ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit

Transkriptio

1 4/2010 ADHD-liiton jäsenlehti Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen s. 12 ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit s Vertaistuesta voimia s /

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) [email protected] Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh [email protected] Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh [email protected] Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh [email protected] Toimistosihteeri Arja Salo Puh [email protected] Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh [email protected] Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh [email protected] POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh [email protected] ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh [email protected] 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja 5 Kolumni Kotirouvana Saksassa 6 ADHD on ollut elämäni ADHD-oireisen aikuisen kertomaa 9 Lyhyesti 10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa 12 Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen 16 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle 18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja 21 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -tilaisuus 30 Jäsenyhdistykset 32 Vertaistuesta voimia 35 Jäsenyhdistykseltä Karjalasta kajahtaa 36 Vuoden 2011 tuetut lomat 37 Lyhyesti 38 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 4/

3 p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat, Kuva Silva Lehtinen liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä syyskokous pidettiin marraskuun lopulla Lahden talvisissa maisemissa. Olimme pyytäneet puheenjohtajapäiville luennoitsijaksi psykologi Pirkko Lahden asemoimaan meille tämän hetkistä kansalaisjärjestötoimintaa. Pirkko kuvasi hyvin ja mielenkiintoisella tavalla mitä on meneillään. Hän puhui myös heimolaisuudesta, ja tätä olen miettinyt useaan kertaan kokousviikonlopun jälkeen. Mihin kaikkiin heimoihin/yhteisöihin kuulummekaan? Koti, perhe, suku, naapurusto, työ, kotiseutu, harrastukset, mielenkiinnon kohteet jne. Asioita, tapoja ja tapahtumia, jotka yhdistävät meitä muihin, on lukuisia. Lahden kokouksissa mukana olleita yhdisti ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta. On mukavaa olla mukana tässä melko suuressa ADHD-heimossa, jonka jäsenten määrä toivottavasti kasvaa tulevaisuudessa. ADHD-heimolaisia löytyy myös muista maista. Tässä kansainvälisessä yhteistyössä korostuu tiedon ja kokemusten vaihtaminen. Olimme lokakuun lopussa tutustumassa Tukholmassa sisarjärjestömme Riksförbundet Attentionin sekä Tukholman läänin alueen ADHD-centerin toimintoihin. Sieltä toimme tietoa ja materiaalia, joita voimme hyödyntää omassa työssämme toimiessamme jäsenistömme tukena. Ensi vuonna osallistumme ensimmäisen kerran ADHD-Europen yhteiseen kokoukseen, joten ADHD-heimolaisuutemme laajenee. ADHD-liitto kuuluu yhtenä 14 järjestöstä Neurologisiin vammaisjärjestöihin (NV) eli NV-heimoon. Vuoden 2011 ja 2012 ADHD-liitto toimii NV-järjestöjen varapuheenjohtajajärjestönä Epilepsialiiton luotsatessa toimintaa. Viimeiset kaksi vuotta toimintaa on vetänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, jonka nimi muuttuu vuoden alusta Aivoliitoksi. Yhteistyökumppaniksemme on uutena toimijana nimenmuutoksen ja yhdistymisien kautta tullut mukaan Aivosäätiö, joka aiemmin tunnettiin Neurologiasäätiön nimellä. Aivosäätiö tekee NV-järjestöjen kanssa yhteistyötä mm. vuosittaisen Aivoviikko-tapahtuman järjestämisessä. Tämän vuoden ollessa jo loppusuoralla on aika todeta, että moni asia tuli tehtyä, moni asia on edennyt, ja moni asia on vielä tekemättä. Tekeminen jatkuu, ja ensi vuonna liiton toiminnassa on painopistealueena jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Liiton ja jäsenyhdistysten yhdessä järjestämistä tilaisuuksista voimme jatkossakin lukea ADHD-lehdestä. Alkuvuodesta ei ilmesty erillistä Kuntoutus-lehteä, vaan liiton järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista vuonna 2011 on kooste tässä lehdessä. Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia, jotka olette osallistuneet liiton ja sen jäsenyhdistyksien toimintaan tai toimineet yhteistyökumppaneinamme. Jatkakaamme yhdessä eteenpäin, avoimin mielin. Toivotan oikein hyvää ja rauhaisaa Joulun aikaa ja onnellista vuotta Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Pä ä t o i m i t ta j a Virpi Dufva puh To i m i t u s s i h t e e r i Jari Hämäläinen puh Kuntoutusliitteen taittanut Silva Lehtinen To i m i t u sk u n ta Teija Jalanne Virpi Dufva Riitta Virtanen Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh faksi (09) [email protected] Il m o i t u s h a nk k i j a Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Pa i n opa ik k a Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ku vat Futureimagebank.com Il m e s t y m i s a j at Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 8 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen teemanumero. Ti l a u s h i n n at Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. 3 4/

4 p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Jokaisella meistä on oma aikamme ja tapamme lukea sanomalehteä. Joku lukee sen aamulla, toinen töistä palattuaan ja joku ei lue lainkaan sanomalehtiä, syystä tai toisesta. Se, missä luemme lehtemme, onkin sitten kokonaan toinen juttu. Oma sanomalehtihetkeni on yleensä aamulla ennen aamupalaa, kaikessa rauhassa muun perheen heräillessä uuteen päivään. Kahvi odottaa juojaansa ja minä päivän uutisia. Tänä marraskuun toiseksi viimeisenä tiistaina eräs sarjakuva iski tajuntaani toivottavasti lähtemättömästi. Sarjakuvaan Kamut, enteellinen nimi tulevalle, oli lainattu Meister Eckhartin ajatus, joka kuuluu näin: Jos ainoa rukous, jonka lausut elämäsi aikana, on kiitos, se on kylliksi.. Sanopa se paremmin; pisti minut ainakin miettimään kovin, ehkä sinutkin, hyvä lukija. Onko kiittäminen vaikeaa? Jos on, niin miksi? Jokainen meistä tietää, kuinka mukavalta tuntuu, kun toinen ihminen kiittäen vastaanottaa työsuorituksemme tai kauniit sanamme. Uskon myös siihen, että kiitos kannustaa ja antaa uskoa omiin kykyihin. ADHDoireisten kohdalla kiitoksen kannustava ja palkitseva merkitys on varmasti vielä suurempi, koska he saavat niin usein kuulla negatiivista palautetta, joka nostaa entisestään kynnystä erilaisiin suorituksiin niin koulussa kuin työelämässäkin. Minulla on tällä hetkellä monta syytä kiitokseen. Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä heidän osoittamastaan luottamuksesta minua kohtaan. Viime lauantaina sain liittokokousedustajienne kautta jälleen oikeutuksen liiton puheenjohtajan tehtävään. Lämmin kiitos! Otan tämän tehtävän mielelläni vastaan ja toivon itselleni voimia ja viisautta hoitaa tehtävää juuri ADHD-liiton puheenjohtajalle kuuluvalla tavalla. Toinen syy kiitokseen ovat kaikki ne henkilökohtaiset tapaamiset ja tapahtumat, joissa olen voinut olla kosketuksissa niiden henkilöiden tai asioiden kanssa, jotka päivittäin koskettavat ADHD-oireisia tai heidän läheisiään. Kuuntelemalla, keskustelemalla ja asioihin perehtymällä on mahdollista laajentaa paitsi omaa ADHD-tietämystään, myös muiden asiasta kiinnostuneiden tietoja ja taitoja. Jaettu tieto on kuin ilo, tuplaantuu jaettaessa. Näin joulun alla mietin myös, kuinka kiittää läheisiäni, ystäviäni ja työtovereitani jopa vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstä. Kortti tai lahja ilahduttaa varmasti saajaansa. Olisiko jokin muu tapa kiittää? Entäpä jos kävisinkin jonkun ystäväni luona ja tarjoaisin apuani? Uskon, että ADHD-perheen vanhempia juuri tuollainen apu saattaisi ilahduttaa eniten. Jospa mahdollistaisin tuttavaperheen vanhemmille yhteisen ostosiltapäivän tai pikkujouluillan, niin tai samantien vaikka molemmat? Täytyypä tarttua tuumasta toimeen. Kiittäen kuluneesta vuodesta toivon teille kaikille valoa ja iloa loppuvuodelle ja kiitoksen aihetta tulevallekin vuodelle! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry [email protected] 4/

5 k o l u m n i Kotirouvana Saksassa Lähtiessäni pyörämatkalle toukokuun alussa, en osannut tuolloin edes kuvitella mitä kaikkea matkan aikana tulee tapahtumaan. Katsoessani aikaa taaksepäin, niin nyt ymmärrän, että kaikki se, mitä on tapahtunut, on ollut loppujen lopuksi minulle hyväksi. Kaikesta, mitä olen aiemmin tehnyt, on puuttunut nöyryys ja itsensä kunnioittaminen. Jos ei osaa arvostaa itseään, ei osaa arvostaa myöskään läheisiään tai muita ihmisiä. Omista virheistä ja epäonnistumisista on helppo syyttää muita; omia vanhempia, entisiä kumppaneita taikka olosuhteita. Eräs poliitikko on osuvasti sanonut, että ei se ole peilin vika, jos naama on vino. Tämä lausahdus pitää täysin paikkaansa. Toiseksi, on helpompaa löytää virheitä toisista ihmisistä kuin itsestä. Olen saanut astua upean ja ymmärtäväisen naisen elämään. Rakas avokumppani käy töissä ja minun tehtäväni on huolehtia arkiaskareista. Siivoan ja laitan ruokaa niin kuin muutkin perheenäidit tekevät. Hän vapautuu kaikista arkiaskareista...! Herättyämme valmistan yhteisen aamiaisen, ja kun hän saapuu kotiin kahden tunnin lounastauolle, niin lämmin höyryävä ruoka on jo odottamassa. Arkisin teen aivan perusruokaa kuten peruna- tai porkkanavelliä, nakki- tai kalakeittoa tai vaikkapa Janssonin kiusausta. Viikonloppuisin rentoudumme toisessa kodissamme Itämeren rannalla. Silloin valmistan hieman juhlavampaa ruokaa, valkoviinissä haudutettua yrttisiikaa lakkakastikkeella tai täytettyjä tomaatteja salaattipedillä. Rakkaani on sanonut, että hän on tyytyväinen elämäänsä. Nyt hänellä on mies, joka hemmottelee ja huolehtii hänestä. Hän viikonloppuna kyynelsilmässä kertoi, että on aina ollut se, joka on huolehtinut kodista ja ruuanlaitosta. Hänestä, naisena, on mukava istua valmiiseen ruokapöytään. Olen myös itse istunut kyynelsilmäkulmassa ja ihmetellyt sitä, kuinka ymmärtäväinen ihminen on rinnallani. Tietää elämästäni kaiken pieninkään kivi ei ole jäänyt kääntämättä vaan olen antanut luettavaksi omaelämänkertakirjankin. Siitä huolimatta hän rakastaa minua ihmisenä eikä aiempien tekojen kautta. Hänelle riittää tällainen mies. Minun ei tarvitse hiipparoida hieno puku päällä, kultakello ranteessa, luksusautolla pitkin maakuntia vaan saan hoitaa kotirouvan virkaa, muun muassa hakea rottinkikori heiluen torilta vihanneksia ja hedelmiä. Joku saattaa miettiä, että kuinka kauan tuota onnea taas kestääkään? Meidän molempien ei ole pakko käydä töissä. Useissa perheissä, jossa molemmat käyvät töissä on vain väsyneitä ja stressaantuneita ihmisiä. Aineellisesti tyydymme vähempään, mutta henkisesti rikkaampaan elämään. Vaikka pyörämatkani ei jatku alkuperäisten suunnitelmien mukaan, niin yhden asian olen oppinut; kunnioittamaan itseäni ja muita hieman paremmin. Olemme useasti onnen kestämistä pohtineet. Turha surra mennyttä ja liikaa miettiä tulevaa, vaan meidän on elettävä vain päivä kerrallaan. Kaikille naisille vinkiksi, jos janoatte työelämän pyörteisiin tai haluatte edetä urallanne, niin suokaan miehellenne tasa-arvon vuoksi mahdollisuus jäädä miespuoliseksi kotirouvaksi kotiin. Jos miehelläsi ei ole ruuanlaittotaitoa tai taito on hieman ruosteessa, niin siihen on minulla ratkaisu. Unelmissani siintää halu toteuttaa kaikille miespuolisille kotirouville oma keittokirja, jonka nimenkin olen suunnitellut: Taivaallisen hyvää ruokaa... Veljet, Hellan haltuun. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija, elämäntapamatkaaja Kuva Markku Mutasen arkisto 5 4/

6 l u k i j a l t a ADHD on ollut elämäni ADHD on ollut elämäni pahin huoli ja suurin onni. Huolista olen selvinnyt ja onnea saanut pidettyä aina yllä niin, ettei elämä ole lannistanut. Ja mitä tulee varhaisnuoruuteen, minunkin koulumenestykseen kuuluu hurja alisuoriutuminen, luokassa häiriöksi olo, kiusaajaksi ryhtyminen ja kiusatuksi joutuminen. Lisäksi ainainen niskurointi kaikkea pitkäjänteisyyttä vaativaa vastaan. AD- HD ei ole minulle kirous, vaan jopa lahja, joka vaatii huolenpitoa. Minä olen saanut kokea sen itse, tuomalla paremman järjestyksen elämääni muutoksia määrätietoisesti tehden. Todellakaan aina ei ole ollut helppoa, mutta näin antoisaa muutosta on ollut vaikeaa kuvailla sanoin, sillä siihen liittyy elämäni suurimpia tunteita. Kohdallani epäily ADHD:stä tuli Olin silloin iältäni 24-vuotias. Sain lääkityksenkin välittömästi, mutta en tiennyt miten toimia. Koin, että itsetuntoni kasvoi ja masennustilat helpottivat, mutta en vain osannut silloin elämääni muuttaa, niin kuin olen nyt myöhemmin osannut. Olin tässä vaiheessa myös umpiveloissa ja rahat hupenivat hetkessä. Osamaksua tuli otettua. Esimerkkinä se, kun ostin osamaksulla kotiteatteripaketin, koska sellainen oli saatava. Kuitenkaan minulla ei ollut maksukykyä ja tiesin sen. Maksut jäivät maksamatta ja kaikista vastaavista impulsiivisista tempauksista kertyi lisää velkaa. Kun maksukykyni oli täysin nollassa, jäivät puhelinlaskut hoitamatta niin, että piti aina avata uusi liittymä vanhan sulkeuduttua, niin kauan kuin se vielä luottotietojen puolesta onnistui. Päädyin prepaid-liittymiin, kun luottotietoja ei enää ollut. Kun käytin rahan pikaruokaan, tupakkaan, kaljaan ja muihin turhuuksiin, ei jäänyt rahaa maksaa laskuja pois. Laskut kasaantuivat niin, etten edes yrittänyt sopia maksujärjestelyistä. Luovutin ja jätin kirjekuoret suosiolla avaamatta. Diagnoosin sekä lääkityksen myötä, ymmärsin ensi kertaa sen, että jotain on pahasti vialla, eikä kyse ollutkaan tyhmyydestä, laiskuudesta, tai yleisestä aikaansaamattomuudesta. Uskalsin puhua tässä vaiheessa läheiselleni rahahuolistani, jonka seurauksena hän kauhistui. Minulla oli ulosotossa. Kun selvittiin alkujärkytyksestä, oli minun onneni, että sain apua ja selvisin veloista. Läheiseni on tietoisesti, ja myös tietämättään, kannatellut minua aina hädän hetkellä. Minulle on tärkeää muistaa, että ilman häntä en olisi ikinä päässyt jaloilleni silloin, kun olin käytännössä halvaantunut arjenhallinnan ja elämäni suhteen. Kaiken jälkeen olen kuitenkin vannonut sekä itselleni että läheiselleni, etten ota koskaan osamaksua tai luottokorttia. En silti saanut asioita vieläkään 4/

7 l u k i j a l t a mielestäni riittävästi kulkemaan eteenpäin. En tiedä, mutta uskon, ettei ADHD-oireisille aikuisille ollut elämässä opastavaa toimintaa Espoossa silloin, tai ainakaan minua ei sellaiseen ohjattu. Vasta, kun muutin Helsinkiin, sattui osakseni loistava lääkäri psykiatriselta poliklinikalta, joka jatkoi jo yllä olevaa hoitoani. Kuitenkin epäonnekseni hän vaihtoi muihin tehtäviin ja päätin, kun oli juuri hyvä hoito alkanut, että lähden yksityiselle. Siellä hoito varmasti jatkuu, ajattelin. Se suhde lääkärin kanssa ei toiminut, eikä hän jatkanut enää lääkitystäkään. Ainoa kerta, kun hän katsoi minua silmiin, oli kun ilmoitin, että koen ongelmieni olevan hänen ammattitaidolleen liian pieniä. Arvelin, että tässä tämä nyt sitten oli. Olin maani myynyt. Päätin kuitenkin, että menen terveyskeskukseen hakemaan uuden lähetteen psykiatriselle omalta lääkäriltä. En ole koskaan osannut pitää puoliani tai vaatia asioita lääkäreiltä. Usein koen nöyryyttäväksi sen, että ongelmien vähättely lääkärin taholta saa omanarvontunnon laskemaan entisestään. Minulle on suuri asia puhua lääkärin kanssa ja luotan siihen, että lääkäri ei valitse potilaitaan, vaan auttaa siinä missä suinkin kykenee. Oma lääkärini ihmetteli mainitessani, etten usko pääseväni takaisin psykiatriselle poliklinikalle, kun olin sieltä jopa vähän uhonneena ja pettyneenä lähtenyt läiskimään. Epäilin jo itsekin, että onko hyötyä yrittää. Terveyskeskuksen omalääkäri otti asiakseen heti soittaa ja selvittää missä mennään. Asiat järjestyivät ja sain uskoa itseeni, kun pääsin taas takaisin entiseen hoitopaikkaan. Siellä kuitenkin tapahtui ADHD:ni kannalta takaisku, sillä vaikka minulla oli ollut diagnoosi jo kauan, halusi uusi lääkärini sivuttaa koko asian. Kuitenkin vaadin, että pääsisin edes kokeisiin hormonitoiminnastani, kilpirauhasen toiminnasta ja muistakin veriarvoistani. Ei ollut vikaa missään. Hänen mielestään tunne-elämäni oli sekava ja ADHD vain mahdollinen. Tapasin hänet kolme kertaa. Vaadin, että saan uuden lääkärin. Se järjestyi minun kannaltani paremmin kuin olisin osannut odottaa. Aiempi lääkärini pystyi ottamaan minut takaisin potilaakseen ja pääsin puolentoista vuoden odotuksen jälkeen takaisin hoidon piiriin. Siitä alkoikin todellinen hoito ADHD:ni suhteen. Saimme käytyä ADHD:tä läpi paljon, ja lääkärini oli loistava näkemään minussa sen, mitä minä en itse nähnyt, potentiaalin selviämään ongelmistani. Olen vasta jälkeenpäin oivaltanut monta hänen sanomaansa. Tietous ei ollut ADHD:stä vielä suurta, mutta kannustus tavoitteen saavuttamiseen siinä, että löytäisin omat keinoni pärjätä elämässäni, sitäkin suurempaa. Lääkärini ehdotti, että hän laittaisi suosituksen ADHD-liitolle, jotta voisin päästä Kyyrönkaitaan arjenhallintakurssille, ja saisin tavata vertaisiani. Kokea ja jakaa elämää ja eritoten oppimaan arjenhallintaan liittyviä konsteja. Lähdin todella mielelläni. Kurssi oli alkusykäys täydelliselle elämänmuutokselleni. Tajusin, että minun elämäni tulee muuttumaan kokonaisvaltaisesti. Opin todella sen, etten ole yksin ja apua on saatavilla. Sain loistavan ystävän, myöhemmin tukihenkilön ja yhteistyökumppanin kyseiseltä kurssilta. Vaikka itsensä hyväksyminen oli helpottunut heti, oli kuitenkin niin suuren tietomäärän sisäistäminen niin nopeasti vaikeaa ja moni asia tuppasi unohtumaan. Ei pystynytkään pitämään kiinni niistä kaikista muutoksista, joihin oli sielunsa silmin valmis. Kurssista jäi kuitenkin minulle, niin kuin monelle muullekin luulisin, halu muuttaa asioita elämässään. Ja toki elämys vailla vertaa. Eväitä ei ollut kuitenkaan niin äkilliseen muutokseen kuin kuvittelin. Asiat jäivät hautumaan. Lääkärini ehdotti toista kurssia. Siinä oli toivoa paljon, ajatellen myös jo Kyyrönkaidassa opittujen asioiden kannalta. Ehdotuksena oli lähes viisi kuukautta kestävä arjenhallintakurssi, aihe kerrallaan selkeitä konsteja arjenhallintaan kerran viikossa. Lääkärini laittoi lähetteen Auroran Ryhmäterapiakeskukseen ja sain kutsun haastatteluun kurssia varten. Kun minä sitten pääsin kurssille, oli odottaminen tuntunut pit- Jatkuu seuraavalla sivulla >>> 7 4/

