Meijän työhyvinvoinnin tuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meijän työhyvinvoinnin tuki"

Transkriptio

1 Meijän työhyvinvoinnin tui LUPA PITÄÄ HUOLTA luonnos 2018 Lupa osee joaista Meijän maaunnan työnteijää ammatista ja asemasta riippumatta KÄSITTELY ERI TOIMIELIMISSÄ PVM KÄSITTELY PVM KÄSITTELY PVM KÄSITTELY PVM KÄSITTELY PVM

2 Sisältö 1 Meijän työhyvinvoinnin tui lupa pitää huolta Sujuva työ työhyvinvointi edellä arjessa Varhainen tui rataisut työyhteisössä n varhainen tui Työyhteisön varhainen tui Sairauspoissaolojen hälytysrajat Kohdennettu tui rataisut verostoyhteistyössä n ohdennettu tui Työyhteisösovittelu Työssä jatamisen tui työnteijän ja työn ohtaaminen Korvaava työ Paluun tui Käsitteet MIUN oman työn tuunaaminen MIUN työhyvinvointiesustelu MIUN työyyesustelu MIUN työterveysneuvottelumuistio MEIJÄN arvotarina MEIJÄN työyhteisöesustelu MEIJÄN yhteisöllisyyden lisääminen MEIJÄN muutosista mahdollisuusiin Otetaan puhhees Esmiehen piaohje etukeen... 28

3 1 Meijän työhyvinvoinnin tui lupa pitää huolta Meijän maaunnassa työhyvinvointi on arvoas asia. Haluamme, että Pohjois-Karjalan maaunta tunnetaan työhyvinvoinnin edelläävijänä ja vetovoimaisena työnantajana. Työhyvinvointi ja työn seä muun elämän tasapaino ovat niin työnteijöiden, työnantajan uin oo yhteisunnanin etu. Työhyvinvointi syntyy ja ehittyy työn arjessa. Työhyvinvointiin vaiuttavat työnteijän terveys ja voimavarat, työympäristö, työyhteisö seä työnantajan toimintatavat. Meijän maaunnassa työhyvinvointi taroittaa sitä, että on muava tulla töihin ja lähteä töistä, un on saanut hyvää aiaan. Meijän työhyvinvoinnin tuimalli toimii seä työyvyn hallintamallina että työhyvinvoinnin työalupaina. Malli ohjaa havaitsemaan varhain työn, työnteijän ja työyhteisön ehittämisen ohteet ja tuen tarpeet. Mitä aiaisemmin asiat otetaan esusteluun, sen paremmat mahdollisuudet niihin vaiuttamiseen ovat. Työhyvinvoinnin tui jaetaan neljään osa-alueeseen; sujuvaan työhön seä varhaiseen, ohdennettuun ja työssä jatamisen tueen (uva alla). Sujuva työ on aiien yhteinen asia ja oonaisuuden läpileiaava teema, jolla haluamme orostaa ennaltaehäisyn täreyttä. Varhainen tui on osa esimiestyötä, jossa tunnistetaan työtä heientäviä teijöitä ja tehdään työhyvinvointia edistäviä toimia. Kohdennettuun tueen siirrytään, un varhaisen tuen toimet eivät enää riitä. Työssä jatamisen tuessa sovitetaan työnteijän työyy ja osaaminen suhteessa työhön. Malli on äytännössä lupa pitää huolta seä omasta että työyhteisön työhyvinvoinnista.

4 2 Sujuva työ työhyvinvointi edellä arjessa Avain työhyvinvointiin löytyy meistä joaisesta. Työhyvinvointi ja työn ilo syntyvät arjen työn sujuvuudesta. Työn iloa ja imua vaalitaan työn perusedellytysten ja työstä palautumisen huomioimisella seä työtä sopivasti tuunaamalla. Kun mennään työhyvinvointi edellä arjessa, aii ovat voittajia. Työhyvinvoinnin perustaa luodaan työn turvallisuutta ja terveyttä, ergonomiaa seä työnteijöiden työyyä edistävillä äytänteillä. Ennaltaehäisevällä asenteella ja arjen pienilläin teoilla vaiutetaan työhyvinvointiin. Erityisesti johtamisen antamat mahdollisuudet omaan työhön vaiuttamiseen seä työprosessien joustavuus raentavat estävää työhyvinvoinnin pohjaa. Työhyvinvointi ilmenee työhön sitoutumisena ja hyvinä työyhteisötaitoina, jota vaiuttavat merittävästi oo työyhteisöön ja työn tulosellisuuteen. Hyvinvoiva työnteijä on uudistusyyinen ja muuttuviin tilanteisiin sopeutuva. Työn imussa työhön uppoutuminen seä tunne työn meritysellisyydestä ja innostavuudesta antavat arjessa. Innostava työ ei ole uitenaan aina ivaa tai helppoa, vaan sopivasti haastavaa ja onnistumisen elämysiä mahdollistavaa. Työn imu tarttuu myös työaveriin ja parantaa oo työyhteisön ilmapiiriä ja jasamista. Työhyvinvointia lisätään muun muassa alla olevan tauluon muaisilla toimilla. TYÖNANTAJA / JOHTO / ESIMIES Strategiseen työhyvinvointiin panostaminen Innostava ja osallistava esimiestyö ja johtaminen Työnteijöiden osallistumis- ja vaiutusmahdollisuudet Osaamisen ehittäminen ja yvyyysien johtaminen, urasuunnittelu Iäjohtaminen, iään ja elämänvaiheeseen liittyvien teijöiden huomioiminen Työelämän joustot ja työtehtävien muautuset Työterveysyhteistyö Työhyvinvoinnin tui -malli TYÖNTEKIJÄ Itsensä ja oman työhyvinvoinnin johtaminen Osaamisen jatuva ehittäminen Myönteinen asenne Muutosiin sopeutuminen Työyhteisötaidot ja muiden tueminen Elämäntapateijät työssä ja vapaa-ajalla Kesittyminen niihin asioihin mihin voi vaiuttaa Oman työn tuunaaminen

