Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkoneuvosto /2018

Transkriptio

1 1 PÖYTÄKIRJA 9/2018 Aika Tiistai klo Paikka Joensuun seurakuntakeskus, Yläsali, 2. kerros Kirkkokatu Joensuu Läsnä Käyhkö Tuomo puheenjohtaja Ketonen Matti varapuheenjohtaja Ihme Jaana Karjunen Reijo Ketonen Pirjo Malinen Inari Mustonen Juha Räsänen Marja-Leena Seppänen Antero Poissa Mattila Noora Toivanen Ville Tohkanen Matti Ville Toivasen varajäsen Läsnä luottamustoimen tai viran puolesta Karhapää Heimo Väistö Eevi Angervo Anne Ojala Ville Rask Petri Rautavuori Armi Reinikainen Tiina Mäki Tommi Jormanainen Sari Paavola Minna yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra hallintojohtaja viestintäpäällikkö hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä

2 2 131 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus Heimo Karhapää. 132 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7:4.1 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti (5 ), että kutsu kokouksiin toimitetaan neljä päivää ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty sähköpostin liitteenä Ehdotus (pj.) Kirkkoneuvosto Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 133 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Ehdotus (pj.) Kirkkoneuvosto Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pirjo Ketonen ja Inari Malinen. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Pirjo Ketonen ja Inari Malinen. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. 134 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus (pj.) Kirkkoneuvosto Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

3 3 135 SIUN SEURAKUNTA HANKKEEN LOPPURAPORTTIIN SISÄLTYVISTÄ ESITYKSISTÄ PÄÄTTÄMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto , 107 Hankkeen tausta Piispa Jari Jolkkonen kutsui Kuopion hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöt ja kirkkoherrat pohtimaan, miten seurakuntien yhteistyötä voitaisiin edistää. Tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella piispa antoi tehtäväksi koota Joensuun rovastikunnan sekä Keski-Karjalan seurakuntien edustajat yhteen miettimään alueellista kirkollista yhteistyötä. Joensuun rovastikunnan rakenneseminaarissa päädyttiin selvittämään seurakuntien halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitykseen osallistui 13 seurakuntaa; Joensuu, Pielisensuu, Rantakylä, Pyhäselkä, Eno, Vaara-Karjala, Heinävesi, Liperi, Kontiolahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Polvijärvi. Vuoden 2017 alusta Rääkkylä liittyi Kiteeseen, ja syksyllä 2017 Outokumpu liittyi yhteistyöselvitykseen. Keväällä 2017 valmistui Matti Perälän raportti Siun seurakunta hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Syksyllä 2017 kaikki 13 seurakuntaa halusivat edelleen olla mukana jatkoselvityksessä. Seurakuntien kesken käynnistyi kartoitus yhteistyön tiivistämisestä, erilaisten seurakuntayhtymämallien toteuttamisesta sekä kirkollisten palveluiden säilyttämisestä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella. Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmä valitsi Sami Lahtiluoman pääneuvottelijaksi käynnistämään ja toteuttamaan neuvottelut uuden seurakuntayhtymän perustamiseksi ohjausryhmän asettaman aikataulun ja askelmerkkien mukaisesti. Toimeksiannon mukaan loppuraportin ( mennessä) tuli sisältää esitys uuden seurakuntayhtymän perussäännöstä ja hallintomallista sekä uuden yhtymän tasapainoista talouskehitystä varmentavat laskelmat. Selvitystyötä ja neuvotteluja ohjasi luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koottu ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista seurakunnista. Ohjausryhmän alaisuudessa toimivat seurakunnallisen toiminnan työryhmä sekä yhtymän tukipalvelutyöryhmä. Liitteenä 1 on pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laatima Siun seurakunta hankkeen loppuraportti ja esitys 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seuraavassa on tiivistelmä raportista. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Lisäksi keskusteluissa on korostunut tavoite rakenteeltaan kevyestä yhtymämallista. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilanne Henkilöstörakenne Selvitystyössä mukana olevien seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaishenkilöstöresurssit vastaavat n. 300 kokoaikaista työntekijää. Suurin henkilöstöryhmä on papisto (55), toiseksi suurin lastenohjaajat (41) sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät (41). Henkilöstön ikärakenne on uutta yhtymää ajatellen merkittävä. Uuden yhtymän aloittaessa 63 vuotta tai enemmän olisi täyttänyt 31 työntekijää eli 10 % työvoimasta. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella koko yhtymän henkilöstörakennetta, suunnata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan ja tarvittaessa jättää virkoja täyttämättä.

4 4 Talous Vuonna 2017 kaikkien seurakuntien alijäämä oli yhteensä euroa. Alijäämää tekivät Kitee, Tohmajärvi ja Joensuun yhtymä. Seurakuntien veroprosentit vaihtelivat 1,45 1,80 välillä. Kuntien väestön erilaisuus tulee esille, kun tarkastellaan kirkollisveroa/jäsen. Kontiolahdella luku on ryhmän suurin; 1,5 veroprosentilla se kykenee keräämään enemmän/jäsen, kuin esimerkiksi Tohmajärvi 1,8 prosentilla. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat valtionrahoitusta, joka oli kaikilla yhteensä runsaat 10 % kokonaistuloista. Henkilöstökulut/verotulot vaihtelevat % välillä. Rahavarojen riittävyydessä on suuria eroja; jos kaikki tulot loppuisivat, nykyisillä menoilla seurakuntien käteisvarat riittäisivät seurakunnasta riippuen päivää nykyisellä investointitasolla. Investointimenot ovat olleet kokonaisuutena melko pieniä, Kiteellä ja Tohmajärvellä ei ollut vuonna 2017 investointeja lainkaan. Seurakuntien ja yhtymän rakennuskanta tarvitsee jatkuvasti ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Rakennuksiin on investoitava koko ajan tai sitten osasta on hankkiuduttava eroon. Hautaustoimi Uudessa yhtymässä hautausmaita olisi 45. Joensuussa on iso hautausmaa, muualla paljon pieniä. Organisoinnin kannalta tämä on haaste ja etäisyydet tuovat johtamiselle omat ongelmansa. Myös käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen menee oma aikansa. On kuitenkin mahdollista saada tehokkuutta ja ammattimaisuutta hautausmaiden hallintaan ja hoitoon. Kiinteistötoimi Seurakunnilla on kaikkiaan 24 kirkkoa, 15 seurakuntataloa, 31 hautausmaarakennusta ja 13 leirikeskusta/kesäkotia. Kaikkien 13 seurakunnan kiinteistöt mukaan laskien korjausvelkaa lienee yhteensä milj. euroa (Joensuun osuus n. 31 milj. euroa). Uudella yhtymällä olisi metsää runsaat hehtaaria (Joensuun osuus 830 ha). Metsäomaisuuden hallinnan keskittäminen muutamalle osaajalle synnyttäisi synergiaetua. Uusi seurakuntayhtymä Ohjausryhmä kannattaa uudeksi yhtymänimeksi Joensuun seudun seurakuntayhtymää. Seurakuntakierros Pääneuvottelija Sami Lahtiluoma teki kevättalvella 2018 seurakuntakierroksen, jossa ilmeni, että uudesta yhtymähankkeesta oli keskusteltu seurakunnissa varsin vaihtelevasti. Osassa seurakunnista työntekijät ja luottamushenkilöt olivat koko hankkeen ajan keskustelleet aktiivisesti omista tavoitteista, tahtotilasta ja uusista mahdollisuuksista sekä uuteen suureen organisaatioon liittyvistä haasteista. Oli myös seurakuntia, joissa aiheesta ei oltu yhteisesti keskusteltu koko hankkeen kahden vuoden vireilläoloaikana. Seurakunnat eivät myöskään olleet keskenään keskustelleet yhteiseen yhtymään kuulumisesta. Seurakuntakierroksella pohdittiin yhtymään liittymistä. Joissakin seurakunnissa omaa seurakuntaa pidettiin riittävän vahvana toimiakseen itsenäisenä. Jos tilanne muuttuisi, voitaisi liittyä yhtymään myöhemmin. Valtasuhteiden muutos ja toimintojen keskittäminen Joensuuhun pelottivat. Myös metsien ja kiinteistöjen luovuttaminen yhtymälle tuntuvat vierailta ajatuksilta. Nykyisen yhtymän seurakunnissa nähtiin uudesta yhtymästä melko vähän hyötyjä itselle, kun omakin talous on tiukka. Maksajan roolia ei haluta. Osa seurakunnista koki, että rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä, sillä seurakunta ei selviä enää yksin. Jollei uusi yhtymä nyt synny, on mietittävä

