KONTIOLAHDEN MUUT OSANOTTAJAT. Luukkainen Soile, talouspäällikkö, sihteeri Jukka Reinikainen, kirkkoherra KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2018 SEURAKUNTA Kirkkovaltuusto KOKOUSAIKA Tiistaina klo KOKOUSPAIKKA Lehmon seurakuntakoti, Lydia sali JÄSENET Harinen Jertta pj x Tukiainen Markku varapj x Arveli Eila jäsen x Haanranta Pertti jäsen x Hiltunen Mika jäsen - Taimi Auvinen Hirvonen Urpo jäsen x Hyvärinen Kristiina jäsen - Irma Riekkinen Jumppanen Pekka jäsen x Kauppinen Marja jäsen x Kontkanen Sari jäsen - Kuusela- Hurskainen Minna jäsen x Lappalainen Pirkko jäsen x Möntti Pirkko jäsen x Nuutinen Toini jäsen x Parkkonen Anneli jäsen x Pitkänen Teppo jäsen x Pottonen Sari jäsen x Poutanen Tuula jäsen x Puustinen Anja jäsen x Raassina Pasi jäsen x Riihiilä Anna-Liisa jäsen - Romppanen Anne jäsen x Sarkkinen Eila jäsen x Siippola Jari jäsen - saapui klo Sivonen Miitri jäsen - Pekka Kettunen Tikkanen Mauri jäsen x Tolvanen Kirsti jäsen x 72 MUUT OSANOTTAJAT KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Luukkainen Soile, talouspäällikkö, sihteeri Jukka Reinikainen, kirkkoherra 40 ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA 41

2 73 PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUKSET JERTTA HARINEN Jertta Harinen Puheenjohtaja SOILE LUUKKAINEN Soile Luukkainen sihteeri PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkistusaika: TEPPO PITKÄNEN Teppo Pitkänen PEKKA KETTUNEN Pekka Kettunen NÄHTÄVILLÄOLO AIKA JA PAIKKA: Kirkkoherranvirastossa Os. Kylmäojantie 57, Lehmo TODISTAA Ilmoitustaulun hoitaja

3 Kirkkovaltuusto KOKOUSKUTSU 74 Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään Lehmon seurakuntakodilla, Kylmäojantie 57 Tiistaina klo kahvit klo Kirkkovaltuuston kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 39 Kokouksen avaus 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 41 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 42 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 43 Siun seurakunta hankkeen esitys uudesta Joensuun seudun seurakuntayhtymästä 44 Sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista 45 Osavuosikatsaus Lisätalousarvio Tontin vuokraus 48 Työalajohtokuntien johtosääntö 49 Muut asiat 50 Tiedoksi seurakuntavaalit 2018 tulokset 51 Ilmoitusasiat 52 Kokouksen päätös Kontiolahdessa JERTTA HARINEN Jertta Harinen puheenjohtaja Pöytäkirja sellaisesta toimielimen tai viranhaltijan päätöksestä, josta seurakunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen, on pidettävä siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten, kuin siitä on seurakunnan tai seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu (KL 25 luku 3 1 mom.). Pöytäkirja tai päätös on pidettävä yleisesti nähtävänä vähintään oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (KL 25 luku 3 4 mom.). Pöytäkirja on ollut nähtävänä kirkkoherranvirastossa 30 pv

4 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu Kokouksen avaus Kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus (kirkkovaltuuston työjärjestys 3 ). Kirkkovaltuuston kokouksen avaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja KJ 8: 5 1 mom. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Pidettiin alkuhartaus, veisattiin virsi 581. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta. 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 3 perusteella pidetään nimenhuuto. Kun nimenhuuto on toimitettu, valtuuston on todettava, onko kokous laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Valtuutetut istuvat puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä (kirkkovaltuuston työjärjestys 6 ). Kutsun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen antaa kirkkoneuvoston puheenjohtaja (kirkkojärjestys 8 luku 5 1 mom.). Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta (kirkkojärjestys 8 luku 5 2 mom.). Esityslista liitteineen ja muut mahdolliset asiakirjat on, jolleivät erityiset syyt ole esteenä, toimitettava valtuutetuille vähintään kolme päivää ennen valtuuston kokousta (kirkkovaltuuston työjärjestys 8 ). Kutsu ja asialista on lähetetty valtuutetuille Kokouksesta on ilmoitettu seurakunnan ilmoitustaululla Esityslista on lähetetty valtuutetuille Kirkkolain 7 luvun 4 mukaan seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kirkkolain 7 luvun 6 mukaan kirkkovaltuuston kokoukset ovat julkisia. Puheenjohtajan esitys: Pidetään nimenhuuto. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kirkkovaltuuston päätös: Poissa olivat Mika Hiltunen (sijalla Taimi Auvinen), Kristiina Hyvärinen (Irma Riekkinen), Sari Kontkanen, Anna- Liisa Riihiilä, Jari Siippola, Miitri Sivonen (Pekka Kettunen). Paikalla oli 21 varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

5 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu Pöytäkirjantarkastus, nähtävillä pitäminen ja siitä ilmoittaminen Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa (KJ 7 luku 6 ). Kirkkovaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina (kirkkovaltuuston työjärjestys 4 ). Valtuusto voi erikseen päättä, että pöytäkirja tai sen osa tarkastetaan heti. Kirkkolain 25 luvun 3 :n mukaan kirkkovaltuuston päätökset on saatettava seurakunnan jäsenille yleisesti tiedoksi panemalla päätökset tai ilmoitus niistä julki seurakunnan ilmoitustaululle, elleivät asiat ole lain mukaan salassa pidettäviä. Pöytäkirja tai ilmoitus siitä on oltava nähtävillä koko muutoksen-hakuajan. Oikaisuvaatimusaika on 14 päivää, valitusaika 30 päivää. Puheenjohtajan esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat myös ääntenlaskijoina. Todetaan, että kirkkovaltuuston pöytäkirja on nähtävillä ja nähtävillä olosta on ilmoitettu ilmoitustaululla. Käsittely: Jari Siippola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo Kirkkovaltuuston päätös: Pöytäkirjantarkastajina ja tarvittaessa ääntenlaskijoina Teppo Pitkänen ja Pekka Kettunen. Todettiin, että kirkkovaltuuston pöytäkirja on nähtävillä ja nähtävillä olosta on ilmoitettu ilmoitustaululla. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta.