8 l u k i j a l t a kältä, sillä haastattelusta oli kulunut aikaa kurssin alkamiseen pari kuukautta ja motivaatio elämänmuutokseen oli valtava. Odotus kuitenkin palkittiin. Kun kurssi alkoi, en ollut tietoinen murto-osastakaan siitä, mistä olen nyt. Oma työni arjen eteen on palkinnut minut parhaiten koko elämässäni. Työ, jota itseni kanssa koko ajan jatkan, on vain enemmän oppia itsestään ja sitä kautta koko ajan elämää ADHD:n kannalta helpottavaa. Kun aloitin suoran ja päättäväisen elämän muutoksen, tein selkeitä järjestelyjä. Olin saanut kurssilta heti ponnetta kehittää omaa ympäristöäni minulle sopivaksi. Olin pyrkinyt elämässä pysymään perässä siinä, mitä muut tekivät. Rahan käyttö oli holtitonta vielä tässä vaiheessa, mutta muun muassa siihen tuli tolkkua hyvinkin nopeasti. Kun tein selkeitä laskutoimituksia, järkytyin siitä, miten paljon menee rahaa esim. energiajuomiin. Kohdallani n.4 päivässä. n.120 kuukaudessa! Hampurilaisiin, pitsaan ja muihin herkkuihin päivässä meni vähintään rahaa, joka on kuitenkin n kuukautta kohden! Vaihdoin myös limun juonnin mehuun, joten siitäkin jokunen säästö. Jo muuttamalla nämä tottumukset, kohdallani jäi ensimmäistä kertaa elämässäni palkasta mitään säästöön. Olen laittanut vasta viimeisen vuoden aikana ensimmäistä kertaa ruokaa itse, siis edes jotenkin säännöllisesti, kun olen pikaruokaa ja ulkona syömistä vältellyt. Töissä olen muuttanut tapojani niin, että sen hampurilaisaterian sijasta käyn hakemassa jotain evästä kaupasta ja tarpeen mukaan syön sitten kotona illalla. Olen herkkä vieläkin laittamaan rahani johonkin, mutta nyt olen osannut ostaa rahoillani hyödyllisiä asioita, asioita joista on minulle pidempää iloa. Olen voinut harrastaa ja ostaa uusia vaatteita, tietokoneen ja joitain muita asioita joista olen haaveillut! Laskuista osan hoitaa läheinen. Maksan sitten hänelle kertasummana aina kertyneet maksut, kuten auton osamaksun, vakuutuksen ja puhelin-, sekä nettilaskut. Näin vältän eräpäivien ylittymisen ja sitä kautta karhulaskujen korot! Kuitenkin vuokran olen aina saanut itse hoidettua, sillä työnantajani kanssa olemme sopineet hänen laittavan palkastani vuokraosuuden toiselle tililleni ja sieltä sitten on suoraveloitus vuokran antajalleni. Kun kotini oli kaatopaikka ja asuin sen keskellä, en kehdannut päästää ketään kylään, tai saati kutsua. Sain kuitenkin avukseni ystävän, joka oli valmis auttamaan kotini suursiivouksessa. Itse sellaisen urakan tekeminen oli turha kuvitelma. Teimme valtavan työn pienessä yksiössäni ja jätesäkeittäin rojua sitten ulos kärrättiin. Tämä siivottomuus oli aina toistunut elämässäni, asuin sitten missä asuinkaan. Otin käyttöön konstin, joka muodostui rutiiniksi yllättävän nopeasti. Kun oli kunnon suursiivous tehty, päätin, että siitä hetkestä eteenpäin järjestän tavarat paikalleen ja roskat roskikseen joka aamu, kun herään. Aikaa siihen menee päivässä 5 10 minuuttia. Olen myös tehnyt itselleni listan, jonka mukaan toteutan imuroinnin, tiskaamisen, pölyjen pyyhinnän ja muun muassa lakanoiden vaihdon kerran viikossa. Vasta, kun on homma hoidettu, laitan rastin ruutuun. Kotini on viihtyisämpi ja kehtaan taas kutsua kavereita kylään. Lisäksi olen palkinnut itseni sitten jotenkin vaikka ostamalla jotain herkullista. Silloin, kun aloitin aktiivisen aamuisen siivousrutiinini suurella tarmolla, en huomannut pitää huolta hygieniastani. Kävi aikalailla nolo tilanne, kun olin aina tottunut heräämään tuntia ennen, kun lähden töihin, jotta ehtisin käydä suihkussa. En aikaistanut heräämistäni ja jotenkin suihku jäi sitten niinkin vähälle, etten käynyt siellä reiluun viikkoon. Haisin kai pahalle, koska töissäkin huomautettiin, sillä rutiini oli vaihtunut toiseen. Olin vain siivonnut. Ymmärsin äkkiä kuitenkin, että kun käyn joka toinen aamu suihkussa, ja joka toinen aamu siivoan, homma hoituu ja hygieniastakin tulee pidettyä huolta. Nyt olen kuitenkin aikaistanut heräämistäni, jotta ehtisin kummatkin, mutta aina ei vain jaksa. Joillekin on varmasti utopiaa, että joka aamu olisi siivottavaa, mutta monille, tai ainakin minulle se on fakta. Suurimpia vaikeuksia on tuottanut yleinen impulsiivisuus. Olen räyhännyt työpaikalla ja ihmetellyt, miten olen saanut jatkaa. Olen ollut välillä niin vihainen siitä, etten ole osannut selittää pahaa oloani, enkä tunnemyrskyjen keskellä ole saanut koskaan sanottua sitä, mitä haluaisin. Suutun. Olen tavattoman kärsimätön ja kärsimättömyys, kun muut ovat mielestäni liian hitaita, haittaa aika ajoin, mutta työyhteisöni on ymmärtäväinen ja yritän ymmärtää heitä parhaani mukaan. Hitaita he eivät ole kuin minun mielestäni ja satunnaisesti syntyneinä aikoina. Sitten yritän olla kärsivällinen, kävellä, tehdä omia hommia, lukea lehteä ja syödä vaikka pari keksiä. En vain välillä jaksa millään odottaa. Lopetan odottamisen todella herkästi. Jos ei ole töitä, tuntuu siltä kuin aika olisi paikallaan. Kun taas on kiire ja hommia riittää, olen ehdottomasti parhaimmillani. Mutta töissä ilmapiiri on huumoria täynnä, joten itsestään vitsailemisen taito on onni omistaa. Olen nyt sellaisessa elämäntilanteessa, joka on minun vanhaan elämään verrattuna tasapainoista ja onnellista. Osaan sanoa jopa tarvittaessa ei, ja syvät masennukset ovat kaikonneet. Ahdistukset ovat myös helpottuneet huomattavasti, enkä hätäänny enää niin paljon, niin pienestä. Minun omat piirteeni eivät ole muuttuneet niin, että kokisin olevani erilainen. Olen vain saanut asiani tasapainoon ja sitä kautta oppinut hyväksymään tämän hetken tilanteen, missä olen ja toimimaan sen mukaan. Olen osannut selittää elämäni vaikeuksia läheisilleni ja heidän on ollut helpompi minua ymmärtää ja auttaa tarpeen niin vaatiessa. Kokemukset ovat kasvattaneet minua henkisesti todella, enkä vaihtaisi niitä enää mihinkään. Ilman kaikkea hoitoa, mitä olen saanut, olisin ajautunut totisesti ojasta isoon allikkoon. Kun arkeni on nyt sellaisessa kunnossa, missä se ei aiheuta jatkuvaa painetta, olen pystynyt keskittymään, lepäämään enemmän ja saanut tehtyä niitä asioita, joita minulla on aina ollut ADHD:n vuoksi vaikea tehdä. Teksti Antti Kosonen Ryhmäterapiakeskuksessa toteutettavan strukturoidun ADHD-vertaistukiryhmän ohjaaja 4/

9 l y h y e s t i Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu alkaen. Liiton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti Oulussa kokoontunut liittovaltuusto. Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsitty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. - Puhevammaisia edustavana järjestönä tarvitsemme yksinkertaisen ja selkeän nimen, korostaa liiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille julkaistu Käypä hoito -suositus puolestaan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön mukaisesti (specific language impairment, SLI). Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä. - Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnalle ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta. Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdollistavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Meidän tehtäväkenttämme leikkaa sekä monia muita neurologisia sairauksia ja vammoja että myös valtimoterveyttä, sanoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli aluksi Afasialiitto ry ( ), Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto ry ( ), Aivohalvaus- ja afasialiitto ry ( ) ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ( ). Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, alkaen Aivoliitto, on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Liitto on toiminut vuodesta 1977 lähtien. Tiedote Lisätietoja: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, www. stroke.fi; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, p , , [email protected] Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus, Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia), ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus auttaa Psykologian lisensiaatti Maarit Virta väittää Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että AD- HD-aikuisten psykologinen kuntoutus tehoaa. Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kuntoutuksesta aikuisilla ei ole juurikaan aiempaa tutkimustietoa. Virran tutkimus perustuu kahteen interventiotutkimushankkeeseen. Ensimmäisessä tutkimuksessa Virta tutkii kognitiivis-behavioraalisesti (CBT) orientoituneen ryhmäkuntoutuksen (n=29) hyödyllisyyttä. Kuntoutusta edeltäneen kolmen kuukauden odotusajan aikana ei oireissa itsearviokyselylomakkeilla mitattuna tapahtunut muutosta. Kuntoutuksen jälkeen oireet sen sijaan vähenivät. Kuuden kuukauden seurannassa todettiin hyödyn pääosin säilyneen. Toisessa tutkimushankkeessa tutkittiin lyhyen hypnoterapian (n=9), yksilöllisen CBT:n (n=10) ja tietokonepohjaisen kognitiivisen harjoittelun (n=9) hyödyllisyyttä verrattuna toisiinsa ja kontrolliryhmään (n=10). Itsearviointikyselylomakkeista muodostetun AD- HD-oireita mittaavan summamuuttajan perusteella seitsemän hypnoterapiaan, kuuden CBT:hen, kahden kognitiiviseen harjoitteluun ja kahden kontrolliryhmään osallistuneen oireet vähenivät. Millään ryhmällä ei ollut todettavissa muutoksia kognitiivisessa suoriutumisessa. Virran mukaan hypnoterapia- ja CBT-ryhmissä oireet vähenivät. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneilla harjoiteltujen tehtävien tulokset kohenivat, mutta tämä kohentuminen ei yleistynyt kognitiiviseen suoriutumiseen tai itsearvioituihin oireisiin. Virran mukaan jatkossa on tärkeää tutkia kuntoutusmuotoja pidemmillä kuntoutusjaksoilla ja laajemmilla aineistoilla sekä käyttää esimerkiksi elämänlaadun ja kognitiivisen harjoittelun erilaisia mittareita. Kliinisessä työssä on tärkeää järjestää ADHD-aikuisille lääkityksen lisäksi myös psykososiaalisia hoitoja. Maarit Virta on valmistunut psykologiksi vuonna 1994, psykologian lisensiaatiksi ja neuropsykologian erikoispsykologiksi vuonna Hän on myös hypnoterapeutti ja valmistuu vuonna 2011 psykoterapeutiksi. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja neuropsykologina Psykologipalvelu Psyyke -nimisessä yrityksessään. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: 9 4/ Helsingin yliopisto Viestintä

10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa Suomalaiset ratsastusterapeutit ovat tehneet kuntouttavaa työtä monenlaisten asiakasryhmien kanssa yli 20 vuoden ajan. Parhaiten ratsastusterapia edelleen tunnetaan liikuntavammaisten kuntoutusmuotona. Ratsastusterapia sekoitetaan toisinaan vammaisratsastukseen, joka on harrastustoimintaa. Nykyisin kasvava määrä ratsastusterapeutteja työskentelee psyykkisen kuntoutuksen saralla. Ratsastusterapia on varteenotettava kuntoutusmuoto ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kohdalla monipuolisuutensa vuoksi. Ratsastusterapia tarjoaa sekä kuntoutusta kehonhahmotuksen ja tasapainon vahvistamiseksi että mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia elementtejä. ADHD-oireisella lapsella saattaa olla oppimisvaikeuksia, joiden taustalla on pulmia kehonhahmotuksessa ja ns. sensorisessa integraatiossa. Sensorinen integraatio on neurologinen prosessi, jossa ihminen saa tietoa kehostaan ja ympäristöstään aistiensa kautta, jäsentää ja yhdistää tämän tiedon sekä käyttää sitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan tarkoituksenmukaisia reaktioita erilaisiin haasteisiin, jotta hän voi oppia ja toimia sujuvasti arkielämässä (Kranowitz 2004). Sensorisen integraation ongelmat voivat näkyä arjessa mm. hitaana liikunnallisten taitojen oppimisena. Lapsi saattaa oppia ikätovereitaan hitaammin pyöräilemään, hiihtämään ja luistelemaan. Lapsi on usein epävarma niissä liikunnallisissa tilanteissa, joissa jalat irtoavat maasta. Erityisesti nämä lapset hyötyvät ratsastusterapiasta, koska hevosen liikkeiden tuottamat sensoriset ärsykkeet lisäävät kuntoutujan tietoisuutta omasta kehostaan ja sitä kautta edesauttavat sensorisen integraation prosessia (Sandström 2000). Ratsastusterapiassa hevosen käynnissä tapahtuvaa toistuvaa rytmistä liikestimulaatiota on mahdotonta jäljitellä mekaanisesti. Ratsastajan istuessa kävelevän hevosen selässä jatkuvat vuoroittaiset kiertoliikkeet liikuttavat vuoroin lapsen kumpaakin kehonpuoliskoa rytmikkäästi ja symmetrisesti. Kehotietoisuutta lisääviä hevosen selässä toteutettavia harjoituksia ovat muun muassa takaperin ratsastaminen, silmät kiinni ratsastaminen, mäkityöskentely, erilaisilla alustoilla ratsastaminen, takin riisuminen ja pukeminen kävelevän hevosen selässä, taitojen lisääntyessä ravi, laukka ja hiihtoratsastus. Kehotietoisuuden parantuessa lapsen kyky erottaa itse muista ja ymmärtää muiden ihmisten toimintoja, ajatuksia ja tunteita paranee. Mitä parempi kehonhahmotus, sitä parempi toimintakyky. Kuka täällä määrää? - Rajat luovat turvallisuutta Talli on hevosen koti. Tallissa ei saa juosta. Tallissa ei saa huutaa. Ratsastusterapiaan tulevalla lapsella on harvoin tarve kyseenalaistaa terapiatilanteessa noudatettavia sääntöjä. Talliympäristössä on selkeä struktuuri ja huomiokykyä hajottavia tekijöitä on vähän. Monen ADHD-oireisen lapsen perheessä säännöistä ja rajoista käydään arjessa toistuvaa kamppailua. Hevonen on ratsastusterapiassa niin suuri auktoriteetti, että siitä riittää vähän terapeutillekin. Ratsastusterapeutti joutuu harvoin totaaliselle törmäyskurssille edes rajusti oireilevan lapsen kanssa. Rajojen kanssa kamppailevaa lasta kiinnostavat usein hevoslauman sisäiset suhteet ja johtajuus. Käytösongelmien kanssa kamppaileva lapsi voi ihmetellä sitäkin, miksi hevonen tottelee häntä, vaikka sen ei olisi pakko. Hevoslauman tarkkailu ja hevosen käyttäytymisen pohtiminen tarjoavat ratsastusterapiatunnilla oivallisen tilaisuuden keskusteluun säännöistä, johtamisesta ja tottelemisesta. Mistä minä sen voisin tietää, miltä hevosesta tuntuu? - Tunnesanoja etsimässä Omien tunteiden sanoittaminen ei ole aina helppo juttu aikuisellekaan. Lapselle se on kaksin verroin haastavampaa. Otsikon sanat ovat alakouluikäisen pojan suusta, joka katseli terapiatunnin päättyessä hevoskortteja, jotka kuvaavat hevosta erilaisten tunteiden vallassa. Terapeutti oli kehottanut häntä valitsemaan kortin, joka kuvaisi hevosen tunnetta pojan harjatessa sitä aiemmin tunnilla. 4/

11 Ratsastusterapiatunneilla tunteiden tunnistamista ja nimeämistä voidaan harjoitella erilaisten apuvälineiden avulla. Pienten lasten kanssa toimittaessa oivallisia apuvälineitä ovat mm. erilaisia tunteita kuvaavat Nalle-kortit ja kuvallinen pelkomittari. Kun terapia etenee vaiheeseen, jossa omille tunteille löytyy sanat myös ikävissä pettymys- ja rajoittamistilanteissa, vähenee lapsen tarve purkaa pettymyksen tunteet kielteiseen toimintaan. Hevonen lapsen peilinä Hevonen on ratsastajansa ja hoitajansa peili. Laumaeläimenä hevonen aistii herkästi ihmisen sellaisetkin mielentilat, joista hän ei itse sillä hetkellä ole tietoinen. Herkkä terapiahevonen heijastelee lapsen käytöstä ja antaa näin välitöntä palautetta lapsen toiminnasta terapiatilanteessa. Lapsen harjatessa hevosta levottomasti liikehtien ja hätäisin vedoin alkaa hevonenkin liikehtiä levottomasti hoitohetken aikana. Terapeutin ohjatessa lasta rauhallisempiin otteisiin asettuu hevonen nauttimaan saamastaan hoivasta ja huomiosta. Lapsi näkee välittömästi oman toimintansa konkreettiset seuraamukset ja oppii havaitsemaan oman toimintansa vaikutuksen ympäristöön. Tää menee mulla kuitenkin ihan pieleen - Onnistumisen kokemuksia metsästämässä Hevonen on uljas ja voimakas, mutta terapiahevonen on myös luotettava ja turvallinen. Ratsastusterapiassa maasta käsin ja ratsain toteutettavat harjoitukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin. Hevosen hallitsemiseen tarvitaan tahdonvoimaa. Aina sitä ei terapiaan tulevalla lapsella aluksi ole, mutta harjoitellen se vähän kerrassaan lisääntyy. Suuren eläimen hallitseminen taluttamalla tai ratsain on voimaannuttava kokemus kenelle tahansa. Terapeutti voi ohjata lasta hoivaamaan hevosta niin, että hevonen silmin nähden nauttii saamastaan huomiosta. Lapselle, joka saa arjessa paljon kielteistä palautetta omasta toiminnastaan, hyvän olon aikaansaaminen suurelle eläimelle on parantava kokemus. Lopuksi Vilkas lapsi tarvitsee turvalliset rajat, apua tunteiden sanallistamisessa ja kokemuksen oman kehon hallinnasta. Talliympäristön tarjoama struktuuri ja terapiahevosen lapselle asettamat rajat vaikuttavat niin, että levottoman lapsen mieli koostuu ja rauhoittuu. Lapsen ja hevosen sanaton vuorovaikutus avaa ratsastusterapeutille tien hoidettavansa mieleen, jolloin terapeutilla on mahdollisuus sanallistaa niitä tunteita, joille lapsi itse ei löydä sanoja. Ratsastusterapeutin tehtävä on luoda terapiatilanteeseen turvalliset puitteet. Tällöin ratsastusterapia auttaa levotonta lasta tulemaan tietoiseksi tunteistaan, sanoittamaan ja hyväksymään niitä sekä löytämään keinoja tulla toimeen vaikeita tunteita herättävissä tilanteissa. Lasten pitäisi saada hiljaa kasvaa aikuisten maailmaan oppia ottamaan ja antamaan oppia tuntemaan pelkoa, mutta selviytymään siitä -Märtä Tikkanen (1978) Vuosisadan rakkaustarina- Ratsastusterapian menetelmin voidaan hoitaa myös ADHD-oireisia aikuisia. Teksti Pauliina Tuomivaara, ratsastusterapeutti SRT, psykologi Kuvat Antero Holappa Artikkelin kirjoittaja on lasten ja nuorten hoitoon perehtynyt ratsastusterapeutti, minkä vuoksi artikkelin sisältö painottuu lasten ja nuorten ratsastusterapiamenetelmien kuvaamiseen. Lähteet Kranowitz, C. S. (2004) Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. PS-kustannus, Jyväskylä. Sandström, M. (2000) Ratsastusterapian vaikutukset neurofysiologian ja tutkimustulosten näkökulmasta. Suomen Kuntoutusliitto. Tikkanen, M. (1978) Vuosisadan rakkaustarina. Tammi. Lisätietoja aiheesta /

12 Haastavasti käyttäytyvän - koostetta koulutuspäivältä Euroopassa vietettiin viikolla 38 ADHD-tietoisuusviikkoa. Tietoisuusviikon merkeissä ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHDkeskuksen kanssa järjestivät yhteisen koulutuspäivän, jossa pohdittiin haasteellisen käyttäytymisen taustatekijöitä sekä arjen tukitoimia. Irma Moilanen Syyskuinen koulutuspäivä keräsi Oulun kaupungin pääkirjaston auditorioon noin 165 innokasta kuulijaa, eri alojen ammattilaisia kuin myös heitä, joita ADHD lähipiirissä koskettaa. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen avasi koulutustilaisuuden ja viritti kuulijoita aiheeseen kertomalla rakastettavan satuhahmon Vaahteramäen Eemelin metkuiluista ja siitä, miten lähiympäristön ymmärtävällä ohjauksella Eemelistäkin tuli kunnon kansalainen ja jopa kunnanvaltuuston puheenjohtaja. ADHD-tietoisuusviikon aloitukseksi Sanomalehti Kalevassa julkaistiin Kippola-Pääkkösen artikkeli Vaahteramäen Eemelit 2000-luvulla. Oulun yliopiston lastenpsykiatrian emerita professori ja ADHD Käypähoito-työryhmän puheenjohtaja Irma Moilanen valotti kuulijoille haastavan käyttäytymisen ilmiasuja sekä oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja. Lapsen haastava käytös nostattaa usein sekä tarkoituksella että tahtomattaan lasta ympäröivissä aikuisissa ja lapsissa negatiivisia tunteita. Haastava käytös on aina vuorovaikutuksen ongelma ja myös aikuisesta riippuu, millaista käytöstä on vaikea kestää ja miksi. Haastava käytös herättää aikuisessa itsessään muistoja ja ajatuksia, etenkin omia avuttomuuden tunteita. Lapsen haastava käytös voi ilmetä esimerkiksi aggressiivisuutena, tulistuvuutena, välinpitämättömyytenä, juuttuvuutena. Haastavaa käytöstä voi esiintyä eri syistä ja eri tilanteissa. Haastavaa käytöstä ilmenee usein ADHD:ssä etenkin, jos ADHD:hen liittyy muitakin ongelmia. Käytöshäiriöihin ja uhmakkuushäiriöihin sekä autismikirjon häiriöihin liittyy erilaisia käyttäytymisen haasteita. Haastava käytös liittyy lapsella usein tilanteisiin, joissa hänen ahdistuneisuuden ja keinottomuuden tunteet nousevat esille ja lapsi ei selviä tilanteesta muilla keinoin. Osalla lapsista ahdistuneisuus purkautuu esille mm. pahana olona, jännittyneisyytenä ja syrjään vetäytymisenä kun taas toiset lapset purkavat jännityksen nopeammin ja toimivat aggressiivisesti ulospäin. Rakentavin keino purkaa ahdistusta on puhua pahasta olostaan. Lapsi, joka pystyy purkamaan sanallisesti tunteitaan, saa osakseen ymmärrystä ja tällöin hänen voimat 4/

13 lapsen tukeminen Silve Serenius-Sirve Carolina Martin kasvavat kestämään pettymyksiä. Pienillä lapsilla ja lapsilla, joilla on neurologisia kehityksen vaikeuksia voi olla kuitenkin tavallista haasteellisempaa tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja he tarvitsevat enemmän aikuisen tukea tunteiden tunnistamiseen, käsittelemiseen ja ilmaisemiseen. Haastavassa käyttäytymisessä on usein geneettinen, neurobiologinen tausta. Esimerkiksi ADHD:hen liittyy laajaalaista hermoverkkojen toiminnan häiriötä ja ongelmaa keskushermoston välittäjäaineiden toiminnassa, erityisesti noradrenaliinin ja dopamiinin säätelyssä. Neurobiologisten riskitekijöiden lisäksi psykososiaaliset tekijät ja erityisesti lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vaikuttaa siihen, millaisen ilmiasun lapsen käyttäytymisen piirteet saavat. Kyllin hyvä kiintymyssuhde on omiaan ehkäisemään haastavan käytöksen kehittymistä. Luja ja lempeä kasvatus on lapselle parasta. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuinen välittää ja osoittaa tunnetasolla rakkautta lapselle, mutta silti toimii lapsen kanssa johdonmukaisesti rajoja asettaen. Haastavasti käyttäytyvä lapsi ja hänen perheensä tarvitsee ja hyötyy usein ulkopuolisesta tuesta, mikä voi olla yksilöllisesti määräytyen esimerkiksi neuvontaa ja ohjausta, pedagogisia toimenpiteitä, lääkehoitoa, psykoterapiaa, perhekoulutoimintaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja/tai järjestöistä löytyvää vertaistukitoimintaa. Esityksessään Moilanen pohti lempeästi myös sitä, että elämmekö nyt sellaisessa kaikki mulle heti tänne nyt kulttuurissa, jossa lapseltakin voi olla vaikea kieltää mitään ja lapsen luontaista malttamattomuutta on ympäristö ehkä vahvistamassa. Lastaan aina tottelevat vanhemmat voivat hyvää tarkoittaessaan ihan vahingossa olla edesauttamassa lapsen kasvua Kiinan keisariksi. Tämä voi kostautua myöhemmin, koska päiväkodissa ja koulussa pitää sopeutua isompaan ryhmään ja ottaa huomioon muidenkin lasten tunteita ja tarpeita. Siksi lapsen on tärkeää oppia vanhempien tuella sietämään myös pettymyksiä. Lapsi pystyy käsittelemään pettymysten aiheuttamia pahan mielen tunteita turvallisen aikuisen rinnalla ja tämä rakentaa hänelle tärkeitä selviytymismalleja myöhempää elämää varten. Haastavasti käyttäytyvän lapsen ja perheen tukeminen ADHD-keskuksen yksikönjohtaja, psykologi Silve Serenius-Sirve ja lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä Carolina Martin luennoivat koulutuksessa haastavasti käyttäytyvän lapsen perheen huomioimisesta ja tuen tarpeesta. Luennoilla korostettiin mm. haastavien lasten vanhempien suurempaa riskiä uupua ja vanhemmuuteen Jatkuu seuraavalla aukeamalla >>>>> 13 4/

14 tavallista enemmän liittyviä vaaratekijöitä, kuten negatiivinen vuorovaikutus perheessä, perheen sosiaalinen eristäytyminen, koettelemukset vanhempien parisuhteessa sekä sisaruksiin kohdistuvat vaatimukset. Kun perheessä on haastava lapsi, sisarusten välillä saattaa usein esiintyä riitelyä, kiusaamista, ärsyttämistä ja keskinäistä kilpailua vanhempien huomiosta. Lisäksi voi ilmetä mustasukkaisuutta ja toisen lapsen kielteisen toiminnan matkimista. Haastavasti käyttäytyvä lapsi saattaa viedä kaiken vanhempien energian ja huomion, jolloin sisarukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä voi johtaa niin kutsuttuun kiltin lapsen -syndroomaan, jolloin sisaruksilla ei ole perheessä tilaa näyttää tunteitaan tai käyttäytyä huonosti. Tarve pärjäämiseen nousee, kun sisarukset eivät halua aiheuttaa vanhemmilleen enempää huolta. Toisinaan kun haastavasti käyttäytyvän lapsen käytös tasoittuu, voivat sisarukset puolestaan sovittaa itselleen hankalan lapsen roolia. Vanhemmat voivat omalla toimillaan helpottaa perheen kahtia jakoisuutta kohtelemalla kaikkia lapsia oikeudenmukaisesti, jolloin kaikilta lapsilta vaaditaan yhtä paljon, mutta haastavasti käyttävä lapsi saa toimintaansa enemmän tukea. Aikuisten on myös huolehdittava, että he antavat tasapuolisesti aikaa kaikille lapsille sekä yhdessä että erikseen. Jokaiselle lapselle olisi hyvä myös jakaa oma vastuualue kotitöistä. Lisäksi perheessä on hyvä vetää rajoja ja tehdä sopimuksia kunkin lapsen omista tavaroista ja omasta alueesta, johon ei toiset saa koskea tai mennä. Lisäksi on tärkeää, että molemmat vanhemmat vetävät kasvatuksessa yhtenäistä linjaa. Perheessä vallitseva negatiivinen vuorovaikutus johtaa usein tilanteeseen, jossa vanhemmat tulkitsevat lastaan väärin ja näkevät hänessä vain vähän positiivisia puolia. Vanhempi kokee huonommuutta vanhempana, jolloin kasvatus voi muuttua yhä kovemmaksi ja uhkailevammaksi. Negatiivinen vuorovaikutus vaikuttaa lapsen itsetuntoon kielteisesti ja ylläpitää lapsen häiriökäyttäytymistä. Vanhemmat tuntevat kokeilleensa jo kaikki keinot, jolloin kielteinen vuorovaikutus muuttuu rutiiniksi. Apua negatiiviseen kehään on mahdollista saada ammattihenkilön kanssa käydyistä keskusteluista, joissa tuetaan positiivista lähestymistapaa, haetaan uusia keinoja arkeen ja autetaan vanhempia näkemään perheen tilanne uusin silmin. Perheen vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota tapaan puhua lapselle, äänensävyyn ja ohjeiden antoon, käskyihin ja kehotuksiin. Vanhemmuustaitoja tuetaan mm. ADHD-keskuksen Perhekoulu POP toiminnassa, sekä vertaistukiryhmissä, perheterapiassa ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Koulutuspäivän päätössanat esitti Suomen Lastenhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Sundell, joka kiitti koulutuksen järjestelyyn osallistuneita, luennoitsijoita ja aktiivista yleisöä. Antoisa seminaari päättyi esittelyyn toimivista menetelmistä lapsen käyttäytymisen muokkaamiseen. Käyttäytymisen muokkaus on tehokkainta silloin, kun vaikutetaan suoraan lapsen toimintaympäristöön, jota tulisi selkeyttää ja karsia, järjestää asioille tutut paikat ja huomioida häiriötekijät. Arkea tukee päiväohjelma rutiineineen, jota voi selkeyttää kuvilla ja muistilistoilla. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota palautteen antoon ja jättää ei-toivottu käyttäytyminen huomiotta aina kun mahdollista, koska kielteisenkin huomion saaminen ylläpitää käyttäytymistä. Koulutuspäivä sai erinomaiset palautteet. Erityisesti päivän luennoitsijoiden asiantuntijuus sai kiitosta ja osallistujat kokivat saaneensa käytännönläheistä ja ajattelemisen aiheista tietoa arkeen sovellettavaksi. Teksti ADHD-liitto ry, Anu Kippola-Pääkkönen Mirjami Koivunen Tuuli Korhonen Kuvat Anu Kippola-Pääkkönen 4/

15 Menetelmiä käyttäytymisen muokkaamiseen Toimiva vuorovaikutus Katsekontakti, kosketus, nimen käyttö Käytä sanoja, joita lapsi ymmärtää Vältä turhia sanoja ja toistoja Suorat käskyt Kerro suoraan, mitä odotat lapselta ja varmista, että hän on ymmärtänyt Käytä mieluummin käskyjä kuin kieltoja Yksi asia kerrallaan: anna aikaa reagoida Kielellinen ohje ei aina pelkästään riitä: kuvat, kirjalliset ohjeet, malli Rajoilla ja valinnoilla ohjaaminen Keskustele eri toimintavaihtoehdoista ja niiden seuraamuksista Lapsi tekee valintoja aikuisen asettamissa rajoissa Auta lasta tekemään valintoja ja löytämään ratkaisu, jonka seuraukset ovat myönteiset Toteuta seuraukset, vaikka ne olisivatkin epämieluisat Tehokas palaute Johdonmukainen Säännöllinen Selkeä Välitön Voimakas Palkkiojärjestelmä Aloita käyttäytymisestä, joka eniten hankaloittaa arkea Selvitä mistä ei-toivottu käyttäytyminen johtuu (laukaiseva tekijä) Mikä palkitsee käyttäytymistä (ylläpitävä tekijä) Anna vaihtoehtoja ei-toivotulle käyttäytymiselle Suunnittele palautteen anto Suunnittele palkkio (ja välietapit) Aseta realistiset tavoitteet Tilanteen katkaisu Jäähy, miettimistuoli Päätä valmiiksi, mistä seuraa jäähy Päätä valmiiksi, missä jäähy toteutetaan Toimivinta on yleensä säästää jäähy aggressiiviseen käytökseen Teksti Barnavårdsföreningen i Finland r.f. - Suomen Lastenhoitoyhdistys ry 15 4/

16 Suomalaiset pelaavat Kansalaisyhteiskunnan toimiva perusta RAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Järjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan jatkossakin tämän alan järjestöille, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre painottaa. Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjonneet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on syntynyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilat, vanhusten ystävätoiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät hankkeet. Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan toimivaa RAYrahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Tiivis suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista järjestelmää. Suomalaisista yli 70 % tukee tuoreiden mielipidemittausten mukaan RAY:n yksinoikeutta. Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksentekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöinä ne tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve on suurin. Me taas huolehdimme avustusjärjestelmän ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta ja läpinäkyvyydestä, Mönkäre sanoo. Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa sosiaa- 4/

17 kansanterveydelle li- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista rahapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus, joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin nykyluvat umpeutuvat. Jaetut markkinat tukevat kehitystyötä Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjonnalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta pelaaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa. RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esimerkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei ole ollut, tarpeen ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne muuttuu, kun RAY avaa nettipelinsä kuluvan syksyn aikana. Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuotealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti, pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä. Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehitystyöhön, Mönkäre uskoo. Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään entisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe tähtää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahapelien harjoittamisessa. Avustuspotti on järjestöjen yhteinen voitto RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyistä jakelumallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asiakkaiden pelikokemusta. Avustuksina jaettava osuus tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan maltillisesti. Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoiminnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odotukset uudentyyppisistä peleistä ne vaativat meiltä investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18 vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia, Mönkäre sanoo. Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin varattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi. Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonaisuudessaan kasvaisi. Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta näkökulmasta kuin vain oman järjestön avustuksista käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuuden säilyminen. Teksti Henna Norberg Kuvat RAY Suomalaiset peliyhtiöt RAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunnetuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpa Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuimmat Voittaja, Kaksari, Troikka *lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veikkaukselta Fintotolle. 17 4/

18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja Teemana perusopetuslain muutos ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestivät nyt jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan. Tällä kertaan kampanjapaikkakuntina olivat Kaarina ja Lappeenranta. Tilaisuudet oli suunnattu näiden kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille. Tilaisuuksien avulla pyrittiin viemään tietoa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista. Lappeenranta Kirkas syksyinen aamu saatteli kuntakampanjaosallistujat Lappeenrannan kaupungintalon Valtuustosaliin. Aamukahvien jälkeen ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivotti kiinnostuneet kuulijat tervetulleiksi Lappeenrannan kuntakampanjatilaisuuteen. Kaikkiaan paikalle oli saapunut 12 innokasta osallistujaa, sillä muutamat päällekkäiset tapahtumat olivat vaatineet osansa. Kuvassa vasemmalta Tuija Willberg, Virpi Dufva ja Eila Herrgård Tuija Willberg Pidemmittä puheitta Dufva antoi puheenvuoron kaupungin edustajalle kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willbergille. Willberg toivotti kaupungin puolesta järjestäjäliitot sekä osallistujat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilanteesta Lappeenrannassa. Tuija Willberg kertoi, että kasvatuksen saralla kaupungin missio on tehdä nuorista ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Lappeenrannassa on melko paljon oppilaita erityisopetuksen piirissä verrattuna kansallisiin keskiarvoihin, totesi Willberg, mutta hän ei usko sen johtuvan siitä, että heillä Lappeenrannassa olisi muita enemmän erityislapsia ja -nuoria. Pikemminkin kyse on siitä, että heillä näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota ja lapsi tai nuori pääsee tarvittaessa hyvin tuen piiriin. Lappeenrannassa on kehitetty erityisopetusta jo vuodesta 1995 alkaen, joten asiat ovat nykyään melko hyvin mallillaan. Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiinnitetty huomiota ja erityislasten tueksi on koulutettu Neuropsykiatrisia valmentajia vuosina Puheenvuoronsa lopuksi Tuija Willberg kävi läpi perusopetuslaissa muuttuneita kohtia, ja muutosten aiheuttamia vaikutuksia Lappeenrannassa. Suurimpana, lain muutosten mukanaan tuomana, helpotuksena Willberg mainitsi sen, että jatkossa päätökset oppilaan opiskelun ja tukitoimien suhteen voidaan tehdä pedagogisen selvityksen perusteella. Enää ei tarvitse odotella esimerkiksi psykologin tai lääkärin lausuntoja, eikä diagnoosien varmistumista, että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien piiriin. Tukitoimet voidaan aloittaa heti, kun tarve niihin ilmenee. Lastenneurologian ylilääkäri Eila Herrgård aloitti puheenvuoronsa mainitsemalla lukuja eri oireyhtymien esiintyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella. EKSOTEn alueella on noin alle 16-vuotiasta lasta. Tästä määrästä ADHD-oireisia oppilaita arvellaan minimissään olevan noin 400, samoin kuin kielellinen erityisvaikeus koskettaa myös noin 400 oppilasta. Aspergerin oireyhtymää arvellaan esiintyvän noin 50 oppilaalla. Lukemat perustuvat oireyhtymien yleisten esiintyvyysprosenttien minimiarvoihin. Kyseiset häiriöt ovat siis melko yleisiä, joten jo siksi niistä olisi hyvä puhua enemmän, mainitsi Herrgård. Yleisyyden lisäksi Eila Herrgård listasi muita tärkeitä syitä, miksi näistä häiriöistä tulisi keskustella enemmän. Avoin keskustelu antaa mahdollisuuden tukitoimien varhaiseen aloittamiseen, joka taas on yksi tärkeimmistä hoitoennustetta parantavista tekijöistä. Keskustelun ja tietoisuuden parantamisen avulla saadaan mahdollisuus estää nuorten ajautuminen syrjäy- 4/

