Sote-palvelut läpinäkyviksi

Transkriptio

1 Sote-palvelut läpinäkyviksi Kohti parempaa tieto- ja palveluintegraatiota yhteisen ja yhtenäisen tietomallinnuksen sekä datapohjaisen pilotoinnin avulla Petri Näätänen Grigori Joffe

2 Tausta Sote-asiakkaalla on oikeus saada ja julkisella järjestäjällä ja tuottajilla velvoite tuottaa lakisääteisiä sote-palveluja turvallisesti, vaikuttavasti, oikea-aikaisesti, asiakaskeskeisesti, kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti (laatu) Tämä edellyttää latua paitsi kultakin tuottajalta, myös koko palvelujärjestelmältä Tämä vuorostaan edellyttää palvelujen yhteensovittamista (integraatiota) Palvelujen integraatio ei ole mahdollista ilman tiedon integraatiota Tietojen riittävä integraatio on ollut nykypäivänä lähes mahdotonta:

3 Haasteet Asiakkaan tiedot ovat hajallaan monissa asiakastietojärjestelmässä Esim. Uudenmaan alueella 1300 keskitetysti tuettua tietojärjestelmää tai sähköisen asioinnin toteutusta Tietojohtaminen ja osaaminen on kohdistunut voimallisesti tuottavuuteen, vähemmän muihin laatu-ulottuvuuksiin, esimerkiksi vaikuttavuuteen tai asiakaskeskeisyyteen Tiedon yhdistäminen esim. palveluketjun ja -integraation seuraamiseksi ja ohjaamiseksi on haasteellista: Tiedon rekisteröinti ei ole yhteismitallista Tietotekniset ratkaisut eriävät toisistaan Lainsäädäntö rajoittaa tiedon yhdistämistä Riittävät inhimilliset ja tekniset kyvykkyydet vain isoissa organisaatioissa, rajoitettuna omiin rekisteritietoihin Osaajien synergistä, osapuolten kyvykkyyksiä rikastuttavaa yhteiskehittämistä tehty vain vähän Uudenmaan sote-valmisteluissa tehtiin laaja tietopohjan yhtenäistämissuunnitelma

4 Hankkeen tavoitteet 1. Ylittää yo. esteet ja luoda uudenlaiset tietojohtamisen huippukyvykkyydet, Uudellamaalla vuosiksi eteenpäin. 2. Luoda yhteinen tietopohja ja kehittyvät tietoprosessit; konseptuaaliset, loogiset ja fyysiset tietomallit 3. Luoda tulevaisuuden fasilitoitu osaajaverkosto: substanssiosaajat ja kehittäjät, ICT-asiantuntijat ja analyytikot, tuotantotalousasiantuntijat osaajat ja tutkijat - osana valtakunnallista verkostoa 4. Luoda tehokkaan, ennakoivan, yhdenmukaisen, kumuloituvan ja kattavan, käyttäjää (järjestäjä, tuottajajohto, yksittäinen työntekijä, asiakas) tukevan tietotuotannon

5 Mitä tapahtuu pilotissa? 1. Haetaan luvat (mm. tutkimussuunnitelma tehty) 2. Mallinnetaan Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (MPT) standardoidut tietokäsitteet ja prosessit (aloitettu) 3. Kumppaneiden (Helsinki, Keusote, HUS) perustason ja erikoissairaanhoidon tiedot yhdistetään HUS:in tietoaltaan ja yhdistämisen työkalun turvin 4. Muita mahdollisia kumppaneita: SoteDigi, Vimana, KELA, Sitra, THL, STM, Apotti, TTL, muut Uudenmaan kunnat ja kuntayhtymät, Eksote, yliopistot jne. 5. Syntyneet tietomallit validoidaan konkreettisella oikealla datalla, ml. vuosisarjatarkastelussa 6. Myöhemmin pyritään saamaan mukaan myös KELA:n ja muiden kansallisten rekisterien tiedot 7. Parannetaan tietomallit paikannetaan tietojen puutteet 8. Tietoja analysoidaan perinteisin keinoin sekä tekoälyn avulla kuvailevasta ja selittävästä analytiikasta ennustavaan, ennakoivaan ja kognitiiviseen 9. Valmistellaan raportit 10. Toimitaan synergisessä yhteistyössä Uudenmaan Terveyshyötyarviohankkeen kanssa 11. Kehitetään kyvykästä monikerroksista ja ammatillista osaajaverkostoa ja sen yhteistyötapoja

