Harjoitetun kansainvälisen. Miksi olemme kehitysmaita paremmin suojassa ilmastonmuutokselta?

Transkriptio

1 Lääkintöneuvos Mikko Paunio Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveysryhmä Miksi olemme kehitysmaita paremmin suojassa ilmastonmuutokselta? Harjoitetun kansainvälisen ilmastopolitiikan peruslähtökohta on käsitys köyhien maiden suuremmasta haavoittuvuudesta ilmastonmuutoksen vaikutuksille verrattuna kehittyneisiin maihin. Seuraavassa esittämäni arvio perustuu kirjoittamaani Maailmanpankin raporttiin, jossa tarkasteltiin kehitysmaiden ympäristöterveydellisiä oloja. Kansainvälinen ilmastopaneeli on hiljan esittänyt viidennessä arviointiraportissaan pitkälti samansuuntaisen arvion sopeutumisen edellytyksistä (luvut 8. ja 11.). Sosiaali- ja 48 terveysministeriön lausunnoissa sopeutumisstrategian päivityksestä tähdennettiin kehityksen ja institutionaalisen terveydensuojelun aikaansaamaa ilmastohaavoittuvuuden vähenemistä teollisuusmaissa. Tämä näkökulma auttaa kehittämään riskien arviointimenetelmiä sekä vahvistamaan niitä, mikä on edellytyksenä, jotta voimme sopeutua ilmastonmuutokseen. Kehittyneiden maiden vähäinen ilmastohaavoittuvuus rakentuu pitkälti teollisuuden ja rakennetun energia-, vesi- ja jätehuollon infrastruktuurin sekä parantuneiden asumisstandardien varaan. Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk.

2 Tämän päivän terveyden toimialan rakenteet pitävät kehittyneissä maissa ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat terveysvaikutukset niin pieninä, että ne eivät käytännössä uhkaa maassamme merkittävästi kansanterveyttä aiempaan tapaan. Ympäristöterveyden perustana olevasta infrastruktuurista on kuitenkin pidettävä hyvää huolta ja sitä ohjaavan institutionaalisen työn merkityksen ymmärrystä suuren yleisön keskuudessa olisi lisättävä, jotta hyvä tilanne jatkuisi myös tulevaisuuteen. Keskeiset ohjauskeinot terveystoimialalla ajatellen ilmastonmuutokseen sopeutumista perustuvat terveydenhuolto- ja terveydensuojelulakiin. Näihin ei sinällään liity ilmastonäkökulmia, mutta kuten edellä todettiin, toimivan terveydensuojelun infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen on keskeisessä asemassa mietittäessä toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään. Terveydenhuoltojärjestelmällä on myös tärkeä sijansa, koska tautien seurantajärjestelmien ylläpito ja kehittäminen on tärkeä osa terveysturvallisuutta ilmastonmuutoksen kontekstissa. Erityisesti tämä tulee esiin eläinperäisten eli zoonoottisten tautien seurannassa. Ilmastonmuutoksen yhteydessä on keskusteltu paljon punkkien levittämien puutiaisaivokuumeen ja borrellioosin yleistymisen mahdollisuudesta ilmastonmuutoksen myötä. Molempien tautien levinneisyyteen vaikuttavat ilmastoakin paljon voimakkaammin erilaisten maankäyttöön, metsästykseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ja taloudelliseen käyttäytymiseen liittyvät seikat. Terveydensuojelun infrastruktuuri avain adaptaatiossa Vesihuollon järjestämisen myötä hygieeniset olot mullistuivat kodeissa, elintarviketeollisuudessa ja joukkoruokailussa. Vesihuolto mahdollisti hygienian myös sairaaloissa ja se on välttämätön edellytys nykyisen kaltaiselle terveydenhuollolle. Vesihuolto mahdollistaa myös taajamien julkisten tilojen kuten torien ja katujen puhtaanapidon ja toisaalta se on edellytys paloturvallisuuden ylläpidolle, jos ilmaston äärevyyden lisääntyessä myrskyt lisääntyisivät. Vesihuollon alkuperäisen järjestämisen toisena keskeisenä vaikuttimena 1800-luvulla terveydensuojelun lisäksi oli kaupunkien surkean paloturvallisuuden parantaminen. Erilaisten tartuntatautien ilmastollisista syistä aiheutuva kotoperäistymisen uhka ja niiden vaikutukset ovat suuremmat sellaisissa maissa, joissa on matalat hygienia- ja ravitsemustasot verrattuna korkean elintason ja hygienian maihin. Maailman terveysjärjestö pitää 200 l/kapita/vrk (Suomen kulutus n. 170 l/kapita/vrk) talousvedenkulutustasoa optimina. Pelkkä puhtaan juomaveden turvaaminen epähygienisissä olosuhteissa vähentää lasten ripulitautitaakkaa vain noin 25 %. Vesi- ja sähköhuollon toimivuus on välttämätön edellytys turvallisille elintarvikkeille. Scandinavian Stockphoto. Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk. 49

