KOKOUSPÖYTÄKIRJA 14/2018 SEURAKUNTA Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Tiistaina klo

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KOKOUSPÖYTÄKIRJA 14/2018 SEURAKUNTA Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Tiistaina klo KOKOUSPAIKKA Pappila, Pappilantie 5, Kontiolahti JÄSENET Reinikainen Jukka pj. x Möntti Pirkko varapj x Arveli Eila jäsen x Kuusela- x Hurskainen Minna jäsen Parkkonen Anneli jäsen x Pitkänen Teppo jäsen x Raassina Pasi jäsen x Romppanen Anne jäsen x Siippola Jari jäsen - Seppo Itälä Tikkanen Mauri jäsen x Tolvanen Kirsti jäsen x Tuononen Jari jäsen - MUUT OSANOTTAJAT Tukiainen Markku, kirkkovaltuuston varapj Luukkainen Soile, talouspäällikkö, sihteeri KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 202 ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUKSET 203, pöytäkirjan tarkastajiksi valitut JUKKA REINIKAINEN Jukka Reinikainen puheenjohtaja SOILE LUUKKAINEN Soile Luukkainen sihteeri PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkistusaika: NÄHTÄVILLÄOLO TODISTAA PIRKKO MÖNTTI Pirkko Möntti AIKA JA PAIKKA: Kirkkoherranvirastossa. Os. Kylmäojantie 57, Lehmo MAURI TIKKANEN Mauri Tikkanen Ilmoitustaulun hoitaja

2 Kirkkoneuvosto Kokouskutsu Kokousaika Tiistaina klo kahvit, kokous Kokouspaikka: pappila Kutsutut jäsenet Reinikainen, Jukka pj Möntti, Pirkko varapja Arveli, Eila jäsen Kuusela-Hurskainen, Minna jäsen Parkkonen, Anneli jäsen Pitkänen, Teppo jäsen Raassina, Pasi jäsen Romppanen, Anne jäsen Siippola, Jari jäsen Tikkanen, Mauri jäsen Tolvanen, Kirsti jäsen Tuononen, Jari jäsen Harinen, Jertta kvpj Tukiainen, Markku kvvarapj Luukkainen, Soile sihteeri Asialista 201 Kokouksen avaus 202 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 203 Pöytäkirjantarkastajien valinta, nähtävillä pitäminen ja siitä ilmoittaminen 204 Työjärjestyksen hyväksyminen 205 Tontin vuokraus 206 Kiinteistön myynti partiotalo 207 Kiinteistön myynti puutarhurin talo 208 Etätyösopimuksen solmimisen periaatteet 209 Siun seurakunta-hankkeen esitys uudesta Joensuun seudun seurakuntayhtymästä 210 Sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista 211 Viranhaltijoiden päätökset 212 Johtokuntien päätökset 213 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonta ja päätösten toimeenpano 214 Ilmoitusasiat 215 Tiedoksi 216 Muut mahdolliset asiat 217 Kokouksen päätös Jukka Reinikainen, merk. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Pöytäkirja sellaisesta toimielimen tai viranhaltijan päätöksestä, josta seurakunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen, on pidettävä siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten, kuin siitä on seurakunnan tai seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu (KL 25 luku 3 1 mom.). Pöytäkirja tai päätös on pidettävä yleisesti nähtävänä vähintään oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (KL 25 luku 3 4 mom.). Pöytäkirja on ollut nähtävänä kirkkoherranvirastossa 14 pv

3 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu Kokouksen avaus 202 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pidettiin alkuhartaus, veisattiin virsi 575. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston päättämällä tavalla (KN ohjesääntö 2 luku 4 ). KL 7: 4 1 mom Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla.. Kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä (kirkkoneuvoston ohjesääntö 1 ). Kirkkoneuvosto on päättänyt kokouksessaan 89, että kokoukset voidaan kutsua koolle sähköpostilla neljä päivää ennen kokousta, jolloin lähetetään kutsu ja asialista. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti, että paperiset versiot ovat saatavilla kokouksessa. Hyvään hallintotapaan kuuluen, myös soveltuvilta osin valmisteltu esityslista lähetetään ennakkoon. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 1 mukaan kirkkoneuvosto päättää kokoontumisistaan. Kirkkoneuvoston voi kutsua koolle myös puheenjohtaja silloin kun katsoo sen tarpeelliseksi tai neljäsosa kirkkoneuvoston jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemiseksi. Tämän kokouksen ajankohta on sovittu aiemmassa kokouksessa. Tämän kokouksen kutsu ja asialista sekä esityslista on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille ja kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sähköpostilla (kn ). Kirkkolain 7 luvun 6 mukaan kirkkoneuvoston kokoukset eivät ole julkisia. Puheenjohtajan esitys: Todetaan kokouksen läsnäolijat. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kirkkoneuvoston päätös: Poissa olivat Jari Siippola (sijalla Seppo Itälä) ja Jari Tuononen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Läsnä oli 12 jäsenestä 11. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

4 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu Pöytäkirjantarkastus, nähtävillä pitäminen ja siitä ilmoittaminen Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa (KJ 7 luku 6 ). Kirkkoneuvoston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksessa valittua pöytäkirjantarkastajaa tai jos kirkkoneuvosto niin päättä kirkkoneuvosto kokouksessaan (kirkkoneuvoston ohjesääntö 9 ). Pöytäkirjantarkastajat on esitetty valittavaksi vuoroperiaatteen mukaisesti aakkosjärjestyksessä. Kirkkolain 25 luvun 3 :n mukaan kirkkoneuvoston päätökset on saatettava seurakunnan jäsenille yleisesti tiedoksi panemalla päätökset tai ilmoitus niistä julki seurakunnan ilmoitustaululle, elleivät asiat ole lain mukaan salassa pidettäviä. Pöytäkirja tai ilmoitus siitä on oltava nähtävillä koko muutoksen-hakuajan. Oikaisuvaatimusaika on 14 päivää, valitusaika 30 päivää. Puheenjohtajan esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Pöytäkirja pidetään nähtävillä kirkkoherranvirastossa Todettiin, että ilmoitus nähtävillä olosta on laitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululle Kirkkoneuvoston päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pirkko Möntti ja Mauri Tikkanen. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirja pidetään nähtävillä kirkkoherranvirastossa Todettiin, että ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on laitettu ilmoitustaululle Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

