Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki:

Transkriptio

1 Valtuustoaloite liikuntakortin myöntämisestä kaikille omaishoitajille sekä omaishoitajien kuormittuneisuuden seuraamisesta Airi Suuronen ja Prabhakaran Ranjith Kumar ym. KV Valtuutetut Airi Suuronen ja Prabhakaran Ranjith Kumar jättivät valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat heidän lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Sari Myllykangas, Mauri Ojamäki, Anna-Kaisa Häppölä, Aarne Kauranen, Tarja Filatov, Tiia Nurminen, Satu Aaltonen, Ulla Appelroth, Pentti Nyholm, Mika Einiö, Leena Murtonen, Veera Oksanen, Pasi Vesala ja Sirpa Laakso: Hämeenlinnan kaupunki myöntää omaishoitajan liikuntakortin kaikille, joiden hoidettavana on yli 65-vuotias ikäihminen. Hoidon kuormittavuus ei kuitenkaan ole riippuvainen hoidettavan iästä. Kaikkien omaishoitoperheiden hyvinvointi on turvattava riittävällä taloudellisella, tiedollisella, psyykkisellä, sosiaalisella, ja muulla arjen tarpeisiin vastaavalla tuella. Liikunnan ja muun osallistumisen mahdollisuudet on turvattava kaikille omaishoitajille. Esimerkiksi toisten omaishoitajien tapaaminen ja harrastukset ovat tärkeitä kaikkien omaishoitajien jaksamiselle. Erityislasten omaishoitajilla on omanlaisiaan kuormitustekijöitä, vaikkakaan ei aina fyysisesti niin raskaita kuin ikäihmisten omaishoitajilla. Erityislasten omaishoitajat käyvät omaishoidon lisäksi usein myös työssä. Tällaisessa hoitosuhteessa ei tahdo jäädä riittävästi tilaa ihmissuhteille. Tämä puolestaan aiheuttaa henkistä kuormitusta ja liikunta auttaa siihen. Hämeenlinnan kaupunki kohtelee räikeällä tavalla, ilman mitään perusteita, omaishoitajia eriarvoisesti. Kaikkia omaishoitajia on kohdeltava keskenään tasavertaisina, hoidettavan tai omaishoitajan ikä ei saa olla miltään osin kriteeri etuisuuksien saamiseksi. Myös omaishoidon kuormittavuutta kannattaa seurata, sillä uupumisen ehkäiseminen kannattaa. Jos omaishoitaja uupuu, tulee pahimmassa tapauksessa hoidettavaksi kaksi potilasta kerralla. Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki: - myöntää omaishoitajan liikuntakortin kaikille omaishoitajille - seuraa erilaisin mittarein omaishoitajien kuormittuneisuutta - järjestää omaishoitajille terveystarkastuksen kuormittuneisuuden mukaan. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH Valmistelija hallintopäällikkö Niina Kuusela, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON

2 TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä mennessä. Kenakkalan täydennetty ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan sekä ikäihmisten lautakunnan valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi täydennetyn ehdotuksen. TETOLA Valmistelijat tilaajapäällikkö Tuulikki Forssén puh ja asiakasohjausyksikön päällikkö Janne Parikka puh Valtuustossa on käsitelty valtuustoaloite, joka on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa Valtuustoaloitteessa esitetään liikuntakortin myöntämistä kaikille omaishoitajille sekä omaishoitajien kuormittuneisuuden seuraamista. Aloitteen mukaan: Hämeenlinnan kaupunki ikäihmisten palvelut myöntää omaishoitajien liikuntakortin kaikille, joiden hoidettavana on yli 65-vuotias ikäihminen. Hoidon kuormittavuus ei ole kuitenkaan riippuvainen hoidettavan iästä. Kaikkien omaishoitoperheiden hyvinvointi on turvattava riittävällä taloudellisella, tiedollisella, psyykkisellä, sosiaalisella ja muulla arjen tarpeisiin vastaavalla tuella. Liikunnan ja muun osallistumisen mahdollisuudet on turvattava kaikille omaishoitajille. Esimerkiksi toisten omaishoitajien tapaaminen ja harrastukset ovat tärkeitä kaikkien omaishoitajien jaksamiselle. Erityislasten omaishoitajilla on omanlaisiaan kuormitustekijöitä, vaikkakaan ei aina fyysisesti niin raskaita kuin ikäihmisten omaishoitajilla. Erityislasten omaishoitajat käyvät omaishoidon lisäksi usein myös työssä. Tällaisessa hoitosuhteessa ei tahdo jäädä riittävästi tilaa ihmissuhteille. Tämä puolestaan aiheuttaa henkistä kuormitusta ja liikunta auttaa siihen. Hämeenlinnan kaupunki kohtelee räikeällä tavalla ilman mitään perusteluja omaishoitajia eriarvoisesti. Kaikkia omaishoitajia on kohdeltava keskenään tasavertaisena hoidettavan tai omaishoitajan ikä ei saa olla miltään osin kriteeri etuisuuksien saamiseksi.