3 Toimivan sähköhuollon merkitys Ilman kaikissa oloissa häiriöttömästi toimivaa sähköhuoltoa ei ole toimivaa vesihuoltoa eikä myöskään toimivaa rokotusten, lääkkeiden ja elintarvikkeiden kylmäketjua. Kehitysmaissa on tavallista, että sähköverkko palvelee vain korkeamman tuloluokan ihmisryhmiä ja näillekin jatkuva sähkön säännöstely on arkipäivää. Tällaiset olosuhteet eivät luonnollisestikaan ylläpidä laajalti elintärkeää kylmäketjua. Toisaalta kylmäketjun puutteet, kotien alhainen hygieniataso ja biojätteistä huolehtimisen puutteet lisäävät hyönteisten (erityisesti kärpäset) levittämien tartuntatautien riskejä. Elintarvikeketjun puhtaus kehitysmaissa suuri ongelma Elintarvikkeiden turvallisuuden kaikkinainen takaaminen on keskeistä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Tällöin koko ruoan jakelun logistinen ketju ja sen turvaaminen (alkutuotannon hygienia, kylmäketju, pakkaukset, kuljetukset, tukkuporras, kauppa ja loppukulutus ja biojätteistä huolehtiminen kodeissa) on keskeisellä sijalla. Kehitysmaissa on lähes jokainen pellolta pöytään ketjun osa altis ilmastoperäisten riskien vaikutuksille: esimerkiksi toimivan kasviensuojelun puuttuminen lisää aiemmin Suomessakin sateisina kesinä esiintyvien kasvitautien myötä aiheutuvia riskejä. Suomessa vielä 1860-luvulla kuoli nykyväestöön suhteutettuna useita tuhansia ihmisiä torajyväalkaloidien aiheuttamiin myrkytyksiin ja kymmenet tuhannet saivat pysyviä neurologisia oireita. Torajyvät olivat toistuvia sateisten kesien vitsauksia Suomessa. Teollisen keskitetyn myllytoiminnan teknologiset uudistukset ovat yhdessä siementarkastuksen kanssa sittemmin mahdollistaneet täysin torajyvävapaat jauhot teollisessa leivonnassa Suomessa. Köyhimpien maiden maatalousviennin 50 keskeinen ongelma, joka syntyy kuuman ja kuivan ja kostean ja kuuman ilmanalan vaihtelun myötä, ovat viljojen homekasvuston tuottaman voimakkaasti syöpää aiheuttavat aflatoksiinin jäämät. Myös kehittymätön eläinlääkintä ja olematon rehuvalvonta lisäävät ilmastosta riippuvaisten zoonoottisten tautien kotoperäistymisen eli endemisöitymisen riskejä kehitysmaissa verrattuna kehittyneisiin maihin. Asumisolot myös tärkeällä sijalla Asumisterveyden turvaaminen ja asumisväljyyden elintason nousun myötä tapahtunut parantuminen on ollut aivan keskeisen syy Lena Huldenin mukaan siihen, miksi esimerkiksi ennen hyvin yleinen malaria hävisi Suomesta n. 100 vuotta sitten. Malaria oli hyvin yleinen Suomessa pikkujääkauden aikana. Malarialoisen kierto onnistui, koska savupirteissä oli vain yksi lämmitettävä huone, jossa koko talon väki nukkui. Malaria palasi vielä Suomeen toisen maailmansodan aikana, minkä hyönteistutkija Lena Hulden on osoittanut johtuneen siitä, että korsuolosuhteet muistuttivat 1800-luvun savupirtin oloja. Nykyiset asumisstandardit takaavat väestön lämpöturvallisuuden, mikä on tärkeää arktisissa olosuhteissa. Vaikka STM suhtautuu hajautetun puunpolton edistämiseen taajama-alueilla hyvin kriittisesti, turvallisuutemme kannalta on hyvä, että varaavia takkoja on runsaasti myös taajamien pientaloissa. Mikäli tapahtuisi laaja-alainen pitkäkestoinen sähkökatkos, lämpöturvallisuus tulisi nopeasti ongelmaksi, jos katkos tapahtuisi kylmällä säällä. Tällöin tietenkin varaavat takat ovat tarpeen. Ympäristöministeriö antaa asumisterveyteen liittyvät rakennusnormit ja sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii asumisterveyteen liittyvästä jälkivalvonnasta ohjeillaan ja kohdakkoin annettavalla asumisterveysasetuksellaan. Korkean elintason maissa on paljon helpompi hellejaksoilla turvata riittävä ilmastointi riskiryhmille verrattuna kehitysmaihin. Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk.

4 Institutionaalinen terveydensuojelu avainasemassa Kunnallinen terveysjärjestys ja asianmukaiset terveysolot turvataan ja ohjataan terveydensuojelulailla tai ympäristöministeriön erilaisilla ympäristönsuojeluun liittyvillä laeilla, kuten jätelailla ja ympäristönsuojelulailla, mutta myös maa- ja metsätalousministeriön antamilla erilaisilla normeilla. Erilaisilla määräyksillä kielletään nykyisin tuotantoeläinten ylläpito taajamissa, terveyttä uhkaava saastuttava toiminta tai terveyttä vaarantavat jätehuollon ratkaisut. Tämän järjestyksen ylläpito saattaisi tulla haasteellisemmaksi, jos esimerkiksi tuhoeläinpopulaatiot lisääntyisivät mahdollisen ilmaston lämpenemisen myötä. Kunnallista terveysjärjestystä ohjataan ympäristöministeriöstä myös kaavoituksella. Kehitysmaiden megakaupungeissa joudutaan kylmäketjun puutteiden vuoksi säilyttämään suuria määriä ruokaa nahan alla eli eläimet kasvatetaan ihmisten lähellä, tuodaan teurastettavaksi ihmispaljouden keskelle tai ne myydään esimerkiksi toreilla elävinä. Tämän on katsottu olevan keskeinen syy toistuvien pandemioiden (uudet influenssat tai esim. SARS) synnylle. Kehitysmaissa jätehuolto kehittymätön Kiinteistä yhdyskuntajätteistä kuin myös yhdyskuntalietteestä huolehtiminen on usein alkeellista kehitysmaissa. Tämä luo jatkuvaa painetta uusien tartuntatautien kotoperäistymiselle sekä ylläpitää ja edistää jo olemassa olevien tautien kiertoa tehokkaasti. Lontoon viemäreiden takaisin virtaamisen (engl. back flow) estämiseen liittyvät pumppaustekniset ratkaisut 1800-luvun loppupuolella hävittivät lopulta tappavan koleran kokonaan, kun taudinaiheuttajat saatiin pumpattua Englannin kanaaliin, missä jätevedet laimentuivat. Scandinavian Stockphoto. Kehitysmaiden puutteellinen infrastuktuuri ja heikot asumisolot lisäävät niiden ilmastohaavoittuvuutta. Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk. 51

