Valmistelussa on hyödynnetty aikaisempien EPSOTE-valmistelujen aikana tuotettu materiaali. Keväällä 2019 hyväksyttiin valmistelun aikataulu:

Transkriptio

1 Kannanotto Etelä-Pohjanmaan SOTE Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on edelleen ajankohtaista. Aikaisemman maakunnallisen EPSOTE-valmistelun aikana todetut perusteet (mm. palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden haaste, palvelutarpeiden muutokset ja alueellinen vaihtelu, kuntien talouden kehitys, väestön määrällinen ja demografinen kehitys sekä työvoiman saatavuus) ovat edelleen relevantteja. Lisäksi kuntaa suurempi toimija mahdollistaa paremmin mm. toimintakäytäntöjen ja -prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien teknologioiden hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen. Etelä-Pohjanmaan sote-kokonaisuuden valmistelu on toteutettu kuntien sote-kokouksen päätöksen mukaisesti kuntien sote-kokous hyväksyi päätösehdotuksen: Kuntien kokous päätti, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti. Valmistelussa on hyödynnetty aikaisempien EPSOTE-valmistelujen aikana tuotettu materiaali. Keväällä 2019 hyväksyttiin valmistelun aikataulu: Kunnilta pyydettävän kannanoton tarkoituksena on varmistaa vapaaehtoisen kuntayhtymän valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat kattavalla alueella siten, että vuoden 2020 alussa kunnille voidaan esittää lopullinen kannanottopyyntö sitoutumisesta vapaaehtoisen SOTEkuntayhtymän aloittamiseen vuoden 2021 alusta. Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän tarkoituksena on muodostaa vaikuttava ja kustannustehokas toimija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle. Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän palvelut muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista ja erikoissairaanhoidon palveluista. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon Etelä-Pohjanmaan alueen palvelurakenteen sijoittuminen vapaaehtoiseen SOTE-kuntayhtymään selvitetään erikseen. PELA-palvelut on Antti Rinteen hallitusohjelman kirjauksissa sijoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen toimijan kokonaisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla PELA on maakunnallinen toimija ja sen palvelujen sijoittuminen vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän palvelukokonaisuuteen vuoden 2021 alusta on jatkovalmistelussa harkittava erikseen. Vapaaehtoinen SOTE-kuntayhtymä aloittaisi toimintansa tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden 2021 alusta. Tavoiteaikataulussa huomioidaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon

2 rakenneuudistuksen eteneminen ja vaikutus vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän sisältöön ja aloittamisen tavoiteaikatauluun. Vapaaehtoinen SOTE-kuntayhtymä vastaa kokonaisintegraation (horisontaalinen ja vertikaalinen) näkökulmasta kansallisesti Antti Rinteen hallitusohjelman mukaista kokonaisuutta. Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisen maakuntavalmistelun aikana tehdyt NHG:n ja Perlaconin selvitykset tukevat myös uuden toimijan pohjaksi SOTE-kuntayhtymämallia. Vapaaehtoisen kuntayhtymän palvelurakenne muodostuisi lähtökohtaisesti aikaisemman EPSOTEvalmistelun aikana hyväksytyn rakennemallin mukaisesti. Vapaaehtoisen kuntayhtymän ohjaus- ja johtamisrakenne määritellään laadittavassa perussopimuksessa. Palveluorganisaation lähtökohtia, rakennetta sekä palveluverkon kokonaisuutta on esitetty tarkemmin liitteessä SOTE EP, SOTE_EP.pdf. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttövolyymejä on kuvattu laajemmin liitteessä PALVELUJEN KÄYTTÖ, PALVELUJEN_KÄYTTÖ.pdf. Palveluorganisaation arvioitu henkilöstövolyymi olisi noin henkilöä. Aloittavan vapaaehtoisen kuntayhtymän talousarvion loppusumma olisi n. 900 miljoonaa euroa. Talousarvion rakenteeseen ja määrärahojen suuruuteen sekä henkilöstövolyymiin vaikuttavat väestön palvelutarpeen kehitys vuoteen 2021, nykyisten toimintaorganisaatioiden ratkaisut palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kehittämisessä sekä kansalliset linjaukset henkilöstömitoituksessa. Aikaisempien selvitysten perusteella maakunnallisen SOTE-toimijan on mahdollista saavuttaa parempi kustannuskehityksen hallinta. NHG:n selvityksen (kevät 2018) mukaan rationoinnilla saavutettava säästömahdollisuuden arviointiväli olisi yhteensä 27,1 43,1 M (TA 2016 mukaisilla luvuilla arvioituna). Verotulojen ja SOTE-menojen suhdetta tarkastelevan Perlaconin laskelmassa ( ) todetaan: Koko maakunnan alueella verorahoituksen arvioidaan kasvavan n. 280 miljoonaa euroa vuodesta 2018 vuoteen Samaan aikaan vuoden 2017 tasoisten sotekustannusten arvioidaan kasvavan 370 miljoonaa euroa. Sote-menot kasvavat siis 88 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavan aikainen verorahoitus. Jotta ero saadaan pysymään näin pienenä, pitäisi sote-palvelurakennetta purkaa samassa tahdissa kuin mikä ihmisen alueelta poistumisen mukaan on mahdollisuus sopeuttaa rakennetta.

3 Kuntatalouden ja sote-menojen kokonaisuutta on esitelty tarkemmin liitteessä KUNTATALOUS_JA_SOTE.pdf. Kustannustehokkuuden saavuttamisessa keskeisiä keinoja ovat palvelurakenteen, palvelupolkujen ja -prosessien kehittäminen, vaikuttavien työkäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja osaamisen vahvistaminen, palveluverkon optimointi sekä tiedolla johtamisen toteuttaminen (yhtenäiset tietoja toiminnanohjausjärjestelmät). Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän rahoituksen perusta muodostuu kunnilta perittäviin palvelujen käyttöön ja/tai asukaslukuun perustuviin maksuihin, asiakasmaksuihin, mahdollisiin valtionosuuksiin ja muihin tuloihin. Vapaaehtoisen kuntayhtymän valmistelun osana arvioidaan, onko kuntien kannalta perustellumpaa muodostaa uusi kuntayhtymä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän pohjalle muuttamalla sen perussopimus vastaamaan uutta toimialaa ja toimintatapaa vai perustamalla kokonaan uusi kuntayhtymä. Kuntien kokouksen mukaisesti kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti. Kunnan kannanotto pyydettään toimittamaan mennessä osoitteella: Harri Jokiranta Projektinjohtaja, Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Alvar Aallon katu 9 C Seinäjoki tai sähköpostina osoitteeseen: harri.jokiranta@seinajoki.fi Seinäjoki Lasse Anttila Etelä-Pohjanmaan kuntien sote-kokouksen puheenjohtaja

