa. Anteeksi antaminen alkaa päätöksestä: kun tahtoo ja päättää antaa anteeksi, asia alkaa edetä. Loukkaukseen liittyviä tunteita voi tulla pintaan viha, suru ja hylätyksi tulemisen tunne voivat edelleen tuntua vaikeilta ja tarvita työstämistä. Puhu ääneen, kirjoita, rukoile, mietiskele läpi sitä, kenelle olet antamassa anteeksi ja mistä on kysymys. Itselleen ja toisille anteeksi antamiseen tarvitaan: ymmärtäväistä ja hyväksyvää asennetta, hyvän toivomista ja myötätuntoa sekä tapauksen aiheuttamien tunteiden rehellistä kohtaamista ja läpikäymistä. Itselleen anteeksi antamisesta saa samoja hyötyjä kuin toistenkin armahtamisesta. Myötätunto ja itsensä armahtaminen vähentävät tutkitusti stressihormonien määrää elimistössä. Lisäksi myötätunto ja ymmärtäväisyys itseään kohtaan vähentävät itsekritiikkiä ja vaikeisiin asioihin juuttumista sekä auttavat korjaamaan lapsuudessa koettua hoivanpuutetta. Lähde: Niemi, P Hyvää mieltä ja tunnetaitoja.

29 Millainen on hyvä ihmissuhde: avauksia keskustelun tueksi Taito vaalia ihmissuhteita tarkoittaa kahta asiaa: kykyä tunnistaa myönteisiä asioita elämään tuovat ihmissuhteet ja kykyä hoitaa näitä ihmissuhteita niin, että ne säilyvät myönteisinä myös jatkossa. Hyvät ihmissuhteet ovat keskeinen hyvinvoinnin lähde. Niistä saa iloa, voimaa ja niiden kautta oppii hahmottamaan myös itseään tarkemmin ja totuudenmukaisemmin. Ihmissuhteet voivat olla tärkeä tuki henkilökohtaisessa kasvussa. Omien tarpeiden ilmaiseminen on kyky tuoda esille omat syvimmät tarpeet tavalla, joka toisten on helppo ymmärtää ja ottaa vastaan. Ensin on tiedostettava ja hyväksyttävä omat tarpeet, jotta voi ilmaista ne suoraan, neutraalisti ja vapaasti toiselle. Kun osaa ilmaista omat tarpeensa rakentavasti, tyytyväisyys ihmissuhteisiin paranee. Toisen kuunteleminen? Toisen huomioiminen? Sanojen valitseminen? Omien tarpeiden ilmaiseminen? Lähde: Tukiainen, M Hyvän mielen tehtäväpakki ammattilaisille.

30 Myötätuntomeditaatio Rauhoittava musiikki taustalle soimaan Ohjeistetaan osallistujille harjoitus o Ota mukava asento lattialla tai tuolissa. o Keskity hengitykseen. o Kun koet olosi rauhalliseksi, sano itsellesi mielessäsi tai ääneen: Olkoon mieleni onnellinen ja terve. Olkoon kehoni onnellinen ja terve. Olkoon niin, että olen onnellinen. o Toista lauseita useita kertoja. o Hengitä lopuksi muutama kertaa syvään ennen kuin nouset ylös. Harjoituksen kesto on noin 10 minuuttia Sovellettu: Laasala, H Mind Fulnessin perusteet verkkokurssi.

31

32

33

34 Myönteisyyden kortit Teen pieniä asioita, joista tulen onnelliseksi. Vietän aikaa ystävien kanssa. Minulla on päämäärä. Olen kiitollinen. Harrastan hyvän tekemistä ja puhumista. Osaan elää nyt hetkessä. Minulla on taitoja käsitellä stressiä. Minulla on tärkeä, hyvä harrastus. Liikun päivittäin. Hymyilen paljon. Hankin tietoisesti huumorin, nauramisen aiheita. Ajattelen asioiden valoisaa puolta, jos se vain on mahdollista. Kuuntelen musiikkia. Liikun luonnossa. Minulla on lemmikkieläin. Lauseet muokattu: Niemi, P Hyvää mieltä ja tunnetaitoja