5 Puutteellisen hulevesiviemäröinnin oloissa syntyy helposti seisovan veden esiintymiä kehitysmaissa. Nämä lisäävät myös esimerkiksi ns. urbaanin malarian kiertoa ja aiheuttavat ajoittain suuriakin epidemioita. Valumavedet levittävät usein tehokkaasti tauteja olosuhteissa, joissa suuri ihmistiheys yhdistyy viemäröinnin ja jätehuollon kehittymättömyyteen. Etelä-Aasiassa tiedetään, että kuivalla kaudella ripulitaudit lisääntyvät vähentyneen vedenkulutuksen ja alentuneen hygienian johdosta. Pintavalumien myötä uusi ripulitautisuushuippu saavutetaan monsuunikauden lopulla. Monsuunikausi lisää myös malarian ja dengue-kuumeen esiintyvyyttä puutteellisen hulevesiviemäröinnin johdosta. Vuosisatojen myötä kehittyneen terveydensuojelun valossa ei ollut suuri yllätys, että esimerkiksi Dresdenissä vuonna 2002 Saksaa vaivanneet hirmuiset rankkasateet ja suurtulvat eivät aiheuttaneet pelättyjä epidemioita. Puhtaiden elintarvikkeiden jakelu sekä likavesi- että hulevesiviemärit toimivat poikkeusoloissakin, ja toisaalta juomaveden käyttöä ja kulutusta ohjeistettiin (mm. kaivojen käyttökiellot/keittokehotukset) vastaamaan olosuhteita. Väestölle annettiin myös ohjeet olla mahdollisimman vähän kosketuksissa suurtulvien myötä koteihinkin tunkeutuneeseen liejuun. Edellä mainitut norminantosektorit ja politiikkatoimet on tehokkaasti toteutettu vain hyvinvoivassa osaa maapalloa. Systemaattisen moniministeriöllisen terveydensuojelullisen ohjauksen ja norminannon ansiosta sekä yleisen vaurastumiskehityksen myötä teollistuneet maat ovat kehitysmaita paljon paremmin kykeneviä sopeutumaan ilmaston muutoksen vaihteluiden mahdollisille terveysvaikutuksille. Vaikka ebolaviruksen leviäminen ei olekaan sidoksissa Scandinavian Stockphoto. Valumavedet levittävät usein tehokkaasti tauteja olosuhteissa, joissa suuri ihmistiheys yhdistyy viemäröinnin ja jätehuollon kehittymättömyyteen. 52 Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk.

6 Kehittyneiden maiden vähäinen ilmastohaavoittuvuus rakentuu pitkälti teollisuuden ja rakennetun energia-, vesi- ja jätehuollon infrastruktuurin sekä parantuneiden asumisstandardien varaan. ilmastoon, on se malliesimerkki verraten huonosti leviävän tartuntataudin kotoperäistymisestä alkeellisissa ympäristöterveydellisissä oloissa. Korkean hygienian maissa, joissa institutionaalinen ympäristöterveydenhuolto on järjestetty, taudin kotoperäistyminen on lähes mahdotonta. Vaatteillakin suuri merkitys Elintason nousun myötä henkilökohtainen suojautuminen on myös mullistunut. Vaatteiden sekä jalkineiden antama suoja on merkittävä seikka, joka erottaa kehitysmaat kehittyneistä maista. Kehitysmaissa pelkkä jalkineiden puuttuminen lapsilta edesauttaa mahdollisesti säistä riippuvaisten tautien leviämistä. Esimerkiksi jalkapohjien läpi tunkeutuvien koukkumatojen ja malarian yhteisvaikutus lisää suuresti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa vauvo- jen ja syntymättömien kuolleisuutta. Suomen kaltaisessa arktisessa maassa vaatetusmateriaalien kehittyminen yhä vettä hylkivimmiksi ja kevyemmiksi on lisännyt väestön lämpöturvallisuutta merkittävästi. Häiriötilanteet Terveyden toimialalta tuodaan esille uudessa päivitetyssä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiassa informaatio-ohjauksen keskeinen asiakirja Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas on tarkoitettu ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille. Oppaassa on käsitelty laajasti erityistilanteiden terveysriskejä mukaan lukien ilmastoon liittyvät riskit ja niihin varautumista. Siinä käsitellään mm. helteisiin varautumista ja runsaiden sateiden myötä pienillä vedenottamoilla raakaveden saastumisen aiheuttamia epidemioita. Ympäristö ja Terveys-lehti , 45. vsk. 53