Raahen koulutusyhtymä

Transkriptio

1 Raahen koulutusyhtymä Rkky:n hallitus Rkky:n valtuusto

2 JOHDANTO-OSA Allekirjoittaneet Raahen koulutusyhtymän omistajakunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet yhtymän perussopimuksen ja sopineet yhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä seuraavaa: YHTEISTYÖN TAVOITTEET Yhtymä järjestää jäljempänä sovitun mukaisesti jäsenkuntiensa puolesta työelämän ja teknologian kehityksen edellyttämää tutkintotavoitteista yleissivistävää ja ammatillista nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutusta, perus-, lisä- ja oppisopimuskoulutusta, vapaan sivistystyön koulutusta, niihin liittyvää työ- ja palvelutoimintaa sekä näitä ja aluetta palvelevaa kehittämistoimintaa. Koulutuksen kattavuutta ja saavutettavuutta tehostetaan työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien tiiviillä ja organisoidulla yhteistyöllä. Koulutuksen tulee vastata ajantasaisesti yhtymän alueen yritysten ja julkishallinnon kulloisiakin alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita. TOIMINTAPERIAATTEET 1. Yhtymän toimintaa kehitetään niin, että sillä on mahdollisuus ottaa huomioon jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet siten, että niiden toteutus voidaan sovittaa kokonaisuuden kannalta mahdollisimman taloudellisesti. 2. Yhtymän toiminta sopeutetaan jäsenkuntien talouteen siten, että toiminnan määrä sekä hinta- /laatusuhde on edullinen jäsenkunnille. 3. Toiminnan olennaisista määrällisistä ja/tai laadullisista muutoksista neuvotellaan ennakkoon jäsenkuntien kanssa. 2

3 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymän nimi ja kotipaikka Yhtymän nimi on Raahen koulutusyhtymä ja sen kotipaikka on Raahen kaupunki. 2 Jäsenkunnat Yhtymän jäsenkuntia ovat Merijärven kunta, Pyhäjoen kunta, Raahen kaupunki ja Siikajoen kunta. Uuden jäsenen ottamisesta yhtymään päätetään siinä järjestyksessä kuin kuntalaissa säädetään perussopimuksen muuttamisesta. 3 Yhtymän tehtävät Yhtymän tehtävänä on jäsenkuntien puolesta järjestää laissa ammatillisesta koulutuksesta ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädettyä opetusta ja muuta palvelutoimintaa. Yhtymä voi järjestää lukiolaissa sekä laissa vapaasta sivistystyöstä säädettyä opetusta sekä niihin liittyvää muuta palvelutoimintaa. Tehtäviensä toteuttamiseksi yhtymä ylläpitää oppilaitoksia tai ostaa koulutuspalveluja. Yhtymällä on oikeus myydä koulutus- ja muita palveluja. Palvelujen tehokas ja laadukas tuottaminen edellyttää tiivistä ja organisoitua yhteistyötä elinkeinoelämän, toisen asteen koulutustoimijoiden ja korkeakoulujen kanssa. 4 Tehtävien toteuttaminen Edellä 3 :ssä määrättyjen tehtäviensä toteuttamiseksi yhtymä omistaa ja hallitsee entisen koulutuskuntayhtymän perussopimuksen mukaisten oppilaitosten eli Raahen ammattiopiston, Ruukin maaseutuopiston sekä Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston kokonaisuutta lisättynä Raahen aikuiskoulutuskeskuksella. Yhtymä voi ylläpitää opiskelija-asuntolaa ja olla osakkaana asuntolaa ja liikuntapaikkoja ylläpitävässä yhteisössä. Yhtymä voi järjestää yleissivistävää 2. asteen koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, työvoimakoulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta ja niihin liittyvää muuta palvelutoimintaa. Yhtymä toimii tiiviissä yhteistyössä korkea-asteen koulutuksen kanssa koulutuksen järjestämisessä, tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä niiden toimintaympäristöjen kehittämisessä. 3

4 2. LUKU YHTYMÄN HALLINTO 5 Jäsenkuntien valtuustojen tehtävät Jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin yhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot: 1. hyväksyvät yhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman 2. valitsevat tarkastuslautakunnan jäsenen ja varajäsenen 3. myöntävät tilinpäätöksen ja vastuuvapauden sekä hyväksyvät toimenpiteet, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta 4. päättävät yhtymän liikelaitoksen perustamisesta 5. päättävät muista yhtymähallituksen erikseen esittämistä asioista. Muu päätösvalta kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle ja ellei se voimassaolevan lainsäädännön mukaan kuulu valtuuston päätettäväksi. 6 Yhtymäkokous Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Jäsenkuntien hallitusten tehtävänä on valita mainitun yksittäisen asian ratkaisemista varten yhtymäkokousedustajat. Edustajien toimikausi päättyy, kun koolle kutsumisen syynä ollut asia on tullut loppuun käsitellyksi. Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen on yhtymähallituksen tehtävänä. Yhtymähallituksen tulee viipymättä kutsua yhtymäkokous koolle myös siinä tapauksessa, että vähintään kolmen jäsenkunnan kunnanhallitukset sitä ehdottavat. Yhtymäkokouksessa on kunnista seuraavat määrät edustajia ja varaedustajia: Raahe 9 Siikajoki 3 Pyhäjoki 2 Merijärvi 2 yhteensä 16 Yhtymäkokousedustajat valitaan tasa-arvolain säännökset huomioon ottaen niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa 4