5 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu Työjärjestyksen hyväksyminen Valmistelija talouspäällikkö Soile Luukkainen puh Kirkkoneuvoston ohjesäännön 8 mukaan kirkkoneuvosto päättää asiat esittelystä. Esittelijän tulee valmistella kirjallinen selonteko, joka perustelluin päätösehdotuksineen on toimitettu ajoissa kirkkoneuvoston jäsenille. Mikäli asian luonne tai kiireellisyys vaatii, voidaan asia esitellä suullisesti tai esittelymuistio jakaa vasta kokouksessa. Kirkkoneuvoston ohjesäännön 8 mukaan hengellistä elämää ja toimintaa koskevat asiat esittelee kirkkoherra, muut asiat esittelee talouspäällikkö. Asiat on otettu esityslistalle puheenjohtajan hyväksymään järjestykseen. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 mukaan kirkkoneuvoston jäsen saa asian käsiteltäväksi kirkkoneuvoston kokouksessa, kun toimittaa puheenjohtajalle kirjallisen esityksen asiasta. Puheenjohtaja ottaa asian esille seuraavassa kokouksessa. Kirkkoneuvoston kokouksissa voi tehdä aloitteita myös suullisesti. Puheenjohtajan esitys: Kokouksen asialista hyväksytään työjärjestykseksi. Kirkkoneuvoston päätös: Etätyösopimus asia siirretään seuraavaan kokoukseen. Muissa asioissa käsitellään Mauri Tikkasen tuoma asia. Muuten käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

6 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu Tontin vuokraus Valmistelija talouspäällikkö Soile Luukkainen puh Kirkkoneuvosto Tontin arvon määrittäminen Seurakunnalta on vuokrattu omakotitalo tontti os. Keskuskatu 32, Kontiolahti vuokrasopimuksella väliseksi ajaksi. Nykyiset vuokralaiset ovat ostaneet ko. tontilla sijaitsevan omakotitalon v Kirkkoneuvosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan Tuolloin kirkkoneuvosto on päättänyt, että Kirkkoneuvosto päättää esittää, että uusi kirkkoneuvosto toimikaudella tekee esityksen kirkkovaltuustolle vuokrasopimuksen jatkamisesta lukien. Vuokrasopimuksen vahvistaa Kuopion tuomiokapituli. Lisäksi on todettu, tiedoksi vuokraajalle, että seurakunta on valmis neuvottelemaan tontin myymisestä. Kiinteistön ostajana vuokralaiset ovat tarvinneet pankille tuolloin vakuutuksen, että seurakunta jatkaa vuokrasopimusta eikä käytä maanvuokralain mukaisia oikeuksia siirrättää rakennusta pois vuokratontilta. Vuokrattu määräala on osa Pappilatilaa. Vuokratun määräalan koko on noin 1200 m2. Vuokra on ollut viime vuosina noin 85 e/ vuosi. Kirkkoneuvosto on määrittänyt tontin arvoksi euroa kokouksessaan Kontiolahden kunnalla tontin arvon perusteella määritellään vuosivuokra. Samaa käytäntöä voi seurakuntakin noudattaa. Kunnalla vuosivuokraksi tulee tontin arvosta 5 %. Tällainen vuokran määritys on tasoltaan paikkakunnalle sopiva. Tontin vuokranneille on tarjottu mahdollisuutta ostaa tontti. He ovat ilmoittaneet mieluummin jatkavansa vuokrasuhdetta. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt, että vuokraoikeuden jatkamisesta voidaan neuvotella maanvuokrasopimuksella, joka tehtäisiin 30 vuodeksi. Kirkkovaltuusto on hyväksynyt v alussa seurakunnalle kiinteistöstrategian. Kiinteistöstrategian mukaan vuokratontit pyritään myymään. Kuitenkin tässä tilanteessa, jossa heille on jo kirkkoneuvoston toimesta aiemmin luvattu jatkettavaksi vuokrasopimusta, on johdon mukaista jatkaa vuokraamista.

7 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 293 Tontti arviot Kiinteistökeskus e Kiinteistövälitys Metsä & e Koti Joensuun Asuntogalleria e Kiinteistövälitys Mauri e Ahvalo Oy keskiarvo e painotettuna alimmilla (3) e Kiinteän omaisuuden vuokraamisen (yli 10 vuoden vuokrasopimus) valmistelee kirkkoneuvosto kirkkovaltuuston päätettäväksi. Kirkkovaltuuston päätös vuokraamisesta on alistettava tuomiokapitulille. Päätöksen vahvistaa Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli (KL 14: 4 2 mom.). Sopimukseen, joka koskeen kiinteistön tai alueen vuokraamista määräajaksi sovelletaan maanvuokralakia. Vuokrasopimus tehdään kirjallisena ja sopijaosapuolten on se allekirjoitettava, sopimuksen tulee sisältää kaikki osapuolia sitovat ehdot (MVL 3 ). Vuokramiehellä on sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen oikeus käyttää vuokraamaansa aluetta ja kaikkea sillä olevaa (MVL 5 ). Vuokra tulee määrittää rahana ja indeksi ehto on myös mahdollista lisätä sopimukseen (MVL 7 ). Tontin vuokraukseen sovelletaan maanvuokralain 1, 6 ja 7 lukua. Tontinvuokrasopimuksessa tulee mainita, että määräala on vuokrattu tontinvuokraoikeuksin. Tontinvuokrasopimuksen rekisteröiminen voidaan tehdä vuokralaisen tai vuokranantajan kustannuksella. Rekisteröinti tulee hoitaa kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä (MVL 27 ). Tontinvuokrasopimus voidaan tehdä vuodeksi (MVL 28 ). Maanvuokralain mukaan vuokramiehellä on oikeus ilman vuokranantajan suostumusta siirtää tontinvuokraoikeus toiselle, testamentata vuokraoikeus tai se voi siirtyä eteenpäin perintönä (MVL 30 ). Seurakunta ei ole pantannut, kiinnittänyt, eikä muutoinkaan sitonut vuokrattavaa tonttia, osoitteessa Keskuskatu 32, Kontiolahti mihinkään oikeustoimiin. Sopimuksen ehdot: - vuokrattava määräala Pappila-kiinteistöstä eli vuokratontti on noin 1200 m2, osoitteessa Keskuskatu 32, Kontiolahti - vuokrasopimus tehdään kirjallisena ja rakennuksen omistajat allekirjoittavat tontinvuokrasopimuksen - vuokra on 650 euroa vuodessa, vuokra seuraa elinkustannusindeksiä (v. 2018). - Tontinvuokrasopimus solmitaan väliseksi ajaksi - Tontinvuokrasopimus tehdään tontinvuokraoikeuksin

8 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 294 Kirkkolain 10 luvun 1 1 momentin 5 kohdan mukaan kirkkoneuvoston tehtävänä on valvoa seurakunnan etua, kirkkoneuvoston tehtävänä on myös solmia seurakunnan puolesta sopimukset ja tehdä oikeustoimet. Kirkkolain 23 luvun 2 2 momentin mukaan alistettu päätös on toimeenpanokelpoinen sen jälkeen kun valitusaika alistetusta asiasta on päättynyt. Alistettavasta asiasta valituksen voi tehdä Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille. Vuokrasopimus tehdään ehdollisena siten, että vuokrasopimus tulee voimaan kirkkovaltuuston hyväksyttyä asian ja Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistetun päätöksen saatua lainvoiman. Talouspäällikön esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että Pappila kiinteistöön kuuluva määräala noin 1200 m2, osoitteessa Keskuskatu 32, Kontiolahti vuokrataan 30 vuodeksi eli väliseksi ajaksi 650 eurolla vuodessa (v. 2018) ja vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (v. 2018). Kirkkoneuvosto valtuuttaa talouspäällikön allekirjoittamaan sopimukset ja hoitamaan kaikki vuokraukseen liittyvät toimenpiteet seurakunnan puolesta. Kirkkovaltuuston päätös alistetaan Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille. Kirkkoneuvoston päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