5 Omaa työhyvinvointia voi johtaa vaalimalla työn voimavarateijöitä, tarttumalla atiivisesti työn haasteisiin ja ehitystarpeisiin seä tuunaamalla omaa työtään entistä mieleäämmäsi. Työn tuunaamisella taroitetaan omien taitojen monipuolisempaa hyödyntämistä luovasti, omien ajattelu- ja toimintatapojen ehittämistä seä työyhteisön vuorovaiutuseen omalta osaltaan vaiuttamista. Joaisen työtä voi tuunata. Työn uormitusesta palautuminen itselle mieluisan teemisen autta on myös täreää huomioida ennaoiden seä työpäivän aiana että vapaa-ajalla. Esimiehen tehtävänä on auttaa työnteijää onnistumaan työssään parhaalla mahdollisella tavalla. Seleä johtaminen ja töiden järjestely, asianmuainen perehdyttäminen, yhteiset oieudenmuaiset työsäännöt, luotettava ja avoin vuorovaiutus seä mahdollisuus vaiuttaa omaan työhön voivat olla työhyvinvoinnin annalta jopa merittävämpiä uin työnteijän terveys. Innostava esimies luo edellytysiä työssä onnistumiselle ja työn ilolle huomioimalla työnteijöiden tarpeet ja voimavarat seä olemalla aidosti iinnostunut työnteijöistään. Esimiehen on täreää tunnistaa ja orjata niin työnteijän uin työyhteisön työhyvinvointia uhaavia asioita ennaoiden. Epäonnistumisten ja virheiden äsittely oieissa yhteysissä seä anteesi antamisen taito mahdollistavat luottamusen ja yhteisen ehittymisen. Työstä saatu myönteinen palaute ja onnistumisten huomaaminen luovat hyvää työilmapiiriä ja auttavat oppimista. Esimiehellä on myös oieus saada tuea työlleen omalta esimieheltä, ollegalta, työyhteisöltä ja työterveyshuollosta. TÄHÄN MITEN MEIJÄN MAAKUNNASSA työnantaja tuee työhyvinvointia ennaltaehäisevästi: Esim. liiunnan tui, ulttuuritui, työpaiaruoailu, avountoremontit, oulutus, työnohjaus, perehdyttäminen, ehitysesustelut, työturvallisuusäytänteet, vanhemmuuteen liittyvät poissaolojärjestelyt, vuorotteluvapaat, osa-aiaeläeet, osa-aialisät, joustavat työajat, muutostui, työterveyshuollon palvelut, työpaiaoouset, työhyvinvointiyselyt, työprosessien ehittäminen, työsuojeluyhteistyö, risien arviointi, työn uormittavuuden ennaointi, tasa-arvo-ohjelma, jne.

6 3 Varhainen tui rataisut työyhteisössä 3.1 n varhainen tui Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimerejä Tulos Onnistumisen mittarit. Esimiehellä on velvollisuus äydä MIUN työhyvinvointiesustelu viimeistään, un HR-hälytys tulee sähöpostiin. Varhainen tui on arjen toimintaa ja taroittaa hyvinvoinnin haasteista ja sairauspoissaoloista esustelua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvinvoiva työnteijä, joa onnistuu työtehtävien hoitamisessa. Sairauspoissaolojen väheneminen. työäyttäytyminen muuttuu, esim. jatuva väsymys, välinpitämättömyys, eristäytyminen, motivaation puute, viitteitä päihteiden ongelmaäytöstä (s. päihdeohjelma) työsuoritus heienee tai työn laatu huononee työnteijän työyy ei vastaa työn vaatimusia tai työyy lasee työtoverit huolestuvat työnteijästä tai antavat palautetta hänestä asiaaspalaute heienee työnteijällä on ristiriita yhden tai useamman työtoverin anssa (s. iusaamisen selvittelyn ohje) työpäivät pidentyvät toistuvasti / myöhästelyt tai poissaolot lisääntyvät Työn teeminen onnistuu Sairauspoissaolojen väheneminen, työnteijän oettu työhyvinvointi asteiolla 0-10/muutos, esimiehen arvio työtehtävien sujumisesta/muutos TOIMIJA VAIHEET Työaveri(-t) Muu taho 1. Muutosia työtehtävissä suoriutumisessa 2. MIUN työhyvinvointiesustelu 3a. Tarvittavat hyvinvointia tuevat toimet työysiössä. 3b. Terveydellisissä haasteissa työterveyshuollon asiantuntemusen hyödyntäminen 4. Seuranta Doumentti Muistio etukeen työyyyn liittyvissä asioissa mm. ergonomian parantamisen suosituset, näyttöpäätelasimittauset jne.

7 VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Muutosia työtehtävissä suoriutumisessa 2. MIUN työhyvinvointiesustelu 3a. Tarvittavat hyvinvointia tuevat toimet työssä 3b. Terveydellisissä haasteissa työterveyshuollon asiantuntemusen hyödyntäminen 4. Seuranta Työtoveri (-t) Muu taho Ottaa puheesi huolensa työnteijän hyvinvoinnista, un työtehtävissä suoriutumisessa on haasteita ja viimeistään, un HR-hälytys tulee sähöpostiin. Antaa myönteistä palautetta työssä onnistumisesta Ottaa puheesi huolensa hyvinvoinnistaan, un työn teemisessä on pulmia tai un sairastelu, oireilu ja yleinen paha olo lisääntyvät. Ottaa puheesi huolensa asianomaisen työnteijän anssa, un tuntuu, että aii ei ole unnossa. Kannustaa työnteijää ottamaan asian puheesi esimiehen anssa. Tarvittaessa ilmaisee huolensa esimiehelle. Ohjaa työnteijää esusteluun esimiehen anssa. MIUN työhyvinvointiesustelu on esimiehen ja työnteijän välinen luottamusellinen esustelu, jossa artoitetaan yhdessä tilannetta ja sovitaan työssä tehtävät tuitoimet. irjaa jatotoimet etukeen työyyyn liittyvissä asioissa Määräaiaiset tai pysyvät työjärjestelyt työtehtävissä/työajassa Osaamisen ehittäminen: perehdytys, oulutus, työnohjaus Työolosuhteiden parantaminen: ergonomia, työvälineet, tilajärjestelyt, työyhteisön tui, esimiehen tui Työlomat/työvapaat, työnierto, eläerataisut Työn tuunaaminen: työmotivaation herättely, työn ehittäminen itselle mieleääsi, erilaisten voimavarojen lisääminen työn areen. Riittävästä palautumisesta huolehtiminen työpäivän aiana ja sen jäleen. Elämäntavoilla omaan hyvinvointiin vaiuttaminen. Ohjaa työnteijän terveydellisissä haasteissa työterveyshuoltoon. voi hyödyntää työterveyshuollon ohjausta ja neuvontaa epäselvissä tilanteissa. Ysittäistä työnteijää osevaa tietoa saa antaa työnteijän luvalla. varaa ajan omalle työterveyshoitajalle ja tuo hyvinvointiesustelumuistion muanaan vastaanotolle. Ergonomiaan liittyvissä haasteissa riittää soittopyyntö työterveyshoitajalle. Kartoittaa työnteijän työhyvinvoinnin oonaistilanteen ja tarvittavat tuitoimet. Teee työhyvinvointisuunnitelman yhdessä työnteijän anssa. Arvioidaan säännöllisesti tuitoimenpiteiden vaiuttavuutta onnistumisen mittareilla: sairauspoissaolojen väheneminen, hyvinvoinnin oettu ohentuminen, työtehtävien sujuminen

8 3.2 Työyhteisön varhainen tui Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimerejä Tulos Onnistumisen mittarit Työyhteisön varhainen tui on arjen toimintaa ja taroittaa hyvinvoinnin haasteista esustelua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvinvoiva työyhteisö, joa onnistuu työtehtävien hoitamisessa. Sairauspoissaolojen väheneminen. työyhteisön ilmapiiri heienee, vuorovaiutus muuttuu työyhteisön toiminnan laatu, tehouus tai työn sujuvuus ovat muuttumassa heiompaan suuntaan asiaaspalaute heienee työyhteisössä esiintyvissä iusaamisen oemusissa s. iusaamisen selvittelyn ohje Työn teeminen onnistuu Sairauspoissaolojen väheneminen, varhaisen työyhteisötuen esustelupohjan muutos TOIMIJA t Muu taho VAIHEET 1. Muutosia työyhteisön toiminnassa t 2. Lisätiedon erääminen ja analysointi. 3. MEIJÄN työyhteisöesustelu ja jatotoimenpiteiden sopiminen (-t) 4. Sovitut hyvinvointia tuevat toimet työysiössä. Doumentti Muistio 5. Seuranta

9 VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Muutosia työyhteisön toiminnassa (-t) Havainnoi arjen työssä työyhteisön tilannetta huomioiden hiljaiset signaalit, viestit työnteijöiltä, työsuojelusta, työterveyshuollosta seä yhteistyöumppaneilta. Työyhteisön tilanteesta saadaan oonaisuva Mitä siulle uuluu työhyvinvointiyselyn vastausista erran vuodessa. Josus muutosten huomaamiseen riittää ysinertainen ysymys työyhteisöpalaverissa: Mitä meille uuluu? Ottaa huolensa puheesi esimiehen anssa 2. Lisätiedon erääminen ja analysointi 3. MEIJÄN työyhteisöesustelu 4. Tarvittavat hyvinvointia tuevat toimet työssä Muu taho, esim. työsuojelu, työterveyshuolto t t Ottaa huomionsa puheesi esimiehen anssa Selvittää, ono yseessä ysittäistä työnteijää, joitain työnteijöitä vai oo työyhteisöä oseva tilanne. Tarvittaessa siirrytään iusaamisen ja vastuuttoman työäyttäytymisen selvittämiseen. Epäselvissä tilanteissa saa apua, tuea, neuvoa ja ohjausta henilöstöpalveluista, työsuojelusta ja työterveyshuollosta. MEIJÄN työyhteisöesustelussa artoitetaan yhdessä tilannetta ja sovitaan työssä tehtävät tuitoimet. irjaa jatotoimet muistioon. Tarvittaessa hyödynnetään työhyvinvoinnin tuimallin muita työyhteisötyöaluja: MEIJÄN arvotarina MEIJÄN yhteisöllisyyden lisääminen MEIJÄN muutosista mahdollisuusiin Esimereinä hyvinvointia tuevista toimista ovat: Työyhteisön työsäännöt Osallisuuden tueminen Määräaiaiset tai pysyvät työjärjestelyt työnjaossa (oieudenmuaisuus, tasapuolisuus). Tehtävien/toiminnan organisointi Osaamisen ehittäminen: perehdytys, oulutus, työyhteisön työnohjaus Työolosuhteiden parantaminen: ergonomia, työvälineet, tilajärjestelyt, työyhteisön tui, esimiehen tui Muu työhyvinvointitoiminta, yhteinen viristäytyminen Työn tuunaaminen: työmotivaation herättely, työn ehittäminen itselle mieleääsi, erilaisten voimavarojen lisääminen työn areen. Palautumisesta huolehtiminen työssä ja vapaa-ajalla. 5. Seuranta t Joainen työnteijä on omalta osaltaan vastuussa työyhteisön ilmapiiristä. Arvioidaan säännöllisesti tuitoimenpiteiden vaiuttavuutta onnistumisen mittareilla: sairauspoissaolojen väheneminen, hyvinvoinnin oettu ohentuminen, työtehtävien sujuminen

10 3.3 Sairauspoissaolojen hälytysrajat Esimiehen ja työnteijän sopimus orvaavasta työstä. Tarvittaessa työterveyslääärin työyyarvio. Viimeisen 12 uuauden aiana. Esimiehen ja työnteijän välinen MIUN hyvinvointiesustelu. Muistio etukeen työyyyn liittyvissä asioissa. Sairauspoissaolon jatuessa yhtäjasoisesti työssä jatamisen tui Viimeisen 12 uuauden aiana. Esimiehen ja työnteijän välinen MIUN työyyesustelu, muistio etukeen ja lain (1838/2001) muainen ilmoitus työterveyshuollon vastuuhoitajalle. Käynnistetään ohdennettu tui ja/tai työssä jatamisen tui. Yhtäjasoisesti. taristaa ohdennetun ja/tai työssä jatamisen tuen suunnitelman työnteijän anssa. KELA selvittää untoutustarpeen. Viimeisen 2 vuoden aiana. Kohdennettu ja/tai työssä jatamisen tui. toimittaa työterveyslääärin lausunnon jäljellä olevasta työyvystä KELAlle ja KEVAlle ammatillisen untoutusen tarvearviota varten. Sairausloman masu loppuu, jos lausuntoa ei toimiteta. HR-HÄLYTYS 180 Palanmasu loppuu. varmistaa työssä jatamisen suunnitelman yhteistyössä työnteijän ja työterveyshuollon anssa. 300 Viimeisen 2 vuoden ajalta. Kelan sairauspäivärahan masu loppuu. Sairauspoissaolon jatuessa työnteijän on haettava untoutustuea KEVALTA lääärin B-lausunnolla. Työterveysyhteistyön suunnitelma on tarastettava.

11 4 Kohdennettu tui rataisut verostoyhteistyössä 4.1 n ohdennettu tui Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimerejä Tulos Onnistumisen mittarit TOIMIJA esimies työnteijä työaveri(-t) muu taho esimies työnteijä työnteijä työterveyshuolto esimies työnteijä työterveyshuolto tuihenilö muu taho esimies työnteijä. Kohdennetun tuen tarve arvioidaan viimeistään, un sairauspoissaoloja on ertynyt yli 30 viimeisen 12 uuauden aiana ja esimiehen velvollisuus ilmoittaa sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon täyttyy. Kohdennettu tui toteutuu työnteijän, työnantajan edustajien ja työterveyshuollon yhteistyössä. Oieus tueen on oo henilöstöllä, määräaiaisilla palvelussuhteen ajan. n työ- ja toimintayvyn seä osaamisen huomioivat työtehtävät ensisijaisesti omassa työysiössä. varhaisen tuen toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä työnteijän työyy ja työssä selviytyminen ovat uhattuina Työn teeminen sujuu työyyhaasteista huolimatta Sairauspoissaolojen väheneminen /pitien poissaolojen lyheneminen, oettu työyy asteiolla 0-10/muutos, esimiehen arvio työtehtävien sujumisesta VAIHEET 1. Varhaisen tuen einot eivät riitä 2. MIUN työyyesustelu 3. Työyyarvio 4. Työterveysneuvottelu 5. Toimenpiteiden toteutus esimies työnteijä työterveyshuolto työyyoordinaattori Doumentti Muistio etukeen 6. Seuranta MIUN työterveysneuvottelun muistio, tarvittavat lausunnot, haemuset

