PIELISENSUUN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto

Transkriptio

1 1 PÖYTÄKIRJA 9/2018 Aika keskiviikko klo Paikka Pielisensuun kirkko, alasali Läsnä Reinikainen Tiina puheenjohtaja Auvinen Pekka Vuokko Makkosen varahenkilö Auvinen Päivi Karvinen Tarmo Matti Kososen varahenkilö Ketonen Pirjo Kettunen Paavo Laasonen Riitta Leppänen Pauli Paavilainen Päivi Pulkkinen Esa Pulkkinen Hilkka poistui klo :n 117 käsittelyn aikana Silventoinen Päivi Sivonen Olli saapui klo :n 117 käsittelyn aikana Sutinen Anton Väkeväinen Kari Poissa Kosonen Matti Makkonen Vuokko Lisäksi läsnä Myller Pirjo seurakuntasihteeri, pöytäkirjanpitäjä

2 2 113 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus, Tiina Reinikainen. 114 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7: 4,1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 115 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:6.2 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 6 3 mom. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Kari Väkeväinen ja Päivi Auvinen. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Päätösehdotus hyväksyttiin. 116 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus (pj.) Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin.

3 3 117 LAUSUNTO SIUN SEURAKUNTA HANKKEESTA YHTEISELLE KIRKKONEUVOSTOLLE Yhteinen kirkkoneuvosto , 107 SIUN SEURAKUNTA HANKETTA KOSKEVA LOPPURAPORTTI JA ESITYS Hankkeen tausta Piispa Jari Jolkkonen kutsui Kuopion hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöt ja kirkkoherrat pohtimaan, miten seurakuntien yhteistyötä voitaisiin edistää. Tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella piispa antoi tehtäväksi koota Joensuun rovastikunnan sekä Keski-Karjalan seurakuntien edustajat yhteen miettimään alueellista kirkollista yhteistyötä. Joensuun rovastikunnan rakenneseminaarissa päädyttiin selvittämään seurakuntien halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitykseen osallistui 13 seurakuntaa; Joensuu, Pielisensuu, Rantakylä, Pyhäselkä, Eno, Vaara-Karjala, Heinävesi, Liperi, Kontiolahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Polvijärvi. Vuoden 2017 alusta Rääkkylä liittyi Kiteeseen, ja syksyllä 2017 Outokumpu liittyi yhteistyöselvitykseen. Keväällä 2017 valmistui Matti Perälän raportti Siun seurakunta hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Syksyllä 2017 kaikki 13 seurakuntaa halusivat edelleen olla mukana jatkoselvityksessä. Seurakuntien kesken käynnistyi kartoitus yhteistyön tiivistämisestä, erilaisten seurakuntayhtymämallien toteuttamisesta sekä kirkollisten palveluiden säilyttämisestä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella. Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmä valitsi Sami Lahtiluoman pääneuvottelijaksi käynnistämään ja toteuttamaan neuvottelut uuden seurakuntayhtymän perustamiseksi ohjausryhmän asettaman aikataulun ja askelmerkkien mukaisesti. Toimeksiannon mukaan loppuraportin ( mennessä) tuli sisältää esitys uuden seurakuntayhtymän perussäännöstä ja hallintomallista sekä uuden yhtymän tasapainoista talouskehitystä varmentavat laskelmat. Selvitystyötä ja neuvotteluja ohjasi luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koottu ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista seurakunnista. Ohjausryhmän alaisuudessa toimivat seurakunnallisen toiminnan työryhmä sekä yhtymän tukipalvelutyöryhmä. Liitteenä 1 on pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laatima Siun seurakunta hankkeen loppuraportti ja esitys 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seuraavassa on tiivistelmä raportista. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Lisäksi keskusteluissa on korostunut tavoite rakenteeltaan kevyestä yhtymämallista. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilanne Henkilöstörakenne Selvitystyössä mukana olevien seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaishenkilöstöresurssit vastaavat n. 300 kokoaikaista työntekijää. Suurin henkilöstöryhmä on papisto (55), toiseksi suurin lastenohjaajat (41) sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät (41). Henkilöstön ikärakenne on uutta yhtymää ajatellen merkittävä. Uuden yhtymän aloittaessa 63 vuotta tai enemmän olisi täyttänyt 31 työntekijää eli 10 % työvoimasta. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella koko yhtymän henkilöstörakennetta, suunnata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan ja tarvittaessa jättää virkoja täyttämättä. Talous Vuonna 2017 kaikkien seurakuntien alijäämä oli yhteensä euroa. Alijäämää tekivät Kitee, Tohmajärvi ja Joensuun yhtymä. Seurakuntien veroprosentit vaihtelivat 1,45 1,80 välillä. Kuntien väestön erilaisuus tulee esille, kun tarkastellaan kirkollisveroa/jäsen. Kontiolahdella luku on ryhmän suurin; 1,5