4 Etelä-Pohjanmaan kuntien sote-kokous Nro 2/ Etelä-Pohjanmaan SOTE Etelä-Pohjanmaan SOTE-mallia on valmisteltu Kuntajohtajafoorumin ( ) ja Kuntien kokouksen ( ) linjausten mukaisesti. Valmistelussa on myös huomioitu SOTE maakunnallisen asiantuntijaryhmän ( ) esitys, jossa oli kaksi vaihtoehtoa: SOTE-kuntayhtymä tai SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymä. SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymää ei mainittu erikseen kuntien kokouksen päätöksessä. Etelä-Pohjanmaan SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä käsitteli kokouksessaan (31 ) Etelä-Pohjanmaan SOTE:n jatkotoimenpiteitä. Kokouksessa käydyn keskustelun perusteella SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä pitää yksimielisesti tärkeänä, että kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat mukana yhteisen SOTE-mallin valmistelussa. SOTE-kuntayhtymä muodostaisi kokonaisuuden, jossa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut, erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus ja pelastuslaitoksen (PELA) toiminnot samassa päätöksentekojärjestelmässä. SOTEkuntayhtymässä toteutuisi horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio. Malli edellyttää organisaation toiminta- ja ohjauskulttuurin kehittämistä vastaamaan uuden SOTEtoimijan perustehtävää. SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymässä olisivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut nykyisistä yhteistoiminta-alueista ja peruskunnista. PELA-liikelaitoksen toiminnot olisivat omana kokonaisuutenaan. Horisontaalinen integraatio ja siihen liittyen palvelukäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen osalta voisi toteutua EPSHP:n kunnat kattavalla alueella. Vertikaalinen integraatio ei toteutuisi, koska erikoissairaanhoidon palvelut olisivat edelleen oma päätöksenteon kokonaisuutensa. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon toiminta ja palvelut sijoittuvat Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan maakuntien alueille. Palvelujen sijoittuminen SOTE-kuntayhtymän tai SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymän vaihtoehdossa tarkastellaan erikseen huomioiden VN päätös (796/1994) erityishuoltopiireistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden erillisratkaisun selvitystyön. Käynnistettävä selvitystyö liittyy pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman kirjaukseen selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä. Selvitystyön tarkoituksena on huomioida alueen erityispiirteet mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (sekä pelastustoimen) järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, maakunnille. Hallitusohjelman linjausten mukaan maakunnat toimivat itse myös tuottajina ja tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen sekä kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Kuntien rooli toimia palvelujen tuottajina ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta, joka laaditaan vuoden

5 20191oppuun mennessä. STM (STM/2299/2019) on lähettänyt kunnille kyselyn, jonka vastausaika on Kuntaliitto tekee vuosittain Kuntapulssi-kyselyjä kulloinkin ajankohtaisista aiheista ja nostaa kyselytulosten pohjalta kuntakentän tuntoja myös julkiseen keskusteluun. Elokuun 2019 kyselyn aiheena on pääministeri Antti Rinteen hallituksen julkaiseman hallitusohjelman luvun Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus sisältämät linjaukset käynnistettävästä uudesta soterakenneuudistuksesta. Vastausaika mennessä. Edelliset lähtökohdat huomioiden SOTE-kuntayhtymä vastaa kokonaisintegraation näkökulmasta kansallisesti tavoiteltavaa kokonaisuutta. Myös NHG:n ja Perlaconin selvitykset tukevat uuden toimijan pohjaksi SOTE-kuntayhtymämallia. SOTEperuspalvelujen kuntayhtymä voisi toimia asteittaisena siirtymisenä SOTEkuntayhtymään. Kevään 2019 valmistelun mukaisesti SOTE-kuntayhtymän talousarvion loppusumma sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien osalta olisi n. 0,8 Mrd ja henkilöstömäärä n Palvelurakenne voidaan muodostaa kootuista ja päivittäispalveluista aluemallin mukaisesti. Kustannuskehityksen hallinnasta ja tarvittavista toimenpiteistä ovat käytettävissä Perlaconin ja NHG:n selvitykset. Kuntayhtymän perussopimuksen laatimisessa hyödynnetään EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen ja Y-tunnus lisättynä peruspalveluiden ja PELA-toimintojen osuudella. SOTE-kuntayhtymän palvelukokonaisuutta sekä talous- ja henkilöstörakenteen kokonaisuutta on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Ehdotus kuntien kokoukselle: Kuntajohtajafoorum esittää kokoontuvalle kuntien kokoukselle, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti. Päätös: Kuntien kokous päätti, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti. Kunnille lähetettävään kannanottopyyntöön täydennetään vielä volyymitietoja sekä talouden syvempää tarkastelua. Lisäksi tarkennetaan vaihtoehtoja siitä, missä määrin mahdollisesti perustettavassa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä voitaisiin hyödyntää EPSHP:n perussopimusta. Kuntien tulee toimittaa kannanottonsa syyskuun aikana. ***** KJF : tarkistamaton muistio 30 Etelä-Pohjanmaan SOTE Etelä-Pohjanmaan SOTE-mallia on valmisteltu Kuntajohtajafoorumin ( ) ja Kuntien kokouksen ( ) linjausten mukaisesti. Valmistelussa on myös huomioitu SOTE maakunnallisen asiantuntijaryhmän ( ) esitys, jossa oli kaksi vaihtoehtoa: SOTE-

6 kuntayhtymä tai SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymä. SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymää ei mainittu erikseen kuntien kokouksen päätöksessä. SOTE-kuntayhtymä muodostaisi kokonaisuuden, jossa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut, erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus ja pelastuslaitoksen (PELA) toiminnot samassa päätöksentekojärjestelmässä. SOTE-kuntayhtymässä toteutuisi horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio. Malli edellyttää organisaation toiminta- ja ohjauskulttuurin kehittämistä vastaamaan uuden SOTE-toimijan perustehtävää. SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymässä olisivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut nykyisistä yhteistoiminta-alueista ja peruskunnista. PELA-liikelaitoksen toiminnot olisivat omana kokonaisuutenaan. Horisontaalinen integraatio ja siihen liittyen palvelukäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen osalta voisi toteutua EPSHP:n kunnat kattavalla alueella. Vertikaalinen integraatio ei toteutuisi, koska erikoissairaanhoidon palvelut olisivat edelleen oma päätöksenteon kokonaisuutensa. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon toiminta ja palvelut sijoittuvat Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueille. Palvelujen sijoittuminen SOTE-kuntayhtymän tai SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymän vaihtoehdossa tarkastellaan erikseen huomioiden VN päätös (796/1994) erityishuoltopiireistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden erillisratkaisun selvitystyön. Käynnistettävä selvitystyö liittyy pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman kirjaukseen selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä. Selvitystyön tarkoituksena on huomioida alueen erityispiirteet mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (sekä pelastustoimen) järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, maakunnille. Hallitusohjelman linjausten mukaan maakunnat toimivat itse myös tuottajina ja tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen sekä kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Kuntien rooli toimia palvelujen tuottajina ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta, joka laaditaan vuoden 20191oppuun mennessä. STM (STM/2299/2019) on lähettänyt kunnille kyselyn, jonka vastausaika on Kuntaliitto tekee vuosittain Kuntapulssi-kyselyjä kulloinkin ajankohtaisista aiheista ja nostaa kyselytulosten pohjalta kuntakentän tuntoja myös julkiseen keskusteluun. Elokuun 2019 kyselyn aiheena on pääministeri Antti Rinteen hallituksen julkaiseman hallitusohjelman luvun Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus sisältämät linjaukset käynnistettävästä uudesta sote-rakenneuudistuksesta. Vastausaika mennessä. Edelliset lähtökohdat huomioiden SOTE-kuntayhtymä vastaa kokonaisintegraation näkökulmasta kansallisesti tavoiteltavaa kokonaisuutta. Myös NHG:n ja Perlaconin selvitykset tukevat uuden toimijan pohjaksi SOTE-kuntayhtymämallia. SOTE-peruspalvelujen kuntayhtymä voisi toimia asteittaisena siirtymisenä SOTE-kuntayhtymään. Kevään 2019 valmistelun mukaisesti SOTE-kuntayhtymän talousarvion loppusumma sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien osalta olisi n. 0,8 Mrd ja henkilöstömäärä n Palvelurakenne voidaan muodostaa kootuista ja päivittäispalveluista 1+7 -aluemallin mukaisesti. Kustannuskehityksen hallinnasta ja tarvittavista toimenpiteistä ovat käytettävissä Perlaconin ja NHG:n selvitykset. Kuntayhtymän perussopimuksen laatimisessa hyödynnetään EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen ja Y-tunnus lisättynä peruspalveluiden ja PELA-toimintojen osuudella. SOTE-kuntayhtymän palvelukokonaisuutta sekä talous- ja henkilöstörakenteen kokonaisuutta on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Ehdotus:

7 Kuntajohtajafoorum esittää kokoontuvalle kuntien kokoukselle, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän tai SOTEperuspalvelujen kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti. Päätös: Kuntajohtajafoorum esittää kokoontuvalle kuntien kokoukselle, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti. Kuntien kokous Keskustelu ja linjaukset sote-yhteistyöstä Päätös: Aiheesta käytiin vilkas keskustelu. Todettiin, että EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseen suhtauduttiin sinänsä positiivisesti. Kriittisesti suhtauduttiin kuitenkin äänileikkurin poistamiseen sekä sairaanhoitopiirin mahdollisuuteen tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita. Keskustelun aikana tuotiin esiin, että Etelä-Pohjanmaan uuden sote-toimijan valmistelussa tulee huomioida kattava liiketoimintasuunnitelma. Kannatettiin myös mallia täysin uuden sote-toimijan perustamiseksi niin, että sitä ei rakenneta jo olemassa olevan esim. kuntayhtymän päälle. 1) Jatketaan valmistelua EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseksi kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Jatkovalmistelun jälkeen asia saatetaan kuntien päätettäväksi. 2) Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimijaksi siten, että I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin, II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan toteuttamisesta III. uusi toimintamalli käynnistetään ; 3) Muodostetaan uudistushankkeelle poliittinen ohjausryhmä. Kuntajohtajafoorum toimii operatiivisena ohjausryhmänä. 4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään poliittisen ohjausryhmän toimesta. KJF Etelä-Pohjanmaan SOTE Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-kuntajohtajafoorumi päätti vapaaehtoisen sotekuntayhteistyön selvitystä koskevan suunnitelman teettämisestä konsulttitoimisto Perlaconilla. Tarkoituksena oli hakea vaihtoehtoisia malleja sen varalle, että sote- ja maakuntauudistus ei etenisi suunnitellusti, ja samalla saada aineistoa sote-uudistuksen jatkovalmistelulle. Suunnitelman teettäminen toteutettiin osana EPSOTE-projektia. Projektin kustannuksista vastaavat Etelä-Pohjanmaan kunnat /asukas -suhteessa. Perlacon-selvitys Selvityksessä esitellään kolme uutta mallia sote-palvelurakenteen kehittämiseksi. Kaksi malleista pohjaa koko maakunnan sote-integraatioon. Sote-kuntayhtymämallissa yhdistetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja sairaanhoitopiirin tuottamat palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Tätä mallia on käytetty muualla Suomessa esimerkiksi Kainuun ja Pohjois- Karjalan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Liikelaitosmallissa kuntien yhteinen liikelaitos tilaa kaikki sote-palvelut nykyisiltä kunnallisilta palveluntuottajilta. Kolmas malli poikkeaa edellisistä: siinä yhdistetään vain perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, mutta jätetään sosiaalihuollon palvelut kuntien järjestämisvastuulle. Kaikista malleista on tehty riskien arviointi.

8 Kaikissa kolmessa mallissa toiminnan laadun parantaminen ja taloudelliset hyödyt pohjautuvat tuottavuuden kehittämiseen sekä kuntien omistajaohjauksen vahvistamiseen ja yhteistoimintaan. Tulevaisuuden ongelmia ei voida ratkaista ilman sähköisiä palveluja, tiettyjen toimintojen keskittämistä ja tiettyjen palvelujen tuottamista nykyistä kevyemmillä rakenteilla sekä nykyistä pienemmällä henkilökunnalla. Tämä on välttämätöntä, koska henkilökunnan saatavuus tulee vaikeutumaan. Raportin laatijat tähdentävät, että huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, miten kustannukset ovat kehittyneet sote-kokonaisuuden sisällä, eli millä tavalla kolmen kokonaisuuden, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, kustannukset ovat kehittyneet. Perlaconin selvityksen mukaan sairaanhoitopiirin kustannukset ovat nousseet muita sotekustannuksia nopeammin, vaikka palvelujen nykyongelmat ovat vanhustenhuollossa, perusterveydenhuollon hoitoon pääsyssä ja lastensuojelussa. Kuntajohtajafoorum Kuntajohtajat pitävät tärkeänä sote-yhteistyön jatkamista. Koska hallitusohjelman mukainen maakunta- ja sote-uudistus kaatui, kunnilla on nyt mahdollisuus rakentaa vapaaehtoista yhteistyötä. Tarkoituksena on hillitä sote-kustannusten nousua ja parantaa palveluita. Kuntajohtajat korostavat tarvetta maakunnalliselle sote-yhteistyölle huomioiden maakunnassa olevat erilaiset järjestämismallit. Kuntajohtajia huolestuttaa erityisesti sote-menojen nopea kasvu yhdistettynä heikkenevään kuntatalouteen, väestön vähenemiseen ja ikärakenteen muutoksiin. Kokouksen päätöksen mukaisesti Perlaconin tekemää selvitystä kuntien taloudesta ja väestörakenteesta sekä sote-menojen kehityksestä esitellään SOTEMAKU-ohjausryhmälle Kuntajohtajafoorum käsittelee Etelä-Pohjanmaan SOTE-jatkotyötä kokouksessa SOTEMAKU-ohjausryhmä Merkittiin tiedoksi Perlacon loppuraportin luonnos ja käytiin keskustelu siihen tarvittavista tarkennuksista sekä muista raporttia ja sen tuloksia koskeneista huomioista. Loppuraportti toimitettiin sen valmistuttua SOTEMAKU-ohjausryhmän jäsenille. Etelä-Pohjanmaan SOTE-rakenteen valmistelun jatkoa varten sovittiin yhteinen tapaaminen Etelä-Pohjanmaan SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä maakunnallisen vapaaehtoisen soteratkaisun jatkamista. Tässä voidaan hyödyntää EPSOTE-projektia. SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä näkee, että maakunnallisessa yhteistyössä on hyvä säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus. Myös järjestöjen, yhdistysten ja pk-yritysten tulee olla kiinteästi mukana sote-palvelujen kokonaisuudessa. Tärkeää on hyödyntää aikaisempi valmistelu ja tehdyt suunnitelmat (esim. Etelä-Pohjanmaan ikäihmisten yhteen-sovitettu palvelukokonaisuussuunnitelma) ja edetä nopeasti täytäntöönpanoon. Tietojärjestelmien, - johtamisen ja -hallinnon rakenteiden kehittämistä on jatkettava. TKI-O -rakennetta maakunnan sisällä ja ylimaakunnallisesti tulee vahvistaa edelleen. SOTE-toimijakokonaisuus kevät 2019 Sote-kuntayhtymä: JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Ilmajoen kunta osa sosiaalihuollon palveluista), Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä Kunta: Lapua Vastuukunta: Järvi-Pohjanmaan perusturva, Seinäjoki (Isonkyrön kunnan perusterveydenhuolto) Kokonaisulkoistus tai yhteisyritys: Kuusiolinna Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo (toiminta-alue kattaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan sekä seuraavat kunnat/kaupungit: Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia,

