EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA Pakolaisrahaston toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Turvapaikkamenettelyssä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja kotouttamisessa on kaikissa vaiheissa noudatettava sukupuolten ja vähemmistöjen tasa-arvon sekä syrjimättömyyden periaatteita. 1. Edistetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista kehittämällä Dublinjärjestelmää ja Eurodac-järjestelmää sekä parantamalla jäsenvaltioiden niitä hallinnointitapoja ja yhteistyömuotoja, joiden avulla pyritään parantamaan turvapaikkamenettelyn laatua ja tehokkuutta sekä varmistamaan turvapaikanhakijoiden yhdenvertainen kohtelu Euroopassa. Yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää (CEAS) voitaisiin edistää kehittämällä Dublin-järjestelmää ja Eurodac-järjestelmää yhteistyössä kaikkien jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten kanssa ja kansallisella tasolla Suomen asianomaisten viranomaisten ja kansalaisjärjestön välisessä yhteistyössä esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja koulutusta. 2. Parannetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisprosessin laatua ja tehokkuutta kehittämällä kansallisten viranomaisten, kuten maahanmuuttoviraston ja ulkoasianministeriön, välistä yhteistyötä siten, että koulutetaan mainittujen viranomaisten henkilöstöä ja annetaan toimenpiteiden kohteille eli kansainvälistä suojelua saaville henkilöille ja heidän perheenjäsenilleen lähtömaissa paremmat mahdollisuudet tulla henkilökohtaisesti kuulluksi. 3. Kehitetään Suomen maahanmuuttoviranomaisten tietojärjestelmiä ja tietokantoja. Tavoitteena on arvioida ja parantaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelymenetelmien laatua sekä vahvistaa hallintorakenteita, jotta pystyttäisiin tehostamaan asianomaisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa toteutettavaa sekä kansallisen tason että jäsenvaltioiden välistä käytännön yhteistyötä. 4. Turvapaikka-asioita käsittelee koulutettu henkilöstö sekä eturyhmät, joilla on asianmukaista kokemusta. Tämän tavoitteen kohderyhmänä ovat kansalliset maahanmuuttoviranomaiset ja erilaiset kansalaisjärjestöt. Tuetaan ammattipätevyyden kehittämistä ja ylläpitämistä ammatti- ja hallintorajat ylittävässä yhteistyössä eri toimijoiden, niin viranomaisten kuin järjestöjenkin, kanssa. 5. Varmistetaan turvapaikka-asioiden käsittelyprosessin laatu lainmukaisuuden, nopeuden ja tehokkuuden osalta. Tämä tavoite on määrä toteuttaa maahanmuuttoviranomaisille järjestettävällä koulutuksella. Laadun varmistamiseksi kehitetään vertailuvälineitä ja arviointimenetelmiä yhteistyössä asianomaisten kansallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) kanssa. Lisäksi edistetään yhteistyötä jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten kanssa. Seurataan prosessin eri vaiheita, jotta mahdolliset muutos- tai kehittämistarpeet havaittaisiin välittömästi. 6. Ryhdytään toimiin sen varmistamiseksi, että kansainvälistä suojelua saaville henkilöille annetaan tarpeeksi tietoa käsittelyprosessista, siihen liittyvistä palveluista ja heidän omasta roolistaan prosessin etenemisessä. Tämä tavoite on määrä saavuttaa koulutusta, menettelyjä malleja ja tiedotusmateriaalia kehittämällä. Prosessin aikana tullaan erityisesti varmistamaan, että haavoittuvassa asemassa oleviin

2 2 ryhmiin kuuluville henkilöille levitetään tietoa ja otetaan huomioon heidän erityistarpeensa. Tämä tavoitteen saavuttamiseen on määrä käyttää esimerkiksi haastatteluja, arviointeja, raportteja ja palautelomakkeita. Kansainvälistä suojelua hakevien henkilöllisyys todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tähän on tarkoitus päästä tunnistamismenettelyjä ja henkilöstön koulutusta kehittämällä. 7. Parannetaan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän tarjoamia palveluja, jotta ne saataisiin kattamaan paremmin turvapaikanhakijoiden tarpeet. Lisäksi ryhdytään tarpeellisiin toimiin kaikkien asiakkaiden yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun varmistamiseksi vastaanottojärjestelmässä. Tämä tavoite on määrä saavuttaa esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja koulutusta kuntapalvelujen, kuten vastaanottokeskusten ja terveydenhoitopalvelujen, työntekijöille. Turvapaikanhakijoiden vastaanotossa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja painotetaan heidän tarpeidensa huomioimista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on määrä hyödyntää pakolaisille palveluja tarjoavien kansallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta. 8. Vastaanottomalleja kehittämällä ja muilla vastaavilla toimilla pyritään varmistamaan Suomen uudelleensijoittamispolitiikan joustava mukautuminen pakolaistilanteen muutoksiin. Suomi osallistuu kansainvälisen suojelun järjestelmien kehittämiseen kolmansissa maissa ja pyrkii kasvattamaan uudelleensijoittamistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden lukumäärää esimerkiksi toteuttamalla seminaareja ja koulutusta niin kahdenvälisellä kuin kansainväliselläkin tasolla. 9. Edistetään pakolaisten kotouttamista ja tuetaan vastaanottoa kuntiin prosessiin osallistuvien kansallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön avulla. Erityisesti tuetaan sellaisia asumiseen, terveydenhoitoon ja mielekkään toiminnan järjestämiseen liittyviä palveluja, joilla pyritään kattamaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien (vailla huoltajaa olevien alaikäisten, naisten, vammaisten, sairaiden ja ikääntyvien henkilöiden sekä lukutaidottomien aikuisten) erityistarpeet. Lisätään yhteiskuntaan jo integroituneiden maahanmuuttajien osallistumista vastaanottotoimintaan esimerkiksi muodostamalla vertaisryhmiä. Pyritään varmistamaan, että kotoutumisen edistymistä seurataan ja arvioidaan esimerkiksi haastattelujen, raporttien ja palautelomakkeiden avulla ja että kansalaisyhteiskunta osallistuu kotouttamiseen yhdessä viranomaisten kanssa. Samalla edistetään myös maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä keskinäistä yhdentymisprosessia.