4 veroprosentilla se kykenee keräämään enemmän/jäsen, kuin esimerkiksi Tohmajärvi 1,8 prosentilla. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat valtionrahoitusta, joka oli kaikilla yhteensä runsaat 10 % kokonaistuloista. Henkilöstökulut/verotulot vaihtelevat % välillä. Rahavarojen riittävyydessä on suuria eroja; jos kaikki tulot loppuisivat, nykyisillä menoilla seurakuntien käteisvarat riittäisivät seurakunnasta riippuen päivää nykyisellä investointitasolla. 4 Investointimenot ovat olleet kokonaisuutena melko pieniä, Kiteellä ja Tohmajärvellä ei ollut vuonna 2017 investointeja lainkaan. Seurakuntien ja yhtymän rakennuskanta tarvitsee jatkuvasti ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Rakennuksiin on investoitava koko ajan tai sitten osasta on hankkiuduttava eroon. Hautaustoimi Uudessa yhtymässä hautausmaita olisi 45. Joensuussa on iso hautausmaa, muualla paljon pieniä. Organisoinnin kannalta tämä on haaste ja etäisyydet tuovat johtamiselle omat ongelmansa. Myös käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen menee oma aikansa. On kuitenkin mahdollista saada tehokkuutta ja ammattimaisuutta hautausmaiden hallintaan ja hoitoon. Kiinteistötoimi Seurakunnilla on kaikkiaan 24 kirkkoa, 15 seurakuntataloa, 31 hautausmaarakennusta ja 13 leirikeskusta/kesäkotia. Kaikkien 13 seurakunnan kiinteistöt mukaan laskien korjausvelkaa lienee yhteensä milj. euroa (Joensuun osuus n. 31 milj. euroa). Uudella yhtymällä olisi metsää runsaat hehtaaria (Joensuun osuus 830 ha). Metsäomaisuuden hallinnan keskittäminen muutamalle osaajalle synnyttäisi synergiaetua. Uusi seurakuntayhtymä Ohjausryhmä kannattaa uudeksi yhtymänimeksi Joensuun seudun seurakuntayhtymää. Seurakuntakierros Pääneuvottelija Sami Lahtiluoma teki kevättalvella 2018 seurakuntakierroksen, jossa ilmeni, että uudesta yhtymähankkeesta oli keskusteltu seurakunnissa varsin vaihtelevasti. Osassa seurakunnista työntekijät ja luottamushenkilöt olivat koko hankkeen ajan keskustelleet aktiivisesti omista tavoitteista, tahtotilasta ja uusista mahdollisuuksista sekä uuteen suureen organisaatioon liittyvistä haasteista. Oli myös seurakuntia, joissa aiheesta ei oltu yhteisesti keskusteltu koko hankkeen kahden vuoden vireilläoloaikana. Seurakunnat eivät myöskään olleet keskenään keskustelleet yhteiseen yhtymään kuulumisesta. Seurakuntakierroksella pohdittiin yhtymään liittymistä. Joissakin seurakunnissa omaa seurakuntaa pidettiin riittävän vahvana toimiakseen itsenäisenä. Jos tilanne muuttuisi, voitaisi liittyä yhtymään myöhemmin. Valtasuhteiden muutos ja toimintojen keskittäminen Joensuuhun pelottivat. Myös metsien ja kiinteistöjen luovuttaminen yhtymälle tuntuvat vierailta ajatuksilta. Nykyisen yhtymän seurakunnissa nähtiin uudesta yhtymästä melko vähän hyötyjä itselle, kun omakin talous on tiukka. Maksajan roolia ei haluta. Osa seurakunnista koki, että rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä, sillä seurakunta ei selviä enää yksin. Jollei uusi yhtymä nyt synny, on mietittävä liitosvaihtoehtoja. Muutos nähtiin myös mahdollisuutena; nyt on hyvä aika tehdä isompi muutos. Seurakunnissa eläköidytään ja työntekijöitä vaihtuu. Uusi yhtymä voisi tuoda uusia ideoita ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea turvata seurakunnallista työtä Pohjois-Karjalassa. Yhtymän hyödyt ja haasteet Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin etuja, jotka edistäisivät seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa: Yhtymän arvioitiin tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa, vaikka tarkoittaisikin kulujen karsimista ja säästämistä. Talouden sopeuttaminen olisi kuitenkin helpompaa yhdessä kuin yksin. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu. Säästöjä voi saada myös kiinteistöistä luopumalla. Isompi organisaatio mahdollistaisi kokoaikaisia toimenkuvia liikkuvuuden kautta. Olisi mahdollisuus toimia laajemmalla alueella ja siten kehittää omaa ammattitaitoa, mikä voisi olla yksi kriteeri rekrytoinnissa. Sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla nykyistä helpompaa ja joustavampaa, myös nykyisille yhtymän seurakunnille. Pienen seurakunnan toiminnan haavoittuvuusriski pienenisi. Yhtymä