9 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu Kiinteistön myynti partiotalo Valmistelija talouspäällikkö Soile Luukkainen puh Liitteet: Kuntokartoitusraportti n:o 1, arviokirja n:o 2 Seurakunnalla on osana Pappila -tilaa (rek.n:o ) määräala os. Keskuskatu 33, jossa sijaitsee nk. Partiotalo. Kiinteistöstrategiassa on rakennuksen ja tontin jatkokäyttöä suunniteltu siten, että kiinteistö (rakennus ja tontti) myydään, kun uusi seurakuntakeskus valmistuu. Kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan toukokuussa 2018, että partiotoiminta siirretään Kontiolahden Kaiskun Kävijöiden anomuksen johdosta nk. Puutarhurin talolle, osoitteeseen Keskuskatu 1. Partio toiminta ja AA kokoontumiset ovat siis siirtyneet pois Keskuskatu 33 ja talo on tyhjillään. Rakennuksesta on katkaistu sähköt ja vedet kesällä Partiotalon tontin määräala on noin 2300 m2 ja tonttiin liitettävä kunnalle aiemmin v myyty tontin osa noin 1120 m2. Tontti on kokonaisuudessaan (seurakunnan osa ja kunnan osa yhdessä) kaavassa merkitty AR tontiksi eli rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinkiinteistöjen alueeksi. Tontilla sijaitsee 1940 luvulla rakennettu omakotitalo, joka on todettu kuntokartoituksessa purkukuntoiseksi. Talon purkukustannukset on huomioitu arvioitaessa tontin hintaa. Tontti on ollut aiemmin vuokralla ja vuokralainen on rakentanut ns. partiotalon. Rakennus on lunastettu aikanaan tontin vuokrasopimuksen päätyttyä seurakunnalle rakennuksen omistajalta. Kiinteistöstrategian mukaisesti kiinteistöä ei enää jatkossa tarvita seurakunnallisen toiminnan järjestämiseen. Toimintojen keskittäminen seurakuntakeskukselle, Lehmon seurakuntakodille ja kirkkoon on tarkoituksen mukaista ja säästää resursseja. Seurakunnan tukitoimien työresurssien käyttö huolto ja hoitotoimien sekä valvonnan muodossa ylimäärisiin toiminnan ulkopuolisiin kiinteistöihin ei ole tarkoituksen mukaista. Kiinteistöä ei voida vuokrata asunnoksi tai toimitilaksi siinä kunnossa, jossa se nyt tällä hetkellä on. Partiotalosta on tehty kuntoarvio ja tontin sekä kiinteistön myymisen valmistelemiseksi tilattu arviokirja. Osa Keskuskatu 33 korttelin tontista on aiemmin (v. 1999) myyty kunnalle 1120 m2 määräala (rekisterinumero ). Kirkkovaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt määräalan myytäväksi Kontiolahden kunnalle. Arvioiden perusteella kauppahinta on tuolloin ollut mk eli 8.409,40 euroa. Vuoden 2017 rahan arvoon muutettuna tilastokeskuksen laskurin mukaan vuoden 1998 hinnan mk arvo olisi ,40 euroa vuonna Tilastokeskuksen laskuri huomioi inflaation ja elinkustannusindeksin muutokset.

10 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 296 Seurakunnan tulisi joko lunastaa tämä osa takaisin kunnalta tai neuvotella koko kiinteistön myymistä kunnalle. Korttelin osan koko on noin 1120 m2 ja hinta-arvio samalla hinnoittelulla on Ari Nevalaisen mukaan noin euroa. Kiinteistö on arvioitu myynnin valmistelemiseksi v Arvio kiinteistön (rakennus purettavaksi ja tontti sekä liittymät; vesi, sähkö ja viemäri) arvosta on noin euroa (+- 10 %). Arvioin on tehnyt Joensuun asuntogalleria LKV Ari Nevalainen Kiinteistöön kuuluvat sähköliittymä, vesi- ja viemäriliittymä. Nämä olisi selvintä myydä osana kiinteistön kauppaa. Rakennukseen teki kuntokartoituksen Insinööritoimisto 2K. Kuntokartoituksessa todetaan, että rakennuksen materiaalit ja laitteet sekä sähkö, vesi ja viemäri rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Lisäksi rakenteisiin liittyy nykytietämyksen mukaan suuria riskejä ja lisä kartoitus tarpeita. Rakennuksen kunto on huono, eikä sitä voida myydä muutoin kuin purettavaksi osana tonttikauppaa. Rakennuksen kunto ja purkukustannukset on huomioitu kiinteistön hinta-arvioinnissa. Seurakunnan kiinteän omaisuuden myynti prosessi etenee kirkkoneuvoston valmistelusta, kirkkovaltuuston päätettäväksi (määräenemmistöpäätös KL 9:3 4 kohta), jonka jälkeen päätös alistetaan eli Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli antaa asiasta lausunnon (KL 24: 1 1mom.) ja kirkkohallitus vahvistaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi kirkkovaltuuston päätöksen (KL 24: 4 1mom.). Kiinteistökaupoissa hinta tulee pystyä perustelemaan ja olla suoritettujen arvioiden suunnassa. Seurakunnalla on useita vaihtoehtoja hoitaa kiinteistön kauppa. Kiinteistö voidaan myydä tai vaihtaa kunnalle tai myydään ulkopuolelle siten, että tontin kunnalle kuuluva osa hankitaan seurakunnan omistukseen. Vaihtoehtoina ovat tarjouskauppa tai perinteinen kiinteistövälittäjän kautta hoidettu kiinteistökauppa. Myyjä tai ostaja voi vastata lainhuuto ja lohkomiskuluista. Asia tulee uudelleen käsiteltäväksi kirkkoneuvostoon, kun toimista on sovittu ja ehdollinen kauppakirja saatu solmittua kiinteistön ostamiseksi tai myymiseksi. Tämän jälkeen asia menee kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Seurakunta voi hankkia kiinteää omaisuutta kirkkovaltuuston päätöksellä. Kokouksessa esitellään kohdetta koskevat kiinteistöarvio ja kuntoraportti.