5 5 liitosvaihtoehtoja. Muutos nähtiin myös mahdollisuutena; Nyt on hyvä aika tehdä isompi muutos. Seurakunnissa eläköidytään ja työntekijöitä vaihtuu. Uusi yhtymä voisi tuoda uusia ideoita ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea turvata seurakunnallista työtä Pohjois-Karjalassa. Yhtymän hyödyt ja haasteet Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin etuja, jotka edistäisivät seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa: Yhtymän arvioitiin tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa, vaikka tarkoittaisikin kulujen karsimista ja säästämistä. Talouden sopeuttaminen olisi kuitenkin helpompaa yhdessä kuin yksin. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu. Säästöjä voi saada myös kiinteistöistä luopumalla. Isompi organisaatio mahdollistaisi kokoaikaisia toimenkuvia liikkuvuuden kautta. Olisi mahdollisuus toimia laajemmalla alueella ja siten kehittää omaa ammattitaitoa, mikä voisi olla yksi kriteeri rekrytoinnissa. Sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla nykyistä helpompaa ja joustavampaa, myös nykyisille yhtymän seurakunnille. Pienen seurakunnan toiminnan haavoittuvuusriski pienenisi. Yhtymä toisi yhteistä tekemistä, isomman työyhteisön, uusia työkavereita ja ideoita. Myös koulutuksen järjestäminen olisi taloudellisempaa. Yhtymässä olevaa erityisosaamista arvostettiin (hautaus- ja kiinteistötoimi, henkilöstöhallinto, keskusrekisteri, viestintä). Yhtymä merkitsisi yhteistä päätöksentekoa ja esim. kiinteistöihin liittyvistä isommista asioista ei päätettäisi enää paikallisseurakunnassa. Päätöksen tekeminen kauempana voi joskus olla helpompaa. Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin myös haittoja, kuten pitkät välimatkat. Jotkut työntekijät pelkäsivät heittopussiksi joutumista, kun liikkuvuus lisääntyy ja työtä tehdään useassa paikassa. Uhkana nähtiin myös palvelujen katoaminen syrjäkyliltä ja toiminnan keskittäminen Joensuuhun. Koettiin, että suuri yhtymä ei pysty järjestämään samanlaisia palveluita kuin pieni seurakunta. Pelkoa esiintyi myös oman seurakunnan toiminnan vähenemisestä. Erityisesti diakoniassa pelättiin tuttuuden ja luottamuksen katoamista, jos tulee isompi yksikkö ja tutun henkilön lisäksi muitakin ihmisiä. Isossa yhtymässä talouden hallinnan nähtiin vaikeutuvan nykyisestä sekä johtotason ja byrokratian kasvavan. Uhkana nähtiin myös päätösvallan menetys ja demokraattisen päätöksenteon kaventuminen. Uuden yhtymän talous Yhtymässä talous on yhteinen. Perussäännön mukaisesti tämä tarkoittaa myös seurakuntien omaisuuden siirtymistä ja kuulumista yhtymälle, joka sitä jatkossa hoitaisi. Uuden yhtymän kannalta on vaikeaa, että osa seurakuntatalouksista on heikossa kunnossa. Toisaalta on myös vaikea nähdä, miten nämä seurakunnat pärjäävät yksin. Seurakunnissa on ryhdytty moniin toimiin talouden tasapainottamiseksi. On myyty metsää, lykätty investointeja, korotettu veroprosenttia ja jätetty virkoja täyttämättä. Ja lähdetty etsimään yhteistyötä muiden kanssa. Lähtökohtana uuden yhtymän talousarvion laatimisessa voitaneen pitää nykyisiä määrärahojen jako-osuuksia: seurakuntien osuus määrärahasta on 55 % ja yhtymän 45 %. Yhteinen seurakuntatyö huomioiden seurakunnalliseen toimintaan kohdistuu noin 2/3 toimintamäärärahoista. Henkilöstö Pääosa toiminnallisen eli hengellisen puolen työntekijöistä säilyisi seurakuntien työntekijöinä, toisin kuin talous- ja hallintohenkilöstö. Yhtymän tehtävät mainitaan kirkkolain 11 luvussa ja perussäännössä. Näiden mukaisesti talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaahenkilöstö siirtyy

6 6 yhtymän palvelukseen. Talouspäälliköiden tulevat työnkuvat tulee päättää, jotta heidän asiantuntemustaan voidaan jatkossa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkkoherroille tehdyn kyselyn perusteella seuraavien 5-10 vuoden kuluessa pappien tarve seurakunnissa vähenee jäsenmäärän vähetessä. Samoin on lastenohjaajien kohdalla ikäluokkien pienentyessä ja lapsimäärän vähetessä. Diakoniatyöhön sen sijaan kohdistuu paineita erityisesti vanhusväestön kasvaessa. Talous- ja hallintopuolella osalla seurakunnista on tarvetta vähentää henkilöstöä, vaikka uusi yhtymä ei toteutuisikaan. Osa ennakoi jo uutta yhtymää ja hallintopuolen yhteisiä työntekijöitä, kuten esim. muutaman seurakunnan yhteinen seurakuntasihteeri tai seurakuntamestari. Seurakunnissa on nykyisellään tarvetta vähentää henkilöstöä yhteensä runsaalla kymmenellä henkilötyövuodella. Lisäksi on ajatuksia seurakuntien yhteisistä työntekijöistä, kun omassa seurakunnassa ei ole tarjota kokoaikaista työtehtävää. Kiinteistöihin liittyvän henkilöstön yhteistyötä hankaloittaa kysymys esimiehistä ja johtamisesta. Miten saada seurakuntien toiminta ja yhtymän palvelut kohtaamaan? Jos kiinteistöhenkilöstö (emännät ja srk-mestarit/suntio) on seurakunnissa, se lisää kirkkoherran työnjohdannollista työtä, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti yhteisen työn tekemiseen seurakunnissa. Jos em. henkilöstö taas on yhtymän työntekijöitä ja sen työnjohdon alla, voi tulla koordinointiongelmia suhteessa seurakuntien työhön. Yksi ratkaisu voi olla myös kiertävät kiinteistötyöntekijät koko yhtymän alueella. Hautaustoimi Työryhmätyöskentelyssä ennakoitiin, että hautaukset tulevat lisääntymään vuoteen 2045 asti, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä. Myös tuhkausten odotetaan tulevaisuudessa lisääntyvän jokaisessa seurakunnassa, mikä merkitsee työmäärän lisääntymistä krematoriossa. Koska tuhkauksessa hautaamisen prosessi on arkkuhautausta pidempi, tarvitaan toimistotyötä aiempaa enemmän. Uuden yhtymän etuna hautatoimen kannalta olisi mm. ammattimaisuus hautausmaiden hallinnossa ja hautojen hoidossa sekä parempi toimintavarmuus. Haudankaivuuta olisi mahdollista organisoida nykyistä paremmin. Keskusrekisteri Nykyisissä yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on kirkkoherranvirasto, jota johtaa kirkkoherra. Seurakuntayhtymään liityttäessä kirkonkirjojenpito siirtyisi yhteiseen keskusrekisteriin, jota johtaisi keskusrekisterin johtaja. Muutos herättää kysymyksiä mm. henkilöstön asemasta ja paikallisen palvelun tulevaisuudesta. Työryhmässä on todettu, että ennen pitkää on syytä mennä keskitettyyn malliin, jossa työ tehdään samassa paikassa. Tekniikan mahdollistaessa se ei välttämättä tarkoittaisi sitä, että kaikki työntekijät ovat juuri Joensuun yhtymän nykyisessä rakennuksessa. Uuden yhtymän organisaatio Organisaation kannalta uusi yhtymä merkitsisi suurempaa muutosta nyt yhtymän ulkopuolisille seurakunnille, kuin nykyisille yhtymäseurakunnille. Seurakuntien kirkkovaltuustot lakkaisivat ja niiden sijaan tulisi seurakunnan edustus yhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa. Samoin kirkkoneuvosto muuttuisi seurakuntaneuvostoksi ja tehtävä toiminnan ja seurakunnan hengellisen perustehtävän ohjaamiseksi, talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaa-asioiden siirtyessä pääosin yhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle ja johtokunnille. Uusien seurakuntien tullessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi.

7 7 Pääneuvottelijan esitykset Lahtiluoman mielestä valmisteltu 13 seurakunnan yhtymä kannattaa perustaa. Yhteinen yhtymä voisi tuoda yhtymän ulkopuolisten seurakuntien toimintaan tarvittavaa turvaa ja jatkuvuutta. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Myöhemmin on syytä arvioida, mitä etua seurakuntaliitokset toisivat. Lahtiluoma esittää ohjausryhmän mukaisesti, että nykyiset valtuustot päättävät perussäännöstä ja omaisuusluetteloista syksyn 2018 aikana. Uusi yhtymä voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Yhtymän vuoden 2020 veroprosentti on 1,55 Joensuun nykyisen yhtymän kannalta kyse on perussäännön muutoksesta, jonka päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Jos tämä toteutetaan syksyllä 2018, prosessi etenisi seuraavasti: yhteinen kirkkoneuvosto, pyytää lausunnot raportista Joensuun yhtymän kuudelta seurakunnalta uusi yhteisen kirkkoneuvoston kokous, jossa lausunnot käsitellään ja tehdään niiden pohjalta esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle. Lausunnot yhtymän seurakunnilta ja ainakin kirkkoneuvostojen päätökset hankkeen muilta seurakunnilta tiedossa mennessä yhteinen kirkkovaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä uusien seurakuntien mukaan ottamisesta ja uuden perussäännön hyväksymisestä Tieto päätöksestä Kirkkohallitukseen (alistusta ei tarvita) Seitsemän yhtymän ulkopuolisen seurakunnan kirkkoneuvostot tekevät päätösesitykset ennen Joensuun yhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokousta, jotta saadaan oikea esitys yhtymään tulevista seurakunnista. Näiden seurakuntien kaikki kirkkovaltuustot tuskin ehtivät kaikki päättää asiasta ennen Jos kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkovaltuustot saisivat päätettyä oman kantansa perussääntöön ja yhtymään ennen Joensuun yhteisen kirkkovaltuuston kokousta olisi kokouksessa tiedossa mukaan lähtevät seurakunnat. Seurakuntien päätöksissä huomioidaan, että kaikki seitsemän yhtymän ulkopuolista seurakuntaa eivät välttämättä lähde uuteen yhtymään. Näin lopullisesta perussäännöstä ei tarvitse päättää uudelleen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen päätöksiä ei tarvitse alistaa Kirkkohallitukselle, sillä kyseessä on Joensuun yhtymän laajennus (kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja ). Jos Kitee ja Tohmajärvi liittyvät Joensuun uuteen yhtymään, tarvitaan erillinen Kirkkohallituksen päätös hiippakuntasiirrosta Lääninrovastit huolehtivat syksyn prosessista tuomiokapitulien tuella ja siitä, että yhtymän perustamiseen johtavat tarpeelliset neuvottelut vielä käydään ja asiakirjat allekirjoitetaan oikeassa muodossa. Ehdotus (hj.) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1. merkitä Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan loppuraportin esityksineen tiedoksi ja 2. pyytää Siun seurakunta hankkeesta laaditusta pääneuvottelijan loppuraportista ja raporttiin sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi Enon, Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä. Kirkkoneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin.

8 8 Enon seurakuntaneuvosto , 84 Joensuun seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki kertoo kokouksessa Siun seurakunta - hankkeesta. Hallintojohtajan esitys hankkeesta on liitteenä 4. Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoman loppuraportti on liitteenä 1. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan loppuraportista ja siihen sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Enon seurakuntaneuvosto hyväksyy Siun seurakunta hankkeen ohjausryhmän esityksen, sillä edellytyksellä että yhtymä toteutuu laajapohjaisena tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat mukana hankkeessa. Enon seurakuntaneuvosto katsoo tärkeäksi, että laajapohjaisella yhtymällä turvataan koko uuden yhtymän alueen seurakunnallinen työ. Joensuun seurakuntaneuvosto , 109 Laajemman seurakuntayhtymän Joensuun seudun seurakuntayhtymän päätavoitteena on turvata ja vahvistaa itsenäisten seurakuntien tekemää paikallista seurakunnallista työtä Pohjois- Karjalassa. Pääneuvottelija Sami Lahtiluoman loppuraporttiin sisältyy konkreettinen esitys 13 seurakunnan muodostamasta seurakuntayhtymästä, jonka tarkoituksena on taata seurakuntien hengellinen työ ja alueellinen identiteetti (Liite 1, lähetetty etukäteen ) Hankkeen loppuraportissa on nostettu esiin uuden isomman yhtymän hyödyt ja myös haasteet erilaisten laskelmien sekä seurakunnissa ja työryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella. Keskeinen kysymys hankkeessa on se, sopeutetaanko taloutta yhdessä vai erikseen. Raportin mukaan uuden yhtymän arvioidaan tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa. Laadittujen ennusteiden mukaan seurakuntin jäsenmäärä vähenee noin 1000:lla jäsenellä vuodessa. Tämä merkitsisi laajentuneen seurakuntayhtymän budjetissa vuositasolla noin euroa. Vaikka nykyinen seurakuntayhtymä ei laajenisi, toimintaa on sopeutettava joka tapauksessa. Joensuun seurakuntayhtymässä tilannetta korjataan nyt kirkollisveron korotuksella. Henkilöstön osalta isompi organisaatio toisi mukanaan monia mahdollisuuksia talouden, osaamisen ja työn entistä tarkoituksenmukaisemman järjestämisen näkökulmasta. Uusi yhtymä antaisi puitteet yhdessä tekemiselle ja yhteistyölle. Se mahdollistaisi paremmin koko henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, tarvittavan erityisosaamisen ja tiedon jakamisen ja yksittäiselle työntekijälle ammattitaidon kehittämisen. Isommassa seurakuntayhtymässä on paremmat edellytykset kokoaikaisille toimenkuville liikkuvuuden kautta. Viranhaltijoiden liikkuvuus on edellytys laajemman yhtymän tuottamille hyödyille. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu ja eläköityy. Raportissa on nostettu esille myös uuteen yhtymään liittyviä haittoja, kuten pitkät välimatkat. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Mikään organisaatiomalli itsessään ei takaa sitä, että asiat sujuvat. Oleellista on se, miten ihmiset toimivat ja millaiseksi toimintakulttuuri muodostuu. Joensuun seudun seurakuntayhtymään sisältyy monia etuja ja hyötyjä, jotka edistäisivät hankkeen päätavoitetta eli seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa. Tämä edellyttää riittävän vahvoja yhteisiä hartioita

9 9 ja eli yhtymän toteutumista laajapohjaisena. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää muistaa solidaarisuus ja eettisesti kestävät, tulevaisuuteen katsovat ratkaisut. Konkreettisesti tämä merkitsisi sitä, että kaikki Siun seurakuntahankkeessa mukana olevat 13 seurakuntaa lähtevät mukaan uuteen seurakuntayhtymään tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat hankkeessa mukana. Jos Kontiolahti ja Liperi jäisivät kokonaisuudesta pois, ei yhtymän seurakuntien sisällä olisi edellytyksiä rakentaa toimivia yhteistyömalleja tai verkostoja. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto 1. keskustelee ja antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan loppuraportista ja siihen sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi, 2. antaa lausuntonaan yhteiselle kirkkoneuvostolle: Joensuun seurakuntaneuvosto hyväksyy Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan esityksen sillä edellytyksellä, että Joensuun seudun seurakuntayhtymäyhtymä toteutuu laajapohjaisena tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat mukana hankkeessa. Joensuun seurakuntaneuvosto pitää tärkeänä, että laajapohjaisella yhtymällä turvataan koko uuden yhtymän alueen seurakunnallinen työ. Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösesityksen. Pielisensuun seurakuntaneuvosto , 117 Siun seurakunta -hankkeen päätavoitteena on turvata ja vahvistaa itsenäisten seurakuntien tekemää paikallista seurakunnallista työtä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen loppuraporttiin sisältyy konkreettinen esitys 13 seurakunnan muodostamasta seurakuntayhtymästä, jonka tarkoituksena on taata seurakuntien hengellinen työ ja alueellinen identiteetti. Seurakunnan tehtävä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2). Tähän tavoitteeseen pyritään hakemalla yhdessä toimintavarmuutta ja kustannussäästöjä tukipalveluista, kiinteistöistä ja entistä joustavammasta henkilöstön hyödyntämisestä. Siun seurakunta -hankkeen loppuraportissa on nostettu esiin uuden isomman yhtymän hyödyt ja myös haasteet erilaisten laskelmien sekä seurakunnissa ja työryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella. Keskeinen kysymys hankkeessa on se, sopeutetaanko taloutta yhdessä vai erikseen. Raportin mukaan uuden yhtymän arvioidaan tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa. Sitä voidaan perustella tarkastelemalla mm. jäsenmäärän kehitystä, nykyistä taloustilannetta, tulevia talousnäkymiä ja henkilöstön tilannetta. Laadittujen ennusteiden mukaan seurakuntin jäsenmäärä vähenee noin 1000 jäsenellä vuodessa. Tämä merkitsisi laajentuneen seurakuntayhtymän budjetissa vuositasolla noin :ta euroa. Vaikka nykyinen seurakuntayhtymä ei laajenisi, toimintaa on sopeutettava joka tapauksessa. Joensuun seurakuntayhtymässä tilannetta korjataan nyt kirkollisveron korotuksella. Talouden näkymät ja haasteet ovat kaikilla Siun seurakunta -hankkeessa mukana olevilla seurakunnilla samansuuntaiset. Niin meillä kuin muissakin seurakuntatalouksissa talouden sopeuttamista tarvitaan jatkossakin vuosittain. Kuluja on karsittava, on säästettävä sekä luovuttava tarpeettomasta. Seurakuntien ja yhtymän toiminnan kannalta välttämättömät rakennukset tarvitsevat jatkuvaa ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Nämä talouden sopeuttamistoimet ovat ainakin teoriassa toteutettavissa isommilla hartioilla hallitummin.