19 Eila Herrgård tymisuhan alle sekä mahdollisuus koko perheen oikea-aikaiseen tukemiseen. Puheenvuoronsa aikana Eila Herrgård antoi kattavat perustiedot ADHD:stä, Aspergerin oireyhtymästä sekä kielellisestä erityisvaikeudesta (dysfasia). Kaikille näille häiriöille on yhteistä se, että varmimmin ne ovat havaittavissa kouluiässä tai hieman ennen sitä, harvemmin esiintyy pelkkää ADHD:tä, oppikirja Aspergerin oireyhtymää tai kielellistä erityisvaikeutta (sillä usein mukana on erilaisia liitännäissairauksia), sekä kaikkien näiden häiriöiden hoitoennuste paranee huomattavasti, mikäli tukitoimet päästään aloittamaan mahdollisimman varhain. Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti järjestön edustajan puheenvuoron esittelemällä kampanjan järjestäjäliittoja sekä niiden toimintaa. Lisäksi Dufva kertoi perusopetuslain muutoksen pääkohdista. Myös järjestöjen näkökulmasta varhaisia ja oikein kohdennettuja tukitoimia ei voida liikaa korostaa. Oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset tukitoimet nousivatkin vahvasti esiin kaikissa tilaisuuden puheenvuoroissa. Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. Päivän aiheet herättivät runsaasti keskustelua osallistujien kesken. Todettiin, että erityisvaikeuksista keskusteleminen on erittäin tärkeää, ja Lappeenrannassa päivähoito ja opetuspuoli ovatkin käyneet huolen puheeksiottamisen koulutuksen. Puheenvuoroissa tuotiin vahvasti esille myös sitä, että opettajien koulutukseen pitäisi panostaa vielä enemmän. Jokaisella opettajalla pitäisi olla tietoa ja taitoja erityisten oppilaiden kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä noiden tietojen ja taitojen hankkiminen on valitettavan paljon opettajan omasta kiinnostuksesta ja ajankäytöstä kiinni. Päivähoidon työntekijöiden sekä opettajien mielestä ADHD ja Aspergerin oireyhtymä tai niihin liittyvät piirteet olivat hieman helpompia havaita päiväkoti- ja kouluympäristössä, mutta kielellisen erityisvaikeuden havaitseminen tuottaa suuria ongelmia. Lapset osaavat hyvin peittää ja kompensoida kielelliset ongelmansa. Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi erittäin tervetullutta. Toivottavasti tämä alkanut vuoropuhelu eri toimijoiden kesken jatkuu tilaisuuden jälkeenkin. Kaikkiaan osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä päivän antiin vaikka ajankohta koettiinkin hieman haasteelliseksi. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Kuvat Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Kaarina Näkymätön näkyväksi -kampanjan Kaarinan tilaisuus pidettiin aamupäivällä Kaarinan kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 13 henkilöä. Tilaisuuden avasi Kaarinan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti kaupunkiaan. Kaarina on merellinen, noin asukkaan keskisuuri kaupunki Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrityksille, asukkaille, työntekijöille, matkailijoille sekä palveluntarjoajille. Tutkimusten mukaan olemme tässä onnistuneetkin. Meidät on myös valittu Suomen luovimmaksi kaupungiksi vuonna 2009, Matti Ranne kertoi. Matti Ranteen mukaan Kaarinan kaupungin toimintaa ohjaavina periaatteina ovat AARO-arvot eli asiakas- ja asukaslähtöisyys, avoimuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Kaupunki haluaa tarjota hyvinvointia edistäviä palveluita oikeaan aikaan ja tasapuolisesti. Hän toivotti Kuntakampanjan tervetulleeksi kaupunkiin, sillä se auttaa tiedon välittämisessä ja Matti Ranne luki myös itsensä mukaan tietoa tarvitseviin. Kaarinassa kaupungissa perusopetuslain muutokseen varauduttiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Perustimme ryhmän, joka laati Oppilaan tuen järjestämissuunnitelman kaupungin oppilaitoksille. Suunnitelma noudatti kaikissa toimintaohjeissaan jo etukäteen tiedossa olevia muutoksia. Kaupunki on saanut valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla oppilaan tuen ja oppilashuollon järjestämistä kehitetään kouluttamalla rehtorit, opettajat ja oppilashuoltotyöryhmät uusiin määräyksiin ja yhteneväisiin toimintatapoihin, kertoi tilaisuuteen osallistunut Kaarinan kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari. Lastenneurologi Harri Arikka kertoi luennossaan perusopetuslain muutoksista, neurologisista oireyhtymistä ja häiriöistä sekä erityisen tuen järjestämiseen liittyvistä pulmista ja mahdollisuuksista kunnassa. Harri Arikka viittasi annettuun lakiin perusopetuslain muutoksista. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämi- Matti Ranne 19 4/

20 sedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Vammana tai sairautena voi olla liikunta-, aisti- tai kehitysvamma, autistinen kehityshäiriö, kehitys- tai käytöshäiriö tai sosiaaliset vaikeudet. Harri Arikan mukaan erilaisia oppimiseen ja kehitykseen liittyviä vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan noin 20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla oppimisvaikeuksien syynä on heikko motivaatio, huonot opiskelutottumukset, emotionaaliset ja psykososiaaliset vaikeudet. Noin 5 %:lla lapsista oppimisvaikeuksien syynä ovat kehitykselliset neurokognitiiviset vaikeudet. 2 %:lla lapsista oppimisvaikeuden aiheuttaa vaikea asteinen kehityshäiriö, pysyvä liikuntavamma, kehitysvamma tai pysyvä aistivamma. Tämä merkitsee aina lapselle vaikeavammaisuutta. Kunnalla pitäisi olla lasten varalta kokonaissuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki lapset. Kaikkien lasten kehitystä on tuettava, joidenkin kohdalla tuen tarvetta on enemmän, korosti Harri Arikka. Arikan mukaan usein on niin, ettei kenelläkään kunnassa ole kokonaiskäsitystä erityistä tukea tarvitsevien Harri Arikka lasten määristä, eivätkä viranhaltijat tiedä toistensa toiminnasta. Tiedossa ei ole myöskään se, kuinka moni lapsista saa palveluja yksityiseltä puolelta. Mitä sitten tarvitaan lisää rahaa ja muita resursseja? Ei, vaan tietoa ja yhteistyötä. Harri Arikka toi esille ainutlaatuisen, Kaarinassa tehdyn selvityksen neuvolaikäisten lasten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittamisesta peruskunnassa. Se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenneurologisen konsultaatiotyöryhmän ja perusterveydenhuollon yhteistyöhanke osana Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja RAY:n rahoittamaa Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa projektia. Hankkeessa syntynyt Tarpeesta toimintaan -suositus tukitoimien järjestämisestä ja tiedon siirrosta tuo esiin kaksi suunnitelmaa. Toinen on yksilöllinen suunnitelma lapsen ja perheen tukitoimista ja toinen on kuntakohtainen suunnitelma palveluntarvitsijoiden määrästä ja yhteistyömallista hallintokuntien välillä. Ratkaistavina asioina ovat muun muassa se, kuka integroi ja kerää tiedon ja kuinka turvataan salassapitovelvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien suunnittelussa neuvola on keskeisessä asemassa 0 7-vuotiaiden lasten osalta, koulu 7 16-vuotiainen lasten kohdalla, minkä jälkeen painopiste siirtyy sosiaalitoimelle. 4/ Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (vas.), puheenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne Kaarinasta ja puheenjohtaja Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta. Harri Arikan mukaan tarvitaan selkeää vastuunjakoa, tiedonkulun esteettömyyttä, yhteistyötä yli hallintokuntien rajojen, kuntakohtaista kokonaissuunnitelmaa sekä kolmannen sektorin asiantuntijuuden huomioimista. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita. Järjestöjen puheenvuoron käytti Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. Henkilöt, jotka kuuluvat liittojemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät oikea-aikaisesta, oikein kohdennetusta ja riittävän monialaisesta tuesta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan estää lasten ja nuorten syrjäytymistä, korosti Tiina Viljanen. Liittojen yhtenlaskettu jäsenmäärä on noin ja niiden toimintamuotoina ovat edunvalvonta, tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeutumisvalmennus, koulutus, vertaistuki ja palvelutoiminta. Järjestöt ovat olleet lasten ja nuorten asialla muun muassa antamalla lausuntoja, viimeaikaisina esimerkkeinä lausunnot perusopetuslain muutoksesta, puhevammaisten tulkkauspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta. Tukitoimista voidaan mainita muun muassa erilaiset projektit, työelämähankkeet ja Nuortentalot. Kuvat ja teksti Päivi Seppä-Lassila Viestintäpäällikkö Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

21 kurssit 2011 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2011 Hyvä tietää kursseista Kurssien rahoitus Rahoitukseen osallistuvat Raha-automaattiyhdistys, Kansaneläkelaitos ja kuntien terveydenhuolto. RAY:n tukemille kursseille ADHD-liitto hakee jokaiselle perheelle tai kurssilaiselle hoitavalta taholta maksusitoumusta kattamaan osan kurssikustannuksista. RAY:n tukemilla kursseilla on pieni omavastuuosuus. KELAN rahoittama kuntoutus Kelan rahoittamasta kuntoutuksesta säädetään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (KKL). Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta (KKL 9 ) myönnetään Lapselle, joka saa alle 16-vuotiaan korotettua tai ylintä vammaistukea. Tällöin sairaus tai vamma aiheuttaa erityistä toiminnallista haittaa, josta seuraa selkeästi ikätasosta poikkeavaa hoidon ja valvonnan tarvetta. Lapsella tulee olla voimassa vähintään korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki kurssivalintoja tehtäessä ja kurssin aikana. Harkinnanvaraista kuntoutusta (KKL 12 ) myönnetään: Lapselle, jolla on voimassa alle 16-vuotiaan perustason vammaistuki. Myös ilman maksussa olevaa vammaistukea voi hakea harkinnanvaraista kuntoutusta. Ensi sijassa työikäiselle aikuiselle silloin, kun kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla voidaan katsoa parannettavan asiakkaan mahdollisuuksia pysyä työelämässä tai palata työelämään joko koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. Kuntoutusraha ja matkakorvaukset ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan hyväksymää kuntoutusta. Työ- tai virkasuhteesta vapaata ottava henkilö voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Työnantaja myöntää yleensä lääkinnälliseen kuntoutukseen omaisena osallistuvalle vanhemmalle, huoltajalle tai aikuiselle kuntoutujalle palkatonta vapaata kurssin ajaksi. Lomapäiviä kurssiin ei silloin tarvitse käyttää, ellei itse niin halua tehdä. Palkallisena myönnetyn vapaan osalta kuntoutujan tai omaisen työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa. Kaikkien ADHD-liiton kurssien osalta matkakuluihin voi hakea Kelalta korvausta. Matkakorvausten saamiseksi Kela edellyttää kuntoutujalle lääkärin suositusta kurssille. Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa haetaan kurssin jälkeen omasta Kelan toimistosta. Kurssilla kurssinjohtaja antaa yksilöllisen kuntoutusselosteen ja osallistumistodistuksen hakemusten liitteeksi. Tarvittavien lomakkeiden täyttämiseen saa kurssilla apua kurssinjohtajalta. Kurssien henkilökunta Kaikilla ADHD-liiton järjestämillä kursseilla henkilökunta koostuu terveydenhuollon, sosiaalialan ja/tai kasvatusalan ammattilaisista. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin tekemisissä ADHD-lasten, nuorten tai aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa myös vuosittain kurssityöntekijänsä. Perhekursseilla työntekijöitä on kymmenen, joista kaksi aikuisten ryhmässä ja kahdeksan lasten ryhmissä. Aikuisten kursseilla työntekijöitä on kurssista riippuen 3 5. Kurssien ikärajat Kurssien ikärajat eivät ole ehdottomia. Myös hiukan alle tai yli ikärajan olevat voivat hakea kursseille. Vanhempien asiantuntemus lapsen kehitysvaiheesta ratkaisee, hakeeko perhe yli 12-vuotiaan kanssa 9 12-vuotiaiden kurssille vai vuotiaiden perhekurssille. 21 4/

22 kurssit 2011 Miten haet kurssille Hakulomakkeet Kelan kursseille haetaan vain Kelan lomakkeella KU 102. Muille kursseille haetaan ADHD-liiton omilla lomakkeilla, joita on kolmenlaisia: perhe- ja nuortenkurssihakemus, itsenäistymiskurssin hakemus sekä aikuiskurssihakemus. Liiton lomakkeita on tässä lehdessä, ja niitä voi tulostaa ADHDliiton kotisivuilta Hakemuksen liitteet 1) Kelan kursseille korkeintaan 12 kk vanha B-lääkärinlausunto, jossa kurssisuositus tai kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan kurssia. 2) RAY:n tukemille kursseille käy myös kopio viimeisemmästä epikriisistä, josta ilmenevät nykytilanteen kuvaus ja perustelut kurssitarpeelle. Epikriisin lisäksi tarvitaan kurssisuositus hoitavalta lääkäriltä. 3) Hakemukseen voit halutessasi liittää myös terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden (esimerkiksi psykologin, työvoimaviranomaisen tai sosiaalityöntekijän) lausuntoja tilanteestasi. Kuntoutujavalinnat Kullekin kurssille valitaan enintään kymmenen kuntoutujaa, parisuhdekurssille viisi pariskuntaa. Kuntoutujavalinnoissa kriteereinä ovat seuraavat seikat: hakijalla tulee olla ADHD- tai ADDdiagnoosi kuntoutumisen tarve ja motivaatio kurssille etusijalla ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet ADHD-liiton kursseilla. Aikuisten kurssien kriteereinä ovat edellä mainittujen lisäksi: mahdollisuus kuntoutua työ- tai opiskelukykyiseksi ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta ei akuuttia päihdeongelmaa lisäksi kurssikohtaiset kriteerit, mm. ikä tai parisuhde Kuntoutujavalinnat ja esivalinnat Kelan kursseille tehdään kuntoutusvaliokunnassa, joka koostuu ADHD-kuntoutuksen asiantuntijoista. Kuntousvalinnoista päätettyämme ilmoitamme Sinulle kirjeitse, tulitko valituksi hakemallesi kurssille. Kelan kurssien osalta saat kuntoutuspäätöksen suoraan Kelalta. Voit hakea myös muiden järjestäjien vastaaville kursseille muistathan ilmoittaa sen hakemuksessasi. Ilmoita myös, mikäli tulet valituksi perhekuntoutukseen tai muuhun ADHD:hen liittyvään kuntoutukseen ennen meidän kurssivalintojamme. Kelan vai RAY:n tukemalle kurssille? Raha-automaattiyhdistyksen kursseille valitaan niitä asiakkaita, joilla ei ole mahdollisuutta saada Kelan päätöstä tai joille ei ole tarjolla Kelan kuntoutusta. Kun pyydät hoitavalta lääkäriltä kurssisuositusta, voit samalla tiedustella mahdollisuutta saada maksusitoumus terveydenhuollosta RAY:n tukemalle kurssille. Hakulomakkeiden palautus Täytä hakemus huolellisesti ja muista allekirjoittaa se. Palauta hakemus liitteineen kurssitiedoissa ilmoitettuun hakupäivään mennessä ADHDliittoon. Kelan kurssien hakemukset voi palauttaa myös Kelaan hyvissä ajoin ennen hakuajan umpeutumista. RAY:n tukemien kurssien hakemukset palautetaan liitteineen osoitteella ADHD-liitto ry / kuntoutus, Sitratie 7, Helsinki. Lisätietoja kursseista: kuntoutus puh , sähköposti: [email protected] tai lähin Kelan toimisto 4/

23 kurssit Lasten ja nuorten kurssit Perhekurssit Perhekurssien kohderyhmänä ovat eriikäiset ADHD-oireiset lapset ja nuoret perheineen. Kurssien tavoitteet: vanhemmat saavat tietoa ADHD:n tuomista haasteista lapsen kehityksessä lapset tai nuoret saavat uskallusta ja taitoa sosiaalisista tilanteista selviytymiseen lapsen tai nuoren itsetuntoa tuetaan onnistumisen elämysten kautta perheet saavat keinoja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja voimavarojen lisäämiseen lapsen kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet selkiytyvät perheet tapaavat muita samassa tilanteessa eläviä perheitä ja saavat heiltä vertaistukea. Kurssien sisältö: Lapset ja nuoret kuntoutusta toiminnan kautta, leikkien, pelaten ja yhdessä toimien kuntoutuksen, sosiaali- ja terveyssekä kasvatusalan ammattilaisten ohjaamaa, tavoitteellista ja iänmukaista pienryhmätoimintaa lapsen iän huomioivaa sisarussopeutumisvalmennusta ADHD-oireisen lapsen ja nuoren sisaruksille suunnitellun toiminnan ja leikin tuomia onnistumisen elämyksiä tarvittaessa yksilökohtaista ohjausta ja kuntouttavaa ohjelmaa. Vanhemmat asiantuntijoiden alustuksia: lasten- neurologi tai lastenpsykiatri, psykologi tai erityisopettaja ohjattua ryhmäkeskustelua pienryhmissä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ohjaamaa perheen yhteistä toimintaa. Kelan rahoittamat perhekurssit Verven Kuntoutuskeskus, Liperi Aika: Kohderyhmä: 7 10-v. ADHD-lapset lapset perheineen (Kela 9 ja 12 mukaan) kurssinro Aika: Kohderyhmä: 9 12-v. ADHD-oireiset lapset perheineen (Kela 9 ja 12 mukaan) kurssinro Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika päättyy RAY-avustuksin ja terveydenhuollon maksusitoumuksin rahoitetut perhekurssit Mertiörannan kurssikeskus, Jämijärvi Aika: Kohderyhmä: 5 7-v. ADHD-oireiset lapset perheineen (RAY ja STVOL) Omavastuu: 50 /perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella. Hakuaika päättyy Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski Aika: Kohderyhmä: v. ADHDoireiset nuoret perheineen (RAY ja STVOL) Omavastuu: 50 /perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella. Hakuaika päättyy Nuorten itsenäistymiskurssit Nuorten itsenäistymiskurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHD-oireiset nuoret, jotka osallistuvat kursseille ilman vanhempiaan. Kurssien tavoitteet: itsenäistymisen ja omatoimisuuden tukeminen positiivisen minäkäsityksen muodostuminen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kohentuminen itseluottamuksen lisääntyminen tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen vertaiskontaktien mahdollistaminen. Kurssien sisältö: ohjatut ryhmäkeskustelut vuorovaikutukseen liittyvät roolileikit ja harjoitukset erilaisten testien tekeminen, ohjattu toiminta, bändisoitto jne. arjenhallinnan osa-alueiden läpi käyminen liikunta. Anjalan nuorisokeskus, Anjalankoski Aika: (RAY ja STVOL) Kohderyhmä: vuotiaat ADHD- tai ADD-oireiset nuoret, joilla on ADHD:n lisäksi muita neurologisia liitännäisoireita, esimerkiksi oppimis- tai lukivaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia. Omavastuu: 25. Haku: Hakulomake löytyy liiton www-sivuilta ( Hakuaika päättyy /