11 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 297 Talouspäällikön esitys: Kirkkoneuvosto valtuuttaa talouspäällikkö Soile Luukkaisen valmistelemaan mahdollista määräalan ostamista kunnalta ja kiinteistön myymistä. Kirkkoneuvoston päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

12 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu Kiinteistön myynti puutarhurin talo Valmistelija talouspäällikkö Soile Luukkainen puh Liitteet: kuntokartoitusraportti n:o 3, arviokirja n:o 4 Seurakunnalta on kiinteistö (Kappelipuisto RN:o ) os. Keskuskatu 1, Kontiolahti. Rakennus on entinen puutarhurin talo ja on toiminut aikoinaan hautausmaantoimistona sekä AA- kokoontumistilana, viimeksi talo on ollut vuokrattuna työntekijällä. Tällä hetkellä kiinteistössä toimii partiolippukunta Kaiskun Kävijät ry. Partiotoimintaa on kirkkovaltuuston toukokuun päätöksen mukaan tarkoitus jatkaa v elokuulle saakka ko. kiinteistössä. Kiinteistöstrategiassa on rakennuksen ja tontin jatko käyttöä suunniteltu siten, että kiinteistö (rakennus ja tontti) myydään, kun työntekijät eivät tarvitse enää asuntoa vuokralle Kappelinpuisto tilalla sijaitseen vanha omakotitalo noin 75 m2, piharakennus ja varasto-autokatos. Tontin koko on 0,7150 ha. Kiinteistö on alun perin muodostunut luultavasti isossa jaossa ja kirjattu maakirjassa ennen v Kiinteistö on alunpitäen toiminut seurakunnan pitäjän apulaisen asutustilana, jonka nimi on ollut Siivola. Tilasta on v erotettu pakkolunastuksella 2 ha alue hautausmaaksi, jonka ulkopuolelle nykyinen ns. puutarhurin talo tontteineen on jäänyt. Omakotitalon alkuperäisen osan rakentamisaikaa ei ole selvillä, lisä osa on rakennettu 1960 luvulla. Kuntokartoituksen mukaan rakennus on kohtalaisessa kunnossa. Pihapiirissä sijaitseva ulkorakennus on vanha ja vaatii korjausta. Autokatos-varasto rakennus on rakennettu 2000 luvun alussa ja on kunnoltaan hyvä. Kiinteistö ei sijaitse kirkonkylän asemakaavan alueella. Kiinteistöstrategian mukaan ns. puutarhurin taloa ei tarvita seurakunnallisen toiminnan järjestämiseen eikä henkilökunnalla ole tarvetta vuokra-asunnoille enää nykyisin. Partiotoiminta on otettu huomioon suunniteltaessa uuden seurakuntakeskuksen rakentamista, lisäksi seurakunnalla on tiloja käytettävissä Hirvirannan leirikeskuksella ja Lehmon seurakuntakodilla. Varastotilaa on vuokrattu Kontioniemestä ja sieltä löytyy tilaa myös partion tarpeisiin. Seurakunnan tukitoimien resurssien käyttö kiinteistön hoitamiseen, valvomiseen ja kunnossapitoon ei ole tarkoituksen mukaista sen jälkeen kun partiolaiset muuttavat tiloista pois. Kiinteistöllä on suoritettu kuntokartoitus Protiimi Oy:n, Johanna Kinnusen toimesta. Kuntokartoitus raportti on valmistunut Kuntokartoituksen kiinteistöön teki. Kiinteistöarvio valmistui Joensuun Asuntogalleria LKV Ari Nevalaisen tekemänä. Kiinteistön myyntiarvoksi on arvioitu noin euroa (+/- 10 %).

13 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 299 Seurakunnan kiinteän omaisuuden myynti prosessi etenee kirkkoneuvoston valmistelusta, kirkkovaltuuston päätettäväksi (määräenemmistöpäätös KL 9:3 4 kohta), jonka jälkeen päätös alistetaan eli Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli antaa asiasta lausunnon (KL 24: 1 1 mom.) ja kirkkohallitus vahvistaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi kirkkovaltuuston päätöksen (KL 24: 4 1 mom.). Kiinteistökaupoissa hinta tulee pystyä perustelemaan ja olla suoritettujen arvioiden suunnassa. Seurakunnalla on useita vaihtoehtoja hoitaa kiinteistön kauppa. Kiinteistö voidaan myydään tai vaihtaa kunnalle tai myydään ulkopuolelle. Vaihtoehtoina ovat tarjouskauppa tai perinteinen kiinteistövälittäjän kautta hoidettu kiinteistökauppa. Myyjä tai ostaja voi vastata lainhuuto ja lohkomiskuluista. Asia tulee uudelleen käsiteltäväksi kirkkoneuvostoon, kun toimista on sovittu ja ehdollinen kauppakirja saatu solmittua. Tämän jälkeen asia menee kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Kokouksessa esitellään tonttia koskevat kiinteistöarvio ja kuntokartoitus. Talouspäällikön esitys: Kirkkoneuvosto määrittää toimet joilla kiinteistö myyntiä valmistellaan. Kirkkoneuvosto valtuuttaa talouspäällikkö Soile Luukkaisen tekemään tarvittavat toimet kiinteistön myymiseksi. Kirkkoneuvoston päätös: Kiinteistöstä pyydetään toinen arvio ja valmistellaan myyntiä siten, että kiinteistö voi vaihtaa omistajaa kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti partiolaisten käyttöoikeuden päätyttyä. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

14 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu Siun seurakunta-hankkeen esitys uudesta Joensuun seudun seurakuntayhtymästä Valmistelija kirkkoherra Jukka Reinikainen puh Liitteet: Siun seurakunta raportti n:o 7, Henkilöstön palaute liite n:o 8, Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön liite n:o 9, siirtyvästä omaisuudesta tehty luettelo liite n:o 10 Hankkeen tausta Piispa Jari Jolkkonen kutsui Kuopion hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöt ja kirkkoherrat pohtimaan, miten seurakuntien yhteistyötä voitaisiin edistää. Tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella piispa antoi tehtäväksi koota Joensuun rovastikunnan sekä Keski-Karjalan seurakuntien edustajat yhteen miettimään alueellista kirkollista yhteistyötä. Joensuun rovastikunnan rakenneseminaarissa päädyttiin selvittämään seurakuntien halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Pohjois- Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitykseen osallistui 13 seurakuntaa; Joensuu, Pielisensuu, Rantakylä, Pyhäselkä, Eno, Vaara-Karjala, Heinävesi, Liperi, Kontiolahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Polvijärvi. Vuoden 2017 alusta Rääkkylä liittyi Kiteeseen, ja syksyllä 2017 Outokumpu liittyi yhteistyöselvitykseen. Keväällä 2017 valmistui Matti Perälän raportti Siun seurakunta hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Syksyllä 2017 kaikki 13 seurakuntaa halusivat edelleen olla mukana jatkoselvityksessä. Seurakuntien kesken käynnistyi kartoitus yhteistyön tiivistämisestä, erilaisten seurakuntayhtymämallien toteuttamisesta sekä kirkollisten palveluiden säilyttämisestä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella. Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmä valitsi Sami Lahtiluoman pääneuvottelijaksi käynnistämään ja toteuttamaan neuvottelut uuden seurakuntayhtymän perustamiseksi ohjausryhmän asettaman aikataulun ja askelmerkkien mukaisesti. Toimeksiannon mukaan loppuraportin ( mennessä) tuli sisältää esitys uuden seurakuntayhtymän perussäännöstä ja hallintomallista sekä uuden yhtymän tasapainoista talouskehitystä varmentavat laskelmat. Selvitystyötä ja neuvotteluja ohjasi luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koottu ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista seurakunnista. Ohjausryhmän alaisuudessa toimivat seurakunnallisen toiminnan työryhmä sekä yhtymän tukipalvelutyöryhmä. Liitteenä 7 on pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laatima Siun seurakunta hankkeen loppuraportti ja esitys 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seuraavassa on tiivistelmä raportista.