12 VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Varhaisen tuen einot eivät riitä 2. MIUN työyyesustelu 3. Työyyarvio 4. Työterveysneuvottelu 5. Toimenpiteiden toteutus 6. Seuranta Työtoveri (-t) Muu taho n tuihenilö Muu taho Ottaa puheesi huolensa työnteijän työyvystä, un varhaisen tuen einot eivät riitä ja viimeistään, un sairauspoissaolojen hälytysraja 30 päivää ylittyy. Ottaa puheesi työyyhuolensa, un varhaisen tuen einot eivät riitä. Ottaa puheesi huolensa asianomaisen työnteijän anssa, un tuntuu, että aii ei ole unnossa. Kannustaa työnteijää ottamaan asian puheesi esimiehen anssa. Tarvittaessa ilmaisee huolensa esimiehelle. Ohjaa työnteijää esusteluun esimiehen anssa. Kartoitetaan MIUN työyyesustelun muistiopohjan avulla tilannetta. Kesustelu on luottamusellinen. irjaa jatotoimet etukeen ja antaa työnteijälle opion muistiosta. Varaa työyyarvioajan oman alueen vastuutyöterveyshoitajalle ja tuo muistion muanaan vastaanotolle. Kartoittaa moniammatillisessa työterveystiimissä työnteijän työyyä suhteessa työtehtäviin ja miettii alustavaa jatosuunnitelmaa yhdessä työnteijän anssa. Vastuutyöterveyshoitaja huolehtii työyyprosessin etenemisestä moniammatillisen tiimin sisällä ja ohjaa työnteijän tarvittaessa työterveyshuollon työyyoordinaattorin tehostettuun terveystarastuseen (TETE). Työterveysläääri teee työyyarvion. Työyyarvion teemisessä hyödynnetään tarvittaessa muita asiantuntijoita (esim. työfysioterapeutti, työterveyspsyologi, erioisläääri) työterveyshuollon toimintasuunnitelman rajoissa. Vastuutyöterveyshoitaja sopii työterveysneuvottelusta yhteistyössä esimiehen anssa. Teee työterveysneuvottelumuistion. Tuo esille työnantajan mahdollisuudet työn sisällölliseen ja ajalliseen muoaamiseen. Tuo itse esille oman antansa nyytilanteeseen ja jatosuunnitelmiin. Toimii työterveysneuvottelussa objetiivisena työterveyden asiantuntijana, tarvittaessa puheenjohtajana. Tuihenilö on työnteijän valitsema, esimerisi työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenilö Tarvittaessa työterveysneuvottelussa on muana muu taho, uten työyyoordinaattori tai henilöstöhallinnon edustaja Työterveysneuvotteluun osallistujat ovat vaitiolovelvollisia. Neuvottelussa sovitaan puheenjohtaja tilanteen muaisesti, tehdään yhdessä työhön paluun suunnitelma ja sovitaan työyhteisön tiedottamisesta seä seurannasta. Työtä voidaan räätälöidä joo ajallisesti tai sisällöllisesti työ- ja toimintayy huomioiden. Työterveysneuvottelussa sovitut toimenpiteet, uten esimerisi: työjärjestelyt omassa työpisteessä tai työysiössä uuden työtehtävän järjestyminen tilapäisesti orvaava työ tai pysyvä uusi työ yli toimialarajojen ammatillinen untoutus (työoeilu, uudelleenoulutus) uusi työtehtävä osa-aiatyön järjestelyt (osasairauspäiväraha, osauntoutustui/osatyöyvyttömyyseläe, osa-aiaeläe, omaehtoinen osa-aiaisuus) Työsuhteen päättyminen, jos työnantajalla ei ole tarjota työnteijän työ- ja toimintayyä vastaavaa työtä. Seuranta toteutetaan työterveysneuvottelussa sovitusti. Työterveyshuollolla on velvollisuus seurata osatyöyyisiä työnteijöitä.

13 4.2 Työyhteisösovittelu Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimerejä Tulos Onnistumisen mittarit Työyhteisösovittelua tarvitaan, un esimiehen ja työyhteisön varhaisen tuen einot eivät riitä. Työyhteisösovittelu on ysi ohdennetun työyhteisötuen muodoista. Sovittelussa puolueeton ulopuolinen toimii ristiriidan osapuolten välisen sovinnon ja aiia osapuolia tyydyttävän rataisun mahdollistajana ilman, että itse osallistuu päätösenteoon. Periaatteita ovat uullusi tuleminen, arvostusen oeminen, osallisuus, yhteisen ymmärrysen luominen, menneen orjaaminen ja orvaaminen, sitoutuminen ja vastuunotto. Konflitin osapuolten oemuset uullaan heitä unnioittavalla tavalla. Osapuolet teevät sopimusen siitä, miten tulevaisuudessa toimitaan. työyhteisön ilmapiiri ja vuorovaiutus haittaavat perustyön toteutumista työyhteisössä esiintyy onfliteja, työpaiaiusaamista tai epäasiallista ohtelua, johon esimiehen ja työyhteisön omat einot eivät riitä. Työ onnistuu niin, ettei onflitin osapuolten työ- ja toimintayy tai terveys vaarannu Sairauspoissaolojen väheneminen, hyvinvoinnin ohentuminen, työtehtävien sujuminen TOIMIJA VAIHEET Ristiriidan havaitsija 1. Ristiriita haittaa perustehtävän toteutumista työhyvinvointipäälliö työsuojelu työterveyshuolto 2. Sovittelutarpeen arvio Sovittelija 3. Aloitus ja tiedotus Sovittelija Sovittelun osapuolet 4. Ysilöhaastattelut Sovittelija Sovittelun osapuolet Sovittelija (-t) Sovittelun osapuolet RATKAISU 5. Sovittelu ja tiedotus 6 a Seuranta ja päätös EI RATKAISUA 6 b Sovittelun jatuminen tai työnjohdolliset toimet Doumentti Sopimus

14 VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Ristiriita haittaa perustehtävän toteutumista 2. Sovittelutarpeen arvio 3. Aloitus ja tiedotus 4. Ysilöhaastattelut 5. Sovittelu ja tiedotus 6a. Rataisu, seuranta ja päätös 6b. Ei rataisua, sovittelun jatuminen tai työnjohdolliset toimet Ristiriidan havaitsija Työhyvinvointipäälliö Työsuojelu Sovittelija (-t) Sovittelija (-t) Sovittelun osapuolet Sovittelija (-t) Sovittelun osapuolet Sovittelija (-t) Sovittelun osapuolet Aloitteen sovittelun äytöstä voi tehdä ua tahansa, joa havaitsee ristiriitoja työyhteisössä. Havaitsija ottaa tilanteen puheesi esimiehen anssa. Lähiesimiehen ollessa ristiriidan osapuolena, siirtyy vastuu ylemmälle esimiehelle. arvioi yhdessä työhyvinvointipäälliön, työsuojelun ja työterveyshuollon anssa sovittelun hyödyntämisen tarpeen yseisessä tilanteessa. Arvioidessa sovitaan prosessin johtaja ja osapuolet. esustelee osapuolten anssa sovittelumahdollisuudesta ja teee päätösen sovittelun toimesiannosta. Sovittelu perustuu pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen, mutta työyhteisöonfliteissa esimiehellä on oieus velvoittaa osapuolet sovitteluprosessiin. Sovitteluprosessin aiana ei äynnistetä muita prosesseja, uten työyyprosessi, työnjohdolliset toimet tai päihdeasiat. Muiden toimenpiteiden tarve ja ajoitus arvioidaan ennen sovittelun aloitusta. Työterveyshuollon anssa sovitaan yhteistyöstä sovittelun aiana. Ulopuolisen sovittelijan työparina toimii usein sisäinen sovittelija. Aloituspalaverissa sovittelijat ja esimies arvioivat vielä sovittelun tuomaa lisäarvoa yseiseen tilanteeseen seä täsmentävät osallistujat. Osallistujia informoidaan sovittelun taroitusesta ja sovitteluprosessista. Ysilöhaastatteluissa sovittelija (-t) äyvät joaisen onflitin osapuolen anssa henilöohtaisen, luottamusellisen esustelun. Taroitus on valmistaa osapuolia yhteiseen tapaamiseen ja raentaa luottamusta. Sovittelutapaamiseen osallistuvat aii sovittelun osapuolet. Tapaaminen on asiosainen: 1) Joaiselle annetaan mahdollisuus ertoa oma oemusensa. 2) Konflitin rataiseminen ja sopiminen. Osapuolet voivat alutilanteessa oea ahdistuneisuutta ja epävarmuutta, mutta asvoain ohtaaminen ja syvällinen puhuminen mahdollistavat negatiivisten tunteiden lieventymisen. Vuorovaiutus lisää esinäistä ymmärrystä ja poistaa vääriä, onfliteja synnyttäviä tulintoja. Sovittelu mahdollistaa osapuolten tarpeiden ja velvollisuusien tunnistamisen seä asioiden orjaamisen. Sovittelija ohjaa esustelua sopimusen suuntaan. Sopimusta muoataan unnes joainen osapuoli oee voivansa alleirjoittaa sen. Tiedottamisesta sovitaan yhdessä osapuolten esen. Sopimusen syntymisestä errotaan niille, joille asian tiedottamista pidetään täreänä. Seurantaoous pidetään muutaman uuauden uluttua sovittelun jäleen. Koousessa esustellaan siitä, miten sopimusen noudattaminen on sujunut. Lopusi sovitaan prosessin päätösestä. Arvioidaan säännöllisesti tuitoimenpiteiden vaiuttavuutta onnistumisen mittareilla: sairauspoissaolojen väheneminen, hyvinvoinnin ohentuminen, työtehtävien onnistuminen teee päätösen sovittelun jatumisesta tai työnjohdollisista toimista, jos sovitteluprosessi ei tuota rataisua tilanteeseen.

