TUTKIMUSSELOSTUS NAHKALINNAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS NAHKALINNAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

2 Tutkimusselostus 2 (64) Sisällys 1 Yleistiedot Kohde Tilaaja Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tekijät ja kenttätutkimusten ajankohta Tiivistelmä Kohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta Lähtötiedot Tutkimusmenetelmät Piha-alueet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Alapohja ja maanvastaiset rakenteet Rakenteet Havainnot Kosteusmittaukset Merkkiainekokeet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohja Rakenteet Havainnot Kosteusmittaukset Merkkiainekokeet Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Väliseinät Rakenteet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät, sokkelit ja ikkunat Rakenteet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohja ja vesikatto Rakenteet Havainnot Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Muut sisäilman laatuun liittyvät tekijät Havainnot Johtopäätökset Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtokoneet Ilmamäärämittaukset Kanavistot ja ilmanjako Olosuhteiden seurantamittaukset Paine-ero Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Altistumisolosuhteiden arviointi... 61

3 Tutkimusselostus 3 (64) 15 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Kiireellisesti suoritettavat toimenpiteet Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä suoritettavat toimenpiteet Yleistiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Hilmankuja Akaa Akaan kaupunki Myllytie Akaa Vs. kiinteistöpäällikkö Laura Kortteisto, puh: sähköposti: laura.kortteisto@akaa.fi 1.3 Tutkimuksen tavoite Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tavoitteena oli arvioida rakenteiden ja piha-alueiden kuntoa ja toimivuutta, arvioida havaittujen puutteiden vaikutusta rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja rakennuksen sisäilman laatuun sekä määrittää toimenpide-ehdotukset havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Ilmanvaihtoteknisen kuntotutkimuksen tavoitteena oli arvioida järjestelmien toimivuutta, kuntoa, jäljellä olevaa käyttöikää, arvioida havaittujen puutteiden vaikutusta sisäilman laatuun ja järjestelmien toimintaan sekä määrittää toimenpide-ehdotukset havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Tutkimukset tehtiin tutkimussuunnitelmassa (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, ) esitetyssä laajuudessa huomioiden jo kohteessa suoritettujen tutkimusten havainnot ja mittaustulokset sekä käyttäjien tekemät havainnot. 1.4 Tutkimuksen tekijät ja kenttätutkimusten ajankohta Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampellan esplanadi Tampere Tutkimushanke suoritettiin seuraavalla tutkimusryhmällä: Hannes Timlin, TkK ( , hannes.timlin@vahanen.com) Sasu Konttila, RI, Toni Lammi, RI, RTA, Aki Kohtamäki, LVI-ins. Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen kenttätyöt suoritettiin , , ja Iv-järjestelmän osalta kenttätutkimukset suoritettiin Sisäilman seurantamittaukset suoritettiin

4 Tutkimusselostus 4 (64) 2 Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin sisäilman laatuun ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan vaikuttavia puutteita sekä ilmanvaihdon toimintaa. Tehtyjen tutkimusten perusteella laadittiin toimenpide-ehdotukset havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Seuraavassa on esitetty tutkimuksissa tehdyt merkittävimmät havainnot ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Rakennuspohjaa ei ole salaojitettu, mutta ympäristöään korkeampi rakennuspaikka ohjaa sade- ja sulamisvesiä tehokkaasti pois ulkoseinien vierustoilta. Maanvastaisten rakenteiden pintamateriaalit mahdollistavat maaperästä nousevan kosteuden kuivumisen sisäilmaan ja maanvastaisten rakenteiden ilmatiiveys on kohtalaisella tasolla. Kellarikerros ei tutkimushetkellä ollut käytössä lukuun ottamatta teknisiä tiloja ja pyykkitupaa. Maanvastaisissa rakenteissa ei havaittu puutteita, jotka heikentäisivät ylemmässä kerroksessa olevien käyttötilojen sisäilman laatua, tai aiheuttaisivat välitöntä korjaustarvetta. Kellaritilojen osalta suurin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on lämmönjakohuoneesta ja vanhasta öljysäiliötilasta kellarin muihin tiloihin kulkeutuva öljyn haju. Suosittelemme välittömästi parantamaan teknisten tilojen rakenteiden ilmatiiveyttä, jolla estetään hajujen kulkeutuminen teknisistä tiloista käyttötiloihin. Välipohjatäyttönä oleva koksikuona sisältää itsessään epäpuhtauksia ja rakenteen sisällä olevissa muottilaudoituksissa on tyypillisesti ainakin paikallista vanhoja kosteusvauriota. Välipohjan rakenneliittymät ja läpiviennit todettiin kohtalaisen ilmatiiviiksi. Tästä johtuen ilmavirtaukset välipohjan täyttökerroksesta 1. kerroksen tilojen sisäilmaan ovat varsin vähäisiä ja niiden vaikutus sisäilman laatuun on vähäinen. Välipohjan läpivientien ja rakenneliittymien ilmatiiviyttä suositellaan parantamaan viimeistään seuraavien lattia- ja kattopintoihin kohdistuvien korjausten yhteydessä. Massiivitiiliulkoseinä on lämmöneristävyydeltään kohtalaisen heikko, mutta kosteusteknisesti turvallinen ja vikasietoinen rakenne eikä tiiliulkoseinissä havaittu puutteita, jotka edellyttäisivät korjaus- tai muutostoimenpiteitä. Uusituilla ikkunoilla on myös vielä käyttöikää jäljellä eikä niissä havaittu korjaustarvetta. Kellarikerroksen ikkunoiden huoltokunnostus tai vaihto suositellaan tekemään viimeistään 10 vuoden kuluessa. Vesikatteen kuntoa ei päästy lumitilanteesta johtuen tarkastamaan kattavasti vesikatolta käsin. Ullakkotilasta tarkasteltuna vesikatteessa havaittiin yksi paikallinen vuotokohta. Vuotokohta on voinut aiheuttaa paikallista kosteusvaurioitumista yläpohjan täyttökerroksen muottilautoihin ja täytön seassa oleville puulastuille. Suosittelemme korjaamaan vuotavan läpiviennin viipymättä ja tarkastamaan erillisellä rakenneavauksella yläpohjarakenteen kunnon vuotokohdan alapuolelta. Suosittelemme lisäksi tarkastamaan vesikatteen ja pellitysten kunnon lumien sulamisen jälkeen. Yläpohjan ilmatiiveys on kohtalaisen hyvä, joten epäpuhtauksien kulkeutuminen ullakkotilasta ja yläpohjan täyttökerroksesta sisäilmaan on varsin vähäistä. Paikallista epäpuhtauksien kulkeutumista voi tapahtua esimerkiksi yläpohjan alalaatan talotekniikan läpivientien kautta. Suosittelemme viipymättä parantamaan läpivientien ilmatiiveyttä epäpuhtauksien kulkeutumisen ehkäisemiseksi. TK1 ilmanvaihtokoneen tuloilmamäärä jää reilusti suunniteltua alhaisemmaksi. Rakennuksen käyttöön nähden alhaisesta ilmamäärästä johtuen myös sisäilman hiilidioksidipitoisuus nousi tämän koneen vaikutusalueella korkeaksi. Suosittelemme tuloilmapuhaltimen toiminnan tarkastamiseksi ohjausjännitteiden ja virtojen mittaamista sekä kokonaisilmamäärien uusintamittauksia. Mahdolliset jatkotoimenpiteet selviävät lisäselvitysten jälkeen. Nykytilanteessa ilmanvaihto ei ole käyttöön nähden riittävää.

5 Tutkimusselostus 5 (64) TK2 Ilmanvaihtokoneen palvelualueella ilmamäärät olivat pistokoeluontoisesti mitattuna suunniteltuja suurempia ja TK3 palvelualueella lähellä suunniteltua. TK3 ilmanvaihtokoneen tuloilmakanavistossa on puista peräisin olevaa irtoroskaa, mikä viittaa siihen, että ilmanvaihtokonetta on käytetty ilman suodattimia, tai suodattimista on tapahtunut ohivirtausta. Suosittelemme ilmanvaihtokanaviston puhdistusta TK3 vaikutusalueella. Ilmanvaihtokoneet ovat muilta osin teknisesti tyydyttävässä kunnossa ja niillä arvioidaan olevan käyttöikää jäljellä n. 10 vuotta. Rakennuksessa havaittiin melko suuria lämpötilaeroja tilojen välillä, joka johtuu ainakin osittain ilmanvaihtokoneiden lämmitysvastusten rikkoontumisesta. Lämpötilaerojen tasaamiseksi suosittelemme ilmanvaihtokoneiden lämmitysvastusten uusimisen jälkeen vähintään viikon pituisia, lämmityskauden aikana suoritettavia uusintamittauksia. Mahdolliset jatkotoimenpidetarpeet selviävät uusintamittausten jälkeen. 3 Kohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta Tutkimuskohteena olevan rakennuksen rakennusvuosi ei selvinnyt lähtötiedoista. Rakenteista päätellen rakennusajakohta on ennen 1900-luvun puoliväliä. Rakennus on alun perin rakennettu asuinkäyttöön, mutta rakennus on otettu päiväkodiksi 1990-luvulla. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros ja kellarikerros. Maanpäällisen kerroksen (1. krs.) tilat ovat päiväkotikäytössä. Kellarikerroksessa on teknisiä tiloja ja pyykkitupa. Muuten kellarikerros on tyhjillään. Pohjapiirustusten mukaan sekä kellarin että 1. kerroksen kerrosala on noin 300 m 2. Rakennuksen kantavat ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteisia, väliseinät tiili tai betonirakenteisia. Alapohja, välipohja sekä yläpohjan kantavat rakenteet ovat betonirakenteisia. Rakennuksen kattomuotona on aumakatto, vesikatteena tiilikate ja julkisivut ovat rapattuja. Rakennuksessa on alun perin ollut painovoimainen ilmanvaihto ja rakennukseen on suunnitelma-asiakirjojen mukaan asennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä vuonna Rakennuksen lämmitysmuotona on öljylämmitys ja vesikiertoiset patterit. Öljysäiliö ja öljypoltin sijaitsevat kellaritiloissa. Lähtötietojen mukaan rakennukseen on tehty ainakin seuraavia korjaus-/muutostöitä: Ikkunoiden vanhojen korvausilmaukkojen liittymien ilmatiiveyden parantaminen 2018 Keittiön korjaus- ja muutostyöt 2012 Kellaritilojen käytöstä poistaminen 2012 tai Ikkunoiden uusiminen 1. kerrokseen vuonna 2010 Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon asentaminen sekä kellari- että 1. kerrokseen vuonna 2008 Lattioiden pintamateriaaleja uusittu 2006 tai 2007 Rakennus on otettu päiväkotikäyttöön 1990 o Lähtötietoaineistosta ei selviä käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä mahdollisesti tehdyt korjaus- tai muutostyöt Kohteeseen tehdyistä korjaus- ja muutostöistä on olemassa heikosti dokumentoitua tietoa. Yllä esitetty tiedossa oleva korjaushistoria perustuu osin tilaajan toimittamaan lähtötietoaineistoon sekä osin tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin korjauslaajuudesta.

6 Tutkimusselostus 6 (64) 4 Lähtötiedot Käytettävissä oli seuraava tilaajan toimittama aineisto: Tiedote oire- ja sisäilmakyselyn tuloksista, (Akaan kaupunki) Tarkastuspöytäkirja (määräaikaistarkastus), Ympäristöterveys, PTS-ehdotukset vuosille , Akaan kaupunki, ei päivämäärää IV-mittauspöytäkirjat 1-4, Consti Talotekniikka Oy, Työlista/puhdistusraportti, Consti Talotekniikka Oy, Työpaikkakäynti (sisäilma), työterveys Akaasia, ARK-piirustuksia, Arkkitehtitoimisto Mikko Uotila vuodelta 2012 ARK-piirustuksia, Arkkitehtitoimisto Kimmo Linnovaara vuodelta 2010 Ikkunoiden korjaustyöselostus, Arkkitehtitoimisto Kimmo Linnovaara, IV-piirustuksia vuodelta 2008, Insinööritoimisto Mauri Suikkari 5 Tutkimusmenetelmät Aistinvarainen arviointi Kaikkien sisätilojen näkyvät pinnat tarkastettiin aistinvaraisesti rakennetta rikkomatta niiltä osin, kuin ne olivat huonekalujen ja irtaimen puolesta tarkastettavissa. Samalla arvioitiin tilojen hajuja ja aistinvaraista sisäilman laatua. Rakennuksen ulkopuolelta arvioitiin julkisivujen, vesikaton sekä ikkunoiden kosteusteknistä toimintaa ja mahdollisia puutteita. Piha-alueiden pintavesien ohjauksen ja rakennuspohjan salaojituksen kuntoa sekä mahdollisten puutteiden aiheuttamaa kosteusrasitusta rakenteille arvioitiin aistinvaraisesti havainnoimalla. Ylä- ja alapohjan tuuletustilojen tuulettuvuutta, kuntoa sekä mahdollisia kosteusteknisiä riskejä arvioitiin aistinvaraisesti. Pintakosteuskartoitus Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteusilmaisinta Gann Hydrotest LB70 teleskooppipinta-anturi ja LG1 -lukulaiteyhdistelmää, asteikko Pintakosteudenilmaisin kohdistettiin mitattavaan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut. Viiltomittaukset Lattiapäällysteiden alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin Vaisala Oy:n HMP42-mittapäillä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää lattiapäällysteen alle päällysteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistettiin ja mittapään annettiin tasaantua noin 15 min ajan, minkä jälkeen tulokset luettiin HMI41-lukulaitteella. Mittausten välissä mittapäiden annettiin tasaantua mitattavan tilan olosuhteisiin ennen uuden mittapisteen viiltoa. Tällä vältettiin mittausepätarkkuus, joka olisi voinut syntyä, jos mittapää olisi siirretty edellisestä mittapisteestä, josta olisi mitattu korkea kosteuspitoisuus, suoraan uuteen mittapisteeseen. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Viiltomittaus on tarkimmillaan noin +20 C lämpötilassa. Kosteusmittauksissa