15 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 301 Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Lisäksi keskusteluissa on korostunut tavoite rakenteeltaan kevyestä yhtymämallista. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilanne Henkilöstörakenne Selvitystyössä mukana olevien seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaishenkilöstöresurssit vastaavat n. 300 kokoaikaista työntekijää. Suurin henkilöstöryhmä on papisto (55), toiseksi suurin lastenohjaajat (41) sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät (41). Henkilöstön ikärakenne on uutta yhtymää ajatellen merkittävä. Uuden yhtymän aloittaessa 63 vuotta tai enemmän olisi täyttänyt 31 työntekijää eli 10 % työvoimasta. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella koko yhtymän henkilöstörakennetta, suunnata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan ja tarvittaessa jättää virkoja täyttämättä. Talous Vuonna 2017 kaikkien seurakuntien alijäämä oli yhteensä euroa. Alijäämää tekivät Kitee, Tohmajärvi ja Joensuun yhtymä. Seurakuntien veroprosentit vaihtelivat 1,45 1,80 välillä. Kuntien väestön erilaisuus tulee esille, kun tarkastellaan kirkollisveroa/jäsen. Kontiolahdella luku on ryhmän suurin; 1,5 veroprosentilla se kykenee keräämään enemmän/jäsen, kuin esimerkiksi Tohmajärvi 1,8 prosentilla. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat valtionrahoitusta, joka oli kaikilla yhteensä runsaat 10 % kokonaistuloista. Henkilöstökulut/verotulot vaihtelevat % välillä. Rahavarojen riittävyydessä on suuria eroja; jos kaikki tulot loppuisivat, nykyisillä menoilla seurakuntien käteisvarat riittäisivät seurakunnasta riippuen päivää nykyisellä investointitasolla. Investointimenot ovat olleet kokonaisuutena melko pieniä, Kiteellä ja Tohmajärvellä ei ollut vuonna 2017 investointeja lainkaan. Seurakuntien ja yhtymän rakennuskanta tarvitsee jatkuvasti ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Rakennuksiin on investoitava koko ajan tai sitten osasta on hankkiuduttava eroon. Hautaustoimi Uudessa yhtymässä hautausmaita olisi 45. Joensuussa on iso hautausmaa, muualla paljon pieniä. Organisoinnin kannalta tämä on haaste ja etäisyydet tuovat johtamiselle omat ongelmansa. Myös käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen menee oma aikansa. On kuitenkin mahdollista saada tehokkuutta ja ammattimaisuutta hautausmaiden hallintaan ja hoitoon.

16 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 302 Kiinteistötoimi Seurakunnilla on kaikkiaan 24 kirkkoa, 15 seurakuntataloa, 31 hautausmaarakennusta ja 13 leirikeskusta/kesäkotia. Kaikkien 13 seurakunnan kiinteistöt mukaan laskien korjausvelkaa lienee yhteensä milj. euroa (Joensuun osuus n. 31 milj. euroa). Uudella yhtymällä olisi metsää runsaat hehtaaria (Joensuun osuus 830 ha). Metsäomaisuuden hallinnan keskittäminen muutamalle osaajalle synnyttäisi synergiaetua. Uusi seurakuntayhtymä Ohjausryhmä kannattaa uudeksi yhtymänimeksi Joensuun seudun seurakuntayhtymää. Seurakuntakierros Pääneuvottelija Sami Lahtiluoma teki kevättalvella 2018 seurakuntakierroksen, jossa ilmeni, että uudesta yhtymähankkeesta oli keskusteltu seurakunnissa varsin vaihtelevasti. Osassa seurakunnista työntekijät ja luottamushenkilöt olivat koko hankkeen ajan keskustelleet aktiivisesti omista tavoitteista, tahtotilasta ja uusista mahdollisuuksista sekä uuteen suureen organisaatioon liittyvistä haasteista. Oli myös seurakuntia, joissa aiheesta ei oltu yhteisesti keskusteltu koko hankkeen kahden vuoden vireilläoloaikana. Seurakunnat eivät myöskään olleet keskenään keskustelleet yhteiseen yhtymään kuulumisesta. Seurakuntakierroksella pohdittiin yhtymään liittymistä. Joissakin seurakunnissa omaa seurakuntaa pidettiin riittävän vahvana toimiakseen itsenäisenä. Jos tilanne muuttuisi, voitaisi liittyä yhtymään myöhemmin. Valtasuhteiden muutos ja toimintojen keskittäminen Joensuuhun pelottivat. Myös metsien ja kiinteistöjen luovuttaminen yhtymälle tuntuvat vierailta ajatuksilta. Nykyisen yhtymän seurakunnissa nähtiin uudesta yhtymästä melko vähän hyötyjä itselle, kun omakin talous on tiukka. Maksajan roolia ei haluta. Osa seurakunnista koki, että rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä, sillä seurakunta ei selviä enää yksin. Jollei uusi yhtymä nyt synny, on mietittävä liitosvaihtoehtoja. Muutos nähtiin myös mahdollisuutena; Nyt on hyvä aika tehdä isompi muutos. Seurakunnissa eläköidytään ja työntekijöitä vaihtuu. Uusi yhtymä voisi tuoda uusia ideoita ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea turvata seurakunnallista työtä Pohjois- Karjalassa. Yhtymän hyödyt ja haasteet Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin etuja, jotka edistäisivät seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa: Yhtymän arvioitiin tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa, vaikka tarkoittaisikin kulujen karsimista ja säästämistä. Talouden sopeuttaminen olisi kuitenkin helpompaa yhdessä kuin yksin. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu. Säästöjä voi saada myös kiinteistöistä luopumalla.

