Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö MINVA YM HAKA Mattila Mervi(YM) Viite Asia Ympäristöneuvosto Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kokouksessa käydään keskustelu puheenjohtajan tilanneselvityksen pohjalta päästökaupan ulkopuolisen alan asetusehdotuksista (taakanjako- ja LULUCF-sektori). Puheenjohtaja on tilanneselvityksen lisäksi esittänyt ministereiden keskusteluun kaksi kysymystä, taakanjakoasetuksessa koskien varmuusvarantoa ja LULUCF-asetuksessa metsien vertailutasoa. Suomen mielestä on tärkeää, että EU etenisi 2030 ilmastopakettia koskevissa neuvotteluissa mahdollisimman nopeasti ja saataisiin aikaan sopu, jonka avulla EU voi panna ripeästi toimeen Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa. Kokouksessa hyväksytään päätelmät komission toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmistä ja taloutta varten. Suomi pitää toimintasuunnitelman tasapainoisena kokonaisuutena ja hyväksyy puheenjohtajan päätelmäehdotuksen. Suomi pitää tärkeänä rahoituksen kehittämistä, joka on yksi luontodirektiivien täytäntöönpanon suurimmista haasteista. Lisäksi on tarkoitus keskustella Pariisin sopimuksen ajankohtaisesta tilanteesta ja erityisesti Yhdysvaltain siitä vetäytymisestä. Ulkoasiainneuvoston on tarkoitus samana päivänä hyväksyä asiasta neuvoston päätelmät. Suomi on hyvin pettynyt Yhdysvaltojen päätökseen. Yhdysvaltojen vetäytymisilmoitus ei romuta Pariisin sopimusta, mutta heikentää sen vaikuttavuutta. Se voi myös lisätä epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta. Suomi painottaa, että Pariisin sopimukseen sitoutuneiden maiden on nyt tiivistettävä yhteistyötään ja EU:n vahvistettava ilmastojohtajuuttaan. Suomi pitää hyvänä, että EU on vahvasti sitoutunut Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja kumppanuuksien vahvistamiseen.

2 Asialista: 2(21) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Alat, joilla ei sovelleta päästökauppajärjestelmää (ensimmäinen käsittely) s. 4 a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta = Tilanneselvitys Muut kuin lainsäädäntöasiat Pariisin ilmastosopimuksen ajankohtainen tilanne s. 12 = Näkemysten vaihto 5. Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmisiä ja taloutta varten = Hyväksyminen s.17 Muut asiat 6. a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset Jätepaketti (ensimmäinen käsittely) i) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta ii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta iii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jätteestä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta iv) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta

3 = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia 3(21) b) Äskettäiset kansainväliset kokoukset: i) Baselin (COP 13), Rotterdamin (COP 78) ja Tukholman (COP 8) yleissopimusten osapuolten kolmoiskonferenssi (Geneve, 24. huhtikuuta 5. toukokuuta 2017) ii) Espoon yleissopimuksen sopimuspuolten seitsemäs kokous ja pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan Espoon yleissopimuksen sopimuspuolikonferenssin kolmas kokous (Minsk, Valko-Venäjä, kesäkuuta 2017) = Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia c) Naisten asemaa vuoristoalueilla käsittelevä kansainvälinen konferenssi (Alpbach, Tyrol, 18. ja 19. huhtikuuta 2017) = Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia d) Ocean-konferenssin tulokset (New York, kesäkuuta 2017) = Ruotsin valtuuskunnan tiedotusasia e) Yli asukkaan kaupunkien sopeutumissuunnitelmien kehittämistä Puolassa koskeva hanke ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkialueilla = Puolan valtuuskunnan tiedotusasia f) Wienin julistus: Nanomateriaalien sääntelyviranomaisten 11. vuoropuhelun tuloksena hyväksytyt päätelmät ja suositukset (Wien, maaliskuuta 2017) = Luxemburgin, Itävallan ja Saksan valtuuskuntien tiedotusasia g) Montrealin pöytäkirjaa koskevan Kigalin muutoksen ratifiointi = Komission tiedotusasia h) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Viron valtuuskunnan tiedotusasia

4 Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO YM (21) YSO Talsi Tuija(YM), Granholm Heikki Asia Päästökaupan ulkopuolisen alan asetusehdotukset: taakanjako ja LULUCF-sektori (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous), tilanneselvitys Kokous Ympäristöneuvosto U/E/UTP-tunnus U 53/2016 vp, U 55/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ympäristöneuvostossa keskustellaan taakanjako- ja LULUCFasetusehdotuksista puheenjohtajan tilanneselvityksen pohjalta. Puheenjohtajan alkuperäisenä tavoitteena oli saavuttaa ehdotuksista neuvoston yleisnäkemys Jäsenvaltioiden näkemykset olivat vielä niin kaukana toisistaan, että puheenjohtaja päätti Coreperissa että ehdotukset eivät vielä ole kypsiä yleisnäkemykselle. Puheenjohtaja on esittänyt, että ympäristöneuvosto keskustelisi kahdesta keskeisestä kysymyksestä: 1) Taakanjakoasetus: Tulevan päästövähennyskauden aloitustaso ja siihen liittyvä puheenjohtajamaan kompromissiehdotus, joka koskee kauden lopussa tietyin edellytyksin käytettävää varmuusvarantoa. 2) LULUCF: Kuinka metsien laskenta (artikla 8) ja erityisesti metsien vertailutaso tulisi asettaa reilusti; kattoluvun ja vertailutason avulla turvattaisiin ympäristöintegriteetti ja samalla luotaisiin kansallista joustavuutta kestävän metsätalouden mukaisen kynnysarvon avulla. Puheenjohtajan neuvostolle osoittamien kysymysten ja yleistilanteen osalta Suomi korostaa seuraavaa: Suomen mielestä on tärkeää, että EU etenisi 2030 ilmastopakettia koskevissa neuvotteluissa mahdollisimman nopeasti ja saataisiin aikaan sopu, jonka avulla EU voi panna ripeästi toimeen Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun USA on ilmoittanut irtautuvansa Pariisin sopimuksesta ja vastaavasti paineet EU:ta kohtaan ovat kasvaneet. a) Taakanjakoasetus