24 kurssit 2011 Aikuisten arjenja elämänhallintakurssit Aikuiskurssit Aikuiskursseja on erityyppisiä: arjenja elämänhallintakursseja, parisuhdekurssi sekä kurssi omaisille. Aikuis- ja parisuhdekurssien tavoitteena on kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen. Kuntoutumisen edetessä itsetuntemus kasvaa ja ADHD on mahdollista hyväksyä osaksi omaa identiteettiä. Kursseilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja pyritään parantamaan arjen- ja elämänhallinnan taitoja erilaisten testien ja harjoitusten sekä mukaan saatavan kurssimateriaalin avulla. Parisuhdekursseilla ohjataan pariskuntaa yhteistyöhön parisuhteen, lasten ja arjen rutiinien hoitamisessa omalle perheelle sopivalla tavalla. Arjen- ja elämänhallintakurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHDoireiset aikuiset, jotka tuntevat tarvitsevansa vertaistukea sekä valmennusta arjen- ja elämänhallinnan taitoihinsa. Parisuhdekurssien kohderyhmänä ovat pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät pariskunnat, joissa ainakin toisella on diagnosoitu ADHD. ADHD-diagnosoiduilla aikuisilla toimintakykyä rajoittavat usein myös monet liitännäissairaudet, kuten erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja riippuvuuksiin liittyvä problematiikka. Kun hakijan suurimmat haasteet liittyvät ADHD:hen, sopeutumisvalmennuskurssi on paikallaan. Jos henkilöllä on akuutissa vaiheessa oleva psykiatrinen sairaus tai hoitamaton päihdeongelma, sen hoito on ensisijaista ennen ADHD-kurssille hakeutumista. Kurssien tavoitteet: kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen Kelan aikuisten kurssin tavoitteena on edistää asiakkaan työelämässä pysymistä tai opiskelu- tai työkykyiseksi kuntoutumista vertaistuen mahdollistaminen oman oireyhtymän hyväksyminen itsetuntemuksen lisääntyminen omien voimavarojen tunnistaminen ja lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen arjenhallinnan tukeminen (ajan- ja rahankäyttö) vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Kurssien sisältö: tieto ADHD:stä ja liitännäissairauksista itsetuntemus luova toiminta vuorovaikutusharjoitukset rentoutusharjoitukset opiskelu- ja työelämätaidot liikunta. RAY-avustuksin ja terveydenhuollon maksusitoumuksin rahoitetut kurssit Alle 40-vuotiaat ADHD-oireiset aikuiset Aika: Paikka: Koivupuisto, Ylöjärvi Kohderyhmä: Alle 40-vuotiaat ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset. Kurssin omavastuu on 50. Haku: Hakuaika päättyy Parisuhdekurssi Aika: Paikka: Palvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki. Kohderyhmä: Pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät yli 20-vuotiaat ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset ja heidän kumppaninsa. Kurssin omavastuu 50. Haku: Hakuaika päättyy Omaiskurssi Aika: Paikka: Palvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki. Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu ADHD-oireisten aikuisten vanhemmille. Kurssilla käsitellään aikuisten lasten itsenäisyyden tukemista ja jaetaan kokemuksia vertaisryhmässä. Kurssin omavastuu on 50. Ilmoittautumiset: Ei erillistä hakulomaketta. Ilmoittautumiset puhelimitse ADHD-liittoon tai sähköpostitse Hakuaika päättyy Kelan rahoittama kurssi ADHD-aikuiset Aika: Paikka: Verven kuntoutuskeskus, Liperi ( Kurssinro Kohderyhmä: Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika päättyy /

25 Palauta hakemus LIITTEINEEN ADHD-liitto ry, kuntoutus Sitratie 7, Helsinki Puh Faksi (09) /

26 4/

27 Palauta hakemus LIITTEINEEN ADHD-liitto ry, kuntoutus Sitratie 7, Helsinki Puh Faksi (09) /

28 4/

29 NAISEUS JA NEUROPSYKIATRISET HAASTEET Vertaistuen ja voimaantumisen ilta naisille, joilla on ADD, ADHD tai jokin muu neuropsykiatrinen ominaispiirre. tiistaina , klo Oulun kaupungin Eteläinen Mielenterveystoimisto, Uusikatu 44, 2. krs, Oulu Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan toisia naisia ja jakamaan ajatuksia siitä, miten neuropsykiatrinen ominaispiirre vaikuttaa naiseuteen ja arjessa selviytymiseen. Ohjelma: klo klo klo klo Kahvit Tervetuloa iltaan, Mervi Pesonen-Ahonen, psykiatrinen sairaanhoitaja, Oulun MTT Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet alustusta keskustelujen pohjaksi, Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry Vapaata keskustelua ja kokemusten jakamista Vertaistuesta voimaa myöhemminkin? Tarpeita? Jatkosuunnitelmia? Yhteistyön mahdollisuuksia? klo Tilaisuus loppuu Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään pe sähköpostitse: tai puhelimitse: Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Oulun kaupunki Mielenterveystoimisto 29 4/

30 j ä s e n y h d i s t y k s e t Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, TURKU Puh (ma-to klo 10 12) [email protected] Tarkemmat tiedot harrastusryhmistä sekä tietoa muusta toiminnasta löytyy netistä ja jäsenkirjeestä. ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) [email protected] Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Minna Juuti Yhdistyksen puh [email protected] Seuraa ajankohtaisia tapahtumia yhdistyksemme nettisivuilta Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh [email protected] Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh [email protected] tai [email protected] Itä-Savon Puatti ry toivottaa Hyvää Joulua ja toiminnallista Uutta Vuotta jäsenilleen ja tukijoilleen. Yhdistyksen liikuntakerho jatkaa toimintaansa sunnuntaisin koko kevätkauden ajan. Tapahtuma-aikataulu löytyy osoitteesta Toivotamme kaikki Itä-Savon alueen erityisperheet lämpimästi tervetulleeksi kevään toimintaamme! Itä-Savon Puatti ry Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen Tinkitie 23, KOKKOLA puh. (06) , [email protected] Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Keijo Häkkinen [email protected] sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen [email protected] Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, ADHD-aikuiset Ryhmä on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty diagnoosi vasta hiljattain. Yhteyshenkilö: Päivi Pietiläinen, p ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä Yhteyshenkilö: Tapani Salonen, ta.sa59(at)tintti.net, p Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg [email protected] Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh [email protected] Vanhempien vertaistuki-illat jatkuvat tammikuussa. Kokoonnumme aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Lahden Invakeskuksessa, osoitteessa Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Tarkista netistä illan ohjelma: htm Kaislikossa suhisee -näytelmä Lahden kaupunginteatterissa la klo Sopii kouluikäisille ja sitä vanhemmille. Liput 15 /peruslippu, eläkeläiset ja 10 koululaiset / opiskelijat. Sitova ilmoittautuminen Riitalle mennessä tekstiviestinä (teatteri, nimi, montako lippua / lipputyyppi, oma puh.nro) numeroon Yhdistyksemme hallitus toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh , [email protected] TERVETULOA YHDISTYKSEN TILAISUUKSIIN: Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -ilta naisille, Oulun kaupungin Eteläinen Mielenterveystoimisto (Uusikatu 44, 2. krs) Tällöin ei siis yhdistyksen vt-ryhmää! Vertaistukiryhmät kokoontuvat Kumppanuuskeskuksessa Pikkusepässä (Isokatu 47) tiistaisin klo seuraavasti: 1.2. vanhemmat aikuiset vanhemmat aikuiset ja 3.5. vanhemmat Toivotamme tunnelmallista joulua ja hyvää uutta vuotta jäsenillemme! Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, Ylöjärvi puh [email protected] pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Merja Hyytiäinen [email protected] siht. Noora Mikkonen [email protected], Pohjois-Karjalan ADHD-, autismija dysfasiayhdistys Aksoni ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2011! 4/

31 j ä s e n y h d i s t y k s e t pj. Merja Hyytiäinen, merja.hyytiainen(at)hl-s.fi, siht. Noora Mikkonen, nmikkone(at)luukku.com, Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Koljonniemenkatu 2, 2krs Kuopio puh (ma klo 15-18) [email protected] Katso toiminta ADHD-liiton ja Eijsveikeiden nettisivuilta. Parhaiten tavoitat meidät sähköpostiosoitteesta [email protected] Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, Helsinki Kysymykset, vinkit, palautteet: [email protected] Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat: [email protected], Eeva Karppinen Puheenjohtaja: [email protected], Arja Havilo Puh: Kontulan vertaistukiryhmä kokoontuu syyskuusta alkaen joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai (seuraava ) klo , Mikaelin kirkon takkahuone, 2. krs, os. Emännänpolku 2, Helsinki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Satu Helistö, p Tyttöjen vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu noin 4 viikon välein sunnuntaisin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tani Salomäki p tai [email protected]. Porvoon vertaistukiryhmä Tiedustelut ja ilmoittautumiset Arja Havilo, p tai arja.havilo@ kolumbus.fi. ADHD-tyttöjen ryhmä jatkaa toimintaansa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hanna-Maria Mäkelä, [email protected]. Seuraava tapaaminen Nuorten ryhmä jatkaa toimintaansa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hanna-Maria Mäkelä, hanna-maria. [email protected]. Seuraava tapaaminen Sählyryhmä yli 9-vuotiaille tytöille ja pojille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Salomäki, p tai [email protected]. Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Puheenjohtaja Tuija Koski, puh iltaisin Toimisto: Valtakatu 7 c 36, PORI, aukioloajat kotisivulla puh Jäsenasiat Saara Korkeamäki, puh , [email protected] KOKEMÄKI: Yht.hlö [email protected], KANKAANPÄÄ: Yhteyshenkilöt Minna Lehtinen minlehti@suomi24. fi, ja Satu Holopainen [email protected], PIKKUJOULUT Yyterin Kylpylässä la Kylpylään klo 11, lounas 14-15, pikkujoulut Lue lisää Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 Samdylaisille ja yhteistyökumppaneille! Suomen AD/HD-Aikuiset ry Suomen ADHD- Aikuiset ry p sähköposti [email protected] puheenjohtaja Mikko Markus Torni varapuheenjohtaja, vertaistukivastaava Nora Ekholm Vaasan MBD-yhdistys ry Johanna Sivula Puh [email protected] Seinäjoen Adhd-aluekerho ja ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Yhteyshenkilö Tuula Palovuori [email protected], puh Kokoonnumme kerran kuukaudessa. ADHD-aikuisten vertaistukihenkilö Samu Karjanlahti puh Soitathan mieltäsi askarruttavissa asioissa. Varkauden Seudun Wamdy ry (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh Joulukuu Joulujuhla Vammeltalolla Ohjelmaa, joulupukki ja ruokailu. Pieni n. 5 arvoinen lahja jokaista lasta kohti pukinkonttiin. Ilmoittautumiset Anitalle puh Vesijumppa Ilopisaran ala- altaalla joka tiistai klo 17-18, alkanut hinta vain 3,5. Tule vain rohkeasti mukaan! Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava [email protected] Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Liity jäseneksi osoitteessa: /

32 VERTAISTUESTA VOIMIA 18 aloittelevaa ryhmänohjaajaa tai ohjaajaksi ryhtymistä suunnittelevaa kokoontui Hotelli Arthuriin Helsinkiin vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppuun. Viikonlopun kattava teema oli Vertaistuesta voimia. Tavoitteena oli ryhmänohjauksen alkeiden lisäksi tarjota voimaantumisen kokemus viikonloppuun osallistuville henkilöille Mielenterveysseuran kouluttajan Veli Kaukkilan johdolla. Koulutus polkaistiin käyntiin perusteista - vertaisryhmän määrittelystä. Veli Kaukkila painotti, että vertaisryhmässä on pohjimmiltaan kysymys ihmisten välisestä kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Tähän liittyy kaksi tärkeää asiaa: toisen ihmisen kunnioittaminen ja ihmisarvon näkeminen. Näiden kahden tärkeän elementin toteutuessa on mahdollista rakentaa luottamus ryhmäläisten kesken. Vertaisryhmän perimmäinen tarkoitus onkin kohottaa toisen kunnioittamista ja ihmisarvoa. Turvallisessa ryhmässä vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Mikä vertaisryhmässä auttaa? Vertaisryhmätoimintaa suunniteltaessa on hyvä miettiä, mikä ryhmässä oikeastaan auttaa. Ryhmän apu perustuu keskinäiseen vuorovaikutukseen, ryhmässä jaettuun informaation ja kokemusten vaihtoon. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden jakaa huolia, iloa ja ongelmia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä tarjoutuu myös tilaisuus oppia ymmärtämään paremmin itseään, ja itsetuntemuksen kasvaessa oppia myös epäitsekkyyttä ja vastuuta toisista. Turvallisessa ryhmässä voi oivaltaa, kuinka oman heikkouden näyttäminen vahvistaa itsetuntoa. Ryhmä saattaa myös herätellä itsessä tunteita ja tarpeita, jotka ovat olleet aikaisemmin tuntematonta aluetta. Lisäksi ryhmä tukee ja auttaa sosiaalisessa kasvussa. Samalla kun vuorovaikutustaidot ja kyky yhteistyöhön kehittyvät, ryhmässä syntyy yhteenkuuluvuuden tunne. Ryhmän maailma on rikkaampi ja värikkäämpi kuin oma sisäinen maailmamme. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Koulutuksessa käytiin läpi ryhmän suunnittelua Kaukkilan painottaessa, 4/

33 että ryhmän onnistumisen kannalta 50 %:sesti vaikuttaa hyvin suunniteltu alku. Koska ryhmän yhteisten sääntöjen ja normien luominen on hyvin tärkeää, niitä harjoiteltiin koulutuksessa ryhmätyön avulla, jossa autiolle saarelle haaksirikkoutuneet joutuivat luomaan yhteiset pelisäännöt. Myös oikeassa elämässä ryhmää perustettaessa säännöt tulisi laatia heti ryhmän aloittaessa, ja ne kannattaa laatia riittävän tiukoiksi, koska tiukoista säännöistä on mahdollista joustaa ryhmän edetessä. Sääntöjen tiukentaminen matkan varrella on taasen hyvin vaikeaa, Kaukkila muistutti. Säännöt on tärkeä sopia yhdessä, koska niiden avulla luodaan ryhmätoiminnalle turvalliset puitteet ja vältetään konflikteja. Ryhmää suunniteltaessa on myös tärkeä miettiä, kenen tarpeista ryhmää lähdetään perustamaan. Kun ryhmälle on todellinen tarve paikkakunnalla, se lähtee liikkeelle oikealta pohjalta. Elävässä elämässä on esimerkkejä ryhmistä, jotka eivät toimi ulkoapäin sanelluista tarpeista, Kaukkila veisteli. Ryhmän kehitysvaiheet Kaukkila kävi läpi aloitteleville ohjaajille ryhmän eri vaiheita. Ryhmä siis alkaa, etenee ja loppuu. Joskus ryhmässä nousee hämmennystä siitä, miksi jotain hyvää ja toimivaa pitäisi lopettaa. Päämäärään asettaminen on kuitenkin tärkeää, koska se luo toiminnalle raamit. Vaikka ryhmä ei kokonaan loppuisi, jossain vaiheessa se tulee tiensä päähän ja tarvitsee uudistumista. Elävässä elämässä on esimerkkejä ryhmistä, jotka eivät toimi ulkoapäin sanelluista tarpeista. Ryhmäytyminen alkaa heti ensimmäisessä tapaamisessa. Ryhmän tunnelma saattaa ensimmäisillä kerroilla olla jännittynyt, kun ryhmäläiset vielä tarkkailevat toisiaan ja etsivät omaa asemaansa ryhmässä. Alun tutustumisvaihetta seuraa kuherteluvaihe, jolloin ryhmäläiset ovat vastaanottavaisia, avoimia ja avuliaita eikä ristiriitoja vielä synny. Ennemmin tai myöhemmin tämä vaihe päättyy ja siirrytään kuohuntavaiheeseen, jolloin myös ikäviä asioita saattaa nousta esiin. Ryhmässä saattaa syntyä jopa väittelyä tai kiihkeää ajatusten vaihdantaa. Kun konfliktit käsitellään turvallisesti ryhmän kesken, ne puhdistavat ilmaa ja antavat tilaa jatkaa. Roolit ryhmässä Koulutuksessa havainnollistettiin ryhmässä esiintyviä erilaisia rooleja hauskoina ryhmätöinä. Kuvitteellisessa kokoustilanteessa suunniteltiin yhteistä joulujuhlaa erilaisia rooleja kokeillen. Osallistujat pääsivät kokeilemaan ohjaajana toimimista hyvin karrikoituja rooleja täynnä olevassa ryhmässä. Lisäksi tunnusteltiin erilaisten ohjaajien vaikutusta ryhmän tunnelmaan; miltä tuntuu ryhmä, jonka ohjaaja on hyvin autoritäärinen tai ryhmä, jonka ohjaaja ei kykene tekemään päätöksiä. Ohjaajan rooli Ryhmätyöskentelynä pohdittiin myös etuja ja haittoja silloin, kun ryhmänohjaaja on vertainen ryhmänsä kanssa. Eduista nostettiin esiin kunnioituksen ja arvostuksen helpompi muodostuminen, luottamuksen nopeampi syntyminen ryhmäläisten kesken ja ryhmään osallistumisen kynnyksen madaltuminen silloin, kun ohjaaja painii ryhmäläisten kanssa samanlaisten ongelmien parissa. Vaaranpaikkoja vertaisasetelmassa ovat tilanteet, joissa ohjaajan oman tuen saanti jää kokonaan pois. Toisaalta vaarana voi myös olla, että ohjaaja vie liikaa tilaa ja koko ryhmä keskittyy ohjaajan huolista puhumiseen. Ohjaajan tulisikin olla tarpeeksi etäällä omista kipeistä muistoistaan, koska ryhmä saattaa nostattaa pintaan muistoja ja pelkoja, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen provosoivasti. Pahimmassa tapauksessa ohjaaja voi ryöpsäyttää pahan olonsa ryhmänsä päälle. Hyvä yhdistelmä ryhmän ohjauksessa on 33 4/

34 työpari, jonka muodostavat esimerkiksi ammattilais- ja vertaisohjaaja. Hyvän ryhmänohjaajan ominaisuuksia on kyky olla empaattinen, oikeudenmukainen ja kannustava. Ohjaaja pitää huolta, että ryhmä noudattaa perustehtäväänsä ja huolehtii rakenteista. Ryhmänohjaajan ei tarvitse olla täydellinen eikä kaikkiin ryhmiin sopivaa ihanneohjaajaa ole olemassakaan. Ryhmänohjaukseen kasvetaan kokemusten ja niistä oppimisen kautta. Kuinka aktiivinen ohjaaja voi tai saa olla? Koulutuksessa pohdittiin sitä, kuinka aktiivinen ohjaajan tulee olla ja kuinka paljon ohjaajan tulee tietää. Yleisesti voi todeta, että ryhmänohjaajan rooli on ryhmän alkaessa aktiivisempi. Ohjaaja innostaa ja rohkaisee ryhmäläisiä tutustumaan toisiinsa. Ohjaaja saattaa myös joutua työskentelemään alkujännityksen purkamiseksi. Usein ryhmän aloitus on ohjaajallekin jännittävä tilanne. Kaukkila kehottikin avoimesti kertomaan ryhmälle, että minua jännittää, se yleensä vapauttaa tunnelmaa. Ryhmän edetessä ohjaajan rooli pienenee. Ohjaajan tehtävä on matkan varrella havainnoida ryhmää ja ajoittain tarkistaa sen ilmapiiriä. Lisäksi ohjaajan vastuulla on huolehtia siitä, että sääntöjä noudatetaan. Kuinka paljon ryhmänohjaajan pitäisi sitten tietää ADHD-oireyhtymästä? Ohjaajan ei tarvitse olla ekspertti tai guru. Ryhmässä nousseet kysymykset voi peilauttaa takaisin ryhmän väliseen keskusteluun tiedustelemalla ryhmäläisten tietämystä ja kokemusta asiasta. Vertaisryhmän yksi tarkoitus on jakaa tietoa siihen osallistuvien kesken. Lisäksi joitakin asioita voi selvittää seuraavaa ryhmätapaamista varten. Rohkeutta kokeilla! Veli Kaukkila kannusti tulevia ohjaajia rohkeasti kokeilemaan ryhmänohjaamista. Ryhmänohjaajan oikea koulu on ryhmän ohjaaminen. Kaikkea ei tarvitse hallita etukäteen ja ryhmässä toimimisen asiantuntijuutta on mahdotonta opiskella pelkästään kirjoista ja kursseilta. Jos ohjaajaksi aikova ei itse aikaisemmin ole osallistunut vertaisryhmään, voi ensiksi käydä tutustumassa johonkin ryhmään ja seurata toisen ohjaajan työtä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Eväät kotiinviemiseksi Koulutuksen lopuksi käytiin läpi viikonlopun antia ja kiiteltiin erinomaista kouluttajaa. Keskustelussa nousi esiin ryhmänohjauksen konkreettinen hahmottuminen, antoisat ryhmätyöt, kiva ryhmä, jossa oli tasapuolisesti sekä miehiä että naisia ja mahdollisuus oppia erilaisia menetelmiä käyttäen. Koulutusta toivottiin pidemmäksi ryhmänohjausta olisi mielellään opeteltu vielä yksi lisäpäivä. Teksti Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Artikkeli perustuu Veli Kaukkilan luentoihin Vertaistuesta voimia -koulutuksessa (järjestäjänä ADHD-liitto ry). Lisäksi lähteenä on käytetty Ryhmästä enemmän -kirjaa (Kaukkila, Lehtonen 2008). 4/