10 10 Henkilöstön osalta isompi organisaatio toisi mukanaan monia mahdollisuuksia talouden, osaamisen ja työn entistä tarkoituksenmukaisemman järjestämisen näkökulmasta. Uusi yhtymä antaisi puitteet yhdessä tekemiselle ja yhteistyölle. Se mahdollistaisi entistä paremmin koko henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, tarvittavan erityisosaamisen ja tiedon jakamisen ja yksittäiselle työntekijälle ammattitaidon kehittämisen. Isommassa seurakuntayhtymässä on paremmat edellytykset kokoaikaisille toimenkuville liikkuvuuden kautta. Liikkuvuuden, sijaisten saamisen ja käyttämisen myötä varsinkin pienemmissä seurakunnissa toiminnan haavoittumisriski pienenee. Myös nykyisille yhtymän seurakunnille sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla aiempaa joustavampaa. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleenjärjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu ja eläköityy. Raportissa on nostettu esille myös uuteen yhtymään liittyviä haittoja, kuten pitkät välimatkat. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. On esitetty myös huoli siitä, että demokraattinen päätöksenteko kapenisi ja johtotaso ja byrokratia kasvaisivat. Siun seurakunta -hankkeessa esitettyä uuden yhtymän perustamista on tärkeää tarkastella seurakuntalaisen näkökulma. Jo seurakuntayhtymässä mukana olevan Pielisensuun seurakunnan seurakuntalaiselle muutos tuskin näkyisi havaittavasti. Myöskään organisaation kannalta uusi yhtymä ei merkitsisi seurakunnalle suurta muutosta. Tosin uusien seurakuntien tulleessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi joissakin luottamuselimissä (esim. yhteinen kirkkoneuvosto). Mikään organisaatiomalli itsessään ei takaa sitä, että asiat sujuvat. Oleellista on se, miten ihmiset toimivat ja millaiseksi toimintakulttuuri muodostuu. Siun seurakunta -hankkeen yhtymämalliin sisältyy kuitenkin monia etuja ja hyötyjä, jotka edistäisivät hankkeen päätavoitetta eli seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa, uuden yhtymän alueella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että yhteiset hartiat ovat riittävän vahvat ja yhtymä toteutuu laajapohjaisena. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää muistaa solidaarisuus ja eettisesti kestävät, tulevaisuuteen katsovat ratkaisut. Konkreettisesti tämä merkitsisi sitä, että kaikki Siun seurakunta -hankkeessa mukana olevat 13 seurakuntaa lähtevät mukaan uuteen seurakuntayhtymään tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat hankkeessa mukana. Jos Kontiolahti ja Liperi jäisivät kokonaisuudesta pois, ei yhtymän seurakuntien sisällä olisi edellytyksiä rakentaa toimivia yhteistyömalleja tai -verkostoja. Ehdotus (pj.) 1. Seurakuntaneuvosto keskustelee ja antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Siun seurakunta -hankkeen pääneuvottelijan loppuraportista ja siihen sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi (liite 1). 2. Pielisensuun seurakuntaneuvosto hyväksyy Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmän esityksen sillä edellytyksellä, että uusi seurakuntayhtymä toteutuu laajapohjaisena tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat mukana hankkeessa. Pielisensuun seurakuntaneuvosto pitää tärkeänä, että laajapohjaisella yhtymällä turvataan koko uuden yhtymän alueen seurakunnallinen työ. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. Kari Väkeväinen esitti päätösehdotuksen hylkäämistä. Esitys raukesi kannattamattomana. Väkeväinen jätti asiasta eriävän mielipiteen (liite 2).

11 11 Pyhäselän seurakuntaneuvosto , 86 Seurakuntaneuvosto keskustelee ja antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle. Loppuraportti jättää avoimeksi liian monta tärkeää kysymystä ja herättää lisäkysymyksiä, jotka ovat vaikeita ja vaativat lisäselvityksiä. Ehdotettu seurakuntayhtymä on yksi mahdollisuus, kuten raportti itsekin toteaa. Erityisesti kiinteistöpuolen asiat ovat vielä liian auki, eikä tältä pohjalta voida käydä rakentamaan uutta yhtymää. Kiinteistöjen asiat ovat jo nykyisessä Joensuun seurakuntayhtymässä hyvin monitahoinen ja haastava työala. Ohjausryhmässä olisi pitänyt ehdottomasti olla mukana jokaisen seurakunnan kirkkoherra jo virkansakin puolesta, näin realismi olisi voinut olla paremmin ehdotuksen pohjana. Tälle hankkeelle olisi parempi ottaa tässä vaiheessa aikalisä, jolloin Kirkkohallitus solidaarisuuden nimissä taloudellisesti tukisi pieniä seurakuntia usean vuoden ajan, jona aikana seurakunnat voitaisiin sopeuttaa liittymiskuntoon niin henkilöstömäärän kuin ennen kaikkea kiinteistömassan osalta. Siun seurakunta -hankkeella ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia menestyä, sillä alueen hyvinvoivat seurakunnat, joilla on mittava omaisuus ja metsäomaisuus, eivät ole olleet halukkaita seurakuntayhtymän muodostamiseen. Näin ollen ei voida puhua todellisesta yhteisvastuusta asiassa. On kohtuutonta, että seurakuntayhtymä muodostettaisiin vain jo vuosia alijäämäisen Joensuun seurakuntayhtymän ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien pienten naapuriseurakuntien kanssa. Vaikka seurakunnilla on taloudellisia vaikeuksia, niin on myös Joensuun seurakuntayhtymällä, jonka talous on ollut alijäämäinen jo vuosia. Siun seurakunta hankkeen loppuraportti liitteessä 1. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle, ettei Pyhäselän seurakunta lähde mukaan Siun seurakunta hankkeeseen. Perustelu kuvattu edellä. Rantakylän seurakuntaneuvosto , 97 Sami Lahtiluoman loppuraportti on jatkoa hankkeelle, josta Matti Perälä antoi lausuntonsa keväällä Yksi keskeisimmistä huomioista on, että itse prosessi ei ole juuri edennyt viimeisimmässä vaiheessa, vaikka asian eteen on nähty melkoisesti vaivaa ja pidetty paljon kokouksia. Loppuraportissa näkyy edelleen keskeneräisyys ja realismin puute, joka leimaa hanketta. Ehdotettu 13 seurakunnan yhtymä, joka voisi toimia yhtä ketterästi kuin nykyinen, on jo itsessään iso haaste. Edessä olisi usean vuoden sopeutumis- ja harjoittelujakso, jolloin aikaa ja varoja kuluisi runsaasti hallinnon kanssa painimiseen. Ilmeisesti tarkoitus onkin ollut, että alussa syntyisi 13 seurakunnan yhtymä, joka vähitellen kehittyy esimerkiksi neljän alueellisen seurakunnan yhtymäksi. On vaara, että tässä prosessissa jää varjoon seurakuntien keskeinen tehtävä julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1 2). Tälle hankkeelle olisi parempi ottaa tässä vaiheessa aikalisä, jolloin Kirkkohallitus solidaarisuuden nimissä taloudellisesti tukisi pieniä seurakuntia usean vuoden ajan, jona aikana seurakunnat voitaisiin sopeuttaa liittymiskuntoon niin henkilöstömäärän kuin ennen kaikkea kiinteistömassan osalta. Ei ole kovinkaan reilua, että hankkeeseen sisältyy olettamus, että tuleva Joensuun