5 5(21) Komission ehdotus on pyrkinyt löytämään tasapainoiset lähtökohdat jäsenvaltioiden väliselle taakanjaolle. Taakanjaon lähtötaso laskettaisiin vuosien päästöjen keskiarvona eli noudattaen samanlaista metodia kuin voimassa olevassa taakanjakopäätöksessä. Komission ehdotukseen sisältyy lisäksi elementtejä, joilla on jo pyritty ottamaan huomioon niiden jäsenvaltioiden huolia, jotka voivat nykyisellä kaudella kasvattaa päästöjään. Koska tätä ei ole pidetty riittävänä, puheenjohtaja on tehnyt lisäkompromissiehdotuksen, johon sisältyy uusi, rajattu (70 Mtoe) varmuusvaranto (safety reserve), jota voisivat käyttää edellä mainittujen valtioiden lisäksi ne, jotka täyttävät nykyisen kauden velvoitteensa huomattavalla ylijäämällä ja joiden BKT/asukas on alle EU:n keskiarvon. Suomi voi tarkastella tätä ehdotusta myönteisesti, jos se edesauttaa ratkaisun löytymistä tässä asiassa. Sen sijaan Suomi ei pidä hyvänä sitä, että samalla kiristettäisiin sellaisten jäsenvaltioiden päästövähennysvelvoitteita, joilla on tiukat päästövähennysvelvoitteet nykyisellä ja 2030 kaudella. Suomelle ehdotettu päästövähennysvelvoite on yksi tiukimmista (- 39 %). Suomi on ollut kuitenkin valmis tarkastelemaan sitä oletuksella, että komission ehdotuksen keskeiset elementit kuten ehdotettu lähtötaso ja joustomekanismien hyödyntämismahdollisuudet säilyvät olennaisilta osiltaan muuttumattomina. Suomi pitää hyvänä komission ehdotusta päästövähennyspolun aloituspisteestä ja sen laskennasta. Suomen kannalta tasapainoisen kokonaisuuden osia ovat päästövähennyspolun lähtötason lisäksi riittävät joustokeinojen hyödyntämismahdollisuudet. Erityisesti uusi one-off -mekanismi (päästöyksiköiden rajoitettu siirto päästökaupasta taakanjakosektorille) on tärkeä ja sen määrää tai käytettävyyttä ei tulisi ainakaan heikentää ehdotetusta. Kokonaisuuteen liittyy olennaisena osana myös LULUCF-sektoria koskeva asetusehdotus kaikkine yksityiskohtineen sekä taakanjakoehdotuksen ja LULUCF-asetuksen välinen suhde. Jousto LULUCF:n ja taakanjakosektorin välillä Suomi yhtyy komission esityksen lähtökohtaan, että LULUCF-sektorilta syntyvää nielujen nettoylijäämää voitaisiin käyttää rajoitetusti taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseen kaudella Suomi pitää perusteltuna ehdotuksessa esitettyä kokonaismäärää, joka on EU-tasolla yhteensä 280 Mt CO2 kaudelle eikä esitä tämän kokonaismäärän kasvattamista. Suomi voi myös hyväksyä komission ehdotuksen jakoperusteet joilla jouston määrä on jaettu eri jäsenmaille. Suomi katsoo, että hoidetusta metsämaasta syntyvää nielujen ylijäämää tulisi voida käyttää joustona taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseksi heti taakanjako- ja LULUCF-asetusten tullessa voimaan eikä tätä tulisi jättää myöhemmin mahdollisesti annettavan delegoidun säädöksen varaan. Suomi pitää myös kannatettavana, että puutuotteista (harvested wood products) syntyvää ylijäämää voitaisiin rajoitetusti käyttää hyväksi taakanjakosektorilla. b. LULUCF-asetus Suomi pitää tärkeänä, että LULUCF-sektoriin liittyviä moninaisia tavoitteita, laskentatapoja, asetuksen vaikutuksia sekä nielujen hyödyntämistä taakanjakosektorilla tarkastellaan kokonaisuutena ja että EU:n neuvotteluissa saavutetaan Suomea tyydyttävä tasapainoinen kokonaisratkaisu.