5 toisi yhteistä tekemistä, isomman työyhteisön, uusia työkavereita ja ideoita. Myös koulutuksen järjestäminen olisi taloudellisempaa. 5 Yhtymässä olevaa erityisosaamista arvostettiin (hautaus- ja kiinteistötoimi, henkilöstöhallinto, keskusrekisteri, viestintä). Yhtymä merkitsisi yhteistä päätöksentekoa ja esim. kiinteistöihin liittyvistä isommista asioista ei päätettäisi enää paikallisseurakunnassa. Päätöksen tekeminen kauempana voi joskus olla helpompaa. Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin myös haittoja, kuten pitkät välimatkat. Jotkut työntekijät pelkäsivät heittopussiksi joutumista, kun liikkuvuus lisääntyy ja työtä tehdään useassa paikassa. Uhkana nähtiin myös palvelujen katoaminen syrjäkyliltä ja toiminnan keskittäminen Joensuuhun. Koettiin, että suuri yhtymä ei pysty järjestämään samanlaisia palveluita kuin pieni seurakunta. Pelkoa esiintyi myös oman seurakunnan toiminnan vähenemisestä. Erityisesti diakoniassa pelättiin tuttuuden ja luottamuksen katoamista, jos tulee isompi yksikkö ja tutun henkilön lisäksi muitakin ihmisiä. Isossa yhtymässä talouden hallinnan nähtiin vaikeutuvan nykyisestä sekä johtotason ja byrokratian kasvavan. Uhkana nähtiin myös päätösvallan menetys ja demokraattisen päätöksenteon kaventuminen. Uuden yhtymän talous Yhtymässä talous on yhteinen. Perussäännön mukaisesti tämä tarkoittaa myös seurakuntien omaisuuden siirtymistä ja kuulumista yhtymälle, joka sitä jatkossa hoitaisi. Uuden yhtymän kannalta on vaikeaa, että osa seurakuntatalouksista on heikossa kunnossa. Toisaalta on myös vaikea nähdä, miten nämä seurakunnat pärjäävät yksin. Seurakunnissa on ryhdytty moniin toimiin talouden tasapainottamiseksi. On myyty metsää, lykätty investointeja, korotettu veroprosenttia ja jätetty virkoja täyttämättä. Ja lähdetty etsimään yhteistyötä muiden kanssa. Lähtökohtana uuden yhtymän talousarvion laatimisessa voitaneen pitää nykyisiä määrärahojen jakoosuuksia: seurakuntien osuus määrärahasta on 55 % ja yhtymän 45 %. Yhteinen seurakuntatyö huomioiden seurakunnalliseen toimintaan kohdistuu noin 2/3 toimintamäärärahoista. Henkilöstö Pääosa toiminnallisen eli hengellisen puolen työntekijöistä säilyisi seurakuntien työntekijöinä, toisin kuin talous- ja hallintohenkilöstö. Yhtymän tehtävät mainitaan kirkkolain 11 luvussa ja perussäännössä. Näiden mukaisesti talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaahenkilöstö siirtyy yhtymän palvelukseen. Talouspäälliköiden tulevat työnkuvat tulee päättää, jotta heidän asiantuntemustaan voidaan jatkossa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkkoherroille tehdyn kyselyn perusteella seuraavien 5-10 vuoden kuluessa pappien tarve seurakunnissa vähenee jäsenmäärän vähetessä. Samoin on lastenohjaajien kohdalla ikäluokkien pienentyessä ja lapsimäärän vähetessä. Diakoniatyöhön sen sijaan kohdistuu paineita erityisesti vanhusväestön kasvaessa. Talous- ja hallintopuolella osalla seurakunnista on tarvetta vähentää henkilöstöä, vaikka uusi yhtymä ei toteutuisikaan. Osa ennakoi jo uutta yhtymää ja hallintopuolen yhteisiä työntekijöitä, kuten esim. muutaman seurakunnan yhteinen seurakuntasihteeri tai seurakuntamestari. Seurakunnissa on nykyisellään tarvetta vähentää henkilöstöä yhteensä runsaalla kymmenellä henkilötyövuodella. Lisäksi on ajatuksia seurakuntien yhteisistä työntekijöistä, kun omassa seurakunnassa ei ole tarjota kokoaikaista työtehtävää. Kiinteistöihin liittyvän henkilöstön yhteistyötä hankaloittaa kysymys esimiehistä ja johtamisesta. Miten saada seurakuntien toiminta ja yhtymän palvelut kohtaamaan? Jos kiinteistöhenkilöstö (emännät ja srkmestarit/suntio) on seurakunnissa, se lisää kirkkoherran työnjohdannollista työtä, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti yhteisen työn tekemiseen seurakunnissa. Jos em. henkilöstö taas on yhtymän työntekijöitä ja sen työnjohdon alla, voi tulla koordinointiongelmia suhteessa seurakuntien työhön. Yksi ratkaisu voi olla myös kiertävät kiinteistötyöntekijät koko yhtymän alueella. Hautaustoimi Työryhmätyöskentelyssä ennakoitiin, että hautaukset tulevat lisääntymään vuoteen 2045 asti, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä. Myös tuhkausten odotetaan tulevaisuudessa lisääntyvän jokaisessa seurakunnassa, mikä merkitsee työmäärän lisääntymistä krematoriossa. Koska tuhkauksessa hautaamisen prosessi on