35 Jäsenyhdistykseltä Karjalasta kajahtaa Kulunut vuosi on ollut Pohjois-Karjalan Aksoni ry:n kävelemään ja puhumaan oppimisen vuosi. Olemme harjoitelleet taitoja ahkerasti ja kehittyneet päivä päivältä. Kolmikanta yhdistyksen käynnistyminen ja kolmen erilaisen ja eri tavoin toimineen yhdistyksen toimintatapojen ja käytäntöjen yhteensovittaminen ei ollut aina helppoa. Tärkeintä on, että puhallamme yhteen hiileen, jotta pääsemme vaikuttamaan jäsenistömme, vertaistuen, toiminnan, luentojen ja tukemisen kautta. Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja monta mukavaa muistoa vuoden varrelta jäi jokaisen toimintaamme osallistuneen mieleen. Kevään voimapäivään osallistuttiin pienellä porukalla, mutta sitäkin innostuneemmalla (uusintaa toivotaan). Syksyllä osa jäsenistöstä teki päiväreissun Siilinjärven kylpylä Fontanellaan. Kevään ja syksyn keilailut ja biljardit, sekä minigolf Palloilukeitaalla/Kuntokeitaalla toivat mukavaa vaihtelua arkeen. Osallistujien runsas määrä yllätti positiivisesti. Asperger oireiset aikuiset (muutkin tervetulleita) ovat kokoontuneet entiseen tapaan ja lisänneet retkiä, peli-iltoja ja muuta mukavaa toimintaansa. Iloksemme he ovat olleet innoissaan mukana myös muussa Aksoni ry:n toiminnassa(, kuten he olivat jo Pohjois-karjalan AKIVA ry:n aikaan). Heidän kanssaan on mukavaa missä ja milloin tahansa. He ovat hyvä esimerkki aktiivisesta, innostavasta ja voimaannuttavasta vertaisryhmästä. Pikkujoulua emme tänä vuonna järjestä, mutta jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua keilailuun, biljardiin ja seinäkiipeilyyn marraskuun lopussa. Halukkailla on samaan aikaan mahdollisuus osallistua vanhempainryhmän vetäjän kanssa iltapäiväkahville Kuntokeitaan tiloissa. Rauhallinen tila suo mahdollisuuden keskusteluihin ja vertaistukeen. Samalla suunnitellaan tulevaa uutta vuotta. Uusi vuosi ja uudet kujeet. Kuntokeitaan toiminnalliset kokoontumiset jatkuvat entiseen tapaan. Retkiä ja muita ideaehdotuksia otetaan vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuisi ehdottamaan jotain toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin, niin laitetaan pyörät pyörimään. Oikein mukavaa ja rauhaisaa talvea toivottaen, Anne-Maarit Palviainen Aksoni ry:n varapuheenjohtaja Yhdistyksen kotivut: /

36 t u e t u t l o m a t Vuoden 2011 tuetut lomat Perhelomat ovat Lomayhtymä ry:n ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n järjestämiä ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukemia lomia. Kesällä 2011 järjestetään neljä ADHDliiton jäsenperheille suunnattua perhelomaa. Meidän perheen loma Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Aikuisten omavastuu: 23 /hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 /hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: Meidän perheen loma Runnin kylpylä, Iisalmi Aikuisten omavastuu: 23 /hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 /hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: Yksinhuoltajaperheiden perheloma Runnin kylpylä, Iisalmi Aikuisten omavastuu: 23 /hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 /hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: Huom! Yksinhuoltajaperheiden lomalla on järjestetty päivittäin kaksi tuntia lastenhoitoa (yli 3 v. lapset) vanhempien keskustelutuokion ajaksi. Jokaiselle lomalle otetaan 10 perhettä. Lomiin sisältyy majoitus täysihoitoruokailuineen, kylpylän käyttö sekä ohjattua toimintaa aikuisille ja lapsille sekä elämyksellistä toimintaa koko perheille. Kylpylöiden monista mahdolli- suuksista voi lukea lisää verkkosivuilta ja Hakeminen ja valinnat Lomatuki on vapaasti haettavissa ja lomatukihakemuksia saa tilaamalla suoraan Lomayhtymästä puh , info (at) lomayhtyma.fi. Huolellisesti täytetyt lomakkeet palautetaan osoitteella Lomayhtymä ry / Teemalomat, HTC Nina, Tammasaarenkatu 1, Helsinki. Hakemuksen voi täyttää myös sähköisesti Lomayhtymän kotisivuilla osoitteessa: Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomayhtymä tekee valinnat lomatuen saajista. Perheloma yhteistyössä ADHD-liitto ry, Aivohalvaus ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry Siuntion Hyvinvointikeskus Aikuisten omavastuu: 20 /hlö/vrk Lasten 8-16 v. omavastuu: 7 /hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 3 kk ennen loman alkua (eli ) Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma. Lisätietoja monipuolisesta keskuksesta: Hakeminen ja valinnat Lomalle mahtuu 8-10 perhettä. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeen sähköinen ja tulostettava versio löytyvät osoitteesta: Hakemuksia voi tilata myös puhelimitse (09) Lomajärjestö tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille noin kaksi kuukautta ennen lomaa. Kaikki tuetut lomat ovat perheiden yhteistä lomanviettoa. Lomilla ei ole erikseen järjestettyä lastenhoitoa (lukuun ottamatta yksihuoltajaperheiden loma). Lisätietoja: ADHD-liiton järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen mirjami.koivunen@ adhd-liitto.fi tai puh Lomahakemuksia kaikille lomille voi tilata myös ADHD-liitosta. 4/

37 l y h y e s t i ADHD-liiton uutisia ADHD-liitto haluaa kiittää lämpimästi kaikkia ADHDliiton järjestökyselyyn 2010 osallistuneita! Teiltä kaikilta tuli erittäin tärkeää kokemustietoa ADHD-oireisten hyvinvoinnin tilanteesta ja tukitoimien riittävyydestä sekä erityisesti siitä, miten ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen voi olla jäsentensä tukena. Tällä hetkellä kyseisen kyselyaineiston analyysi on alkuvaiheessa ja vuoden 2011 aikana julkaistaan ADHD-liitossa tehtävän selvitystyön tulokset. ADHD-liiton järjestökyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin 200 arvoinen Holiday Club-lahjakortti, jonka voitti Kirsi Rönkä Kuopiosta. ADHD-liitto onnittelee voittajaa! Lukijan runo NIIN PALJON HÄPEÄÄ! Etkö sinä vieläkään osaa, vaikka olet harjoitellut tuota jo ikuisuuden? Kyllä sinä ymmärrät selitykseni, kun vain kuuntelet. Keskity! Miksi sinä et kuuntele? Sinä et vain viitsi, koska olet laiska! Olet huono häviäjä! Tyhmäkin olet ja leikkiäkään et ymmärrä! Minähän haluan osata! Haluan niin kovasti, että saadakseni hyväksymisesi, minä osaan, vaikka en osaakaan, ollenkaan! Minähän kuuntelen niin, että korvissa soi ja aivot suorastaan surisevat ylikierroksilla! Palasia on liikaa enkä pysty rakentamaan niistä mitään. Häpeän ja tuskastun. Luulet, ettei minua kiinnosta enkä kerro sinulle, että kysymys on palojen järjestämisestä. Nostan piikit pystyyn - osaanhan minä puolustautua! Olet oikeassa. Laiskotellakin välillä täytyy. Mutta väsyminen arkeen ei ole laiskuutta vaan kyvyttömyyttä pitää arkea käsissään. Kymmenen asiaa yhtä aikaa ja kaikki on kesken, vaikka vauhti on kova - liian kova! En ole huono häviäjä, mutta haluaisin joskus onnistuakin. Tyhmäkin olen - kuka meistä ei joskus olisi? Mutta leikkiä kyllä ymmärrän; sinä vain lasket leikkiä vääristä asioista. Minä häpeän taas ja peitän kaiken. Mira-Maria Håkansson Sarjakuvan on tehnyt Heli Myllylä 37 4/

38 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja Lahden seudun ADHD-yhdistys ry:n viimevuoden liittokokouksessa esittämän kutsun mukaisesti vietettiin ADHDliiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä sekä liittokokousta ( ) Lahdessa. Tällä kertaa poikkeuksellisesti yhdistysten sihteerien tilalla paikalla olivat jäsensihteerit, joille tarjolla oli koulutusta uudesta jäsenrekisteristä. Lauantaina oli vuorossa koulutusta kaikille yhdessä sekä erikseen. Sunnuntaina olikin sitten aika syventyä liittokokoukseen. Lauantai Aamupäivällä Scandic Lahden vastaanotto täyttyi eripuolilta Suomea saapuneista yhdistysten edustajista. Kaikki olivat pitkistäkin matkoista huolimatta iloisella mielellä ja monet olivat jo matkan aikana ehtineet vaihtaa tuoreimmat kuulumisensa junassa tai autoissa. Lounaan jälkeen ADHD-liiton varapuheenjohtaja Marjatta Sievers toivotti kaikki osallistujat lämpimästi tervetulleiksi. Liiton toiminnanjohtaja ADHD-liiton varapuheenjohtaja Marjatta Sievers Virpi Dufva toivotti myös omalta osaltaan tulijat tervetulleiksi sekä esitteli liiton työntekijät. Yhdistysten edustajien oman esittäytymiskierroksen jälkeen puheenvuoro luovutettiin psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahdelle, joka toimi päivän luennoitsijana. Lahti puhui kaikille yhteisessä luennossaan aiheesta Kansalaisjärjestötoiminta nyt ja tulevaisuudessa Missä mennään?. Pirkko Lahti kuvasi kuinka paljon järjestöjen asema on vaihdellut vuosien saatossa. Nyt 2000 luvulla yhdistykset nauttivat suurempaa arvostusta, kuin koskaan aikaisemmin. Muun muassa kunnat ovat huomanneet järjestöjen tarjoamat palvelut, ja monesti täydentävätkin kunnan omia palveluita hankkimalla lisäpalveluja järjestöiltä. Vaikka järjestöjen arvostus on lisääntynyt, niin siltä Suomessa vallitsee vielä sellainen ajattelumalli, että enemmän painoarvoa annetaan esimerkiksi järjestöjen tuottamalle faktatiedolle, kuin järjestöjen edustamalle kokemustiedolle. Lahden luennointityyli oli hyvin keskusteleva ja osallistujat tarttuivatkin innokkaasti mahdollisuuteen keskustella luennon aiheista sen aikana. Pirkko Lahti tarjosi konkreettisia esimerkkejä ja toimintamalleja esimerkiksi työssä jaksamiseen yhdistystyössä. Kaiken tärkeän tiedon ytimessä Pirkko Lahdella oli kuitenkin koko ajan ajatus siitä, että pohjimmiltaan järjestötyössä on kyse yhdessäolosta ja siitä, että yhdistystoiminnan pitää olla hauskaa. Kenenkään ei ole tarkoitus uupua työssään saati sitten vapaaehtoistyössä. Psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti Iltapäivällä osallistujat jakaantuivat kahteen ryhmään. Yhdistysten puheenjohtajille oli tarjolla Pirkko Lahden koulutus puheenjohtajan roolista yhdistyksessä ja jäsensihteerit pääsivät syventymään uuteen jäsenrekisteriin, jota yhdistykset pääsevät käyttämään jatkossa. Tiiviin iltapäiväurakan jälkeen olikin aikaa hieman hengähtää ja tankata kulutettuja energiavaroja päivällisellä. Iltaohjelma alkoi Lahden seudun ADHD-yhdistyksen puheenjohtajan Riitta Virtasen tervetulotoivotuksin. Riitta Virtanen toimi ansiokkaasti koko illan tirehtöörinä. ADHD-liiton työntekijöiden ohjelmanumeron sekä liiton puheenjohtajan työntekijöille varaa- Lahden seudun ADHD-yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Virtanen 4/

39 sihteeripäivät sekä liittokokous Sirkusartisti-linjan opiskelijoita man ohjelman jälkeen pääsimme nauttimaan ihan oikeasta sirkusesityksestä. Esiintyjinä toimivat Koulutuskeskus Salpauksen Sirkusartisti-linjan toisen vuosikurssin oppilaat. Virallisen ohjelman jälkeen ilta jatkui vielä monilla vapaan jutustelun sekä saunomisen parissa. Suuret kiitoksen Lahden seudun ADHD-yhdistykselle ja erityisesti Riitta Virtaselle. Sunnuntai Sunnuntaiaamuna ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne avasi liittokokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pietiläinen Keski-Suomen ADHD-yhdistyksestä. Kokouksen päätösvaltaiseksi toteamisen jälkeen liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Suunnitelmat olivat mallillaan, sillä muutamien kommenttien jälkeen liittokokous hyväksyi ne sellaisinaan. Liiton puheenjohtaja Teija Jalanne nautti edelleen yhdistysten luottamusta, sillä ilman vastaehdokkaita Jalanne valittiin jatkamaan pestiänsä myös vuonna Hallituksen varsinaisista jäsenistä erovuoroisia oli kolme, ja kun esitettyjä ehdokkaitakin oli kolme, niin tässäkään kohtaa ei äänestystä tarvittu. Hallituksen varajäsenistä erovuorossa oli yksi henkilö, ja tällä kertaa äänestys oli tarpeen, sillä ehdolle varajäseneksi löytyi kaikkiaan kolme henkilöä. Paljon onnea kaikille valituille ja suuri kiitos kuluneista vuosista kaikille hallitustyöstä, ainakin tällä erää, luopuneille. Suuri kiitos kuuluu myös kokouksen puheenjohtajalle Päivi Pietiläiselle, joka varmalla otteellaan luotsasi kokouksen läpi hyvin aikataulussa pysyen. Kokouksen päätyttyä ennen koteihin suuntaamista, ehtivät yhdistykset vielä vaihtamaan keskenään hyviä kokemuksia ja käytäntöjä erilaisten ryhmien perustamisesta sekä tilaisuuksien järjestämisestä. Toivottavasti tämän viikonlopun jälkeenkin yhdistysten välisen yhteydenpidon kynnys pysyy matalana ja hyvät ajatukset jatkavat leviämistään. Seuraavan kerran syksyn liittokokous kokoontuu Porissa, joten siellä taasen näemme. Kiitoksia Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys Samdy ry:lle kutsusta. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Kuvat Jari Hämäläinen Mirjami Koivunen ADHD-liiton hallitus 2011: vasemmalla liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva, Merja Saartila, Rauno Veijanen, Keijo Häkkinen, Tuuli Siljamäki, Marjatta Sievers, Mikko Laine, Arja Havilo, Teija Jalanne ja edessä Helena Pakkanen. Kuvasta puuttuvat: Tuula Palomäki-Jägerroos, Pekka Räisänen, Susanna Westerlund sekä Raija Kostia. 39 4/