6 6(21) Suomi on edelleen huolissaan siitä, että komission esittämien laskentasääntöjen vuoksi Suomen maankäyttösektori voi Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan muodostua merkittäväksi laskennalliseksi päästöksi, vaikka maankäyttösektori kokonaisuudessaan olisi luonnontieteellinen nielu. Suomen käsityksen mukaan asetusehdotuksen metsiä koskeva laskentamalli ei tarjoa riittävän selkeitä mahdollisuuksia kannustaa kestävään metsätalouteen, puutuotteiden käyttöön ja uusiutuvan energian kestävään käyttöön eikä siirtymiseen kohti vähäpäästöistä, biotalouteen vahvasti nojaavaa yhteiskuntaa. Suomi katsoo, että LULUCF-sektorin laskentasääntöjä erityisesti metsien osalta tulee vielä tarkastella ja kehittää kokonaisvaltaisesti. Keskeinen kysymys on, kuinka hoidettu metsämaa lasketaan ja kuinka ns. vertailutaso asetetaan. Suomi toteaa, että Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella maat ovat voineet määrittää itse vertailutason, joka on voinut pohjautua joko pelkästään toteutuneeseen metsien kasvihuonekaasutaseeseen tai siihen on voitu sisällyttää uusimpien hyväksyttyjen kansallisten politiikoiden vaikutuksia. Suomi katsoo, että EU:n mahdollisesti soveltaman metsien vertailutasomenetelmän tulisi sallia myös kansallisissa strategioissa (kuten Kansallisessa metsästrategiassa 2025 (2015) ja Kansallisessa energiaja ilmastostrategiassa (2016)) linjattujen politiikkatoimien vaikutusten sisällyttämisen vertailutasoon. Suomi korostaa myös, että metsien vertailutason tulee olla kansallisesti määriteltävissä sovittujen laskentasääntöjen puitteissa. Suomi katsoo, että puheenjohtaja ehdotus ns. kansallisesti asetettavan kynnysarvon osalta on askel oikeaan suuntaan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi, mutta sellaisenaan sen vaikutus laskentaan ei vielä poista laskennan rakenteellista epätasapainoa eikä siten Suomen ja muiden metsäisten maiden ongelmia. Kioton toisella velvoitekaudella toimeenpantu metsien vertailutasomenetelmä leikkaa merkittävästi metsistä saatavia laskennallista nieluhyötyä. Suomi arvioi, että vastaavanlainen laskennallinen leikkaus toteutuisi komission ehdotuksen mukaan myös vuonna 2021 alkavalla velvoitekaudella. Suomi ei tue komission eikä puheenjohtajan kompromissiehdotusta ehdotusta siltä osin, että hoidetusta metsämaasta saatavia laskennallisia hyötyjä LULUCF-tavoitteen saavuttamiseksi rajoitettaisiin vertailutasomenetelmän lisäksi erillisellä perusvuoden kokonaispäästöihin sidotulla 3,5 prosentin suuruisella kattoluvulla. Suomi pitää tarpeellisena, että vertailutasot määritellään ja arvioidaan läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Suomi korostaa jäsenvaltioiden asiantuntijoiden roolia ja merkitystä arviointiprosessissa. Suomi toteaa, että jäsenvaltioiden asettamia, kaudelle ajoittuvia vertailutasoja, ei ole vielä käytettävissä ja pitää perusteltuna, että uudet vertailutasot asetettaisiin toimeenpanoasetuksen eikä delegoitujen säädösten muodossa. Suomi korostaa edelleen, että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tulisi edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monipuolisten ilmastohyötyjen lisäämistä, kuten nielujen ylläpitoa ja vahvistamista pitkällä aikajänteellä sekä uusiutumattomien raakaaineiden ja fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla raaka-aineilla. Suomi pitää tärkeänä, että metsistä syntyvät, erityisesti pitkäkestoiset tuotteet eli puutuotteet (harvested wood products) voidaan sisällyttää laskentaan omana luokkanaan. Tällöin laskenta olisi yhdenmukainen komission ehdottamalle tavalle laskea metsitetyiltä alueilta syntyvät puutuotteet. Pääasiallinen sisältö

7 a) Taakanjako-asetus 7(21) Asetusehdotuksen keskeisiksi avoimiksi neuvottelukysymyksiksi ovat muodostuneet joustomekanismit, ml. LULUCF- ja one-off -mekanismit, sekä erityisesti päästövähennyspolun lähtötaso. Lähtötason osalta puheenjohtajavaltio on sisällyttänyt kompromissiehdotukseensa uuden varmuusvaranto-mekanismin, jonka tarkoituksena on ollut saada mukaan niitä jäsenvaltioita, jotka haluaisivat lähtötason laskettavan vuoden 2020 tavoitteista eli lähinnä ne valtiot, jotka voivat kasvattaa päästöjään nykyisellä päästövähennyskaudella sekä ne, jotka saavuttavat nykyiset tavoitteensa suurella ylijäämällä ja joiden BKT/asukas on alle EU:n keskiarvon. Varannon maksimikoko olisi 70 Mtoe. Tämä ei kuitenkaan ole vielä saanut tilannetta ratkeamaan ja monet ovat ehdottaneet varannon maksimikoon kasvattamista 145 Mtoe:in. Komissio ei puolestaan halua kasvattaa varantoa yli 70 miljoonan eikä muutenkaan vaarantaa EU:n kokonaispäästöbudjettia niin, ettei EU:n Pariisin sopimuksen mukaista tavoitetta saavutettaisi. Lisäksi on ollut epäselvää, mistä varmuusvarannon päästöyksiköt kertyisivät. Komissio ei hyväksy ylijäämäyksiköiden siirtoa nykyiseltä velvoitekaudelta ( ) seuraavalle. Työryhmäkäsittelyn aikana on tehty ehdotus, jonka mukaan lähtötason laskenta valittaisiin sen mukaan, mikä kullekin jäsenvaltioille on tiukin eli päästöyksiköiden keskiarvo tai vuoden 2020 päästöt. Tästä syntyvät yksiköt on nähty yhtenä mahdollisena lähteenä lisäyksiköille käytettäväksi turvavarannossa. Suomi ja monet muut jäsenvaltiot, jotka voivat muuten hyväksyä varannon periaatteellisesti, haluavat lähtötason laskennan säilyvän muuten komission ehdotuksen mukaisena ( keskiarvo). Varmuusvaranto on ollut yritys lähestyä niitä jäsenvaltioita, jotka nykyisellä kaudella ( ) saavat kasvattaa päästöjään tai muuten saavuttavat velvoitteensa suurella ylijäämällä, ja jotka ovat siksi katsoneet, että päästövähennyspolun lähtötasoksi tulisi asettaa kunkin jäsenvaltion vuoden 2020 päästövähennysvelvoite. Komissio ei hyväksy tätä todeten, että tällä tavoin uuden kauden ( ) alussa syntyisi suuri määrä (noin 530 Mtoe) päästöyksiköiden ylijäämää eli kuumaa ilmaa, joka vaarantaisi EU:n yhteisen päästövähennysvelvoitteen ja samalla Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksen saavuttamisen. Lisäksi muutamat jäsenvaltiot ovat alustavasti katsoneet, että kauden päästövähennyspolun laskenta tulisi aloittaa vuodesta 2021 eikä jo vuodesta 2020 kuten komissio ehdottaa. Tätä laskentatapaa soveltamalla Suomen päästövähennysvelvoite saattaisi olla kumulatiivisesti eli koko kauden ajalle laskettuna n. 4,6 miljoonaan tonnia alhaisempi kuin komission ehdotuksen mukainen. Komissio kuitenkin vastustaa tätä ehdotusta, koska se vaikuttaisi merkittävästi EU:n yhteenlaskettuun, kumulatiiviseen päästötasoon vuodelle 2030 (lähes 250 miljoonaan tonnia) ja siten vaarantaisi Pariisin sopimuksen yhteisen velvoitteen saavuttamisen. Jos hyväksytyksi tulisi ehdotus kaikille tiukimmasta lähtötasosta, EU:n yhteenlaskettu päästövähennys olisi suurin - tiukennus olisi lähes 140 miljoonaan tonnia - ja se takaisi parhaiten EU:n Pariisin sopimuksen mukaisen velvoitteen (NDC) saavuttamisen. Alustavien laskelmien mukaan Suomen päästövähennyksen lähtötason muuttaminen komission ehdottamasta keskiarvosta vuoden 2020 päästövähennystavoitteeksi merkitsisi Suomelle hieman yli 1 miljoonan päästövähennysyksikön tiukennusta vuonna