15 5 Työssä jatamisen tui työnteijän ja työn ohtaaminen 5.1 Korvaava työ Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimeri Tulos Onnistumisen mittarit TOIMIJA Työtehtävien sisällöllinen muauttaminen viioissa paranevissa sairausissa, lyhyen poissaolon sijaan tai määräaiaisesti poissaolon jäleen. Korvaava työ madaltaa työnteijän ynnystä palata sairauspoissaolon jäleen työhön. Se perustuu työnteijän ja esimiehen yhteiseen sopimuseen. Molemminpuolisesta joustamisesta hyötyvät seä työnteijä että työnantaja. Työysiössä on hyvä olla etuäteen mietittynä mahdolliset orvaavat tehtävät. Työn teijä työsentelee sisällöllisesti muautetussa työssä 100 % työajalla. Työtehtävät ovat mahdollisimman lähellä omia työtehtäviä. n työ- ja toimintayy on hetellisesti alentunut esimerisi fyysisesti uormittavassa työssä tui- ja liiuntaelinvaivojen ativoitumisen myötä tai toimenpidettä odottaessa. Kevyemmän työn teeminen tai opiselu uitenin onnistuu. Vatsataudista toipumisen jäleen työnteijän on järevämpää tehdä väliaiaisesti etätyötä tartuntarisin minimoimisesi saa varsinaisen työn palaa ja työnteijän työpanos on äytettävissä työrajoitteesta huolimatta Sairauspoissaolojen väheneminen VAIHEET 1. Sairastuminen tai työtapaturma työn teeminen ei onnistu 2a. Korvaavan työn mahdollisuusien artoitus EI Sairausloma Doumentti 2b. Tarvittaessa työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen Korvaavan työn suunnitelma /irjaaminen etukeen un yseessä on työyyyn liittyvä asia KYLLÄ 3. Korvaavan työn aloitus ja seuranta 4. Omaan tehtävään palaaminen Työterveyslääärin A-todistus orvaavan työhön Sovittava työterveyshuollon anssa, että aiissa todistusissa on orvaavan työn arvio automaattisesti. Edellyttää työysiöiden orvaavien töiden mietintää etuäteen.

16 VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Sairastuminen tai työtapaturma työn teeminen ei onnistu 2. Korvaavan työn mahdollisuusien artoitus 2b. Tarvittaessa työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen 3. Korvaavan työn aloitus ja seuranta 4. Omaan tehtävään palaaminen on yhteydessä esimieheen tai haeutuu asianmuaisesti työterveyshuoltoon tai muuhun terveydenhuoltopalveluun. Korvaavalla työllä työyvyn ollessa rajoittunut taroitetaan sitä, että työnteijän sairastumisen tai tapaturman vuosi oman tehtävän täysipainoinen teeminen ei onnistu. yenee uitenin terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta teemään väliaiaisesti muautettuja omia tehtäviään tai muita tarpeellisia töitä, jota vastaavat työnteijän osaamista ja työyyä. Työtehtävien sisällöllisen muoausen mahdollisuudet artoitetaan yhdessä ja tehdään alustava suunnitelma. Korvaavaa työtä haritaan 1-5 päivän ylittävissä sairauslomissa. Lyhyissä sairauslomissa muautusista voidaan sopia ilman työterveyshuollon annanottoa. Korvaava työ on aina määräaiaista, lyhimmillään päivän estävää. Useita uuausia jatuva tarve on peruste tehostettuun tueen siirtymiselle. Korvaava työ voi olla myös osaamisen ehittämistä/ouluttautumista. Tapaturmavauutus on voimassa sairausloman aiana tehdyssä orvaavassa työssä. Varaa omalle työterveyshoitajalle yhteydenottopyynnön tai äyntiajan viipymättä. A-todistus toimitetaan esimiehelle. Työterveyshoitaja teee työnteijän tilanteen artoitusen ja varaa ajan lääärille. Työterveysläääri arvioi orvaavan työn soveltuvuuden suhteessa työnteijän työ- ja toimintayyyn ja irjoittaa A-todistusen. A-todistusessa uvataan rajoite ja arvioitu esto. sopii orvaavan työn äytöstä ja tehtävien sisällöstä yhdessä työnteijän anssa lääärin A-todistus huomioiden. Sijaistarve arvioidaan työyhteisön oonaistilanteen perusteella rerytointiohjeen muaisesti. Korvaavan työn pituus voi olla eri uin sairasloman pituus. tallentaa työjärjestelyn HR-järjestelmään oodilla X (ei sairauslomana) Arvioidaan sovitusti muautusten onnistumista. voi palata normaaleihin työtehtäviin sovitusti tai ennaoitua aiaisemmin joo omasta halustaan tai lääärin arvion perusteella. Asiasta sovitaan esimiehen anssa

17 5.2 Paluun tui Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimeri Tulos Onnistumisen mittarit TOIMIJA Suunnitelmallinen, työnteijän työ-ja toimintayyä tueva työhön paluu Tuea työnteijän omaan työhön paluuta työn sisällöllisellä tai määrällisellä muoausella llä on pidempi sairasloma, jolloin mietitään esimerisi osasairauspäivärahan hyödyntämistä työhön paluussa n työhön paluu omaan työhön tapahtuu työ- ja toimintayy huomioiden Koettu työhyvinvointi asteiolla 0-10/muutos, esimiehen arvio työtehtävien sujumisesta /muutos VAIHEET 1. Poissaolon alaessa 2. Poissaolon aiana 3. Paluun valmistelu 3b. Terveydellisissä haasteissa työyyarvio Tuihenilö Doumentti Sairauspoissaolotodistus esimiehelle 3c. Työterveysneuvottelu 4. Työhön paluu ja seuranta MIUN työterveysneuvottelun muistio, tarvittavat lausunnot ja haemuset