12 12 seurakuntayhtymä huolehtii kaikista alueen seurakunnista ja samaan aikaan maksaa Kirkolle isoa keskusrahastomaksua. Uuden yhtymän talouden kannalta on myös olennaista, että suuremmat seurakunnat tulevat alusta lähtien mukaan. Seurakuntien yhteistyötä voidaan jo nyt edistää monella tavalla, jotta laajempi yhtymä tai yksi iso seurakunta kerran syntyisi mm. perustamalla maakunnallinen keskusrekisteri, lisäämällä yhteistä seurakuntatyötä ja toimimalla yhdessä nykyisen yhtymän kanssa entistä enemmän talouden ja hallinnon kysymyksissä. Siun seurakunta hankkeen loppuraportti liitteessä 1. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto keskustelee ja antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle. Seurakuntaneuvosto katsoo, että loppuraportti on keskeneräinen: loppuraportin yhteenvetokin toteaa, että uuden yhtymän perustaminen on lähinnä mielipidekysymys (s. 41). Mikäli uusi seurakuntayhtymä syntyy, Rantakylän seurakuntaneuvosto katsoo, että isommista seurakunnista on oltava mukana sekä Kontiolahden että Liperin seurakunnat. Seurakuntaneuvosto päätti, että Rantakylän seurakunta lähtee Siun seurakunta hankkeeseen mukaan vain jos sekä Kontiolahden että Liperin seurakunnat lähtevät uuteen seurakuntayhtymään mukaan. Seurakuntaneuvosto kiittää perusteellisesta selvityksestä ja sen loppuraportista. Vaara-Karjalan seurakuntaneuvosto , 88 Siun seurakunta hankkeen päätavoite on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laaja raportti tuo esille monia kysymyksiä. Millä tavalla Siun seurakunta hankkeen päätavoite turvaa ja vahvistaa seurakunnallista työtä pienemmissä ja suuremmissa seurakunnissa. Ehdotus (pj) Seurakuntaneuvosto Vaara-Karjalan seurakuntaneuvosto antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Siun seurakunta hankkeesta laaditun pääneuvottelijan Sami Lahtiluoman loppuraportista liitteenä 1 ja raporttiin sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seurakuntaneuvosto esittää lausuntonaan, että Vaara-Karjalan seurakunta tukee Siun seurakunta hanketta. Yhteinen kirkkoneuvosto , 135 Siun seurakunta loppuraportti on liitteenä 1. Seuraavassa Joensuun seurakuntayhtymään kuulumattomien seurakuntien Joensuun seudun seurakuntayhtymään liittymistä koskeva käsittely kirkkoneuvostoissa.

13 13 Heinäveden seurakunnan kirkkoneuvosto kokoontuu ja kirkkovaltuusto Kiteen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan (126 ) esittää kirkkovaltuustolle äänin 7-4, ettei seurakunta lähde mukaan Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamiseen. Kiteen seurakunnan kirkkovaltuusto käsittelee asiaa Kiteen seurakuntaan kuuluvat Kesälahden ja Rääkkylän kappeliseurakunnat. Päätösehdotus (pj): 1) Kirkkoneuvosto päättää esittää Kiteen seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön hyväksymistä tai hylkäämistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan (liite 4, sivu 58-60) esittää. Kirkkoneuvosto ei ota kantaa siihen onko kyseessä uuden yhtymän perustaminen vai nykyisen Joensuun seurakuntayhtymän laajentaminen. 2) Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hyväksymistä tai hylkäämistä. Liite 5 3) Kirkkoneuvosto päättää esittää Kiteen seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista sopimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta -hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan (sivu 61-63) esittää. Liite 4 Päätös: Raimo Oksman esitti, että kirkkoneuvosto ei esitä kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymän perussäännön, siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon sekä Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista sopimuksen hylkäämistä. Sulo Rouvinen kannatti Oksmanin esitystä. Sirkka-Liisa Mikkonen esitti, että kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle perussäännön, omaisuusluettelon ja seurakuntayhtymän muodostamissopimuksen hyväksymistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää. Raija Venäläinen kannatti Mikkosen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua esitystä ja suoritetaan äänestys. Suoritettiin äänestys kädennostoäänestyksenä. Äänestysjärjestyksenä oli Sirkka-Liisa Mikkosen esitys seurakuntayhtymään liittymisen puolesta JAA ja Raimo Oksmanin esitys seurakuntayhtymään liittymistä vastaan EI. Äänestyksessä Sirkka-Liisa Mikkosen esitys seurakuntayhtymään liittymisen puolesta sai neljä (4 ääntä) ja Raimo Oksmanin esitys seurakuntayhtymään liittymistä vastaan seitsemän (7) ääntä. Kirkkoneuvosto päätti 1) kirkkoneuvosto esittää Kiteen seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön hylkäämistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan (liite 4, sivu 58-60) esittää. Kirkkoneuvosto ei ota kantaa siihen onko kyseessä uuden yhtymän perustaminen vai nykyisen Joensuun seurakuntayhtymän laajentaminen. 2) kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hylkäämistä. 3) kirkkoneuvosto esittää Kiteen seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista sopimuksen hylkäämistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta -hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan (sivu 61-63) esittää. Kontiolahden seurakunnan kirkkoneuvosto päätti ( ) esittää kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön hylkäämistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoman sitä loppuraportissa esittää. Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuusto kokoontuu

14 14 Kontiolahden kirkkoneuvoston päätti kirkkoneuvoston kokouksessa, että Kontiolahden seurakunta jatkaa neuvotteluja Siun seurakunta hankkeen kanssa uuden seurakuntayhtymän perustamisesta tai muusta yhteistyöstä. Myönteinen vastaus mahdollisti Kontiolahden seurakunnan pääsyn mukaan neuvotteluihin, joissa ovat mukana niin luottamushenkilöt kuin työntekijätkin. Kontiolahden seurakunnan edustajina ovat olleet Ohjausryhmässä luottamushenkilö Mauri Tikkanan ja varajäsenenä talouspäällikkö Soile Luukkainen. Monia eri työntekijöitä ja luottamushenkilöitä on ollut mukana Siun seurakuntayhtymän keskustelu ja infoilloissa Joensuussa. Kontiolahden seurakunnan info- ja keskustelutilaisuudet Siun seurakunta keskusteluilta oli Matti Perälän johdolla oli Kontiolahdessa ke Lisäksi Matti Perälä on käynyt Kontiolahden seurakunnan työtekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa neuvotteluja koko hankkeen alusta lähtien mm piispan visitaation yhteydessä keskustutilaisuus työntekijöille ja luottamushenkilöille. Päänevottelija Sami Lahtiluoma kävi pitämässä keskustelu- ja infotilaisuuden sekä luottamushenkilöille ja työntekijöille. Tietoa hankkeesta on jaettu työntekijöille ja luottamushenkilöille jakamalla Ohjausryhmän materiaalia sekä ohjeistamalla siunseurakunta.fi sivuston käyttöön. Yhteistyöhankkeesta on jatkuvasti tiedotettu seurakuntalaisia Kirkkotie lehdessä sekä muissa julkaisuissa olleilla lehtijutuilla. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt asiaa ja antanut seuraavan lausunnon. Yhteistyötoimikunnan lausunto: Ennen mahdollisten neuvottelujen aloittamista tulisi käydä työyhteisöjen kuulemiset yhteistoimintamenettelyn hengessä. Tavoite seurakunta elämän turvaamiseksi Joensuun seudulla on kannatettava. Tehty selvitys ei kuitenkaan vastaa kysymykseen keinoista. Kontiolahden seurakunnan neuvottelutavoitteiden määrittely on tärkeää. Neuvottelutavoitteiden määrittelyyn tarvitaan laajat selvitykset eri alueilta. Ehdotettu neuvotteluaikataulu on liian tiukka. Työntekijöille yhtymä voi tarjota työterveyshuollossa ja työhyvinvoinnissa hyvää palvelua. Neuvotteluissa tulisi huomioida kirkkolaki ja kirkkojärjestyksen määräykset ja selvitystä tulisi arvioida siltä kannalta mm. toimivaltakysymykset. Sami Lahtiluoman loppuraporttia YTT on käsitellyt asiaa pidetyssä kokouksessa. YTT:n lausunto valmistuu Seurakunnan työntekijät arvioivat loppuraporttia ke Hirvirannassa pidetyssä työneuvottelussa (LIITE 8) Valmistelija: Soile Luukkainen, talouspäällikkö puh Kontiolahden seurakunnan talous Joensuun seudun seurakuntayhtymän perustaminen on kokonaistaloudellisesti hyvä ratkaisu. Kontiolahden seurakunnalle se tarkoittaa heikommassa asemassa olevien seurakuntien tukemista taloudellisesti. Nykyisessä Joensuun seurakuntayhtymässä seurakunnat saavat määrärahan, joka määräytyy perusosan lisäksi jäsenmäärän perusteella. Määrärahaan sisältyy kustannukset, jotka jäisivät seurakunnan vastattavaksi yhtymässä. Näitä kuluja ovat seurakunnallisen toiminnan kulut mm. jumalanpalvelukset, musiikki, kasvatustyö ja diakonia sekä lähetys. Lisäksi määrärahalla katetaan seurakuntasihteeri eli seurakuntatoimisto ja seurakuntaneuvoston kulut. Yhtymässä määrärahan tulee riittää myös sisäisten erien kattamiseen leirikeskuksen osalta. Talouspäälliköt ovat saaneet ohjeet laskea vertailutiedot vuoden 2017 talousarviomäärärahojen mukaisesti. Kontiolahden seurakunnan talousarvioon v laskettuna voidaan arvioida, että sopeuttamistarvetta talousarviopohjaisella laskennalla olisi noin euroa. Toisaalta jos verrataan tilinpäätöksessä toteutuneita lukuja olisi sopeuttamistarve vain noin euroa. Suuri ero talousarvion ja toteuman välillä vuonna 2017 johtuu määrärahaan kuuluvien työmuotojen budjetti säästöillä, joita on