3 3 STRATEGIA TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI Jäljempänä esitellään kolme komission hyväksymää painopistettä. Kunkin painopisteen jälkeen esitellään Suomen suunnittelemat kansalliset strategiat ja annetaan esimerkkejä toteutettavista avaintoiminnoista (kohta 1). Sen jälkeen määritellään strategioiden tavoitteet sekä indikaattorit, joilla on määrä arvioida, kuinka hyvin kansalliset tavoitteet saavutetaan ja miten Euroopan pakolaisrahastoa käytetään tavoitteiden saavuttamiseen (kohta 2). Suomessa sisäasiainministeriö on Euroopan pakolaisrahastosta vastaava viranomainen. Vastuu rahastosta rahoitettavien toimenpiteiden kansallisesta seurannasta jakautuu rahaston laaja-alaiselle johtoryhmälle. Hankkeiden edistymistä ja tuloksia arvioidaan vuosittain. Pakolaisrahastoa hallinnoidaan Suomessa komission asettamien ehtojen mukaisesti. PAINOPISTE 1: Turvapaikka-asioita koskevassa yhteisön säännöstössä vahvistettujen periaatteiden ja toimenpiteiden täytäntöönpano, myös kotouttamiseen liittyvien tavoitteiden osalta (Tähän painopisteeseen kuuluu asianmukaisten vastaanotto-olojen järjestäminen, menettelyjen oikeudenmukaisuus ja tehokkuus sekä Geneven yleissopimuksen täysimääräinen ja kokonaisvaltainen soveltaminen kohderyhmiin, jotka on määritelty rahastoa koskevassa päätöksessä yhteisön hyväksymien erikseen määriteltyjen välineiden mukaisesti.) Erityistavoitteet: 1) toimet haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti vailla huoltajaa olevien alaikäisten, erityistarpeiden huomioon ottamiseksi sekä varsinkin toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden soveltamia määritelmiä ja menettelyjä haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden yksilöimiseksi ja näiden erityistarpeiden kattamiseksi asianmukaisella tavalla; 2) toimet, joilla parannetaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden tunnistamista ja/tai heidän hakemustensa käsittelyä rajoilla, erityisesti kehittämällä erityisiä koulutusohjelmia. 1. Painopisteeseen 1 kuuluvien strategioiden tavoitteet ja esimerkkejä avaintoiminnoista Pidetään yllä ja kehitetään turvapaikkamenettelyä ja viranomaisten asiantuntemusta sekä turvapaikkakysymyksiä koskevaa osaamista kehittämällä esimerkiksi menettelyjä, malleja, toimenpiteitä, tiedotusmateriaaleja ja koulutusta. Kohderyhmään kuuluu maahanmuutto- ja muita viranomaisia sekä muita asianomaisia toimijoita, muun muassa oikeusapua antavia henkilöitä, tulkkeja sekä vähemmistöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

4 Esimerkkejä toteutettavista toimista: 4 o Toteutetaan hankkeita, joissa tuotetaan ehdotuksia ja esitetään esimerkkejä Dublin-järjestelmän ja Eurodac-järjestelmän kehittämisestä erottamattomana osana yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää (CEAS) siten, että turvapaikkamenettelystä saataisiin entistä parempi turvapaikanhakijoiden ja jäsenvaltioiden kannalta. o Toteutetaan hankkeita, joiden avulla tehostetaan käytännön yhteistyötä lisäämällä ja parantamalla hallintorakenteiden valmiuksia turvapaikka-asioissa ja laajentamalla nykyisiä turvapaikka-asioihin liittyviä tietokantoja. o Edistetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista laatimalla ehdotuksia ja hallinnollisia raportteja, joissa esitetään kokemuksia järjestelmän toteuttamiseen liittyvistä parhaista käytännöistä, jotta kansainvälistä suojelua todella tarvitseville varmistettaisiin suojelun korkea taso samoin edellytyksin kaikissa jäsenvaltioissa sekä hakemusten oikeudenmukainen ja tehokas käsittely; o Kehitetään koulutusmateriaalia ja järjestetään koulutusta turvapaikka- ja pakolaislainsäädännön alalla ja koordinoidaan yhteisten koulutustilaisuuksien ja seminaarien tarjontaa. o Toteutetaan yhteisön säännöstössä vahvistettujen periaatteiden ja toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvää koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään tiedottamista, palveluja ja tukea kansainvälistä suojelua hakeville ja parannetaan heidän tunnistamistaan sekä otetaan entistä paremmin huomioon haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet turvapaikkamenettelyn eri vaiheissa. Tätä tarkoitusta varten on määrä kehittää esimerkiksi