ICT osana tietojohtamisen kokonaisuutta

Transkriptio

1 ICT osana tietojohtamisen kokonaisuutta Timo Hakala, ICT-projektijohtaja, Uusimaa hanke

2 Tietojohtamiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä Lähde: finto.fi

3 ICT:n liittymäpinnat tietojohtamisen keskeisiin käsitteisiin* ICT mahdollistajana, tukena ja rakentajana sekä yhteistyökumppanina * Käsitteisiin liittyy myös prosesseja

4 Tietojohtamisen tavoitteena on tukea palvelujärjestelmää Tukee palvelujärjestelmää Tietoon perustuvat päätökset ja kehittäminen Tukee palvelutuotannon tietotarpeita ja päätöksentekoa Jakaa ja sisäistää toiminnan kannalta kriittistä tietoa ja ylläpitää organisaation tietämystä Parantaa toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta Edistää oppimista ja tiedon jakamisen kulttuuria Tietoa on saatavilla oikeille ihmisille oikea-aikaisesti Resurssien paras mahdollinen kohdentaminen ja hyödyntäminen Läpinäkyvyys, vertailtavuus ja toiminnan jatkuvuus Terveyttä ja hyvinvointia tehokkaasti ja vaikuttavasti

5 Mitä tietojohtamisen kehittämiseksi kannattaa tehdä?* * Lähde: Nina Salmenkaita, Peter Soinu, Tiina Soininen, Timo Hakala, Anniina Heinikangas ja Riikka Järvinen (2019): Tiedosta toimeen: Julkishallinnon tietojohtaminen Tietojohtaminen MaTi-hankkeessa Loppuraportti

6 Itsearviointikriteerien kuvaukset 1-4 Kriteeri 1: Aloitettava hanke edistää julkishallinnon yhteentoimivuutta. Jos vastasit ei, olet todennäköisesti suunnittelemassa tai toteuttamassa hanketta, jossa valmistuu pistemäinen ratkaisu rajattuun tietojohtamisen ongelmaan. Kyllä-vastaus tarkoittaa sitä, että olet perehtynyt tietojohtamisen valta-kunnallisiin strategioihin, olet ottanut yhteyttä samoista teemoista kiinnostuneisiin toimijoihin ja olet laajemmin ajatellut tietojohtamista organisaatiosi strategisena menestystekijänä. Periaatteena on, että yksin ei kannata tehdä asioita, joita muutkin tarvitsevat. Kriteeri 2: Tämän kriteerin täyttyminen osoittaa, että aloitettava hanke tukee erityisesti tietojohtamiseen ja tiedon hyötykäyttöön liittyvää oppimista organisaatioissa. Jos vastasit ei, todennäköisesti kehität vain työvälineitä. Tässä tapauksessa hankkeen kohde on luultavimmin pelkästään jossakin tietojohtamisen kapeassa osa-alueessa tai puhtaasti teknologioissa. Esimerkki jälkimmäisestä on tilanne, jossa arvioidaan vaihtoehtoja elinkaarensa päässä olevien työvälineiden korvaamiseksi. Kriteeri 3: Poikkihallinnollisuus tarkoittaa, että ei ole erillistä tietojohtamista SOTE-toimintoihin ja kalataloudelle. Julkinen hallinto on ihmisiä varten. Sektorirajoista huolimatta tietojohtamisen menetelmät, opit ja lähestymistavat ovat kaikille yhteisiä. Jos vastasit ei, hankkeesi ylläpitää siilomaisia rakenteita. Todennäköisesti oletat, ettet voi oppia muilta toimialoilta tietojohtamista. On hyödyllistä käyttää muualla kehitettyjä tietojohtamisen prosesseja ja menetelmiä omaan toimintaympäristöön sovitettuna. Oletko huomannut, että esimerkiksi perusprosessien kuten myynnin tietomalleja löytyy käyttövalmiina tietoverkosta? Omat voimavarat kannattaa keskittää niihin tehtäviin, joissa räätälöinnit ovat välttämättömiä. Kriteeri 4: Oletko kuullut puhuttavan tiedosta uutena öljynä, entä oletko kiinnittänyt huomiota sosiaalisen median tapaan kerätä tietoja käyttäjistä? Tämä ei ole sattumaa. Tiedolla ja tietojen törmäyttämisellä saadaan parhaimmassa tapauksessa aikaan toimintaa parantavia merkittäviä innovaatioita. Oleellista on, että tiedon törmäyttämiseen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti. Tietoa voi löytyä mistä vain. Jos vastasit ei, hankkeessasi ei lähtökohtaisesti voi syntyä uusia innovaatioita. Tämä tarkoittaa sitä, että olet hukkaamassa mahdollisuuden organisaatiosi kilpailukyvyn kehittämiseen.