15 15 yhteensä noin euroa. Sopeutuminen yhtymän määrärahaan olisi Kontiolahdelta osallistumista seurakuntatyön mahdollistamiseen heikommassa taloudellisessa asemassa olevien alueiden hyväksi. Sisäisten erien osalta voidaan myös esittää kysymys siitä, onko sisäisten erien huomioiminen niin kutsutussa määräraharaamissa hyvä tapa huomioida seurakuntien erilainen toiminta, jäsenrakenne ja toimintakulttuuri. Seurakunnan taloudellinen tilanne on vakaa, mikäli tulevien vuosien kehityksessä ei tapahdu radikaalia muutosta pystymme sopeuttamaan toiminnan ja resurssit tasapainoisesti. Siun seurakunta raportin perusteella voi päätellä, että olemme seurakuntana hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Haasteita tuleville vuosille tuo seurakuntakeskuksen rakentaminen ja tulevat investoinnit mm. Hirvirannan leirikeskuksessa. Resurssien määrän ja seurakuntalaisten tarpeiden tulisi kohdata kestävällä tavalla myös tulevien vuosien aikana mikäli seurakunta jatkaa toimintaa itsenäisenä. Taloudellisesta tulevaisuudesta kymmenen vuoden päähän voidaan luoda skenaarioita. Parhaimmassa tapauksessa Kontiolahden kunta ja seurakunta jatkavat kasvua. Seurakunnan jäsenmäärä kasvaa ja verotulot kehittyvät suotuisasti. Uhka skenaariossa ongelmia voisivat tuottaa harvaan asuttujen alueiden tyhjeneminen eli kaupungistuminen ja kirkkoon kuulumisen vähenemisen trendi. Uhkana voidaan nähdä myös se, ettemme kykene vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin tai emme edes tiedä seurakuntalaisten tarpeita. Kysymys kuuluukin, että olemmeko valmiita kohtaamaan ja vastaamaan edessä oleviin haasteisiin itsenäisenä seurakuntana vai tarvitsemmeko toimintaan, hallintoon sekä kiinteistöjen että hautausmaiden hoitoon suurempia hartioita. Hinta suuremmista hartioista on taloudellisesti heikommassa asemassa olevien alueiden tukeminen ja oman toiminnan sopeuttaminen siltä osin. Siirtyvä omaisuus on luetteloitu siten, että siihen on sisällytetty kiinteä omaisuus eli kiinteistöt ja rakennukset sekä metsät. Tase-erät eli rahoitusomaisuus, velat ja vastuut siirtyvät myös uudelle yhtymälle. Omaisuusluettelosta on jätetty pois veneet, jotka säilytettäisiin Kontiolahden seurakunnan omaisuutena ja hoito vastuulla. Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa, ellei toisin ole säädetty tai määrätty (KL 9: 1 ). Seurakunnat voivat perustaa seurakuntayhtymän useamman kunnan alueella olevista seurakunnista (KL 11: 1 ). Kirkkoneuvoston tehtävänä on valmistella asiat kirkkovaltuustoon (KL 10: 1 2 mom.). Kirkkoherran esitys: Kontiolahden kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hyväksymistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää. Kirkkoneuvosto ei ota kantaa siihen onko kyseessä uuden yhtymän perustaminen vai nykyisen Joensuun seurakuntayhtymän laajentaminen. Kirkkoneuvosto päättää, että yhteistyötoimikunnan lausunto liitetään kirkkovaltuuston esittelyyn. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hyväksymistä. (liite 10). Kirkkoneuvoston käsittely: Anneli Parkkosen esitys, jota Pirkko Möntti kannatti: Kontiolahden kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hylkäämistä. Äänestysehdotus: kirkkoherran esityksen kannattajat äänestävät jaa ja ketkä äänestävät Anneli Parkkosen esityksen puolesta äänestävät ei.

16 16 Äänestystulos: nimi jaa ei Reinikainen, Jukka pj x Arveli, Eila jäsen x Itälä, Seppo varajäsen x Kuusela-Hurskainen, Minna jäsen x Möntti, Pirkko varapja x Parkkonen, Anneli jäsen x Pitkänen, Teppo jäsen x Raassina, Pasi jäsen x Romppanen, Anne jäsen x Siippola, Jari jäsen poissa poissa Tikkanen, Mauri jäsen x Tolvanen, Kirsti jäsen x Tuononen, Jari jäsen poissa poissa Annettiin 11 ääntä, joista 2 jaa ja 9 ei ääntä. Pirkko Möntti ja Mauri Tikkanen toimivat ääntenlaskijoina. Kirkkoneuvoston päätös: Kontiolahden kirkkoneuvosto päätti esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää, että yhteistyötoimikunnan lausunto liitetään kirkkovaltuuston esittelyyn. Sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista (209 ) Valmistelija kirkkoherra Jukka Reinikainen puh Liite n:o 11 sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista Siun seurakunta-hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan hyväksynyt pääneuvottelija Sami Lahtiluoman loppuraportin. Tämä loppuraportti edellyttää perussäännön hyväksymisen lisäksi Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista sopimuksen hyväksymistä. Kirkkoherran esitys: kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen hyväksymistä KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää (liite 11) Kirkkoneuvoston käsittely: Anneli Parkkosen esitys jota Pirkko Möntti kannatti: kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista - sopimuksen hylkäämistä. KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää (liite 11) Äänestysehdotus: kirkkoherran esityksen kannattajat äänestävät jaa ja ketkä äänestävät Anneli Parkkosen esityksen puolesta äänestävät ei. Äänestystulos nimi jaa ei Reinikainen, Jukka pj x Arveli, Eila jäsen x Itälä, Seppo varajäsen x Kuusela-Hurskainen, Minna jäsen x

17 17 Möntti, Pirkko varapja x Parkkonen, Anneli jäsen x Pitkänen, Teppo jäsen x Raassina, Pasi jäsen x Romppanen, Anne jäsen x Siippola, Jari jäsen poissa poissa Tikkanen, Mauri jäsen x Tolvanen, Kirsti jäsen x Tuononen, Jari jäsen poissa poissa Annettiin 11 ääntä, joista 2 jaa ja 9 ei ääntä. Pirkko Möntti ja Mauri Tikkanen toimivat ääntenlaskijoina. Kirkkoneuvoston päätös: Kirkkoneuvosto esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen hylkäämistä. KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää Liperin seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan (58 ) esittää kirkkovaltuustolle, että Liperin seurakunta ei lähde mukaan Joensuun seudun seurakuntayhtymään. Perusteluita ei mainita. Liperin seurakunnan kirkkoneuvosto (58 ) Päätösehdotus (pj): Liperin kirkkoneuvosto keskustelee Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoman esittämästä ja hankkeen ohjausryhmän hyväksymästä esityksestä, jonka mukaan hankkeeseen osallistuvat seurakunnat muodostavat laajennetun Joensuun seudun seurakuntayhtymän uudistamalla nykyistä Joensuun seurakuntayhtymän perussääntöä. 1) Liperin kirkkoneuvosto päättää, esittääkö se Liperin kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön hyväksymistä hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoman esityksen mukaisesti, 2) mikäli kirkkoneuvosto tekee kohdassa 1 pääneuvottelijan ehdotuksen mukaisen esityksen, se esittää kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hyväksymistä, 3) esittääkö kirkkoneuvosto Liperin kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteet sopimuksen hyväksymistä pääneuvottelija Sami Lahtiluoman esittämässä muodossa. Päätös: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että Liperin seurakunta ei lähde mukaan Joensuun seudun seurakuntayhtymään. Outokummun seurakunnan kirkkoneuvosto (92 ) hyväksyi äänin 6-3 päätöksen (yksi eriävä mielipide), jonka mukaan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön hyväksymistä esitetyssä muodossa, omaisuusluettelon hyväksymistä sekä yhtymän muodostamisen periaatteita koskevan sopimuksen hyväksymistä. Outokummun seurakunnan kirkkoneuvosto (92 ) Päätösehdotus (pj.): Kirkkoneuvosto esittää Outokummun seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön, liite 2, hyväksymistä siinä muodossa kuin pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää; samalla kirkkoneuvosto esittää Outokummun seurakunnan kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon, liite 3 (annetaan kokouksessa), hyväksymistä sekä sopimuksen Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista hyväksymisestä.

