MIKKELIN VESILAITOS YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016"

Annikki Mikkonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi liikelaitokseksi Vesilaitoksen veden myynti oli 2,7 milj.m3 / a ja jätevettä laskutettiin 2,7 milj.m3 / a Liikevaihto 11,4 milj.. Liittyneitä asiakkaita n Investoinnit 6,2 milj. ; verkostorakentaminen 2,7 milj., laitosinvestoinnit 3,5 milj.. Vesilaitoksella on seitsemän (7) pohjavedenottamoa / käsittelylaitosta; Pursiala, Hanhikangas, Hietalahti, Huosiuskangas, Koiralahti, Kirkonkylä ja Hartikkala Jätevedenpuhdistamot (5) sijaitsevat Kenkäverossa, Anttolassa, Haukivuorella, Ristiinassa ja Suomenniemellä Vesihuoltoverkostoja n.800 km. VEDENHANKINTA Kantakaupunki Haukivuori Ristiina Suomenniemi - Pursiala (n m 3 /d) - Hanhikangas (n m 3 /d) - Hietalahti (n. 500 m 3 /d) -Huosiuskangas(n. 200 m 3 /d) -Hartikkala -Koiralahti (n. 500 m 3 /d) (n. 50 m 3 /d) Hirvensalmelta ostettu vesi (n. 200 m 3 /d) 1

. Liittyneitä asiakkaita n. 47 000 Investoinnit 6,2 milj. ; verkostorakentaminen 2,7 milj., laitosinvestoinnit 3,5 milj.

2 ETELÄ SAVON VESI JA POHJAVESIALUEET SEKÄ VEDENOTTAMOT Pohjavesialuekartta Suomenniemi Taloudellinen kokonaisuus 2015 Toimintatuotot 11,6 M KAUPUNKI Omistajakorvaus 0,5 M VESILAITOS 2,1 M 3,4 M Henkilöstö (41) Muut kulut Poistot 2,8 M Tase 49,4 M Omistus = Omistajakorvaus Omaisuudenhallinta = Kunnossapito, saneeraus ja uusinvestoinnit Operointi = Toimintakulut 2

VESILAITOS 2,1 M 3,4 M Henkilöstö (41) Muut kulut Poistot 2,8 M Tase 49,4 M Omistus =

3 Vesikriisi on sotaakin tuhoisampi riski Vieraskolumni Maaseudun tulevaisuus Anneli Pauli: Meillä Suomessa on erinomaista osaamista jätevesien ja juomaveden puhdistamisesta. Maailman talousfoorumi WEF (World Economic Forum) on nimennyt kymmenen merkittävintä maailmanlaajuista riskiä. Ne ovat kaikki sellaisia, joiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä talouselämän, hallitusten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Todennäköisimpänä riskinä WEF pitää valtioiden välistä konfliktia. Sijoilla seitsemän ja kahdeksan ovat epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä vesikriisi. Listaus eri riskien vaikutuksista on erilainen. Suurin vaikutus maailmassa olisi vesikriisillä, valtioiden välinen konflikti on sijalla neljä ja ilmastonmuutos sijalla viisi. Energian hintashokin vaikutus on sijalla kuusi, mutta se ei esiinny kymmenen todennäköisimmän riskin listalla. Kaikki nämä asiat ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Vesikysymykset ovat monin eri tavoin kytköksissä maailmantalouteen ja sitä kautta sosiaaliseen kestävyyteen. Vesipulasta syntyy sotia, ja vesi on jo monien nykyisten konfliktien taustalla. Ilmastonmuutos puolestaan aiheuttaa muun muassa laajaa kuivuutta pahentaen vesikriisiä entisestään. Elämme hyvin monimutkaisessa maailmassa, jossa tarvitaan kokonaisnäkemystä ja pitkän aikavälin visiota, mutta ennen kaikkea välittömiä toimia. 3

Ne ovat kaikki sellaisia, joiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä talouselämän, hallitusten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden välillä.

4 Vesipula koettelee eniten kehittyviä maita. Tämä johtuu paljolti siitä, että kehittyneet maat kuten Suomi, ovat ulkoistaneet ison osan vedenkulutustaan kehittyviin maihin. Näissä maissa tuotetaan esimerkiksi puuvilla, jota käytämme ja monet elintarvikkeet, joita syömme. Meillä on siten myös moraalinen velvollisuus auttaa kehittyviä maita tehostamaan sellaisia tuotantoprosesseja ja viljelymenetelmiä, joissa tarvitaan paljon vettä. Uusille vesipiheille ratkaisuille on kysyntää myös hurjaa vauhtia kasvavissa urbaaneissa yhdyskunnissa, sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Tarvitaan sellaista kunkin maan olosuhteisiin sopivaa tekniikkaa, johon näillä mailla ja kansalaisilla on varaa. Arvoketjut ovat moninaiset ja usein länsimaisesta poikkeavat. On löydettävä myös uudenlaisia ansaintamalleja. Meillä Suomessa on erinomaista osaamista jätevesien ja juomaveden puhdistamisesta ja vesitalouskysymyksistä yleensäkin. Tälle osaamiselle on jo kysyntää ja tulee olemaan entistä enemmän maailmanlaajuisesti. Resurssitehokkaan vesitalouden sekä puhtaan veden ja vesihuollon markkinat ovat todella valtavat. Tässä on suomalaisille yrityksille markkinarakoa, jossa on vielä toistaiseksi tilaa. Myös lisää monipuolista tietopohjaa sekä kulttuurien ymmärrystä ja paikallista yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan kehittää tarkoituksenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja maailman vesikysymyksiin. Tässä on merkittävä mahdollisuus myös suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Resurssitehokkaat ratkaisut ovat eduksi kaikille osapuolille, sillä ne ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta hyviä. Olemmeko valmiita vastaamaan näihin tarpeisiin ja ottamaan kokoamme isomman siivun vesiosaamisen kakusta? Näkyykö osaamisemme kynttilä riittävän kauas, onko meillä kriittistä massaa? EcoSairila Uusi jätevedenpuhdistamo & EcoSairila Puhdistettu vesi Suomen puhtain purkuvesi Puhdistaa Saimaata Uusi suodatustekniikka poistaa tehokkaasti: Ravinteet Kiintoaineet Bakteerit Haitta aineet Lietteenkäsittely Yhdyskuntajätevesi Sako ja umpikaivolietteet, Puhdistamojen ylijäämälietteet Jätevedenpuhdistamo lämpö Koelaitos Vihreä linja Kierrätysvesi T&K, uudet innovaatiot LUT, MAMK, SYKE?, Yritykset Uudet käyttökohteet Kastelu Jäähdytys Pesu Teolliset prosessit? Yritys Y Lietteiden, jätteiden, kierrätysmateriaalien jalostus Biokaasu Kompostointi Ym. liete Yritys X Yritys Z Lietteen käsittely ja jalostus Kuivaus Välivarastointi Jatkokäyttö: Maanparannusaineina Kuljetus vastaanottolaitokseen EcoSairila konsepti: Kattava ympäristömonitorointi Energia ja materiaalitehokkuus Ravinteiden kierrätys T&K yhteistyö 4

Meillä on siten myös moraalinen velvollisuus auttaa kehittyviä maita tehostamaan sellaisia tuotantoprosesseja ja viljelymenetelmiä, joissa tarvitaan paljon vettä.

5 Kiitos! 5

Samankaltaiset tiedostot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä