Uusi lakiehdotus: Toiveiden tynnyri vai aito mahdollistaja?

Transkriptio

1 Uusi lakiehdotus: Toiveiden tynnyri vai aito mahdollistaja? Rehtori, dosentti Minkä haasteen lainsäätäjälle antaa tämänaamuinen Helsingin Sanomat? 2 1

2 Lain säätämisen periaatteista: oikeusvarmuus vai dynaamisuus? Kirjataanko lakiin kaikki olemassa oleva pikkutarkasti luetellen ja määrittäen Kansalaisten yhdenvertaisuus ja oikeusturva puoltavat tätä ratkaisua Tekee tunnottomaksi sosiaalisille muutoksille ja uusille ratkaisumalleille vai asetetaanko lähtökohdat ja selkeät tavoitteet? Kansalaisten hyvinvointi ja työntekijöiden arvostus saattaisivat puoltaa taas tätä vaihtoehtoa Saattaisi edistää dynaamisia, uusia toimintatapoja ja siten parempaa reagointia sekä haasteisiin että mahdollisuuksiin nähden Voi johtaa laiskuuteen, epätasa-arvoon ja toteutumattomiin oikeuksiin 3 Hyvä taustatyö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen, Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti, STM , ja PP-tiivistelmä, STM , antavat hyvät lähtökohdat tarkastella uusia haasteita Järjestelmien kehittämisen kannalta keskeiset pulmat liittyvät siihen, miten perinteiset järjestelmäkeskeiset lähestymistavat ja toimet käännetään ihmisistä ja asiakkaista lähteviksi. (SLU) Ihanteelliset lauseet Uudistettavan lainsäädännön tulee tukea ja edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa (SLU) edellyttävät operationaalistamista Lisäongelman aiheuttaa julkisen talouden näkymän synnyttämä Jope Ruonansuu efekti kaikilla politiikkalohkoilla 4 2

3 Sosiaalihuollon sisältö, ilmiöt ja käsitteet 5 Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 toimenpideohjelma, STM 2005 Yritimme työryhmässä jäsentää kokonaisuutta; vain yksilön oma osuus jäi kuvauksesta vajaaksi 6 3

4 Sosiaalinen turvallisuus Eriarvoisuuden vähentäminen Eräs mahdollinen looginen jäsennys Palveluiden tarjoaminen Osallisuus ja yhteisöllisyys Toimintakykyisyys 7 Hyvinvoinnin kaksi strategiaa (Hämäläinen 2006, tulkinta Niemelä & Niemelä 2011) Valtaistuminen (empowerment*) = poliittinen strategia Koulutus, sosiaaliturva, sosiaalipalvelut Mahdollisuuksien antaminen Voimaantuminen (emansipaatio) = pedagoginen vs. sivistyksellinen strategia Sivistys, kasvu, toimintakykyisyys, arvotajunta Edellytysten luominen 8 * Käsite tulkittu sanan etymologian mukaisesti ja lievästi vastoin useiden yhteiskuntatieteilijöiden ajatuksia 4

5 Eettinen prinsiippi Oikeus ja kohtuus raportti, Stakes 2006 (ks. myös SLU) Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Olin silloin työryhmän jäsenenä hyväksymässä määritystä; nyt ajattelen osin toisin Niemelä 2011, teoksessa Hyvien ihmisten maa Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikoimmat ovat yksilön voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus valtaistaa järjestämällä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tukemal-la työllistymistä, ja sitä tärkeämpää on luoda perhe-, sivistys- ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan keinoin edellytyksiä ihmisen voimaantumiselle luomalla inhimillisen kasvun, osallisuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen mahdollisuuksia. 9 Luonnos em. ajattelun pohjalta (myös päinvastainen järjestys jossain määrin looginen) Luonnos: Lain tarkoituksena on: 1.edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta, vaikuttamismahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta; 2.turvata riittävien sosiaalipalvelujen tarpeen mukainen ja yhdenvertainen saatavuus; 3.edistää väestön elinolojen myönteistä kehittymistä; 4.tukea ihmisten itsenäistä selviytymistä omassa toimintaympäristössään; 5.torjua ja vähentää huono-osaisuutta, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä; sekä 6.kaventaa hyvinvointieroja. Luonnoksessa toimintatasot mielestäni eiloogisessa järjestyksessä. 10 Uusi ehdotus: Lain tarkoituksena on 1.edistää ihmisten toimintakykyisyyttä ja tukea itsenäistä selviytymistä; 2.tukea perheitä, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia; 3.turvata riittävien sosiaalipalvelujen tarpeen mukainen ja yhdenvertainen saatavuus; 4.torjua ja vähentää huono-osaisuutta, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä sekä kaventaa hyvinvointieroja; 5.ja edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Ehdotus lähtee voimaantumisesta ja päätyy valtaistumiseen. 5

