Mitä ovat kulttuuriympäristöt? Hortonomien yhdistyksen talviseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto

Transkriptio

1 Mitä ovat kulttuuriympäristöt? Hortonomien yhdistyksen talviseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto

2 Kulttuuriympäristö Hallinnon käyttämä termi, tutkimuksessa vähemmän Kulttuuriympäristöstrategia : sisältää useita eri määrittelyjä 1. Kulttuuriympäristö on yhteisön ja ihmisten muistin ja identiteetin perusta. Voimavara Osa kestävää kehitystä Hyvää hallintoa 2. Tässä strategiassa kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta tai ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä, erilaisia ja eri-ikäisiä elementtejä käsittävää kokonaisuutta ihmisten päivittäistä ympäristöä. Osa siitä on suojeltu tai muuten määritelty erityisen arvokkaaksi. Kulttuuriympäristö sisältää myös aineettomia merkityksiä. = Kulttuurimaisema, arkimaisema

3 Hallinnon maisemat 3. Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen toiminnasta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Siihen kuuluu kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristö pitää sisällään sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. = Suojelumaisema Alueiden käytön osana kulttuuriympäristöt kuuluvat ympäristöministeriön alaisuuteen mutta niiden suojelu Museovirastolle? Ympäristöministeriön vastuulla myös maisemansuojelu, osin päällekkäinen kulttuuriympäristösuojelun kanssa vaikka yritetty eriyttää Rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset Museoviraston reviiriä, rakentamaton maaseudun kulttuurimaisema ympäristöministeriön = maisemaalueet, maisemanhoitoalueet, perinnemaisemat & luonnonsuojeluverkosto YM: kansalliset kaupunkipuistot (jäänne vanhasta rakennuslaista?)

4 Kulttuuriympäristö = maisema? Kulttuuriympäristö / kulturmiljö käytössä Suomessa ja Ruotsissa Kansainvälisesti puhutaan maisemansuojelusta, landscape conservation Esim. Eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa 2000 (joka koskee myös Suomea): "maisema" tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta = kulttuuriympäristö Ero paitsi termissä myös näkökulmassa: Suomessa painotetaan eri alojen asiantuntijoiden tunnistamia suojelukohteita ja -arvoja ELC lähtee yhteisöjen osallistumisesta kohteiden ja arvojen määrittelyyn

5 Kulttuuriympäristön suojelu Ennen selvä roolijako: asiantuntija arvotti, suunnittelija suunnitteli, virkamies ja/tai poliitikko päätti, ammattilainen hoiti Kukin suojelusektori oma selkeä tonttinsa, jolla omat rajauksensa ja suojelutavoitteensa Suojelu johti maiseman kehityssuunnan muuttumiseen arkimaisemasta suojelumaisemaksi? Suojelumaisemat eriytyivät suojeluprioriteettien ja hoitotapojen mukaan => pirstaloituminen Asukkaalla tai käyttäjällä rajallinen mahdollisuus vaikuttaa rajauksiin, arvotukseen, määräyksiin tai hoitoon, sai ajoittain aikaan turhautumista

6 Suojelun nykytila Asiantuntijuutta haastetaan, suojelu perusteltava osallisille (VAM) Suojeluorganisaatioilta leikattu ja suojelunormistoa puretaan (MRL) Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa hyvässä ja pahassa Suojeluliikkeet, rakennusperinnön harrastajat Metallinetsijät, sukeltajat? Viranomaisten opeteltava kumppanuuksiin perustuvia toimintatapoja Maisemanhoitoalueet Adoptoi monumentti Luonnonarvokauppa Mahdollistajan rooliin siirtyminen ei onnistu hetkessä

7 Viheralueet kulttuuriympäristöinä Tärkeä osa ihmisten arkiympäristöä (kaikki eivät arvosta?) Oma vahva suunnittelu- ja hoitoperinne, historiallista kerroksisuutta Yhteisöllisiä identiteettiarvoja ja käyttöperinteitä Kaupunkiluontoa Viheralueita suojeltu enimmäkseen kaavoituksella rakennettuina kulttuuriympäristöinä, mutta myös luonnonsuojelulailla (Träskända, Aulanko) ja vanhalla rakennussuojelulailla (ruukinpuistoja) Rakennussuojeluun verrattuna vähemmän tietoa kohteista & elävän materiaalin uusiminen ongelmallista etenkin kaupungeissa Luonnonsuojelu keskittyy lajeihin ja elinympäristöihin

8 Kulttuuriympäristöasiantuntijuus nyt Kulttuuriympäristöalat suureksi osaksi julkishallintoa, joka muuttumassa Yleinen julkishallinnon kehityssuunta (Demos): Linjaorganisaatiot ja sektorijaot vähentyvät, sektorirajat ylittävät yhteistyömallit ja verkostot tilalle, läpinäkyvyys ja avoimuus tarpeen Kokeilutoiminta lisääntyy, prosesseja avataan jo valmisteluvaiheessa Toiminnan muotoilu laajassa yhteistyössä, uusia yhteistyöreittejä sektorien välille & julkishallinnon ja muiden toimijoiden välille Osallistuminen, yhteiskehittäminen, palvelumuotoilu: käyttäjä- /asiakaslähtöinen toiminnan suunnittelu Pehmeät strategiat, muutosjoustava pyrkiminen tavoitteisiin, hyväksyntä

9 Kulttuuriympäristöasiantuntijuuden haasteet Kulttuuriympäristöaloilla krooninen resurssipula ja osin huono imago Suojelu ei täysin synkassa julkishallinnon eri osien kesken Kolmannen sektorin laajalle yhteistyölle vähän valmiita malleja Vähän kokeiluja, uusien ratkaisujen valtavirtaistaminen varovaista Vanha sektoriasiantuntija-ajattelu istuu tiukassa, osallistumiseen ei luoteta: hoito voi olla asiantuntijoiden ohjauksessa, arvotusta ei avata Suojelu kohtaa vastustusta etenkin uusilla alueilla: viherympäristöt, moderni rakennusperintö (vrt. kaupunkien tiivistämistrendi) Osallistumismenetelmiä ei hallita eikä niihin kouluteta, improvisointi

10 Tulevaisuuden ky-asiantuntijuus? (TY/erko) Tulevaisuuden kulttuuriympäristöasiantuntija on mahdollistaja Osallisten ja vapaaehtoistahojen asiantuntijuus pitää tunnistaa, sen kautta kulttuuriympäristöjen ja -työn painoarvo kasvaa Moninäkökulmaisuuden hyväksyminen: julkishallinnossa ymmärrettävä paremmin erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja Osallistamiskeinoja opeteltava, kaikki ryhmät tärkeä saada mukaan Välittäjärooli vaatii vuorovaikutus- ja prosessinhallintataitoja Median hallinta, rahoituksen hankinta, tuotteistaminen myös tarpeen Digitaalisuus: visualisointi, paikkatieto, avoimen tiedon louhinta, pelit