3 Myös omaishoidon kuormittavuutta kannattaa seurata, sillä uupumisen ehkäiseminen kannattaa. Jos omaishoitaja uupuu, tulee pahimmassa tapauksessa hoidettavaksi kaksi kerralla. Aloitteessa esitetään, että Hämeenlinnan kaupunki myöntää omaishoitajan liikuntakortin kaikille omaishoitajille. Seuraa erilaisin mittarein omaishoitajien kuormittuneisuutta ja järjestää omaishoitajille terveystarkastuksen kuormittuneisuuden mukaan. Vammaispalveluissa myönnetään etuuksia ja palveluja. Osa etuuksista ja palveluista on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia (ns. subjektiivisia oikeuksia) ja osa määrärahasidonnaisia tukitoimia. Asian arviointi Omaishoidon tuesta annetun lain 2 :n mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalie annettavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta, lakisääteisistä vapaapäivistä ja omaishoitoa tukevista muista palveluista. Laki omaishoidon tuesta (937/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon tuessa on kysymys kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluvasta etuudesta ja omaishoidon tuen myöntäminen on riippuvainen talousarvioon varatuista määrärahoista. Kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta myöntää omaishoidon tukea eikä kenelläkään ole tukeen ehdotonta oikeutta. Kunnalla on myös oikeus yleisohjeellaan tarkemmin määritellä, millä edellytyksillä omaishoidon tukea kunnassa järjestetään. Omaishoitajalle on järjestettävä vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai vähäisin keskeytyksin päivittäin. Hämeenlinnan kaupungissa omaishoidon tuen päätöksenteko tapahtuu vammaispalvelujen toimesta, silloin kun on kyse alle 65-vuotiaasta ja poikkeustapauksissa myös yli 65-vuotiaasta selkeästi vaikeavammaisesta henkilöstä. Omaishoidon tuen päätöstä tehtäessä huomioidaan laki omaishoidon tuesta, mutta samalla huomioidaan myös muu vaikeavammaisia koskeva lainsäädäntö ja mahdolliset muut palvelut ja etuudet. Hakijan kokonaistilanne otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä. Hämeenlinnassa vammaispalveluissa on voimassa terveyttä ja toimintakykyä edistävän lautakunnan hyväksymä Hämeenlinnan kaupungin omaishoidon tuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot. Omaishoitajaperheiden saamat palvelut vammaispalveluissa

4 Omaishoitajaperheet saavat vammaispalveluissa heille kuuluvat lakisääteiset palvelut. Perheiden palveluita arvioidaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi vapaiden osalta useimmat saavat enemmän vapaita kuin lakisääteiset kolme vuorokautta. Omaishoitajia tuetaan myös muilla kotiin annettavilla palveluilla. Vapaiden järjestelyissä voidaan käyttää kaupungin omaa yksikköä, ostopalveluja tai palveluseteliä. Lisäksi kouluikäisille lapsille järjestetään koulujen loma-ajan hoito. Kaikki tämä on maksutonta. Lisäksi kehitysvammaisille järjestetään ilmaisia kerhoja. Virvelinrannat tilat ovat myös maksuttomasti vammaisjärjestöjen käytössä vammaisten toimintaan (myös liikuntasali ja kuntosali). Nykyisen Suomen hallitusohjelman kärkihankkeissa korostetaan sitä, että omaishoidon tukipalvelujen lisääminen kohdennetaan ikääntyneille omaishoitajille ja heidän ikääntyneille omaishoidettavilleen (yli 65- vuotiaat). Hämeenlinnassa selvitetään omaishoidontuen kokonaisuuden uudelleenorganisoimista vuoden 2016 aikana. Tällä hetkellä siihen tarkoitetut määrärahat ja päätöksenteko tehdään kahdessa paikassa. Selvitettävänä on, että voitaisiinko tulevaisuudessa kaikki omaishoitoon liittyvät asiat hoitaa samasta yksiköstä samoin perustein. Vuoden 2016 vammaispalvelun määrärahoissa ei ole huomioitu valtuustoaloitteessa esitettyjä kululisäyksiä. Vs.tilaajajohtajan ehdotus: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta päättää, että omaishoidontukeen liittyvien asioiden käsittely, organisointi ja etuudet selvitetään ikäihmisten lautakunnan kanssa yhdessä vuoden 2016 aikana. Selvityksen laatiminen aloitetaan keväällä Päätös: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. IKLA Valmistelija: Leena Harjula, tilaajapäällikkö, p Omaishoidon tuesta annetun lain 2 :n mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta, lakisääteisistä vapaapäivistä ja omaishoitoa tukevista muista palveluista. Laki omaishoidon tuesta (937/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon tuessa on kysymys kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluvasta etuudesta ja omaishoidon tuen myöntäminen on riippuvainen talousarvioon varatuista määrärahoista. Kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta myöntää omaishoidon tukea eikä kenelläkään ole tukeen ehdotonta oikeutta. Kunnalla on myös oikeus yleisohjeellaan tar-