7 Tutkimusselostus 7 (64) käytetyt mittapäät kalibroidaan Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ssä vähintään kuuden kuukauden välein. Porareikämittaukset Kellarikerroksen maanvastaisten rakenteiden kosteusmittaukset tehtiin porareikämittausmenetelmällä noudattaen ohjekortin RT Betonin suhteellisen kosteuden mittaus ohjeistusta. Mittauksessa käytettiin HMP44-kosteusmittapäitä ja HMI41- lukulaitetta. Porauksen jälkeen mittausreiät puhdistettiin, putkitettiin, putket imuroitiin ja tiivistettiin vesihöyrytiiviillä kitillä ja reikien annettiin tasaantua vähintään 3 vrk. Mittapäät asennettiin mittausreikiin tasaantumisen jälkeen ja putket tiivistettiin. Mittapäiden annettiin tasaantua porareissä noin 1 h, jonka jälkeen lukemat otettiin HMI41- lukulaitteella ja kirjattiin ylös. Porareikämittaus on tarkimmillaan noin +20 C lämpötilassa. Kosteusmittauksissa käytetyt mittapäät kalibroidaan Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ssä vähintään kuuden kuukauden välein. Seurantamittaukset Painesuhteet Tilojen välisten painesuhteiden seurantamittaukset toteutettiin jatkuvatoimisilla paineeromittauksilla Beck- ja Tinytag Plus- mittalaite tiedonkerääjäyhdistelmillä noin kahden viikon mittausjaksolla. Ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila Tilojen sisäilman sekä ulkoilman suhteellisen ilmankosteuden ja lämpötilan seurantamittaukset toteutettiin jatkuvatoimisilla mittauksilla Testo174H-/Hobo UX-100- mittalaite tiedonkerääjäyhdistelmillä noin kahden viikon mittausjaksolla. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisilla SenseAir/aSENSE ja Tinytag Plus -mittalaite-tiedonkerääjäyhdistelmillä noin kahden viikon mittausjaksolla. Ilmavirtaukset Rakenteiden ja eri tilojen välisiä ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun avulla. Hetkellisiä paine-eroja mitattiin Testo 512-/TSI Velocicalc 9565P -paine-eromittareilla. Merkkiainekokeet Rakenteiden ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainetutkimuksin, jotka suoritettiin ohjekortin RT Rakenteiden tarkastelu merkkiainekokein mukaisesti. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5 % H % N 2) alapohjan betonilaatan alle, välipohjan täyttökerrokseen tai ulkoseinän ilmaväliin. Sensistor 9012 WRSmerkkiaineanalysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekokeen yhteydessä hetkelliset paine-erot mitattiin Testo 512- paine-eromittarilla. Materiaalinäytteet mikrobianalyysi (viljely) Materiaalinäytteiden elinkykyisten mikrobien pitoisuudet ja suvusto määritettiin STMa 545/2015 (asumisterveysasetus) mukaisella laimennossarjaviljelyllä. Näytteenotto ja laboratorioanalyysi tehtiin Asumisterveysohjeen ja -oppaan (STM, 2003 ja Ympäristö ja terveys -lehti, 2009) ohjeistusten mukaisesti. Negatiivisen tuloksen (ei mikrobikasvustoa) antaneet näytteet suoramikroskopoitiin viljelyn lisäksi materiaalityypin salliessa. Näytteet analysoi Mikrobioni Oy (Kuopio). Analysoiva laboratorio on FINASakkreditoitu, ja akkreditointi kattaa käytetyt viljelymenetelmät. Tutkimustulos ilmoite-

8 Tutkimusselostus 8 (64) 6 Piha-alueet 6.1 Havainnot taan mikrobiryhmittäin muodossa pmy/g. Laboratorion ilmoittama määritysraja menetelmälle on 91 pmy/g ja mittausepävarmuus homeille 5-6 %, bakteereille 19 % ja sädesienille 22 %. Analyysivastaus on liitteenä 2. Materiaalinäytteet haitta-aineanalyysit Rakenneavausten yhteydessä otettiin haitta-ainenäytteitä rakenteiden sisällä havaituista mahdollisesti haitta-ainepitoisista materiaaleista. Kaikista otetuista näytteistä analysoitiin asbesti ja PAH-yhdistepitoisuudet. Asbestianalyysit tehtiin Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n omassa asbestilaboratoriossa ja PAH-yhdistepitoisuudet analysoitiin ALS-laboratorion laboratoriossa. Analyysimenetelmät on kuvattu liitteenä 3 olevassa analyysivastauksessa Rakenneavaukset Rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä tarkastettiin kuntotutkijoiden määrittelemistä paikoista ulkopuolisen rakennusurakoitsijan toimesta tehtyjen rakenneavauksien kautta. Avauksia tehtiin rakennuksen alapohjiin, ulkoseiniin ja väli-/yläpohjiin. Avaukset tehtiin pääasiassa rakenneliittymiin siten, että avauksesta pystyi tarkastamaan molempien liittyvien rakenteiden rakennekerrokset sekä rakenneliittymän. Rakenneavausten paikat on merkitty liitteeseen 1. Materiaalinäytteet Ilmanvaihtokoneet ja ilmamäärät Ilmanvaihtokoneiden ja -kanaviston kuntoa sekä puhtautta arvioitiin silmämääräisesti ja valokuvaamalla huoltoluukkujen kautta. Tilakohtaisia ilmamäärämittauksia suoritettiin jokaisen ilmanvaihtokoneen palvelualueella pistokoeluontoisesti. Ilmamäärämittauksissa käytettiin SwemaFlow 125 huppumittaria, jonka mittaustarkkuus on ± 1 l/s ja TSI Velocicalc 9565P monitoimimittaria, jonka mittaustarkkuus on n. ± 3%. Ilmanvaihtokoneiden kokonaisilmamäärät mitattiin ilmanvaihtokanavista kuumalanka-anturilla tai säätöventtiileiden mittausyhteistä paine-eron perusteella. Huppumittauksella päästään yleensä noin 10 % tarkkuuteen ja paine-eromittaukseen perustuvalla menetelmällä noin 20 % tarkkuuteen, mutta tarkkuus heikkenee pienillä ilmamäärillä ja venttiililautasten ollessa ääriasentoonsa säädettynä. Tarkastusajankohtana piha-alueet olivat lumen peitossa, joka rajoitti piha-alueiden tarkastelua. Piha-alueiden havainnoimisessa hyödynnettiin tutkimussuunnitelmakäynnillä sulan maan aikaan tehtyjä havaintoja. Rakennuspaikka on pienen kummun laella ja maan pinta laskee rakennuksesta poispäin lähes kaikilla seinustoilla. Ainoastaan kellarikerroksen autotalliin johtavan luiskan kohdalla maanpinnan kallistukset ovat rakennukseen päin. Luiskan alaosassa on sadevesikaivo, josta pintavedet ohjataan sadevesijärjestelmään. Rakennuksen ympärillä piha-alueen päällysteenä on nurmikko. Nurmialuetta ei ole rajattu sokkelista erotuskaistalla vaan kasvillisuus jatkuu sokkeliin saakka. Tutkimuksissa ei havaittu muita sadevesikaivoja autoluiskalla sijaitsevan lisäksi. Piha-alueella voi kuitenkin olla sadevesikaivoja, joita ei havaittu lumipeitteen vuoksi. Rakennuksen kaikilla nurkilla on rännikaivot, jotka on kaivotyypistä päätellen uusittu 2000-luvulla. Rännikaivoista sadevedet on johdettu sadevesiviemäröintiin. Sadevesiviemäröinnin purkupaikka ei ole tiedossa.

9 Tutkimusselostus 9 (64) Rakennuksen mahdollisesta salaojituksesta ei ollut mainintaa lähtötiedoissa, eikä mahdollisia salaojien tarkastuskaivoja voitu havaita-/tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Seuraavissa valokuvissa on esitetty piha-alueista tehtyjä havaintoja. Alla esitetyt valokuvat on otettu tutkimussuunnitelmakäynnin aikaan ( ), jolloin maa oli vielä paljaana lumesta. Kuva 1. Koillissivulta otettu yleiskuva rakennuksen piha-alueista. Maanpinta viettää loivasti rakennuksesta poispäin. Kuva 2. Lounaissivulta otettu valokuva rakennuksen piha-alueista. Maanpinta viettää pääosin rakennuksesta poispäin. Kuvan oikeassa laidassa näkyy autotallin ovet, joiden edustalla maanpinta viettää rakennukseen päin.

10 Tutkimusselostus 10 (64) Kuva 3. Autotalliin johtava ajoluiska. Luiskan keskellä näkyy sadevesikaivo. Kuvat 4a ja b. Rakennuksen jokaisella nurkalla on syöksytorvet ja rännikaivot, joista kattovedet johdetaan sadevesiviemäriin. Vasemman kuvan rännikaivosta puuttuu roskasihti. Molemmissa kuvissa piha-alueen päällystettä rakennuksen seinustalla. Nurmialue ulottuu rakennuksen sokkeliin saakka. 6.2 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Ympäristöään korkeampi rakennuspaikka ohjaa sade- ja sulamisvesiä tehokkaasti pois ulkoseinien vierustoilta, joten sade- ja sulamisvesien aiheuttama kosteusrasitus perustuksille ja maanvastaisille rakenteille on todennäköisesti kohtalaisen vähäinen. Kasvillisuuden ja kapillaarisen maalajin jatkuminen sokkeliin saakka lisää kuitenkin sokkelin ja maanvastaisen seinän kosteusrasitusta. Alapohjarakenteiden tutkimusten yhteydessä alapohjan täyttömateriaalina/perusmaana todettiin olevan silttiä, jonka tiedetään nostavan maaperän kosteutta kapillaarisesti. Käytettävissä olleen tiedon mukaan rakennuspohjaa ei ole salaojitettu. Puuttuva salaojitus yhdessä maanvastaista seinää ja alapohjarakennetta vasten olevien kapillaaristen maalajien kanssa mahdollistaa maaperän kosteuden nousun maanvastaisiin rakenteisiin. Tehtyjen kosteusmittausten perusteella (ks. luku 7) rakenteisiin ei havaituista puutteista huolimatta kohdistu maaperästä rakenteiden vaurioitumisen kannalta kriittisen suurta kosteusrasitusta. Kellaritilojen nykykäyttö huomioiden rakennuksen salaojitus ja

11 Tutkimusselostus 11 (64) perusmuurin kosteuden- ja lämmöneristäminen eivät ole välttämättömiä, mutta niiden asentamisella voidaan tarvittaessa parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Salaojajärjestelmän asentamista ja perusmuurin lämmön- ja vedeneristämistä suositellaan harkittavaksi rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä, muun pihaalueisiin kohdistuvan korjaustyön yhteydessä, tai mikäli kellaritiloja otetaan vakituisempaan käyttöön. 7 Alapohja ja maanvastaiset rakenteet 7.1 Rakenteet Rakennuksen alapohjana on maanvastainen lämmöneristämätön betonirakenne ja lattiapintana on pääosin maalattu tai paljas betoni. Lisäksi öljysäiliötilassa on muovimatto ja saunan/pesuhuoneen pukuhuoneessa lautalattia. Rakenteita selvitettiin lähtötiedoista, aistinvaraisin havainnoin sekä rakenneavauksista. Rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1. Alla on esitetty rakennekerrokset rakenneavausten havaintojen perusteella. Lisäksi periaatteellisessa leikkauspiirustuksessa (Kuva 5) on esitetty maanvastaiset rakenteet. Alapohja Porareikämittausten PR1 (leikkitila) ja PR3 (leikkitila) perusteella alapohjarakenne on ylhäältä alaspäin seuraava: betoni 70 mm bitumisively betoni 30 mm täyttömaa-aines (siltti) Maanvastainen seinä Porareikämittauksen PR2 (leikkitila) perusteella maanvastaisten seinien rakenne on sisältä ulospäin seuraava: maali tiili 130 mm ilmaväli 0 30 mm bitumisively betoni mm luonnonkivi mm (ainakin rakenteen yläosassa)

12 Tutkimusselostus 12 (64) 7.2 Havainnot Kuva 5. Periaatteellinen leikkauspiirustus maanvastaisen seinän ja alapohjan rakenneliittymästä sekä alapohjan- ja kantavan väliseinän rakenneliittymästä. Piirustus on laadittu rakenneavausten RAK1 ja RAK 5 sekä porareikien PR1 PR3 ja tutkimuksen muiden havaintojen perusteella. Kuvaan on korostettu punaisella katkoviivalla bitumisivelyn sijainti rakenteessa. Anturan rakennetta, muotoa tai korkoasemaa ei varmistettu rakenneavauksin. Alapohjan lattiapinnoilla tai maanvastaisissa seinissä ei havaittu valumajälkiä, kalkkihärmää, pinnoitteiden irtoamista tai muita erityisen korkeaan kosteusrasitukseen viittaavia tekijöitä. Alapohjaan tehdyn pintakosteuskartoituksen perusteella alapohjassa havaittiin selkeästi korkeampia pintakosteuden osoittimen lukemia ulkoseinien ja kantavien väliseinien vierustoilla kuin lattioiden keskialueilla. Myös eri tilojen välillä havaittiin suuria alueellisia eroja pintakosteusilmaisimen lukemissa. Lisäksi maanvastaisten seinien alaosissa havaittiin kohonneita pintakosteusilmaisimen lukemia. Alapohjan pintalaatan ja siihen liittyvien ulko- ja väliseinien rakenneliittymissä ei havaittu merkittäviä rakoja. Aistinvaraisesti arvioituna lattia-seinäliittymät olivat tiiviitä eikä niiden kautta havaittu ilmavirtauksia merkkisavulla tarkasteltuna. Merkkiainekokeessa havaittiin pistemäistä heikkoa ilmavuotoa alapohjan ja maanvastaisen seinän välisestä rakenneliittymästä. Alapohjassa ja maanvastaisissa seinissä havaittu bitumisively ei laboratorioanalyysin mukana sisällä asbestia eikä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa. Havaintoja alapohjasta ja maanvastaisista seinistä on esitetty seuraavissa kuvissa.