menettelyjä, malleja, toimenpiteitä, tiedostusmateriaalia ja koulutusta. Kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille tarjotaan tukea, kuten neuvontaa ja tiedotusmateriaalia, jotta heidät saataisiin osallistumaan aktiivisesti tutkintaprosessiin. Tällä toimella pannaan täytäntöön erityistavoite 1 ottamalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet sekä erityistavoite 2, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden tunnistamista. Esimerkkejä toteutettavista toimista: o Tuotetaan, kehitetään, käännetään ja levitetään turvapaikkamenettelyjä ja vastaanotto-oloja koskevaa tiedotusmateriaalia. o Parannetaan kansainvälisen suojelun alaan liittyvää sähköistä neuvontaa ja asiakaspalvelua. o Kehitetään turvapaikanhakijoille annettavaa oikeudellista neuvontaa ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan saada kyseistä neuvontaa. o Kehitetään vailla huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajien järjestelmää, erityisesti edustajien rekrytoimista ja koulutusta sekä heidän tukemistaan ohjauksen avulla. Todetaan kansainvälistä suojelua hakevien henkilöllisyys mahdollisimman varhaisessa turvapaikkamenettelyn vaiheessa. Tähän tavoitteeseen on määrä päästä esimerkiksi kansallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen antaman neuvonnan avulla. Tällä toimella pannaan täytäntöön erityistavoite 2, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden tunnistamista.

5 Esimerkkejä toteutettavista toimista: 5 o Kehitetään hakijoiden henkilöllisyyden toteamiseen käytettäviä menetelmiä ja tekniikkaa. o Tehostetaan hakijoiden henkilöllisyyden toteamiseksi tehtävää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. o Yksilöidään ja kehitetään kielianalyysi- ja ikätutkimusjärjestelmiä ja -menettelyjä turvapaikkatapauksissa. Toteutetaan vastaanotto varmistamalla inhimillinen kohtelu ja ihmisarvon kunnioittaminen. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelyissä otetaan entistä paremmin huomioon eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden (etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden) erilaiset tarpeet. Vastaanoton perustana tulee olemaan tasa-arvo kaikissa muodoissaan ja syrjimättömyys. Näihin tavoitteisiin on määrä päästä kehittämällä esimerkiksi menettelyjä, malleja ja toimenpiteitä kansallisten maahanmuutto- ja muiden viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen välisessä yhteistyössä. Tällä toimella pannaan osittain täytäntöön erityistavoite 1 ottamalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet kotoutumisprosessissa. Esimerkkejä toteutettavista toimista: o Kehitetään neuvontapalveluja sekä kuntoutus- ja mielenterveyspalveluja, joilla pyritään vastaamaan traumatisoituneiden turvapaikanhakijoiden ja etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten, naisten ja yksinhuoltajaäitien tarpeisiin. o Parannetaan erityisesti naisten, tyttöjen ja muiden tukea tarvitsevien ryhmien (esim. ikääntyvien, sairaiden ja vammaisten henkilöiden) osallistumista ja osallistumismahdollisuuksia. o Tutkitaan, miten voitaisiin parantaa lasten etujen ottamista huomioon monialaisena periaatteena, kun järjestetään vastaanottoa, sovelletaan ulkomaalaislakia ja osallistutaan viranomaisten (lastensuojeluviranomaiset mukaan luettuna) keskinäiseen yhteistyöhön ja kun toteutetaan asiaan liittyviä toimenpiteitä. o Tehostetaan lastensuojelutyön asiantuntemuksen hyödyntämistä määriteltäessä lasten etuja turvapaikkamenettelyssä ja parannetaan eri ammattiryhmien asiantuntemusta lasten etujen arviointiin liittyvissä asioissa. Kansainvälistä suojelua saavat henkilöt sijoitetaan nopeasti kuntiin ja kotoutumista edistäviä toimenpiteitä aloitetaan heti sijoittamisen jälkeen. Pakolaisten ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden (esim. vailla huoltajaa olevat alaikäiset, naiset, yksinhuoltajaäidit ja ikääntyvät, sairaat ja vammaiset henkilöt sekä luku- tai kirjoitustaidottomat henkilöt) erityiset tuentarpeet otetaan huomioon kotouttamisessa. Näihin tavoitteisiin aiotaan päästä esimerkiksi kehittämällä menettelyjä, malleja ja toimenpiteitä yhteistyössä kansallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja pakolaisten itsensä kanssa. Maassa jo olevilla pakolaisilla tulee olemaan aktiivinen rooli esimerkiksi vertaisryhminä uusien tulokkaiden vastaanotossa ja kotouttamisessa. Kotouttamisen perustana tulee olemaan tasa-arvo kaikissa muodoissaan ja syrjimättömyys. Kotouttamisen onnistumista seurataan ja arvioidaan tarvittaessa esimerkiksi palautelomakkeiden, raporttien ja/tai arviointien avulla, jotta eri toimijoiden välinen yhteistyö tulee sujumaan kitkattomasti. Tällä toimella pannaan osittain täytäntöön erityistavoite 1 ottamalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet kotoutumisprosessissa.