17 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 303 Isompi organisaatio mahdollistaisi kokoaikaisia toimenkuvia liikkuvuuden kautta. Olisi mahdollisuus toimia laajemmalla alueella ja siten kehittää omaa ammattitaitoa, mikä voisi olla yksi kriteeri rekrytoinnissa. Sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla nykyistä helpompaa ja joustavampaa, myös nykyisille yhtymän seurakunnille. Pienen seurakunnan toiminnan haavoittuvuusriski pienenisi. Yhtymä toisi yhteistä tekemistä, isomman työyhteisön, uusia työkavereita ja ideoita. Myös koulutuksen järjestäminen olisi taloudellisempaa. Yhtymässä olevaa erityisosaamista arvostettiin (hautaus- ja kiinteistötoimi, henkilöstöhallinto, keskusrekisteri, viestintä). Yhtymä merkitsisi yhteistä päätöksentekoa ja esim. kiinteistöihin liittyvistä isommista asioista ei päätettäisi enää paikallisseurakunnassa. Päätöksen tekeminen kauempana voi joskus olla helpompaa. Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin myös haittoja, kuten pitkät välimatkat. Jotkut työntekijät pelkäsivät heittopussiksi joutumista, kun liikkuvuus lisääntyy ja työtä tehdään useassa paikassa. Uhkana nähtiin myös palvelujen katoaminen syrjäkyliltä ja toiminnan keskittäminen Joensuuhun. Koettiin, että suuri yhtymä ei pysty järjestämään samanlaisia palveluita kuin pieni seurakunta. Pelkoa esiintyi myös oman seurakunnan toiminnan vähenemisestä. Erityisesti diakoniassa pelättiin tuttuuden ja luottamuksen katoamista, jos tulee isompi yksikkö ja tutun henkilön lisäksi muitakin ihmisiä. Isossa yhtymässä talouden hallinnan nähtiin vaikeutuvan nykyisestä sekä johtotason ja byrokratian kasvavan. Uhkana nähtiin myös päätösvallan menetys ja demokraattisen päätöksenteon kaventuminen. Uuden yhtymän talous Yhtymässä talous on yhteinen. Perussäännön mukaisesti tämä tarkoittaa myös seurakuntien omaisuuden siirtymistä ja kuulumista yhtymälle, joka sitä jatkossa hoitaisi. Uuden yhtymän kannalta on vaikeaa, että osa seurakuntatalouksista on heikossa kunnossa. Toisaalta on myös vaikea nähdä, miten nämä seurakunnat pärjäävät yksin. Seurakunnissa on ryhdytty moniin toimiin talouden tasapainottamiseksi. On myyty metsää, lykätty investointeja, korotettu veroprosenttia ja jätetty virkoja täyttämättä. Ja lähdetty etsimään yhteistyötä muiden kanssa. Lähtökohtana uuden yhtymän talousarvion laatimisessa voitaneen pitää nykyisiä määrärahojen jako-osuuksia: seurakuntien osuus määrärahasta on 55 % ja yhtymän 45 %. Yhteinen seurakuntatyö huomioiden seurakunnalliseen toimintaan kohdistuu noin 2/3 toimintamäärärahoista.

18 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 304 Henkilöstö Pääosa toiminnallisen eli hengellisen puolen työntekijöistä säilyisi seurakuntien työntekijöinä, toisin kuin talous- ja hallintohenkilöstö. Yhtymän tehtävät mainitaan kirkkolain 11 luvussa ja perussäännössä. Näiden mukaisesti talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaahenkilöstö siirtyy yhtymän palvelukseen. Talouspäälliköiden tulevat työnkuvat tulee päättää, jotta heidän asiantuntemustaan voidaan jatkossa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkkoherroille tehdyn kyselyn perusteella seuraavien 5-10 vuoden kuluessa pappien tarve seurakunnissa vähenee jäsenmäärän vähetessä. Samoin on lastenohjaajien kohdalla ikäluokkien pienentyessä ja lapsimäärän vähetessä. Diakoniatyöhön sen sijaan kohdistuu paineita erityisesti vanhusväestön kasvaessa. Talous- ja hallintopuolella osalla seurakunnista on tarvetta vähentää henkilöstöä, vaikka uusi yhtymä ei toteutuisikaan. Osa ennakoi jo uutta yhtymää ja hallintopuolen yhteisiä työntekijöitä, kuten esim. muutaman seurakunnan yhteinen seurakuntasihteeri tai seurakuntamestari. Seurakunnissa on nykyisellään tarvetta vähentää henkilöstöä yhteensä runsaalla kymmenellä henkilötyövuodella. Lisäksi on ajatuksia seurakuntien yhteisistä työntekijöistä, kun omassa seurakunnassa ei ole tarjota kokoaikaista työtehtävää. Kiinteistöihin liittyvän henkilöstön yhteistyötä hankaloittaa kysymys esimiehistä ja johtamisesta. Miten saada seurakuntien toiminta ja yhtymän palvelut kohtaamaan? Jos kiinteistöhenkilöstö (emännät ja srkmestarit/suntio) on seurakunnissa, se lisää kirkkoherran työnjohdannollista työtä, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti yhteisen työn tekemiseen seurakunnissa. Jos em. henkilöstö taas on yhtymän työntekijöitä ja sen työnjohdon alla, voi tulla koordinointiongelmia suhteessa seurakuntien työhön. Yksi ratkaisu voi olla myös kiertävät kiinteistötyöntekijät koko yhtymän alueella. Hautaustoimi Työryhmätyöskentelyssä ennakoitiin, että hautaukset tulevat lisääntymään vuoteen 2045 asti, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä. Myös tuhkausten odotetaan tulevaisuudessa lisääntyvän jokaisessa seurakunnassa, mikä merkitsee työmäärän lisääntymistä krematoriossa. Koska tuhkauksessa hautaamisen prosessi on arkkuhautausta pidempi, tarvitaan toimistotyötä aiempaa enemmän. Uuden yhtymän etuna hautatoimen kannalta olisi mm. ammattimaisuus hautausmaiden hallinnossa ja hautojen hoidossa sekä parempi toimintavarmuus. Haudankaivuuta olisi mahdollista organisoida nykyistä paremmin.

19 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 305 Keskusrekisteri Nykyisissä yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on kirkkoherranvirasto, jota johtaa kirkkoherra. Seurakuntayhtymään liityttäessä kirkonkirjojenpito siirtyisi yhteiseen keskusrekisteriin, jota johtaisi keskusrekisterin johtaja. Muutos herättää kysymyksiä mm. henkilöstön asemasta ja paikallisen palvelun tulevaisuudesta. Työryhmässä on todettu, että ennen pitkää on syytä mennä keskitettyyn malliin, jossa työ tehdään samassa paikassa. Tekniikan mahdollistaessa se ei välttämättä tarkoittaisi sitä, että kaikki työntekijät ovat juuri Joensuun yhtymän nykyisessä rakennuksessa. Uuden yhtymän organisaatio Organisaation kannalta uusi yhtymä merkitsisi suurempaa muutosta nyt yhtymän ulkopuolisille seurakunnille, kuin nykyisille yhtymäseurakunnille. Seurakuntien kirkkovaltuustot lakkaisivat ja niiden sijaan tulisi seurakunnan edustus yhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa. Samoin kirkkoneuvosto muuttuisi seurakuntaneuvostoksi ja tehtävä toiminnan ja seurakunnan hengellisen perustehtävän ohjaamiseksi, talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaa-asioiden siirtyessä pääosin yhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle ja johtokunnille. Uusien seurakuntien tullessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi. Pääneuvottelijan esitykset Lahtiluoman mielestä valmisteltu 13 seurakunnan yhtymä kannattaa perustaa. Yhteinen yhtymä voisi tuoda yhtymän ulkopuolisten seurakuntien toimintaan tarvittavaa turvaa ja jatkuvuutta. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Myöhemmin on syytä arvioida, mitä etua seurakuntaliitokset toisivat. Lahtiluoma esittää ohjausryhmän mukaisesti, että nykyiset valtuustot päättävät perussäännöstä ja omaisuusluetteloista syksyn 2018 aikana. Uusi yhtymä voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Yhtymän vuoden 2020 veroprosentti on 1,55 Joensuun nykyisen yhtymän kannalta kyse on perussäännön muutoksesta, jonka päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Jos tämä toteutetaan syksyllä 2018, prosessi etenisi seuraavasti: yhteinen kirkkoneuvosto, pyytää lausunnot raportista Joensuun yhtymän kuudelta seurakunnalta uusi yhteisen kirkkoneuvoston kokous, jossa lausunnot käsitellään ja tehdään niiden pohjalta esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle. Lausunnot yhtymän seurakunnilta ja ainakin kirkkoneuvostojen päätökset hankkeen muilta seurakunnilta tiedossa mennessä yhteinen kirkkovaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä uusien seurakuntien mukaan ottamisesta ja uuden perussäännön hyväksymisestä Tieto päätöksestä Kirkkohallitukseen (alistusta ei tarvita)