5 ääniosuutta yhtymän alueella kunnallisvaaleissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan syyskuun loppuun mennessä. Yhtymäkokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta edustajista on saapuvilla. Yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille, valituille kokousedustajille sekä yhtymähallituksen jäsenille. Yhtymäkokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarvittaessa varapuheenjohtajan. Yhtymäkokouksen osalta noudatetaan soveltuvin osin kuntalain kunnanvaltuustoa koskevia säännöksiä. Yhtymähallituksen tulee tehdä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi tulevassa asiassa päätösesitys. Kuitenkin tarkastuslautakunta tekee tarkastusta koskevissa asioissa päätösesityksen. 7 Yhtymähallitus Kokoonpano ja toimikausi Yhtymällä on hallitus, johon kuuluu yksitoista (11) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tasa-arvolain mukaisesti hallituksen jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryhmien viimeksi toimitetussa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta yhtymän alueella suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkunnista seuraavasti: Merijärven kunta 1+1 Pyhäjoen kunta 1+1 Raahen kaupunki 7+7 Siikajoen kunta 2+2 Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä (4) vuotta. Kullakin jäsenkunnalla on oikeus saada edustajansa hallitukseen. Hallituksen jäsenten valinnassa on mahdollisuuksien mukaan huomioitava elinkeinoelämän sekä koulutusalojen tuntemus tai kokemus. 8 Yhtymähallituksen tehtävät Hallitus vastaa yhtymän hallinnosta ja taloudesta, valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä ratkaisee asiat, joita ei ole lailla, hallinto- tai muilla säännöillä määrätty muiden toimielimien ratkaistavaksi. 5

6 Hallitus voi tarvittaessa asettaa tulosaluekohtaisia johtokuntia, toimikuntia ja neuvottelukuntia määräajaksi tai tiettyä tehtävää varten sekä määritellä niiden toimivaltuudet. Hallitus päättää oppilaitoksen osastojaon. Hallitus voi siirtää neuvottelu- tai toimikunnan valinnan tulosalueen esimiehelle mahdollisesti määrittelemiensä yleisperusteiden mukaisesti. Yhtymän johtajan valitsee ja erottaa yhtymähallitus. Yhtymäjohtajan tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Yksityiskohtaiset määräykset yhtymähallituksen tehtävistä on hallintosäännössä. 9 Omistajaohjaus Yhtymässä on omistajaohjausryhmä, jonka jäseninä ovat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja yhtymän johtaja. Puheenjohtajana toimii Raahen kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana muun jäsenkunnan kunnanjohtaja vuoron perään. Omistajaohjausryhmän tehtävänä on koordinoida yhtymän kehittämistoimintaa, valvoa talousarvion noudattamista sekä edistää yhtymän ja jäsenkuntien yhteistyötä. 10 Yhtymän nimenkirjoitus Yhtymän nimenkirjoitusoikeudesta määrätään hallintosäännössä. 6

7 3. LUKU TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 11 Peruspääoma Peruspääoman määrän vahvistavat kuntien valtuustot. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina osajäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella. Peruspääomalle ei makseta korkoa. Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättävät kuntien valtuustot. 12 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus yhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Yhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet osajäsenyyksittäin. 13 Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvio ja taloussuunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä yksiköittäin ja tulosalueittain ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lokakuun loppuun mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen ja tavoitteiden osalta kuluvan tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 14 Toiminnan rahoitus Käyttötalousmenot on sopeutettava valtionrahoituksen ja yhtymän omien tulojen tasolle. Valtionosuuteen oikeuttamattomaan palvelutoimintaan voidaan hakea rahoitustukea elinkeinoelämältä ja jäsenkunnilta. 7

8 15 Investointien pääomarahoitus Yhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena ja -avustuksena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. 16 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymän hallitus. 17 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen TiIinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. 18 Yhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Jos jäsenkunta eroaa yhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaa suppeampaan osajäsenyyteen sille suoritetaan kunnan osuus peruspääomasta. Jäsenyyden laatu määrittää kunnan osuuden. Kunnan saaman osuuden määrä on eroamista tai jäsenyyden muutosta edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukainen peruspääoma. Maksettavalle osuudelle ei makseta korkoa eikä muita lisiä. Jos muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan peruspääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen (3) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 19 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tasa-arvolain mukaisesti tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryhmien viimeksi toimitetussa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta yhtymän alueella suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tarkastuslautakuntaan Raahen kaupunki valitsee kaksi jäsentä ja muut jäsenkunnat kukin yhden jäsenen ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen valtuustokaudeksi. Tarkastuslautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neljän (4) vuoden toimikaudeksi. Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan kuntalain säädöksiä ja yhtymän hallintosäännön määräyksiä. 8

9 20 Yhtymän purkaminen ja loppuselvitys Yhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävillä päätöksillä. Yhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Yhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Omaisuuden arvostuksessa käytetään käypää arvoa. 21 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tätä perussopimusta, sen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet, joista osapuolet eivät pääse keskenään yhteisymmärrykseen, ratkaistaan hallintoriitamenettelyssä. 22 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Raahessa päivänä kuuta 2015 MERIJÄRVEN KUNTA PYHÄJOEN KUNTA RAAHEN KAUPUNKI SIIKAJOEN KUNTA 9