6 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu Työjärjestyksen hyväksyminen Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 9 mukaan asiat otetaan esityslistalle puheenjohtajan määräämään järjestykseen ja käsitellään, jollei valtuusto toisin päätä, esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Puheenjohtajan esitys: Kokouksen asialista hyväksytään työjärjestykseksi. Kirkkovaltuuston päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa siitä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta

7 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu Siun seurakunta hankkeen esitys uudesta Joensuun seudun seurakuntayhtymästä Valmistelija kirkkoherra Jukka Reinikainen puh Kirkkoneuvosto Liitteet: Siun seurakunta raportti n:o 1, Henkilöstön palaute liite n:o 2, Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön liite n:o 3, siirtyvästä omaisuudesta tehty luettelo liite n:o 4 Hankkeen tausta Piispa Jari Jolkkonen kutsui Kuopion hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöt ja kirkkoherrat pohtimaan, miten seurakuntien yhteistyötä voitaisiin edistää. Tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella piispa antoi tehtäväksi koota Joensuun rovastikunnan sekä Keski-Karjalan seurakuntien edustajat yhteen miettimään alueellista kirkollista yhteistyötä. Joensuun rovastikunnan rakenneseminaarissa päädyttiin selvittämään seurakuntien halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Pohjois- Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitykseen osallistui 13 seurakuntaa; Joensuu, Pielisensuu, Rantakylä, Pyhäselkä, Eno, Vaara-Karjala, Heinävesi, Liperi, Kontiolahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Polvijärvi. Vuoden 2017 alusta Rääkkylä liittyi Kiteeseen, ja syksyllä 2017 Outokumpu liittyi yhteistyöselvitykseen. Keväällä 2017 valmistui Matti Perälän raportti Siun seurakunta hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Syksyllä 2017 kaikki 13 seurakuntaa halusivat edelleen olla mukana jatkoselvityksessä. Seurakuntien kesken käynnistyi kartoitus yhteistyön tiivistämisestä, erilaisten seurakuntayhtymämallien toteuttamisesta sekä kirkollisten palveluiden säilyttämisestä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella. Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmä valitsi Sami Lahtiluoman pääneuvottelijaksi käynnistämään ja toteuttamaan neuvottelut uuden seurakuntayhtymän perustamiseksi ohjausryhmän asettaman aikataulun ja askelmerkkien mukaisesti. Toimeksiannon mukaan loppuraportin ( mennessä) tuli sisältää esitys uuden seurakuntayhtymän perussäännöstä ja hallintomallista sekä uuden yhtymän tasapainoista talouskehitystä varmentavat laskelmat. Selvitystyötä ja neuvotteluja ohjasi luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koottu ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista seurakunnista. Ohjausryhmän alaisuudessa toimivat seurakunnallisen toiminnan työryhmä sekä yhtymän tukipalvelutyöryhmä. Liitteenä 7 on pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laatima Siun seurakunta hankkeen loppuraportti ja esitys 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seuraavassa on tiivistelmä raportista.

8 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 79 Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Lisäksi keskusteluissa on korostunut tavoite rakenteeltaan kevyestä yhtymämallista. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilanne Henkilöstörakenne Selvitystyössä mukana olevien seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaishenkilöstöresurssit vastaavat n. 300 kokoaikaista työntekijää. Suurin henkilöstöryhmä on papisto (55), toiseksi suurin lastenohjaajat (41) sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät (41). Henkilöstön ikärakenne on uutta yhtymää ajatellen merkittävä. Uuden yhtymän aloittaessa 63 vuotta tai enemmän olisi täyttänyt 31 työntekijää eli 10 % työvoimasta. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella koko yhtymän henkilöstörakennetta, suunnata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan ja tarvittaessa jättää virkoja täyttämättä. Talous Vuonna 2017 kaikkien seurakuntien alijäämä oli yhteensä euroa. Alijäämää tekivät Kitee, Tohmajärvi ja Joensuun yhtymä. Seurakuntien veroprosentit vaihtelivat 1,45 1,80 välillä. Kuntien väestön erilaisuus tulee esille, kun tarkastellaan kirkollisveroa/jäsen. Kontiolahdella luku on ryhmän suurin; 1,5 veroprosentilla se kykenee keräämään enemmän/jäsen, kuin esimerkiksi Tohmajärvi 1,8 prosentilla. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat valtionrahoitusta, joka oli kaikilla yhteensä runsaat 10 % kokonaistuloista. Henkilöstökulut/verotulot vaihtelevat % välillä. Rahavarojen riittävyydessä on suuria eroja; jos kaikki tulot loppuisivat, nykyisillä menoilla seurakuntien käteisvarat riittäisivät seurakunnasta riippuen päivää nykyisellä investointitasolla. Investointimenot ovat olleet kokonaisuutena melko pieniä, Kiteellä ja Tohmajärvellä ei ollut vuonna 2017 investointeja lainkaan. Seurakuntien ja yhtymän rakennuskanta tarvitsee jatkuvasti ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Rakennuksiin on investoitava koko ajan tai sitten osasta on hankkiuduttava eroon. Hautaustoimi Uudessa yhtymässä hautausmaita olisi 45. Joensuussa on iso hautausmaa, muualla paljon pieniä. Organisoinnin kannalta tämä on haaste ja etäisyydet tuovat johtamiselle omat ongelmansa. Myös käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen menee oma aikansa. On kuitenkin mahdollista saada tehokkuutta ja ammattimaisuutta hautausmaiden hallintaan ja hoitoon.

9 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 80 Kiinteistötoimi Seurakunnilla on kaikkiaan 24 kirkkoa, 15 seurakuntataloa, 31 hautausmaarakennusta ja 13 leirikeskusta/kesäkotia. Kaikkien 13 seurakunnan kiinteistöt mukaan laskien korjausvelkaa lienee yhteensä milj. euroa (Joensuun osuus n. 31 milj. euroa). Uudella yhtymällä olisi metsää runsaat hehtaaria (Joensuun osuus 830 ha). Metsäomaisuuden hallinnan keskittäminen muutamalle osaajalle synnyttäisi synergiaetua. Uusi seurakuntayhtymä Ohjausryhmä kannattaa uudeksi yhtymänimeksi Joensuun seudun seurakuntayhtymää. Seurakuntakierros Pääneuvottelija Sami Lahtiluoma teki kevättalvella 2018 seurakuntakierroksen, jossa ilmeni, että uudesta yhtymähankkeesta oli keskusteltu seurakunnissa varsin vaihtelevasti. Osassa seurakunnista työntekijät ja luottamushenkilöt olivat koko hankkeen ajan keskustelleet aktiivisesti omista tavoitteista, tahtotilasta ja uusista mahdollisuuksista sekä uuteen suureen organisaatioon liittyvistä haasteista. Oli myös seurakuntia, joissa aiheesta ei oltu yhteisesti keskusteltu koko hankkeen kahden vuoden vireilläoloaikana. Seurakunnat eivät myöskään olleet keskenään keskustelleet yhteiseen yhtymään kuulumisesta. Seurakuntakierroksella pohdittiin yhtymään liittymistä. Joissakin seurakunnissa omaa seurakuntaa pidettiin riittävän vahvana toimiakseen itsenäisenä. Jos tilanne muuttuisi, voitaisi liittyä yhtymään myöhemmin. Valtasuhteiden muutos ja toimintojen keskittäminen Joensuuhun pelottivat. Myös metsien ja kiinteistöjen luovuttaminen yhtymälle tuntuvat vierailta ajatuksilta. Nykyisen yhtymän seurakunnissa nähtiin uudesta yhtymästä melko vähän hyötyjä itselle, kun omakin talous on tiukka. Maksajan roolia ei haluta. Osa seurakunnista koki, että rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä, sillä seurakunta ei selviä enää yksin. Jollei uusi yhtymä nyt synny, on mietittävä liitosvaihtoehtoja. Muutos nähtiin myös mahdollisuutena; Nyt on hyvä aika tehdä isompi muutos. Seurakunnissa eläköidytään ja työntekijöitä vaihtuu. Uusi yhtymä voisi tuoda uusia ideoita ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea turvata seurakunnallista työtä Pohjois- Karjalassa. Yhtymän hyödyt ja haasteet Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin etuja, jotka edistäisivät seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa: Yhtymän arvioitiin tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa, vaikka tarkoittaisikin kulujen karsimista ja säästämistä. Talouden sopeuttaminen olisi kuitenkin helpompaa yhdessä kuin yksin. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu. Säästöjä voi saada myös kiinteistöistä luopumalla.