6 Esimerkkejä toteutettavista toimista: o Kehitetään kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden vastaanottoon liittyvää tiedotusta ja koulutusta. 6 o Toteutetaan alustavia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää pakolaisten ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kotoutumista. o Kehitetään vaihtoehtoisia oppimismuotoja henkilöille, joilla on heikko peruskoulutus. o Kehitetään lastensuojeluun liittyviä jälkihoitotoimenpiteitä vailla huoltajaa oleville alaikäisille turvapaikanhakijoille. o Kehitetään menetelmiä ja välineitä, joilla tuetaan maassa jo asuvien ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulevien perheiden perhe-elämää. o Annetaan pakolaisten vastaanotossa työskenteleville työntekijöille riittävästi ajan tasalla olevaa koulutusta. o Annetaan pakolaisten parissa työskenteleville viranomaisille ja pakolaisille itselleen koulutusta tulkkien kanssa toimimisesta. o Kehitetään vastaanottomalleja, joissa hyödynnetään maassa jo olevien pakolaisten saamia kokemuksia sekä heidän keskinäistä vertaistukeaan. o Seurataan ja arvioidaan, miten sijoittaminen kuntiin onnistuu. Lisäksi seurataan kuntien välistä muuttoliikettä, sen olosuhteita ja vaikutuksia. o Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla kannustetaan kuntia ottamaan vastaan pakolaisia ja edistämään alueellista yhteistyötä (esim. alueellisten palvelujen tarjoamista) sekä järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä kotouttamisen alalla. o Kehitetään seurantaa, joka koskee kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden palkkaamista heidän pätevyyttään vastaaviin työpaikkoihin. o Vahvistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden ja heitä ympäröivän yhteiskunnan välistä vuoropuhelua. Pyritään luomaan syrjintää ja rasismia ehkäiseviä ja monikulttuurisuutta edistäviä tukivälineitä ja -verkostoja, joiden tavoitteena on kaikkien tasa-arvon muotojen voimistaminen. 2. Painopisteeseen 1 kuuluvien yleistavoitteiden ja erityistavoitteiden sekä käytettyjen indikaattorien kuvaus Painopisteeseen 1 liittyvillä strategioilla pyritään täyttämään sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita. Turvapaikkamenettelyn laadullisena tavoitteena on varmistaa hakijoiden oikeusturva turvapaikkamenettelyssä, menettelyn oikeudellinen varmuus sekä päätöksenteon hyvä laatu. Päätöksenteon laatua voidaan arvioida esimerkiksi seuraamalla, pysyvätkö päätökset muuttumattomina muutoksenhaussa. Määrällinen tavoite liittyy turvapaikkahakemusten käsittelyajoille asetettuihin tavoitteisiin, joiden saavuttamista seurataan. Vastaanoton osalta tavoitteet ovat pääasiassa laadullisia, kuten haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille turvapaikkamenettelyn aikana annettava tuki. Määrällinen tavoite koskee esimerkiksi oleskeluluvan saaneiden henkilöiden sijoittamista kuntiin. Kotouttamistavoitteet taas ovat pääasiassa laadullisia. Kotouttamisen määrällisenä tavoitteena on esimerkiksi palkkatyössä olevien lukumäärän lisääminen pitkällä aikavälillä. Kaikille edellä kuvatuille indikaattoreille on luonteenomaista se, että niitä on vaikeaa yhdistää johonkin tiettyyn kehittämishankkeeseen. Koska turvapaikkamenettely käsittää useita eri osatekijöitä,

