Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki

Transkriptio

1 Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki

2 Virikekasvatus Kokemukset vielä melko vähäisiä Montassa tehdyissä kokeissa ongelmia altaiden puhdistamisen kanssa (työllistävää, ympäristölupanäkökulma) Tiettyjä virikekasvatuksen elementtejä on koko ajan käytössä, kuten altaiden yläpuolinen varjostus ja pyrkimys luonnon valorytmiin Peruskorjattu viljelylaitos antaa mahdollisuuksia kehittää virikekasvatusta

3 Virikekasvatus ja kalaterveys Voimalohi Oy tehnyt kokeita Raasakan kalanviljelylaitoksella (Tiedot P. Rintamäki / Prik-palvelut & V. Rahikkala / Voimalohi Oy) Kokeet tehty lohinollikkailla, 4-6 allasta vuosi. (virtaussuunnan vaihtelut, katokset ja/tai kiviä tai kivikoreja) Vuosina kuolleisuus oli virikealtaissa huomattavasti standardialtaita alhaisempi, F. Columnarea ei esiintynyt virikealtaissa lainkaan Sen sijaan vuonna 2015 virikealtaissa suurempi kuolleisuus kuin standardialtaissa. Kesä oli kahta edeltävää viileämpi, eikä bakteeritauteja juuri todettu. Sen sijaan erityisesti niissä virikealtaissa, joissa oli kiviä, esiintyi kalojen kiduksilla vesihometta ja tästä johtuvaa kuolleisuutta. Vuonna 2016 Raasakan virikekasvatuskokeilu jouduttiin lopettamaan kesken elokuussa mm. valkopilkkutaudista johtuneen kuolleisuuden takia. Kokemukset ovat siis melko vaihtelevia

4 Virikekasvatus laitosmittakaavassa Käytössä lähinnä yksittäisiä virikekasvatuksen elementtejä. Useat toimenpiteet varsin vaivattomia, jos laitoksen tekniset ratkaisut ovat kunnossa (veden virtaussuunta / -nopeus, pinnan vaihtelut, valorytmi, yläpuolinen varjostus). Näiden toimenpiteiden osalta tarvitaan suunnitelmallisuutta, selkeä ohjelma jonka mukaan edetään. Altaan pohjalle asetettavat rakenteet ongelmallisia. Tältä osin täytyy tehdä vielä huomattavasti tuotekehitystä, etenkin jos rakenteita halutaan myös toisen kasvatusvuoden aikana Pohjalle asetettavien elementtien tulee olla niin kevyitä, että ne on helppo poistaa altaista ja tarvittaessa myös puhdistettavissa / desinfoitavissa.

5 Virikekasvatuksen rooli tulevaisuudessa Istukkaiden laadun parantaminen on välttämätöntä, mutta syitä istutustulosten heikkenemiseen ei täysin tunneta Kasvatusympäristön muuttuminen voi olla osasyy, mutta ei ainoa. Virikekasvatus on siis vain yksi osa työtä istukkaiden laadun parantamiseksi Myös lukuisia muita tekijöitä, kuten geneettinen laatu, luonnonvalinta, istutusajankohta, ruokinta jne. Istukkaat ovat välttämättömiä vaelluskalakantojen ylläpidossa ja myös palauttamishankkeissa Heikkoja istutustuloksia ei saa hyväksyä!

6 Lohen ja meritaimen eväleikkaukset Oppi eväleikkauksien toteuttamiseen haettiin Ruotsista, Hedenin kalanviljelylaitokselta Meritaimenen eväleikkaukset aloitettiin talvella , merilohen eväleikkaukset seuraavana talvena Yhteensä leikattavana kpl 1-v poikasta / vuosi. Ensimmäiset eväleikatut meritaimenet istutettiin keväällä 2016 ja lohet istutetaan toukokuussa

7 Eväleikkauspöytä

8 Kokemuksia Neljän henkilön ryhmä pystyy leikkaamaan päivässä tuhatta poikasta Montassa leikataan useimmiten 2-3 henkilön ryhmässä, tällöin päivittäiset leikkausmäärät ovat tasoa tuhatta poikasta / päivä Kuolleisuus vähäistä, mutta lisääntyy jossakin määrin leikkausten jälkeen Iho-oireita pyritään hoitamaan kylvettämällä kalat leikkauksen jälkeen puskuroidulla jodoforilla, menetelmä vasta kokeilussa

9 Rasvaevän regeneroituminen Hedenistä saatujen kokemusta mukaan rasvaevän regeneroituminen on erityisesti meritaimenen ongelma Montassa asiaa on tarkasteltu istukkaiden t- ankkurimerkinnän yhteydessä, vuoden kuluttua eväleikkauksesta Arvioinnissa käytetty kolme portaista asteikkoa 0 = Rasvaevä puuttuu kokonaan tai lähes kokonaan 2 = Rasvaevä osittain regeneroitunut 3 = Rasvaevä täysin regeneroitunut

10 Rasvaevän regeneroituminen

11 Lohi Regeneroitumista tarkasteltu vasta yhdestä merkintäerästä keväällä 2017 Evä puuttuu kokonaan tai lähes kokonaan yli 70 % tarkasteluerästä Liki kaikki kalat tunnistaa eväleikatuiksi (98,5 %) Loppu-osa on ilmeisesti mennyt pöydän läpi leikkaamatta Homma näyttää toimivan lohella!

12 Meritaimen Kaksi tarkasteluerää (2016 n = 1 000, 2017 n 200) Erien välillä vaihtelua, mutta eväleikkauksen erottaa noin 80 % taimenista Täysin regeneroituneiden rasvaevien osuus huomattava Osittain kasvaneista evistä osa hyvin vaikea tunnistaa leikatuksi

13 Meritaimen Meritaimenen rasvaevän takaisinkasvu on ainakin jonkin asteinen ongelma. Eväleikkauksia pystyy hyödyntämään kalastuksen kohdentamisessa, mutta tutkimukselle tilanne luo haasteita Asiaa olisi syytää selvittää laajemminkin (regeneroituminen kalan kasvaessa edelleen, kantakohtaiset erot jne. )

14 Kiitos!