8 8(21) Koko päästövähennyskaudelle yhteenlaskettu, kumulatiivinen tiukennus Suomelle voisi olla lähes 6 Mt CO2 ekv. Suomen vuosien keskiarvoisten päästöjen on ennakkolaskelmissa arvioitu olevan n. 29,7 Mt CO 2 -ekv., kun taas vuoden 2020 päästötavoite on 28,4 Mt CO 2 -ekv. b. LULUCF -asetus Puheenjohtajan tilanneselvityksen mukaan jäsenmaat ovat yleisesti kannattaneet LULUCF-sektorin sisällyttämistä EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehykseen. Monet jäsenmaat ovat huolissaan LULUCF-ehdotuksen tasapainoisuudesta. Erityisesti maat ovat nostaneet esille metsien ja kestävän metsätalouden käsittelyn, jotta saadaan kannustimia ilmastotoimille EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden sekä Parisiin ilmastosopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeinä periaatteina on nostettu myös ympäristöintegriteetti, läpinäkyvyys ja uskottavuus kansainvälisellä tasolla. Puheenjohtajamaa arvioi, että ehdotuksen sisällön selkeyttämisessä on edetty merkittävästi. Metsien vertailutaso sekä kattoluku Osa jäsenmaista kannattaa komission ehdotusta, jossa metsien vertailutason (forest reference level) asettaminen perustuu historialliseen kauteen, v Hoidetusta metsämaasta saatavaa hyötyä rajoitettaisiin kattoluvulla, joka olisi suuruudeltaan 3,5 prosenttia perusvuoden 1990 kokonaispäästöistä (ilman LULUCF -sektoria). Useat jäsenmaat ovat ehdottaneet vertailutasolle vaihtoehtoisia laskentatapoja, jotka paremmin huomioisivat jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat ja olosuhteet. Metsien vertailutason asettaminen pelkästään historialliseen kauteen suhteutettuna saattaa johtaa tilanteeseen, jossa metsien kestävä ja lisääntyvä käyttö johtaa laskennalliseen päästöön, vaikka todellisuudessa metsät edelleen ovat nettonieluja. Osa maista haluaa siksi, että metsänhoidon laskentatapa heijastaa myös metsien kestävän metsien politiikkojen kehittymistä. Puheenjohtajan ehdotuksessa vertailutaso rakentuisi vuosien metsien käytön käytäntöihin ja intensiteettiin. Sen ohella maat voisivat asettaa tietyillä edellytyksillä kansallisen kynnysarvon (threshold). Kynnysarvolla pyritään varmistamaan, että metsien käyttö on kestävän metsänhoidon käytäntöjen mukaista. Kynnysarvossa oletetaan, että hakkuut ovat korkeintaan 80 prosenttia kokonaiskasvusta. Jos nielun kehitys on vertailutason ja kynnysarvon välissä, niin maat laskevat vähenevästä laskennallisesta nielusta 0,5 diskonttaustekijällä lasketun rasitteen. Kattoluvun laskennan pohjaksi esitetään joko metsäpinta-alaa tai prosenttiperusteista laskentaa (3,5 % tai jokin muu osuus). Osa maista kannattaa kattoluvun poistamista. Biomassan täysmääräisen laskennan varmistamiseksi puheenjohtajamaa ehdottaa, että vertailutasoa asetettaessa aines- ja energiapuun käytön suhde vakioidaan. Eräät jäsenmaat ovat kannattaneet tätä ehdotusta, mutta suurella osalla jäsenmaista on kysymyksiä ehdotuksen käytännön toteuttamisesta sekä sen merkityksellisyydestä kokonaisuuden kannalta. Vertailutason ja kattoluvun osalta puheenjohtajan kompromissiehdotus ei ole saanut riittävää tukea jäsenmailta. Osa jäsenmaista kokee, että esitys ei takaa riittävää ympäristöintegriteettiä. Osa maista kokee, ettei ehdotus heijastele riittävästi todellisia kestävän metsätalouden aikaansaamia nieluja. Pöydällä on myös muita vaihtoehtoja vertailutason laskemiseksi.

9 Arviointi ja hallinnointi 9(21) Jäsenmaat ovat suhtautuneet varauksellisesti delegoitujen säädösten käyttämisestä tulevien metsien vertailutason asettamisessa. Puheenjohtaja ehdottaa toimeenpanosäädösten käyttämistä, jonka lisäksi komission roolia selkeytetään antamaan teknistä apua sekä varmistamaan, että jäsenmaiden tekemän laskenta on yhdenmukainen asetuksen kanssa. Muutosehdotukseen on suhtauduttu myönteisesti, mutta osa jäsenmaista edelleen haluaa selkeyttää komission roolia. Muut esillä olevat asiat Lukuisa joukko jäsenmaita on ehdottanut puutuotteiden sisällyttämistä erillisenä luokkana täysmääräisesti (brutto-netto -laskenta). Puheenjohtajamaa esittää, että metsitetyiltä alueilta tulevat puutuotteet lasketaan täysmääräisenä (brutto-netto - laskenta), mutta hoidetusta metsämaasta tulevat puutuotteet netto-netto laskennalla suhteessa vertailutasoon. Jäsenmaiden kannat poikkeavat toisistaan. Eräät jäsenmaat kannattavat kosteikkojen laskentaa pakollisena. Osa jäsenmaista on ehdottanut viljelysmaan, ruohikkoalueiden sekä kosteikkojen laskennan vertailukauteen joustavuutta tai kautta joka on joko pidempi ja/tai lähempänä velvoitekauden alkua. Kaksi jäsenmaata vastustaa LULUCF-sektorille määritettävää erillistä tavoitetta (ns. nodebit) ja kannattavat lähestymistapaa, jossa LULUCF -asetuksessa sovitaan pelkästään sektorin laskentasäännöistä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Taakanjakoehdotus SEUR 192 artikla 1 kohta, tavallinen lainsäätämisjärjestys LULUCF -asetusehdotus SEUT 192 artikla 1 kohta. Ehdotuksella edistetään SEUT 191 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa oikeutettua tavoitetta ilmastonmuutoksen torjunnasta, tavallinen lainsäätämisjärjestys. Komissiolle esitetään siirrettäväksi säädösvaltaa (delegoidut säädökset) päätöksen määritelmien, liitteiden I-III tarkistamista sekä luonnontuhojen tilinpidon menetelmien ja tietovaatimusten tarkistamiseksi. Säädökset koskevat päätösehdotuksen 3 artiklan 2 kohtaa lukuun ottamatta päätöksessä asetettuja tilinpitosääntöjä. Ehdotuksen 3 artiklan 2 kohdassa komissiolle siirretty valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritelmien muuttamiseksi on sidottu kansainvälisissä sopimuksissa tehtyjen määritelmien muuttamiseen. Käsittely Euroopan parlamentissa Taakanjakoasetusehdotus - ENVI-valiokunnan raportoija Gerben-Jan Grebrandy (ALDE, NL). - Äänestys ENVI-valiokunnassa , äänestys täysistunnossa LULUCF-asetusehdotus Jaettu mandaatti ympäristön, kansanterveyden sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI).

10 Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 10(21) - ENVI:n raportoija Norbert Lins (EPP, DE) ja AGRI:n lausunnon esittelijä Elisabeth Köstinger (EPP). - AGRIn äänestys ja ENVIn äänestys todennäköisesti heinäkuussa Täysistunnon äänestys alustavasti Suomen kannat ja neuvottelutilanne on esitelty valtioneuvoston U-kirjelmissä ja niiden jatkokirjelmissä (taakanjako U 55/2016/vp, UJ 10/2017 vp; LULUCF U 53/2016 vp UJ 11/2017 vp). Eri ministeriöiden virkamiehistä koostuvat epäviralliset valmisteluryhmät ovat käsitelleet asetusehdotuksia, säännöllisesti syksystä 2016 lähtien. Kokoonpanossa ovat olleet YM, MMM, TEM, VM, LVM ja VNK. (EU23) Ympäristöjaosto EU-asioiden ministerivaliokunta (ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta (ympäristöneuvoston asiat) Taakanjakoasetusehdotus: U 55/ 2016 vp, UJ 10/2017 vp TaVL 35/2016 vp, TaVL 32/2017 vp MmVL 16/2016 vp, MmVL 15/2017 vp LiVL 26/2016 vp YmVL 24/2016 vp, YmVL 18/2017 vp SuVL 7/2016 vp LULUCF-asetusehdotus U 53/2016 vp SuVL 7/2016 vp, MmVL 15/2016 vp, YmVL 23/2016 vp, TaVL 34/2016 vp). U vp TaVL 31/2017 MmVL 14/2017 YmVL 17/2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taakanjakoehdotus kuuluu maakunnan itsehallintolain (1144/1991) ja 22 kohdan perusteella maakunnan lainsäädäntövaltaan LULUCF-ehdotus kuuluu Ahvenanmaan maakunnan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 10, 15 ja 22 kohdan perusteella maakunnan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin asetusehdotuksista laadituissa U- kirjelmissä.

11 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 11(21) - Asiakirjat 9861/17 Puheenjohtajan kutsukirje, jossa on todettu kysymykset keskustelua varten. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM, , heikki.granholm@mmm.fi Tuija Talsi, neuvotteleva virkamies, YM, , tuija.talsi@ym.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1351, EU/2016/1350 Liitteet Viite

12 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Honkatukia Outi(YM) (21) Asia Yhdysvaltojen päätös irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta; keskustelu ympäristöneuvostossa Kokous Ympäristöneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöneuvosto keskustelee Yhdysvaltojen ilmoituksesta vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta ja sen vaikutuksesta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Ulkoasiainneuvoston on tarkoitus antaa päätelmät, joissa vahvistetaan EU:n sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen ja pahoitellaan Yhdysvaltojen päätöstä vetäytyä sopimuksesta. Samanlainen viesti on tarkoitus antaa kesäkuun Eurooppaneuvoston päätelmissä. Lokakuun ympäristöneuvostossa on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joista muodostuu EU:n neuvottelumandaatti seuraaviin YK:n ilmastoneuvotteluihin, jotka pidetään marraskuussa Fidžin johdolla Bonnissa. Suomen kanta Suomi on hyvin pettynyt Yhdysvaltojen päätökseen vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta. Yhdysvaltojen vetäytymisilmoitus ei romuta Pariisin sopimusta, mutta heikentää sen vaikuttavuutta. Se voi myös lisätä epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta. Suomi korostaa, että ilmastonmuutosta ei torjuta ainoastaan poliittisilla päätöksillä vaan on tärkeää myös edetä käytännön ilmastotoimissa. Suomi pitää hyvänä, että Yhdysvalloissa monet osavaltiot, kaupungit ja yritykset ovat jo vahvistaneet sitoutumisensa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja korostavat ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden ja terveyshaittojen merkitystä. Suomi painottaa, että Pariisin sopimukseen sitoutuneiden maiden on nyt tiivistettävä yhteistyötään ja EU:n on tärkeää vahvistaa ilmastojohtajuuttaan. Suomi pitää hyvänä, että EU on vahvasti sitoutunut Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja erilaisten kumppanuuksien vahvistamiseen. Suomi pitää tärkeänä, että EU tiivistää ilmastoyhteistyötään erityisesti Kiinan kanssa. Käytännön ilmastotoimien ja Pariisin sopimuksen toimeenpanossa tulee nyt edetä määrätietoisesti. Lisäksi on tärkeää saada Pariisin sopimuksen sääntökirja valmiiksi vuonna Suomi pitää valitettavana Yhdysvaltojen päätöstä vähentää kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitusta. Suomi toteaa, että EU voi tarkastella mahdollisuuksia kasvattaa ilmastorahoitusta, kun otetaan huomioon myös yksityinen sektori ja rahoituskanavat laajemmin, mutta se ei voi täyttää USA:n jättämää rahoitusvajetta.