6 Lain rakenne ja määritykset 11 Rakennetta voisi kehittää 1 luku. Yleiset säännökset Tavoite ja tarkoitus 2 luku. Hyvinvoinnin edistäminen Koulutus- ja sivistysulottuvuudet vahvemmin välineiksi Yhteisöistä looginen kokon. 3 luku. Tuen tarpeet joihin sosiaalihuollon on vastattava 4 luku. Keinot, joilla tuen tarpeisiin vastataan 5 luku. Tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi [sekä päätöksenteko] 6 luku. Toiminnan ohjaus ja laadun turvaaminen 7 luku. Muutoksenhaku 8 luku. Erinäiset säännökset 12 Tietotuotanto ja -raportointi, arviointi, laatu, tiedotus etc, Näkyviin myös tuottajakentän muutos Rakenteellinen työ Yksilön ja yhteisöjen toimintakykyisyys Palveluiden tarve Palvelumuodot Palvelutarpeen arviointi Nyt nämä asiat ovat hajallaan ja irrallisina eri luvuissa Pakottaisi miettimään toiminnan ohjauskeinot kokonaisuutena olisi myös helpommin koplattavissa järjestämislakiin 6

7 Määritelmät (1. luku, 3 ) Määritykset on varmastikin pakko tehdä, mutta samalla ne jäykistävät ja bunkkeroivat nykytilanteen Luettelon kulun logiikka ei aukene Versiossa on vielä sosiaaliohjaus, mutta versiossa se on jo unohdettu tai sisällytetty sosiaalityön alle (monet elementithän sinne sopivatkin) Vain kaksi käsitettä kymmenestä (jos ohjaus lisätään luetteloon) liittyy selkeästi SLU:n väliraportin korostamaan ihmis- ja asiakaslähtöisyyteen 13 Erinäisiä, tärkeitä yksittäisiä asioita 14 7

8 Verkkopalvelut omaksi kokonaisuudekseen Minusta verkkopalveluja ja hyvinvointiteknologiaa ei kannata käsitellä samassa pykälässä (4. luku,12 ) Kun alueet kasvavat, verkkopalveluasioinnin pitäisi olla lakisääteistä 15 Tiedotuksen kieli on kankeaa Eri toimijoiden tarjoaman tuen hyödyntäminen (2. luku, 6 ) Kunnan on huolehdittava yhteistyössä alueensa toimijoiden kanssa alueellaan tarjolla olevia sosiaalisen tuen muotoja koskevan tiedon kokoamisesta ja sen jakamisesta asukkailleen sekä tuen hyödyntämisen koordinoinnista asukkaiden hyväksi yhteistyössä tukea tarjoavien toimijoiden kuten viranomaisten, yleishyödyllisten yhdistysten, yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Asukkaille on annettava lisäksi tietoa siitä, miten he voivat tarjota apuaan käytettäväksi vertaistuessa tai muussa sosiaalihuollon vapaaehtoistoiminnassa. (6 ) Tässä on juuri verkkopalvelujen aito sijainti, ks. myös hyvinvointineuvonta Tiedon jakamisen sijasta voisimme jo puhua tiedotuksesta tai viestinnästä Ylipäätään tiedotus olisi tärkeä kokonaisuus Case Jyväskylä kolmannen sektorin palvelut esillä kaupungin sivuille (Harju & Niemelä 2011) 16 8