13 Tutkimusselostus 13 (64) Materiaalinäyte HA1 RAK1 RAK1 Kuvat 6a ja b. RAK1. Kellarikerroksen alapohjan ja maanvastaisen seinän rakenneliittymään tehtiin rakenneavaus. Avauksesta havaittiin, että alapohjan ja maanvastaisen seinän bitumisively jatkuu avauskohdalla yhtenäisenä. Maanvastaisen seinän verhomuuraus alkaa alapohjan anturan päältä ja pintavalu on tehty vasta verhomuurauksen jälkeen. Rakenneliittymä on aistinvaraisesti arvioituna varsin ilmatiivis. Bitumisivelystä otettiin materiaalinäyte HA1, josta analysoitiin asbesti ja PAH-yhdisteet. Näyte ei sisällä asbestia eikä PAH-yhdistepitoisuus ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa. Laboratorioanalyysi on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä 3.

14 Tutkimusselostus 14 (64) RAK 5 Kuva 7. Valokuva rakenneavauksesta RAK5. Avauksesta tarkastettiin kantavan väliseinän, kevyen väliseinän ja alapohjan välisen rakenneliittymän toteutus. Kantava väliseinä on kuvan yläosassa ja kevyt väliseinä kuvan oikeassa laidassa. Kantava väliseinä on tehty ennen bitumisivelyn asentamista ja sively on nostettu väliseinää vasten. Kevyt väliseinä on muurattu bitumisivelyn päälle ja sively jatkuu yhtenäisenä väliseinän ali. RAK 6 RAK 6 Kuvat 8a ja b. Rakenneavauksesta RAK 6 tarkastettiin alapohjan rakenne lautalattiapintaisen pukuhuonetilan kohdalla. Lautalattia on koolattu puukoolauksella suoraan betonilattian päälle. Avauksesta ei aistittu poikkeavaa hajua eikä viitteitä vaurioista.

15 Tutkimusselostus 15 (64) PR 1 PR 3 Kuvat 9a ja b. Alapohjan rakennekerroksia ja täyttömateriaalia tarkasteltiin porarei istä. Maanvastaisen alapohjan alapuolisena täyttömateriaalina on käytetty hienojakoista maalajia (siltti), joka oli tutkimushetkellä selkeästi kosteaa. Porarei istä havaittiin tutkimushetkellä heikko ilmavirtaus sisäilmaan päin. Kuvat 10 a d. Aistinvaraisesti arvioituna kellarikerroksen lattia-seinäliittymät ovat varsin ilmatiiviitä. Liittymistä ei havaittu ilmavirtauksia myöskään merkkisavulla tarkasteluna.

16 Tutkimusselostus 16 (64) Kuva 11. Ovien puukynnyksen ulottuvat alapohjan pintalaatan sisään ja kynnyksen ja pintalaatan välissä on selkeä rako. Raosta ei havaittu ilmavirtausta. Kynnyksissä ei havaittu lahovaurioita. Kuvat 12a ja b. Porrashuoneen alustilaa käytetään varastona siltä osin kuin sinne on kulkuovi (vasen kuva). Tilan matalampaan osaan ei ole kulkuluukkua. Matalassa osassa on jäljellä rakennusaikaista jätettä muun muassa vanhoja muottilautoja. Oikeanpuoleinen kuva on otettu muurauksessa olleen pienen aukon kautta. Tilasta ei havaittu poikkeavaa hajua eikä havaittavaa ilmavirtausta merkkisavulla tarkasteltuna.

17 Tutkimusselostus 17 (64) Kuvat 13a ja b. Vanhan lämmönjakohuoneeseen johtaneen lastausluukun lattiasyvennyksessä on likaa ja tavaraa. Syvennyksen kantena on irtonainen teräskansi, joka siirrettiin sivuun kuvanotto hetkeksi (vasen kuva). Lämmönjakohuoneen lattiassa on öljyistä likaa (oikea kuva). Lämmönjakohuoneessa havaittiin voimakas öljyn haju. Kuvat 14a ja b. Käytössä oleva öljysäiliö on muovinen ja sijaitseen kellarikerroksen varastohuoneessa. Öljysäiliön alle on asennettu muovimattokaukalo. Öljysäiliöhuone on varsin siisti. Tilassa havaittiin öljyn hajua.

18 Tutkimusselostus 18 (64) Kuva 15. Vanhasta öljysäiliötilasta havaittiin voimakas öljyn haju. Tilaan johtava luukku ja läpiviennit ovat epätiiviitä. 7.3 Kosteusmittaukset Alapohjaan tehdyn pintakosteuskartoituksen perusteella alapohjassa havaittiin selkeästi korkeampia pintakosteuden osoittimen lukemia ulkoseinien ja kantavien väliseinien vierustoilla kuin lattioiden keskialueilla. Myös eri tilojen välillä havaittiin suuria alueellisia eroja pintakosteusilmaisimen lukemissa. Lisäksi maanvastaisten seinien alaosissa havaittiin kohonneita pintakosteusilmaisimen lukemia. Alapohjaan tehtiin kaksi (PR1 ja PR3) porareikämittauspistettä ja maanvastaisiin seiniin yksi (PR2) porareikämittauspiste, joista mitattiin rakenteen suhteellista kosteuspitoisuutta eri syvyyksiltä. Tehdyistä porarei istä määritettiin lisäksi rakennekerrokset ja tehtiin aistinvaraisia havaintoja. Kosteusmittaustulokset on esitetty taulukossa 1 ja mittapisteiden sijainnit liitteessä 1.

19 Tutkimusselostus 19 (64) Taulukko 1. Alapohjaan ja maanvastaisiin seiniin tehtyjen porareikämittausten tulokset. Reiät porattiin , ja tulokset luettiin Taulukossa on esitetty lämpötila (t) ja suhteellinen kosteus (RH) sekä ilman kosteussisältö (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Taulukkoon on korostettu punaisella katkoviivalla bitumisivelyiden sijainti suhteessa eri mittaussyvyyksiin eri mittapisteissä. Katkoviivan yläpuolella olevat tulokset ovat siten sivelyn sisäpuolella ja katkoviivan alapuolella olevat tulokset sivelyn ulkopuolella. Mittapiste PR1, vanha leikkihuone 1, lattia PR2, vanha leikkihuone 1, mv-seinä PR3, vanha leikkihuone 2, lattia 7.4 Merkkiainekokeet Mittaussyvyys (materiaali / mittauspisteen syvyys) mittapää (nro) t [ºC] RH [%] abs [g/m 3 ] sisäilma, leikkitila ,0 15,2 1,8 25 mm, betoni 9 13,0 77,4 10,4 45 mm, betoni 4 13,1 80,1 11,1 80 mm, betoni 10 13,1 97,3 9,1 150 mm, hiekka / savi 6 13,0 91,8 10,4 viisto 115 mm, tiili 2 11,1 90,2 9,1 70 mm, tiili (50 mm lattiasta) 8 10,9 68,2 6,8 70 mm, tiili, (200 mm lattiasta) 3 12,0 34,3 3,7 sisäilma. leikkitila ,2 16,2 1,9 25 mm, betoni 5 15,3 100,0 13,4 45 mm, betoni 7 15,9 100,0 13,8 80 mm, betoni 3 16,2 100,0 14,0 150 mm, hiekka / savi 18 16,4 100,0 14,2 Alapohjarakenteeseen tehtiin yksi merkkiainekoe MA1 vanhaan leikkihuoneeseen 1. Merkkiainekokeessa selvitettiin maaperän ja huoneilman välisiä ilmavuotoreittejä. Kaasu syötettiin alapohjan alle maa-aineskerrokseen betonilaatan läpi poratun reiän kautta. Maa-aines poratun reiän kohdalla oli hyvin savista ja koostumuksen perusteella varsin ilmatiivistä. Kaasua syötettiin 3 l/min virtausnopeudella noin 10 minuutin ajan. Merkkiainekokeen aikana tila oli noin Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden ja noin 2 2,5 Pa alipaineinen täyttökerrokseen nähden. Merkkiainekokeen aikana vallinneet painesuhteet luotiin puhaltimen avulla. Merkkiainekokeessa havaittiin pistemäistä ilmavuotoa maaperän ja sisätilojen välillä maanvastaisen seinän ja alapohjan rakenneliittymästä. Merkkiainekokeessa tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavassa valokuvissa ja merkkiainekokeen sijainti on esitetty liitteessä 1.

20 Tutkimusselostus 20 (64) Kuva 16. Yleiskuva merkkiainekokeen MA1 suorituspaikasta. Merkkiainekaasun syöttöreiän kohta on merkitty kuvaan vihreällä nuolella ja havaitut vuotopaikat vihreällä ympyrällä. Havaitut vuotokohdat olivat pistemäisiä ja vuodon voimakkuus vähäistä. Merkkiainekaasun kulkeutumisen varmistamiseksi tehdyn tarkistusreiän paikka on esitetty sinisellä nuolella. 7.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kosteusmittaustulosten ja pintakosteuskartoituksen perusteella maa-aines mahdollistaa kapillaarisen kosteuden nousun maanvastaisiin rakenteisiin. Suuret alueelliset erot rakenteen kosteuspitoisuudessa viittaavat siihen, että kapillaarikatkona toimivaa bitumisivelyä ei ole levitetty kauttaaltaan tai se on menettänyt vesitiiveyttään ikääntymisen johdosta. Maanvastaisten rakenteiden maalatut sisäpinnat mahdollistavat rakenteiden kuivumisen sisäilmaan aiheuttamatta kosteusvaurioita. Alapohjarakenteiden ja kellarikerroksen lattia-seinäliittymien ilmatiiveys on tehtyjen tutkimusten perusteella kohtalaisen hyvällä tasolla. Portaiden alustilassa olevat vanhat muottilaudat ja muusta rakennusjätteestä voi irrota epäpuhtauksia sisäilmaan. Suosittelemme viipymättä tekemään kulkuaukon ja puhdistamaan portaiden alustilan. Maanvastaisten rakenteiden osalta suurin välittömästi sisäilman laatuun vaikuttava tekjiä on lämmönjakohuoneen ja vanhan öljysäiliötilan lattiassa havaittu öljyinen lika. Todennäköisesti öljy on imeytynyt myös rakenteen pintaosia syvemmälle betonilattiaan. Öljyn hajun kulkeutuminen viereisiin ja yläpuolisiin tiloihin heikentää sisäilman laatua. Hajun kulkeutumisen estämiseen liittyvät toimenpiteet on esitetty väliseinien ja välipohjan toimenpidesuositusten yhteydessä. Kellarikerros ei tutkimushetkellä ole käytössä lukuun ottamatta lämmönjakohuonetta ja öljysäiliötä. Kellarikerroksen nykyisellä käytöllä maavastaisissa rakenteissa ei havaittu puutteita, joilla olisi välitöntä vaikutusta ylempien kerrosten käyttötilojen sisäilman laatuun. Kellarikerroksen ottaminen takaisin käyttötiloiksi vaatii vähintään tilojen riittävän ilmanvaihtuvuuden varmistamista sekä öljyperäisten epäpuhtauksien kulkeutumisen estämistä likaisista tiloista. Mikäli maanvastaisten rakenteiden pintoja uusitaan, tulee pintojen uusimisessa huomioida, että myös uusien pintamateriaalien tulee olla kosteudenkestäviä ja hyvin vesihöyryä läpäiseviä. Pintojen uusimisen yhteydessä on myös tar-

21 Tutkimusselostus 21 (64) 8 Välipohja 8.1 Rakenteet koituksenmukaista parantaa vielä rakenneliittymien ilmatiiveyttä. Kellaritilojen käyttöönottoon tähtäävien korjaustoimenpiteiden suunnittelu vaatii rakennusfysiikan ja sisäilma-asioiden hallintaa ja tietyiltä osin detaljitason korjaussuunnittelua. Rakennuksessa on kellarikerros ja 1. kerros eli yksi varsinainen välipohja. Lisäksi 2. kerroksessa on yksi lämmöneristetty varastotila, jonka kohdalla välipohja on kuitenkin vastaava kuin ullakkotilan lattia, jota käsitellään yläpohjarakenteeseen kuuluvana. Välipohjan kantavana rakenteena on betoninen kaksoislaattapalkisto ja lattiapäällysteenä pääosin muovimatto. Muovimatot on asennettu 2000-luvulla, mutta muuten rakenne on todennäköisesti alkuperäinen. Välipohjan rakennekerroksia selvitettiin yhteensä kolmesta eri rakenneavauksesta (RAK8 RAK10). Rakenneavausten sijainnit on esitetty liitteessä 1. Rakenneavausten mukaan välipohjarakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: muovimatto betoni 75 mm huokoinen puukuitulevy 10 mm valupaperi betoni 60 mm muottilauta 20 mm ilmatila/koksikuonatäyttö 250 mm alalaatta, betoni mm Ulkoilmaan rajoittuva välipohjarakenne koillissivun 1. kerroksen sisäänkäynnin sisäänvedon kohdalla ylhäältä alaspäin kuvattuna rakenneavauksen RAK7 mukaan: luonnonkiviporras ilmatila/koksikuonatäyttö 250 mm alalaatta, betoni mm

22 Tutkimusselostus 22 (64) 8.2 Havainnot Kuva 17. Periaatteellinen leikkauspiirustus välipohjan rakennekerroksista ja liittymistä ulkoseinään ja kantavaan väliseinään. Piirustus on laadittu rakenneavausten RAK8 RAK10 ja tutkimuksen muiden havaintojen perusteella. Piirustusta ei tule käyttää suoraan mahdollisen suunnittelun lähtötietona vaan rakenneliittymien toteutustapa tulee vielä varmistaa ennen kyseisiin rakenneosiin kohdistuvaa korjaussuunnittelua. Välipohjissa ei havaittu kosteusjälkiä eikä tehdyistä avauksista havaittu poikkeavia hajuja. Tehtyjen avausten ja merkkiainekokeiden perusteella välipohjan ilmatiiveys rakenneliittymien kautta on pääosin hyvä ja talotekniikan läpivientien kohdalta kohtalainen varsinkin välipohjan yläpuolisen tilan ja täyttökerroksen välillä. Välipohjan alapinnan betonilaatassa on jonkin verran tiivistämättömiä läpivientejä. Välipohjista viiltomittausmenetelmällä mitatuissa kosteusmittauksissa rakenteen kosteuspitoisuus oli mittaushetkellä alhainen, eikä pintakosteuskartoituksessa havaittu muita alueita korkeampia kosteuspitoisuuksia. Välipohjarakenteista tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa valokuvissa.

23 Tutkimusselostus 23 (64) Kuvat 18 a c. RAK8. Välipohjaan tehdystä rakenneavauksesta määritettiin VP-USrakenneliittymän toteutus ja sekä välipohjan rakennekerrokset. Välipohjan onteloissa on vielä muottilaudoitukset jäljellä ja avauksen kohdalla täyttömateriaalina on koksikuonaa ja rakennusjätettä. Tutkimushetkellä ilmavirtaus oli välipohjan täyttökerroksesta huonetilaan päin. Välipohjan täyttökerroksesta ei havaittu poikkeavaa hajua. Rakenneliittymän ilmatiiveys on rakenneavauskohdalla erinomainen. Rakenneavauksesta otettiin yksi materiaalinäyte valupaperista (HA4) PAH-yhdiste- ja asbestianalyysiä varten. Näytemateriaali ei sisällä asbestia. Näytteen PAH-yhdistepitoisuus on korkea ja ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Lisäksi rakenneavauksesta otettiin yksi materiaalinäyte (N1) mikrobimääritystä varten. Näytteessä ei havaittu mikrobikasvua. Välipohjan mikrobinäytteiden tulokset on kuvattu tarkemmin luvussa 8.5 mikrobinäytteet.

24 Tutkimusselostus 24 (64) Kuvat 19a ja b. Välipohjan läpäisevät lämpö- ja vesijohdot ovat suojaputkissa ja läpiviennit lävistävät pintalaatan pääosin märkätilojen ja WC-tilojen kohdalla. Läpiviennit on tiivistetty tiivistysmassalla. Läpivienneissä ei havaittu ilmavirtausta merkkisavun avulla. Kuvat 20a ja b. Välipohjan läpäisevien ilmanvaihtokanavien läpiviennit on tehty pyöreällä timanttilieriöporalla. Läpiviennin kautta ei havaittu ilmavirtausta. Ilmanvaihtokanavissa on palopellit läpivientien kohdalla.

25 Tutkimusselostus 25 (64) Kuvat 21 a ja b. Läpivientejä ei ole tiivistetty välipohjan alapuolelta. Vasemmassa kuvassa näkyvien roiskejälkien mukaan reiät on tehty veden kanssa poraamalla. Läpivientien kautta havaittiin ilmavirtaus kellarista täyttökerrokseen päin. 8.3 Kosteusmittaukset Välipohjiin tehdyssä pistokoeluontoisessa pintakosteuskartoituksessa ei havaittu muista alueista poikkeavia pintakosteusilmaisimen lukemia. Pintakosteuskartoituksen lukemat tiloittain on esitetty liitteessä 1. Välipohjaan tehtiin kolme rakennekosteusmittausta viiltomittausmenetelmällä. Kosteusmittaustulokset on esitetty taulukossa 2 ja mittapisteiden sijainnit liitteessä 1. Taulukko 2. Lattiapäällysteiden alapuolelle tehtyjen viiltomittausten tulokset. Taulukossa on esitetty lämpötila (t) ja suhteellinen kosteus (RH) sekä ilman kosteussisältö (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste V1, toimisto V2, laulusali V3, ryhmähuone Mittaussyvyys mittapää (nro) t [ºC] RH [%] abs [g/m 3 ] muita huomioita muovimaton alus H7 21,2 31,5 5,9 liiman tartunta hyvä, sisäilma H8 21,0 28,0 5,1 ei poikkeavaa hajua, liiman koostumus normaali muovimaton alus H5 22,6 33,7 6,8 liiman tartunta heikko, sisäilma H6 22,9 24,0 4,9 ei poikkeavaa hajua, liiman koostumus normaali muovimaton alus H2 19,4 35,0 5,8 tasoitteen tartunta heikko, sisäilma H4 19,2 35,1 5,7 ei poikkeavaa hajua, liiman koostumus normaali

26 Tutkimusselostus 26 (64) 8.4 Merkkiainekokeet Välipohjaan tehtiin yksi merkkiainekoe MA2. Merkkiainekokeessa selvitettiin välipohjan täyttökerroksen ja yläpuolisen huonetilan välistä ilmatiiveyttä. Kaasu syötettiin välipohjien täyttökerroksiin pintarakenteen läpi poratun reiän kautta. Tarkasteltavan tilan alipaineisuutta kasvatettiin erillisen alipaineistuspuhaltimen avulla. Merkkiainekokeen suorittaminen ja merkkiainekokeissa tehtyjä havaintoja on kuvattu yksityiskohtaisemmin seuraavissa valokuvissa. Merkkiainekokeiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kuva 22. Merkkiainekoe MA2 tehtiin 1. kerroksessa sijaitsevaan ryhmähuoneeseen. Merkkiainekokeen aikana sisäilma oli noin 5 8 Pa alipaineinen ulkoilmaan ja 0,5 2,5 Pa välipohjan täyttökerrokseen nähden. Merkkiainekokeen syöttöreikä tehtiin vihreän nuolen osoittamaan paikkaan. Reiästä ei havaittu poikkeavaa hajua. Merkkiainekaasua syötettiin virtausnopeudella 8 l/min noin 4 min ajan. Kuvaan on merkitty punaisella katkoviivalla vuotokohdat. Ilmavuoto oli heikkoa sekä ulkoseinäliittymän, että väliseinäliittymän kautta. 8.5 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit Välipohjan muottilaudoituksesta otettiin kaksi materiaalinäytettä (N1 ja N2) mikrobianalyysiä varten. Näytteet analysoitiin asumisterveysasetuksen mukaisesti laimennossarjaviljelyllä Mikrobioni Oy:n laboratoriossa. Näyte N1 otetiin rakenneavauksesta RAK8 ja näyte N2 rakenneavauksesta RAK9. Näytetulokset on esitetty alla olevan valokuvan yhteydessä ja tarkemmin eriteltynä laboratorioanalyysin tulosraportissa liitteessä 2. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1.

27 Tutkimusselostus 27 (64) Kuvat 23a ja b. Valokuvat välipohjasta otetuista materiaalinäytteistä. Molemmat näytteet ovat muottilaudan palasia. Näytteiden puumateriaalissa on aistinvaraisesti tarkasteltuna tummumaa, mutta ei pehmennyttä puuta. Näytteet olivat kuivia. Mikrobianalyysin perusteella Molempien näytteiden home- ja hiivasienipitoisuudet olivat alle menetelmän määritysrajan. Näytteessä N1 myös bakteeripitoisuus oli alle määritysrajan. Näytteessä N2 havaittiin pieni bakteeripitoisuus. Laboratorion johtopäätös molempien näytteiden osalta oli ei mikrobikasvua materiaalissa. 8.6 johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Välipohjissa itsessään ei havaittu vaurioita eikä materiaalinäytteissä havaittu elinkykyisiä mikrobeja. Välipohjatäyttönä oleva koksikuona itsessään sisältää epäpuhtauksia ja rakenteen sisällä olevissa muottilaudoituksissa on tyypillisesti ainakin paikallista vanhaa mikrobikasvua, jonka itiöt ja rihmaston osat voivat sisäilmaan päästessään heikentää sisäilman laatua. On myös mahdollista, että puukuitulevyyn on saattanut muodostua vaurioita betonin rakennekosteudesta. Lisäksi välipohjan valupaperissa havaitut PAH-yhdisteet voivat sisäilmaan kulkeutuessaan heikentää sisäilman laatua. Välipohjien rakenneliittymät ja läpiviennit todettiin kohtalaisen ilmatiiviiksi. Tästä johtuen ilmavirtaukset välipohjan täyttökerroksesta 1. kerroksen tilojen sisäilmaan ovat varsin vähäisiä ja niiden vaikutus sisäilman laatuun on todennäköisesti vähäinen. Välipohjan läpivientien ja rakenneliittymien ilmatiiviyttä suositellaan parantamaan viimeistään seuraavien lattia- ja kattopintoihin kohdistuvien korjausten yhteydessä. Ulkoilmaan rajoittuva välipohjarakenne koillissivun sisäänkäynnin sisäänvedon kohdalla on rakenteena lämpö- ja kosteusteknisesti riskialtis. Rakenteen erittäin heikko lämmöneristävyys pitää rakenteen sisäpinnan lämpötilan alhaisena, mikä mahdollistaa sisäilman kosteuden tiivistymisen rakenteen sisäpinnalle. Kosteuden ajoittaisella tiivistymisellä maalatulle betonipinnalle ei kuitenkaan ole välitöntä vaikutusta sisäilman laatuun, mikäli kosteus pääosin ehtii kuivumaan tiivistymiskertojen välillä. Myös tilan ilmanvaihtuvuudella ja lämpötilalla sekä sisäilman kosteustuotolla on merkittävä vaikutus kosteuden tiivistymiseen. Suosittelemme parantamaan rakenteen lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta sekä varmistamaan riittävän ilmanvaihtuvuuden viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Mikäli kosteuden tiivistyminen on runsasta ja jatkuvaa eikä pinta ehdi kuivumaan tiivistymiskertojen välillä voi edellä ehdotettujen toimenpiteiden suorittaminen olla tarkoituksenmukaista jo aiemmin.

28 Tutkimusselostus 28 (64) 9 Väliseinät 9.1 Rakenteet 9.2 Havainnot Suuri osa rakennuksen väliseinistä on massiivitiili- /betonirakenteisia. Osa jälkikäteen rakennetuista väliseinistä on kuitenkin levypintaisia ja rankarunkoisia. Kantavan väliseinälinjan liittymät, ala- ja välipohjaan on esitetty ala- ja välipohjan rakenteiden kuvauksen yhteydessä esitetyissä periaatteellisissa leikkauspiirustuksissa. Väliseinien pinnoilla tai rakenteissa ei havaittu vaurioita, kosteusjälkiä tai materiaaleja, joilla itsessään olisi vaikutusta tilojen sisäilman laatuun. Kellarikerroksen teknisten tilojen (lämmönjakohuone ja öljysäiliötila) ja muiden tilojen välisten väliseinien havaittiin olevan epätiiviitä. Väliseinistä tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa valokuvissa. Kuva 24. Lämmönjakohuoneen ja kellarin muiden tilojen välillä on runsaasti läpivientejä, joiden ilmatiiveys on erittäin heikko. Tutkimushetkellä ilmavirtaus oli selkeästi lämmönjakohuoneesta muihin tiloihin päin.

29 Tutkimusselostus 29 (64) Kuvat 25a ja b. Vanhaan öljysäiliötilaan johtava kulkuluukku on epätiivis. Ilmavirtauksen suunta vaihteli tutkimushetkellä. Kuvat 26a ja b. Kellarikerroksen kylpyhuoneen seinien pintamateriaalina on filmivaneri, eikä rakenteessa ole vedeneristystä. 9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Väliseinien osalta merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on kellarikerroksen teknisten tilojen väliseinien epätiiviit läpiviennit ja rakenneliittymät. Epätiiviit rakenteet mahdollistavat teknisten tilojen epäpuhtauksien kulkeutumisen viereisiin tiloihin ja niiden kautta myös käyttötiloihin. Tutkimushetkellä painesuhteet olivat sisäilman laadun kannalta osin epäedulliset, sillä lämmönjakohuone oli ylipaineinen viereisiin tiloihin nähden. Suosittelemme viipymättä tekemään ilmanvaihdon muutostöitä siten, että likaiset tilat saadaan alipaineisiksi suhteessa viereisiin tiloihin. Painesuhteiden lisäksi suosittelemme parantamaan viipymättä lämmönjakohuoneen ja vanhan öljysäiliötilan ja muiden tilojen välisten väliseinien ilmatiiveyttä epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. Kylpyhuoneen seinärakenteessa ei ole toimivaa vedeneristyskerrosta. Mikäli kylpyhuonetta käytetään pesutilana, tulee seinät vedeneristää tai käyttää kosteuden kestäviä pintamateriaaleja. Tilojen vedeneristystä suunniteltaessa tulee huomioida lämmöneris-

30 Tutkimusselostus 30 (64) tämättömän maanvastaisen alapohjan ja kosteustekninen toiminta. Kellaritilojen käyttöönotto edellyttää mahdollisesti toimenpiteitä myös muiden tilojen väliseinien ikääntyneille pintarakenteille. 10 Ulkoseinät, sokkelit ja ikkunat 10.1 Rakenteet 10.2 Havainnot Sokkelit ja maanvastaiset seinät ovat betonirakenteisia ja luonnonkiviverhottuja. 1 kerroksen ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteisia ja pinnoiltaan rapattuja. Ikkunat ja ulkoovet on uusittu 2010-luvulla. Ulkoseinien rakennekerrokset ovat sisältä ulospäin lueteltuna tehtyjen rakenneavauksen RAK11 perusteella seuraavat: maalipinta sisärappaus 5 20 mm savitiili ( puolitoista kiveä ) ~ 420 mm ulkorappaus paksuutta ei varmistettu Patterisyvennyksen kohdalla rakennekerrokset ovat seuraavat. maalipinta sisärappaus 5 20 mm korkkieriste ~ 20 mm puukuitulevy ~ 12 mm savitiili 280 mm ulkorappaus paksuutta ei varmistettu Ulkoseinät, julkisivut ja ikkunat ovat hyväkuntoisia eikä niissä havaittu merkittäviä puutteita. Seuraavissa valokuvissa on esitetty havaintoja julkisivuista ja ulkoseinistä.

31 Tutkimusselostus 31 (64) Kuva 27. Julkisivumateriaalina on rappaus, ja sokkelin pinnassa on luonnonkivi. Julkisivut ja sokkeli ovat aistinvaraisesti arvioituna hyväkuntoisia eikä niissä havaittu sisäilman laadun kannalta merkittäviä kosteusteknisiä puutteita. Kuvat 28 a ja b. Kellarikerroksen seinän lämmöneristävyys on heikko. Seinän vierustalla havaittiin noin 5 cm kaista, jolta lumet olivat sulaneet.

32 Tutkimusselostus 32 (64) Kuvat 29 a ja b. 1. kerroksen ikkunat on uusittu 2010-luvulla ja ne ovat hyväkuntoisia (vasen kuva). Ikkunoiden alapuolella näkyvät alkuperäiset korvausilma-aukot on tukittu ja korvausilma-aukkojen ympärille on tehty sisäpuolisia ilmatiivistyskorjauksia vuonna Kellarikerroksen ikkunoita ei ole uusittu ikkunaremontin yhteydessä ja ne ovat osin heikossa kunnossa. Kuvat 30a ja b. Ulkoseinän rakennekerrokset tarkistettiin porarei istä ja ikkuna-aukkojen kautta mitatuista rakennepaksuuksista. Vasemmassa kuvassa ulkoseinän normaalirakenne massiivitiiltä reiän pohjalla näkyy, että reikä on osunut pystysauman kohdalle. Oikeassa kuvassa rakennekerroksia patterisyvennyksen kohdalla. Kuvassa näkyvä tummempi materiaali on korkkieristettä ja vaaleampi kerros puukuitulevyä.

33 Tutkimusselostus 33 (64) Kuvat 31a ja b. Ikkunoiden asennustapaa ja ilmatiiveyttä tarkasteltiin irrottamalla ikkunalistat. Tarkasteltavassa ikkunassa tilkeväli on tiivistetty polyuretaanivaahdolla. Ikkunavälistä ei havaittu ilmavirtausta. Ikkunan sovitus ikkuna-aukkoon sivusuunnassa on varsin tiivis eikä pystysuuntaisessa tilkevälissä ole todennäköisesti yhtenäistä polyuretaanivaahtotäyttöä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Massiivitiiliulkoseinä on lämmöneristävyydeltään kohtalaisen heikko, mutta kosteusteknisesti turvallinen ja vikasietoinen rakenne eikä tiiliulkoseinissä havaittu puutteita, jotka edellyttäisivät korjaus- tai muutostoimenpiteitä. Uusituilla ikkunoilla on myös vielä käyttöikää jäljellä eikä niissä havaittu korjaustarvetta. Kellarikerroksen ikkunoiden huoltokunnostus tai vaihto suositellaan tekemään viimeistään 10 vuoden kuluessa. 11 Yläpohja ja vesikatto 11.1 Rakenteet Rakennuksen yläpohjan kantavana rakenteena on betoninen alalaattapalkisto. Yläpohjan lämmöneristeenä on koksikuona. Kattomuotona on aumakatto, vesikatteena on tiilikate ja aluskatteena bitumikermi. Vesikatto- ja yläpohjarakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: tiilikate ruoteet 50 mm pystykoolaus mm bitumihuopa aluslaudoitus mm tuuletus-/ ullakkotila mm palopermanto (betoni) 40 mm muottilaudoitus 20 mm betonipalkit/ koksikuona alalaatta (betoni) 260 mm paksuutta ei varmistettu

34 Tutkimusselostus 34 (64) 11.2 Havainnot Kuva 32. Periaatteellinen leikkauspiirustus yläpohjan kantavan ja lämmöneristävän osan rakennekerroksista ja liittymistä ulkoseinään ja kantavaan väliseinään. Piirustus on laadittu rakenneavauksen RAK14 ja tutkimuksen muiden havaintojen perusteella. Piirustusta ei tule käyttää suoraan mahdollisen suunnittelun lähtötietona, vaan rakenneliittymien toteutustapa tulee vielä varmistaa ennen kyseisiin rakenneosiin kohdistuvaa korjaussuunnittelua. Tutkimushetkellä vesikatolla oli lumipeite, joten vesikaton kuntoa ei voitu tarkistaa vesikatolta käsin. Ullakkotilasta tarkasteltuna kuntotutkimuksissa havaittiin yksi aktiivinen vesivuoto antenniläpiviennin kohdalla. Vuodon alapuolella havaittiin paikallinen alue, josta betoni oli kosteudesta tummunut. Tutkimushetkellä vuotokohdan alapuolelle oli asetettu vesiämpäri. Aluslaudoituksessa havaittiin runsaasti vanhoja kosteusjälkiä ja pieneltä alueelta aluslaudat on uusittu. Puuosien kosteuspitoisuutta tarkasteltiin puun piikkimittarilla noin 15 eri pisteestä. Mittaustulokset olivat välillä paino-%. Ullakkotilan tuuletus tapahtuu kattolyhtyihin asennettujen tuuletussäleikköjen kautta ja rakenteiden läpi tuulettumalla. Seuraavissa valokuvissa on esitetty havaintoja yläpohjarakenteista.

35 Tutkimusselostus 35 (64) Kuvat 33 a ja b. Tutkimussuunnitelmakäynnillä ( ) maasta käsin otetut yleiskuvat rakennuksen molemmilta pitkiltä kattolappeilta. Kattomuoto on aumakatto. Vesikatteena on tiilikate, joka on tiilen profiilista päätellen uusittu jossain vaiheessa. Räystäät ovat varsin lyhyet. Kattovedet on ohjattu räystäskouruilla rakennuksen jokaisella nurkalla olevalle syöksytorvelle. Kattolyhtyjä on hyödynnetty ilmanvaihdon jäteilman ulospuhallusaukkoina sekä ullakkotilan tuuletusaukkoina. Kuvat 34 a ja b. Yleiskuvia ullakkotilasta. Ullakkotila on tilava ja sitä käytetään varastona. Ullakkotilan tuuletus on järjestetty kattolyhtyjen kautta. Ullakkotilan ilma oli aistinvaraisesti arvioiden kohtalaisen raikas.

36 Tutkimusselostus 36 (64) Kuva 35 a d. Aluslaudoituksessa, kattopalkeissa ja savuhormissa oli havaittavissa useita vuotojälkiä. Osin aluslaudoitusta on uusittu ja ullakkotilaan varastoitujen kattotiilien profiilin perusteella tiilikate ei ole ainakaan alkuperäinen (vasen yläkuva). Tutkimushetkellä vuotojälkien kohdalla puuosissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia. Puuosien kosteuspitoisuutta tarkasteltiin puun piikkimittarilla noin 15 eri pisteestä. Mittaustulokset olivat välillä paino-%. Kuvat 36a ja b. Antenniläpiviennin kohdalla havaittiin aktiivinen vesivuoto. Palopermannossa havaittiin kosteuden aiheuttama tummunut alue (ämpärin alla).

37 Tutkimusselostus 37 (64) Kuvat 37 a ja b. Yläpohjan ja ulkoseinän rakenneliittymään tehtiin rakenneavaus RAK 15 yläpohjan rakennekerrosten ja yläpohjaliittymän toteutustavan määrittämiseksi. Yläpohjan eristemateriaalina on pelkkää koksikuonaa ja yläpohjan eristetilassa on muottilaudat paikoillaan. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua. Avauksesta otettiin yksi materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten ja kaksi materiaalinäytettä haitta-aineanalyysiä varten. Rakenneavauksesta otettiin kaksi materiaalinäyttä asbesti- ja PAHyhdisteanalyysiä varten (HA2 valupaperi ja HA3 täyttökerroksessa ollut bitumikermi) Näytemateriaali eivät sisällä asbestia, mutta näytteiden pinnalla havaittiin irtonaisia asbestikuituja. Molempien näytteiden PAH-yhdistepitoisuudet ovat korkeita ja ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon. Lisäksi rakenneavauksesta otettiin yksi materiaalinäyte (N3) mikrobimääritystä varten. Näytteestä ei havaittu mikrobikasvua. Kuva 38. Ilmanvaihtokanavan epätiivis läpivienti yläpohjaan. Ainakin osa talotekniikan läpivienneistä yläpohjaan on tilkitty vain villalla Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit Yläpohjan muottilaudoituksesta otettiin yksi materiaalinäyte (N3) mikrobianalyysiä varten. Näyte analysoitiin asumisterveysasetuksen mukaisesti laimennossarjaviljelyllä Mikrobioni Oy:n laboratoriossa.

38 Tutkimusselostus 38 (64) Näyte N3 otetiin rakenneavauksesta RAK14. Näytetulokset on esitetty alla olevan valokuvan yhteydessä ja tarkemmin eriteltynä laboratorioanalyysin tulosraportissa liitteessä 2. Materiaalinäytteen näytteenottopaikka on esitetty liitteessä 1. Kuva 39. Valokuva yläpohjasta otetusta materiaalinäytteestä. Näyte on otettu täyttökerroksessa olleesta muottilaudasta. Puumateriaalissa on aistinvaraisesti tarkasteltuna tummumaa, mutta ei pehmennyttä puuta. Näyte oli kuiva. Mikrobianalyysin perusteella Näytteen home- ja hiivasienipitoisuudet olivat alle menetelmän määritysrajojen. Laboratorion johtopäätös näytteet osalta oli ei mikrobikasvua materiaalissa Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vesikatteen kuntoa ei päästy tarkastamaan vesikatolta käsin, mutta ullakkotilasta tarkasteluna vesikatteessa ei havaittu merkittäviä puutteita yksittäistä antenniläpiviennin vuotokohtaa lukuun ottamatta. Suosittelemme, että vesikatteen ja läpivientien pellitysten kunto tarkastetaan vesikatolta käsin lumien sulettua. Tutkimuksissa havaittu pistemäinen vuotokohta on voinut aiheuttaa paikallista kosteusvaurioitumista vuotokohdalle yläpohjan täyttökerroksessa oleviin muottilautoihin ja täytön seassa oleville puulastuille. Suosittelemme korjaamaan vuotavan läpiviennin viipymättä ja tarkastamaan erillisellä rakenneavauksella yläpohjarakenteen kunnon vuotokohdan alapuolelta. Aluslaudoituksessa havaitut vuotojäljet viittaavat vesikaton vanhoihin vuotoihin, jotka ovat aiheuttaneet mikrobikasvua aluslaudoitukseen. Tutkimushetkellä vuotojälkien kohdat olivat kuitenkin kuivia. Yläpohjan pintalaatassa ei havaittu vuotojälkiä, mutta on mahdollista, että vanhojen vesikattovuotojen seurauksena yläpohjarakenteen muottilaudoitukseen tai muuhun orgaaniseen materiaaliin on syntynyt paikallisia vaurioita. Yläpohjan täyttökerroksen valupaperista ja bitumikermissä havaitut PAH-yhdisteet voivat sisäilmaan kulkeutuessaan heikentää sisäilman laatua. Näytemateriaalien pinnalla havaittiin yksittäisiä asbestikuituja, jotka ovat todennäköisesti päätyneet materiaalin pinnalle koksikuonasta. Koksikuonaan itsessään ei ole lisätty asbestia eikä sitä viranomaislinjauksen mukaan yleensä tulkita asbestipitoiseksi materiaaliksi. Asbesti on kulkeutunut koksikuonaan todennäköisesti valmistusprosessissa esimerkiksi masuunin muoteista. Ennen mahdollisia rakenteeseen kohdistuvia purku- tai korjaustöitä tulee varmistaa paikallisen aluehallintoviranomaisen kanta, edellyttääkö työ asbestityölupaa. Purkutyöt on joka tapauksessa suoritettava haitta-ainepurkutyönä huolehtien erityisen hyvin pölynhallinnasta.