7 Itsearviointikriteerien kuvaukset 5-8 Kriteeri 5: Teknologiajoustavuus tarkoittaa, että hankkeessa ei jouduta toimittajaloukkuun. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että aika ajoin on tarpeen evaluoida oma sijainti teknologian suhteen. Esimerkiksi analytiikan käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet räjähdysmäisesti ja tiedon varastointi on tullut aiempaa edullisemmaksi. Siksi kannattaa harkita sitoutumista tiettyyn teknologiaan. Jos olet epävarma teknologian kyvykkyydestä, arvioi tilannetta puolueettoman ulkopuolisen avun keinoin. Hyödynnä myös hankintarenkaita ja näiden osaamista. Jos vastasit ei, vaarana on, että tietojohtamiselle asettamasi tavoitteet jäävät saavuttamatta. Kriteeri 6: Tämän kriteerin täyttyminen tarkoittaa, että hanke mahdollistaa organisaatiokohtaisen tai valtakunnallisen strategisen tavoitteen saavuttamisen. Hankkeessa pitää pystyä kuvaamaan hankkeen merkityksellisyys julkishallinnon kehittämisen näkökulmasta. Julkishallinnon toimijoiden erityisenä tehtävänä on toimeenpanna valtakunnan tasolla sovittuja strategioita ja ohjelmia. Haluat todennäköisesti, että organisaatiosi liittyy tällaiseen laajempaan kokonaisuuteen. Jos vastasit ei, olet todennäköisesti jälleen tekemässä pistemäistä tai eriytynyttä hanketta. Kriteeri 7: Kansalliset liittymäpinnat mahdollistavat tietojärjestelmäkokonaisuuksien välisen vuoro-vaikutuksen. Tämä luo edellytykset uusille tavoille hyödyntää tietoa julkishallinnossa. Liittymäpinnat mahdollistavat tiedon kertakirjaamisen, mikä on keskeinen hallinnollista taakkaa keventävä tekijä. Jos vastasit ei, hankkeesi ei kartuta yhteistä kansallista tietopääomaa. Kriteeri 8: Tietojohtaminen ei ole sivutoiminen tehtävä, joten se on vastuutettava ja resursoitava asianmukaisesti. Organisaation pitää tehdä strateginen valinta suhtautumisestaan tietojohtamiseen. Sekä kotimaisten että kansainvälisten havaintojen perusteella voidaan todeta, että menestyvät organisaatiot ovat eteviä tietojohtamisessa. Tämä tarkoittaa läpi organisaation ylettyvää sitoutumista tietojohtamiseen ja sen edistämiseen. Organisaation ylimmässä johdossa pitää olla henkilö, joka omistaa tietojohtamisen kokonaisuuden. Lisäksi eri puolilla organisaatiota on nimetty henkilöitä, jotka vastaavat tietojohtamisen edistämisestä arjessa ja jotka luotsaavat tiedon hyötykäyttöä.

8 Tietojohtamisen puu Tavoitteet EDISTYKSELLISYYS Vaikuttava järjestäminen UUDISTUMINEN TKIO KESTÄVÄ KASVU Aktiivinen osallistuminen HYVINVOINTI Ilmiöpohjaiset palveluketjut Terveyshyöty Ydintoiminta Ohjaus ja valvonta Tietoon perustuva päätöksenteko Tiedolla johtaminen Tietojohtamisen palvelut Oppiminen Mittaristot ja kojelauta Kehittyminen Innovointi Tiedonhallinta Vaikuttavuus Analytiikka Terveyshyötyarvio Datapilotti Kivijalka Tekoäly Tietomallit Tekniikka ja tuki Arkkitehtuuri Yhteinen tietopohja

9 TIETOVARASTOINNIN KOKONAISARKKITEHTUURI TEKNINEN NÄKÖKULMA Tietovarastoinnin kokonaisarkkitehtuuri Tekninen näkökulma TIETOVARASTO Ellie Käsitemallit WhereScape RED ETL Azure SQL Data Warehouse WhereScape 3D Data Vault mallit S K RV BV DIM DIM Azure SQL Database DIM DIM Keskitetty raportointi ToTal IBM Cognos Analytics MDMtietolähteet TIETOALLAS Tietolähteet Microsoft Azure Data Lake Store (storage) ja HDInsight (Hadoop) Käsitemalli Tietovarasto Data mart ToTal

10 Tietovarastointi raportointi prosessiluonnos, yleiskuva Asiakastarve Arvio 3-26 viikkoa Lähdejärjestelmät Tietoallas Varrasryhmä CGI/Tieto Käsitemallintajat Käsitemalli Tietovarasto Data mart ToTal CGI Tietovarastotiimi Raportointitiimi Toimittaja Asiakas Läpimenoaika-arvio (TH) Cognos 1 päivä 2 viikkoa 1-3 päivää 1 päivä-8 viikkoa 1-3 viikkoa TH Cognos = 8-68 pv Power BI 1 päivä 2 viikkoa 1-3 päivää 1 päivä -8 viikkoa 0,5 2 päivää TH Power BI = 3,5-55 pv

11 Yhteistyössä mukana: Soili Partanen Hankejohtaja, tietojohtaminen järjestäjätoiminta @soili Timo Hakala ICT-projektijohtaja Petri Näätänen Projektipäällikkö, tietojohtaminen Järjestäjätoiminta Grigori Joffe Hankejohtaja, tietojohtaminen Järjestäjätoiminta #Uusimaa2019