18 VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Poissaolon alaessa 2. Poissaolon aiana 3. Paluun valmistelu 3b. Terveydellisissä haasteissa työyyarvio 3c. Työterveysneuvottelu 4. Työhön paluu ja seuranta n tuihenilö Aina poissaolon alaessa arvioidaan orvaavan työn mahdollisuudet. Jos sairauspoissaolo on ainoa mahdollisuus, sovitaan poissaolon aiaisesta yhteydenpidosta, sairaslomatodistusen toimittamisesta ja yhteistyöstä työterveyshuollon anssa. Vaihdetaan ajanohtaiset uulumiset sovitussa aiataulussa: toipumisen edistyminen, työpaian tapahtumat ja sairasloman pituus. ertoo asteittaisen työhön paluun mahdollisuusista (muautettu työ, osasairauspäiväraha yli 10 päivän sairauspoissaoloissa). Tarvittaessa hyödynnetään työterveyshuollon palveluja. Paluusuunnitelmasta, työn muauttamisesta määräajasi ja työyhteisön tiedottamisesta sovitaan yhdessä. varaa hyvissä ajoin ennen työhön palaamista työterveystarastusajan nimetylle työterveyshoitajalle, un tarvitaan työ- ja toimintayvyn arviota suhteessa työtehtäviin ennen työhön paluuta. Työterveyshoitajan työterveystarastus ja työterveyslääärin työyyarvio seä tarvittavat lausunnot. Teee työterveysneuvottelumuistion. Tuo esille työnantajan mahdollisuudet työn sisällölliseen ja ajalliseen räätälöintiin. Osasairauspäivärahalla töihin palatessa esimies teee työnantajan uvausen työtehtävien muoaamisesta Kelalle (lomae x) Tuo itse esille oman antansa nyytilanteeseen ja työhön paluuseen. Osasairauspäivärahalla töihin palatessa työnteijä teee sairauspäivärahahaemusen Kelalle. Toimii työterveysneuvottelussa objetiivisena työterveyden asiantuntijana. Työterveysläääri teee esimerisi osasairauspäivärahalla töihin palatessa B-lausunnon työnteijän sairauspäivähaemusen liitteesi Kelalle, untoutustarpeen arviota varten Kevalle ja A-lausunnon toimitettavasi esimiehelle. Tuihenilö on työnteijän valitsema, esimerisi työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenilö Työterveysneuvotteluun osallistujat ovat vaitiolovelvollisia. Neuvottelussa sovitaan puheenjohtaja tilanteen muaisesti, tehdään yhdessä työhön paluun suunnitelma ja sovitaan työyhteisön tiedottamisesta seä seurannasta. Työtä voidaan räätälöidä joo ajallisesti tai sisällöllisesti, jotta työ- ja toimintayvyn muainen työhön paluu mahdollistuu. Paluun tuena voidaan hyödyntää osasairauspäivärahaa, untoutustuea tai henilöstöysiön määrärahaa. Työhön paluu ja seuranta toteutetaan sovitun muaisesti. Seurannassa arvioidaan sovittujen toimenpiteiden riittävyyttä ja tehostetun tuen tarvetta.

19 6 Käsitteet Ammatillinen untoutus: auttaa pysymään työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta tai helpottaa omaan työhön paluuta pitän sairasloman jäleen. Muotoina ovat työoeilu, työhön valmennus, oulutus seä yrittäjyyden elineinotui. Hyödyntämisestä sovitaan työterveysneuvottelussa ja sitä haetaan eläevauutusyhtiö KEVA:lta, tarvittaessa KELA:lta. etuki: osa ONNI-HR-järjestelmää. Esimiehen, työterveyshuollon ja työhyvinvointipalvelujen yhteinen sähöinen työalu työyyprosessien hallintaan. avaa etukeen työnteijälle oman työyyprosessin, jonne tallennetaan muistiot ahdenesisistä esusteluista seä työterveysneuvotteluista. etukeen ei irjata työnteijän terveystietoja. : vastaa työnantajan edustajana työyyprosessien etenemisestä. Vuosilomaa pidemmän poissaolon aiana esimies huolehtii työyyprosessien jatuvuudesta välittämällä tiedot sijaiselleen. Henilöstöysiön määräraha: Työoeilun tuimuoto, un untoutustuea työoeilua varten ei ole saatavissa. Kuntoutustui: Määräaiainen työyvyttömyyseläe. Korvaava työ: Työtehtävien sisällöllinen muauttaminen viioissa paranevissa sairausissa, lyhyen poissaolon sijaan tai määräaiaisesti poissaolon jäleen. Työaia on 100 %. Työtehtävät ovat mahdollisimman lähellä omia työtehtäviä. Osasairauspäiväraha: Yli 10 päivän sairausloman jäleen osa-aiaisena työhön palaamisen tui, jona työnteijä haee Kelalta. Haemusen liitteesi tarvitaan työnantajan uvaus työjärjestelyistä työhön palatessa seä lääärin B-lausunto. Osasairauspäivärahan masimiaia on 120 päivää ja työaia % aiaisemmasta ooaiaisesta työstä. Työoeilu: Ammatillisen untoutusen muoto, jolla mahdollistetaan asteittainen työhön paluu. Työoeilun esto on yleensä 3 uuautta ja päivittäinen työaia vaihtelee 4 8 tuntia. Työyyarvio: työterveyshuollon moniammatillisesti teemä työnteijän fyysisen, psyyisen ja sosiaalisen työ- ja toimintayvyn arviointi suhteessa työtehtäviin. Työterveysneuvottelu: Palaveri, jossa äsitellään työnteijän työyyyn liittyviä asioita työnteijän, työnantajan edustajien seä työterveyshuollon yhteistyössä. llä on oieus ottaa haluamansa tuihenilö neuvotteluun muaan. teee työterveysneuvottelumuistion. Joainen palaveriin osallistuja on salassapitovelvollinen. HR-ohjelma: Henilöstöhallintaohjelma, josta tulee esimiehen sähöpostiin viesti työnteijän sairauspoissaolon ylittäessä 15/30/60/90/180 päivää. Tehostettu työterveystarastus TETE: työterveyshuollon työyyoordinaattorin teemä voimavaralähtöinen ja rataisueseinen työterveystarastus. Vastuutyöterveyshoitaja ohjaa työnteijän tarvittaessa TETE-tarastuseen. Tuihenilö: n työterveysneuvotteluun utsuma tui, esim. työsuojeluvaltuutettu, luottamushenilö tai läheinen. Työyyjohtaminen: henilöstöjohtamista, joa tunnistaa ja puuttuu työyyriseihin varhain, ehittää työtä ja työympäristöä seä henilöstön työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta. Keseisiä työaluja ovat mm. sairauspoissaolojen seuranta, varhaisen tuen esustelu, seä toimet työhön paluun tuemisesi. Työyyoordinaattori, työnantajan: työyvyn ja työyyprosessien erityisasiantuntija. Työyyoordinaattori, työterveyshuollon: työyvyn ja työyyprosessien erityisasiantuntija seä työpaian ja työterveyshuollon välinen työyyjohtamisen yhteyshenilö. Työyyprosessi: Tähtää työnteijän työ- ja toimintayvyn tuemiseen ja työssä jatamiseen yhteistyössä työnteijän, työnantajan edustajien ja työterveyshuollon anssa. Tarvittaessa hyödynnetään erityisasiantuntijoiden osaamista. Työn tuunaaminen: oman työn muoaamista itselle mieleniintoisemmasi, innostavammasi ja vähemmän uormittavasi nyyisen työn rajoissa. Tuunaamisen näöulmat ovat 1) työn meritys ja tavoitteet, 2) työn sisältö ja teemisen tapa ja 3) vuorovaiutus.