10 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 81 Isompi organisaatio mahdollistaisi kokoaikaisia toimenkuvia liikkuvuuden kautta. Olisi mahdollisuus toimia laajemmalla alueella ja siten kehittää omaa ammattitaitoa, mikä voisi olla yksi kriteeri rekrytoinnissa. Sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla nykyistä helpompaa ja joustavampaa, myös nykyisille yhtymän seurakunnille. Pienen seurakunnan toiminnan haavoittuvuusriski pienenisi. Yhtymä toisi yhteistä tekemistä, isomman työyhteisön, uusia työkavereita ja ideoita. Myös koulutuksen järjestäminen olisi taloudellisempaa. Yhtymässä olevaa erityisosaamista arvostettiin (hautaus- ja kiinteistötoimi, henkilöstöhallinto, keskusrekisteri, viestintä). Yhtymä merkitsisi yhteistä päätöksentekoa ja esim. kiinteistöihin liittyvistä isommista asioista ei päätettäisi enää paikallisseurakunnassa. Päätöksen tekeminen kauempana voi joskus olla helpompaa. Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin myös haittoja, kuten pitkät välimatkat. Jotkut työntekijät pelkäsivät heittopussiksi joutumista, kun liikkuvuus lisääntyy ja työtä tehdään useassa paikassa. Uhkana nähtiin myös palvelujen katoaminen syrjäkyliltä ja toiminnan keskittäminen Joensuuhun. Koettiin, että suuri yhtymä ei pysty järjestämään samanlaisia palveluita kuin pieni seurakunta. Pelkoa esiintyi myös oman seurakunnan toiminnan vähenemisestä. Erityisesti diakoniassa pelättiin tuttuuden ja luottamuksen katoamista, jos tulee isompi yksikkö ja tutun henkilön lisäksi muitakin ihmisiä. Isossa yhtymässä talouden hallinnan nähtiin vaikeutuvan nykyisestä sekä johtotason ja byrokratian kasvavan. Uhkana nähtiin myös päätösvallan menetys ja demokraattisen päätöksenteon kaventuminen. Uuden yhtymän talous Yhtymässä talous on yhteinen. Perussäännön mukaisesti tämä tarkoittaa myös seurakuntien omaisuuden siirtymistä ja kuulumista yhtymälle, joka sitä jatkossa hoitaisi. Uuden yhtymän kannalta on vaikeaa, että osa seurakuntatalouksista on heikossa kunnossa. Toisaalta on myös vaikea nähdä, miten nämä seurakunnat pärjäävät yksin. Seurakunnissa on ryhdytty moniin toimiin talouden tasapainottamiseksi. On myyty metsää, lykätty investointeja, korotettu veroprosenttia ja jätetty virkoja täyttämättä. Ja lähdetty etsimään yhteistyötä muiden kanssa. Lähtökohtana uuden yhtymän talousarvion laatimisessa voitaneen pitää nykyisiä määrärahojen jako-osuuksia: seurakuntien osuus määrärahasta on 55 % ja yhtymän 45 %. Yhteinen seurakuntatyö huomioiden seurakunnalliseen toimintaan kohdistuu noin 2/3 toimintamäärärahoista.

11 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 82 Henkilöstö Pääosa toiminnallisen eli hengellisen puolen työntekijöistä säilyisi seurakuntien työntekijöinä, toisin kuin talous- ja hallintohenkilöstö. Yhtymän tehtävät mainitaan kirkkolain 11 luvussa ja perussäännössä. Näiden mukaisesti talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaahenkilöstö siirtyy yhtymän palvelukseen. Talouspäälliköiden tulevat työnkuvat tulee päättää, jotta heidän asiantuntemustaan voidaan jatkossa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkkoherroille tehdyn kyselyn perusteella seuraavien 5-10 vuoden kuluessa pappien tarve seurakunnissa vähenee jäsenmäärän vähetessä. Samoin on lastenohjaajien kohdalla ikäluokkien pienentyessä ja lapsimäärän vähetessä. Diakoniatyöhön sen sijaan kohdistuu paineita erityisesti vanhusväestön kasvaessa. Talous- ja hallintopuolella osalla seurakunnista on tarvetta vähentää henkilöstöä, vaikka uusi yhtymä ei toteutuisikaan. Osa ennakoi jo uutta yhtymää ja hallintopuolen yhteisiä työntekijöitä, kuten esim. muutaman seurakunnan yhteinen seurakuntasihteeri tai seurakuntamestari. Seurakunnissa on nykyisellään tarvetta vähentää henkilöstöä yhteensä runsaalla kymmenellä henkilötyövuodella. Lisäksi on ajatuksia seurakuntien yhteisistä työntekijöistä, kun omassa seurakunnassa ei ole tarjota kokoaikaista työtehtävää. Kiinteistöihin liittyvän henkilöstön yhteistyötä hankaloittaa kysymys esimiehistä ja johtamisesta. Miten saada seurakuntien toiminta ja yhtymän palvelut kohtaamaan? Jos kiinteistöhenkilöstö (emännät ja srkmestarit/suntio) on seurakunnissa, se lisää kirkkoherran työnjohdannollista työtä, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti yhteisen työn tekemiseen seurakunnissa. Jos em. henkilöstö taas on yhtymän työntekijöitä ja sen työnjohdon alla, voi tulla koordinointiongelmia suhteessa seurakuntien työhön. Yksi ratkaisu voi olla myös kiertävät kiinteistötyöntekijät koko yhtymän alueella. Hautaustoimi Työryhmätyöskentelyssä ennakoitiin, että hautaukset tulevat lisääntymään vuoteen 2045 asti, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä. Myös tuhkausten odotetaan tulevaisuudessa lisääntyvän jokaisessa seurakunnassa, mikä merkitsee työmäärän lisääntymistä krematoriossa. Koska tuhkauksessa hautaamisen prosessi on arkkuhautausta pidempi, tarvitaan toimistotyötä aiempaa enemmän. Uuden yhtymän etuna hautatoimen kannalta olisi mm. ammattimaisuus hautausmaiden hallinnossa ja hautojen hoidossa sekä parempi toimintavarmuus. Haudankaivuuta olisi mahdollista organisoida nykyistä paremmin.