35 Yhteisöruno runo naiseudesta Yhteisöruno on yhteenkuuluvuutta tuottava ja iloinen tehtävä, joka on helppo toteuttaa esimerkiksi ensimmäisellä ryhmäkerralla tai siinä vaiheessa, kun osallistujat eivät vielä tunne toisiaan hyvin. Osallistujille ei etukäteen kerrota, että tarkoitus on toteuttaa runo. Osallistujille jaetaan tarralappuja (3-4 lappua jokaiselle) Annetaan osallistujille joki aihe tai sana, josta he kirjoittavat lapuille mieleen tulevia asioita, yksi sana yhdelle lapulle. KokoNaiset ryhmissä aiheena on ollut naiseus. Osallistujat kirjoittavat sanat lapuille, aikaa tähän on muutama minuutti. Muodostetaan 3-5 henkilön ryhmät, riippuen ryhmän koosta. Jos ryhmä on pieni, voidaan olla yhtenä ryhmänä. Kerrotaan osallistujille, että tarkoitus on muodostaa kirjoitetuista sanoista yhteisöruno, jonka aihe on naiseus. Ryhmä muodostaan tarralapuista runon o Laput voi asetta järjestykseen, mutta valmis runo kannattaa kirjoittaa paperille. o Kaikkia lappuja tulee käyttää runossa, vaikka sama sana esiintyisi useita kertoja. o Sanoja voi taivuttaa, mutta ei keksiä uusia sanoja. o Runoon voi lisätä sanoja ja, että, kun, siksi tai vastaavia täytesanoja o Runolle keksitään otsikko. o Runon tekemiseen käytetään aikaa enintään 10 minuuttia Jokainen runoryhmä valitsee joukostaan yhden, joka lukee runon ääneen muille ryhmille. Kun runon kirjoittamisesta ei etukäteen mainita ja tekemiseen varattu aika on lyhyt, osallistujille ei synny paineita runon kirjoittamisesta vaan runo syntyy siinä hetkessä, yhteisen tekemisen kautta. Harjoitus sovellettu Satakunnan ammattikorkeakoulun Toiminnallisia menetelmiä koulutuspäivän perusteella ja Yhdessä KokoNAINEN hankkeen kokemusten avulla.

36 LIITEOSIO 2 KokoNaiset alkukartoituslomake Yhdessä kokonainen Perustiedot Nimi Syntymävuosi Ryhmä Päivämäärä Hakeutuminen ryhmätoimintaan hakeutunut itse, mistä saanut tiedon toiminnasta? muun toimijan ohjaamana, kenen läheisten ohjaamana, kenen Mikä sai Sinut tulemaan mukaan ryhmätoimintaan? Oletko aiemmin pyrkinyt vaikuttamaan päihteiden käyttöösi, miten? /Hoitokontaktit päihdepalveluihin/vertaisryhmät/muut tahot Jos olet käyttänyt päihdepalveluja, miten koet, että naiseus on huomioitu työskentelyssä? Päihteiden käyttö viimeisten kuukausien aikana käyttänyt säännöllisesti käyttänyt satunnaisesti käyttänyt ja ollut päihdehoidossa (laitos-/avohoito) ei käyttöä, mistä alkaen Miten toivot ryhmään osallistumisen vaikuttavan päihteiden käyttöösi/päihteettömyyteesi tulevaisuudessa?

37 LIITEOSIO 2 KokoNaiset alkukartoituslomake Yhdessä kokonainen Väittämät Arvioi väittämiä asteikolla = täysin samaa mieltä ja 5 = täysin erimieltä. Minäkuva Arvostan itseäni Olen riittävän hyvä naisena Luotan itseeni Olen tyytyväinen itseeni Kunnioitan itseäni Rentoutuminen ja sosiaalinen tuki Koen ahdistusta Minulla on päihteettömiä keinoja rentoutua Koen voivani hyvin Pystyn vastaanottamaan apua Olen tyytyväinen sosiaalisiin suhteisiini Toiveet ja ajatukset ryhmän toiminnasta, mitä juuri Minä toivon saavani ryhmätoiminnalta Muuta huomiotavaa

38 LIITEOSIO 2 KokoNaiset loppukartoituslomake Yhdessä kokonainen Perustiedot Nimi Syntymävuosi Ryhmä Päivämäärä Päihteiden käyttö viimeisten kuukausien aikana käyttänyt säännöllisesti käyttänyt satunnaisesti käyttänyt ja ollut päihdehoidossa (laitos-/avohoito) ei käyttöä, mistä alkaen Onko osallistuminen ryhmään vaikuttanut päihteiden käyttöösi / päihteettömyytesi vähentänyt käyttöä lisännyt käyttöä tukenut saavutettua päihteettömyyttä ei vaikuttanut mitenkään Kirjaa tähän lisähuomioita ryhmän vaikutuksesta päihteiden käyttöösi, jos haluat Oletko löytänyt ryhmän toiminnasta mielekästä tekemistä arkeesi, jota voit jatkaa ryhmän päättymisen jälkeen? kyllä, mitä ei en osaa sanoa toiminta on ollut mielekästä, mutta en pysty siirtämään sitä arkeeni ryhmän jälkeen Ryhmän toiminta on opettanut minulle uusia taitoja tai tietoja selviytyä arjesta kyllä, mitä ei en osaa sanoa Ryhmän toiminta tuki naiseuttani kyllä, miten ei, miksi en osaa sanoa

39 LIITEOSIO 2 KokoNaiset loppukartoituslomake Yhdessä kokonainen Väittämät Arvioi väittämiä asteikolla = täysin samaa mieltä ja 5 = täysin erimieltä. Minäkuva Arvostan itseäni Olen riittävän hyvä naisena Luotan itseeni Olen tyytyväinen itseeni Kunnioitan itseäni Rentoutuminen ja sosiaalinen tuki Koen ahdistusta Minulla on päihteettömiä keinoja rentoutua Koen voivani hyvin Pystyn vastaanottamaan apua Olen tyytyväinen sosiaalisiin suhteisiini Parhaat hetkeni tai oivallukseni ryhmässä