6 arkkuhautausta pidempi, tarvitaan toimistotyötä aiempaa enemmän. Uuden yhtymän etuna hautatoimen kannalta olisi mm. ammattimaisuus hautausmaiden hallinnossa ja hautojen hoidossa sekä parempi toimintavarmuus. Haudankaivuuta olisi mahdollista organisoida nykyistä paremmin. 6 Keskusrekisteri Nykyisissä yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on kirkkoherranvirasto, jota johtaa kirkkoherra. Seurakuntayhtymään liityttäessä kirkonkirjojenpito siirtyisi yhteiseen keskusrekisteriin, jota johtaisi keskusrekisterin johtaja. Muutos herättää kysymyksiä mm. henkilöstön asemasta ja paikallisen palvelun tulevaisuudesta. Työryhmässä on todettu, että ennen pitkää on syytä mennä keskitettyyn malliin, jossa työ tehdään samassa paikassa. Tekniikan mahdollistaessa se ei välttämättä tarkoittaisi sitä, että kaikki työntekijät ovat juuri Joensuun yhtymän nykyisessä rakennuksessa. Uuden yhtymän organisaatio Organisaation kannalta uusi yhtymä merkitsisi suurempaa muutosta nyt yhtymän ulkopuolisille seurakunnille, kuin nykyisille yhtymäseurakunnille. Seurakuntien kirkkovaltuustot lakkaisivat ja niiden sijaan tulisi seurakunnan edustus yhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa. Samoin kirkkoneuvosto muuttuisi seurakuntaneuvostoksi ja tehtävä toiminnan ja seurakunnan hengellisen perustehtävän ohjaamiseksi, talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaa-asioiden siirtyessä pääosin yhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle ja johtokunnille. Uusien seurakuntien tullessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi. Pääneuvottelijan esitykset Lahtiluoman mielestä valmisteltu 13 seurakunnan yhtymä kannattaa perustaa. Yhteinen yhtymä voisi tuoda yhtymän ulkopuolisten seurakuntien toimintaan tarvittavaa turvaa ja jatkuvuutta. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Myöhemmin on syytä arvioida, mitä etua seurakuntaliitokset toisivat. Lahtiluoma esittää ohjausryhmän mukaisesti, että nykyiset valtuustot päättävät perussäännöstä ja omaisuusluetteloista syksyn 2018 aikana. Uusi yhtymä voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Yhtymän vuoden 2020 veroprosentti on 1,55. Joensuun nykyisen yhtymän kannalta kyse on perussäännön muutoksesta, jonka päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Jos tämä toteutetaan syksyllä 2018, prosessi etenisi seuraavasti: yhteinen kirkkoneuvosto, pyytää lausunnot raportista Joensuun yhtymän kuudelta seurakunnalta uusi yhteisen kirkkoneuvoston kokous, jossa lausunnot käsitellään ja tehdään niiden pohjalta esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle. Lausunnot yhtymän seurakunnilta ja ainakin kirkkoneuvostojen päätökset hankkeen muilta seurakunnilta tiedossa mennessä yhteinen kirkkovaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä uusien seurakuntien mukaan ottamisesta ja uuden perussäännön hyväksymisestä Tieto päätöksestä Kirkkohallitukseen (alistusta ei tarvita) Seitsemän yhtymän ulkopuolisen seurakunnan kirkkoneuvostot tekevät päätösesitykset ennen Joensuun yhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokousta, jotta saadaan oikea esitys yhtymään tulevista seurakunnista. Näiden seurakuntien kaikki kirkkovaltuustot tuskin ehtivät kaikki päättää asiasta ennen Jos kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkovaltuustot saisivat päätettyä oman kantansa perussääntöön ja yhtymään ennen Joensuun yhteisen kirkkovaltuuston kokousta olisi kokouksessa tiedossa mukaan lähtevät seurakunnat. Seurakuntien päätöksissä huomioidaan, että kaikki seitsemän yhtymän ulkopuolista seurakuntaa eivät välttämättä lähde uuteen yhtymään. Näin lopullisesta perussäännöstä ei tarvitse päättää uudelleen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen päätöksiä ei tarvitse alistaa Kirkkohallitukselle, sillä kyseessä on Joensuun yhtymän laajennus (kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja ). Jos Kitee ja Tohmajärvi liittyvät Joensuun uuteen yhtymään, tarvitaan erillinen Kirkkohallituksen päätös hiippakuntasiirrosta Lääninrovastit huolehtivat syksyn prosessista tuomiokapitulien tuella ja siitä, että yhtymän perustamiseen johtavat tarpeelliset neuvottelut vielä käydään ja asiakirjat allekirjoitetaan oikeassa muodossa.