7 7 hakemusten tutkimisvaiheita ja erilaisia toimijoita, yksittäisten kehittämishankkeiden mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon ovat rajalliset. Yhden kehittämishankkeen välitöntä vaikutusta käsittelyaikoihin tai oikeusvarmuuteen voi sen vuoksi olla vaikea määritellä ainakin lyhyellä aikavälillä. Painopisteeseen 1 kuuluvien toimien tavoitteena on parantaa turvapaikkamenettelyä koskevien yhteisön säännöstössä vahvistettujen periaatteiden ja toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Ajantasaistetaan ja pidetään yllä turvapaikkaviranomaisten asiantuntemusta ja valmiuksia. Helpotetaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden turvapaikkamenettelyä kehittämällä heidän tunnistamistaan. Lisätään tietojen ja tuen tarjontaa kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille. Toimien avulla pyritään myös kattamaan asiantuntevasti erityistarpeet, joita on haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä, erityisesti naisilla ja lapsilla sekä uudelleensijoitetuilla, joilla on akuutteja terveydenhoitoon liittyviä tarpeita. Lisäksi pyritään parantamaan näiden ryhmien mahdollisuuksia saada erityispalveluja. Tällä tavoin parannetaan pakolaisten lähtöasemia kotoutumisprosessia varten. Uudelleensijoittamiseen liittyvien toimien tavoitteena on parantaa pikaista kuntiin sijoittamista ja kotouttamispalvelujen saantia. Jo maassa olevilla pakolaisilla on keinoja ja mahdollisuuksia helpottaa uusien tulokkaiden kotoutumisprosessia tukemalla sitä omalla aktiivisella osallistumisellaan. Valtaosa eli noin prosenttia painopisteen 1 yhteydessä kuvatuista tavoitteista on määrä toteuttaa monivuotisina hankkeina. Painopisteeseen 1 kuuluvia toimia aiotaan toteuttaa kaikkien vuosiohjelmien puitteissa koko ohjelmakauden ajan. PAINOPISTE 2: Apuvälineiden ja arviointimenetelmien kehittäminen kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten tutkintamenetelmien laadun arvioimiseen ja parantamiseen sekä hallintorakenteiden tukemiseen niihin haasteisiin vastaamiseksi, joita käytännön yhteistyön lisääminen muiden jäsenvaltioiden kanssa aiheuttaa Erityistavoitteet: 1) toimenpiteet riippumattoman selvityksen toteuttamiseksi siitä, miten kansallinen turvapaikkajärjestelmä toimii ja miten sitä voitaisiin tehostaa; 3) sellaisten välineiden kehittäminen, joilla pyritään parantamaan yhteisön säännöstön soveltamista koskevan kansallisen päätöksenteon johdonmukaisuutta, esimerkiksi kaikkien asianosaisten käytettävissä olevat oikeuskäytännön tietokannat; 3) toimenpiteet, joilla on tarkoitus lisätä kansallisten turvapaikkaviranomaisten valmiuksia yhteistyöhön muiden jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten kanssa ja erityisesti alkuperämaita tai -alueita koskevien tietojen keräämiseen ja analysoimiseen yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa. 1. Painopisteeseen 2 kuuluvien strategioiden tavoitteet ja esimerkkejä avaintoiminnoista Varmistettaessa turvapaikkahakemuksen tutkinnan laatua menettelyn kaikissa vaiheissa otetaan huomioon toisaalta oikeusvarmuus ja toisaalta menettelyn nopeus ja tehokkuus. Seurataan turvapaikkahakemusten tutkinnan laatua menettelyn kaikissa vaiheissa ja kehitetään vertailuvälineitä ja arviointimenetelmiä laadun parantamiseksi. Mahdolliset lainsäädännön muuttamistarpeet tunnistetaan viipymättä. Kannustetaan aktiivista osallistumista jäsenvaltioiden väliseen käytännön

8 8 yhteistyöhön. Näihin tavoitteisiin on määrä päästä esimerkiksi kehittämällä menettelyjä, malleja toimenpiteitä sekä kansallisten viranomaisten ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä että kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen, kuten UNHCR:n välisessä yhteistyössä. Toimella pyritään panemaan täytäntöön kaikki kolme painopisteeseen 2 kuuluvaa erityistavoitetta. Esimerkkejä toteutettavista toimista: o Parannetaan turvapaikkahakemuksia koskevan päätöksenteon laatua esimerkiksi kehittämällä päätösten perusteluja yhteistyössä UNHCR:n kanssa. o Kehitetään yhteistyötä turvapaikkamenettelyn tehokkuuden ja laadun sekä hakijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi eri jäsenvaltioissa. o Kehitetään eri osapuolten saatavilla olevia oikeudellisia ja maakohtaisten tietojen tietokantoja ja parannetaan muita kansainväliseen suojeluun liittyviä tietokantoja. o Kehitetään turvapaikka-asioiden seurantaa ja parannetaan siihen liittyviä analyyseja ja ennusteita; erityisesti parannetaan tilastoja ja kehitetään tilastojen laatimiseen käytettäviä välineitä. o Pyritään kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyöhön lähtömaita koskevan tiedon kokoamisessa, kehittämisessä ja analysoinnissa sekä asiaan liittyvien ohjeiden antamisessa. o Laaditaan riippumaton selvitys Suomen turvapaikkajärjestelmän toimivuudesta ja tehostamistarpeista. o Kehitetään turvapaikkahaastatteluja ja laaditaan sen pohjalta suosituksia. o Toteutetaan kehitystoimenpiteitä maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä koskevan hankkeen puitteissa annettavien suositusten pohjalta. 