39 Tutkimusselostus 39 (64) Yläpohjan alalaattapalkisto on rakenteena varsin tiivis ja liittyy kohtalaisen tiiviisti ulkoseinään ja väliseiniin, joten epäpuhtauksien kulkeutuminen ullakkotilasta ja yläpohjan täyttökerroksesta sisäilmaan on varsin vähäistä. Paikallista epäpuhtauksien kulkeutumista voi tapahtua kuitenkin yläpohjan alalaatan talotekniikan läpivientien kautta. Talotekniikan läpivientien timanttiporauksissa on todennäköisesti käytetty vettä, mikä on mahdollisesti aiheuttanut paikallista kosteusvaurioitumista. Suosittelemme viipymättä parantamaan läpivientien ilmatiiveyttä epäpuhtauksien kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Yläpohjan lämmöneristeenä olevan koksikuonan lämmöneristävyys on heikko ja rakenne on energiataloudellisesti huono. Rakenteessa havaitut riskit, vanhoista vesivuodoista ja täyttökerroksen epäpuhtauksista, huomioiden suosittelemme uusimaan yläpohjan täyttökerroksen ja parantamaan yläpohjarakenteen lämmöneristävyyttä viimeistään 10 vuoden kuluessa. 12 Muut sisäilman laatuun liittyvät tekijät 12.1 Havainnot Seuraavissa valokuvissa on esitetty valokuvia muista mahdollisesti sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä. Kuva 40. Käyttämättömien tulisijojen hormeja ei ole tukittu. Tutkimushetkellä ilmavirtaus oli huonetilasta savuhormiin päin.

40 Tutkimusselostus 40 (64) Kuva 41. WC-istuinten liitoksissa valurautaviemäreihin havaittiin puutteita. Vasemmassa kuvassa valurautaviemärin muhvi on ruostunut ja siitä on irronnut palasia (henkilökunnan WC-tila). Tilassa havaittiin voimakas viemärin haju. Oikeassa kuvassa liitoksessa käytetty kuminen mansetti ei ole tiivis Johtopäätökset On mahdollista, että avonaisten savuhormien kautta tapahtuu ajoittain ilmavirtausta myös savuhormin kautta sisäilmaan. Savuhormin kautta tapahtuvat ilmavirtaukset voivat hekentää sisäilman laatua. Suosittelemme ummistamaan avonaiset savuhormit. Puutteelliset tai rikkonaiset WC-mansetit aiheuttavat hajuhaitan lisäksi riskin vesivuodoille. Todennäköisesti välipohjan sisällä kulkevilta osin viemäriosat ovat alkuperäisiä valurautaosia, joiden käyttöikä on umpeutunut. Ikääntyneet viemärit pillossa välipohjarakenteen sisällä aiheuttavat merkittävän riskin vesivahingoille. Suosittelemme välipohjan sisällä kulkevien viemäreiden kunnon varmistamista viipymättä viemärikuvauksilla.

41 Tutkimusselostus 41 (64) 13 Ilmanvaihto 13.1 Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Kohteessa on hajautettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Rakennusta palvelee kolme ilmanvaihtokonetta, jotka sijaitsevat 1.kerroksessa. Ilmanvaihtokoneiden sijainnit ja palvelualueet on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 42). Lähtötietojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmien viimeisin puhdistus ja säätö on tehty vuonna Kuva 42. Ilmanvaihtokoneiden palvelualueet: TK1/PK1 keltainen, TK2/PK2 sininen, TK3/PK3 vihreä. Ilmanvaihtokoneet palvelevat lisäksi alapuoliltaan kellaritilaa, jossa sijaitsee pääasiassa huoltotiloja Ilmanvaihtokoneet Ilmanvaihtokoneet ovat Ilto pakettikoneita (Kuva 43), jotka on valmistettu vuonna Ilmanvaihtokoneet on varustettu lämmöntalteenotolla, mikä on toteutettu ristivirtalämmönsiirtimellä. Ilmanvaihtokoneen tulopuoli koostuu sähköisestä esilämmitysvastuksesta, karkeasuodattimesta, hienosuodattimesta, lämmöntalteenottokuutiosta, sähköisestä jälkilämmitysvastuksesta ja puhaltimesta. Poistopuoli koostuu karkeasuodattimesta, lämmöntalteenottokuutiosta ja puhaltimesta. Ilmanvaihtokoneiden tehoa (1-3) ja sisäänpuhalluslämpötilaa on mahdollista säätää koneessa olevien ohjauskytkimien avulla. Ilmanvaihtokone käy jatkuvasti sille asetetulla teholla. Ilmanvaihtokoneisiin on asennettu kellokytkin, mutta tehtyjen havaintojen perusteella ne eivät ole käytössä. Ilmanvaihtokoneiden suodattimet oli vaihdettu hieman ennen tarkastusta.

42 Tutkimusselostus 42 (64) Kuva 43a ja b. Yleiskuva ilmanvaihtokoneesta TK3. TK1: TK1/PK1 Käyntiteho: 3/3 Suunnitellut ilmamäärät: +280 l/s / l/s (laskettu v. -08 iv-suunnitelmista) Mitatut ilmamäärät: +151 l/s / -220 l/s Ilmanvaihtokoneesta tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa valokuvissa (Kuva 44 Kuva 47). Kuva 44a ja b. Tuloilman karkea- ja hienosuodatin. Hienosuodattimen suodatusluokka on F7.

43 Tutkimusselostus 43 (64) Kuva 45. Koneen sisäosissa on hieman pölyä ja likaa. Kuva 46. Tuloilman sisäänpuhalluslämpötilan säätökytkin on säädetty 20 C:een.

44 Tutkimusselostus 44 (64) Kuva 47. Poistoilman karkeasuodatin on siisti. Toimenpide-ehdotukset, TK1/PK1 Tuloilmapuhaltimen ohjausvirtojen tarkastus Koneen sisäosien huolellinen puhdistaminen seuraavan suodatinvaihdon yhteydessä

45 Tutkimusselostus 45 (64) TK2: TK2/PK2 Käyntiteho: 3/3 Suunnitellut ilmamäärät: +230 l/s / -240 l/s (laskettu v. -08 iv-suunnitelmista) Mitatut ilmamäärät: +307 l/s / -278 l/s Ilmanvaihtokoneesta tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa valokuvissa (Kuva 48 Kuva 53). Kuva 48a ja b. Koneen sisäosissa on hieman likaa. Kuva 49a ja b. Tuloilman karkeasuodatin ja hienosuodatin. Hienosuodattimen suodatusluokka on F7.

46 Tutkimusselostus 46 (64) Kuva 50. Lämmöntalteenottokuution ja jälkilämmitysvastuksen välillä kammiossa on siitepölyä. Kuva 51. Tulopuhallin on pölyinen.

47 Tutkimusselostus 47 (64) Kuva 52. Poistoilman karkeasuodatin on puhdas. Kuva 53. Poistopuolella, lämmöntalteenoton jälkeiset sisäosat ovat likaisia. Kuvan yläreunassa näkyy valokennoanturi, joka ohjaa lämmöntalteenoton huurtumissuojausta. TK2 sisäänpuhalluslämpötila oli tarkastushetkellä 10 C, vaikka pyynti oli 20 C. Asiasta ilmoitettiin huollosta vastaavalle taholle tutkimusten jälkeen. Saadun tiedon mukaan lämmitysvastus on todettu rikkinäiseksi ja korjauspyyntö on välitetty eteenpäin.

48 Tutkimusselostus 48 (64) Toimenpide-ehdotukset, TK2/PK2 Koneen sisäosien huolellinen puhdistaminen seuraavan suodatinvaihdon yhteydessä TK3: TK3/PK3 Käyntiteho: 2/3 Suunnitellut ilmamäärät: +240 l/s / -250 l/s (laskettu v. -08 iv-suunnitelmista) Mitatut ilmamäärät: +215 l/s / -220 l/s Ilmanvaihtokoneesta tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa valokuvissa (Kuva 54 Kuva 58). Kuva 54. Koneen tulopuolen sisäosat ovat hieman likaiset. Lämmöntalteenottopatterissa on pieniä kolhuja.

49 Tutkimusselostus 49 (64) Kuva 55. Karkeasuodatin ja hienosuodatin. Hienosuodattimen suodatusluokka on F7. Suodattimet ovat siistit. Kuva 56. Lämmöntalteenottopatterissa ja kammion pohjalla on siitepölyä. Kuva 57. Poistoilman karkeasuodatin on siisti.

50 Tutkimusselostus 50 (64) Kuva 58. Poistopuhallin on erittäin pölyinen. TK3 sisäänpuhalluslämpötila oli 14 C, vaikka pyynti oli 20 C. Asiasta ilmoitettiin huollosta vastaavalle taholle tutkimusten jälkeen ja saadun tiedon perusteella lämmitysvastus on korjattu Toimenpide-ehdotukset, TK3/PK3 Koneen sisäosien huolellinen puhdistaminen seuraavan suodatinvaihdon yhteydessä 13.3 Ilmamäärämittaukset Ilmanvaihtokoneiden kokonaisilmamäärät mitattiin säätöpeltien mittausyhteistä tai kanavista kuumalanka-anturilla. TK3/PK3 oli tarkastushetkellä teholla 2/3, muut 3/3. Mittaustulokset on esitetty seuraavassa kuvaajassa (Taulukko 3). Ilmanvaihtokoneiden kilpiarvoja ei ole tiedossa, joten vertailuarvot on laskettu suunnitelmista. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan sallittu järjestelmäkohtainen poikkeama suunnitelluista ilmamääristä on ± 10%. Sallitun poikkeaman ylittävät mittaustulokset on korostettu punaisella. Taulukko 3. Ilmanvaihtokoneiden kokonaisilmamäärämittaukset KONE TULOILMA (l/s) POISTOILMA (l/s) Suun. (laskettu) Mit. ( ) Ero (%) Suun.(laskettu) Mit. ( ) Ero (%) TK1/PK % % TK2/PK % % TK3/PK3* % % *) Koneen ilmamäärät mitattu teholla 2/3. Tilakohtaisia ilmamääriä mitattiin jokaisen ilmanvaihtokoneen vaikutusalueelta. Mittaustulokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4). Tilat on korostettu ko. ilmanvaihtokoneen vaikutusalueiden väreillä (Kuva 42). Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan sallittu tilakohtainen poikkeama suunnitelluista ilmamääristä on ± 20%. Sallitun poikkeaman ylittävät mittaustulokset on korostettu punaisella.

51 Tutkimusselostus 51 (64) Taulukko 4. Tilakohtaiset ilmamäärämittaukset TILA TULOILMA (l/s) POISTOILMA (l/s) Suun.(v.-08) Mit.( ) Ero (%) Suun.(v.-08) Mit.( ) Ero (%) Ryhmähuone ,3-55 % ,2-20 % Ryhmähuone ,8-28 % ,5-21 % Lepohuone ,5 37 % ,3 21 % Osasto ,2 144 % ,3 7 % Henkilök % ,4-13 % Keittiö 60 79,9 33 % 13.4 Kanavistot ja ilmanjako Ilmanvaihtokanavisto on toteutettu sinkityllä peltikanavalla. Oleskelutiloissa kanavat kulkevat pääosin alakatossa. Kellarissa kanavisto kulkee näkyvissä katon rajassa. Ilmanjako on toteutettu pääosin lautas- ja kartioventtiileillä, mutta joissain tiloissa tuloilma tuodaan tilaan suutinkanavan kautta. Käytävillä tuloilman päätelaitteet ovat seinähajottajia. Päätelaitteista, kanavistoista ja ilmanjaosta tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa valokuvissa (Kuva 59 Kuva 64). Kuva 59a ja b. Tuloilmakanavan pinnalla on runsaasti pölyä, mutta sisäpuolelta se on siisti. Kuva 60a ja b. Poistoilmakanava ja päätelaite on melko pölyinen.

52 Tutkimusselostus 52 (64) Kuva 61a ja b. Käytävän tuloilman päätelaitteissa ja tuloilmakanavissa oli paljon puista irtoavaa roskaa. Kuva 62a ja b. Tuloilman päätelaite on siisti. Poistoilman päätelaite on melko pölyinen.

53 Tutkimusselostus 53 (64) Kuva 63. Ilmanjako oleskelutilassa. Yläreunassa näkyvällä suutinkanavalla tuodaan ilma tilaan ja punaisen laatikon sisällä on kaksi poistoilmaventtiiliä. Kuva 64a ja b. Aiemmin käytössä olleet korvausilmareitit ja hormit on tukittu Olosuhteiden seurantamittaukset Paine-ero Sisäilman ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin kolmesta tilasta seurantamittauksena. Kellarin ja 1. kerroksen välistä paine-eroa mitattiin seurantamittauksena kellarikerroksen oven kohdalta. Seurantamittaukset suoritettiin aikavälillä Paine-eron seurantamittausten tulokset on esitetty seuraavissa kuvaajissa (Kuvaaja 1 Kuvaaja 4). Seurantamittalaitteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1.