20 MIUN oman työn tuunaaminen päivämäärä Työn tuunaaminen on oman työn muoaamista itselle mieleniintoisemmasi, innostavammasi ja vähemmän uormittavasi nyyisen työn rajoissa. Ennen tuunaamista on hyvä pohtia ua olen ja millaisesi haluan tulla. KYSYMYKSIÄ ITSELLE Mistä miut tunnetaan? Missä olen hyvä? Minne olen matalla? Kenen anssa työsentelen? Miä minnuu innostaa? Millä tavalla haluan tehdä työtä? Miten valmistaudun muutosiin? Miten raennan myönteisyyttä työyhteisööni? TUUNAAMISEN NÄKÖKULMAT TYÖN MERKITYS JA TAVOITTEET Millaisin silmin näen työni? Voino vaihtaa näöulmaa? Tunneno työni meritysen? Voino lisätä myönteisyyttä? Voino lisätä onnistumisen oemusia? TYÖN SISÄLTÖ JA TEKEMISEN TAVAT Voino oppia uutta? Voino ottaa uuden osaamisen äyttöön? Voino rioa rutiineja? Voino tehdä työtä eri järjestysessä? Voino jättää jotain pois? Uudet ideat työn teemiseen? VUOROVAIKUTUS Voino tehdä enemmän yhteistyötä? Voino osallistua ehittämiseen? Voino pyytää palautetta esimieheltä? Voino pyytää palautetta työaverilta? Voino esittyä uuntelemaan työavereita, asiaaita, yhteistyöumppaneita? Lisään voimiani ja innostustani Lisään voimiani ja innostustani Lisään voimiani ja innostustani VASTAUKSIA ITSELLE MIUN SUUNNITELMA

21 MIUN työhyvinvointiesustelu n nimi Esimiehen nimi Päivämäärä Kunnossa Kehitettävää MOTIVAATIO Uusiin asioihin myönteisesti suhtautuminen Omien vahvuusien ja heiousien tunteminen Työstä nauttiminen/ työn imu Vaiuttamismahdollisuudet työhön ja työpaian asioihin OSAAMINEN Osaaminen vastaa työn vaatimusia Osaamista hyödynnetään työyhteisössä Palautteen saaminen Tyytyväisyys omaan työsuorituseen ja saavutusiin työssä TYÖ JA TYÖKYKY Perustehtävän ja tavoitteiden seleys Työvälineet ja -menetelmät Työuormitusen sopivuus Työn ja ysityiselämän yhteensovittaminen Fyysinen työyy vastaa työn ruumiillisia vaatimusia Psyyinen työyy vastaa työn henisiä vaatimusia Elämäntavat tuevat työyyä (liiunta, ruoailu, uni, aloholi) Työstä palautuminen vapaa-ajalla TYÖYHTEISÖ Ilmapiiri tuee miun työhyvinvointia Työyhteisöä osevista asioista esustellaan riittävästi Työssä ei esiinny häirintää tai epäasiallista ohtelua Lähiesimiestyö tuee miun työn teemistä YHTEENVETO 0 = huonoin mahdollinen 10 = paras mahdollinen n arvio omasta työhyvinvoinnista asteiolla 0-10 Työhyvinvointini paranisi jos Esimiehen näemys työtehtävien sujumisesta: SOVITUT TOIMENPITEET, AIKATAULU, VASTUUT JA SEURANTA

22 MIUN työyyesustelu n nimi ja ammatti Esimiehen nimi Päivämäärä VARHAISEN TUEN TEHDYT TOIMENPITEET JA AJANKOHTA OMAAN TYÖKYKYYN VAIKUTTAVAT ASIAT MITEN TYÖKYVYN HAASTEET NÄKYVÄT TYÖSSÄ? YHTEENVETO 0 = huonoin mahdollinen 10 = paras mahdollinen n arvio omasta työyvystä asteiolla 0-10 Työyyni paranisi jos Esimiehen näemys työtehtävien sujumisesta: NYKYISEN TYÖN MUOKKAAMISEN MAHDOLLISUUDET JATKOSSA SOVITUT TOIMENPITEET, AIKATAULU, VASTUUT JA SEURANTA

23 MIUN työterveysneuvottelumuistio LÄSNÄOLIJAT Nimi, asema, työysiö, yhteystieto päivämäärä TYÖTERVEYSNEUVOTTELUN TARVE JA TARKOITUS OSALLISTUJIEN YHTEINEN NÄKEMYS TYÖNTEKIJÄN VAHVUUKSISTA JA RAJOITTEISTA Muu taho SOVITUT TOIMENPITEET TYÖKYVYN TUKEMISEKSI, AIKATAULU, VASTUUT JA SEURANTA

24 MEIJÄN arvotarina taroittaa meillä näyy arjen toiminnassamme taroittaa meillä näyy arjen toiminnassamme taroittaa meillä näyy arjen toiminnassamme ARVO ARVO ARVO päivämäärä

25 MEIJÄN työyhteisöesustelu Työyhteisö Päivämäärä Kunnossa Kehitettävää MOTIVAATIO Uusiin asioihin myönteisesti suhtautuminen Työyhteisön vahvuusien ja heiousien tunteminen Työstä nauttiminen/työn imu Vaiuttamismahdollisuudet työhön ja työpaian asioihin OSAAMINEN Työyhteisössä on riittävästi tarvittavaa osaamista Kaiilla on mahdollisuus osaamisen ja työn ehittämiseen Hyvästä työstä palitaan Kehitysesusteluäytänne on toimiva TYÖ JA TYÖHYVINVOINTI Perustehtävän ja tavoitteiden seleys Työvälineet ja -menetelmät Työuormitusen sopivuus Oieudenmuaisuuden ja tasapuolisuuden oemus Työterveyshuollon palvelut tuevat hyvinvointia huolehtii työyhteisön jasamisesta Työnantaja on iinnostunut henilöstön hyvinvoinnista Erilaiset elämäntilanteet huomioidaan joustavasti TYÖYHTEISÖ Työyhteisössä on toimivat työsäännöt Palaveriäytännöt tuevat työsentelyä Epäonnistumista ja virheistä esustellaan avoimesti Joainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväsytty Kaiia työtehtäviä arvostetaan tasapuolisesti Lähiesimiestyö tuee työn teemistä TULOKSELLISUUS JA TOIMINNAN JATKUMINEN Yhteistyö yli organisaatiorajojen toimii Työyhteisön työsentely on tulosellista Taloudellinen tilanne ja tulevat muutoset ovat tiedossa SOVITUT TOIMENPITEET, AIKATAULU, VASTUUT JA SEURANTA

26 MEIJÄN yhteisöllisyyden lisääminen Työyhteisö Esimiehen nimi Päivämäärä KYLLÄ EI MIETITÄÄN TYÖYHTEISÖÄMME SEURAAVIEN KYSYMYSTEN AVULLA 1. Tervehdimmeö toisiamme? 2. Kesustelemmeo myönteisessä hengessä? 3. Ono esustelu innostunutta? 4. Otetaano esille seä ielteisiä että myönteisiä asioita? 5. Pidetäänö yhteisiä ahvitauoja? 6. Ono työyhteisössämme uppiuntia? 7. Juhlistetaano yhteisiä onnistumisia? 8. Kuuluuo äytäviltä naurua? 9. Ono huumori aiien mielestä hyväsyttävää? 10. Pysyyö ielenäyttö työpaialle sopivana? MITÄ TEEMME, JOTTA TILANNE PARANTUISI?