13 13(21) Suomi pitää tärkeänä erityisesti hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n rahoituksen turvaamista. Suomi korostaa päästöjen vähentämisen olevan sekä välttämättömyys että liiketoimintamahdollisuus. Globaalit päästövähennystoimet ja hiilen hinnoittelu lisäävät kysyntää mm. uusiutuvan energian ratkaisuille. Tämä mahdollistaa myös sen, että ilmastopolitiikaltaan kunnianhimoisten maiden vientiyritysten kilpailukyky kohenee. Pääasiallinen sisältö Presidentti Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän Pariisin sopimuksesta. Ero voi tulla voimaan aikaisintaan Toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa siitä, mitä presidentti Trump tarkoitti ilmoituksellaan ja aikeellaan "neuvotella Pariisin sopimus uusiksi". Pariisin sopimuksen eroamisen sijaan se saattaa tarkoittaa Yhdysvaltojen antaman päästövähennystavoitteen höllentämistä, mikä on käytännössä mahdollista, vaikkakin Pariisin sopimuksen hengen ja kirjaimen vastaista. Pariisin ilmastosopimus on ensimmäinen kansainvälinen, oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jonka piirissä on valtaosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Sopimuksen tavoitteena on pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2 C esiteolliseen aikaan verrattuna; pyrkien kohti 1,5 C sekä mm. suunnata rahavirrat kohti vähähiilistä kehitystä. Sopimus sisältää velvoitteita kaikille osapuolille ja se tuli voimaan alle vuodessa. Sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Globaali sitoutuminen sopimukseen on vahvaa; sopimuksen on nyt ratifioinut 148 osapuolta. Kokonaan sopimuksen ulkopuolella ovat vain Nicaragua ja Syyria. Toisin kuin YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirja Pariisin sopimus perustuu maiden itse määrittelemiin hillintälupauksiin. Pariisin sopimuksessa myös kaikki maat, eivät ainoastaan kehittyneet maat, antavat päästöjen vähentämistä ja/tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia lupauksia. Toistaiseksi Pariisin sopimukselle annetut hillintälupaukset (Nationally Determined Contributions, NDC) eivät kuitenkaan riitä kääntämään kehitystä kahden asteen polulle vaan nykyiset lupaukset johtavat noin kolmen asteen lämpenemiseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Lisäksi osa kehittyvien maiden lupauksista on ehdollisia kansainväliselle (rahoitus)tuelle. Pariisin sopimus on kansainvälisesti voimassa, joten USA:n irtisanoutuminen sopimuksesta ei lakkauta sopimuksen kansainvälistä voimassaoloa tai voimassaoloa muiden sopimuspuolten osalta, eikä kaada itse sopimusta. Sopimuksen määräysten mukaisesti osapuoli voi antaa irtautumisilmoituksen aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua siitä, kun sopimus on tullut sen osalta voimaan, eli marraskuun alussa Tämän jälkeen menee vielä vuosi ennen kuin osapuolen irtautumisprosessi on selvä. USA:n irtautumisilmoitus voi kuitenkin lisätä epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta sekä hidastaa vähähiili-investointeja ja päästövähennysten toteutumista etenkin Yhdysvalloissa. Muille Pariisin sopimukseen nihkeästi suhtautuville maille se voi tarjota tilaisuuden livetä sopimuksen velvoitteita. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että EU etenisi 2030 ilmastopakettia koskevissa neuvotteluissa mahdollisimman nopeasti ja saataisiin aikaan sopu, jonka avulla EU voi panna ripeästi toimeen Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun USA:n irtautumisilmoituksen myötä paineet EU:ta kohtaan ovat kasvaneet. Presidentti Trump sanoi aikovansa uudelleenneuvotella sopimuksen, mikä ei ole mahdollista. Yksi osapuoli ei voi päättää voimassa olevan kansainvälisen sopimuksen