9 Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (toiminta-alue kattaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan ja Isonkyrön kunnan) Väestökehitys Etelä-Pohjanmaan väestönlisäys oli vielä 2010-luvun alussa positiivista, mutta tämän jälkeen väestönlisäys on jäänyt erittäin negatiiviseksi: Vuosien välillä väkiluku laski jopa asukkaalla. Etelä-Pohjanmaan väestöä on kasvattanut vuosien aikana ainoastaan nettosiirtolaisuus; luonnollinen väestönlisäys kääntyi 2010-luvun alun jälkeen negatiiviseksi. Etelä- Pohjanmaa on kärsinyt koko 2010-luvun merkittävää muuttotappiota. Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan kolmen kunnan väkiluku kasvoi 2010-luvun aikana. Merkittävintä kasvu oli Seinäjoella ja vähäistä Ilmajoella sekä Lapualla. Näiden kolmen kaupungin väestönkehitys on kuitenkin ollut 2010-luvun lopulla alkua heikompaa, ja Ilmajoen sekä Lapuan väkiluku on laskenut viimeisinä tilastovuosina. Voimakkaimmin väkiluku on vähentynyt alueen pienissä maaseutumaisissa kunnissa Etelä-Pohjanmaan reuna-alueilla. Käytännössä on havaittu sote-ammattilaisten rekrytoinnin ongelmat, mikä liittyy työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen. Taustalla ovat mm. alueen väestön määrällinen muutos, työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja samanaikainen palvelutarpeiden kasvu. Työvoimapula on maakunnassa voimakasta erityisesti sote-alalla ja teollisuudessa. Kuntatalous Etelä-Pohjanmaan kuntien väestöennuste on käytännössä Seinäjokea lukuun ottamatta aleneva ja kaikkien kuntien ikärakenne vanhenee. Väestön alenemasta huolimatta ikääntyminen on niin nopeaa, että sote-kustannusten kasvu asukaspohjaisesti arvioituna ylittää verorahoituksen kasvun. Tarkastelussa verorahoituksen muutos sisältää sekä Kuntaliiton tuloveroennusteen toukokuun alussa 2019 että valtionosuuden muutoksen myös noin miljardin euron valtionosuuden lisän aiempiin Etelä-Pohjanmaalle tehtyihin arvioihin lisänä. Tämä miljardin euron lisäys on valtionvarainministeriön kuntaosaston kuntatalousohjelmaan perustuva lisä. Koko maakunnan alueella verorahoituksen arvioidaan kasvavan noin 280 miljoonaa euroa vuodesta 2018 vuoteen Samaan aikaan vuoden 2017 tasoisten sote-kustannusten arvioidaan kasvavan 370 miljoonaa euroa. Sote-menot kasvavat siis 88 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavan aikainen verorahoitus. Jotta eroa saataisiin pienennetyksi, pitäisi sotepalvelurakennetta purkaa samassa tahdissa kuin mikä ihmisen alueelta poistumisen mukaan on mahdollisuus sopeuttaa rakennetta. Suurimmat tarpeen muutokset tulevat kunnille, joissa on joko asukasluvun kasvua ja/tai ikärakenne on vielä nuori. Pieni kasvu tulee kunnille, joissa asukasluku laskee ja väestö on jo ikääntynyttä. Eri alueiden toimintamalleja Uusimaa ja HUS: Uusimaa jaettaisiin viiteen alueeseen (vapaaehtoinen kuntayhtymä), jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, HUS tuottaisi erikoissairaanhoidon. Pohjanmaa: Hyvinvointikuntayhtymä (vapaaehtoinen) hyödyntäen Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimusta siten, että kunnat päättävät, miltä palvelujen osalta ovat mukana hyvinvointikuntayhtymässä (pelkästään ESH-palvelut, kaikki sote-palvelut). Toiminnan aloitus Pirkanmaa: Kuntajohtajat esittävät 29. toukokuuta kokoontuvalle Pirkanmaan sosiaalija terveyspalveluiden ohjausryhmälle, että Pirkanmaan kunnat käynnistäisivät yhteisen sote-uudistuksen valmistelutyön. Kunnat ovat valmiita myös sote-palveluiden

10 rakenteelliseen tarkasteluun, ja sote-uudistuksessa voidaan kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja pirkanmaalaisen sote-ratkaisun löytämiseksi. Pirkanmaalla halutaan edetä sote-palveluiden uudistamisessa vaiheittain huomioiden tulevan hallitusohjelman sisältö. Kanta-Häme: Hyödynnetään Oma Häme -valmistelutyön tulokset. Keskustelu tarkentavista reunaehdoista käydään järjestämisvastuullisten organisaatioiden kanssa selvityksen aikana. Nivottava yhteen sekä kansallisen valmistelun kanssa että huomioiden maakunnalliset toimet, mm. sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttaminen. Tavoitetilana, että (vapaaehtoinen) kuntayhtymä voi käynnistää toimintansa Etelä-Pohjanmaan SOTE-eteneminen Etelä-Pohjanmaan SOTE-kokonaisuuden maakunnallinen ratkaisu on välttämätön. Maakunnan nykyisten toimintamallien kokonaisuus ja kustannustehokkuus eivät riitä ratkaisuksi, kun toimintaympäristö muuttuu (väestömuutokset, kuntien talouden ja tehtävien muutokset) ja palvelutarpeet kasvavat (NHG-selvitys ja Perlacon-selvitys). I&O- ja LAPE-muutosohjelmissa on tuotettu käytännön toimintamalleja, joita maakunnan sote-toimijat voivat hyödyntää välittömästi (esim. selvitys perhehoidon vastuukuntamallin hyödyntämisestä on meneillään). Aikaisempien selvitysten ja SOTEMAKU-valmistelun perusteella Etelä-Pohjanmaan SOTEtoteuttamiselle voidaan nähdä seuraavat vaihtoehdot ja eteneminen: Vaihe 1 kehitetään erikoissairaanhoidon toimintamallia EPSHP:n perussopimuksen uudistamisella vahvistetaan kuntien omistajaohjausta ja laajennetaan se koskemaan tarvittaessa uusia tehtäviä (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto) EPSHP:n hinnoittelujärjestelmän uudistaminen (mm. kustannusten seuranta ja laskutus) kustannustehokkuuden vahvistamiseksi Vaihe 2 vaihtoehtoja toteuttaa uusi EP-SOTE -toimija Toteutetaan uusi sote-toimija EPSHP:n uudistetun perussopimuksen mukaisesti siten, että kunnat päättävät mitä sote-peruspalveluja kunnan osalta tuotetaan EPSHPkuntayhtymässä. Mikäli EPSHP ei tuota kunnalle sote-peruspalveluja, kunta vastaa niistä nykyisten toimintamallien mukaisesti TAI Perustetaan uusi sote-kuntayhtymä hyödyntämällä EPSHP:n kuntayhtymää siten, että uusi kuntayhtymä kattaa kuntien kaikki sote-palvelut TAI Perustetaan uusi kuntien sote-peruspalvelujen kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta vastaa EPSHP TAI Perustetaan sote-liikelaitos Harri Jokiranta esittelee kokouksessa tarkemmin eri toimintamalleja ja vaihtoehtoja. Ehdotus: Kuntajohtajaforum esittää kokoon kutsutulle kuntien kokoukselle, että 1) Toteutetaan EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen (asiateksti vaihe 1); 2) Tehdään ehdotus (asiateksti vaihe 2) uudeksi EP-SOTE toimijaksi EPSOTE-projektina siten, että I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa vaihtoehtoihin, II. helmikuussa 2020 valitun vaihtoehdon pohjalta kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan toteuttamisesta III. uusi toimintamalli käynnistetään ; 3) Kuntajohtajafoorum toimii EPSOTE-projektin ohjausryhmänä; 4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa EPSOTE-projektin substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano tarkistetaan. Päätös:

11 Kuntajohtajafoorum päätti esittää kokoon kutsutulle kuntien kokoukselle, että 1) Toteutetaan EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen; 2) Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimijaksi siten, että I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin, II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan toteuttamisesta III. uusi toimintamalli käynnistetään ; 3) Kuntajohtajafoorum toimii uudistushankkeen ohjausryhmänä; 4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään ohjausryhmän toimesta. Lisäksi päätettiin, että Harri Jokirannan ja Miska Kaihlamäen työsuhde EPSOTE-projektissa jat- kuu vuoden 2019 loppuun, mikäli kunnat hyväksyvät kuntajohtajien tekemän esi-tyksen kokouksessaan Kirjattiin, että Jokiranta ja Kaihlamäki eivät osallistuneet tämän asiakohdan käsittelyyn, ja että sihteerinä asiakohdassa toimi Asko Peltola.

12 SOTE EP Kuntien sote-kokous Harri Jokiranta Projektinjohtaja

13 SOTE valmistelun aika Lyhyt SOTE historia Lyhyt historia EPSOTE toimeenpanoon Aikaisemmat linjaukset Kuntajohtajafoorumi Kuntien kokous Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perussopimuksen aihio Talousraami Henkilöstöraami Palvelurakenteen raami Palveluverkon raami Aluekehitystietoja

14 Lyhyt SOTE historia Kehittämisohjelmat: Kansallinen terveyshanke (2002), Sosiaalialan kehittämisohjelma (2003), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2007) (2016) Paras-hanke Kunnille velvoite järjestää perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut vähintään asukkaan väestöpohjalla. Tämän sai täyttää joko kuntaliitoksella tai kuntien välisellä yhteistyöllä Vaikutuksina kohtuullisen paljon kuntaliitoksia ja yhteistyöalueita, joista osa jäi kuitenkin pirstaleiseksi, kaikki kunnat eivät myöskään täyttäneet velvoitetta 2011 Kuntauudistus Hallituksen tavoitteena kuntien määrän raju vähentäminen, vahvat peruskunnat vastaamaan perustason terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja osasta erikoissairaanhoitoa Kaatui kuntien vastustukseen ja poliittisiin ongelmiin 2014 Kaksitasoinen ja yksitasoinen kuntayhtymämalli Viiteen sotealueeseen perustunut kaksitasoinen malli, jossa kuntayhtymät olisivat vastanneet myös palveluiden tuottamisesta Enintään yhdeksääntoista järjestäjä/tuottajakuntayhtymään perustuva yksitasomalli Kaatuivat perustuslaillisiin ongelmiin 2015 Maakunta- ja sote-uudistus lähtökohtana soten irrottaminen kunnista ja järjestäminen itsehallintoalueiden kautta Muotoutui kahdeksantoista tiukasti valtio-ohjatun maakunnan malliksi, jossa valinnanvapaus nousi kriittiseksi pisteeksi sekä poliittisesti että perustuslain näkökulmasta Hallituksen aika loppui ja uudistus kaatui keskellä poliittisia ristiriitoja

15 Lyhyt historia EPSOTE toimeenpanoon "Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla - maakunnallinen selvitys" (2012) ja Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoima hanke "Hyvinvoiva Etelä- Pohjanmaa" ( ). EPSOTE projekti 2015 syksy kustannustehokas, vaikuttava sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen SoTe alueen toimintamalli osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon reformia Maakuntien liitot käynnistävät SOTEMAKU esivalmistelun2016 toukokuu Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-kuntajohtajafoorumi Vapaaehtoisen sote-kuntayhteistyön selvitystä koskevan suunnitelman teettäminen konsulttitoimisto Perlaconilla. Vaihtoehtoisia malleja sen varalle, että sote- ja maakuntauudistus ei etenisi suunnitellusti ja samalla saada aineistoa sote-uudistuksen jatkovalmistelulle. Suunnitelman teettäminen toteutettiin osana EPSOTE -projektia. Perlacon selvitys Sote-kuntayhtymämallissa yhdistetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja sairaanhoitopiirin tuottamat palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. // Liikelaitosmallissa kuntien yhteinen liikelaitos tilaa kaikki sote-palvelut nykyisiltä kunnallisilta palveluntuottajilta. // Yhdistetään vain perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, mutta jätetään sosiaalihuollon palvelut kuntien järjestämisvastuulle : pääministeri Juha Sipilä jätti hallituksensa eronpyynnön Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelu lopetettiin

16 Lyhyt historia EPSOTE toimeenpanoon Kuntajohtajafoorum Kuntajohtajat korostavat tarvetta maakunnalliselle sote-yhteistyölle huomioiden maakunnassa olevat erilaiset järjestämismallit. Kuntajohtajia huolestuttaa erityisesti sote-menojen nopea kasvu yhdistettynä heikkenevään kuntatalouteen, väestön vähenemiseen ja ikärakenteen muutoksiin. SOTEMAKU ohjausryhmä Merkittiin tiedoksi Perlacon loppuraportin luonnos ja käytiin keskustelu siihen tarvittavista tarkennuksista ja muista raporttia ja sen tuloksia koskeneista huomioista. Loppuraportti toimitetaan sen valmistuttua SOTEMAKU-ohjausryhmän jäsenille. Etelä-Pohjanmaan SOTE rakenteen valmistelun jatkoa varten sovittiin yhteinen tapaaminen Etelä-Pohjanmaan SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä maakunnallisen vapaaehtoisen sote-ratkaisun jatkamista. Tässä voidaan hyödyntää EPSOTE-projektia. // säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus Kuntajohtajafoorum Esitys EPSOTE täytäntöönpanon jatkosta kokoukselle Maakunnan kuntien kokous Linjaus EPSOTE täytäntöönpanosta kuntajohtajafoorumin esityksen perusteella

17 EPSOTE toimija valmistelun aikataulu Toukokuu-elokuu 2019 Jatkovalmistelu EPSOTE toimijaksi linjauksin Elokuu 2019 Vaihtoehdon/vaihto -ehtojen tarkastelu KJF / Kuntien kokous Syyskuu 2019 Kuntien kanta EPSOTE toimijan jatkotyöstämiselle Tammikuu 2020 Kuntien päätös liittymisestä EPSOTE toimijaan Uuden EPSOTE toimijan aloitus Hallitusohjelman linjaukset

18 Kuntajohtajafoorum Kuntajohtajafoorum päätti esittää kokoon kutsutulle kuntien kokoukselle, että 1) Toteutetaan EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen; 2) Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali-ja terveydenhuollon toimijaksi siten, että I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin, II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan toteuttamisesta III. uusi toimintamalli käynnistetään ; 3) Kuntajohtajafoorum toimii uudistushankkeen ohjausryhmänä; 4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään ohjausryhmän toimesta