27 MEIJÄN muutosista mahdollisuusiin TYÖN MUUTOKSET EDELLISEN VUODEN AIKANA MUUTOSTEN VAIKUTUS TYÖHÖN, TYÖTAPOIHIN JA TYÖSÄÄNTÖIHIN päivämäärä MUUTOKSEN AIHEUTTAMAT NEGATIIVISET TUNTEET JA ASIAT MUUTOKSEN AIHEUTTAMAT POSITIIVISET TUNTEET JA ASIAT

28 OTETAAN PUHHEEKS Otetaan puhhees Tuu miun luo ja erro, jos halluut jutella. Valase vähän, mistä aihheesta: Mie oon huolissaan esmerisi työhommien uormitusesta ja esmiehenä työpäivviin venymisestä tahi poissaolojen lissääntymisestä Huolehi, että tila on rauhallinen ja siullon riittävästi aiaa juttelulle. Elä hötyile, oo ystävälline ja ato minnuu silmmiin. Puhu miulle arvostavasti ja seleeesti. Rohase ja annusta minnuu juttelemmaan, jos mie oon ujompi. Pysytään tosiasioissa ja työhön liittyvissä jutuissa, eiä syytellä toissiimme. Piettään myö tosissaan huolta toisistamme, vaiei vaavia oltasaa.

29 Esmiehen piaohje etukeen ONNI HR -järjestelmässä olevaan etukeen tallennetaan työnteijöiden työyyprosessit ja niihin liittyvät toimenpidelomaeet: o Kahdenesiset hyvinvointiesustelut o Yhteistyö työterveyshuoltoon o Työterveysneuvottelut ja niihin liittyvät seurantapalaverit o Liitteitä esim. hyvinvointilomae. etukeen pääset ONNI HR vasemman reunan palista Lisää uusi työyyprosessi: työnteijälle avataan uusi työyyprosessi. Valitse työnteijä irjoittamalla nimen alua tai join nimessä oleva irjain. Kliaa Perusta työyyprosessi, jolloin pääset työyyprosessit näymään. Vihreästä avaa työyyprosessi. Lisää prosessiin haluamasi toimenpidelomae: Kahdenesinen hyvinvointiesustelu, yhteistyö työterveyshuoltoon, työterveysneuvottelu tai muu toteutettujen toimenpiteiden lisääminen. Kirjoita valitsemallesi lomaeelle tiedot niin, että sinne ei tallennu terveystietoja. Tallenna lomae. Työyyprosessit: jos työnteijällä on avoin työyyprosessi ja lisäät siihen uuden lomaeen, niin valitse työyyprosessit. Saat näyviin työnteijöiden avoimet ja päättyneet prosessit. Valitsemasi työnteijän ohdalla olevasta vihreästä nuolesta voit avata työyyprosessin. Lisää prosessiin haluamasi toimenpidelomae: ahdenesinen (HAVAHU) esustelu, yhteistyö työterveyshuoltoon, työterveysneuvottelu tai muu toteutettujen toimenpiteiden lisääminen. Kirjoita valitsemallesi lomaeelle tiedot niin, että sinne ei tallennu terveystietoja. Tallenna lomae Voit haea työyyprosesseja Työyyprosessit näymän yläosassa olevilla alasvetovalioilla: o Prosessin tila: avoinna/päättynyt. o Henilön vastuuysiö: listattu aii vastuuysiöt, joista voit valita omasi. o Henilö: Voit haea ysittäisen työnteijäsi prosessin. o : näee omien työnteijöidensä prosessit, työterveyshuolto ja päääyttäjät voivat valita prosessit esimiehen muaan. Anna työnteijälle opio lisäämästäsi lomaeesta: Mene ohtaan työyyprosessit, oontinäytössä valitsemasi henilön rivin viimeisenä on yhteenvetoraportin uvae j Sitä liaamalla saat näyviin aii henilölle tallennetut toimenpidelomaeet. Raportilta voit rajata. yläpalissa olevilla työaluilla sen, minä tai mitä esustelut tai neuvottelut tulostat. Export-valiosta voit valita tallennusmuodon esim. Word tai PDF. Rajausen jäleen liaa View Report, jona jäleen saat valitsemasi näymän tulostettavasi. Tulostus toiminto annattaa valita hiiren oieasta painieesta Lomaeille voit tallentaa liitetiedostoja. Ensin lomae tallennetaan Tallenna lomae ohdasta, jona jäleen avautuu lisää liite. Tämän jäleen voit haea tiedostoistasi tallennettavan lomaeen. etuki Poistu ohjelmasta yläpalissa olevasta poistu painieesta.

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi 1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet

Lisätiedot

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR ) Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli

Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Kuvat Pekka Ruuskasen sarjakuvista Yt-toimikunta 23.1.2012 Kirkkoneuvosto 21.2.2012 1 1. YLEISTÄ TYÖKYVYSTÄ Työkyky on monitahoinen käsite, joka on

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työhyvinvointia yhdessä Pori Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja

Lisätiedot

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Korvaava työ kemian aloilla

Korvaava työ kemian aloilla Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

OHJEITA MTHL:n TEOLLISUUSERISTYS- JA RAKENNUSPELTIALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKATILASTOILMOITUKSEN TÄYTTÄMISTÄ VARTEN

OHJEITA MTHL:n TEOLLISUUSERISTYS- JA RAKENNUSPELTIALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKATILASTOILMOITUKSEN TÄYTTÄMISTÄ VARTEN MTHL:N TEOLLISUUSERISTYS- JA 1(7) RAKENNUSPELTIALAT 2.1.2007 RSg OHJEITA MTHL:n TEOLLISUUSERISTYS- JA RAKENNUSPELTIALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKATILASTOILMOITUKSEN TÄYTTÄMISTÄ VARTEN 1. NELJÄNNESVUOSITIEDOT

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA

SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA Sovunrakennushanke Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Kirkon johtamisforum 2018 1 Hanke sovittelumenettelystä Hanke sovittelumenettelystä vuosina 2015 2016.

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Työkyvyn kestävä kehitys - case Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Työkyvyn kestävä kehitys - case Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Työkyvyn kestävä kehitys - case Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari, Turku Anna Kaisa Ojala / 14.6.2019 anna.kaisa.ojala@turku.fi Työelämässä ei voi

Lisätiedot

Suomen YK-liiton lausunto vuoden 2019 talousarviosta ulkoasiainhallinnon alalta

Suomen YK-liiton lausunto vuoden 2019 talousarviosta ulkoasiainhallinnon alalta Suomen YK-liiton lausunto vuoden 2019 talousarviosta uloasiainhallinnon alalta Rahapula uhaa YK:n uudistamista - Suomen vahva tui ansainväliselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle entistäin täreämpää 2.10.2018

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 4.5.

AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 4.5. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 Dnro 411/01.04.00/2016 AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA Yhteistoimintaryhmä 4.5.2018 Henkilöstöjaosto 16.5.2018 Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli

Lisätiedot