14 14(21) neuvottelemisesta uudelleen. Koska Yhdysvallat ei ole Kioton pöytäkirjan osapuoli, sitä koskevat eron jälkeen vain UNFCCC:n yleiset velvoitteet. Puitesopimus asettaa teollisuusmaille tiettyjä erityisvelvoitteita, jotka eivät kuitenkaan sisällä ehdottomia velvoitteita päästövähennysten määrälle tai aikataululle. Kunkin sopimuspuolen tulee laatia ja toteuttaa kansallisia ohjelmia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Lisäksi sopimus määrittää teollisuusmaille yleisen velvoitteen auttaa kehittyviä maita sopimuksen täytäntöönpanossa rahoituksen, teknologian siirron sekä tietojenvaihdon avulla. Presidentti Trump on sanoutunut irti myös USA:n ilmastorahoitusvelvotteista. Yhdysvallat on yksi suurimmista ilmastorahoituksen antajista, joten se jättää jälkeensä suuren rahoitusaukon. Esitettyjen arvioiden mukaan Yhdysvallat on leikkaamassa YKjärjestöjen rahoitustaan %. Ilmastosopimuksen osalta tämä tarkoittaisi noin 1,5 3 miljoonan dollarin leikkausta. Merkittävämpi vaikutus kohdistuu kuitenkin Yhdysvaltojen rooliin kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoittajana. Esimerkiksi uudessa Vihreässä ilmastorahastossa (Green Climate Fund) USA:n osuus n. USD 10 mrd:n kokonaislupauksesta on noin kolmasosa EU-maiden osuuden ollessa vajaa puolet. Kolmen miljardin lupauksestaan USA on maksanut miljardin, eikä siis todennäköisesti tule maksamaan puuttuvaa kahta miljardia. USA on ollut vahva ilmastotoimija mm. USAID:n kautta, jolloin rahoittajamaiden yhteinen sopimusvelvoite saavuttaa vuoteen 2020 mennessä USD 100 miljardin vuosittainen ilmastorahoitustavoite tulee vaikeammaksi saavuttaa. EU on viestittänyt olevansa sitoutunut antamiinsa lupauksiin myös jatkossa. EU on myös valmis tarkastelemaan mahdollisuuksiaan nostaa kokonaisilmastorahoitustaan, kun otetaan huomioon myös yksityinen sektori ja rahoituskanavat laajemmin, mutta se ei voi kattaa USA:n jättämää rahoitusvajetta. EU pyrkii myös saamaan rajoittajiksi uusia maita ja esim. aluetason toimijoita. EU voi lisäksi auttaa turvaamaan hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n rahoituksen; IPCC:n vuosibudjetti on noin USD 6 miljoonaa. Presidentti Trumpin ilmoitusten vaikutukset voivat hidastaa maailmanlaajuista energiamurrosta ja päästöjen vähentämistä. Kansainvälisen ilmastorahoituksen pieneneminen hidastaisi energiamurrosta kehittyvissä maissa. Ilmastoneuvotteluissa Yhdysvallat voi jatkossa vaikeuttaa päätöksentekoa ja hajottaa kansainvälistä yhtenäisyyttä. Sopimukseen kielteisesti suhtautuville osapuolille tämä voi tarjota tilaisuuden livetä velvoitteista. Presidentti Trumpin painottama "puhdas" hiili voi heikentää myös EU:n yhtenäistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. "Puhdas" hiili voi nousta myös nousta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa vahvemmin esille. Yleisesti epävarmuustekijät kasvavat, mikä voi hidastaa investointeja. Ratkaisevia tekijöitä ovat teknologinen kehitys, uusiutuvan energian kilpailukyky, investoijien ja kuluttajien päätökset sekä markkinat. Kansallisia vaikutuksia Yhdysvalloissa on vielä vaikea arvioida. Pariisin sopimuksen toimeenpanon lopettaminen, kansallisen sääntelyn purkaminen sekä energiatutkimuksen ja kehitysrahoituksen leikkaukset voivat hidastaa päästöjen vähentämistä, mutta eivät välttämättä vaikuta dramaattisesti, mikäli osavaltiot ja kaupungit jatkavat ilmastotoimiaan ilmoitustensa mukaisesti. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely -

15 Käsittely Euroopan parlamentissa 15(21) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Ilmastoneuvotteluryhmä (YM, UM, TEM, VM, MMM, LVM, VNEUS) kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta (19.6. ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta (19.6. ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Pariisin sopimuksella suoraan ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia, vaan sen taloudelliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä ja pääosin EU:n ilmastopolitiikan seurauksena. Ne liittyvät päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen eli köyhempien maiden ilmastotoimien tukemiseen. Laajempi globaali osallistuminen ilmastotoimiin tasoittaa kansainvälistä kilpailuasetelmaa ilmastopolitiikasta aiheutuvien kustannusten osalta. Sopimuksen toimeenpanon myötä pitkällä aikavälillä myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siitä seuraavat taloudelliset kustannukset pienenevät. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen alentaa myös terveydelle haitallisia päästöjä. EU:n komission vaikutusarvion mukaan haitallisten päästöjen vähenemiseen liittyvät terveyshyödyt voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Hyödyn määrä riippuu mm. tavoitteiden tasosta ja se jakaantuu epätasaisesti alueellisesti. Pariisin sopimus ei velvoita osapuolia tiettyihin numeerisiin päästövähennystavoitteisiin, vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, ylläpitämään ja päivittämään omia kansallisia päästövähennystavoitteitaan. Ensimmäinen päivitetty tavoite tulee ilmoittaa YK:n ilmastosopimussihteeristölle vuoteen 2020 mennessä. EU päättää oman päästövähennystavoitteensa toimeenpanosta normaalissa päätöksentekoprosessissa Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 päättämien EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden pohjalta. Arviot taloudellisista vaikutuksista Suomelle tehdään osana EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisten toimenpiteiden ja kansallisesti valittavien toimien yhteydessä, ja eduskuntaa informoidaan niistä myöhemmin. Pariisin sopimus velvoittaa teollisuusmaita jatkamaan kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemista ja antamaan siitä tietoja. Itse sopimuksessa ei kuitenkaan sanota mitään ilmastorahoituksen tasosta. Pariisin sopimusta täydentävän osapuolikokouksen päätöksen (1/CP.21) mukaan teollisuusmaiden yhteinen USD 100 miljardin vuosittainen mobilisointitavoite ulotetaan vuoteen 2025, mihin mennessä sovitaan suuremmasta ilmastorahoitustavoitteesta.

16 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 16(21) - Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, , Outi.Honkatukia@ym.fi Liitteet Viite

17 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM LYMO Korpelainen Heikki(YM) (21) Asia Komission toimintasuunnitelma luontoa, ihmistä ja taloutta varten; neuvoston päätelmät Kokous Ympäristöneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ympäristöneuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät komission toimintasuunnitelmasta. Päätelmiä käsitellään vielä Coreperissa Suomi pitää komission toimintasuunnitelmaa kokonaisuutena tasapainoisena kokonaisuutena, jolla edistetään sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen tavoitteitta, että niiden aiempaa parempaa yhteensovittamista yhteiskunnan sosio-ekonomisiin tavoitteisiin, ja lisätään vuorovaikutusta ja yhteistyötä viranomaisten, toimijoiden ja kansalaisten kesken. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan päätelmäehdotuksen. Suomi on tukenut Natura verkoston eri EU-rahoitusvälineiden kehittämiseen liittyviä painotuksia riittävän ja kohdennetun rahoituksen turvaamiseksi luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden toteuttamiseen silloin, kun näiden eri EU-rahoitusvälineiden taustalla olevan politiikkasektorin toimilla on selkeitä rajapintoja Natura verkostolle asetettujen monimuotoisuustavoitteiden kanssa. Natura verkostolle asetettujen monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden edistämistä voidaan tarkastella eri EUrahoitusvälineiden politiikkatoimien kehittämisen yhteydessä. Suomi voi tukea myös luonnon monimuotoisuuteen suoraan kohdennettavan rahaston mahdollisuuksien selvittämistä. Toimintaohjelmaan liittyvistä käytännön toimenpiteistä konkreettinen uusi menettely ovat jäsenmaan ja komission kahdenväliset kokoukset, johon sisältyy myös intressitahoille avoin osuus. Nämä tapaamiset kytkeytyisivät EU:n ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arvioinnin (EIR) yhteydessä järjestettäviin maakohtaisiin keskusteluihin. Suomi pitää ajatusta hyvänä ja valmistautuu järjestämään tällaisen tapaamisen 2018 aikana. Pääasiallinen sisältö