2. Painopisteeseen 2 kuuluvien yleis- ja erityistavoitteiden sekä käytettyjen indikaattorien kuvaus Painopisteeseen 2 kuuluvien toimien tavoitteet ovat osittain samat kuin painopisteeseen 1 kuuluvien toimien. Vertailuvälineiden ja arviointimenetelmien kehittämisellä edistetään edellä kuvattujen laadullisten ja määrällisten tavoitteiden saavuttamista turvapaikkahakemuksen tutkinnan eri vaiheissa. Painopisteeseen 2 kuuluvilla toimenpiteillä pyritään lisäksi edistämään turvapaikka- ja pakolaispolitiikan yhdenmukaistamista Euroopan unionissa. Suomen hallitus pitää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän aktiivista edistämistä tärkeänä tavoitteena. Toimen tavoitteena on parantaa turvapaikkahakemuksen tutkinnan laatua myös oikeusvarmuuden ja tehokkuuden osalta sekä kehittää tähän tarkoitukseen käytettäviä arviointimenetelmiä. Toteutetaan riippumaton selvitys kansallisen turvapaikkajärjestelmän toiminnasta. Muiden jäsenvaltioiden kanssa tehdään käytännön yhteistyötä. Valtaosa eli noin prosenttia painopisteen 2 yhteydessä kuvatuista tavoitteista on määrä toteuttaa monivuotisina hankkeina. Painopisteeseen 2 kuuluvia toimia aiotaan toteuttaa kaikkien vuosiohjelmien puitteissa koko ohjelmakauden ajan.

9 9 PAINOPISTE 3: Toimet, joilla edistetään vastuunjakoa jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä (vapaavalintainen) (Tähän painopisteeseen kuuluu erityisesti tuki jäsenvaltioiden vapaaehtoisille toimille, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden siirtoa kolmannesta maasta jäsenvaltioon, jossa heille myönnetään oleskelulupa pakolaisena tai asemassa, joka tarjoaa samat kansallisen ja yhteisön lainsäädännön mukaiset oikeudet ja edut kuin pakolaisasema, sekä turvapaikanhakijoiden tai kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden siirtoja jäsenvaltioiden välillä.) Erityistavoitteet: 1) toimet, jotka koskevat alueellisen suojeluohjelman kohdemaasta tai -alueelta tulevien henkilöiden uudelleensijoittamista; 2) toimet turvapaikanhakijoiden tai kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden siirtämiseksi sellaisista jäsenvaltioista, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisen voimakkaita paineita. 1. Painopisteeseen 3 kuuluvien strategioiden tavoitteet ja esimerkkejä avaintoiminnoista Suomen tavoitteena on harjoittaa korkeatasoista uudelleensijoittamispolitiikkaa yhteistyössä UNHCR:n kanssa ja mahdollistaa joustava mukautuminen maailmanlaajuisen pakolaistilanteen muutoksiin. Tähän tavoitteeseen on määrä päästä asianomaisten kansallisten viranomaisten ja UNHCR:n välisen säännöllisen yhteistyön avulla. Kansallisten toimenpiteiden avulla tullaan edistämään kiintiöiden nopeaa ja riittävän joustavaa täyttämistä. Tähän tavoitteeseen on määrä päästä asianomaisten kansallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä kehittämällä. Niin kahdenvälisen kuin kansallisen tasonkin yhteistyömuotojen on määrä käsittää esimerkiksi seminaareja, koulutusta ja arviointeja. Noin 80 prosenttia jäljempänä mainittujen toimenpiteiden puitteissa toteutettavista hankkeista arvioidaan olevan monivuotisia. Esimerkkejä toteutettavista toimista: o Kehitetään kansallisia uudelleensijoittamistoimia ja koulutetaan uudelleensijoittamiseen osallistuvia toimijoita. o Tehostetaan uudelleensijoittamistoimien kehittämiseen liittyvää yhteistyötä keskus- ja aluehallinnon viranomaisten, muiden viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. o Tehostetaan ja tuetaan kiintiöpakolaisten omaa osallistumista uudelleensijoittamisen eri vaiheisiin. o Toteutetaan tutkimushankkeita, jotka koskevat erityyppisiä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämiseen liittyviä vastuun jakamisen välineitä.

10 10 Pyritään osallistumaan kansainvälisen suojelun järjestelmien kehittämiseen kolmansissa maissa ja erityisesti uudelleensijoittamisen parantamiseen EU:ssa. Tavoitteena on saada lisää jäsenvaltioita osallistumaan uudelleensijoittamiseen. Näihin tavoitteisiin on määrä päästä kansallisten maahanmuuttoviranomaisten ja kyseisten kolmansien maiden asianomaisten viranomaisten välisen yhteistyön sekä jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön avulla. Niin kahdenvälisen kuin kansainvälisen tasonkin yhteistyömuotojen on määrä käsittää esimerkiksi seminaareja ja koulutusta. Esimerkkejä toteutettavista toimista: o Osallistutaan uudelleensijoittamisen kehittämiseen EU:n puitteissa, esimerkiksi osallistumalla kumppanuushankkeisiin, ja ottamalla kumppanivaltioita mukaan valintaprosessiin. 2. Painopisteeseen 3 kuuluvien yleis- ja erityistavoitteiden sekä käytettyjen indikaattorien kuvaus Määrällinen tavoite koskee Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten lukumäärää, mukaan luettuna Suomeen otettavat henkilöt, jotka kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Suomen vuosikiintiö on viime vuosina ollut 750 pakolaista, ja Suomen hallitus on sitoutunut pitämään kiintiön samalla tasolla. Hätätapausten määrä on ollut 10 prosenttia vuosikiintiöstä. Tässä kiintiössä Suomi on perinteisesti ottanut haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia henkilöitä, esimerkiksi naisia, yksinhuoltajaäitejä sekä sairaita ja vammaisia henkilöitä. Kiintiöpakolaisten valintamenettelystä ja valintaa koskevista vaatimuksista säädetään ulkomaalaislaissa. Ulkoasiainministeriö ja sisäasiainministeriö tekevät yhteistyötä Suomen kiintiöpakolaispolitiikan muotoilemiseksi. Vuosikiintiöiden kohdistamista koskevat päätökset tehdään ministeritasolla perustuen UNHCR:n esitykseen. Kiintiöiden koko määritetään valtion talousarviota koskevan eduskunnan päätöksen perusteella. Tärkein vaatimus Suomeen pakolaiskiintiössä otettaville ulkomaan kansalaisille on se, että he tarvitsevat kansainvälistä suojelua. Kiintiöpakolaisten kotouttaminen ei olennaisesti poikkea muiden kansainvälistä suojelua Suomessa saavien ulkomaalaisten kotouttamisesta. Näitä toimia koskevat tavoitteet ovat sen vuoksi samat kuin painopisteen 1 yhteydessä esitellyt tavoitteet. Kiintiöpakolaisten vastaanottoa hallinnoidaan kuitenkin yksityiskohtaisemmin, joten tässä yhteydessä voidaan parantaa ja testata toimenpiteitä ja menettelyjä, joita voidaan myöhemmin hyödyntää muiden kansainvälisen suojelun ehdot täyttävien henkilöiden vastaanotossa. Suomi on yksi niistä seitsemästä EU:n jäsenvaltiosta, jotka tekevät uudelleensijoittamiseen liittyvää yhteistyötä UNHCR:n kanssa ja joilla on kansallinen uudelleensijoittamisohjelma. Niinpä yksi Suomen painopisteistä on uudelleensijoittamisen edistäminen lisäämällä tähän työhön osallistuvien jäsenvaltioiden määrää. Suomi on saanut erittäin hyvää kokemusta hankkeiden koordinoinnista muiden jäsenvaltioiden kanssa uudelleensijoittamistoimien edistämisessä, ja Suomi on myös halukas jatkamaan tällaista yhteistyötä tulevaisuudessa. Toimien tavoitteena on tehostaa kansallisia uudelleensijoittamistoimia entisestään ja parantaa viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös kehittää uudelleensijoittamistoimia EU:ssa ja lisätä uudelleensijoittamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden määrää.