18 18 Kirkkoneuvoston jäsen Jari Turpeinen teki puheenjohtajan esityksestä poikkeavan esityksen ja esitti, että kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto hylkää esityksen uuden Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön hyväksymisestä ja kirkkoneuvoston jäsen Anna Partanen kannatti häntä. Kirkkoneuvoston jäsen Matti Honkavaara kannatti puheenjohtajan esitystä. Koska on tehty puheenjohtajan esityksestä poikkeava esitys, puheenjohtaja toimeenpani äänestyksen ja äänestysesityksen, että puheenjohtajan esitystä äänestetään kyllä ja vastaehdotusta ei. Kirkkoneuvoston jäsen Jari Turpeinen Kirkkoneuvoston jäsen Lea Rissanen Kirkkoneuvoston jäsen Veli-Matti Raninen Kirkkoneuvoston jäsen Raija Pellikka Kirkkoneuvoston jäsen Anna Partanen Kirkkoneuvoston jäsen Jaana Pajarinen Kirkkoneuvoston jäsen Matti Honkavaara Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pekka Laakkonen Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Markku Vasara Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Kyllä Kyllä Äänestystulos: kuusi (6) kyllä ääntä ja kolme (3) ei ääntä, todetaan, että puheenjohtajan päätösehdotus hyväksyttiin. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjamerkintä: Kirkkoneuvoston jäsen Jari Turpeinen jätti kirjallisen eriävän mielipiteen päätöksestä liitettäväksi pöytäkirjaan. Polvijärven seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksyi (13 ) yksimielisesti kirkkovaltuustolle esitettäväksi, että Polvijärven seurakunta liittyisi Joensuun seudun seurakuntayhtymään lukien. Perussääntö ja liittymissopimus hyväksyttiin Sami Lahtiluoman esittämässä muodossa. Siirtyvän omaisuuden luettelo hyväksyttiin sellaisenaan lukuun ottamatta yhtä poikkeusta: Leirikeskuskiinteistöt halutaan pitää Polvijärven seurakunnan päätösten alla kuten tähänkin asti. Esitys käsitellään valtuustossa Polvijärven seurakunnan kirkkoneuvosto (13 ) Ehdotus: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussääntö hyväksytään siinä muodossa kuin se on kirjattu kokouskutsun liitteenä olevaan, pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laatimaan loppuraporttiin (raportin sivut 58-60). Yhtymälle siirtyvästä omaisuudesta laadittu luettelo esitetään hyväksyttäväksi kokouskutsun liitteen mukaisesti. Päätös: Ehdotuksesta poiketen siirtyvästä omaisuusluettelosta poistettiin Leiriranta 86:8 -kiinteistö, jonka esitetään jäävän jatkossakin Polvijärven seurakunnan omaisuuseräksi. Muilta osin ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tohmajärven seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi (35-36 ) kokouksessaan yksimielisesti Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön ja liitti päätökseensä omaisuusluettelon ja hyväksyi sopimuksen Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista. Erityisperusteluja ei ollut.

19 19 Tohmajärven seurakunnan kirkkovaltuusto (35-36 ) Siun seurakunta hankkeen esitys uudesta Joensuun seudun seurakuntayhtymästä (35 ) Siun seurakunta-hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan hyväksynyt pääneuvottelija Sami Lahtiluoman loppuraportin (liite 1), jossa Sami Lahtiluoma esittää seuraavaa (sivulla 41): Pääneuvottelijan esitykset - Mielestäni valmisteltu 13 seurakunnan yhtymä kannattaa perustaa. Seurakunnat ovat keskenään erikokoisia, erilaisessa taloudellisessa asemassa ja välimatkat uuden yhtymän laidasta laitaan melko pitkiä. Silti yhteinen yhtymä voisi tuoda erityisesti nyt yhtymän ulkopuolisten seurakuntien toimintaan tarvittavaa turvaa ja jatkuvuutta. - Esitän ohjausryhmän mukaisesti, että nykyiset valtuustot päättävät perussäännöstä ja omaisuusluetteloista vielä syksyn 2018 aikana. Näin uuden yhtymän olisi mahdollista aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. - Yhtymän vuoden 2020 veroprosentti on 1,55 - Joensuun nykyisen yhtymän kannalta kyseessä on perussäännön muutos, jonka päättää yhteinen kirkkovaltuusto mennessä - Seitsemän yhtymän ulkopuolisen seurakunnan kirkkoneuvostot tekevät päätökset ennen Joensuun yhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokousta, jotta saadaan todennäköisesti oikea esitys yhtymään tulevista seurakunnista. Näiden seurakuntien kaikki kirkkovaltuustot tuskin ehtivät kaikki päättää asiasta ennen Olisi kuitenkin hankkeen etu, mikäli kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkovaltuustot saisivat päätettyä oman kantansa perussääntöön ja yhtymään ennen Joensuun yhteisen kirkkovaltuuston kokousta Näin siinä kokouksessa olisi tiedossa oikea mukaan lähtevien seurakuntien lukumäärä. Kirkkoneuvoston ehdotus : Kirkkoneuvosto päätti esittää Tohmajärven seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (raportin liite 6) hyväksymistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää. Kirkkoneuvosto ei ota kantaa siihen onko kyseessä uuden yhtymän perustaminen vai nykyisen Joensuun seurakuntayhtymän laajentaminen. Kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hyväksymistä. Kirkkovaltuuston päätös ei edellytä määräenemmistöpäätöstä. Päätös: Ehdotuksen mukaisesti kirkkovaltuusto hyväksyy Joensuun seudun seurakuntayhtymän perussäännön siinä muodossa kuin se Lahtiluoman laatimassa loppuraportissa esitetään. Liite 1. Samalla kirkkovaltuusto hyväksyy seurakuntayhtymälle siirtyvän Tohmajärven seurakunnan omaisuuden luettelon. Liite 2. Sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista (36 ) Siun seurakunta-hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan hyväksynyt pääneuvottelija Sami Lahtiluoman loppuraportin (liite 1). Tämä loppuraportti edellyttää perussäännön hyväksymisen lisäksi Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista sopimuksen hyväksymistä. Kirkkoneuvoston ehdotus : Kirkkoneuvosto päätti esittää Tohmajärven seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen hyväksymistä KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää (raportin liite 7) Päätös: Ehdotuksen mukaisesti kirkkovaltuusto hyväksyy Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteet sopimuksen. Liite 3.