7 Ehdotus (hj.) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 7 1. merkitä Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan loppuraportin esityksineen tiedoksi ja 2. pyytää Siun seurakunta hankkeesta laaditusta pääneuvottelijan loppuraportista ja raporttiin sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi Enon, Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä. Kirkkoneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin Pielisensuun seurakuntaneuvosto , 117 LAUSUNTO SIUN SEURAKUNTA -HANKKEESTA Siun seurakunta -hankkeen päätavoitteena on turvata ja vahvistaa itsenäisten seurakuntien tekemää paikallista seurakunnallista työtä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen loppuraporttiin sisältyy konkreettinen esitys 13 seurakunnan muodostamasta seurakuntayhtymästä, jonka tarkoituksena on taata seurakuntien hengellinen työ ja alueellinen identiteetti. Seurakunnan tehtävä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2). Tähän tavoitteeseen pyritään hakemalla yhdessä toimintavarmuutta ja kustannussäästöjä tukipalveluista, kiinteistöistä ja entistä joustavammasta henkilöstön hyödyntämisestä. Siun seurakunta -hankkeen loppuraportissa on nostettu esiin uuden isomman yhtymän hyödyt ja myös haasteet erilaisten laskelmien sekä seurakunnissa ja työryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella. Keskeinen kysymys hankkeessa on se, sopeutetaanko taloutta yhdessä vai erikseen. Raportin mukaan uuden yhtymän arvioidaan tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa. Sitä voidaan perustella tarkastelemalla mm. jäsenmäärän kehitystä, nykyistä taloustilannetta, tulevia talousnäkymiä ja henkilöstön tilannetta. Laadittujen ennusteiden mukaan seurakuntin jäsenmäärä vähenee noin 1000 jäsenellä vuodessa. Tämä merkitsisi laajentuneen seurakuntayhtymän budjetissa vuositasolla noin :ta euroa. Vaikka nykyinen seurakuntayhtymä ei laajenisi, toimintaa on sopeutettava joka tapauksessa. Joensuun seurakuntayhtymässä tilannetta korjataan nyt kirkollisveron korotuksella. Talouden näkymät ja haasteet ovat kaikilla Siun seurakunta -hankkeessa mukana olevilla seurakunnilla samansuuntaiset. Niin meillä kuin muissakin seurakuntatalouksissa talouden sopeuttamista tarvitaan jatkossakin vuosittain. Kuluja on karsittava, on säästettävä sekä luovuttava tarpeettomasta. Seurakuntien ja yhtymän toiminnan kannalta välttämättömät rakennukset tarvitsevat jatkuvaa ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Nämä talouden sopeuttamistoimet ovat ainakin teoriassa toteutettavissa isommilla hartioilla hallitummin. Henkilöstön osalta isompi organisaatio toisi mukanaan monia mahdollisuuksia talouden, osaamisen ja työn entistä tarkoituksenmukaisemman järjestämisen näkökulmasta. Uusi yhtymä antaisi puitteet yhdessä tekemiselle ja yhteistyölle. Se mahdollistaisi entistä paremmin koko henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, tarvittavan erityisosaamisen ja tiedon jakamisen ja yksittäiselle työntekijälle ammattitaidon kehittämisen. Isommassa seurakuntayhtymässä on paremmat edellytykset kokoaikaisille toimenkuville liikkuvuuden kautta. Liikkuvuuden, sijaisten saamisen ja käyttämisen myötä varsinkin pienemmissä seurakunnissa toiminnan haavoittumisriski pienenee. Myös nykyisille yhtymän seurakunnille sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla aiempaa joustavampaa. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleenjärjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu ja eläköityy. Raportissa on nostettu esille myös uuteen yhtymään liittyviä haittoja, kuten pitkät välimatkat. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. On esitetty myös huoli siitä, että demokraattinen päätöksenteko kapenisi ja johtotaso ja byrokratia kasvaisivat.