19 Kuntien kokous Aiheesta käytiin vilkas keskustelu. Todettiin, että EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseen suhtauduttiin sinänsä positiivisesti. Kriittisesti suhtauduttiin kuitenkin äänileikkurin poistamiseen sekä sairaanhoitopiirin mahdollisuuteen tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita. Keskustelun aikana tuotiin esiin, että Etelä-Pohjanmaan uuden sote-toimijan valmistelussa tulee huomioida kattava liiketoimintasuunnitelma. Kannatettiin myös mallia täysin uuden sote-toimijan perustamiseksi niin, että sitä ei rakenneta jo olemassa olevan esim. kuntayhtymän päälle. 1. Jatketaan valmistelua EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseksi kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Jatkovalmistelun jälkeen asia saatetaan kuntien päätettäväksi. 2. Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimijaksi siten, että I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin, II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan toteuttamisesta III. uusi toimintamalli käynnistetään Muodostetaan uudistushankkeelle poliittinen ohjausryhmä. Kuntajohtajafoorum toimii operatiivisena ohjausryhmänä. 4. SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään poliittisen ohjausryhmän toimesta

20 Rakennemuutoksen ajurit ja keinot AJURIT Palvelutarve kasvaa mutta osaavan työvoiman rekrytointi on vaikeampaa Henkilöstökulujen osuus on % kustannuksista ja kuntatalous heikkenee Erikoissairaanhoidon kulujen kasvu Tuottavuus paranee, jos pienemmällä työvoimalla voidaan tuottaa tarvittavat palvelut Työvoiman luonnollinen poistuma johtuu henkilöstön eläköitymisestä ja vaihtuvuudesta. KEINOT Parannetaan kuntien omistajaohjauksen menetelmiä Laaditaan laskentaan perustuva palvelujen tuotantosuunnitelma, jossa määritellään palveluverkon tavoitetila 2030 sekä vaiheittainen eteneminen Pidetään saatavuus kohtuullisena lisäämällä liikkuvia ja sähköisiä palveluita Tuottavuuden parantamiseksi tehostetaan henkilöstön käyttöä, korvataan vain osa henkilöstön luonnollisesta poistumasta mutta huomioidaan palvelutarpeen kasvu

21 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen TULEVAISUUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS -OHJELMA Peruspalvelujen parempi saatavuus, 7:n vuorokauden hoitotakuu (säädetään nopeasti) Palvelut sovitetaan yhteen asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja avun yhdestä paikasta Sote-ammattilaisten sujuva työnjako ja moniammatilliset tiimit Erikoistason palvelut täydentävät peruspalveluita Digitalisaatio tukee toiminnan uudistamista Tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa sosiaali- ja terveyskeskuksia Toimivat sotepalvelut uusissa maakunnissa SOTE-RAKENNEUUDISTUS 18 maakuntaa, 5 yhteistoiminta-aluetta: sote-palvelut, pelastustoimi Maakuntien monialaisuus / Parlamentaarinen valmistelu Maakuntien rahoitus / Parlamentaarinen valmistelu

22 SOTE-RAKENNEUUDISTUS: HALLITUSOHJELMAN KIRJAUKSET 18 maakuntaa (itsehallintoalueet) ja yhteistyöalueet järjestämisvastuu: sote-palvelut ja pelastustoimi monialaisuus selvitetään parlamentaarisesti 2020 loppuun mennessä sote-erillisratkaisu ja kuntien rooli tuottajana selvitetään 2019 loppuun mennessä Julkiset palvelut vahvassa roolissa Maakunnat tuottavat palvelut pääosin itse, yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Rahoitusjärjestelmä Rahoitusvastuu pääosin valtiolta ja rahoitus perustuu tarvevakioituihin kriteereihin Maakuntavero ja monikanavarahoituksen purkaminen selvitetään vuoden 2020 loppuun mennessä Maakuntavero ei saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä Palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti Valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa. Selvitetään ympäristöterveydenhuollon järjestäminen sekä valvonnan ja muiden valtion aluehallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyt.

23 Vapaaehtoinen kuntayhtymä Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Muodostetaan uusi SOTE kuntayhtymä, jossa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus. PELA sijoittuminen kuntayhtymään mahdollista. Järjestämistä ja tuottamista ei eroteta. Hyödynnetään nykyisen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymän uudistettu perussopimus ja Y tunnus. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo; VN päätös erityishuoltopiireistä 796/

24 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Perussopimus Perussopimuksessa hyödynnetään EPSHP perussopimukseen uudistaminen (erillinen päätöspykälä Kuntajohtajafoorum ). Täydennetään sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja koskevilla lisäyksillä. Täydennetään PELAn toimintoja koskevilla lisäyksillä. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo palveluiden osalta huomioidaan VN (796/1994) päätös erityishuoltopiireistä

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Talousraami Talousarvioraami perustuu aikaisemman valmistelun mukaiseen EP:n koetalousarvioon yksiköiden syöttämien vuoden 2019 talousarviolukujen mukaisesti. Vuoden 2019 luvut on indeksoitu vuosille 2020 ja 2021 kuntien peruspalvelujen hintaindeksillä ja valtiolta siirtyvien toimintojen kustannusvaikutusarvio 6 M on vähennetty sote-menoista. Indeksoituihin vuoden 2021 lukuihin on lisätty arvioidut muutoskustannukset

26 SOTE ja PELA palvelujen kustannukset Selite TA 2019 TA 2020 TA 2021 MuutoskustannuksetMAAKUNTA 2021 Ennaltaehkäisevät palv Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terv.ed Ikäihmisten palv Lasten, nuorten ja perh. palv Mielenterveyspalv Perusterveydenhuolto Päihdepalvelut Suunterveydenhuolto Työikäisten sos.palv Vammaisten palvelut Ympäristöterveydenhuolto SOTE -palvelut Valtion maakunnalle allokoidut kustannukset SOTE -palvelut yhteensä Pelastustoimi SOTE -kuntayhtymän palvelut yhteensä Muutoskustannukset on jyvitetty arviona tehtävittäin vuodelle 2021 (ICT kokonaisuus 9 M ja rakennusinvestointien vaikutus 10 M ) vuodelle 2020 ja vuodelle 2012 huomioitu noin 2 % kustannusnousu Palkkojen harmonisoinnin vaikutusta lasennassa ei ole huomioitu

27 Sote tehtävien järjestämis- ja tuottamisvastuun kustannusten jako Kustannusten rahoittamiseen on eri ratkaisuja; mm. asukasmäärä, palvelumaksut Laskennallinen asukasluvun suhteessa Palvelumaksuihin perustuva ennakointi edellyttää uuden toimijan ja toimintaympäristön tarkastelun THL sairastavuusindeksien (ikävakioitu) palvelutarpeen ennakointi (dia 15-16). Korkein sairastavuus Kauhajoella, Evijärvellä ja Soinissa. Matalain sairastavauus Isossakyrössä, Ilmajoella ja Seinäjoella. Väestön määrällinen ja demografinen muutos (dia 32). MDI ennusteen mukaan vuoteen 2040 suurin määrällinen väestö vähenemä olisi Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän, JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueilla. Vastaavasti MDI ennusteen mukaan vuoteen 2040 väestömäärältään kasvava alue olisi Seinäjoen kaupunki. Ikääntyminen olisi suurinta Seinäjoella, Kauhajoella, Ilmajoella ja Lapualla Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu (dia 17) 1-5/2019 oli 5,5% Suurinta kustannusten kasvu Evijärvellä, Kuortaneella, Isojoella ja Seinäjoella. Pienintä kustannusten kasvu Kauhavalla, Soinissa, Alavudella ja Lapualla. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen palvelutarpeen ennakointi ja vaikutus palvelumaksuihin voi arvioida yhteistoiminta-aluekuntayhtymien ja kuntientalousarvioiden toteutumasta