9 Kuuleminen hyvä entä vielä askel eteenpäin? (2. luku, 4 ) Sosiaaliviranomaiset eivät tarvinneet meitä (Sennett 2004, 218) Kuntauudistus tuonee ei-aiottuna-seurauksena osattomuuden kokemusta ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta voisiko sosiaalihuolto olla edelläkävijä uuden paikallisuuden istuttamisessa? Tavoitteena tulee olla, että kaikkiin sosiaalityön muotoihin kehitetään siihen sopiva käyttäjien ja joissakin tapauksessa lisäksi käyttäjien edustajien (vanhemmat, omaiset, huoltajat jne.) systemaattisen kuulemisen ja neuvonpidon järjestelmä, jossa keskustelun kohteeksi tulevat palvelusta saadut kokemukset, uudistus- ja muutossuunnitelmat ja kehittämisideat. (Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015, STM 2005, 66) 17 Edellytysten luominen hyvinvointia edistävälle toiminnalle (2. luku, 5 ja oikeastaan myös 6 ) Loistava asia taata toimintatiloja esimerkiksi kansalaistoiminnalle, mutta tämä lakipykälä ei ratkaise sitä, että tilatoimi perii niistä suolaiset vuokrat tai käyttökorvaukset (Harju & Niemelä 2011, 51) Tämä kokonaisuus olisi sekä mahdollista että välttämätöntä käsitellä huomattavasti laajemmin kuin vain tilakysymyksenä; kannattaa lähteä liikkeelle sosiaali- ja terveysjärjestöjen typologioista Kansalais- ja järjestötoiminnan käsitteet päällekkäisiä ja epätäsmällisiä Seurakuntien diakoniatyö on todellisuudessa tärkein ja merkittävin sosiaalitoimen yhteistyökumppani, mutta sitä ei mainita (vuonna 2010 yhteensä asiakaskontaktia, asiakasta ja lisäksi vapaaehtoista) 18 9

10 Vielä: 2. luku, 3 : Hyvinvointiraportointi: Eikö pitäisi olla standardoitu, vertailukelpoista tietoa tuottava osa ja kuntaspesifi osa 4. luku, 13 : Tuki asumiseen sosiaalinen isännöinti kasvaa, muutenkin käsitteitä kannattaisi miettiä 19 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä koulutus 20 10

11 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä koulutus Nykyinen tilanne järjettömän sekava lain ei tulisi ainakaan lisätä tai vahvistaa sekavuutta Päinvastoin: Sen tulisi selkiyttää ja sen tulisi perustua visioon toimivasta tulevaisuudesta TKI:n, tietotuotannon ja koulutuksen tulisi olla luontevissa kokonaisuuksissa ja hedelmällisessä vuorovaikutuksessa 22 11

12 Yhteenvetoa 23 Toiveiden tynnyri vai aito mahdollistaja? Yhteenveto toivomuksista eli sitä saa, mitä tilaa! Yleisarvio 1. Olemassa oleva toimintatapa hyvin kirjattu, mutta uudet, jo käytössä olevat ja tulevaisuuden toimintatavat eivät saa niiden ansaitsemaa käsittelyä 2. Yksilön ja yhteisöjen toimintakykyisyys ohuena 3. Menneisyys ja nykytilanne ovat hyvin jo tynnyrissä, mutta dynaamiset mahdollisuudet vasta oraalla Toiveita 1. SLU:n väliraportin periaatteiden huomioimista 2. Sosiaalihuollon käsitteellistä selkiyttämistä 3. Lain rakenteellista selkiyttämistä 4. Muutamien yksittäisten asiakokonaisuuksien selkiyttämistä ja kielen ajantasaistamista 5. Avauksia tulevaisuuteen (lain osalta ongelmallinen, mutta silti ) 24 12

13 Kiitos! Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. Suomalainen sananlasku 25 13