6 Tietomallinnuksen hyötyjä tietomallinnus mahdollistaa tietoprosessin proaktiivisen suunnittelun todellisten tapahtumien, tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta ydinprosessit ohjaavat tietoa, yhteinen kieli ydintoimintojen ja ITC-toimintojen välillä virtuaalinen digitalisoitu suunnittelu ja siihen yhdistettävä tietoallastekniikka tuo tietoprosessin kehittämiseen tehokkuutta digitalisoinnin ja automatisoinnin edut, toisto ja päällekkäisyys jää pois ennakoitavuutta -> ketterät testit ennalta määriteltyjen mallien pohjalta yhdenmukaisuutta -> yhteinen konsensus keskeisistä käsitteistä ja niiden operationalisoinnista joustavuutta -> mahdollistaa nopeammat korjaukset ja suunnanmuutokset kumulatiivisuutta -> jatkuvasti kehittyvä läpinäkyvä ja toiminta-alusta (pitkäjänteinen dokumentointi ja kommunikointi, ei aina aloiteta alusta) kattavuutta -> mahdollistaa suurten kokonaisuuksien ja verkostojen integroinnin riippumattomuutta lähdetietojärjestelmistä, siiloista ja tiedon monimuotoisuudesta (osittain) ei kuitenkaan korvaa tarvetta kansallisille yhtenäisille luokituksille vaan tehostaa niiden hyötykäyttöä

7 Tietomallinnuksen lähtökohta on käsitemalli Käsitemalli tuo tiedon muodostuksen keskiöön todelliset tapahtumat, tarpeet ja tavoitteet ydintoiminta ohjaa tietoprosessia Käsitemalli on tietomalli, joka kuvaa liike/palvelutoiminnassa käytettävät käsitteet (konseptit), käsitteiden väliset suhteet ja säännöt (relaatiot) ja oleellisimmat ominaisuudet (attribuutit) Käsitemallin pohjalta luodaan linkitykset ja mappaukset pohjatietoon sekä identifioidaan paremmin myös pohjatiedon puutteet Looginen tietomalli kuvaa tiedon loogista varastointirakennetta Fyysinen tietomalli kuvaa tiedon fyysistä varastointirakennetta

8 Tietojohtamisen käsitteet arvoketjuna järjestäjän toiminnassa Jatkuva ja ketterä parantaminen, oppiminen ja uudistuminen Tiedon hallinta Tiedon johtaminen Tiedolla johtaminen Tiedolla ohjaaminen Maksimaalisesti automatisoitu tietoprosessi tuottaa, käsittelee ja jakaa tietoa hyödynnettäväksi Tietotekniikka painottuu Tiedon hyödyntämisen edellytykset Tietorakenteiden määrittely (esim. luokittelut) Kerääminen ja yhdistely Organisointi ja varastointi Jalostaminen ja jakelu Tiedon laadun varmistaminen Yhteinen tietomallityöskentely mahdollistaa (puuttuva linkki) ICT ICT-järjestäjän edustus Järjestäjä Tiedon analysoimista ja hyödyntämistä järjestäjän lakisääteisten toimintojen toteuttamiseksi Tietomallintaminen ja mittarointi Analysointi, selittäminen ja ennustaminen Visualisointi Ohjaus Tiedolla johdettu yhteistyöprosessi asukkaiden, asiakkaiden ja palvelun tuottajien kanssa Oppivan ja uudistuvan tietokulttuurin luominen Sisältö painottuu

9 Petri Näätänen KÄSITE/TIETOMALLINNUS MAHDOLLISTAA ASIAKAS- JA PALVELUKETJUTIEDON YHTENÄISEN MÄÄRITTELYN JA YHTEENSOPIVUUDEN TIETOINTEGRAATIOSTA PAREMPAAN PALVELUINTEGRAATIOON: ESIMERKKI KEVÄÄLLÄ ALOITETUSTA PSYKIATRIAN KÄSITEMALLISTA, JOSTA GENEERINEN MALLI JOHDETTU Pohjalla psykiatrian malli, tästä aletaan laajentamaan/syventä mään potilaan käsitemallia perustasolle ja sosiaalipalveluihin n moduulin/käsitetihentymän kautta (kuvassa alustava hahmotelma): Maksimaalinen yhteensopivuus kansallisiin rakenteisiin määrittelyihin (THL) varmistettava Mahdollistaa myös tuotteistuksen systemaattisen tietomallinnuksen sekä kytkemisen palvelutoimintaan Mahdollistaa yhtenäiset, kerrokselliset tiedonmuodostukset myös tiedon toisiokäyttöön (TKI)

10 Palveluprosessit Palveluresurssit Asiakkuus ja suunnitelma Palveluketjun käsitemallin toisiinsa linkittyvät käsitetihentymät (geneeriset tietomoduulit) Väestötiedot Asiakkuus ja palvelutarpeet Asiakassuunnitelma Palveluprosessin aloitus ja lopetus Palvelutapahtumat ja -jaksot Laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Palveluntuottaja/organisaatio Tuote/suorite Maksaja/rahaliikenne Henkilöstö Kustannukset Petri Näätänen

11 Esimerkki hahmottuvasta mielenterveys- ja päihdepotilaan palveluketjun käsitemallista: Asiakkuus Monitasoinen asiakkuus Kehittyvä mielenterveysja päihdepalveluiden tietostandardi (yhdessä loogisen tietomallin kanssa), ja joka siirrettävissä myös muihin palveluihin Integroidut suunnitelmat Määritellyt jaksot Luokitellut palvelut Toimintaan kytketty tuotteistus ja laatu Palvelutapahtuma Asiakassuunnitelma Palvelujakso Toiminnan kustannukset jne. Suorite

12 YHTENÄINEN TIETOMALLINNUS ON EDELLYTYS LAAJOJEN KOKONAISUUKSIEN DASHBOARD-NÄKYMILLE: ESIMERKKI HUS-NUORISOPSYKIATRIAN PALVELUIDEN ALOITTAMISPROSESSISTA KATTAEN KOKO UUDENMAAN (TULKINTA: LÄHETE- JA POTILASMÄÄRÄT LISÄÄNTYNEET, HOITOON PÄÄSY PIDENTYNYT , PALJON KUNTAKOHTAISIA EROJA) Lähetelukumäärät Odotusajat suhteellisina osuuksina

13 Petri Näätänen Sote-palvelut läpinäkyviksi: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluketjun tietomalli ja -allaspilotti Ensivaiheen verkostoyhteistyö HUS-, Helsinki ja Keusote: mielenterveys- ja päihdepalvelukäsitteiden integroiminen ja yhtenäisen mallin luominen katsaus nykyisiin ja tarvittaviin sote-palveluiden tietorakenteisiin Käsitemalli (Konseptuaalinen tietomalli) Kuvaa palveluketjun yhteiset käsitteet ja säännöt Mielenterveys- ja päihdepalveluiden (MTP) tietovarastoratkaisu Looginen tietomalli Kuvaa tiedon loogista varastointirakennetta Fyysinen tietomalli Kuvaa tiedon fyysistä varastointirakennetta Business Data Vault Raw Data Vault Tutkimussuunnitelma: SOTE-PALVELUT LÄPINÄKYVIKSI: Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla MTP- Data Mart Yhdistetyn sote-datan analysointi- ja raportointikokeilut sekä kehittäminen tutkimussuunnitelman pohjalta Elliesovellus Tietoallas Helsingin, Keski-Uudenmaan ja HUS:in lähdejärjestelmistä kerätty mtp-asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tieto Tietomallien ja ratkaisujen sekä analysointi/raportointivälineiden parantaminen ja laajentaminen muihin asiakas/ potilasryhmiin

14 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan käsitemalli: etenemissuunnitelma keväälle 2019: suunnittelutapaaminen ja työn nykytilan esittely Helsingin kaupungin tilastopalvelun ja hallinnon edustajille Välityöstöä: Helsingin kaupungin sekä Keusoten sote-palveluiden käsitteet/tietokentät integroidaan mukaan tietomallinnukseen muodostettu yhteinen käsite/tietokenttäluettelo, jonka pohjalta Petri + Husammattimallintajat muodostavat 1. versio klo yhdistetyn tietomallin 1. version esittely ja kommentointikierros (Helsinki, Keusote ja HUS-edustus) Välityöstö kommenttien pohjalta klo Integroidun tietomallin viimeistely ja hyväksyminen mennessä esittely/kommentointikierros THL, Kela, ministeriöt ensimmäisen standardiksi esitettävän malli ja sen julkaisu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: HUS-tietohallinto tarjoaa projektin tietomallinnuspalvelut