8 8 Siun seurakunta -hankkeessa esitettyä uuden yhtymän perustamista on tärkeää tarkastella seurakuntalaisen näkökulma. Jo seurakuntayhtymässä mukana olevan Pielisensuun seurakunnan seurakuntalaiselle muutos tuskin näkyisi havaittavasti. Myöskään organisaation kannalta uusi yhtymä ei merkitsisi seurakunnalle suurta muutosta. Tosin uusien seurakuntien tulleessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi joissakin luottamuselimissä (esim. yhteinen kirkkoneuvosto). Mikään organisaatiomalli itsessään ei takaa sitä, että asiat sujuvat. Oleellista on se, miten ihmiset toimivat ja millaiseksi toimintakulttuuri muodostuu. Siun seurakunta -hankkeen yhtymämalliin sisältyy kuitenkin monia etuja ja hyötyjä, jotka edistäisivät hankkeen päätavoitetta eli seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa, uuden yhtymän alueella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että yhteiset hartiat ovat riittävän vahvat ja yhtymä toteutuu laajapohjaisena. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää muistaa solidaarisuus ja eettisesti kestävät, tulevaisuuteen katsovat ratkaisut. Konkreettisesti tämä merkitsisi sitä, että kaikki Siun seurakunta -hankkeessa mukana olevat 13 seurakuntaa lähtevät mukaan uuteen seurakuntayhtymään tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat hankkeessa mukana. Jos Kontiolahti ja Liperi jäisivät kokonaisuudesta pois, ei yhtymän seurakuntien sisällä olisi edellytyksiä rakentaa toimivia yhteistyömalleja tai -verkostoja. Ehdotus (pj.) 1. Seurakuntaneuvosto keskustelee ja antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Siun seurakunta -hankkeen pääneuvottelijan loppuraportista ja siihen sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi (liite 1). 2. Pielisensuun seurakuntaneuvosto hyväksyy Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmän esityksen sillä edellytyksellä, että uusi seurakuntayhtymä toteutuu laajapohjaisena tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat mukana hankkeessa. Pielisensuun seurakuntaneuvosto pitää tärkeänä, että laajapohjaisella yhtymällä turvataan koko uuden yhtymän alueen seurakunnallinen työ. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. Kari Väkeväinen esitti päätösehdotuksen hylkäämistä. Esitys raukesi kannattamattomana. Väkeväinen jätti asiasta eriävän mielipiteen (liite 2).