12 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 83 Keskusrekisteri Nykyisissä yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on kirkkoherranvirasto, jota johtaa kirkkoherra. Seurakuntayhtymään liityttäessä kirkonkirjojenpito siirtyisi yhteiseen keskusrekisteriin, jota johtaisi keskusrekisterin johtaja. Muutos herättää kysymyksiä mm. henkilöstön asemasta ja paikallisen palvelun tulevaisuudesta. Työryhmässä on todettu, että ennen pitkää on syytä mennä keskitettyyn malliin, jossa työ tehdään samassa paikassa. Tekniikan mahdollistaessa se ei välttämättä tarkoittaisi sitä, että kaikki työntekijät ovat juuri Joensuun yhtymän nykyisessä rakennuksessa. Uuden yhtymän organisaatio Organisaation kannalta uusi yhtymä merkitsisi suurempaa muutosta nyt yhtymän ulkopuolisille seurakunnille, kuin nykyisille yhtymäseurakunnille. Seurakuntien kirkkovaltuustot lakkaisivat ja niiden sijaan tulisi seurakunnan edustus yhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa. Samoin kirkkoneuvosto muuttuisi seurakuntaneuvostoksi ja tehtävä toiminnan ja seurakunnan hengellisen perustehtävän ohjaamiseksi, talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaa-asioiden siirtyessä pääosin yhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle ja johtokunnille. Uusien seurakuntien tullessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi. Pääneuvottelijan esitykset Lahtiluoman mielestä valmisteltu 13 seurakunnan yhtymä kannattaa perustaa. Yhteinen yhtymä voisi tuoda yhtymän ulkopuolisten seurakuntien toimintaan tarvittavaa turvaa ja jatkuvuutta. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Myöhemmin on syytä arvioida, mitä etua seurakuntaliitokset toisivat. Lahtiluoma esittää ohjausryhmän mukaisesti, että nykyiset valtuustot päättävät perussäännöstä ja omaisuusluetteloista syksyn 2018 aikana. Uusi yhtymä voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Yhtymän vuoden 2020 veroprosentti on 1,55 Joensuun nykyisen yhtymän kannalta kyse on perussäännön muutoksesta, jonka päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Jos tämä toteutetaan syksyllä 2018, prosessi etenisi seuraavasti: yhteinen kirkkoneuvosto, pyytää lausunnot raportista Joensuun yhtymän kuudelta seurakunnalta uusi yhteisen kirkkoneuvoston kokous, jossa lausunnot käsitellään ja tehdään niiden pohjalta esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle. Lausunnot yhtymän seurakunnilta ja ainakin kirkkoneuvostojen päätökset hankkeen muilta seurakunnilta tiedossa mennessä yhteinen kirkkovaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä uusien seurakuntien mukaan ottamisesta ja uuden perussäännön hyväksymisestä Tieto päätöksestä Kirkkohallitukseen (alistusta ei tarvita)

13 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 84 Seitsemän yhtymän ulkopuolisen seurakunnan kirkkoneuvostot tekevät päätösesitykset ennen Joensuun yhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokousta, jotta saadaan oikea esitys yhtymään tulevista seurakunnista. Näiden seurakuntien kaikki kirkkovaltuustot tuskin ehtivät kaikki päättää asiasta ennen Jos kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkovaltuustot saisivat päätettyä oman kantansa perussääntöön ja yhtymään ennen Joensuun yhteisen kirkkovaltuuston kokousta olisi kokouksessa tiedossa mukaan lähtevät seurakunnat. Seurakuntien päätöksissä huomioidaan, että kaikki seitsemän yhtymän ulkopuolista seurakuntaa eivät välttämättä lähde uuteen yhtymään. Näin lopullisesta perussäännöstä ei tarvitse päättää uudelleen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen päätöksiä ei tarvitse alistaa Kirkkohallitukselle, sillä kyseessä on Joensuun yhtymän laajennus (kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja ). Jos Kitee ja Tohmajärvi liittyvät Joensuun uuteen yhtymään, tarvitaan erillinen Kirkkohallituksen päätös hiippakuntasiirrosta Lääninrovastit huolehtivat syksyn prosessista tuomiokapitulien tuella ja siitä, että yhtymän perustamiseen johtavat tarpeelliset neuvottelut vielä käydään ja asiakirjat allekirjoitetaan oikeassa muodossa. Kontiolahden seurakunta Kontiolahden kirkkoneuvoston päätti kirkkoneuvoston kokouksessa, että Kontiolahden seurakunta jatkaa neuvotteluja Siun seurakunta hankkeen kanssa uuden seurakuntayhtymän perustamisesta tai muusta yhteistyöstä. Myönteinen vastaus mahdollisti Kontiolahden seurakunnan pääsyn mukaan neuvotteluihin, joissa ovat mukana niin luottamushenkilöt kuin työntekijätkin. Kontiolahden seurakunnan edustajina ovat olleet Ohjausryhmässä luottamushenkilö Mauri Tikkanan ja varajäsenenä talouspäällikkö Soile Luukkainen. Monia eri työntekijöitä ja luottamushenkilöitä on ollut mukana Siun seurakuntayhtymän keskustelu ja infoilloissa Joensuussa. Kontiolahden seurakunnan info- ja keskustelutilaisuudet Siun seurakunta keskusteluilta oli Matti Perälän johdolla oli Kontiolahdessa ke Lisäksi Matti Perälä on käynyt Kontiolahden seurakunnan työtekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa neuvotteluja koko hankkeen alusta lähtien mm piispan visitaation yhteydessä keskustutilaisuus työntekijöille ja luottamushenkilöille. Päänevottelija Sami Lahtiluoma kävi pitämässä keskustelu- ja infotilaisuuden sekä luottamushenkilöille ja työntekijöille.

14 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 85 Tietoa hankkeesta on jaettu työntekijöille ja luottamushenkilöille jakamalla Ohjausryhmän materiaalia sekä ohjeistamalla siunseurakunta.fi sivuston käyttöön. Yhteistyöhankkeesta on jatkuvasti tiedotettu seurakuntalaisia Kirkkotie lehdessä sekä muissa julkaisuissa olleilla lehtijutuilla. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt asiaa ja antanut seuraavan lausunnon. Yhteistyötoimikunnan lausunto: Ennen mahdollisten neuvottelujen aloittamista tulisi käydä työyhteisöjen kuulemiset yhteistoimintamenettelyn hengessä. Tavoite seurakunta elämän turvaamiseksi Joensuun seudulla on kannatettava. Tehty selvitys ei kuitenkaan vastaa kysymykseen keinoista. Kontiolahden seurakunnan neuvottelutavoitteiden määrittely on tärkeää. Neuvottelutavoitteiden määrittelyyn tarvitaan laajat selvitykset eri alueilta. Ehdotettu neuvotteluaikataulu on liian tiukka. Työntekijöille yhtymä voi tarjota työterveyshuollossa ja työhyvinvoinnissa hyvää palvelua. Neuvotteluissa tulisi huomioida kirkkolaki ja kirkkojärjestyksen määräykset ja selvitystä tulisi arvioida siltä kannalta mm. toimivaltakysymykset. Sami Lahtiluoman loppuraporttia YTT on käsitellyt asiaa pidetyssä kokouksessa. YTT:n lausunto valmistuu Seurakunnan työntekijät arvioivat loppuraporttia ke Hirvirannassa pidetyssä työneuvottelussa (LIITE 8) Valmistelija: Soile Luukkainen, talouspäällikkö puh Kontiolahden seurakunnan talous Joensuun seudun seurakuntayhtymän perustaminen on kokonaistaloudellisesti hyvä ratkaisu. Kontiolahden seurakunnalle se tarkoittaa heikommassa asemassa olevien seurakuntien tukemista taloudellisesti. Nykyisessä Joensuun seurakuntayhtymässä seurakunnat saavat määrärahan, joka määräytyy perusosan lisäksi jäsenmäärän perusteella. Määrärahaan sisältyy kustannukset, jotka jäisivät seurakunnan vastattavaksi yhtymässä. Näitä kuluja ovat seurakunnallisen toiminnan kulut mm. jumalanpalvelukset, musiikki, kasvatustyö ja diakonia sekä lähetys. Lisäksi määrärahalla katetaan seurakuntasihteeri eli seurakuntatoimisto ja seurakuntaneuvoston kulut. Yhtymässä määrärahan tulee riittää myös sisäisten erien kattamiseen leirikeskuksen osalta.

15 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 86 Talouspäälliköt ovat saaneet ohjeet laskea vertailutiedot vuoden 2017 talousarviomäärärahojen mukaisesti. Kontiolahden seurakunnan talousarvioon v laskettuna voidaan arvioida, että sopeuttamistarvetta talousarviopohjaisella laskennalla olisi noin euroa. Toisaalta jos verrataan tilinpäätöksessä toteutuneita lukuja olisi sopeuttamistarve vain noin euroa. Suuri ero talousarvion ja toteuman välillä vuonna 2017 johtuu määrärahaan kuuluvien työmuotojen budjetti säästöillä, joita on yhteensä noin euroa. Sopeutuminen yhtymän määrärahaan olisi Kontiolahdelta osallistumista seurakuntatyön mahdollistamiseen heikommassa taloudellisessa asemassa olevien alueiden hyväksi. Sisäisten erien osalta voidaan myös esittää kysymys siitä, onko sisäisten erien huomioiminen niin kutsutussa määräraharaamissa hyvä tapa huomioida seurakuntien erilainen toiminta, jäsenrakenne ja toimintakulttuuri. Seurakunnan taloudellinen tilanne on vakaa, mikäli tulevien vuosien kehityksessä ei tapahdu radikaalia muutosta pystymme sopeuttamaan toiminnan ja resurssit tasapainoisesti. Siun seurakunta raportin perusteella voi päätellä, että olemme seurakuntana hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Haasteita tuleville vuosille tuo seurakuntakeskuksen rakentaminen ja tulevat investoinnit mm. Hirvirannan leirikeskuksessa. Resurssien määrän ja seurakuntalaisten tarpeiden tulisi kohdata kestävällä tavalla myös tulevien vuosien aikana mikäli seurakunta jatkaa toimintaa itsenäisenä. Taloudellisesta tulevaisuudesta kymmenen vuoden päähän voidaan luoda skenaarioita. Parhaimmassa tapauksessa Kontiolahden kunta ja seurakunta jatkavat kasvua. Seurakunnan jäsenmäärä kasvaa ja verotulot kehittyvät suotuisasti. Uhka skenaariossa ongelmia voisivat tuottaa harvaan asuttujen alueiden tyhjeneminen eli kaupungistuminen ja kirkkoon kuulumisen vähenemisen trendi. Uhkana voidaan nähdä myös se, ettemme kykene vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin tai emme edes tiedä seurakuntalaisten tarpeita. Kysymys kuuluukin, että olemmeko valmiita kohtaamaan ja vastaamaan edessä oleviin haasteisiin itsenäisenä seurakuntana vai tarvitsemmeko toimintaan, hallintoon sekä kiinteistöjen että hautausmaiden hoitoon suurempia hartioita. Hinta suuremmista hartioista on taloudellisesti heikommassa asemassa olevien alueiden tukeminen ja oman toiminnan sopeuttaminen siltä osin. Siirtyvä omaisuus on luetteloitu siten, että siihen on sisällytetty kiinteä omaisuus eli kiinteistöt ja rakennukset sekä metsät. Tase-erät eli rahoitusomaisuus, velat ja vastuut siirtyvät myös uudelle yhtymälle. Omaisuusluettelosta on jätetty pois veneet, jotka säilytettäisiin Kontiolahden seurakunnan omaisuutena ja hoito vastuulla.

16 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 87 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa, ellei toisin ole säädetty tai määrätty (KL 9: 1 ). Seurakunnat voivat perustaa seurakuntayhtymän useamman kunnan alueella olevista seurakunnista (KL 11: 1 ). Kirkkoneuvoston tehtävänä on valmistella asiat kirkkovaltuustoon (KL 10: 1 2 mom.). Kirkkoherran esitys: Kontiolahden kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hyväksymistä siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää. Kirkkoneuvosto ei ota kantaa siihen onko kyseessä uuden yhtymän perustaminen vai nykyisen Joensuun seurakuntayhtymän laajentaminen. Kirkkoneuvosto päättää, että yhteistyötoimikunnan lausunto liitetään kirkkovaltuuston esittelyyn. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hyväksymistä. (liite 10). Kirkkoneuvoston käsittely: Anneli Parkkosen esitys, jota Pirkko Möntti kannatti: Kontiolahden kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hylkäämistä. Äänestysehdotus: kirkkoherran esityksen kannattajat äänestävät jaa ja ketkä äänestävät Anneli Parkkosen esityksen puolesta äänestävät ei.

17 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 88 Yhteistyötoimikunta Äänestystulos: nimi jaa ei Reinikainen, Jukka pj x Arveli, Eila jäsen x Itälä, Seppo varajäsen x Kuusela-Hurskainen, Minna jäsen x Möntti, Pirkko varapja x Parkkonen, Anneli jäsen x Pitkänen, Teppo jäsen x Raassina, Pasi jäsen x Romppanen, Anne jäsen x Siippola, Jari jäsen poissa poissa Tikkanen, Mauri jäsen x Tolvanen, Kirsti jäsen x Tuononen, Jari jäsen poissa poissa Annettiin 11 ääntä, joista 2 jaa ja 9 ei ääntä. Pirkko Möntti ja Mauri Tikkanen toimivat ääntenlaskijoina. Kirkkoneuvoston päätös: Kontiolahden kirkkoneuvosto päätti esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle KL 3:4 ja KL 11:4 ja 5 mukaisesti uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön (liite 9 ) hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää esittää samalla kirkkovaltuustolle seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon hylkäämistä. Kirkkoneuvosto päättää, että yhteistyötoimikunnan lausunto liitetään kirkkovaltuuston esittelyyn. Yhteistyötoimikunta antoi lausunnon Siun seurakunta hankkeen loppuraportista ja esityksestä liittyä seurakuntayhtymään kokouksessaan Annettiin seuraava lausunto koskien Siun seurakuntahanketta, joka on valmisteltu YT-palaverissa , johon ei ole lisätty enää uusia näkökulmia: Periaate seurakuntatyön jatkumisesta Pohjois-Karjalassa on kannatettava, mutta Kontiolahden seurakunnalle liittymisestä ei ole löydettävissä merkittävää hyötyä.

18 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 89 Selvityksestä syntyviä kysymyksiä on enemmän kuin siitä saatavia vastauksia. Mahdollisissa neuvotteluissa yhteistyöstä tai liittymisestä tulisi pystyä avoimin mielin ja periaattein arvioimaan ratkaisuja, joilla voidaan säilyttää seurakuntien omaleimaisuus. Huomiota tulisi kiinnittää mm. jäsenten ikärakenteeseen ja seurakunnalliseen toimintaan. Neuvotteluissa avattavia asioita olisivat mm. sisäisen laskennan periaatteet suhteessa määrärahaan, Hirvirannan leirikeskuksen etukäyttöoikeuden säilyttäminen Kontiolahden seurakunnalla ja työnjaon periaatteet. Työnjaossa lähtökohtana tulisi olla periaate jossa jokainen seurakunta vastaa ensisijaisesti oman alueensa toiminnoista. Luodaksemme uutta yhteistä yhtymää tulee yhteisöllisyyden ja yhteisten toimintatapojen rakentamiseen varata resursseja ja asioita edistää tietoisesti sekä tavoitteellisesti. Jos mahdollisesti syntyvä yhtymä pystyy ratkaisemaan edellä mainitut haasteen, liittyminen on mahdollista myöhemmin. Positiivisia puolia liittymisestä on pitkällä tähtäimellä löydettävissä. Korjausvelan ja kiinteistömassan määrä koko alueella aiheuttaa suurta huolta ja taloudellista painetta. Veroprosentti 1,55 on oikeassa tasossa. Mikäli yhtymään mennään, pitäisi työsuojelu ja yhteistoiminta pystyä järjestämään paikallisesti. Nykyisen työterveyden taso ja kattavuus on yhtymässä laajempi, kuin Kontiolahden seurakunnassa. Palkkauksen osalta olisi toivottavaa, ettei liittyminen merkitsisi palkkatason laskua. Kontiolahden seurakunnan harkinnanvaraisen palkan määrä on hyvä ja se edistää palkkauksen kannustavuutta. Mikäli yhtymään liitytään tai ei liitytä, tulee aktiivisesti seurata tilannetta ja erityisesti tulevaisuutta toiminnallisesti ja taloudellisesti. Kirkkovaltuusto Puheenjohtajan esitys: Kirkkovaltuusto päättää kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti hylätä uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön. Kirkkovaltuusto päättää kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti hylätä seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon. Käsittely: Keskustelun aikana Kirsti Tolvanen esitti, että Kontiolahden seurakunta liittyy Joensuun seurakuntayhtymään. Markku Tukiainen kannatti Kirsti Tolvasen esitystä. Äänestys esitys: Kirkkovaltuuston puheenjohtaja antoi äänestysohjeet: kirkkoneuvoston esitystä kannattavat äänestävät jaa ja Kirsti Tolvasen esitystä kannattavat äänestävät ei.

19 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 90 Äänestystulos: jaa ei Arveli Eila jäsen x Auvinen Taimi varajäsen x Haanranta Pertti jäsen x Harinen Jertta pj x Hirvonen Urpo jäsen x Jumppanen Pekka jäsen x Kauppinen Marja jäsen x Kettunen Pekka varajäsen x Kuusela- Hurskainen Minna jäsen x Lappalainen Pirkko jäsen x Möntti Pirkko jäsen x Nuutinen Toini jäsen x Parkkonen Anneli jäsen x Pitkänen Teppo jäsen x Pottonen Sari jäsen x Poutanen Tuula jäsen x Puustinen Anja jäsen x Raassina Pasi jäsen x Riekkinen Irma varajäsen x Romppanen Anne jäsen x Sarkkinen Eila jäsen x Siippola Jari jäsen x Tikkanen Mauri jäsen x Tolvanen Kirsti jäsen x Tukiainen Markku varapj x Annettiin yhteensä 25 ääntä, joista jaa ääniä 23 ja ei ääniä 2. Kirkkovaltuuston päätökseksi tuli kirkkoneuvoston esitys. Kirkkovaltuuston päätös: Kirkkovaltuusto päätti kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti hylätä uuden, aloittavan Joensuun seudun seurakuntayhtymän - perussäännön. Kirkkovaltuusto päätti kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti hylätä seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon. Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella

20 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu Sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista Kirkkoneuvosto Valmistelija kirkkoherra Jukka Reinikainen puh Kirkkoneuvosto Liite n:o 5 sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista Siun seurakunta-hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan hyväksynyt pääneuvottelija Sami Lahtiluoman loppuraportin. Tämä loppuraportti edellyttää perussäännön hyväksymisen lisäksi Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista sopimuksen hyväksymistä. Kirkkoherran esitys: kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen hyväksymistä KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää (liite 11) Kirkkoneuvoston käsittely: Anneli Parkkosen esitys jota Pirkko Möntti kannatti: kirkkoneuvosto päättää esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen hylkäämistä. KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakuntahankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää (liite 11) Äänestysehdotus: kirkkoherran esityksen kannattajat äänestävät jaa ja ketkä äänestävät Anneli Parkkosen esityksen puolesta äänestävät ei. Äänestystulos nimi jaa ei Reinikainen, Jukka pj x Arveli, Eila jäsen x Itälä, Seppo varajäsen x Kuusela-Hurskainen, Minna jäsen x Möntti, Pirkko varapja x Parkkonen, Anneli jäsen x Pitkänen, Teppo jäsen x Raassina, Pasi jäsen x Romppanen, Anne jäsen x Siippola, Jari jäsen poissa poissa Tikkanen, Mauri jäsen x Tolvanen, Kirsti jäsen x Tuononen, Jari jäsen poissa poissa