5 kemmin määritellä, millä edellytyksillä omaishoidon tukea kunnassa järjestetään. Omaishoitajalle on järjestettävä vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai vähäisin keskeytyksin päivittäin. Hämeenlinnan kaupungissa omaishoidon tuen päätöksenteko tapahtuu vammaispalvelujen toimesta, silloin kun on kyse alle 65-vuotiaasta ja poikkeustapauksissa myös yli 65-vuotiaasta selkeästi vaikeavammaisesta henkilöstä. Muille yli 65-vuotiaille hoidettaville omaishoidontuki myönnetään ikäihmisten asiakasohjausyksikön toimesta. Hämeenlinnassa ikäihmisten palveluissa on voimassa ikäihmisten lautakunnan hyväksymä Hämeenlinnan kaupungin omaishoidon tuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot. Palkkiot ovat yhtenevät terveydenja toimintakyvyn lautakunnan hyväksymien palkkioiden kanssa. Omaishoidon tuen päätöstä edeltää hoidettavan palvelutarpeen selvittäminen, jonka pohjalta muodostuu asiakkaan palvelusuunnitelma. Vammaispalvelujen lainsäädäntö ja etuudet poikkeavat ikäihmisille myönnettävistä palveluista ja näin ollen myös omaishoidettavien palvelukokonaisuus on erilainen riippuen onko kyseessä vaikeavammainen vai ikääntynyt ihminen. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelman mukaan ikääntyneiden omaishoitajien jaksamista on tuettu kuntoutusjaksoilla, omaishoitoperheille on käynnistetty laaja-alaiset palvelutarpeen selvittämiset ja yli 75-vuotiaiden omaishoitajien terveystarkastukset (myös vammaisia hoitavien) on käynnistetty vuoden 2015 aikana. Lisäksi ikäihmisten lautakunta on tarjonnut vuodesta 2015 alkaen vanhusneuvoston aloitteesta omaishoitajan liikuntakortin kaikille niille, joiden omaishoidettava on ikäihminen (yli 65 vuotias), omaishoitajalla ei ole ikärajaa. Liikuntakortin käyttöön kaupungin uimahalleissa ja uimahallien yhteydessä oleviin kuntosaleihin ei ole aika- tai muita rajoitteita. Ikäihmisten lautakunta maksaa kortin vuosikustannuksen Liikuntahallit Oy:lle. Omaishoitajilta ei peritä maksua kortista. Tänä vuonna omaishoitajan liikuntakortteja on myönnetty 35 omaishoitajalle. Edellytyksenä liikuntakortin myöntämiselle on, että omaishoitaja sitoutuu käyttämään korttia. Nykyisen Suomen hallitusohjelman kärkihankkeissa korostetaan sitä, että omaishoidon tukipalvelujen lisääminen kohdennetaan ikääntyneille omaishoitajille ja heidän ikääntyneille omaishoidettavilleen. Hämeenlinnassa selvitetään omaishoidontuen kokonaisuuden uudelleenorganisoimista vuoden 2016 aikana. Tällä hetkellä siihen tarkoitetut määrärahat ja päätöksenteko tehdään kahdessa paikassa. Selvitettävänä on, että voitaisiinko tulevaisuudessa kaikki omaishoitoon liittyvät asiat hoitaa samasta yksiköstä samoin perustein.

6 Vs.tilaajajohtajan ehdotus: Ikäihmisten lautakunta päättää, että omaishoidontukeen liittyvien asioiden käsittely, organisointi ja etuudet selvitetään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan kanssa yhdessä vuoden 2016 aikana. Selvityksen laatiminen aloitetaan keväällä Päätös: Ikäihmisten lautakunta hyväksyi ehdotuksen. KH Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee ikäihmisten lautakunnan ja terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan selvitykset ja päätökset tiedoksi ja esittää valtuustolle, että se merkitsee selvitykset ja päätökset tiedoksi ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antavat tilaajapäällikkö Tuulikki Forssén p , asiakasohjausyksikön päällikkö Janne Parikka p ja tilaajapäällikkö Leena Harjula, p KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Tiedoksi HML/tetola, ikla