20 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 306 Seitsemän yhtymän ulkopuolisen seurakunnan kirkkoneuvostot tekevät päätösesitykset ennen Joensuun yhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokousta, jotta saadaan oikea esitys yhtymään tulevista seurakunnista. Näiden seurakuntien kaikki kirkkovaltuustot tuskin ehtivät kaikki päättää asiasta ennen Jos kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkovaltuustot saisivat päätettyä oman kantansa perussääntöön ja yhtymään ennen Joensuun yhteisen kirkkovaltuuston kokousta olisi kokouksessa tiedossa mukaan lähtevät seurakunnat. Seurakuntien päätöksissä huomioidaan, että kaikki seitsemän yhtymän ulkopuolista seurakuntaa eivät välttämättä lähde uuteen yhtymään. Näin lopullisesta perussäännöstä ei tarvitse päättää uudelleen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen päätöksiä ei tarvitse alistaa Kirkkohallitukselle, sillä kyseessä on Joensuun yhtymän laajennus (kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja ). Jos Kitee ja Tohmajärvi liittyvät Joensuun uuteen yhtymään, tarvitaan erillinen Kirkkohallituksen päätös hiippakuntasiirrosta Lääninrovastit huolehtivat syksyn prosessista tuomiokapitulien tuella ja siitä, että yhtymän perustamiseen johtavat tarpeelliset neuvottelut vielä käydään ja asiakirjat allekirjoitetaan oikeassa muodossa. Kontiolahden seurakunta Kontiolahden kirkkoneuvoston päätti kirkkoneuvoston kokouksessa, että Kontiolahden seurakunta jatkaa neuvotteluja Siun seurakunta hankkeen kanssa uuden seurakuntayhtymän perustamisesta tai muusta yhteistyöstä. Myönteinen vastaus mahdollisti Kontiolahden seurakunnan pääsyn mukaan neuvotteluihin, joissa ovat mukana niin luottamushenkilöt kuin työntekijätkin. Kontiolahden seurakunnan edustajina ovat olleet Ohjausryhmässä luottamushenkilö Mauri Tikkanan ja varajäsenenä talouspäällikkö Soile Luukkainen. Monia eri työntekijöitä ja luottamushenkilöitä on ollut mukana Siun seurakuntayhtymän keskustelu ja infoilloissa Joensuussa. Kontiolahden seurakunnan info- ja keskustelutilaisuudet Siun seurakunta keskusteluilta oli Matti Perälän johdolla oli Kontiolahdessa ke Lisäksi Matti Perälä on käynyt Kontiolahden seurakunnan työtekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa neuvotteluja koko hankkeen alusta lähtien mm piispan visitaation yhteydessä keskustutilaisuus työntekijöille ja luottamushenkilöille. Päänevottelija Sami Lahtiluoma kävi pitämässä keskustelu- ja infotilaisuuden sekä luottamushenkilöille ja työntekijöille.

21 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 307 Tietoa hankkeesta on jaettu työntekijöille ja luottamushenkilöille jakamalla Ohjausryhmän materiaalia sekä ohjeistamalla siunseurakunta.fi sivuston käyttöön. Yhteistyöhankkeesta on jatkuvasti tiedotettu seurakuntalaisia Kirkkotie lehdessä sekä muissa julkaisuissa olleilla lehtijutuilla. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt asiaa ja antanut seuraavan lausunnon. Yhteistyötoimikunnan lausunto: Ennen mahdollisten neuvottelujen aloittamista tulisi käydä työyhteisöjen kuulemiset yhteistoimintamenettelyn hengessä. Tavoite seurakunta elämän turvaamiseksi Joensuun seudulla on kannatettava. Tehty selvitys ei kuitenkaan vastaa kysymykseen keinoista. Kontiolahden seurakunnan neuvottelutavoitteiden määrittely on tärkeää. Neuvottelutavoitteiden määrittelyyn tarvitaan laajat selvitykset eri alueilta. Ehdotettu neuvotteluaikataulu on liian tiukka. Työntekijöille yhtymä voi tarjota työterveyshuollossa ja työhyvinvoinnissa hyvää palvelua. Neuvotteluissa tulisi huomioida kirkkolaki ja kirkkojärjestyksen määräykset ja selvitystä tulisi arvioida siltä kannalta mm. toimivaltakysymykset. Sami Lahtiluoman loppuraporttia YTT on käsitellyt asiaa pidetyssä kokouksessa. YTT:n lausunto valmistuu Seurakunnan työntekijät arvioivat loppuraporttia ke Hirvirannassa pidetyssä työneuvottelussa (LIITE 8) Valmistelija: Soile Luukkainen, talouspäällikkö puh Kontiolahden seurakunnan talous Joensuun seudun seurakuntayhtymän perustaminen on kokonaistaloudellisesti hyvä ratkaisu. Kontiolahden seurakunnalle se tarkoittaa heikommassa asemassa olevien seurakuntien tukemista taloudellisesti. Nykyisessä Joensuun seurakuntayhtymässä seurakunnat saavat määrärahan, joka määräytyy perusosan lisäksi jäsenmäärän perusteella. Määrärahaan sisältyy kustannukset, jotka jäisivät seurakunnan vastattavaksi yhtymässä. Näitä kuluja ovat seurakunnallisen toiminnan kulut mm. jumalanpalvelukset, musiikki, kasvatustyö ja diakonia sekä lähetys. Lisäksi määrärahalla katetaan seurakuntasihteeri eli seurakuntatoimisto ja seurakuntaneuvoston kulut. Yhtymässä määrärahan tulee riittää myös sisäisten erien kattamiseen leirikeskuksen osalta.