18 Komissio käynnisti vuonna 2014 osana sääntelyn parantamista koskevaa sitoumustaan luonnonsuojeludirektiivien kokonaisvaltaisen arvioinnin eli niiden toimivuustarkistuksen ( Fitness Check). Joulukuussa 2016 valmistuneessa toimivuustarkistuksessa todettiin, että silloin kun luonnonsuojeludirektiivejä tarkastellaan osana biologista monimuotoisuutta koskevaa laajempaa EU:n politiikkaa, ne vastaavat tarkoitustaan, eikä lainsäädäntöä avata. Samalla kuitenkin katsottiin, että niiden tavoitteiden saavuttaminen ja kaikkien niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät täytäntöönpanon merkittävää parantamista. Luonnonsuojeludirektiivien vaikuttavuutta ja tehokkuutta on tarpeen parantaa. Tätä tarkoitusta varten komissio laati kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on parantaa direktiivien täytäntöönpanoa, varmistaa, että ne ovat nykyistä paremmin linjassa sosioekonomisten tavoitteiden kanssa, sekä parantaa kansallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Toimintasuunnitelman tavoitteena on auttaa ripeämmin edistymään kohti EU:n vuodeksi 2020 asettamaa tavoitetta monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen vähenemisen pysäyttämisestä. Tällä tavoitteella on merkitystä myös ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokyvyn ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Toimintasuunnitelmasta hyötyvät sekä Euroopan väestö että sen talous. Toimintasuunnitelma sisältää neljä painopistealaa ja 15 konkreettista toimea. Useimmat toimista käynnistetään vuonna 2017, jotta komissio voi raportoida niiden toteuttamisesta ennen toimikautensa päättymistä vuonna Painopisteala A: Ohjeistuksen parantaminen ja tietämyksen lisääminen sekä laajaalaisten sosioekonomisten tavoitteiden nykyistä parempi huomioon ottaminen Toimintasuunnitelmalla edistetään älykkäämpiä osallistavia lähestymistapoja, joilla kannustetaan maanomistajia ja maankäyttäjiä osallistumaan täysimääräisesti direktiivien täytäntöönpanoon. Komissio parantaa ohjeistustaan ja pyrkii lisäämään lainsäädännön tuntemusta auttaakseen viranomaisia soveltamaan sitä nykyistä paremmin. Komissio tukee toimia, joilla pyritään varmistamaan, että terveiden ekosysteemien hyvinvointia ja taloudellista kehitystä tukevan vaikutuksen tärkeä merkitys ymmärretään nykyistä paremmin. Painopisteala B: Poliittisen sitoutumisen varmistaminen ja direktiivien noudattamisen parantaminen Vastuu luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanosta on viime kädessä jäsenvaltioilla. Komissio aikoo kuitenkin tehdä jäsenvaltioiden kanssa entistä läheisempää yhteistyötä helpottaakseen ja edistääkseen luonnon suojelua ja kestävää hyödyntämistä. Tähän painopistealaan sisältyy jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa käytävä kahdenvälinen vuoropuhelu. Painopisteala C: Natura verkostoon tehtävien investointien lisääminen ja EU:n rahoitusvälineiden tarjoamien synergiaetujen parempi hyödyntäminen Toimintasuunnitelmalla on myös tarkoitus parantaa saatavilla olevan EU-rahoituksen käyttöä ja lisätä luonnon houkuttelevuutta yksityisten investointien kohteena. Toimivuustarkistuksessa havaittiin, että lajien ja luontotyyppien huolestuttava 18(21)

19 19(21) väheneminen on yhteydessä maatalouteen, ja siinä todettiin, että Natura verkosto ja laajemmin luonnon monimuotoisuus on tarpeen yhdistää nykyistä paremmin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan, miten nykyisen lainsäädännön puitteissa voitaisiin lisätä synergiaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja muiden tärkeiden politiikan alojen, kuten koheesiopolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan sekä tutkimus- ja innovointipolitiikan, kanssa. Lisäksi siinä esitetään, miten yksityisiä investointeja voitaisiin houkutella ja miten Natura alueiden keskinäistä kytkeytyneisyyttä voitaisiin tukea nykyistä paremmin hyödyntämällä vihreitä infrastruktuureja ja luontoon perustuvia ratkaisuja. Painopisteala D: Viestinnän ja tiedotuksen parantaminen sekä kansalaisten, sidosryhmien ja yhteisöjen osallistumisen tukeminen Toimintasuunnitelmalla pyritään lisäämään kansalaisten, sidosryhmien, paikallisviranomaisten ja paikallisyhteisöjen osallistumista verkoston toimintaan. Lisäksi komissio auttaa nuoria osallistumaan suoraan luonnonsuojeluun Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan kautta ja saamaan näin arvokasta ammatillista kokemusta tulevaisuutta varten. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston päätelmät hyväksytään yksimielisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - (EU23) Ympäristöjaosto EU-ministerivaliokunta (ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta (ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 10073/17 Coreper-asiakirja Lopullista neuvostoasiakirjaa ei vielä ole käytettävissä. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

20 20(21) Heikki Korpelainen, YM, Kristiina Niikkonen, YM, EUTORI-tunnus EU/2017/0882 Liitteet Viite

21 21(21) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ilmasto- ja energiapaketti, ympäristö, ympäristöneuvosto, luonnonsuojelu TEM, UM, YM EUE, LVM, MMM, OKM, SM, STM, VM, VNK