40 AC-Saneeraus Castreninkatu A 7, Helsinki Puh AD-Autohuoltamo Ismo Lahtinen Kaurialankatu 21, Hämeenlinna Puh AJT-Metalli Aho Kaakkurintie 6, Nokia Puh Autoilija Juhani Palomäki Pojanluomantie 14, Luoma Puh ATT-Putki Oy Porvoonkatu 5-7, Helsinki Puh Energiingenjörerna Stagnäs & Nylund Ab Maxmovägen 241, Maxmo Puh Hyvää Joulua! Elektro-Metek Oy Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh Hirsiveisto Puuronen Saikarintie 3507, Niinivesi Puh Kausalan Autotarvike Oy Rautatienkatu 17, Kausala Puh Maansiirto Ilkka Leppä Miekansalmentie 691, Koirakivi Puh Maansiirto J. Salminen Oy Seisakkeentie 310, Selki Puh Maanrakennus Aappo Laitinen Ky Honkalan Yksityistie 47, Muhos Puh Maansiirto Asko Hyvärinen Oy Kankaanseläntie 20, Muhos Puh Transjack Ky Näsinkaari 15, Siivikkala Puh Tmi Eino Marttila Suokuja 15, Jääli Puh Maanrakennus Ylimaunu Ahontie 86, Kaulinranta Puh Maanrakennus Mikko Tiensuu Oy Niemeläntie 121, Vilppula Puh Menokenkä Oy Arwidssonintie A 11, Laukaa Puh Rent Lift Finland Oy Kokonkatu 19, Tampere JP-Matic Oy Isokatu 27 A 1, Oulu Puh Eksakti-Rakenne Oy Rantatie 17, Myrskylä Puh Haapajärven Osuuspankki Puistokatu 35, Haapajärvi Puh Koskenpään Huopatehdas Oy Keuruuntie 14, Koskenpää Puh Varattu Kiinteistöhuolto Jernvall Ky Torikatu 56, Oulu Puh Betonilattiat Lehtonen Tmi Isojärvenranta 6 A 4, Espoo Puh Hakonen Yhtiöt Oy Tikkurilantie 141, Vantaa Puh Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy Laivanvarustajankatu 2, Helsinki Puh Lakeuden Neon Marttilantie 10, Isokyrö Puh Urakoitsija Kalevi Seppälä Ylimyksentie 165, Äijänneva Puh Villalan Perhekoti Peräkorventie 500 B, Ylämaa Puh Building Automation Group Oy Tulvaniityntie 18, Vantaa Rymättylän Osuuspankki Puh Maansiirto Tujunen PIEKSÄMÄKI Puh Taksi Nurmi Mauri Rannantie 62, Laitila Puh OIVAYHTIÖT OY Kasarminkatu 43 B, Kajaani Puh Taksi Pertti Penttilä Tahvintie 4 A, Mieslahti Puh Ikapaper Oy Ab IKAALINEN Puh Mökkihuolto Dyster Kellomäentie 62, Puumala Puh MR HIFI Helsinki Puh Sata ja Jee Tuotanto Lempääläntie C 28, Valkeakoski Puh Sastamalan Seurakunta Aittalahdenkatu 12, Sastamala SRK-Rakennus Oy Neitsytsaarentie 3 A 168, Helsinki Puh Sorpo Södergård Oy Ab Sorpontie 154, Parainen Puh Sodankylän Seurakunta Papintie 2, Sodankylä Sähköhalme Oy Huuhankatu 9, Kuopio Puh Kauhavan Seurakunta Kirkkotie 3 B, Kauhava Puh Leipomo Koskelonseutu Väinönkatu 8, Suonenjoki Puh Sähkö- ja Telesuunnittelu Himmanen Oy Ristipellontie 17, Helsinki Puh Arkkitehdit Mustonen Oy Kalliolanrinne 4 A 10, Helsinki Puh Velarium Oy Ab Koskenparras 10, Imatra Puh Lavakuljetus J.W. Helenius Oy Annentie 6, Vantaa Puh Laattatyö Wikman Oy Vihmuskallionkatu 16, Nokia Puh Auto- ja Huonekaluverhoomo Kohonen Tmi Riuttatie 123, Riihimäki Puh Espoon Asennus Oy Tiilismäki 6, Espoo Puh Siltarannan Isännöinti Ensio Mäkelä Oy Hämeentie 65, Helsinki Puh Ryhmäkoti Lumikki Oy Rauhankatu 12, Rauma Puh Car Fix Teollisuuskylänraitti 7, Keminmaa Puh Tmi Bärlund Jukka Rysäkuja 5 B 20, Helsinki Puh Taxi Heikki Mäkisalo Suomelankatu 6, Kankaanpää Puh P-B Betonilattiat Oy Niemeläntie 208, Taavetti Puh Parattulan Rakennus Oy Viherlahdentie 628, Kustavi Puh Palokan Autohuolto Ky Helmintie 1 C, Jyväskylä Puh Oy T. Stenbacka Ab Emalikatu 2 B, Järvenpää Puh Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Luomantie 3, Kuusamo Puh Jyväskylän Tähtirakenne Ky Kennääntie 514, Puuppola Puh Tmi Järri Hannu Vännilän Välitie 111, Alastaro Puh Palvelu Makasiini Ky Tulolantie 21, Ylivieska Puh Turun Hovirakennus Elisabetinkatu 10, Turku Puh Finnwall Oy Kuuselantie 12, Vantaa Puh Finn Lewi Contracting Ltd Oy Katiskatie 9, Helsinki Puh Lapinlahti Tmi Hietakymi Jukka Pratilankuja 3, Nurmijärvi Puh Genelec Olvitie 5, Iisalmi Puh Horizon Fennoskandia Oy Ab Komeetankuja 4 B, Espoo Puh Tmi Pasi Eriksson Meri-Knaapilantie 62, Perniö Yhtymä-Tahlo Oy Rantaniementie 2, Mutala Puh RM-LVI Tekniikka Oy Viilanhakaajankatu 17 B, Pori Hammaslääkäri Matti Laiho Raskinpolku 9 C, Turku Puh Portin Telakka/ Portens Båtslip Sorpontie 6, Parainen Vesilahden Kunta Betonityö Nurminen Oy Muovitie 18, Julkujärvi Puh Tuumaset Oy Reitsaarentie 45, Kotka Puh Auran Ajomestarit Oy Kyröntie 30, Kyrö Puh Jek-Poltintekniikka Ky Mommilantie 4 B 1, Lammi Puh Porvoon Herkku Oy Sorvaajantie 15 A, Porvoo Puh Taksipalvelu Ilkka Lind Vanamotie 2 as 1, Helsinki Puh MPT-Talopalvelu Oy Raamikuja 3 B 15, Seinäjoki Puh Maanrakennus Lindvist Oy Uusi Porvoontie 1623, Sipoo Box Puh Handelshuset Sjöbergs Ab Suvisaarentie 23, Espoo Puh Kotkan Kontio Apteekki Eteläinen Karjalantie 9, Kotka Puh ANTENNI- ASENNUS JUHA Puh Härmän Puu- ja Rakennustyö Yliviitalantie 781, Härmä Puh Japira Rakennuspalvelu Oy Lepikönrinne 13, Hämeenlinna Puh Esan Saha KAAMANEN Puh Desert Transport Susitie 15, Pori Puh AHL-Tuotanto Oy Mintuntie 22 A 4, Tammela Puh Arkkitehtitoimisto Kimmo Lehtola Lohjantie 23, Nummela Puh Tmi Janne Tiainen Sturenkatu K 105, Helsinki Puh /

41 Taksi Kauko Mäkinen Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh Ovituote P. Korhonen Oy Urjala Puh Kankaankadun Kiinteistökulma Oy Kankaankatu 23, Lappeenranta Puh Kerkes Oy Teollisuustie 2, Kuortti Puh Kiuaskiviä löylyn tähden Kanava Hai Asemieskatu 34 C 44, Rovaniemi Puh Uusi Insinööriliitto UIL Ry Itä- ja Kaakkois-Suomen Piirit Vuorikatu 11 A 5, Mikkeli Kilohuolto Myllytie 140, Eurajoki Puh Kiinteistöhoito P. Lakaniemi Oy Kalliotie 6 C, Nurmijärvi Puh Tiivisteet ja nostolaitteet Klaukkalan Rakennustyö Oy Myllärintie 6 A 18, Klaukkala Puh Kiuruveden Konetyö Ky Kallioharjuntie 11, Kiuruvesi Puh Rakennus ja Maalaus K. Tiippana Vällykatu 10, Imatra Puh Autokorjaamo P. Silonsaari Pomonkatu 2, Mikkeli Puh Arkkitehtuuritoimisto Vesa Ekholm & Antero Syrjänen Oy Vaakatie 7, Helsinki Terveyskauppa Life Kauppakatu 39, Lappeenranta Puh Tmi E. Alén Jaakonkatu 10, Hyvinkää Puh Rasimuksen Maatila Ilmeentie 199, Imatra Puh Maanrakennus & Purkutyö Vehanen Oy Airikkalantie 113, Vahto Puh Metsäkorjuu Kauhanen Oy Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Puh Sulokivi Oy Ruoppitie 4, Joensuu Puh Tmi Olli-Pekka Huuskonen/ Kone-Konkari Asemakuja 3, Konnevesi Puh Kiinteistö-KYS Oy IK Laatuhakkuut Taivaanpankontie 8 D, Kuopio Helsingintie 336 B, Orimattila Puh Puh Konepalvelu J. Ikonen Oy Töröntie 5, Tohmajärvi Puh Konepalvelu A. Ilvonen Haukiojantie 46, Tikkala Puh Kuljetusliike Noroaho Oy Kuusikonkatu 13, Lappeenranta Puh Kuljetus Anttonen Raudussuontie 65, Aura Puh Nokian Lukio Kylmäojankatu 3, Nokia Elopiha 6, Lieto Lahden Kamppailulajikeskus Vesijärvenkatu 27, Lahti Puh Kuljetusliike Veljekset Matilainen Ky Metsä-Ässä Saarikontie 15, Kylmäkoski Puh Turakkalan Puutarha Oy Vanha Juvantie 543, Maivala Puh Kalusteneuvos Oy Jarrutie 14, Helsinki Puh Puutavarakuljetus Hannu Suuronen Oy Ruokorannantie 44, Joutsa Puh Apiankadun Konepistepojat Oy Apiankatu 3, Valkeakoski Puh Härmän Nauha Oy Yliviitalantie 834, Ylihärmä Puh Autoyhtymä Jukka Puharinen ja Olavi Roivas Pollenpolku 3, Kuhmo Puh Asianajotoimisto Rauno Fält Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa Puh Bicolla Oy Apollonkatu 3 C, Helsinki Puh IJ Rahtikeskus Oy Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu Puh JL Bygg Gamla Mejerivägen 64, Ingå Puh Kuljetusliike E. Kärkkäinen Ky Kokkosalontie 109, Kiuruvesi Puh Katutekno Oy Karstulantie 195, Soini Puh Valukoneistus Kivinen & Järvi Oy Silmukkatie 5, Vaasa Puh Mauri Hemmilä Ky Hoppulantie 129, Pudasjärvi Puh Huonekaluliike Veljekset Rinteelä Ilomäentie 4, Laitila Puh Hydrauliikka Virtanen Tmi Sammon Valtatie 70, Tampere Puh Betonipumppaus Oy Kuusan Asematie 13, Kuusa Puh Kourukeskus Paappanen Oy Ahopellontie 9, Rusko Puh Tilitoimisto Anttinen Oy Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh Suomen Konetuonti Oy Hämeenkatu 53, Hyvinkää Puh Pro-Wear Oy Teollisuustie 20, Luvia Puh Erpekon Oy/ Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki Puh Tmi Kati Rosenberg Kaskihara 3 D, Espoo Puh Kuljetus Risto Putkinen Joensuu Puh Lava- ja Laitehuolto R. Turta Ky Kakontie 3, Lieto Puh Lastenkoti Kasvunpolku Puutiolampi 20, Vartiala Puh LVI-Lindström Ky Kyyhkysmäentie 126, Jokioinen Puh Autoilija Seppo Suhonen Karhunpääntie 489, Karhunpää Puh Bos-Pelti Harju 2 A 6, Kantvik Puh KJH-Teollisuuspalvelut Oy Jahtimiehentie 5-7 C 7, Nummela Puh Deluxe Productions Töölönkatu 29 A 45, Helsinki Puh Kuljetusliike Juha Viippola Oy Porokuja 4, Oulu Puh Kuljetus J. Säävälä Neulastie 2 B 24, Helsinki Puh Bellcrest Käännökset Oy Sörnäisten Rantatie 27 C, Helsinki Puh Teemu Jakonen Oy Pässinrata 1, Suolahti Moto Pro Oy Rajamäki Puh Harri Vettenranta Jyvätie 7, Helsinki Tmi Jari Nyfors Reilininkatu 5, Lohja Puh LVI-Palvelu Tmi Härkönen Orapihlajantie 3 B 12, Virrat Puh Hammaslääkäri Airi Tanner Oskelantie 5 A, Helsinki Puh LTT-Tekniikka Oy Navirentie, Naantali Läänin Kuljetus Oy Rieskalähteentie 85, Turku Puh Kaivinkoneurakointi Seppälä Haninkuja 11, Numminen Puh Karppakon Oy Hyypänpolku 4 C, Tampere Kannonkone Oy Teollisuustie 1, Kannonkoski Laitilan I Apteekki Keskuskatu 18, Laitila Puh Keminmaan Vesi Oy Kunnantie 3, Keminmaa Puh Eiran Aikuislukio Laivurinkatu 3, Helsinki Puh Tmi Juha Haavisto Saarikyläntie 888, Kaivanto Puh Linja-Autoliike Yrjö Makkonen & Kumpp. Nissiläntie 1656, Nissilä Puh Inarin Vuokra-Asunnot Oy Piiskuntie 2, Ivalo Puh Metsätyö Ari & Pertti Kiiskinen Kohonniementie 18, Rauha Puh Remontti ja Kotipalvelu Jori Tmi Keskustie 67, Haukivuori Puh Remontti- ja Rakennuspalvelu Tapio Kalliokoski Tyrniviita 4 B 7, Seinäjoki Puh Remonttipalvelu Kaukinen Tmi Kruununtie 52, Hyvinkää Puh Rakennus- ja LVI- Toimisto H. Lätti Oy Haimoon Myllytie 97 B, Vihti Puh Raskaskonehuolto JP Rajala Oy Varpushaukantie 2, Pori Puh Ramasa Mainospaidat, Kotisivut Puh BR-Tuote Ky Sahamyllynkatu 33, Joensuu Puh Kiinteistö Oy Kissantassu Tampere Puh Kivikonkarit Oy Jyväskylä Puh Kiteen Kukka- ja Hautauspalvelu Oy Keisarinkuja 10, Kitee Puh Tilipalvelu Olkkola Oy Apulintie 14, Kalajoki Puh Offcode Oy Valtatie 67, Oulu Puh MKC Finland Oy Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta Puh E-S Kuljetus Kreiviläntie 13, Myrskylä Puh Tmi Heimo Kosola Kokkokallionkatu 1 A 30, Lahti Puh /

42 Kyöstilänmäen Perhekoti Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi Puh Rakennus ja Suunnittelu Caris Oy Variksenmarjankatu 8, Lappeenranta Puh Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ketunpolku 3, Kajaani Puh Valtasammutin Porrintie 4, Harjavalta Jiitee Hitsinpimpula Ky Kuusirinne 8, Airaksela Puh Auto-Aho Oy/ Tojo-Auto Alakorkalontie 15, Rovaniemi Puh Auramaa-Yhtiöt Oy Luistarintie 31, Kauttua Puh Soleus Proteor Siltasaarenkatu 11, Helsinki Puh Harjavallan Sairaankuljetus Tuomolankatu 44, Harjavalta Puh Rakennuspalvelu Lindholm Loukkurantie 22, Vanha-Ulvila Puh Ritvan Moniapu Leinikkikuja 1, Toivakka Puh RJJ Rakennus Ky Koutintie 153 A, Nurmijärvi Puh Rakennus-Lalla Oy Untamontie 208, Laitila Puh Sovial Ky MYLLYKALLIO Puh Steman Rakennusmestarintie 21 B 6, Turku Puh Saneeraus Kaisil Oy Sotilastorpantie 4 A, Espoo Puh Siivouspalvelut Aila Uutela Peltolankaari 15 A 10, Oulu Puh Sillat Oy Rautakuovintie 11, Oulu Puh Martina Silfvast Lindkoskentie 218, Lindkoski Puh Cramo Finland Oy Kalliosolantie 2, Vantaa Puh MK-Sähkö Oy Pohjolantie 1, Vuorentausta Puh Nurmijärven R.S. Rakennus Oy Hangaskalliontie 51, Perttula Puh Anjalankosken Linja Oy Elimäentie 14, Anjala Puh Auto- ja Kolarikorjaamo Markku Salonen Päiväkunnaistentie 77, Kolla Puh Kemiön Puhelinosakeyhtiö Kemiö Puh Tandläkare Kaj Söderholm Strandgatan 5, Hangö Puh Prismarit Oy Kurttastentie 14, Rauma Puh Rakennuspalvelu J. Muinonen Junnankuja 11, Hirvensalmi Puh Nevalanmäen Perhekodit Oy Nevalanmäentie 4, Kytökylä Puh Perhekoti Pilvi-sisko Kivenkaari 9, Vihti Puh Tamitek Oy Levytie 5, Helsinki Puh Techen Oy Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh RR Site Service Oy Tohkantie 6, Eurajoki Puh Ilpo Tenhunen Tmi Tuoppikuja 2, Vääksy Puh K & O Tiilikainen Oy Uittamontie 4 A 57, Helsinki Puh Tilitoimisto Riitta Hyry Oy Hatanpään Valtatie 34, Tampere Puh Tilintarkastamo V. Tolonen Oy Hämeenkatu 18, Riihimäki Puh Rak-Pilon Oy Alppilanmäentie 3, Parola Puh Gustavsberg Oy Ab Laippatie 14, Helsinki Puh Tmi Pekka Tuukkanen Uittamontie 2 B 11, Helsinki Puh Taidox Viinikankatu 55, Tampere Puh , [email protected] Päiväkoti Maitohammas Nuaskatu 7, Kajaani Puh [email protected] Edullinen ostopaikka J. Inkeröinen Oy Savonlinna Puh Ryhmäkoti Kellokas Ky Puntarikankaantie 7, Oulu Puh Yli-Iin Palvelukoti Oy Karjalantie, Yli-Ii Puh Nuorten Vammaisten Tukisäätiö Myllytullinkatu 7, Oulu Puh Koulutus- ja Konferenssikeskus ISO KIRJA Heikkiläntie 177, Keuruu Puh Urho ja Karhu Oy Ylänteentie 345, Lammi Puh Erca Tilit Oy Sirrikuja 3, Helsinki Puh Koti- ja Hoivapalvelu Elina Patterinkatu 17, Hamina Puh Tmi Janne Valaskari Sopulintie 6, Salo Puh Riihilahden Perhekoti Riihilahdentie 225, Konginkangas Puh EP:n Kehärakenne Otvakatu 6, Seinäjoki Puh Uki-Trailer Oy Jaakolantie 6, Uusikaupunki Puh V.V. Muinaistyöt Viikaistentie 342, Laitila Puh Kuljetusliike J. Hurnasti Ky Koivutie 28, Oulainen Puh Öljysäiliötarkastus P. Lepistö Tampere Puh OJS-Nosto Piilipuuntie 32, Haarajoki Puh Oskun Rekkapesu & Huolto Oy Rieskalähteentie 85, Turku Puh Out In Design Kaarlenkuja 2 B 44, Helsinki Puh JR-Sähkötyöt Oy Paasikivenkatu 12 A 35, Lahti Puh Kuljetuspalvelut Kettu Laitinen Oy Kuopio Puh Liikunta ja Terveys TIMO RIIHIRANTA Personal Trainer PÄÄKAUPUNKISEUTU Puh K-Market Liikenne Kivenlahdentie Kivenlahdentie 5, Espoo K-Market Liikenne VANTAA, KORSO Otavantie 14, Vantaa [email protected] Kuljetus V. Rytkönen Oy SIILINJÄRVI Lyhytterapiainstituutti Oy Haapalahdenkatu 1, Helsinki Puh G. Krister Oy Lahti Puh Moiporo SALLA Isännöintipalvelu Kimmo Lahtinen HEINOLA Paltamon Apteekki Paltamo Puh Parturi-Kampaamo Eitzu Keskusaukio 1, Kuusankoski Puh Parturi-Kampaamo Hiuslumo Orikoskentie 20, Urjala as Puh Adato Energia Oy Helsinki Puh Parturi-Kampaamo Hiusvisio Helsingintie 10, Järvenpää Puh Parturi-Kampaamo Sari Saviportintie 3 C 5, Leppävirta Puh Paulan Pirssi Isokyrö Puh Perhekoti Honkaranta Ay Pääskytie 1, Jämijärvi Puh Pesula Omin Toimin Peltotie 22, Ulvila Puh Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Komerintie 23, Mynämäki Puh Vihdin Autotalo Oy Ratastie 2, Nummela Puh CITROËN, HONDA Helläsiivous Kiinteistöpalvelut Ay Arabian Sähköliike Intiankatu 25, Helsinki Puh Musti ja Mirri Päivärinteenpolku 4 C, Mäntsälä Puh Parkonmäen Perhehoitokoti Ky Parkonmäentie 30, Myllyniemi Puh Törnävän Apteekki Törnäväntie 20, Seinäjoki Puh Jämin Rahtipalvi Oy JÄMIJÄRVI Puh Repliikki Oy Heparinkuja 1, Kylmälä Puh Retomec Oy Kalkkipetteri, Lohja Puh Riihimäen Paperinkeräys Oy Teollisuuskatu 26, Riihimäki Puh Pihahuolto Ky Patamäenkatu 19, Tampere Puh Pirkkolan Perhekoti Aaponkatu 16, Imatra Puh Perhevoima Harri Myllylä Puutarhakatu 16, B, Tampere Puh Tmi Plakkari Erika Suominen Juankoskentie 17, Juankoski Puh Pogosten Asuste- ja Luontaistuote Mantsintie 1-3, Ilomantsi Puh Porin Kopiokolmio Oy Kiertokatu 15, Pori Puh Matti Pulkkinen Tmi Levojärventie 10, Porvoo Puh Pusa Service Oy Tervasuontie 2, Nummela Puh Neuropsykologiapalvelu Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere Puh Tmi Johanna Niemenmaa Pyhäniementie 251/20, Kihniö Puh /