11 11 Valtaosa eli noin prosenttia painopisteen 3 yhteydessä kuvatuista tavoitteista on määrä toteuttaa monivuotisina hankkeina. Painopisteeseen 3 kuuluvia toimia aiotaan toteuttaa kaikkien vuosiohjelmien puitteissa koko ohjelmakauden ajan. Suomi on valmis aloittamaan välittömästi yhteistyön ja valmiuksien luomisen, joilla pyritään saamaan lisää jäsenvaltioita osallistumaan uudelleensijoittamisohjelmiin. Painopisteeseen 3 kuuluvia erityistavoitteita ei tällä hetkellä panna täytäntöön. Suomi jatkaa henkilöiden uudelleensijoittamista yhteistyössä UNHCR:n kanssa keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja osallistuu kansainvälisen suojelun järjestelmien kehittämiseen kolmansissa maissa sekä EU:n uudelleensijoittamisohjelmien parantamiseen, jonka tavoitteena on lisätä niihin osallistuvien jäsenvaltioiden määrää. HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIA KIINTIÖPAKOLAISIA KOSKEVA ERILLINEN RAHOITUSOSUUS Pakolaisten uudelleensijoittamispolitiikkaa harjoitetaan Suomessa osana humanitaarista ulkopolitiikkaa sovittamalla yhteen UNHCR:n uudelleensijoittamistarpeet, maassa asuvien pakolaisyhteisöjen tarpeet ja kuntien vastaanottovalmiudet. Suomi on kahdenkymmenen viime vuoden aikana vastaanottanut säännöllisesti kiintiöpakolaisia. Noin prosenttia vuotuisesta pakolaiskiintiöstä on alusta alkaen varattu henkilöille, joilla on akuutteja ja vakavia terveydenhoitoon tai lääkintään liittyviä tarpeita. Lisäksi vuosikiintiöön kuuluu yksinhuoltajaäitejä ja muita haavoittuvassa asemassa olevia naisia. Nämä ryhmät ovat tiettyinä vuosina olleet erityisenä painopisteenä, joten heidän osuutensa kokonaiskiintiöstä on ollut merkittävä. Tietty osuus vuosikiintiöstä valitaan yksinomaan UNHCR:n toimittamien asiakirjojen perusteella (ei tehdä valintamatkaa), näissäkin tapauksissa etusijalla ovat olleet pakolaiset, joilla akuutteja ja vakavia terveydenhoitoon liittyviä tarpeita. Haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat kiintiöpakolaiset sijoitetaan Suomessa asumaan asianomaisiin kuntiin sijoittamista koskevien yhteisten periaatteiden mukaisesti. Pakolaisia sijoittavia kuntia on eri puolilla Suomea. Ne ovat tehneet viranomaisten kanssa sopimuksen, jonka mukaan ne sitoutuvat vuosittain sijoittamaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia. Sijoituskuntaa valittaessa tärkeänä tavoitteena on säilyttää riittävän kokoinen etninen yhteisö kunnassa, jotta varmistettaisiin pakolaisyhteisön oman kielen ja kulttuurin säilyminen, yhteisön sisäinen vertaistuki sekä pakolaisten jääminen pysyvästi kuntaan. Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat pakolaiset sijoitetaan kuntiin, joissa jo asuu samaan etniseen yhteisöön kuuluvia pakolaisia. Toinen keskeinen seikka kunnan valinnassa on palvelujen, etenkin kuntoutuspalvelujen ja erityisten terveydenhoito- ja psykososiaalisten palvelujen, saatavuus. Suomessa ERF:n kiinteä summa uudelleensijoitetuista henkilöistä käytetään pakolaisrahaston perustamisesta tehdyn päätöksen 13 artiklan 3 kohdassa määritellyille henkilöille kohdistettavien erityispalvelujen ja erityisten kotouttamistoimien kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää erityisesti kuntoutuspalveluja ja muita erityisiä terveydenhoitopalveluja, kuten psykososiaalisia ja mielenterveyspalveluja, jotka on tarkoitettu 13 artiklan 3 kohdassa määritellyille henkilöille.

12 OHJEELLINEN RAHOITUSSUUNNITELMA Monivuotinen ohjelma - alustava rahoitussuunnitelma Yhteisön rahoitusosuus Taulukko Rahasto: Euroopan pakolaisrahasto (tuhansina euroina - nykyhintoina) TOTAL Painopiste Painopiste Painopiste Tekninen tuki YHTEENSÄ Muut toimet: Arvioidut kiinteät summat 13 artiklan 3 kohdan mukaisiin neljään luokkaan kuuluvista henkilöistä ovat euroa (27,5 prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta) vuonna 2008 ja euroa (50 prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta) vuonna Muiden toimien arvioitu osuus yhteisön rahoitusosuudesta tulee olemaan prosenttia vuodessa.

13 13 Kokonaisrahoitussuunnitelma Taulukko Jäsenvaltio: Suomi Rahasto: Euroopan pakolaisrahasto Monivuotinen ohjelma - alustava rahoitussuunnitelma Taulukko 2: Kokonaisrahoitussuunnitelma (tuhansina euroina - nykyhintoina) TOTAL Yhteisön rahoitusosuus Julkinen yhteisrahoitus Yksityinen yhteisrahoitus Yhteensä Yhteisön rahoitusosuus % 65,01 % 65,00 % 65,16 % 65,29 % 65,29 % 65,30 % 65,20 %