22 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 308 Talouspäälliköt ovat saaneet ohjeet laskea vertailutiedot vuoden 2017 talousarviomäärärahojen mukaisesti. Kontiolahden seurakunnan talousarvioon v laskettuna voidaan arvioida, että sopeuttamistarvetta talousarviopohjaisella laskennalla olisi noin euroa. Toisaalta jos verrataan tilinpäätöksessä toteutuneita lukuja olisi sopeuttamistarve vain noin euroa. Suuri ero talousarvion ja toteuman välillä vuonna 2017 johtuu määrärahaan kuuluvien työmuotojen budjetti säästöillä, joita on yhteensä noin euroa. Sopeutuminen yhtymän määrärahaan olisi Kontiolahdelta osallistumista seurakuntatyön mahdollistamiseen heikommassa taloudellisessa asemassa olevien alueiden hyväksi. Sisäisten erien osalta voidaan myös esittää kysymys siitä, onko sisäisten erien huomioiminen niin kutsutussa määräraharaamissa hyvä tapa huomioida seurakuntien erilainen toiminta, jäsenrakenne ja toimintakulttuuri. Seurakunnan taloudellinen tilanne on vakaa, mikäli tulevien vuosien kehityksessä ei tapahdu radikaalia muutosta pystymme sopeuttamaan toiminnan ja resurssit tasapainoisesti. Siun seurakunta raportin perusteella voi päätellä, että olemme seurakuntana hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Haasteita tuleville vuosille tuo seurakuntakeskuksen rakentaminen ja tulevat investoinnit mm. Hirvirannan leirikeskuksessa. Resurssien määrän ja seurakuntalaisten tarpeiden tulisi kohdata kestävällä tavalla myös tulevien vuosien aikana mikäli seurakunta jatkaa toimintaa itsenäisenä. Taloudellisesta tulevaisuudesta kymmenen vuoden päähän voidaan luoda skenaarioita. Parhaimmassa tapauksessa Kontiolahden kunta ja seurakunta jatkavat kasvua. Seurakunnan jäsenmäärä kasvaa ja verotulot kehittyvät suotuisasti. Uhka skenaariossa ongelmia voisivat tuottaa harvaan asuttujen alueiden tyhjeneminen eli kaupungistuminen ja kirkkoon kuulumisen vähenemisen trendi. Uhkana voidaan nähdä myös se, ettemme kykene vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin tai emme edes tiedä seurakuntalaisten tarpeita. Kysymys kuuluukin, että olemmeko valmiita kohtaamaan ja vastaamaan edessä oleviin haasteisiin itsenäisenä seurakuntana vai tarvitsemmeko toimintaan, hallintoon sekä kiinteistöjen että hautausmaiden hoitoon suurempia hartioita. Hinta suuremmista hartioista on taloudellisesti heikommassa asemassa olevien alueiden tukeminen ja oman toiminnan sopeuttaminen siltä osin. Siirtyvä omaisuus on luetteloitu siten, että siihen on sisällytetty kiinteä omaisuus eli kiinteistöt ja rakennukset sekä metsät. Tase-erät eli rahoitusomaisuus, velat ja vastuut siirtyvät myös uudelle yhtymälle. Omaisuusluettelosta on jätetty pois veneet, jotka säilytettäisiin Kontiolahden seurakunnan omaisuutena ja hoito vastuulla.

23 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 309 Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa, ellei toisin ole säädetty tai määrätty (KL 9: 1 ). Seurakunnat voivat perustaa seurakuntayhtymän useamman kunnan alueella olevista seurakunnista (KL 11: 1 ). Kirkkoneuvoston tehtävänä on valmistella asiat kirkkovaltuustoon (KL 10: 1 2 mom.). Kirkkoherran esitys: Kontiolahden kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hyväksymistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää. Kirkkoneuvosto ei ota kantaa siihen onko kyseessä uuden yhtymän perustaminen vai nykyisen Joensuun seurakuntayhtymän laajentaminen. Kirkkoneuvosto päättää, että yhteistyötoimikunnan lausunto liitetään kirkkovaltuuston esittelyyn. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hyväksymistä. (liite 10). Kirkkoneuvoston käsittely: Anneli Parkkosen esitys, jota Pirkko Möntti kannatti: Kontiolahden kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hylkäämistä. Äänestysehdotus: kirkkoherran esityksen kannattajat äänestävät jaa ja ketkä äänestävät Anneli Parkkosen esityksen puolesta äänestävät ei.

24 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu 310 Äänestystulos: nimi jaa ei Reinikainen, Jukka pj x Arveli, Eila jäsen x Itälä, Seppo varajäsen x Kuusela-Hurskainen, Minna jäsen x Möntti, Pirkko varapja x Parkkonen, Anneli jäsen x Pitkänen, Teppo jäsen x Raassina, Pasi jäsen x Romppanen, Anne jäsen x Siippola, Jari jäsen poissa poissa Tikkanen, Mauri jäsen x Tolvanen, Kirsti jäsen x Tuononen, Jari jäsen poissa poissa Annettiin 11 ääntä, joista 2 jaa ja 9 ei ääntä. Pirkko Möntti ja Mauri Tikkanen toimivat ääntenlaskijoina. Kirkkoneuvoston päätös: Kontiolahden kirkkoneuvosto päätti esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää, että yhteistyötoimikunnan lausunto liitetään kirkkovaltuuston esittelyyn. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

25 Kirkkoneuvosto kokouspvm sivu Sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista Valmistelija kirkkoherra Jukka Reinikainen puh Liite n:o 11 sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista Siun seurakunta-hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan hyväksynyt pääneuvottelija Sami Lahtiluoman loppuraportin. Tämä loppuraportti edellyttää perussäännön hyväksymisen lisäksi Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista sopimuksen hyväksymistä. Kirkkoherran esitys: kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen hyväksymistä KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää (liite 11) Kirkkoneuvoston käsittely: Anneli Parkkosen esitys jota Pirkko Möntti kannatti: kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen hylkäämistä. KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakuntahankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää (liite 11) Äänestysehdotus: kirkkoherran esityksen kannattajat äänestävät jaa ja ketkä äänestävät Anneli Parkkosen esityksen puolesta äänestävät ei. Äänestystulos nimi jaa ei Reinikainen, Jukka pj x Arveli, Eila jäsen x Itälä, Seppo varajäsen x Kuusela-Hurskainen, Minna jäsen x Möntti, Pirkko varapja x Parkkonen, Anneli jäsen x Pitkänen, Teppo jäsen x Raassina, Pasi jäsen x Romppanen, Anne jäsen x Siippola, Jari jäsen poissa poissa Tikkanen, Mauri jäsen x Tolvanen, Kirsti jäsen x Tuononen, Jari jäsen poissa poissa Annettiin 11 ääntä, joista 2 jaa ja 9 ei ääntä. Pirkko Möntti ja Mauri Tikkanen toimivat ääntenlaskijoina.