43 Nikkilän Huolto Oy Nikkiläntie 339, Sipoo Puh Aquilae Kauppakartanonkatu 22 G 58, Helsinki Puh Whiteline Oy Vanha Viertotie 12, Helsinki Puh Plus Terveys Oy HAMMASLÄÄKÄRI JUSSI MAUNULA Lukkarinkatu 4, Lapua Puh Cleaning Design Puh Carace Paimiontie 452, Vaskio Puh Wellnes Cars & Parts Myllytie 320, Koskioinen Puh Ranskal. autojen erikoiskorjaamo Maalausliike Veljekset Tikka Hallitie 4, Savitaipale Puh Maalauspalvelu Malin Tuusulantaival 42 B 27, Kerava Puh Maanrakennus Salmi Oy Jänismaantie 22, Kokkola Puh Tomi Mannermaa Tmi Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh Masiineri Oy Ahmoontie 319, Karkkila Puh Mericamping Palosaarentie 67, Merikarvia Puh Metallityö J. Annala Oy Rapinkorventie 15, Nokia Puh Metsä- ja Konetyöt Liljander Ky Ranta-Utintie 101, Utti Puh Metsäpalvelu Raimo Lehtonen Vallontie 4, Lappi Puh Keminmaan Nuorisokoti nuorisokoti Miracle Team Oy Halkivahantie 6, Tuusula Puh Mirja Lehikoinen Mixtion Oy Lapintie 37 A 1, Sodankylä Puh M.K. Monialarakennus Heikkiläntie 10 as 1, Vampula Puh M-Koneistus Kaartilantie 8, Savonlinna Puh Maijan Matkat Perniöntie 1969, Perniö Puh Miilukangas Ky Ruonankatu 1, Raahe Puh Montonen Jukka Tmi Soiniityntie 849, Elimäki Puh Myyrä Pentti Oy Lintulahdenkuja 2, Helsinki Puh Mäkelä Service Oy Kerätniementie 24, Keltakangas Puh Nakarin Kalanviljelylaitos Ky Ruonaantie 19, Virolahti Puh Nakkilan Sihuma Vanha Vuohimäentie 5, Nakkila Puh Neste Länsituuli Rauhalammintie 2, Noormarkku Puh Mynämäen Palloiluhalli Urheilutie 9, Mynämäki Puh New Gen Transport Oy Heinimäentie 13, Kajaani Puh Niemisen Puutarha Ky Lököntie 50, Ohkola Puh Nordells Forest Ab Kroggränd 1 B 16, Kimito Puh Paloniemen Sora Ky Heinävedentie 78, Liperi Puh Perhekoti Koivupelto Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh Perhekoti Nuorten Mummola Tavinsalmentie 204, Tavinsalmi Puh Tmi Pasi Perälä Päärnävarrentie 61, Laitila Puh Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Puh PK-Huolto Oy Heikinlaaksontie 1 A C 20, Helsinki Puh Perhekoti Jääskeläinen Oy Voutilantie 5, Hämeenlinna Puh Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rantakatu 29, Joensuu Puh Polojärvi Osmo Oy Tarkintie 19, Kiiminki Puh Porin Mainostuotanto Oy Hevoshaankatu 3, Pori Puh Porkkalan Putki Gesterbynpolku 14 D 38, Kirkkonummi Puh Pomelo-Koti Oy Jämsä Puh Puutyö ja Saneeraus Järvenoja Oy Hiidenpolku 8, Janakkala Puh Päivähoito Hippiäinen Vanhankyläntie 10, Ryttylä Puh Päiväkoti Huvikumpu Hiukkavaarantie 2, Oulu Puh Päiväkoti Sini-Emilia Korttiontie 23, Riihimäki Puh Pälkäneen Urheilu ja Kalastus Onkkaalantie 71, Pälkäne Puh Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh Rahti Nalle Ky Tyrästie 8, Lehmo Puh Taksi H. Ketokoski Pyynkuja 6, Pertteli Puh Rakennuskonsultointi V. Sivonen Siltasaarenkatu 26, Helsinki Puh Rakennuspalvelu Alpo Hirvelä Kyntäjäntie 7, Laitila Puh Rakennuspalvelu Jarmo Manninen Saarikankaantie 463 A, Hankasalmi Puh Rakennus Arre Oy Lönnrotinkatu 20 B 10, Kuopio Puh Rakennuslaskenta Rautalahti Tuulikallionkatu 2, Imatra Puh Kimmo Laihonen Tmi Simolantie 49, Masku Puh Herman Marine Latvapolku 9, Kotka Puh Sacom Hevosmiehenkatu 11, Mikkeli Puh LVI-Halli S. Peltomäki Piiparinkatu 4, Kankaanpää Puh JiiriCo Oy Bodominkuja 6 as 2, Espoo Puh Askartelu Sinisiipi Voudinkuja 1 B 17, Lohja Puh Finnparts Oy Lehtisaarentie 1, Helsinki Puh Osuuskunta Oulun Kotihoiva Koskitie 19 A 1, Oulu Puh MiniMoto Racing Finland Oy Molkkarinmäentie 85, Kullaa Puh [email protected] Etelä-Suomen Suggestoja Terapiapalvelut Sandelininkatu 1 C, Hyvinkää Puh , Hallinto- ja Toimistopalvelu Polla Oy Perttelinkatu 44 as 2, Salo Puh , Asennus Mikko Sepäntie 21, Hikiä Puh Mauri Niittonen Tmi Saarnitie 1, Perniö Puh Grippertec Oy Sammontie 3, Ulvila Puh Jukka Pihlajaniemi Markku Peltomäki Tilitoimisto Pia Keränen Puistokatu 2 C, Jyväskylä Puh Elokuvateatteri Kino Huovi Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh Korian Louhinta ja Rakennus Partiantie 14, Koria P [email protected] Louhinta ja räjäytystyöt Color-Kuva Oy Olavintie 1, Palokka Puh Kahvila Koivu Kirjurinluoto, Pori Puh Kuljetusliike Rimpinen Oy Harjavalta Puh Palvelutalo Vuollekoti Vuolletie 1 b, Kokemäki Puh Kalustemaalaamo Ismo Peltonen Vesalantie 7, Halikko as. Puh , Maalaus ym. käsittelyt keittiökalusteillesi Cap-Sell Oy Haukikuja 5, Hangonkylä Puh Oy Citypork Ltd Mehtäkyläntie 23, Kalajoki Puh Carmeik Oy Riihitontuntie 20 B 10, Espoo Puh Clean Ones Siivouspalvelu Tmi Ketorannankatu 5, Salo Puh , Dinoper Oy Tertuntie 5, Vantaa Puh Dito Yrityspalvelut Oy Merimiehenkatu 36 D, Helsinki Puh Damex Palvelut Tjänster Oy Ab Trattkantarellen 3, Ekenäs Puh Arokivi Oy Latukatu 2, Varkaus Puh Atomikko Pitkäsuontie 5, Ylöjärvi Puh Autokorjaamo H. Seppälä Viereläntie 189, Otalampi Puh Astalan Asuste Yrjönkatu 15, Pori Puh Automaalaamo Antti Hämäläinen Oy Koskelontie 15, Espoo Puh Automaalaamo Sami Mäkelä Markkinatie 14, Alavus Puh Automaalaamo Yli-Seppänen Oy Puusepäntie 6, Kauhajoki Puh Auto-Paja Laakso Oy Lepolantie 8, Karkkila Puh Betoni-Jussi Virvelintie 3, Hämeenlinna Puh KK-Sähköpalvelu Oy Peltotie 26, Ulvila Puh , Sarin Lounaskahvila ja Pitopalvelu Juustokivenkatu 1, Harjavalta Puh Teljän Kehystys Pohjoispuisto 3, Pori Puh av. ma-pe 9-17, la /

44 Pro-Väri Turku Oy Autokatu 1, Turku Puh Asennus Samsten Tmi Kotilammenkuja 7, Turku Puh Tilitoimisto Tmi Maarit Kotamäki Kiertokatu 12, Pori Puh GP Muutot Oy Kuningattarenkatu 38 D 19, Loviisa Puh Kaivinkone- ja Rakennustyöt Jyritec Kärkisten laituritie 2 A, Korpilahti Puh Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Nuppulankulma 108, Suomusjärvi Puh Kaivinkoneurakoitsija Heikki Marjasto Paattistentie 344, Vahto Puh Kaivinkoneurakoitsija ARI-MATTI MÄKELÄ TMI Markkatie 257, Sappee Puh Kaivinkoneurakoitsija Simo Mäki Koivusaarentie 81, Mellilä Puh Arkkitehtuurisuunnittelu P. Pylkkönen-Palm Puuvillakatu 4, Forssa Puh Kaivonporauspalvelu M. Korhonen Riipiläntie 116, Pieksämäki Puh Kaivu ja Rakennuspalvelu Reijo Kähäri Reuhkajärventie 6, Sotkuma Puh Kaivinkonetyöt Pauli Hautamäki Mäkitie 44, Teuva Puh Enon Rengas Oy Reunalantie 2, Uimaharju Puh Lasivuorimaa Ky Hakamäentie 17, Kotka Puh Maanrakennus J. Mäentausta Oy Yläneentie 604, Oripää Puh Lattiatyö ja Remontti J. Forsell Hongistontie 18 J, Kouvola Puh Sähkösuunnittelu Kari Valkama Seppäläntie 15, Turenki Puh Sähkö-Jore Oy Painotie 15, Turenki Puh Taksi Kari Koivu Heinikonkatu 11 C 26, Turku Puh Kalusteasennus Tmi A. Holopainen Aittakalliontie 25, Perttula Puh E-P Karppinen Kievarintie 26, Rajamäki Puh Karvinkartanon Pienryhmäkoti Oy Karvinmäentie 9, Laitila Puh Kauneushoitola Hyvän Olon Palmu Myllystenpohjantie 1, Kangasala Puh Tmi Kari Kauvo Husulantie 14 D, Ingermanninkylä Puh Kemiön Väri & Autotarvike Oy PL 37, Kemiö Puh K-Huoltopiste Ky Urjalantie 621, Koskioinen Puh KITT Kirkkonummen Inva- & Tila Taksi Ky Kappelintie 6 B 6, Kirkkonummi Puh Tmi KK-Kivetys Metsurintie 5, Rusko Puh Mökkitalkkari Pekka Alin Katajarinne 24, Huittinen Puh Paintballpori Valajankatu 4, Pori Puh m 2 ympärivuotinen sisäpelihalli Katin Siivouspalvelu Vanha-Muurlantie 126, Muurla Puh [email protected] Koneyhtymä Blomqvist Muttilantie 97, Myrskylä Puh Transport Forsman & Co Vistanvägen 331, Söderudden Puh LVI-Hämäläinen Oy Pyhtymäentie 119, Turku Puh Kokkolan Kansanterveystyön Kuntayhtymä Puh Kokkolan Pikahitsaus Ahjotie 16, Kokkola Puh TAKSI Aulikki Johansson Hakupolku 2 A 24, Ikaalinen Puh Akkuhuolto Hirvonen Oy Rapparintie 2 B, Lahti Puh Akro-Pub Ky Kauppakuja 2, Juuka Puh Koneurakointi Pasi Yliluoma Tmi Potkuritie 6 A, Lempäälä Puh Kortesjärven Apteekki Jääkärintie 53, Kortesjärvi Puh Kiap Oy Osuuskunnantie 27 B, Helsinki Puh Krelo Oy Susisuontie 1-5, Kirkkonummi Puh Kukkakauppa Nummen Narsissi Vanha Hämeentie 29, Turku Puh Kuljetus Oy G. Byman Myllärintie 26, Helsinki Puh Kuljetus Mika Hakala Kaislahdentie 1, Orivesi Puh Kuljetus-Högström Oy Suntianmäki 38, Myrskylä Puh Kuljetus Kimmo Kemppainen Tiemiehenkatu 4 D 24, Kajaani Puh Kuljetus Nupponen Oy Kaskelantie 687, Järvenpää Puh Kuljetus J. Peltola Kahvitie 45, Kokkola Puh Kuljetus Oy Marko Saarinen Latokuja 12 E 9, Sipoo Puh Kuljetus Risto Salomaa Porraskoskentie 267, Lammi Puh Autokotila Vihanti Puh Automaalaamo Värikaksikko Oy Tarrankaari 1, Lohja Puh Automaalaamo Center Lautatie 1, Rovaniemi Puh Ari Arminen Ky Launeenkatu 12, Lahti Puh Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro Vanhatie 71 A, Haapavesi Puh All Apparat KORPO Puh Kuorma-autoilija Matti Haapanen Kirkkosuontie 55, Vahto Puh Kuljetusliike Jukka Autero Oy Ankkapurhankuja 7, Helsinki Puh Kuljetusliike Jouko Jokinen Ky Petäjävesi Puh Kuljetusliike Harri Toppari Jylhäntie 265, Kauhava Puh Kuljetusliike J & M Vaaramaa Kotilantie 33, Nivala Puh Kuljetusliike Jarmo Vainio Oy Arosuontie 411, Lieto Puh Ollasgård Håkan Nyström Hammashoito Anne Arhela Oy Siltakatu 12 C, Joensuu Puh Hostel Ukonlinna Oy IMATRA Puh Rakennus ja Remontti J. Saarela Ahtimuksentie 2, Raahe Puh Nummelan Aluelämpö Oy Pisteenkaari 4, Nummela Puh LJR-Accounting Oy Helsinki Puh Asap Oy Lyhtytie 24 B, Helsinki Puh SM-Työ Särkinäräntie 93, Tornio Puh HTA-Urakointi Oy Pääskyvuorenkatu 12, Turku Puh Rakennuspalvelu J. Olkinuora Järvenpääntie 50, Knaapila Puh Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Ky Kauppakatu 41, Lappeenranta Puh Remonttikonttori Vaalantie 25, Lieto Puh Bussimiehet Oy Liinakatu 21, Tikkakoski Puh Talovire Oy Asemantaus 2, Imatra Puh Talli Viiskorva Palokorventie 86, Koria Puh Maansiirto Kohvakka Ky Kurkisaarentie 41, Haukivuori Puh Vaasan Keskusapteekki Puh Rajapesu Oy Verkkotehtaankatu 17, Tornio Puh Siivouspalvelu Laatukaksikko Hämeentie 78, Toijala Puh Puiden Kaato- ja Hoitotyöt Arboristi Tom Nylund Tyrväänkyläntie 233, Sastamala Puh Kuopion ev.lut. seurakunnat Koneurakointi Hannu Urvanta Hemmingintie 24, Lempäälä Puh Tasoteliike Jari Viilos Länsituulentie 11, Jyväskylä Puh Mustasaaren Kunta Puh Vuokiito Jouni Haataja Ky Valtalanniementie 421, Vuottolahti Puh Kuljetus Happonen Aulis Ankkuritie 6 B 26, Kuopio Puh CTJ Motors Taantumuksentie 64, Vermuntila Puh Tmi M. Enlund Horsmatie 6, Kokkola Puh Taksi Jorma Klami Koppelonkuja 1, Heinola Puh Teline-Esu Oy Hasintie 14, Varkaus Puh Insinööritoimisto Arcus Oy Linnankatu 16, Turku Puh TJP-Service Oy Sisärakenne Tuomala Oy Nummikuja 4, Helsinki Puh Siskon Siivous Oy Pukinmäenaukio 4, Helsinki Puh Sipoon Kiinteistöhuolto Oy Simonmäki 103, Sipoo Puh /

45 Studio A.R.T Oy Torikatu 18, Oulu Puh Taksiautoilija Juhani Teräväinen Känkäänrannantie 59, Äitsaari Puh Pekan Apu Opotantie 11, Lieksa Puh Ilomantsin Betonituote Kautto Ky Mustalammentie 6 A, Ilomantsi Puh LH-Sprinkler Ky Torgarintie 2, Kruunupyy Puh Turun Vapaavarasto Tuontikatu 7, Turku Puh Salon Seudun Suurkirppis Raitalankatu 20, Salo Puh Rakennustyö Jokinen Tmi Hämeentie 68, Lammi Puh Toimintaterapeutti Kimmo Juntunen Luppokuja 4, Oulu Puh Sapientium Oy Kisakentänkatu 18, Tampere Puh Rakennustoimisto Piipponen Ankkapurontie 12, Järvenpää Puh Rakennusliike TP-Rakennus Oy Levälahdentie 91, Kangasniemi Puh Rakennus Jyväs-Seiska Oy Akkalankuja 4, Jyskä Puh TAMMELAN KUNTA Aseman Eväsherkku Ky Mikkelin Rautatieasema Puh Metsäurakointi Matti Jääskeläinen Matkontie 204 B, Kerimäki Puh Metsäpalvelu Metsätimo Orimattilantie 106, Pukkila Puh Tmi Kärkkäinen Martti Haukipudas Puh Laatokan Lankku Oy Pilkantie 69, Tarnala Puh Kuorma-autoilija Alpo Virtanen Alapellontie 1, Vaskio Puh Pitkämäenkatu 9, Turku Puh Insinööritoimito Olof Granlund Oy Malminkatu 21, 0700 Helsinki Puh Laitilan Kaupunki Maken Autokoulu Oy Iso Omena, Espoo Puh , Niemi-Saari Pertti Oy Kivikkokuja 1, Ähtäri Puh KAIKKI RAKENNUS- PELTISEPÄN TYÖT Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy Rantakatu 2 B, Kokkola Puh Ammtrakki Oy Ltd Särkvaarantie 4, Kesälahti Puh KESKUSTELUTERAPEUTTI CHRISTEL ABBORRE TYKISTÖMUSEO Avoinna päivittäin LEHTIMÄEN OPISTO HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA Tiivisteet ja nostolaitteet AITOON KOULTUSKESKUS Tullikalliontie 54, Aitoo Puh Rantatie 34, Tuusula Puh [email protected] 45 4/

46 RAUMA Puh Heinämaantie Orimattila Puh , Lasten- ja nuortenkodit Jukola, Toukola ja Kontiorinne Itsenäistymisyksikkö Metsämaa Ammatillinen tukipalvelu Tukikohta Puh Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab Keilaranta 19, Espoo 4/

47 Sopeutumisvalmennuskurssit 2011 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssit kurssin jatko-osa kurssin jatko-osa ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssit Asperger lasten, kouluikäiset (7-11 v.) perhekurssit kurssin jatko-osa kurssin jatko-osa Asperger lasten, murrosikäiset (12-16 v.) perhekurssit kurssin jatko-osa kurssin jatko-osa Tourette lasten (10-16 v.) perhekurssi Kurssit ovat KELA:n rahoittamaa kuntoutusta. Kurssin järjestäjä: Barnavårdsföreningen i Finland r.f Kurssipaikka: Loma- ja kurssikeskus Högsand, Lappohja (Hanko) Lisätietoja: puh [email protected], Efalex ACTIVE MEMORY sisältää kaikki aivoterveyteen keskeisesti vaikuttavat ainesosat. Ainesosien kyky korjata ja kasvattaa soluja on todettu in vitro -tutkimuksella 1), joka osoitti Efalex Active Memoryn palauttavan vahingoittuneet hermosolut ennalleen. EPA = Eikosapentaeenihappo DHA = Dokosaheksaeenihappo, AA = Arakidonihappo Janssen-Cilag Oy, Vaisalantie 2, Espoo. Puh Fax JC Rasvahapot Elimistö muuttaa EPA:n aivoille ja silmille tärkeäksi DHA:ksi. DHA osallistuu hermoimpulssien kulkuun ja on myös tärkeä muistille. Rasvahappo AA on tärkeä solukalvoille. Fosfolipidit ja välittäjäaineet Välittäjäaine Foolihappo estää homokysteiinin muodostumista, kun taas aivojen tehovälittäjäaine AA auttaa välittämään viestejä hermosolujen välillä. Fosfatidyyliseriini tukee keskushermoston toimintaa ja huolehtii hermosolujen aineenvaihdunnasta, hermoimpulssien kulusta synapseissa ja hermosolujen keskinäisestä tiedonvälityksestä. Antioksidantit ja vitamiinit Antioksidantti E-vitamiini ehkäisee oksidatiivista stressiä. B12-vitamiini toimii koentsyyminä hermokudoksissa. Luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä apteekeista. 1) Sakthithasan M, Ward RE, Michael-Titus AT and Peter Clough. Lipopolysaccharide-induced injury to adult neurones in vitro and the neuroprotective effects of omega-3 fatty acids and other naturally occurring compounds. 47 4/

48 Iloista ja rauhallista joulunaikaa kaikille ADHD-lehden lukijoille, toivoo ADHD-liiton väki