9 9 118 DIAKONIAN VIRANSIJAISUUDEN TÄYTTÄMINEN Kokouksessaan seurakuntaneuvosto myönsi diakonian viranhaltija Anne Dahlgrenille palkatonta virkavapautta ajalle ( 107). Anne Dahlgrenille on myönnetty palkatonta virkavapautta aiemmin seuraavasti: ( , 112) ja ( , 50). Lähihoitaja Jenni Kolehmainen on hoitanut diakonian viransijaisuutta alkaen. Diakonian sijausuustarpeen jatkuessa saakka Jenni Kolehmainen on ilmoittanut olevansa käytettävissä diakonin viransijaisena tänä aikana. Henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos siitä erikseen säädetään tai työnantaja perustellusta syystä yksittäistapauksessa niin päättää. Papin virkaan voidaan antaa viranhoitomääräys vain papille ja lehtorin virkaan vain lehtorille. KL 6:14.2 Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto 1. ottaa lähihoitaja Jenni Kolehmaisen hoitamaan diakonin viransijaisuutta ajalle toteaa, että diakonin palkkaus on vaativuusryhmä 501 mukainen kokonaispalkka virkaan vaadittavasta kelpoisuuden puuttumisesta johtuen 3. määrää virkapaikaksi Hukanhaudan seurakuntatalon. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. 119 ILMOITUSASIAT Ilmoitusasioita ei ollut. 120 MUUT ASIAT Keskusteltiin papiston virkatilanteesta.

10 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18. KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja TIINA REINIKAINEN Tiina Reinikainen Pöytäkirjanpitäjä PIRJO MYLLER Pirjo Myller Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Joensuussa KARI VÄKEVÄINEN Kari Väkeväinen PÄIVI AUVINEN Päivi Auvinen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Pielisensuun kirkolla ajalla seurakunnantoimiston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu Pielisensuun seurakunnan ilmoitustaululla ajalla Joensuussa / 2018 Pirjo Myller seurakuntasihteeri

11 11 Pielisensuun seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Seurakuntaneuvosto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: , Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälä: 118 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaati musviranom ainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Pielisensuun seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Huvilakatu 8 b, Joensuu Postiosoite: Huvilakatu 8 b, Joensuu Sähköposti: pielisensuun.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälä Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaati muksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat)

12 12 HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Käyntiosoite: Huvilakatu 8 b, Joensuu Postiosoite: Huvilakatu 8 b, Joensuu Sähköposti: pielisensuun.seurakunta@evl.fi Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoik aisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomaine n ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: - Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: - Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Valitusaika 30 päivää Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, Kuopio kuopio.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: - PL 210 (Eteläranta 8), Helsinki Faksi: (09) Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: - PL 29 (Meritullinkatu 10), Valtioneuvosto Faksi: (09) (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää 30 päivää

13 13 Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Valitusaika 14 päivää Osoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Faksi: Sähköpostiosoite: Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Muutoksenh akuajan laskeminen Valituskirjel mä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiaki rjojen toimittamine n Oikeudenkäyntimaksu Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus- ja käyttöoikeusurakat). Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa euroa, jollei lain 5, 7 tai 8 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.