15 Mikäli hanketta mahdollista jatkaa Uusimaa 2019 hankkeen jälkeen: Lopputuotosen kuvaus Mielenterveyspotilaan palveluketjumallinnustyö, HUS, Helsinki ja Keski-Uusimaa ja muut Uudenmaan kunnat Mallin esittely THL, Kela ja STM/VM sekä mallin viimeistely ja korjaukset Tavoiteajankohdat tuotoksille Ensimmäinen versio valmiina , laajennettu kommentointikierros ja korjaukset mennessä Esitys kansallisesta tietomallista valmiina mennessä Tutkimussuunnitelman kommentointikierros valmis Kesäkuu 2019 Tutkimussuunnitelma ja -lupa hyväksytty Syksy 2019 Datan yhdistäminen Syksy 2019 Palvelukäyttöanalyysit Kevät 2020 Raportointimallit Kevät 2020 Geneeriset sovellukset Syksy 2020 Tutkimusraportti Syksy 2020 Tuotosten esittely Uudellemaalle ja kansallisille toimijoille, seuraavien vaiheiden tarkentaminen Syksy 2020

16 Take home messages Tietomallinnus tarjoaa yhteisesti kehitettävän ja dokumentoitavan välineen kansallisten tietostandardien muodostamiselle, joka mahdollistaa tietojohtamisen eri ratkaisut saman yhdenmukaisen tiedon pohjalta Pilottihankkeessa validoidaan ja jalostetaan tietomallinnus peilaamalla sitä reaalidataan samalla havainnollistetaan datan tulevat kehittämistarpeet luodaan yhteinen tietojohtamisen verkoston huippukyvykkyyksineen varmistetaan tietojohtamisen osalta seuraavan sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksiä Onnistumisen edellytyksiä ovat: ydintoiminnan edustajien ja ICT-osaajien (mallintajien) tiivis vuorovaikutteinen verkostoyhteistyö (ensimmäiset kokemukset mallinnustyöryhmästä hyviä) vahva poliittisen tason ja julkisten sote-organisaatioiden johdon tuki vahva kansallinen koordinointi Suomen kokoiseen maahan on mahdollista luoda yhteiset kestävät tietomallien pohjaratkaisut, joita kaikki toimijat hyödyntävät monitasoisesti: kansalliset tietoprosessit (esim. Hilmo, valtiollinen vertailu ja ohjaus) strategiset tietojohtamisprosessit (esim. palveluiden järjestäjän näkökulma) operationaaliset tietojohtamisprosessit (organisaatioiden palvelutoimintaohjaus) asiakkaan osallistavat tietojohtamisprosessit (myös asiakkaalle läpinäkyvyys tiedon muodostukseen paranee) riittävä resurssointi

17 Työryhmässä toistaiseksi mukana olleet (työryhmä on jatkuvasti laajentuva): Petri Näätänen, pj, Uusimaa 2019/HUS Grigori Joffe, Uusimaa 2019/HUS Soili Partanen, Uusimaa 2019 Timo Hakala, Uusimaa 2019 Maria Kahila, Uusimaa 2019/ Helsingin kaupunki Elise Haapamäki, Uusimaa 2019/ Helsingin kaupunki Irmeli Suvanto, Uusimaa 2019/ Helsingin kaupunki Jari Hartzell, Helsingin kaupunki Anne Leppänen, Helsingin kaupunki Kati Liukko, Uusimaa 2019 Mirja Asikainen, Helsingin kaupunki Mikko Viitanen, Helsingin kaupunki Sami Piispa (Keusote) Ainomaija Heiska-Johansson (Keusote) Sirpa Litmanen (Keusote) Kimmo Mäkelä (Keusote) Eila Sailas, HUS/ Hyvinkään alue Karita Ritvanen (HUS/Tieto) Janne Kallunki (HUS/Tieto)