20 20 Kooste seurakunta- ja kirkkoneuvostojen esityksistä Seurakunta Jaa Ei SN/KN KV/YKV Päätöksen ehdollisuus Eno x Laajapohjaisuus (Kontiolahti ja Liperi mukana) Joensuu x Laajapohjaisuus (Kontiolahti ja Liperi mukana) Pielisensuu x Laajapohjaisuus (Kontiolahti ja Liperi mukana), 1 eriävä mielipide Pyhäselkä x Rantakylä x Kontiolahti ja Liperi mukana Vaara-Karjala x Ehtoja ei aseteta, perusteluja ei mainita. Heinävesi Kirkkoneuvosto kokoontuu Kitee x Hylätty äänin 7-4 Kontiolahti x Hylätty äänin 9-2 Liperi x Perusteluja ei mainita. Outokumpu x Hyväksytty äänin 6-3, yksi eriävä mielipide Polvijärvi x Hyväksytty yksimielisesti. Leirikeskus ei sisälly omaisuusluetteloon. Tohmajärvi x Hyväksytty yksimielisesti, perusteluja ei mainita. Kooste päätösten perusteluista Puolesta Hankkeen tarkoituksena on taata seurakuntien hengellinen työ ja alueellinen identiteetti; laajapohjaisella yhtymällä turvattaisiin koko uuden yhtymän alueen seurakunnallinen työ. (Eno, Joensuu, Pielisensuu) Henkilöstön näkökulmasta isompi organisaatio toisi monia mahdollisuuksia talouden, osaamisen kehittämisen ja työn järkevämmän järjestämisen näkökulmasta. Liikkuvuuden, sijaisten saamisen myötä seurakuntien toiminnan haavoittumisriski pienenee. Uusi yhtymä antaisi puitteet yhdessä tekemiselle ja yhteistyölle. Lausunnoissa todetaan, että mikään organisaatiomalli ei yksinään takaa toiminnan sujumista vaan oleellista on se, miten ihmiset toimivat ja millaiseksi työkulttuuri muodostuu. (Joensuun, Pielisensuu) Kiteellä mahdolliselle hyväksymiselle oli perusteena se, että tukena olisivat leveämmät hartiat", toiminnan odotettiin uudistuvan ja sijaisuuksien järjestämisen helpottuvan. Polvijärvellä hanketta koskevissa keskusteluissa ja päätösesitystä tehdessä yleisimmin todettiin resurssien väheneminen nyt ja tulevaisuudessa. Myönteisinä asioina nähtiin väestörekisterin siirtyminen yhteiseksi tehtäväksi, sijaisuuksien järjestämisen helpottuminen ja kiinteistövastuiden siirtyminen suuremmille "hartioille". Pielisensuussa arvioitiin, että seurakuntalaisen näkökulmasta muutos ei oletettavasti näkyisi havaittavasti. Vastaan Pyhäselän seurakuntaneuvostossa todettiin, että kiinteistöpuolen asiat ovat liian keskeneräisiä, mikä edellyttäisi lisäselvityksiä. Hankkeella ei katsottu olevan menestymismahdollisuuksia, koska hyvinvoivat seurakunnat eivät ole halukkaita yhtymän muodostamiseen. Rantakylässä katsottiin, että prosessi ei ole viimevaiheessa juurikaan edennyt. Hanketta leimaa edelleen keskeneräisyys ja realismin puute, mikä näkyy loppuraportissa. Yhtymän toteutuminen vaatisi vuosien sopeutumis- ja harjoittelujakson, jolloin aikaa ja varoja kuluisi runsaasti hallinnon kanssa painimiseen. Vaarana on, että prosessissa seurakuntien keskeinen tehtävä jää varjoon.

21 21 Pyhäselän ja Rantakylän seurakuntaneuvostot katsovat, että hankkeelle tulisi ottaa aikalisä, jona aikana seurakunnat voitaisi sopeuttaa liittymiskuntoon henkilöstömäärän ja kiinteistömassan osalta. Kontiolahden seurakunnassa todettiin Joensuun seudun seurakuntayhtymän perustaminen kokonaistaloudellisesti hyväksi ratkaisuksi. Oman seurakunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa. Siellä pohdittiin, olisivatko he valmiita vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin itsenäisenä seurakuntana vai tarvitaanko toimintaan, hallintoon sekä kiinteistöjen ja hautausmaiden hoitoon suurempia hartioita. Hinta suuremmista hartioista olisi taloudellisesti heikommassa asemassa olevien alueiden tukeminen ja siltä osin oman toiminnan sopeuttaminen. Kiteen seurakunnan kirkkoneuvoston hylkäävää kantaa perusteltiin mm. sillä, että seurakunnan talous on kunnossa, ja pääomia käytettäisiin mieluiten oman seurakunnan hyväksi. Lisäksi kirkkoneuvostossa pelätään, että palvelut seurakuntayhtymän reuna-alueelle heikkenisivät. Lisäksi keskusteluissa tuli esille pelkoja, että seurakunnan omaisuus menee yhtymälle, päätöksenteko etääntyy ja reuna-alueiden palvelut heikkenevät. Joensuun seurakuntayhtymän perustelut Päätöstä Joensuun seudun seurakuntayhtymästä tulisi arvioida ainakin solidaarisuuden, seurakunnallisen toiminnan, talouden ja seurakuntalaisen kannalta. Seurakunnallisen toiminnan lähtökohtana on, että seurakunnan tulee pystyä hoitamaan perustehtäväänsä. Seurakuntatyönantajalla tulee olla riittävä henkilöstö tehtävien hoitamiseksi. Seurakuntien on kyettävä hoitamaan kirkonkirjojenpitoon ja väestörekisteriin, hautaustoimeen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvät tehtävät. Seurakunnan perustehtävän toteutumiseksi tarvitaan toimintavarmuutta sekä kustannussäästöjä tukipalveluista, kiinteistöistä ja joustavammasta henkilöstön osaamisen hyödyntämisestä. Siun seurakunta-hankkeen tavoitteena on ollut seurakunnallisen työn turvaaminen tulevaisuudessa koko Pohjois-Karjalan alueella ja loppuraportin esityksen mukaisesti tämä toteutuisi parhaiten seurakuntayhtymärakenteella. Uuden yhtymän toteutuminen toisi merkittäviä muutoksia hallinnon ja tukipalveluiden rakenteisiin ja toimintatapoihin. Varsinaisen seurakunnallisen toiminnan ja seurakuntalaisen näkökulmasta ei tapahtuisi suuria muutoksia, seurakunnat pysyisivät itsenäisinä. Solidaarisuus Seurakunnat ovat ajautumassa taloudellisesti kovin eriarvoiseen asemaan. Jäsenmäärä pienenee ja muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu. Seurakuntien tulisi kuitenkin pystyä palvelemaan seurakuntalaisia tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Laajapohjainen seurakuntayhtymä antaisi pienille seurakunnille paremmat taloudelliset puitteet ja toimintavarmuutta paikalliseen seurakunnalliseen työhön. Kirkko on heikompien puolella ja tätä samaa arvopohjaa tulisi kirkon sisälläkin noudattaa.

22 22 Toiminnallisuus Seurakunnallisen toiminnan näkökulmasta seurakuntayhtymän laajentuminen on järkevää silloin, kun alue on maantieteellisesti yhtenäinen. Jos Liperi ja Kontiolahti jäävät yhtymästä pois, ei Polvijärven, Outokummun tai Heinäveden ole tarkoituksenmukaista lähteä rakentamaan yhteistyötä Joensuun suuntaan, vaan avun on löydyttävä lähempää. Talous Siun seurakunta hankkeessa mukana olevien seurakuntien vuoden 2017 tilinpäätösaineiston perusteella yhdenkään seurakuntatalouden taloudellinen tilanne ei tällä hetkellä näytä erityisen hyvältä. Jos nyt ei ryhdytä toimiin tilanteen korjaamiseksi, toimintaedellytysten säilyttäminen 5 10 vuoden kuluttua vaatisi kipeitä sopeuttamistoimenpiteitä. Tuloslaskelmat voivat näyttää hyviltä ja rahavarat riittäviltä, kun samaan aikaan jätetään välttämättömiä investointeja tekemättä eikä huolehdita siitä, että kiinteistöt pysyvät toimintakuntoisina. Samoin, jos investointeja rahoitetaan lainarahoituksella, kertoo se siitä, että näiden lainojen takaisinmaksu lainanhoitokuluineen tullaan rahoittamaan joko tuloveroprosenttia nostamalla tai toiminnan tasosta säästämällä. Seurakunnan todellista taloudellista tilannetta ei kerro tuloslaskelma, vaan tase, kassavirta ja jo olemassa olevat vastuut, esimerkiksi kiinteistöjen korjausvelka. Keskeinen kysymys on, sopeutetaanko taloutta yhdessä vai erikseen. Uuden yhtymän arvioidaan tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa, mitä perustellaan jäsenmäärän kehityksellä, nykyisellä taloustilanteella, tulevilla talousnäkymillä ja henkilöstön tilanteella. Kuluja on karsittava, on säästettävä sekä luovuttava tarpeettomasta. Joensuun seudun seurakuntayhtymä on tarkoituksenmukaista toteuttaa vain laajapohjaisena ratkaisuna. Uuden seurakuntayhtymän avainroolissa olisivat Joensuun seurakuntayhtymä sekä Kontiolahden ja Liperin seurakunnat. Jos nämä seurakuntataloudet päättävät vetäytyä hankkeesta, tulee seurakuntatalouksien lähteä rakentamaan tulevaisuutta omista lähtökohdistaan ja rakentamaan yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluvat solidaarisuus ja eettisesti kestävät, tulevaisuuteen katsovat ratkaisut. Muutoksen onnistuminen edellyttää luotettavaa tiedonkulkua osapuolten välillä, yhteisiä tavoitteita ja uskoa toimiviksi ymmärrettyjen ratkaisumallien ja keinojen löytymiseen sekä asianosaisten luottamusta toistensa motiiveihin ja päämääriin. Tärkein on kuitenkin seurakuntalaisen näkökulma. Tällä hankkeella pyritään varmistamaan se, että seurakuntalainen saa laadukasta palvelua myös jatkossa koko maakunnan alueella.