28 THL sairastavuusindeksi kunnittain THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi , luettu

29 THL sairastavuusindeksit 2016 Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi THL:n sairastavuusindeksi Aivoverisuonitautiindeksi Mielenterveysindeksi Sepelvaltimotautiindeksi Syöpäindeksi Tapaturmaindeksi Evijärvi 121,2 152,5 110,6 170,2 116,6 92,8 120,2 Kauhava 113,5 103,4 114,5 110,2 95,2 103,6 135,7 Alajärvi 114,2 104,3 111,8 138,1 80,1 85,0 148,7 Lappajärvi 106,2 71,7 107,0 119,5 86,5 76,4 148,4 Vimpeli 110,8 118,3 103,2 141,2 119,0 96,5 110,1 Alavus 120,7 90,6 123,9 131,0 113,1 92,8 142,9 Kuortane 98,5 72,5 89,1 70,5 117,3 94,3 115,0 Soini 120,1 73,5 115,9 154,7 115,4 139,4 140,3 Ähtäri 109,8 105,3 102,2 100,6 110,1 97,1 128,9 Ilmajoki 97,4 82,7 91,5 131,1 92,8 95,3 95,6 Kurikka 109,8 86,3 108,1 116,8 106,8 100,5 128,1 Isojoki 109,3 122,2 115,1 113,2 100,6 133,0 89,2 Karijoki 107,0 Kauhajoki 121,7 100,1 137,9 105,7 111,5 107,1 131,3 Teuva 108,0 112,9 121,8 113,0 114,5 87,7 90,7 Lapua 103,7 102,3 110,8 91,7 111,1 100,7 99,8 Seinäjoki 99,3 85,5 106,8 90,5 104,8 100,3 88,6 Isokyrö 96,0 65,1 87,3 100,6 104,4 82,1 120,7 EPSHP 107,5 93,4 110,5 108,8 104,6 98,7 114,1 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi , luettu

30 EPSHP Jäsenkunnilta laskutetut palvelumaksut Muutos v heinäkuusta Oma toiminta Muutos yhteensä Kunta Palvelumaksut ja korjaukset Lääkinnällinen kuntoutus Alueellinen apuvälinekeskus Erityisvelvoitemaksu Ulkopuolelta ostetut palvelut Ensihoito Hyvitys esh ostop. TAYS Euroa % Euroa / Asukas Alajärvi ,4 % 22 Alavus ,9 % 28 Evijärvi ,9 % 84 Ilmajoki ,8 % 60 Isojoki ,5 % 112 Isokyrö ,0 % 85 Karijoki ,5 % 154 Kauhajoki ,0 % -11 Kauhava ,0 % 13 Kuortane ,8 % 69 Kurikka ,7 % 63 Lappajärvi ,8 % 81 Lapua ,1 % 4 Seinäjoki ,7 % 82 Soini ,7 % -21 Teuva ,6 % 62 Vimpeli ,6 % 119 Ähtäri ,6 % 72 Yhteensä ,6 % 56 Yhteensä % 8,4-11,5-6,5 5,6 4,9-100,0 6,

31 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Arvio vuoden 2018 tasossa SOTE -henkilöstö JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 698 Ilmajoki 33 LLKY 742 Kauhajoki 31 Järvi-Pohjanmaa 411 Kaksineuvoinen 662 Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä 33 Lapuan kaupunki 341 Seinäjoki Isokyrö 81 EPSHP Yhteensä PELA EP 551 Eskoo 384 YHTEENSÄ Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista

32 SOTE kuntayhtymän henkilöstöraami (HTV 2021) Erikoissairaanhoito Ikäihmisten palvelut Perusterveydenhuolto Vammaisten palvelut 723 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 437 Suun terveydenhuolto 217 Ennaltaehkäisevät palvelut 105 Työikäisten sosiaalipalvelut 103 Mielenterveyspalvelut 75 Päihdepalvelut 28 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 5 SOTE yhteensä PELA 551 YHTEENSÄ Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista

33 SOTE henkilöstövolyymi 2021 arvio (%) palvelualoittain Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista. 22

34 Palvelukokonaisuus Jatkotyössä tarkastellaan erikseen palvelukokonaisuudet, palveluketjut sekä palvelujen saatavuus ja palvelujen jakelu aikaisemman valmistelun pohjalta. Hyödynnetään palvelujen liikkuvuus, digitalisaatio, keinoäly ja sähköisen asiointi sekä robotisaatio ja kotona käytettävät palvelut. Perlacon ja NHG selvitysten arviot huomioiden

35 Perlacon ja NHG selvitykset SOTE kuntayhtymän toiminnallistaloudellista tarkastelua varten tarvitaan tarkempi liiketoimintasuunnitelma. Perlacon huomiot: Vähennetään tehostettua palveluasumista -> 6 %:n tavoite Yhdistetään pieniä hoivayksikköjä suuremmiksi ja henkilöstömitoituksen varmistamiseksi Lisätään kuntouttavia paikkoja ja seudullisia perhekoteja Lisätään senioriasumista ja kehitetään kotihoitoa Perustetaan asiakasohjauksen yksiköt ikäihmisille. Selvitetään palvelusetelien laajempaa käyttöä ja tuetaan pieniä yrittäjiä Parannetaan perheiden ja nuorten palveluja Lisätään varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä Erityis- ja peruspalvelujen työnjako arvioidaan uudelleen Eskoon menokehys arvioidaan uudelleen Tukipalveluja keskitetään, sähköistetään ja automatisoidaan NHG huomiot: Ikäihmisten palveluissa tulee keskittyä kotikuntoutukseen, kotihoitoon, palveluneuvontaan ja asumispalvelurakenteeseen (12,5-20,7 M ) Terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa oleellista on lisätä vaihtoehtoja pth-lääkärivastaanotoille ja pth-osastojaksoille. Kustannussäästöihin päästään lisäämällä perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden määrää ja vaikuttavuutta (5,6 M ) Aikuisväestön palveluissa on oleellista tarjota integroitu palvelukokonaisuus ja lisätä matalan kynnyksen palveluita (2,9 M ) Perheiden palveluissa lastensuojelun laitossijoitusten osuutta pienentämällä voidaan saavuttaa pieniä säästöjä (0,6-4,0 M ) Vammaispalveluissa säästöjä syntyy laitoshoidon purkamisesta ja palvelurakenteen keventämisestä (5,5-9,9 M )

36 SOTE-palvelurakenneraami Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Ikäihmisten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Ympäristöterveydenhuollon palvelut Tutkimus- ja kehittämispalvelut Professiokoordinaattorit Lääketiede Hoitotiede Sosiaalityö Kuntoutus- ja palveluohjaus Kootut erityisosaamista edellyttävät palvelut - Erikoissairaanhoito - Sosiaalihuolto Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista

37 SOTE Palvelurakenneraami SoTe palvelut Kuntien palvelut PÄIVITTÄIS- PALVELUT Järjestöjen ja yhdistysten toiminta ja palvelut Yksityiset palvelut KOOTUT PALVELUT Liikkuvat palvelut tuovat asiantuntijan lähelle ja tukevat päivittäispalvelua Digitalisaatio, tekoäly ja sähköinen asiointi lisäävät omaehtoista ja suoraa asiointia Kotona käytettävien palvelujen ja robotisaation osuus kasvaa Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista

38 Palveluverkon raami 7+1 Aikaisemman valmistelun pohjalta tarkennetaan - palveluluokittelu - palveluprosessit - palveluketjut - vaikuttavuus ja kustannus/hyöty palveluverkon kokonaisuuden määrittelemiseksi Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista

39 Nykytila (6/2018) terveyskeskukset, sosiaalivirastot, Esh, ensihoito ja Eskoo Evijärvi Terveyskeskus Terveysasema Kauhava Lappajärvi Vimpeli Terveyspalvelukeskus Isokyrö Isokyrö Lapua Alajärvi Soini Vuodeosasto/vuodeosastoja Sosiaalivirasto Sosiaaliasema Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Sosiaalipalvelukeskus Teuva Kurikka Alavus Ähtäri ESH Psykiatrinen poliklinikka Radiologian toimipiste ml. kaikki Laboratorion toimipiste ml. kaikki Karijoki Kauhajoki Seinäjoen keskussairaala Isojoki Ensihoidon verkosto Eskoo Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista

40 Aluekehitystietoja

41 Luonnollinen väestön lisäys EPSH Lähde: tilastokeskus.fi / Väestörakenne (luettu ) Palvelurakenteen kehittäminen, muokkaaminen,

42

43 Sote -toimijan alue väestömuutos Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Evijärvi -25,4% Järvi-Pohjanmaan perusturva Lapuan kaupunki Seinäjoen kaupunki (Isokyrö ei huomioitu) Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kauhava -19,3% Lappajärvi -21,6% Vimpeli -27,5% JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Isokyrö Ilmajoki -5,7% Lapua -10,9% Seinäjoki +6,6% Kuortane -14,6% Alajärvi -21,9% Soini -36,6% Teuva -25,6% Kurikka -20,4% Alavus -21.3% Ähtäri -22,4% Karijoki -23,2% Kauhajoki -16,2% Isojoki -30,1%

44

45

46 Verorahoituksen muutos (kasvu) Sotemenojen kasvu Verorahoituksen kasvu e sotemenojen kasvu 1000 e Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Summa Etelä-Pohjanmaan kuntien väestöennuste on käytännössä Seinäjokea lukuun ottamatta aleneva ja kaikkien ikärakenne vanhenee. Väestön alenemasta huolimatta ikääntyminen on niin nopeaa, että sote-kustannusten kasvu asukaspohjaisesti arvioituna ylittää verorahoituksen kasvun. Verorahoituksen muutos sisältää sekä kuntaliiton tuloveroennusteen toukokuun alussa 2019 että valtionosuuden muutoksen myös noin miljardin euron valtionosuuden lisän aiempiin Etelä-Pohjanmaalle tehtyihin arvioihin lisänä. Tämä miljardin euron lisäys on valtionvarainministeriön kuntaosaston kuntatalousohjelmaan perustuva lisä. Koko maakunnan alueella verorahoituksen arvioidaan kasvavan n. 280 miljoonaa euroa vuodesta 2018 vuoteen Samaan aikaan vuoden 2017 tasoisten sote-kustannusten arvioidaan kasvavan 370 miljoonaa euroa. Sote-menot kasvavat siis 88 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavan aikainen verorahoitus. Jotta ero saadaan pysymään näin pienenä, pitäisi sotepalvelurakennetta purkaa samassa tahdissa kuin mikä ihmisen alueelta poistumisen mukaan on mahdollisuus sopeuttaa rakennetta. Suurimmat tarpeen muutokset tulevat kunnille, joissa on joko asukasluvun kasvua ja/tai ikärakenne on vielä nuori. Pieni kasvu tulee kunnille, joissa asukasluku laskee ja väestö on jo ikääntynyttä. Perlacon

47 Verorahoituksen muutos (kasvu) Nettomenojen tarpeen Verorahoituksen kasvu e muutos nettomenojen tarpeen muutos Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Summa Etelä-Pohjanmaalle laskettiin myös koko palvelurakenteeseen perustuva laskelma siitä, kuinka kunnat pystyisivät sopeuttamaan ei-sote-palvelurakennettaan, jotta soteen varautuminen ei kävisi niin raskaaksi tämähän tarkoittaa käytännössä verotuksen tasonmuutosta. Jos iso jos kunnat pystyisivät poliittisin päätöksin sopeuttamaan palvelurakenteensa tarpeen mukaiseksi, selviäisi Alajärvi, Alavus, Isojoki, Kuortane, Lappajärvi, Soini, Teuva ja Ähtäri nykyisellä verorahoituksellaan, jos ne pystyisivät reagoimaan väestön muutoksiin. Loput kunnat joutuvat miettimään palvelurakenteen sopeuttamista esimerkiksi monikuntakeskuksinen kunta joutuu miettimään esimerkiksi kouluverkkoaan ja perustamaan sekä kouluverkon että muutkin palvelunsa toisenlaiseen arvioon kuin mihin nyt on poliittisesti päädytty. Seinäjoen tilanne heikkenee kokonaisarviossa siksi, että Seinäjoelle muuttaa edelleen lisää asukkaita. Sopeutuksen tarve vähenee kuitenkin lähes 57 miljoonaa euroa. Tämän määrän pitäisi kannustaa kuntia ja erityisesti poliittista päätöksentekoa miettimään oikeaa tarvetta ja vaadittavia päätöksiä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden ja mukavuudenhalun yli. Perlacon

48 Osaamisen vaje ja rekrytointi Osaavan työvoiman saatavuus on heikentynyt Suomessa Haasteet vaihtelevat alueittain Etelä-Pohjanmaalla on maan korkein työllisyysaste 75,2 (2018) ja matalin työttömyysaste 4,4 % (2018) Työvoimapula on maakunnassa voimakasta erityisesti SOTE-alalla ja teollisuudessa Lähde: ammattibarometri I/

49 PALVELUJEN KÄYTTÖ sosiaali- ja terveydenhuolto

50 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi (luettu ) Poimittu keskeiset terveydenhuollon toimintaa kuvaavat mittarit Osa tiedoista vuoden 2018 ennakkotietoja Indikaattorin numero suluissa tietueen lopussa Lisätietoja EPSHP:n osalta tot_ja_raportit (Linkit sivun vasemmassa laidassa otsikon Tilastot ja raportit alla.)

51 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit yht. / asukasta (4 137) Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / asukasta (1552) Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäynnit, indeksi (tarvevakiointi) (5271) (2017 tieto)

52 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon sairaanhoitajaja terveydenhoitajakäyntien lukumäärän suhde lääkärikäyntien lukumäärään (5020) Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / asukasta (vuosi 2018 ennakkotieto) (1267)

53 Avohoito / perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / asukasta (1554) Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / asukasta (1555)

54 Erikoissairaanhoito Päivystyskäynnit erikoissairaanhoidossa / asukasta (vuosi 2018 ennakkotieto) (5077) Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 18v. täyttäneillä / vastaavanikäistä (vuosi 2018 ennakkotieto) (5240) Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivät 18 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä (vuosi 2018 ennakkotieto) (5079)

55 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa yhteensä / asukasta (2462)

56 Avohoito / erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta (vuosi 2018 ennakkotieto) (2483) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta (vuosi 2018 ennakkotieto) (2484) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria / vuotta täyttänyttä (vuosi 2018 ennakkotieto) (2482)

57 Osastohoito / erikoissairaanhoito Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / vastaavanikäistä (vuosi 2018 ennakkotieto) (2567) Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / vastaavanikäistä (vuosi 2018 ennakkotieto) (2568) Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä (vuosi 2018 ennakkotieto) (2914)