54 Tutkimusselostus 54 (64) Kuvaaja 1. Ryhmähuoneen 20.0 paine-ero ulkoilmaan nähden mittausjakson aikana. Kuvaaja 2. TK3/PK3 palvelualueen ryhmähuoneen paine-ero ulkoilmaan nähden mittausjakson aikana. Kuvaaja 3. Kellarin leikkitilan paine-ero ulkoilmaan nähden mittausjakson aikana.

55 Tutkimusselostus 55 (64) Kuvaaja 4. Kellarin paine-ero porraskäytävään nähden mittausjakson aikana Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin seurantamittauksena kolmessa tilassa aikavälillä Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten tulokset on esitetty seuraavissa kuvaajissa (Kuvaaja 5 Kuvaaja 7). Kuvaajiin on merkitty sinisellä sisäilmastoluokan S2 hiilidioksidipitoisuuden raja ~950 ppm ja punaisella luokan S3 hiilidioksidipitoisuuden raja ~1200 ppm. (S2: hyvä sisäilmasto, hiilidioksidilisä <550 ppm. S3: tyydyttävä sisäilmasto, hiilidioksidilisä <800 ppm. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on ilmatieteen laitoksen mukaan ~400 ppm.) Seurantamittalaitteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. S3 S2 Kuvaaja 5. TK1 vaikutusalueen ryhmähuone 22.8:n sisäilman hiilidioksidipitoisuus mittausjakson aikana.

56 Tutkimusselostus 56 (64) S3 S2 Kuvaaja 6. TK2 vaikutusalueen laulusali 30.2:n sisäilman hiilidioksidipitoisuus mittausjakson aikana. S3 S2 Kuvaaja 7. TK3 vaikutusalueen ryhmähuoneen sisäilman hiilidioksidipitoisuus mittausjakson aikana.

57 Tutkimusselostus 57 (64) Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin seurantamittauksena neljässä tilassa aikavälillä Sisäilman lämpötilan ja kosteuden seurantamittausten tulokset on esitetty seuraavissa kuvaajissa (Kuvaaja 8 Kuvaaja 11). Seurantamittalaitteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kuvaaja 8. Ryhmähuone 22.8:n sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus mittausjakson aikana. Kuvaaja 9. Laulusali 30.2:n sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus mittausjakson aikana.

58 Tutkimusselostus 58 (64) Kuvaaja 10. TK3 vaikutusalueen ryhmähuoneen sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus mittausjakson aikana. Kuvaajaan on merkattu ajankohta, jolloin ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus korjattiin. Kuvaaja 11. Kellarin sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus mittausjakson aikana.

59 Tutkimusselostus 59 (64) 13.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtokoneet Ilmanvaihtokoneissa havaittiin joitain niiden toimintaan ja sisäilman laatuun vaikuttavia puutteita. Ilmamäärämittausten yhteydessä mitattu tuloilman lämpötila oli TK2 ja TK3 ilmanvaihtokoneiden osalta merkittävästi pyyntiä alempi. Asiasta ilmoitettiin tutkimusten päätteeksi huollosta vastaavalle taholle ja molempien koneiden osalta lämmitysvastukset todettiin rikkoutuneiksi. Saadun tiedon mukaan TK3 lämmitysvastus uusittiin olosuhdemittausten seurantajakson aikana. Suosittelemme ilmanvaihdon sisäänpuhalluslämpötilan pudottamista n. 18 asteeseen. Sisäänpuhalluslämpötilan suositellaan olevan n. 2-4 astetta sisäilman lämpötilaa viileämpää, millä varmistetaan, että tuloilma laskeutuu oleskeluvyöhykkeelle, eikä sisäilmaa lämpimämpänä keräänny katon rajaan. Ilmanvaihdon tarkoitus ei ole lämmittää sisäilmaa, vaan tuloilman lämmityksen tarkoituksena on estää liian kylmän tuloilman aiheuttama vedon tunne. TK3 alueen tuloilmakanavissa havaitut puuston irtoroskat viittaavat siihen, että konetta on käytetty aikanaan ilman suodattimia, tai suodattimissa on tapahtunut merkittävää ohivirtausta. Hienosuodattimien tulee olla aina paikallaan, kun konetta käytetään, koska ilmansuodatuksen lisäksi ne suojaavat ilmanvaihtokoneen komponentteja likaantumiselta. Suosittelemme seuraavan ja jatkossa vähintään joka toisen suodatinvaihdon yhteydessä puhdistamaan koneen sisäosat huolellisesti. Ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton huurtumissuoja on toteutettu siirrettävällä valokennoanturilla, mikä lähettää säteilyä lämmöntalteenottokuution ulkopuolella sijaitsevalle vastaanottimelle, ja kun esim. kuution jäätymisestä johtuen valo ei tavoita vastaanotinta, ohjaa koneen sisäinen automatiikka tulopuhallinta automaattisesti pienemmälle, mikäli se on täydellä teholla. Suosittelemme varmistamaan huoltojen yhteydessä, että valokennoanturit ovat tukevasti paikallaan. TK1 suunniteltua pienempää tuloilmamäärää lukuun ottamatta ilmanvaihtokoneet olivat teknisesti tyydyttävässä kunnossa ja niillä arvioidaan olevan käyttöikää jäljellä n. 10 vuotta. Ilmamäärät ja sisäilman hiilidioksidipitoisuus TK1 ilmanvaihtokoneen kokonaisilmamäärä tuloilman osalta jäi merkittävästi suunniteltua pienemmäksi. Muiden osalta mitatut kokonaisilmamäärät olivat lähellä suunnitelmien mukaista tasoa tai sen yli. Suosittelemme TK1 ilmanvaihtokoneen tulopuhaltimen ohjausjännitteiden tarkastusta ja ohjausvirtojen mittaamista. Suosittelemme kokonaisilmamäärien uusintamittauksia, joiden avulla voidaan varmistaa mahdollinen tutkimuspäivänä vallinneen kylmän ulkoilman (~ -20 C) vaikutus ilmanvaihtokoneen toimintaan. Tilakohtaiset ilmamäärät poikkesivat sekä suunnitelluista että vuoden 2014 mittauspöytäkirjan ilmamääristä tuloilman osalta pääosin merkittävästi. Poistoilman osalta ilmamäärät olivat lähellä suunniteltuja ilmamääriä. Ilmamäärämittausten tulosten perusteella tilojen suositellut henkilömäärät (mitoitus 6 l/s/hlö) ilmanvaihdon määrään nähden ovat: Ryhmähuone 22.8: 4 hlö Ryhmähuone 20.0: 6 hlö Lepohuone 20.0: 11 hlö Osasto 24.2: 24 hlö Henkilök.: 5 hlö Sisäilman hiilidioksidi on pääosin peräisin ulkoilmasta, jossa hiilidioksidin pitoisuus on noin 400 ppm. Sisätiloissa tärkein hiilidioksidin lähde on ihmisen hengitysilma. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on indikaattori, joka kuvaa sisäilman laatua ja ilman vaihtuvuuden riittävyyttä kuormitukseen nähden.

60 Tutkimusselostus 60 (64) Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STM 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista) mukaan hiilidioksidipitoisuuden osalta toimenpiderajaarvo ylittyy, mikäli sisäilman pitoisuus ylittää 1500 ppm (1150 ppm korkeampi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus). Sisäilmaluokitus 2018 mukaan sisäilman laatu on S2 luokkaa, kun sisäilman hiilidioksidipitoisuus on alle 550 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus 90 % käyttöajasta. Tämä tarkoittaa käytännössä hiilidioksidipitoisuutta, joka on alle 950 ppm. Parhaan sisäilmastoluokan S1 rajana on 350 ppm ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta suurempi hiilidioksidipitoisuus. Tämä tarkoittaa käytännössä hiilidioksidipitoisuutta, joka on alle 750 ppm. Tyydyttävän sisäilmaluokan S3 yläraja on 1200 ppm. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus nousee TK1 ja TK3 ilmanvaihtokoneiden vaikutusalueilla mitatuissa tiloissa päivittäin yli S2 sisäilmastoluokan rajan ja TK1 alueella joinain päivinä tyydyttävää sisäilmaa kuvaavan rajan yli. Korkea hiilidioksidipitoisuus saatetaan aistia tunkkaisuutena ja se kertoo käyttöön nähden riittämättömästä ilmanvaihdosta. Suositeltavat toimenpiteet tarkentuvat TK1 ilmanvaihtokoneeseen kohdistuvien lisäselvitysten sekä lämmitysvastusten uusimisen jälkeen tehtävien uusintamittausten jälkeen. Kanavistot, päätelaitteet ja ilmanjako Tuloilmakanavat olivat TK1 ja TK2 palvelualueilla siistissä kunnossa, eivätkä ne edellytä puhtauden puolesta toimenpiteitä. TK3 palvelualueen tuloilmakanavat suositellaan puhdistettavaksi puuston irtoroskista. Poistoilmakanavat ja päätelaitteet olivat melko pölyiset. Suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusta seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Aistinvaraisen tarkastuksen perusteella ilmanjako toimii tiloissa hyvin. Painesuhteet Rakennuksen painesuhteilla tarkoitetaan rakennuksen sisä- ja ulkoilman tai rakennuksen eri osien välisiä ilmanpaine-eroja. Ilma pyrkii virtaamaan painesuhteiden vuoksi korkeammasta paineesta alhaisempaan. Sisäilman ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden rakenteiden epätiiveyskohtien kautta voi kulkeutua sisäilmaan epäpuhtauksia heikentäen sisäilman laatua. Ylipainetilassa on taas sisäilman kosteuden mahdollista päästä rakenteisiin, missä se voi kylmän pinnan kohdatessaan tiivistyä vedeksi, aiheuttaen kosteusvaurion riskin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STM 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista) mukaan huonetilojen ollessa yli 15 Pa alipaineisia tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa. Kokemuksemme mukaan sisäilman laadun kannalta tulisi kuitenkin pyrkiä lähelle tasapaineista tilannetta tai sisäilman vain lievään alipaineisuuteen ulkoilmaan nähden. Mitatut tilat olivat keskimäärin n. 10 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden, mutta mittausjakson loppupuolella itäseinustan tiloissa tapahtuu tuulen vaikutuksesta aiheutuva lievä alipaineisuuden kasvu. Suosittelemme pyrkimään lähemmäs tasapaineista tilannetta viimeistään seuraavan ilmamäärien säädön yhteydessä, tai silloin kun rakennuksessa suoritetaan rakennuksen vaipan tiiveyteen selkeästi vaikuttavia rakenneteknisiä korjaustoimenpiteitä. Kellari pysyy seurantajakson aikana pääosin hieman ylipaineisena porraskäytävään nähden, missä tulisi pyrkiä päinvastaiseen tilanteeseen, että ilmavirtaus olisi porraskäytävästä kellariin päin. Nykyjärjestelmällä tilanteen parantamisen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta suosittelemme mahdollisuuksien mukaan lisäämään joko kellaritilojen poistoilmanvaihtoa tai 1. kerroksen tuloilmanvaihtoa.

61 Tutkimusselostus 61 (64) Sisäilman olosuhteet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STM 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista) mukaan huoneilman lämpötilan tulee olla oleskelutiloissa lämmityskaudella välillä C ja lämmityskauden ulkopuolella välillä C. Sisäilma koetaan miellyttäväksi yleensä noin C lämpötilassa. Saatujen tietojen perusteella käyttäjät ovat kokeneet sisäilman olosuhteet epätasaisiksi, mitä olosuhteiden seurantamittaukset osaltaan tukevat. Ilmanvaihtokoneiden sisäänpuhalluslämpötiloihin liittyvät ongelmat ovat osaltaan vaikuttaneet tilojen lämpöeroihin, mikä näkyy seurantamittausten tuloksista (Kuvaaja 10). Heti vastuksen uusimisen jälkeen sisälämpötila nousee n. 0,5 1 astetta. Ilmanvaihtokoneiden lämmitysvastusten uusimisten jälkeen suosittelemme tekemään lämpötilojen osalta uusintamittaukset, minkä perusteella tarvittavia jatkotoimenpiteitä voidaan arvioida. Lämmitysverkoston säätämisen mahdollisuudet ovat nykyisellään hyvin rajalliset, koska lämmityspattereissa ei ole esisäätömahdollisuudella varustettuja patteriventtiileitä eikä termostaatteja. Sisäilman suhteellinen kosteus on vuoden aikaan nähden pääosin normaalilla tasolla, eli korkean lämmitystarpeen myötä hyvin kuivaa. 14 Altistumisolosuhteiden arviointi Tämän luvun tarkoituksena on arvioida sisäilman altistumisolosuhteita Työterveyslaitoksen julkaisun Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen -mukaisesti. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sisäilman laadun ohje- ja viitearvoihin, rakenteiden mikrobivaurioitumiseen, ilmavuotoreitteihin, kuitulähteisiin, betonirakenteiden poikkeaviin kosteuspitoisuuksiin sekä mahdollisiin haitta-aine-esiintymiin. Arviointi kattaa rakennuksen 1. kerroksen käyttötilat, ei esim. kellaritilaa, joissa ei lähtökohtaisesti oleskella pitkiä aikoja. Näiden tilojen mahdollinen vaikutus käyttötilojen sisäilman laatuun on kuitenkin arvioinnissa huomioitu. Kohteessa on tehty sisäilmastokysely vuonna Kysely on kuitenkin toteutettu tavalla, johon ei löydy luotettavaa vertailuaineistoa, joten kyselyn tuloksia ei ole pystytty huomiomaan kokonaisarvioinnissa kuin suuntaa antavasti. Kyselyssä nousi esille etenkin koetut olosuhdehaitat. Altistumisolosuhteiden arviointi tehdään seuraavien osa-alueiden perusteella: A. Mikrobivaurioiden laajuus rakenteessa B. Ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot C. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilmaston laatuun D. Rakennuksesta peräisin olevat sisäilman epäpuhtaudet (mm. mineraalivillakuidut, materiaaliemissiot, muovimattojen hajoamistuotteet, kreosootin haju, asbesti): Altistumisen todennäköisyys ilmoitetaan neliportaisella asteikolla: Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde mahdollinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen

62 Tutkimusselostus 62 (64) Altistumisolosuhteiden arvioinnin ja muiden tehtyjen selvitysten ja tutkimusten perusteella terveysviranomainen tai työterveyshuolto voivat tehdä terveydellisen merkityksen arvioinnin. A. Mikrobit Rakenteista otettiin tämän tutkimuksen yhteydessä yhteensä kolme materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten, minkä lisäksi rakenteiden kuntoa arvioitiin aistinvaraisesti rakenneavauksista. Kaksi näytteistä otettiin välipohjarakenteen sisällä olevista muottilaudoista ja yksi yläpohjarakenteen sisällä olevista muottilaudoista. Yhdestäkään näytteestä ei havaittu mikrobikasvua, eikä suoramikroskopoinnissa mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, itiöitä tai rihmastoa. B. Ilmayhteys ja paine-erot Rakenteiden ilmatiiveys on vanhahkolle rakennukselle poikkeuksellisen hyvä. Sisäilman kannalta merkittävimmät ilmatiiveyspuutteet ovat yläpohjan ilmanvaihtokanavien ja tuuletusviemärien läpivienneissä. 1. kerroksen sisäilma on ulkoilmaan nähden jatkuvasti n. 10 Pa alipaineinen, mikä mahdollistaa ilmavuodot rakennuksen vaipan läpi sisäilmaan. Ilmavirtauksen suunta ja paine-ero olivat tutkimusten aikana siten, että ilma virtasi kellarikerroksesta 1. kerrokseen päin. C. Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtokanavat on puhdistettu viimeksi vuonna Kanavat olivat melko puhtaat, lukuun ottamatta ilmanvaihtokoneen TK3 tuloilmakanavistoa, jossa oli ulkoilman roskaa. Ilmanvaihdon ilmamäärät poikkesivat pääosin melko selkeästi suunnitelluista ilmamääristä ja tilojen hiilidioksidipitoisuus nousi säännöllisesti melko korkealle. Ilmanvaihdossa on erityisesti tuloilman lämpötilaan liittyviä ongelmia ja tilojen sisäilman olosuhteet vaihtelivat voimakkaasti eri tilojen välillä. Ilmanjako tiloissa on toimiva. D. Rakennuksesta peräisin olevat epäpuhtaudet Rakennuksen täyttökerroksellisissa rakenteissa on käytetty koksikuonaa, joka on itsessään epäpuhdas materiaali. Yläpohjan ja välipohjan valupaperi ja täyttökerroksen bitumikermi sisältävät PAH-yhdisteitä. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu rikkoontuneita asbestia sisältäviä materiaaleja, joista olisi haittaa rakennuksen käytölle tai materiaaleja, joista olisi poikkeavia emissioita sisäilmaan. Arvio altistumisolosuhteesta Tehtyjen tutkimusten perusteella merkittävin sisäilman laatua heikentäviä tekijä on ilmanvaihdon toimintahäiriöt, jotka ovat aiheuttaneet sisäilman olosuhdeongelmia sekä rajoittaneet ilmanvaihdon määrää suunniteltua pienemmäksi. Tämän lisäksi sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä ovat lähinnä kellarin teknisistä tiloista kulkeutuva öljyn haju sekä välipohjan ja yläpohjan täyttömateriaalien sisältämät hiukkasmaiset epäpuhtaudet, joilla on paikoin mahdollista kulkeutua epätiiviiden rakenneliittymien kautta sisäilmaan. Tehtyjen tutkimusten perusteella tavanomaisesta poikkeava olosuhde on rakennuksessa todennäköinen. Ilmanvaihdon toimintahäiriöiden korjausten ja öljyn hajun kulkeutumisen estämiseksi tehtävien läpivientien tiivistysten toteutusten jälkeen voidaan tavanomaisesta poikkeava olosuhde arvioida tasolle mahdollinen.

63 Tutkimusselostus 63 (64) 15 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Seuraavaksi on esitetty suositeltavat sisäilman laadun parantamiseen tai rakenteiden kosteustekniseen parantamiseen liittyvät toimenpiteet. Korjaustyöt tulee pääsääntöisesti suorittaa erillisen detaljitasoisen korjaussuunnitelman mukaan Kiireellisesti suoritettavat toimenpiteet Suosittelemme seuraavien sisäilman laatuun liittyvien korjaustoimenpiteiden suorittamista viipymättä: Kulkuaukon tekeminen portaiden alustilaan ja alustilan puhdistaminen jätteestä Lämmönjakohuoneen, vanhan öljysäiliötilan ja muiden tilojen välisten väliseinien ilmatiiveyden parantaminen. Vesikatteen paikallisen vuotokohdan paikkaaminen ja rakenneavauksen tekeminen vuotokohdan alapuolelle vaurioiden tarkastamiseksi Vesikatteen ja läpivientien kunnon tarkastaminen vesikatolta käsin keväällä lumien sulettua Yläpohjan ja 1. kerroksen välisten talotekniikan läpivientien ilmatiiviyden parantaminen Avonaisten käytöstä poistettujen savuhormien ummistaminen Välipohjan sisällä kulkevien viemäreiden kunnon varmistaminen viemärikuvauksilla. TK1 tulopuhaltimen ohjausvirtojen tarkastus TK3 koneen vaikutusalueen ilmanvaihtokanavien puhdistus Ilmamäärien säätö Lämpötilojen seurantamittaukset iv-koneiden lämmitysvastusten uusimisen jälkeen (tehtävä lämmityskaudella: ~marraskuu-maaliskuu) 15.2 Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä suoritettavat toimenpiteet Suosittelemme seuraavien toimenpiteiden suorittamista viimeistään rakennuksen seuraavan peruskorjauksen, tai muun kyseiseen rakenneosaan, järjestelmään tai tilaan kohdistuvan korjaustyön yhteydessä: Salaojajärjestelmän asentamista ja perusmuurin lämmön- ja vedeneristämistä suositellaan harkittavaksi rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä, muun piha-alueisiin kohdistuvan korjaustyön yhteydessä, tai mikäli kellaritiloja otetaan vakituisempaan käyttöön. Maanvastaisten rakenteiden rakenneliittymien ilmatiiveyden parantaminen viimeistään seuraavien kellaritilojen pintojen uusimisen tai kellarin käyttöönoton yhteydessä. Välipohjan läpivientien ja rakenneliittymien ilmatiiveyden parantaminen viimeistään seuraavien lattia- ja kattopintoihin kohdistuvien korjausten yhteydessä. Ulkoilmaan rajoittuvan välipohjan lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden parantaminen viimeistään rakenteeseen kohdistuvien korjausten yhteydessä. Kellarin kylpyhuoneen vedeneristäminen, mikäli märkätilat otetaan käyttöön. Kellarikerroksen ikkunoiden huoltokunnostus tai vaihto viimeistään 10 vuoden kuluessa.

64 Tutkimusselostus 64 (64) Yläpohjan lämmöneristeenä olevan koksikuonan lämmöneristävyys on heikko ja rakenne on energiataloudellisesti huono. Rakenteessa havaitut riskit, vanhoista vesivuodoista ja täyttökerroksen epäpuhtauksista, huomioiden suosittelemme uusimaan yläpohjan täyttökerroksen ja parantamaan yläpohjarakenteen lämmöneristävyyttä viimeistään 10 vuoden kuluessa. Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampereella, Hannes Timlin, TkK Toni Lammi, RI Rakennusterveysasiantuntija, C Liitteet: 1. Pohjakuvaliite 2. Analyysivastaus (TT 3333), haitta-ainenäytteet, Vahanen rakennusfysiikka Oy 3. Tulosraportti (raportti RM ), mikrobianalyysit, Mikrobioni Oy

65 LIITE 1, pohjapiirustukset, 1. krs. Lattiapinnoitteet/-päällysteet: Muut merkinnät: muovimatto paljas betoni maalattu betoni lautalattia keraaminen laatoitus RAK MA1 rakenneavauksen numero pintakosteusilmaisimen lukemaväli tilassa* merkkiainekokeen numero PR 2 V 1 PA 1 porareikämittauspiste viiltomittauspiste seurantamittauspiste ja mittalaitteen numero (PA paine-ero, CO-hiilidioksidi ja RH/T-suht. kosteus ja lämpötila) * Kuvassa esitetyt lukemavälit eivät päde seinien vierustoilla, joissa lukemat olivat useissa tiloissa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin keskialattialla. Myös seinien alaosissa tavattiin huomattavasti korkeampia pintakosteuslukemia kuin keskilattialla. RAK 2 RAK 3 PR RAK RAK 4 RAK 1 PR 1 MA1 RAK PA PR 2 PA RAK 7 T 6

66 LIITE 1, pohjapiirustukset, 1. krs. Lattiapinnoitteet/-päällysteet: Muut merkinnät: muovimatto paljas betoni maalattu betoni alustaan liimattu parketti keraaminen laatoitus RAK MA1 rakenneavauksen numero pintakosteusilmaisimen lukemaväli tilassa alue, jossa kohonneita pintakosteuslukemia merkkiainekokeen numero PR 2 V 1 PA 1 porareikämittauspiste viiltomittauspiste seurantamittauspiste ja mittalaitteen numero (PA paine-ero, CO-hiilidioksidi ja RH-suht. kosteus) perusmuurilevy maanvastaisen seinän ulkopinnassa V 2 PA 20 CO 10 T/RH RAK 10 PA PA RAK 9 N3 T/RH 5 CO 9 MA V 3 T/RH RAK 13 RAK RAK T/RH 3 3 V 1 RAK 8 MA3 CO N PA 17 HA

67 LIITE 1, pohjapiirustukset, ullakko Lattiapinnoitteet/-päällysteet: Muut merkinnät: muovimatto paljas betoni maalattu betoni mosaiikkibetoni keraaminen laatoitus RAK MA1 rakenneavauksen numero pintakosteusilmaisimen lukemaväli tilassa alue, jossa kohonneita pintakosteuslukemia merkkiainekokeen numero PR 2 V 1 PA 1 porareikämittauspiste viiltomittauspiste seurantamittauspiste ja mittalaitteen numero (PA paine-ero, CO-hiilidioksidi ja RH-suht. kosteus) perusmuurilevy maanvastaisen seinän ulkopinnassa RAK 14 HA2 ja HA3 N1

68

69

70

71 Tutkimusseloste TT 3333 Asbestianalyysi 1 (1) Akaan kaupunki Myllytie Toijala ASBESTIANALYYSI Analyysimenetelmä Analyysit tehdään materiaalista riippuen stereo- ja polarisaatiomikroskoopeilla (VM) ja / tai pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM), joka on kvalitatiivista alkuaineanalyysiä varten varustettu energiadispersiivisellä röntgenspektrometrillä (EDS). Tutkimustulokset pätevät vain tutkituille näytteille. Asbestilla tarkoitetaan Valtioneuvoston asetuksessa 798/2015 seuraavien silikaattimineraalien kuitumaisia muotoja: aktinoliitti, antofylliitti, grüneriitti (amosiitti), krysotiili, krokidoliitti, tremoliitti ja erioniitti. Kohde Näytteenottaja Hannes Timlin Tulokset Näyte Tila / rakenne Materiaali Asbestia Tyyppi Analyysi HA1 Alapohja Bitumisively, maanvastaisten rakenteiden vedeneriste Ei VM HA2 Yläpohja Valupaperi Kyllä 1) Antofylliitti VM HA3 Yläpohja Bitumikermi, täyttökerroksessa Kyllä 1) Antofylliitti VM HA4 Välipohja Valupaperi Ei VM 1) Näytteet HA2 ja HA3: Näytteiden pinnoilla havaittiin vähäisiä määriä yksittäisiä irrallisia asbestikuituja. Näytteet itsessään eivät ole asbestipitoisia. Espoossa Jaakko Säntti Erityisasiantuntija Maria Niskanen Asiantuntija Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.

72

73

74

75

76 raportti RM Hannes Timlin Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampellan Esplanadi Tampere TULOSRAPORTTI KOHDE: NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Hannes Timlin, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ja viljelty ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla sukutai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli pmy/g ja sädesienipitoisuus yli pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa tarkastellaan myös mikrobilajistoa ja ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintymistä erityisesti, kun näytteen homepitoisuus on pmy/g. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 91 pmy/g tai 910 pmy/g kevyille materiaaleille. Määritysraja on ilmoitettu jokaisen näytteen kohdalla tulostaulukossa. MITTAUSEPÄVARMUUS: Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Menetelmän luonteesta johtuen mittausepävarmuuteen vaikuttaa myös itse mittaustulos, joten menetelmäkohtaista mittausepävarmuusarviota ei voida antaa. Laboratorion teknisen suorituksen mittausepävarmuus on homeille 7 % (M2-alusta) ja 8 % (DG18-alusta) sekä THG:llä muille bakteereille 20 % ja sädesienille 26 %. Teknisen suorituksen mittausepävarmuus kattaa tilavuusmittausten, siirrostilavuuden, laimennoskertoimen ja pesäkelaskennan mittausepävarmuudet. Mittausepävarmuus on huomioitu tulosten tulkinnassa. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/3 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.