21 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 92 Annettiin 11 ääntä, joista 2 jaa ja 9 ei ääntä. Pirkko Möntti ja Mauri Tikkanen toimivat ääntenlaskijoina. Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston päätös: Kirkkoneuvosto esittää Kontiolahden seurakunnan kirkkovaltuustolle Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen hylkäämistä. KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää Puheenjohtajan esitys: Kirkkovaltuusto päättää kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti hylätä Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää. Kirkkovaltuuston päätös: Kirkkovaltuusto päätti kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti hylätä Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista -sopimuksen KL 12:1 mukaisesti siinä muodossa kuin Siun seurakunta-hankkeen pääneuvottelija Sami Lahtiluoma sitä loppuraportissaan esittää. Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella

22 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu Osavuosikatsaus Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Valmistelija talouspäällikkö Soile Luukkainen puh Kirkkoneuvosto Liite n:o 6 osavuosikertomus, liite n:o 7 tuloslaskelmavertailu Toimintasuunnitelman mukaisesti kirkkoneuvostolle ja valtuustolle tuodaan tiedoksi osavuosikatsaukset, jonka osana on talousarviovertailu talouden kehityksen seuraamiseksi. Kirkkoneuvosto vastaa taloudenhoidosta yhdessä talouspäällikön kanssa. Verotuloja on kertynyt odotetusti, joskin marraskuun takaisin perintä näyttää muodostuvan seurakunnissa aiempia vuosia huomattavasti suuremmaksi. Tuloslaskelman talousarvio vertailu 1-8/2018 ja verotulovertailu sekä toiminnan osavuosikertomukset. Talouspäällikön esitys: Merkitään tiedoksi saaduksi ja esitetään edelleen tiedoksi kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvoston päätös: Merkittiin tiedoksi saaduksi ja esitetään edelleen tiedoksi kirkkovaltuustolle. Puheenjohtajan esitys: Kirkkovaltuusto merkitsee osavuosikatsauksen 1-8/2018 tiedoksi saaduksi. Kirkkovaltuuston päätös: Merkittiin tiedoksi saaduksi. Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella

23 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu Lisätalousarvio 2018 Valmistelija talouspäällikkö Soile Luukkainen puh Kirkkoneuvosto Liite n:o 8 käyttötalous, rahoitus- ja tuloslaskelma v lisätalousarvio Kirkkovaltuuston tulee hyväksyä talousarvio ja toimintasuunnitelma (KJ 15: 3 ) kirkkoneuvoston esityksestä (KL 10: 1 2 mom.). Seurakunnan toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita (KJ 15: 1). Seurakunnan varoja saadaan käyttää vain sen tehtävien toteuttamiseen (KL 15: 1 1 mom.). Talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2018 sekä toiminta ja taloussuunnitelma vuosille on hyväksytty kirkkovaltuustossa. Hyväksytty talousarvio vuodelle 2018 olin noin euroa alijäämäinen. Lisätalousarvion myötä talousarvion v alijäämäksi muodostuu ,11 euroa, kun varauksia vähennetään lisätalousarvion summan verran. Käyttötalous Lisätalousarvion menoissa on korjattu kustannuspaikkojen menoarvioita kuluneen vuoden mukaiseksi. Määrärahoja on lisätty kirkkovaltuuston lisä kokouksen ja kauden päätöksen johdosta. Seurakuntatalon ja rivitalon purkamisen kulut on oikaistu toteutuneen mukaiseksi. Poistoja on korjattu kuluneen vuoden tilanteen mukaiseksi. Työhyvinvoinnissa työterveyshuollon kulut ovat kasvaneet merkittävästi ja sinne on lisätty määrärahaa. Kirkkoherranvirastossa on lisätty palkkamäärärahaa sekä muutto kuluja. Jumalanpalveluselämässä on lisäystä tarvittu toimituspalkkioiden sekä kirkkokyytien määrärahaan. Myös hautaan siunaamisessa on toimituspalkkioisten sekä palkkojen ja matkakulujen määrärahaa lisätty. Työaloista: muut seurakuntatilaisuudet, päiväkerhotyö, perhekerhotyö, nuorisotyö, pyhäkoulutyö, diakoniatyö, rippikoulutyö ja lääninrovastin kulut kohdista on vähennetty määrärahoja koska niitä ei ole käytetty. Hautaustoimeen on lisätty palkkakuluja varten, käytävien ja alueiden kunnostustyön johdosta määrärahaa. Kiinteistötoimessa määrärahaa on lisätty Puutarhurin talolle ja vastaavasti poistettu pappilasta. Metsä ja maataloudesta on poistettu metsän myyntituloja sekä hoitokuluja. Leirikeskukselle on lisätty määrärahoja alueiden hoitoon sekä sähkön kuluihin. Myös kirkolle on lisätty sähkön kulutuksen kasvun ja vartiointipalveluiden johdosta määrärahaa. Rahoitus Rahoitusosan talousarviota korjataan lainan määrän osalta euroon. Investoinnit Investointien talousarviota korjataan siten, että arvioitu meno on talousarviovuodelle euroa. Pysyvien vastaavien myynnit eivät ole toteutuneet suunnitellusti v Talousarvio määräraha poistetaan.

24 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 95 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvostolle asiat esittelee joko kirkkoherra tai talouspäällikkö. Hengellistä elämää ja toimintaa koskevat asiat esittelee kirkkoherra ja muut asiat esittelee talouspäällikkö (kirkkoneuvoston ohjesääntö 8 ). Talouspäällikön esitys: Kirkkoneuvosto hyväksyy lisätalousarvion ja esittää sen edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvoston päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtajan esitys: Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston esittämän lisätalousarvion vuodelle Kirkkovaltuuston päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella

25 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu Tontin vuokraus Valmistelija talouspäällikkö Soile Luukkainen puh Kirkkoneuvosto Tontin arvon määrittäminen Kirkkoneuvosto Tontin vuokraus Seurakunnalta on vuokrattu omakotitalo tontti os. Keskuskatu 32, Kontiolahti vuokrasopimuksella väliseksi ajaksi. Nykyiset vuokralaiset ovat ostaneet ko. tontilla sijaitsevan omakotitalon v Kirkkoneuvosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan Tuolloin kirkkoneuvosto on päättänyt, että Kirkkoneuvosto päättää esittää, että uusi kirkkoneuvosto toimikaudella tekee esityksen kirkkovaltuustolle vuokrasopimuksen jatkamisesta lukien. Vuokrasopimuksen vahvistaa Kuopion tuomiokapituli. Lisäksi on todettu, tiedoksi vuokraajalle, että seurakunta on valmis neuvottelemaan tontin myymisestä. Kiinteistön ostajana vuokralaiset ovat tarvinneet pankille tuolloin vakuutuksen, että seurakunta jatkaa vuokrasopimusta eikä käytä maanvuokralain mukaisia oikeuksia siirrättää rakennusta pois vuokratontilta. Vuokrattu määräala on osa Pappilatilaa. Vuokratun määräalan koko on noin 1200 m2. Vuokra on ollut viime vuosina noin 85 e/ vuosi. Kirkkoneuvosto on määrittänyt tontin arvoksi euroa kokouksessaan Kontiolahden kunnalla tontin arvon perusteella määritellään vuosivuokra. Samaa käytäntöä voi seurakuntakin noudattaa. Kunnalla vuosivuokraksi tulee tontin arvosta 5 %. Tällainen vuokran määritys on tasoltaan paikkakunnalle sopiva. Tontin vuokranneille on tarjottu mahdollisuutta ostaa tontti. He ovat ilmoittaneet mieluummin jatkavansa vuokrasuhdetta. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt, että vuokraoikeuden jatkamisesta voidaan neuvotella maanvuokrasopimuksella, joka tehtäisiin 30 vuodeksi. Kirkkovaltuusto on hyväksynyt v alussa seurakunnalle kiinteistöstrategian. Kiinteistöstrategian mukaan vuokratontit pyritään myymään. Kuitenkin tässä tilanteessa, jossa heille on jo kirkkoneuvoston toimesta aiemmin luvattu jatkettavaksi vuokrasopimusta, on johdon mukaista jatkaa vuokraamista.

26 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 97 Tontti arviot Kiinteistökeskus e Kiinteistövälitys Metsä & e Koti Joensuun Asuntogalleria e Kiinteistövälitys Mauri e Ahvalo Oy keskiarvo e painotettuna alimmilla (3) e Kiinteän omaisuuden vuokraamisen (yli 10 vuoden vuokrasopimus) valmistelee kirkkoneuvosto kirkkovaltuuston päätettäväksi. Kirkkovaltuuston päätös vuokraamisesta on alistettava tuomiokapitulille. Päätöksen vahvistaa Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli (KL 14: 4 2 mom.). Sopimukseen, joka koskeen kiinteistön tai alueen vuokraamista määräajaksi sovelletaan maanvuokralakia. Vuokrasopimus tehdään kirjallisena ja sopijaosapuolten on se allekirjoitettava, sopimuksen tulee sisältää kaikki osapuolia sitovat ehdot (MVL 3 ). Vuokramiehellä on sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen oikeus käyttää vuokraamaansa aluetta ja kaikkea sillä olevaa (MVL 5 ). Vuokra tulee määrittää rahana ja indeksi ehto on myös mahdollista lisätä sopimukseen (MVL 7 ). Tontin vuokraukseen sovelletaan maanvuokralain 1, 6 ja 7 lukua. Tontinvuokrasopimuksessa tulee mainita, että määräala on vuokrattu tontinvuokraoikeuksin. Tontinvuokrasopimuksen rekisteröiminen voidaan tehdä vuokralaisen tai vuokranantajan kustannuksella. Rekisteröinti tulee hoitaa kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä (MVL 27 ). Tontinvuokrasopimus voidaan tehdä vuodeksi (MVL 28 ). Maanvuokralain mukaan vuokramiehellä on oikeus ilman vuokranantajan suostumusta siirtää tontinvuokraoikeus toiselle, testamentata vuokraoikeus tai se voi siirtyä eteenpäin perintönä (MVL 30 ). Seurakunta ei ole pantannut, kiinnittänyt, eikä muutoinkaan sitonut vuokrattavaa tonttia, osoitteessa Keskuskatu 32, Kontiolahti mihinkään oikeustoimiin. Sopimuksen ehdot: - vuokrattava määräala Pappila-kiinteistöstä eli vuokratontti on noin 1200 m2, osoitteessa Keskuskatu 32, Kontiolahti - vuokrasopimus tehdään kirjallisena ja rakennuksen omistajat allekirjoittavat tontinvuokrasopimuksen - vuokra on 650 euroa vuodessa, vuokra seuraa elinkustannusindeksiä (v. 2018). - Tontinvuokrasopimus solmitaan väliseksi ajaksi - Tontinvuokrasopimus tehdään tontinvuokraoikeuksin

27 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 98 Kirkkoneuvosto Kirkkolain 10 luvun 1 1 momentin 5 kohdan mukaan kirkkoneuvoston tehtävänä on valvoa seurakunnan etua, kirkkoneuvoston tehtävänä on myös solmia seurakunnan puolesta sopimukset ja tehdä oikeustoimet. Kirkkolain 23 luvun 2 2 momentin mukaan alistettu päätös on toimeenpanokelpoinen sen jälkeen kun valitusaika alistetusta asiasta on päättynyt. Alistettavasta asiasta valituksen voi tehdä Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille. Vuokrasopimus tehdään ehdollisena siten, että vuokrasopimus tulee voimaan kirkkovaltuuston hyväksyttyä asian ja Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistetun päätöksen saatua lainvoiman. Talouspäällikön esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että Pappila kiinteistöön kuuluva määräala noin 1200 m2, osoitteessa Keskuskatu 32, Kontiolahti vuokrataan 30 vuodeksi eli väliseksi ajaksi 650 eurolla vuodessa (v. 2018) ja vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (v. 2018). Kirkkoneuvosto valtuuttaa talouspäällikön allekirjoittamaan sopimukset ja hoitamaan kaikki vuokraukseen liittyvät toimenpiteet seurakunnan puolesta. Kirkkovaltuuston päätös alistetaan Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille. Kirkkoneuvoston päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Vuokraalue n m2 Museotontti Karttakopio vuokra-alueesta (punaisella) os. Keskuskatu 32.

28 Kirkkovaltuusto kokouspvm sivu 99 Kirkkovaltuusto Puheenjohtajan esitys: Kirkkovaltuusto hyväksyy vuokrasopimuksen vuokralaisten kanssa Pappila kiinteistöön kuuluvasta määräalasta (noin 1200 m2), osoitteessa Keskuskatu 32, Kontiolahti. Määräalasta laaditaan tontinvuokrasopimus eli 30 vuodeksi. Vuosi vuokra on 650 euroa ja se sidotaan elinkustannusindeksiin (v. 2018). Tämä päätös alistetaan Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille. Kirkkovaltuuston päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta.