AVIAPOLIS LIIKENNELABRA Työpaketti 1: Asukkaiden ja työntekijöiden liikkumisen ratkaisut

Transkriptio

1 AVIAPOLIS LIIKENNELABRA Työpaketti 1: Asukkaiden ja työntekijöiden liikkumisen ratkaisut 1

2 ALKUSANAT Tässä raportissa kootaan yhteen Aviapoliksen Liikennelabra-hankkeen työpaketti 1: asukkaiden ja työntekijöiden liikkumisen ratkaisut -tehtäväkokonaisuudessa laaditut aineistot. Projekti ajoittui alkuvuodelle Projektin tilaajana toimi Vantaan kaupunki, ja se on saanut AIKO-rahoitusta. Tämän työpaketin ohjaukseen ja toteutukseen ovat osallistuneet hankeosapuolien roolissa Asuntosäätiö, Avain Yhtiöt, HSL, LAK, SATO, Siemens, SRV, Tecinspire, Vantaan Energia, Veho, Virta ja YIT. Hankekoordinaattorina toimi Korkia ja hankejohtajana WSP. Työpaketin konseptoijana ja näiden materiaalien valmistelijana on toiminut Sitowise, jossa hankkeesta on vastannut Maiju Lintusaari. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Jari-Pekka Frantsi, Matias Halmeenmäki, Noora Lahtela, Jussi Lassila, Matleena Lindeqvist, Laura Mansikkamäki, Laura Pihlajakangas, Emilia Pulkkinen ja Jaakko Rintamäki. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO LINKIT SIVUILLE 1. Digitaaliset pysäköinnin palvelut 1.1 Pysäköinnin konsepti 1.2 Pysäköinnin kehittämismahdollisuudet kaupungille 1.3 Pysäköinnin kehittämismahdollisuudet rakennuttajille 3. Kutsuliikenne 3.1 Kutsuliikenteen konsepti Lähteet 1.4 Muita pysäköinnin erityiskysymyksiä 2. Joustavan omistamisen palvelut 2.1 Liikumispalveluiden konsepti 2.2 Yhteiskäyttöautotoimijoita ja palvelumalleja 2.3 Yhteiskäyttöpyörä- ja potkulautapalvelu 2.4 Asukaskyselyn tulokset 2.5 Asukaskyselyn yhteenveto 3

4 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT 1.1 Pysäköinnin konsepti Tämä konsepti kuvaa pysäköinnin mahdollisen ja odotettavissa olevan kehityspolun Aviapoliksen pysäköinnin toimintakentässä, jossa pysäköinnin kapasiteetin käyttöä tehostetaan digitaalisilla palveluilla, samalla kuin alueen maankäyttö tiivistyy ja sekoittuu. Digitaaliset palvelut voidaan ottaa käyttöön muutaman kuukauden aikajänteellä, kun kaupunkirakenteen kehitys kohti keskustamaista maankäyttöä jatkuu useita vuosikymmeniä. Vaikka yhdyskuntarakenteen kehitys ei ole ikinä valmis, voidaan pysäköintipalveluita kehittää jo nykytilanteessa siten, että ne palvelevat mahdollisimman joustavasti kaikissa kehitysvaiheissa. Alla kuvattuja kehitysvaiheita ei toteuteta kronologisesti, vaan pysäköintipalveluita voidaan kehittää iteroiden kehitysvaiheesta toiseen, joustaen esimerkiksi eri osapuolien tarpeiden ja ennakoimattomissa olevan kehityksen mukaan. Digitaalisen pysäköintipalveluiden edistämisestä ja pysäköinnin muusta kehittämisestä saatuja oppeja kannattaa hyödyntää Aviapoliksen alueella ja laajentaa muualle Vantaalle, sekä muihin kuntiin. 4

5 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Lähtötilanteen kartoitus Digitaalisten pysäköintipalveluiden käyttöön ottamista varten kartoitetaan pysäköinnin nykytila sekä tarjonnan että kysynnän näkökulmista. Nykytilan kartoitus on tärkeää potentiaalisten digitaalisten pysäköintipalveluiden kohteiden sekä pysäköinnin tehostamismahdollisuuksien löytämiseksi. Tavallisesti kaupunki tai kunta vastaa pysäköintiselvitysten tekemisestä tai niiden teettämisestä konsultilla. Nykytilan kartoitukseen kuuluu esimerkiksi seuraavia työvaiheita: Maankäytön nykytilan kartoitus: nykyisten työpaikkojen, asuntojen ja palveluiden määrät ja sijainnit Digitaalisten pysäköintipalveluiden kehittämisen kannalta on hyödyllistä tunnistaa pysäköintitilat, joissa on valmiiksi kulunhallintajärjestelmä. Lisäksi on tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa osapuoli, joka seuraa pysäköinnin tilaa ja muodostaa siitä liiketoimintaa tukevan seurantamallin. Tällöin kaupungin tilaama tai tuottama aineisto pysäköinnin tarjonnasta ja käyttöasteesta voidaan ottaa lähtötiedoksi prosessiin, jossa pysäköinnin kysynnän ja tarjonnan vaihteluita seurataan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä tieto on tärkeässä osassa mm. pysäköintioperaattoreiden ja rakennuttajien liiketoimintastrategiaa ja kysynnän ennakointia. Pysäköinnin tarjonnan kartoitus: pysäköintikenttien ja -laitosten sekä kadunvarsipysäköinnin määrät ja sijainnit, kulunvalvontajärjestelmien kartoitus Pysäköintipaikkojen ja maankäytön sijoittuminen: mahdollisten vuorottaiskäytön kohteiden tunnistaminen, jossa kävelymatkan etäisyydellä on sekoittunutta maankäyttöä, kuten asumista ja työpaikkoja tai työpaikkoja ja palveluita Velvoitepysäköinnin kartoitus: kuinka suuri osa rakennetuista pysäköintipaikoista on velvoitepaikkoja Pysäköinnin kysynnän kartoitus: käyttöastetutkimus poikkileikkauksina esimerkiksi useamman päivän eri ajankohtina (työmenetelmissä hyödyntäen esimerkiksi maastokäyntejä, haastatteluita, drone-kuvauksia, kulunvalvontatietoja), sopimuspysäköinnin kartoitus (työntekijöiden tai asukkaiden maksuttomat tai maksulliset pysäköintiluvat) Nykytilanteen selvittämisen lisäksi on hyödyllistä kartoittaa lähitulevaisuudessa tiedossa oleva kehitys sekä tarjonnan että kysynnän osalta 5

6 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Digitaaliset pysäköintipalvelut Digitaalisilla pysäköintipalveluilla on mahdollista yhdistää fyysisesti ja hallinnollisesti hajanaista pysäköintitarjontaa kuluttajalle yhtenäisemmäksi markkinaksi, tehostaa pysäköinti-infran käyttöä sekä vähentää pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa liikennettä. Esimerkkejä pysäköinnin digitaalisten palveluiden tarjoajista ovat Finnpark sekä EasyPark, jotka suunnittelevat palveluiden käynnistämistä tai lisäämistä Aviapoliksen alueella. Digitaaliset palvelut voidaan ottaa käyttöön helpoiten laitoksissa, joilla on palveluihin integroitavissa oleva kulunvalvontajärjestelmä. Finnparkin Moovy-palvelun pääajatuksena on, että yhdellä pysäköintipalvelulla voi käyttää sujuvasti niin pysäköintihalleja, kadunvarsipysäköintiä, työpaikkapysäköintiä sekä asukaspysäköintiä. Palvelu kokoaa yhteen pysäköinnin käyttäjät sekä autopaikkojen tarjoajat. Palvelussa ei ole pysäköijälle kuukausimaksua, vaan niin digitaalisesta palvelusta kuin pysäköinnistäkin maksetaan käytön mukaan. Mobiilisovelluksen kautta autoilija löytää pysäköintikohteisiin, hallinnoi ja maksaa pysäköintituotteitaan ja ajoneuvojaan sekä seuraa toteutuneita pysäköintejä. Pysäköintipaikkojen tarjoaja voi seurata reaaliajassa pysäköintiä alueellaan sekä kerätä aikasarjatietoa. Lisäksi on tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa osapuoli, joka seuraa pysäköinnin tilaa ja muodostaa siitä liiketoimintaa tukevan seurantamallin. Tällöin kaupungin tilaama tai tuottama aineisto pysäköinnin tarjonnasta ja käyttöasteesta voidaan ottaa lähtötiedoksi prosessiin, jossa pysäköinnin kysynnän ja tarjonnan vaihteluita seurataan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä tieto on tärkeässä osassa mm. pysäköintioperaattoreiden ja rakennuttajien liiketoimintastrategiaa ja kysynnän ennakointia. EasyPark-sovellus perustuu myös parkkipaikan tarjoajan ja pysäköintipaikkaa etsivän autoilijan yhdistämiseen digitaalisen palvelun avulla. Pysäköintipalveluita on mahdollista käyttää sovelluksella soittopalvelulla, SMS-palvelulla, selaimen kautta tai joissain tapauksessa EasyPark-kortilla, jos kohteen pysäköintioperaattori sen hyväksyy. Easypark-sovelluksella pystyy myös hallitsemaan sähköauton latausta. Palvelu auttaa pysäköijää löytämään vapaan parkkipaikan läheltä aiottua määränpäätä. Pysäköintioperaattoreille palvelu mahdollistaa mm. pysäköintialueen käyttöasteen reaaliaikaisen seurannan, aikasarjatiedon keräämisen ja pysäköintimäärien tarkastelun tietyllä aikavälillä. Digitaaliset pysäköintipalvelut vahvistavat entisestään jo lähitulevaisuudessa mobiilia palvelurajapintaa, jolloin varsinaisen pysäköinti-infran sekä pysäköinninvalvonnan merkitys laskee. Digitaalinen pysäköintiliiketoiminta mahdollistaa muun maussa dynaamisen hinnoittelun, matalammat investointikustannukset, avoimet rajapinnat muihin palveluihin sekä paremman viestinnän asiakkaan ja operaattorin välille. Digitaalisen palvelun avulla tuotetaan dataa, jonka avulla voidaan kehittää pysäköintiä palveluna. Jos kerätty data on tarjolla avoimesti, voidaan kannustaa dataa hyödyntävien uusien liiketoimintojen syntyä. Digitaalisuus mahdollistaa pysäköintipalvelun liittämisen myös osaksi muuta liikennettä tai muita palveluita pysäköinnin rooli liikenteen eräänlaisena solmupisteenä voi tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia matkaketjujen ja liikenteen palveluistumisen kehittämisessä. 6

7 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Pysäköintidatan analysointi Digitaalisilla palveluilla kerätyllä datalla voidaan tehdä havaintoja alueella asuvien, työssäkäyvien ja asioivien pysäköimiskäyttäytymisestä. Tietyn pysäköintialueen käyttöastetta on mahdollista seurata reaaliajassa, minkä avulla pystytään sekä viestimään käyttäjille vapaana olevasta pysäköintitilasta että keräämään tietoa eri pysäköintilaitosten ja -alueiden kysynnän vaihteluista. (Kuva 1) Pysäköintitapahtumien määrää voidaan myös tarkastella tunti-, päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosikohtaisesti. Palveluiden toimivuuden toteamiseksi olisi oleellista tarkastella myös sitä, mikä osuus pysäköinnistä on palveluiden kautta tullutta uutta kysyntää tai missä määrin olemassa oleva kysyntä on ohjautunut käyttämään uusia palveluita. Tätä voidaan arvioida vertaamalla palveluiden käynnistämisen jälkeistä pysäköintituotosta lähtötilanteen pysäköintiin ja tunnistamalla muiden taustamuuttujien vaikutuksen pysäköinnin kysyntään ja digitaalisen pysäköintiratkaisun käyttöön. Palveluissa kertyy myös historiadataa, jonka perusteella voidaan tarkastella entistä tarkemmin, miten esimerkiksi kadunvarsipaikat tai tietyn laitoksen pysäköintipaikat ovat käytössä. Historiadatan avulla on myös mahdollista tehdä tarkempia analyysejä siitä, miten pysäköintipaikat ovat varattuina eri viikonpäiviä tai vuorokaudenaikoina. Tähän nojautuen on mahdollista luoda ennusteita vapaan pysäköintipaikan löytymisen todennäköisyydelle tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. Tällöin saadaan sekä tehtyä pysäköinnistä miellyttävämpää että vähentää pysäköinnin etsimisestä tulevaa turhaa liikennesuoritetta. Mikäli yksittäisten pysäköintien aikaleimatiedoista saadaan dataa, voidaan arvioida entistä tarkemmin, minkä tyyppistä pysäköintiä alueella tapahtuu (asiointi-, työ-, vieras- ja asukaspysäköinti) ja millaisia edellytyksiä yksittäisillä pysäköintialueilla on esimerkiksi vuorottaiskäyttöön. Vuorottaiskäyttö toimii sitä tehokkaammin mitä eriaikaisempia sitä hyödyntävät pysäköintitoiminnot ovat. Kuva 1. Pysäköintidataa keräämällä saadaan tietoa pysäköintialueen käytöstä reaaliajassa. Historiadatan avulla voidaan tehdä tarkempia analyyseja pysäköinnin kysynnästä. 7

8 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Olemassa olevien pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen Nykytilanteessa pysäköinnin tarjonta on hajautunutta. Kaikkien halukkaiden käytössä on esimerkiksi vapaasti tai aikarajoitetusti käytettävissä olevia pysäköintikenttiä sekä vapaasti, aikarajoitetusti tai maksulla käytettävissä olevia kadunvarsipaikkoja. Lisäksi on suuri määrä pysäköintipaikkoja, joiden käyttö on rajoitettu esimerkiksi asunto-osakeyhtiön asukkaille tai toimistokiinteistön työntekijöille. Osa paikoista on rajatun ryhmän sisällä vapaasti käytettävissä, ja osa paikoista on nimettyjä tietylle käyttäjälle. Pysäköintipaikkojen käyttöä voidaan tehostaa avaamalla rajoitettuja pysäköintipaikkoja laajempaan käyttöön. Nimikoidut paikat rajoitetuilla pysäköintialueilla voidaan ottaa kaikkien pysäköintioikeuden omaavien käyttöön. Rajoitetut pysäköintialueet voidaan ottaa yleiseen käyttöön. Apuna voidaan hyödyntää digitaalisia pysäköintipalveluita (kuva 2). Tarjontaa laajentaessa tulee tutkia, miten pysäköintipaikkojen kysyntä muuttuu. Jakauma öisin vapautuvista työpaikkojen pysäköintipaikoista ja päivisin vapautuvista kaupallisten palveluiden pysäköintipaikoista tulee olla tasapainossa, jotta huolimatta pysäköintioikeuksien ns. ylibuukkauksesta suhteessa paikkamäärään, paikkojen saatavuus voidaan taata tarpeeksi luotettavalla tasolla. Aamu- ja iltaruuhkien aikainen mahdollinen päällekkäisyys voidaan ratkaista kysyntäperusteisella dynaamisella hinnoittelu- ja porrastusjärjestelyllä. Esimerkiksi iltapäivällä pysäköintikysyntää on sekä kaupallisten palveluiden yhteydessä että työpaikkojen yhteydessä. Pysäköinnin hinnoittelulla voidaan osa palveluiden pysäköintikysynnästä siirtää myöhempään aikaan, jolloin työpaikkojen kysyntä on vähäisempää. Kun yleisesti käytettävissä oleva pysäköintitarjonta laajennetaan muodostamaan yhä suurempaa osaa kaikista pysäköintipaikoista, voidaan niitä hyödyntää entistä tehokkaammin. Tehokkuutta mitataan tavallisesti sillä, kuinka suuren osan ajasta pysäköintipaikka on käytössä. Toisaalta tehokkuutta voidaan mitata myös pysäköinnin markkinan näkökulmasta etenkin silloin, kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Markkinaehtoisesti hinnoittelun avulla ohjataan niukat resurssit niiden käyttöön, jotka ovat halukkaita maksamaan niistä eniten. Pysäköinnin markkinoiden toimivuus ei kuitenkaan ole taattua, ja pysäköintipaikkojen saatavuus eniten tarvitseville voidaan varmistaa rajoituksilla. Keskitettyjen, nimikoimattomien ja vuorottaiskäyttöön perustuvien pysäköintiratkaisujen käyttö tehostuu, mitä enemmän alueen pysäköintipaikoista on mukana samassa, yleisesti käytettävissä olevassa järjestelmässä. 8

9 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT KULJETTAJA KATSOO SOVELLUKSESTA MAH- DOLLISIA PYSÄKÖINTIPAIKKOJA Tyypillisesti ruuhkaa keskipäivällä Tyypillisesti ruuhkaa aamulla ja illalla Tyypillisesti tasaisesti täyttöä KULJETTAJA HALUAA LÖYTÄÄ PYSÄKÖINTIPAIKAN LÄHELTÄ TYÖPAIKKAA SOVELLUS TUNTEE PYSÄKÖINTILAITOSTEN TÄYTTÖASTEET KELLO ON 9 AAMULLA, SOVELLUS OHJAA KULJETTAJAN P1- PYSÄKÖINTILAITOKSEEN, JOSSA ON AAMUISIN TILAA. Kuva 2. Esimerkki digitaalisesta pysäköintipalvelusta. 9

10 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Tiivis ja sekoittunut maankäyttö tehokkaan pysäköintijärjestelmän mahdollistajana Kaupunkirakenteella on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi liikkumistarve muodostuu ja minkälaisia liikkumismahdollisuuksia on käytettävissä. Toiminnoiltaan sekoittunut ja tiivisti rakennettu kaupunkirakenne mahdollistaa lyhyet etäisyydet kodin, palveluiden ja työpaikan välillä. Tämä mahdollistaa henkilöautoriippuvuuden vähenemisen ja kestävien kulkumuotojen osuuden kasvamisen. Tiivis ja sekoittunut maankäyttö mahdollistaa myös tehokkaamman pysäköintijärjestelmän, jossa eriaikaista pysäköinnin kysyntää voidaan palvella tehokkaasti vähemmällä pysäköintipaikkojen määrällä. Pysäköintipaikkojen kapasiteettia voidaan parhaiten nostaa vuorottaispysäköinnin avulla. Vuorottaispysäköinnin edellytyksenä on sekoittunut maankäyttö, jossa kävelymatkan sisällä on asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Tiivis maankäyttö mahdollistaa kiinteistökohtaisten pysäköintikenttien tai -laitosten sijasta keskitetyt pysäköintilaitokset, joissa nimeämättömien pysäköintipaikkojen avulla voidaan samalla pysäköintipaikkojen määrällä palvella suurempaa määrää pysäköijiä. Mitä suurempi käyttäjämäärä jakaa nimeämättömät paikat, sitä todennäköisemmin pysäköinnin tarve on eriaikaista ja pysäköintioikeuksia voidaan myöntää paikkoja enemmän. Kuvassa 3 esitetään keskitetyn pysäköinnin toimintaperiaate. varautua myös yllättäviin muutoksiin kysynnän määrässä tulevaisuudessa. Esimerkiksi autonomiset ajoneuvot ja jakamistalous voivat johtaa tulevaisuudessa tilanteeseen, jossa pysäköintitarve romahtaa radikaalisti nykyisestä. Joidenkin skenaarioiden mukaan yksityisautoilun määrä tulee vain kasvamaan vähäpäästöisten ja autonomisten autojen yleistyessä, ja pysäköinnin kysyntä voi kasvaa. Toisaalta pysäköinti ei ole välttämättömyyshyödyke, ja sen kysyntään voidaan vaikuttaa hinnoittelulla. Olisikin tärkeää tutkia, millaisia mahdollisuuksia on rakentaa muuntojoustavia pysäköintilaitoksia, joiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa pysäköinnin kysynnän muuttuessa. Rakenteellisilla ratkaisuilla jo suunnitteluvaiheessa voidaan varautua siihen, että esimerkiksi kerroskorkeudet, lattian kaltevuudet ja ramppien sijoittelu mahdollistavat pysäköintilaitokselle uuden elämän esimerkiksi hotellina tai liikuntapaikkana. Toisaalta muuntojoustavuudella voidaan varautua myös helposti laajennettavissa olevaan pysäköintilaitokseen. Muuntojoustavat pysäköintilaitokset ja pysäköinnin kysynnän ennakointi Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa maan arvo kasvaa, ja taloudellisista sekä kaupunkiympäristön laadullisista näkökulmista pysäköinti sijoitetaan rakenteellisiin pysäköintilaitoksiin maan alle tai maan päälle. Rakenteelliset pysäköintiratkaisut edellyttävät merkittäviä investointeja ja jotta kiinteistökehityksessä voitaisiin tehdä todellista kysyntää ennakoivia pysäköintiratkaisuja, tulisi pysäköinnin kysyntä olla ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen. Kysyntään voidaankin vaikuttaa jossain määrin mm. kaavoituksella, pysäköintipolitiikalla sekä liikkumisen ohjauksella, mutta on olennaista voida 10

11 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT HAJAUTETTU PYSÄKÖINTI SEKOITTUNUT MAANKÄYTTÖ JA KESKITETTY PYSÄKÖINTI ASUMINEN KAUPPA KOULU KAUPPA ASUMINEN VAPAA-AIKA TYÖ ASUMINEN TYÖ VAPAA-AIKA TYÖ LAAJENTUMISVARA Paikkojen monipuolisella käytöllä voidaan päästä jopa 50% pienempää autopaikkamäärään, 50% pienempään maa-alaan ja 75% vähempiin henkilöautokilometreihin katuverkolla. Kuva 3. Keskitetyn pysäköinnin avulla voidaan tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä ilman kävelymatkojen huomattavaa pidentymistä. 11

12 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Pysäköintinormia voidaan pienentää käytön tehostuessa Pysäköinnin miniminnormin tavoitteena on turvata riittävä määrä autopaikkoja asukkaiden ja liiketoimintojen käyttöön. Kun pysäköinnin tehostamisen toimenpiteet sekä liikkumistarpeiden muutokset mm. maankäytön tiivistämisellä ovat ehtineet muuttaa henkilöauton käytön sekä pysäköinnin tottumuksia ja tarvetta, on tarkoituksenmukaista lieventää pysäköintinormeja. Pysäköintinormeja voi muuttaa esimerkiksi suurentamalla yhteen autopaikkaan vaadittavaa kerrosneliömäärää tai lisäämällä esim. joukkoliikenteen palvelutasoon, liikkumispalveluihin tai laadukkaisiin pyöräpaikkoihin liittyviä joustotekijöitä vaadittavaan pysäköintipaikkamäärään. Halutessaan kunta voi myös luopua säätelystä ja siirtyä niin kutsuttuun markkinaehtoiseen pysäköintiin. Tällöin pysäköintipaikat ovat kuin mikä tahansa yksityishyödyke, jonka hinta ja saatavuus määräytyvät kysynnän mukaan. Markkinaehtoisesta pysäköinnistä on Suomessa vasta vähän kokemuksia. Markkinoiden toimintaan voi liittyä haasteita esimerkiksi markkinoille tulon osalta. Pysäköintinormia ja edelleen velvoitepysäköintipaikkojen määrää voidaan tarkastella paitsi uuden maankäytön osalta, myös olemassa olevan kiinteistökannan osalta ainakin asemakaavamuutoksen avulla. Kunnalla voi olla intressejä myös maksimipysäköintinormin asettamiseksi esimerkiksi liikkumisen ohjauksen näkökulmasta. Maksimipysäköintinormissa asetetaan suurin sallittu määrä rakennettavia pysäköintipaikkoja. Maksiminormin asettaminen voi olla mielekästä myös digitaalisten pysäköintipalveluiden markkinoiden näkökulmasta, jotta syntyy riittävää kysyntää suhteessa tarjontaan esimerkiksi dynaamisen hinnoittelun toteutumiseksi. 12

13 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT 1.2. Pysäköinnin kehittämismahdollisuudet - ohje kaupungille Pysäköinti on keskeinen osa kaupungin liikennejärjestelmää. Henkilöauto on keskimäärin 95 % päivästä pysäköitynä, ja pysäköintipaikkaa vaaditaan myös jokaisen automatkan alku- ja loppupisteeseen. Pysäköinnin määrää, toteutusmuotoa ja sijaintia säätelemällä kaupungit voivat olennaisesti vaikuttaa matkojen määrään ja kulkutapaan; pysäköintipolitiikkaa voidaan käyttää työkaluna elävöittämään liikekeskuksia, parantamaan ilmanlaatua, ohjaamaan liikkumista kestävien kulkumuotojen käyttöön ja tehostamaan olemassa olevien pysäköintipaikkojen käyttöä. hinnassa takaisin, jolloin autopaikkojen hinnat jyvitetään kaikille asunnoille. Tällöin myös ne, jotka eivät autopaikkaa tarvitse, maksavat niiden hinnan asunnoissaan. Erääksi ratkaisuksi pysäköintinormin muuttamisen lisäksi on ehdotettu markkinaehtoista pysäköintiä, jossa annetaan markkinamekanismien hoitaa pysäköintipaikkojen kysynnän ja hinnan ohjaus. Pysäköinti muodostaa myös merkittävän yhteiskunnallisen kustannuksen. Liian jäykkä pysäköintinormi sekä perinteinen tapa toteuttaa autopaikat kiinteistön omalle tontille eivät aina tuota tarkoituksenmukaista pysäköintitarjontaa. Kaupunkikehityksen ja pysäköinnin kokonaiskuvan kannalta on olennaista tarkastella pysäköinnin kysyntään vaikuttavia tekijöitä sekä kullekin kohteelle luontevinta pysäköinnin järjestämisen tapaa. Pysäköintipaikkojen rakentaminen etenkin tiiviissä kaupunkiympäristössä tuo rakennuttajalle kustannuksia, joita ei ole aina mahdollista saada pysäköintipaikan 13

14 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Pysäköinnin joustotekijät Asemakaavassa voidaan määrätä niin kutsutuista pysäköinnin joustotekijöistä, jotka mahdollistavat tiettyjen edellytysten täyttyessä poikettavan asemakaavan määräämästä pysäköinnin miniminormista. Yhdyskuntarakenne Ydinkeskustoissa, tiiviin ja sekoittuneen maankäytön alueilla auton omistus on keskimäärin vähäisempää palveluiden sijaitessa lähempänä, jolloin ne ovat helpommin saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Yleensä yhdyskuntarakenne huomioidaan jo pysäköintinormeja laadittaessa jakamalla kaupunki eri yhdyskuntarakenteiden vyöhykkeisiin, joilla on jo lähtökohtaisesti erilaiset pysäköintinormit. Keskitetty pysäköinti Mikäli kiinteistön velvoitepaikat osoitetaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen, voidaan pysäköintinormin mukaisesta autopaikkamäärästä vähentää tietty prosenttiosuus. Pysäköintilaitoksen suositellaan sijaitsevan 300 m sisällä kiinteistöstä. Keskitetyn pysäköinnin autopaikkamäärän vähennys perustuu paikkojen nimeämättömyyteen. Monesti pysäköintimäärän vähennysoikeus on kytketty edellytykseen paikkojen vuorottaiskäytöstä. Pysäköintipaikkojen nimikoimattomuus Kun pysäköintipaikkoja ei ole nimetty yksittäisille käyttäjille, voidaan vaaditusta autopaikkamäärästä vähentää arviolta noin 10 %. Vähennys perustuu paikkojen oletettuun eriaikaiseen käyttöön. Nimikoimattomuuden edellytykseksi voidaan asettaa keskitetty pysäköinti sekä autopaikkojen vähimmäismäärä, kuten 50 ap. Vuorottaiskäyttö (esim. keskitetyssä laitoksessa) Vuorottaiskäyttö eri toimintojen (asiakas-, asukas-, työpaikkapysäköinti) kesken vähentää tarvittavien autopaikkojen kokonaismäärää sillä edellytyksellä, että toiminnot ovat riittävän eriaikaisia. Tutkimusten perusteella hyvin valvotussa ja opastetussa ympäristössä pysäköinnin vuorottaiskäyttö voi nostaa pysäköinnin kapasiteettia % Joukkoliikenne Mikäli asuintalo sijaitsee erinomaisen joukkoliikenteen alueella, tulisi asuinrakennuksen autopaikkamäärän olla alhaisempi, sillä tarve henkilöauton käytölle on pienempi. Litmanin (2006) mukaan autopaikkamäärää voitaisiin vähentää 10 %, jos asuinrakennuksesta on 400 metrin päässä joukkoliikenteen pysäkki ja 20 %, jos saman etäisyydellä on raideliikenteen asema. Vuokrakohteet, palvelutalot, opiskelija-asuntolat Tutkimusten mukaan asuinkiinteistöissä, joissa on paljon vuokra-asuntoja, myös auton omistusaste ja siten tarve autopaikalle on pienempi. Pysäköinnin kysyntä on keskimäärin pienempää myös palveluasumisen kohteissa ja opiskelija-asuntoloissa. Tällaisissa kohteissa vaadittu autopaikkamäärä voi perustellusti olla jopa % pienempi. Myös valtion tuella rakennettuihin ARAasuntoihin voidaan soveltaa vastaavaa paikkamäärän vähennystä. 14

15 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Pyöräpysäköinti Tarpeeksi suurella määrällä laadukasta pyöräpysäköintiä voidaan vähentää autopaikkamäärää 5-10 %. Laadukkaalla pyöräpysäköinnillä viitataan esteettömään ja lukittavaan sisätilaan. Pyöräpaikkavähennys suositellaan yhdistettäväksi vaatimukseen kiinteistön sijainnista keskustamaisella hyvän joukkoliikenteen alueella. Yhteiskäyttöauto Asuinkiinteistön käytössä oleva yhteiskäyttöauto voi laskea pysäköintinormin vaatimaa autopaikkamäärää noin 5 autopaikkaa / yhteiskäyttöauto. Edellytyksinä yhteiskäyttöautojen onnistuneelle käyttöönotolle on tarpeeksi heterogeeninen käyttäjäkunta, onnistunut tiedotus ja markkinointi asukkaille, informaatiojärjestelmien toimivuus sekä sopiva yhteiskäyttöauto-operaattori. Täydennysrakentaminen Tiiviiden, keskustamaisten kaupunginosien täydennysrakentamishankkeissa pysäköintipaikkoja voi toteuttaa tapauskohtaisella harkinnalla vähemmän kuin alueen normi muuten vaatisi. Mikäli kiinteistön paikat osoitetaan esimerkiksi keskitettyyn rakenteelliseen pysäköintiin, voidaan pysäköintinormin muuten vaatimasta määrästä vähentää %. 15

16 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Markkinaehtoinen pysäköinti Yleisesti käytössä oleva pysäköinnin miniminormi on kaupungin työkalu säädellä pysäköintimarkkinoita. Markkinaehtoisella pysäköinnillä sen sijaan tarkoitetaan sitä, että kaupunki ei enää määräisi uusien kiinteistöjen autopaikkojen määrää, vaan rakennuttajat saisivat toteuttaa pysäköintipaikkoja tarpeelliseksi katsomansa määrän. Tällöin pysäköinti muuttuu yksityishyödykkeeksi, jonka kulut katetaan pysäköinnistä saatavilla tuloilla. Taustalla on ajatus siitä, ettei pysäköinti ole esimerkiksi terveydenhuollon kaltainen subjektiivinen oikeus. Esimerkiksi Helsinki suunnittelee kokeilevansa markkinaehtoisen pysäköinnin mallia kolmella uudella asuinalueella: Hernesaaressa,Hakaniemenrannassa ja Kalasataman eteläosassa Pysäköinti-investoinnit tehdään markkinaehtoisen pysäköinnin mallissa taloudellisen kannattavuuden perusteella ja hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan lakien perusteella. Asemakaava ei velvoita rakentamaan autopaikkoja eikä liittymään alueelliseen pysäköintilaitokseen. Pysäköinnin voi järjestää myös osittain markkinaehtoisena, jolloin siihen kuuluu elementtejä markkinatalouden mukaisesta toiminnasta, mutta siihen voi sisältyä myös asemakaavan määräämiä velvoitteita esimerkiksi perinteistä alhaisemmista minimimääristä tai liittymisestä alueelliseen pysäköintiyhtiöön. Tällöin voidaan varmistaa esimerkiksi alueellisen keskitetyn pysäköintilaitoksen toteutuminen. Markkinaehtoissa pysäköintijärjestelmässä on huomattava: Pysäköinnin palvelutason tulee olla selvä kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden ostajille myyjän tulee tuoda esiin alueen pysäköintitilanne Asunnon ostajan tai vuokraajan tulee varmistaa etukäteen tarvitsemansa pysäköinnin saatavuus Tavoitteena ei ole vähentää pysäköintipaikkojen tai -tapahtumien määrää, mutta niiden väheneminen on mahdollista Pysäköinnin kysyntää säädellään esim. pysäköintioikeuden jonottamisen sijaan hinnoittelulla Markkinaehtoisen järjestelmän toiminnan edellytys on rajoittamattoman pysäköinnin poistamisen yleisiltä alueilta ja laadukas pysäköinnin valvonta, jolla vältetään ns. vuotopysäköinti muualle kuin markkinaan kuuluville pysäköintipaikoille 16

17 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT 1.3. Pysäköinnin kehittämismahdollisuudet - ohje rakennuttajalle Pysäköinti on keskeinen osa kaupungin liikennejärjestelmää. Henkilöauto on keskimäärin 95 % päivästä pysäköitynä, ja pysäköintipaikkaa vaaditaan myös jokaisen automatkan alku- ja loppupisteeseen. Pysäköinnin määrää, toteutusmuotoa ja sijaintia säätelemällä kaupungit voivat olennaisesti vaikuttaa matkojen määrään ja kulkutapaan; pysäköintipolitiikkaa voidaan käyttää työkaluna esimerkiksi ohjaamaan liikkumista kestävien kulkumuotojen käyttöön elävöittämään liikekeskuksia, parantamaan ilmanlaatua ja tehostamaan olemassa olevien pysäköintipaikkojen käyttöä. Kaupunki voi säädellä rakennettavien autopaikkojen määrää pysäköintinormin avulla. Yleensä kyseessä on ns. miniminormi, jolloin asemakaavassa ilmoitettu autopaikkojen määrä x ap/asunto tai ap/ x k-m2 määrää kohteeseen rakennettavien autopaikkojen vähimmäismäärän. Miniminormilla kaupunki pyrkii turvaamaan riittävän tarjonnan asukas-, asiakas- ja työpaikkapysäköinnille. sekä pysäköinnin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kannalta on olennaista tarkastella pysäköinnin kysyntään vaikuttavia tekijöitä sekä kullekin kohteelle luontevinta pysäköinnin järjestämisen tapaa. Autopaikkojen rakentaminen on tiiviisti rakennetuilla alueilla kallista, sillä tilanpuutteen ja kaupunkien maankäyttöstrategioiden vuoksi autopaikat pyritään toteuttamaan keskittämällä ne rakenteellisesti toteutettaviin laitoksiin. Autottomat kotitaloudet maksavat tällöin huomattavia summia pysäköinnistä asuntojen hinnoissa ja vastikkeissa, sillä myytävien autopaikkojen hinnat harvoin vastaavat pysäköintilaitosten todellisia rakennuskustannuksia. Erääksi ratkaisuksi pysäköintinormin muuttamisen lisäksi on ehdotettu markkinaehtoista pysäköintiä, jossa annetaan markkinamekanismien hoitaa pysäköintipaikkojen kysynnän ja hinnan ohjaus. Pysäköinti muodostaa myös merkittävän yhteiskunnallisen kustannuksen. Liian jäykkä pysäköintinormi sekä perinteinen tapa toteuttaa autopaikat kiinteistön omalle tontille voivat olla kallis ja tehoton tapa tuottaa pysäköinnin tarjontaa. Kaupunkikehityksen 17

18 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT 1.3 Pysäköinnin järjestämisen tavat Asemakaavan velvoittama autopaikkamäärä voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla: Toteutus kiinteistön alueella maan tasossa tai rakenteellisesti (pysäköintihallissa, -kellarissa tai muussa laitoksessa) Vapaaksiostona, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mom:n mukainen menettely, jossa kaupunki voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kaupungin hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Tällöin on kyseessä kertaluonteinen rasitemaksu, josta ei makseta arvonlisäveroa. Tämän korvauksen avulla kaupunki järjestää autopaikat heti tai pitää niistä kirjaa ns. velvoitepaikkarekisterillä. Autopaikkojen osoittaminen muuhun kiinteistöön monesti koetaan hyväksi ratkaisuksi, jos tontille rakentaminen on joko tilanpuutteen tai esimerkiksi haastavien maanrakennusolosuhteiden vuoksi epäkannattavaa. Asukkaan tai liiketiloissa vierailevan pysäköijän kannalta etäämmällä sijaitseva autopaikka kasvattaa epätoivottavasti kävelymatkaa, mutta toisaalta pysäköinniltä säästyneellä tilalla on myös mahdollista tehdä parempaa asuinympäristöä, esimerkiksi viihtyisämmän pihan tai kellarikuntosalin muodossa. Keskitetyn pysäköinnin avulla voidaan tukea myös tehokkaampaa pysäköintijärjestelmää, sekä kestäviä kulkumuotoja parantamalla esimerkiksi polkupyörien tai yhteiskäyttöautojen houkuttelevuutta suhteessa henkilöautoon. Velvoitepaikka lunastetaan toisesta kiinteistöstä, jolloin velvoitepaikkaan kuuluu pysäköintioikeus. Tällöin on kyse kiinteistöjen välisestä rasitesopimuksesta. Ostohinta on korkeampi (markkinahinta) ja siitä maksetaan myös arvonlisävero. Tämän lisäksi tavallisesti osakkeen omistaja joutuu maksamaan kuukausittaista hoitovastiketta. Näitä eri pysäköinnin järjestämisen tapoja voidaan käyttää myös samassa kiinteistökehityskohteessa; osan kaavan vaatimasta autopaikkamäärästä voidaan järjestää omalla tontilla, loput voidaan osoittaa esimerkiksi lähellä sijaitsevaan pysäköintilaitokseen. Lunastuskorvaus riippuu siitä, sisältyykö velvoitepaikkaan pysäköintioikeus. On myös mahdollista käyttää vapaaksiostomenettelyä, jonka lisäksi lunastetaan samalla pysäköintilaitoksesta normaali kuukausisopimuksellinen pysäköintioikeus. Tällöin siis sopimuspysäköinnin hinta on normaali listahinta ja tämä hinta myös sisältää arvonlisäveron. 18

19 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Pysäköinnin toteuttaminen Vantaan Aviapoliksessa 1. Pysäköinnin mitoitusohje Vantaalla on otettu käyttöön vuoden 2019 alussa uudistettu asukaspysäköintipaikkojen määrää linjaava ohje. Pysäköinnin mitoitusohjeen avulla määritetään rakennettavien paikkojen minimimäärä. Päivitetyssä ohjeessa on pyritty huomioimaan aiempaa enemmän autonomistuksen aluekohtaisia eroja ja laatimaan aiempaa vuoden 2013 mitoitusohjetta mukautuvampi normi. Pysäköinnin mitoitusvyöhykkeet on esitetty kuvassa 4. Poimintoja uudesta pysäköinnin mitoitusohjeesta: Myyrmäen, Kivistön, Aviapoliksen ja Tikkurilan aluekeskuksissa tulee toteuttaa alle 600 metrin etäisyydellä juna-asemasta vähintään 1 autopaikka 130 k-m2 kohti ja kuitenkin vähintään 1 autopaikka kolmea asuntoa kohti sekä vähintään 2 pyöräpaikkaa/ asunto. Yli 600 metrin etäisyydellä asemasta sekä Martinlaaksossa, Koivukylässä ja Korsossa tulee toteuttaa vähintään 1 autopaikka 120 k-m2 kohti ja kuitenkin vähintään 1 autopaikka kahta asuntoa kohden sekä vähintään 2 pyöräpaikkaa/asunto. Hakunilassa ja korkeintaan 1000 m etäisyydellä asemasta tai alueen keskustasta tulee toteuttaa vähintään 1 autopaikka 110 k-m2 kohti ja kuitenkin vähintään 1 autopaikka kahta asuntoa kohden sekä vähintään 2 pyöräpaikkaa/asunto. Kuva 4. Pysäköinnin mitoitusvyöhykkeet Vantaalla (Vantaan kaupunki 2018a) Pientalotonteilla tulee olla vähintään 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Vieraspysäköintiin tulee toteuttaa vähintään 1 ap/1500 k-m2. Lyhytaikaista huoltopysäköintiä ja kotipalvelujen pysäköintiä varten tulee varata tontille porraskäytävien läheisyyteen vähintään 1 ap/5000 k-m2. 19

20 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT 2. Pysäköinnin joustot Vantaalla Opiskelija- ja palveluasunnoille, suojelukohteille sekä muille erityiskohteille on mahdollista myöntää vähennystä auto- ja pyöräpaikkamäärästä tapauskohtaisesti erillisen rakennuttajan antaman selvityksen perusteella. Kuvassa 1 esitetyssä eri aluekeskusten mitoituksissa on jo valmiiksi huomioitu yhteiskäyttöautojen ja muiden liikkumispalveluiden pysäköintipaikkojen tarvetta vähentävä vaikutus. Pysäköinnin miniminormin mukaisesta autopaikkamäärästä voidaan poiketa kaikilla Vantaan vyöhykkeillä seuraavasti: Voidaan vähentää 15 % perusnormin mukaisesta paikkamäärästä, kun pysäköinti keskitetään nimeämättömin paikoin pysäköintialueelle/ -laitokseen. Vuorottaispysäköintiratkaisuille voidaan antaa vähennystä perusnormin mukaisesta paikkamäärästä erillisen selvityksen perusteella siitä, kuinka paljon vuorottaispysäköinti tehostaa paikkojen käyttöä. 20

21 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Muita pysäköinnin joustotekijöitä Asemakaavassa voidaan määrätä niin kutsutuista pysäköinnin joustotekijöistä, jotka mahdollistavat tiettyjen edellytysten täyttyessä poikettavan asemakaavan määräämästä pysäköinnin miniminormista. Yhdyskuntarakenne Ydinkeskustoissa, tiiviin ja sekoittuneen maankäytön alueilla auton omistus on keskimäärin vähäisempää palveluiden sijaitessa lähempänä, jolloin ne ovat helpommin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Joukkoliikenteen palvelutaso on tavallisesti parempi, mitä tiiviimmästä yhdyskuntarakenteesta on kyse. Yleensä yhdyskuntarakenne huomioidaan jo pysäköintinormeja laadittaessa jakamalla kaupunki eri yhdyskuntarakenteiden vyöhykkeisiin, joilla on jo lähtökohtaisesti erilaiset pysäköintinormit. Keskitetty pysäköinti Mikäli kiinteistön velvoitepaikat osoitetaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen, voidaan pysäköintinormin mukaisesta autopaikkamäärästä vähentää tietty prosenttiosuus. Keskitetty pysäköintilaitos palvelee useaa kiinteistöä. Usein pysäköintilaitoksen suositellaan sijaitsevan enintään 300 m etäisyydellä kiinteistöstä. Keskitetyn pysäköinnin autopaikkamäärän vähennys perustuu paikkojen nimeämättömyyteen. Monesti pysäköintimäärän vähennysoikeus on kytketty edellytykseen paikkojen vuorottaiskäytöstä. Pysäköintipaikkojen nimikoimattomuus Vuorottaiskäyttö (esim. keskitetyssä laitoksessa) Vuorottaiskäyttö eri toimintojen (asiakas-, asukas-, työpaikkapysäköinti) kesken vähentää tarvittavien autopaikkojen kokonaismäärää sillä edellytyksellä, että toiminnot ovat riittävän eriaikaisia. Tutkimusten perusteella hyvin valvotussa ja opastetussa ympäristössä pysäköinnin vuorottaiskäyttö voi nostaa pysäköinnin kapasiteettia %. Joukkoliikenne Mikäli asuintalo sijaitsee erinomaisen joukkoliikenteen alueella, tulisi asuinrakennuksen autopaikkamäärän olla alhaisempi, sillä tarve henkilöauton käytölle on pienempi. Litmanin (2006) mukaan autopaikkamäärää voitaisiin vähentää 10 % jos asuinrakennuksesta on 400 metrin päässä joukkoliikenteen pysäkki ja 20 % jos samalla etäisyydellä on raideliikenteen asema. Vuokrakohteet, palvelutalot, opiskelija-asuntolat Tutkimusten mukaan asuinkiinteistöissä, joissa on paljon vuokra-asuntoja, myös auton omistusaste ja siten tarve autopaikalle on pienempi. Pysäköinnin kysyntä on keskimäärin pienempää myös palveluasumisen kohteissa ja opiskelija-asuntoloissa. Tällaisissa kohteissa vaadittu autopaikkamäärä voi perustellusti olla jopa % pienempi. Myös valtion tuella rakennettuihin ARAasuntoihin voidaan soveltaa vastaavaa paikkamäärän vähennystä. Kun pysäköintipaikkoja ei ole nimetty yksittäisille käyttäjille, on pysäköintikapasiteetti noin 10 % autopaikkamäärää korkeampi. Tämä perustuu paikkojen oletettuun eriaikaiseen käyttöön. Tutkimusten mukaan nimikoimattomuuden edellytykseksi voidaan asettaa keskitetty pysäköinti sekä autopaikkojen vähimmäismäärä, kuten 50 ap. 21

22 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT Pyöräpysäköinti Tarpeeksi suurella määrällä laadukasta pyöräpysäköintiä voi vähentää autopaikkamäärää 5-10 %. Laadukkaalla pyöräpysäköinnillä viitataan esteettömään ja lukittavaan sisätilaan. Pyöräpaikkavähennys suositellaan yhdistettäväksi vaatimukseen kiinteistön sijainnista keskustamaisella hyvän joukkoliikenteen alueella. Yhteiskäyttöauto Asuinkiinteistön käytössä oleva yhteiskäyttöauto voi laskea pysäköintinormin vaatimaa autopaikka määrää noin 5 autopaikkaa / yhteiskäyttöauto. Edellytyksinä yhteiskäyttöautojen onnistuneelle käyttöönotolle on tarpeeksi heterogeeninen käyttäjäkunta, onnistunut tiedotus ja markkinointi asukkaille, informaatiojärjestelmien toimivuus ja sopiva yhteiskäyttöauto-operaattori. Täydennysrakentaminen Tiiviiden, keskustamaisten kaupunginosien täydennysrakentamishankkeissa pysäköintipaikkoja voi toteuttaa tapauskohtaisella harkinnalla järjestää vähemmän kuin alueen normi muuten vaatisi. Mikäli kiinteistön paikat osoitetaan esimerkiksi keskitettyyn rakenteelliseen pysäköintiin, voidaan pysäköintinormin muuten vaatimasta määrästä vähentää %. 22

23 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT 1.4. Pysäköintikysymyksiä Vastauksia hankeosapuolille Käyttöaste ja paikkojen saatavuus Jotta palvelusta saadaan suurin mahdollinen hyöty, on autopaikkojen käyttöaste saatava riittävän suureksi vuorokauden kaikkina aikoina. Pitkällä aikavälillä tämä on mahdollista sekoittuneen maankäytön ja keskitetyn pysäköinnin avulla. Kun kortteleissa on eri toimintoja, joiden pysäköinnin kysyntähuiput sijoittuvat eri vuorokauden aikaan, on mahdollista käyttää yhteisiä pysäköintipaikkoja ja näin ollen pienemmän pysäköintinormin myötä rakentaa vähemmän autopaikkoja. Pysäköinniltä vapautuvaa tilaa voidaan hyödyntää asumiseen, työpaikkoihin, palveluihin sekä viihtyisämpään kaupunkiympäristöön. Lyhyellä aikavälillä pyritään poistamaan nimetyt tai kiinteät paikat ja myydään vain pysäköintioikeutta nimeämättömälle paikalle. Pyritään sellaisiin ratkaisuihin, joissa pysäköinnin kustannus ja veloitus on aikaperusteista. Parkkipörssin autopaikkatarjonnassa tulisi olla ainakin aluksi mukana vain nimeämättömät autopaikat, jotka soveltuvat sekä satunnaiseen että säännölliseen käyttöön. Pörssin suurimmat hyödyt tulevat yleensä skaalaetuina (esim. ylibuukkauskerroin). Eri käyttäjät voivat saada eri hintoja riippuen siitä mitä käyttäjäryhmää edustavat. Vuorottaispysäköinnin ongelma-ajankohdat ovat aamu- ja iltaruuhkat, jolloin hetkellisesti pysäköinnin tarve on samanaikaista esim. asumisen ja työpaikkojen osalta. Ongelmaa voidaan lieventää porrastetun tarjonnan ja hinnoittelun avulla. Nykyäänkin pysäköintilaitoksen historiatiedon perusteella voidaan hinta ja kysyntä tasapainottaa. Autopaikkojen saatavuus voidaan varmistaa tarjoamalla vapaata pysäköintipaikkoja eri toiminnoilta eri vuorokauden aikaan: öisin tarjonta työpaikkapysäköinnistä, päivisin asumisesta ja kaupallisista palveluista. Pilotoinnin alkuvaiheessa tarjonnassa tulisi olla kohteita, joissa on jo kulunvalvonta valmiina. Järjestelmään voidaan tuoda rekisterintunnistuksella kulkuvalvotut kohteet, ulkoalueet sekä laitokset. Parkkipörssissä mukana olevat tahot Parkkipörssissä on useita toimijoita, joiden roolit vaihtelevat. Kaupungin rooli on mahdollistaa pörssin toiminta, poistaa mahdollisia toiminnallisia esteitä sekä markkinoida toimintamallia kaikille tahoille. Kaupungin tulisi keskittyä pysäköintipolitiikkaan, jonka avulla edistetään sekoittunutta maankäyttöä ja tätä kautta syntyvää tehokkaampaa 23

24 1. DIGITAALISET PYSÄKÖINNIN PALVELUT pysäköintipaikkojen käyttöä. Periaatteessa ei ole väliä, mikä taho omistaa pysäköintipaikat. Aluksi mukana voisivat olla tahot, joilla on kulunvalvontajärjestelmä valmiina, esimerkiksi työpaikkojen ja kauppojen pysäköintihalleihin ja pysäköintialueisiin, koska näitä on helpompi hallinnoida kuin kadunvarsipysäköintiä. Tarjonta saataisiin aluksi kohdennettua selkeälle käyttäjäryhmälle. Myöhemmin mukaan voisivat tulla asukkaat ja kaupungin yleiset autopaikat. Hinnoittelu Tällä hetkellä useissa kaupungeissa pyritään pysäköintiratkaisut näkemään palveluna, jonka kustannukset katetaan käyttäjä maksaa periaatteen mukaisesti. Katupysäköinnissä ja asukasluvissa kustannusperiaate ei yleensä toteudu. Hinnoittelu ei vastaa kustannuksia. Kaupallisilla toimijoilla toteutuu paremmin koska on liiketoimintaa. Autopaikkapörssissä periaate toteutuu täysin. Olemassa olevat autopaikat toteuttavat jo pysäköintinormin, jolloin kustannukset kohdentuvat kiinteistölle. Autopaikkapörssi tuo tehokkuutta resurssien käyttöön sekä lisätuloja palvelun käyttäjältä. Pysäköintioikeuksien hinnoittelupolitiikassa voidaan ottaa huomioon maantieteellinen kompensaatio, hinnoitellaan pysäköintipaikat sijainnin perusteella. Yleisesti hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos tavoitellaan korkeaa käyttöastetta, alhaisen hinnan pitää kompensoida esim. pitempää kävelymatkaa. Ennen kuin lähdetään auton kanssa, mietitään ennakkoon minkä hintaista pysäköinti on. Järjestelmässä on mahdollista myöntää alennuksia pysäköintimaksuista esimerkiksi sähköautojen, kimppakyytien ja liikuntaesteisten osalta. Tällöin on otettava huomioon missä pidetään yllä kompensaatioon oikeutettujen tietoja, onko se pysäköintipörssi, kaupungin oma tietojärjestelmä, Traficom vai joku muu? Mikä on kaupungin rooli kompensaatiossa? Verotus Eri tahojen verotuskohtelu on huomioitava autopaikkapörssissä. Lähtökohtaisesti yksityisten vuokraustoiminta on arvonlisäverovapaata, talo- tai ASO-yhtiön arvonlisäverollista. Kuitenkin verotuksen kannalta lienee tulkintamahdollisuuksia, jos yksityisillä on mahdollista vuokrata useita autopaikkojaan pörssin kautta. Yhteiskäyttöisissä pysäköintiratkaisuissa Velvoitepaikkojen vapaaksiosto on arvonlisäverotonta. AirBnB-tyyppinen parkkipörssi Alkuvaiheessa mukana nimeämättömät paikat, myöhemmin voidaan laajentaa koskemaan myös yksittäisiä nimettyjä pysäköintipaikkoja. Teknisesti on mahdollista ottaa heti mukaan kaikki pysäköintimuodot. Säännöllisellä autopaikan käytöllä ei juurikaan eroa autopaikkapörssin ja nykyisin käytössä olevalla vuokrauksella, jossa asukas vuokraa Asokodilta/pysäköintiyhtiöltä tai jonka yritys myy työntekijöiltä asukkaille illaksi/ yöksi. Pysäköinti on toissijaista toimintaa eikä kukaan lähde minnekään pelkästään pysäköimään. AirBnb on yhteinen markkina-alusta. Nimeämättömät paikat mahdollistavat joustavammat vaihdot, pitkällä aikavälillä pysäköinnin hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan tasapainotilaan. Muut haasteet ja huomiot Kaikki pysäköintiin liittyvä data on tallessa pysäköintipörssissä, pysäköinnin alku, loppu,kesto, eurot, kohdetieto, käyttöaste, ym. Lisäksi asiakkaista on anonymisoitu tilastoitutieto. Pysäköinnin ajankohdalla ja kestolla voidaan päätellä pysäköintitarkoitus. Pysäköinnin tulisi olla mahdollisimman helppoa käyttäjälle. Tämän vuoksi esimerkiksi erillisestä kyselystä matkan tarkoituksesta on vaivaa pysäköijälle. Pysäköinnin ajankohdalla ja kestolla voidaan päätellä pysäköintitarkoitus. 24

25 JOUSTAVAN OMISTAMISEN PALVELU 2.1. Liikkumispalveluiden konsepti Aviapoliksen alueella henkilöauton käyttö on erityisen korostunut suhteessa esimerkiksi muihin pääkaupunkiseudun alueisiin. Syynä tähän on ainakin hajautunut maankäyttö, jossa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueet ovat toisistaan erillään. Lisäksi alueella on runsaasti tilaa vievää maankäyttöä, kuten auto- ja rautakauppoja sekä logistiikkatoimintoja. Myös aluetta risteävät liikenteen pääväylät Kehä III ja Tuusulanväylä aiheuttavat estevaikutuksen. Alueelle ollaan suunnittelemassa lisää maankäyttöä, jonka vuoksi nykyiseen liikkumiskäyttäytymiseen on odotettavissa muutoksia. Myös liikenteen toimivuus edellyttää niitä. Uudet asunnot ja toimitilan tiivistävät maankäyttöä, jolloin henkilöautoliikenne voi ruuhkautua ja pysäköintipaikkojen sijoittaminen on haastavampaa. Toisaalta tiiviimpi maankäyttö ja sekoittuneet toiminnot parantavat joukkoliikenteen sekä muiden liikkumispalveluiden toimintaedellytyksiä. Mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, kuntalaki sekä kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka velvoittavat kaupunkeja tavoittelemaan ympäristötaloudellisesti kestävää liikennejärjestelmää, jossa valtaosa matkoista tehdään joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen jolloin henkilöautojen käyttöaste on matala. Aviapoliksen alueen maankäyttö on kehittymisvaiheessa, eivätkä kaikki tiiviiseen kaupunkirakenteeseen suunnitellut ratkaisut vielä toimi Aviapoliksen kaltaisissa ympäristöissä. Tarvitaan siis uusia ratkaisuja, jotka toimivat jo nykyisessä tilanteessa, mutta jotka ovat skaalattavissa maankäytön kehitykseen seuraavien vuosikymmenien ajalle. Aviapoliksen alueella on hyvät seudulliset joukkoliikenneyhteydet sekä junalla Aviapoliksen asemalta että usealla bussiliikenteen runkolinjalla. Haasteena ovat kuitenkin matkojen viimeiset kilometrit kuinka liikkua joukkoliikenteen runkolinjojen varrelta perille asti? Lisäksi alueella on tarvetta kestäviin ja helppokäyttöisiin ratkaisuihin palveluiden saavuttamiseen, kuten työntekijöiden lounasravintoloissa käyntiin tai asukkaiden kaupassa asiointiin. Välimatkat kohteiden välillä ovat usein pitkiä eikä ympäristö houkuttele kävelemiseen. Näitä liikkumisen ongelmia voidaan ratkaista erilaisilla ja eri tavoilla järjestetyillä liikkumispalveluilla aina taloyhtiöiden yhteiskäyttöautoista ja -pyöristä laajempaan kutsuliikennepalveluun. Palvelut voidaan järjestää yhteisöllisemmin, jolloin palvelu on jopa samanaikaisesti tai ketjutettuna usean henkilön käytössä, tai palvelun muoto 25

26 Kuva 5. Liikkumispalveluita voidaan jaotella yksityisiin sekä jaettuihin tai yhteisöllisiin palveluihin sekä paikkasidonnaisiin ja liikkuviin palveluihin. Varsinaisiin fyysisiin palveluihin liittyy oheispalveluita. voi olla yksityisempää, jolloin palvelun käyttöön liittyy vähemmän vuorovaikutusta käyttäjien välillä. Palvelut voivat olla paikkaan sidottuja, tai liikkua vapaasti tai määritellyllä palvelualueellaan. (Kuva 5) Ne voivat olla yksityisiä liikkumisen muotoja, kuten vuokra-auto, tai joukkoliikenteen sovellutuksia, kuten kutsuliikenne. Palveluita voidaan järjestää kaupallisina palveluina, vertaisvuokrauksena, asunto-osakeyhtiön ratkaisuina tai julkisina hankintoina. Fyysisten palveluiden, joiden avulla henkilöt liikkuvat paikasta toiseen, lisäksi tarvitaan erilaisia oheispalveluita, kuten reittioppaita sekä lippu- ja maksujärjestelmiä, joiden avulla fyysisiä palveluita on helpompi käyttää. Matkaketjujen muodostuminen helpottuu edelleen mahdollisten välitys- ja yhdistämispalveluiden avulla, joilla voidaan välittää tietoa eri liikkumispalveluista. Eri liikkumispalveluista voidaan jopa laatia liikkumispaketteja, joissa eri liikkumispalveluilla tehtävä matkaketju voidaan ostaa yhtenä pakettina, tai jossa paikalliset liikkumispalvelut myydään kiinteähintaisesti esimerkiksi kausilippuna. 26

27 LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN KEHITYS (MM. LAKI LIIKENTEEN PALVELUISTA, ASUNTO-OSAKELAKI, MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI) Henkilöautoriippuvuus vähenee Pysäköintipaikkojen tarve vähenee VELVOITEPYSÄKÖINTIPAIKAT (MM. TILANTARVE JA RAKENTAMISKUSTANNUKSET) YKSITYISET TOIMIJAT INTRESSIT JA TAVOITTEET JULKISET TOIMIJAT Liikkumispalveluita tulee lisää ja liiketoimintamahdollisuudet paranevat Maankäyttö tiivistyy ja sekoittuu Liikkumispalveluiden toimintaedellytykset paranevat KUNNAN TEHTÄVÄT (MM. TALOUDELLISEMPI INFRASTRUKTUURI TIIVIISSÄ KAUPUNKIRAKENTEESSA, YHTEISKUNNAN KORVAAMIEN KULJETUSTEN TEHOSTAMINEN) Kuva 6: Liikkumispalveluiden toimintaedellytysten positiivinen kierre. 27

28 2.1.1 Liikkumispalvelutarjonta ja toiminta mahdollisuudet Liikkumispalveluiden toimintakentässä on lukuisia erityyppisiä toimijoita, kuten käyttäjiä, jotka usein ovat yksityishenkilöitä, sekä palvelutarjoajia, jotka toimivat markkinaehtoisesti tai julkisena hankintana. Lisäksi työnantajat voidaan tunnistaa tärkeinä toimijoina, jotka voivat vaikuttaa sekä kodin ja työpaikan välisiin työmatkoihin että työpäivän aikana tehtäviin työasiamatkoihin. Liikkuminen on harvoin itsetarkoitus. Sen sijaan se on väline, jonka avulla toteutetaan pääasiallinen tehtävä, kuten työskentely työpaikalla tai elintarvikkeiden saaminen kotiin. Liikenteen käyttäjien tottumuksien muuttaminen on hidasta esimerkiksi kulkutapavalinnan tai käytetyn reitin osalta. Hitaaseen kulkumuotojakauman muutokseen vaikuttaa myös yksitysautoilun hintarakenne, jossa investoinnit ja muut kiinteät kustannukset muodostavat muuttuvia kustannuksia merkittävämpiä kustannuseriä. Ihmiset valitsevat kulkutavat tavallisimmin helppouden perusteella, ja kulkutapavalintaan vaikuttaminen esimerkiksi uusien vaihtoehtojen tuomisella tai hinnoittelun muokkaamisella on hidasta. Tämä asettaa haasteen erityisesti markkinaehtoisille liikkumispalveluille, joiden tulot perustuvat julkisen tuen sijaan käyttäjämaksuihin. Kaupalliseen toimintaan perustuvalla yrityksellä on harvoin mahdollista säilyttää palvelua alhaisella kysynnällä pitkiä aikoja, vaikka kysyntä voisi kasvaa liikkumistottumusten muuttuessa hitaasti. Lisäksi yksittäisen liikkumispalvelun markkinaan haastetta tuo eri liikkumispalveluiden tai muiden kulkutapojen kysynnän ristiinkytkennät. Jos joukkoliikennelipun hintaa lasketaan, saadaanko uusia joukkoliikennematkoja? Jos saadaan, siirtyvätkö matkat polkupyörä- vai henkilöautomatkoista? Jos käynnistetään yhteiskäyttöautopalvelu, väheneekö henkilöautojen omistus, vuokra-autojen kysyntä tai joukkoliikennematkat, vai syntyykö matkoja, joita aiemmin ei ole tehty? Kulutustottumusten taustalla liikkumispalveluiden markkinoihin vaikuttavat mm. lainsäädännön sekä teknologian kehitys, sekä yleiset trendit. Lainsäädännön tärkein rooli on mahdollistaa liikkumispalveluiden tarjoaminen sekä tasavertaistaa erilaiset liikkumispalvelut. Esimerkiksi laki liikenteen palveluista poisti erottelua joukko- ja taksiliikenteen välillä, mutta monet verotusrakenteet silti suosivat yksityisautoilua muiden liikkumispalveluiden sijasta. Teknologia mahdollistaa informaation jakamisen sekä eri kulkumuotoja ja liikkumispalveluita yhdistävän matkaketjun muodostamisen aiempaa helpommin. Yleisenä trendinä viime aikoina on herätty ilmastovaikutusten tarkasteluun. Edelleen harva kuluttaja tekee päätöksiä ilmastovaikutusten perusteella, mutta esimerkiksi yritysten brändissä ilmastoystävällisyys nähdään jo arvoa tuovana. Markkinoiden haastavuuden vuoksi julkisella sektorilla on tärkeä rooli liikkumispalveluiden yleistymisen lisäämiseksi. Julkisen sektorin, kuten kuntien ja valtion, tärkeänä tehtävänä on luoda tasavertaisia liiketoimintamahdollisuuksia yksityisille palveluntarjoajille esimerkiksi avaamalla dataa, tarjoamalla julkisia tiloja kuten katutilaa palveluiden käyttöön sekä osallistumalla palveluiden viestintään. Lisäksi julkiset toimijat voivat halutessaan subventoida liikkumispalveluita, joilla odotetaan olevan politiikan tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Alla kuvataan yleisimpien liikkumispalveluiden toiminta sekä niiden hyödyt ja haitat eri näkökulmista. Lisäksi esitetään toimintamahdollisuudet, joiden avulla palvelut voidaan käynnistää tai niiden saatavuutta parantaa. 28

29 Joukkoliikenne Joukkoliikenne, kuten bussi-, juna-, metro- tai raitiotieliikenne on liikkumispalveluiden perusta. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen tarjonta mahdollistaa autottoman elämäntavan, mutta usein henkilöauto on joukkoliikennettä houkuttelevampi esimerkiksi matka-ajan näkökulmasta. Käyttäjälle joukkoliikenne on huoletonta käyttää. Matkustaja voi käyttää matka-ajan haluamallaan tavalla. Lisäksi joukkoliikenteen säännöllinen käyttö on edullista. Joukkoliikenteen käyttäjä joutuu kuitenkin sopeuttamaan tarpeensa linjojen reittien ja aikataulujen mukaiseksi. Varsinaisen joukkoliikennevälineessä tehtävän matkan lisäksi matkoihin kuuluu tavallisesti liityntämatka lähtö- ja määräpaikan sekä lähtö- ja määräpysäkin välillä. Osa käyttäjistä voi kokea joukkoliikenteen epämiellyttävänä erityisesti ruuhka-aikana, jolloin liikennevälineissä on paljon ihmisiä. Liikennejärjestelmän näkökulmasta joukkoliikenteellä on lähes ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Joukkoliikenteen avulla voidaan välttää ruuhkia, koska joukkoliikennevälineillä väyläkapasiteetista saadaan henkilöautoa parempi hyötysuhde. Joukkoliikenteen päästöt ovat tavallisesti henkilöautoa alhaisemmat, kunhan kuormitus on riittävä. Lisäksi päästötasoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi moottoritekniikalla. Joukkoliikennevälineet ovat lisäksi yksityisiä kulkuvälineitä tehokkaammassa käytössä myös ajallisesti. Näin ollen niiden tarvitsema pysäköintitila on yksityisiä kulkuvälineitä vähäisempi. Silloin kun ajoneuvo on pysäköitynä, se voidaan pysäköidä kauemmas tiiviistä kaupunkirakenteesta (kuten bussiliikennöitsijöiden varikot). Samalla pääomainvestoinnit hyödynnetään tehokkaasti, kun kiinteiden kustannusten osuus suhteessa muuttuviin kustannuksiin pienenee. Toimiva joukkoliikenne on perusta henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi myös siinä tilanteessa,jossa tarjolla on uudenlaisia liikkumispalveluita. Joukkoliikenteen ympäristövaikutukset ovat tavallisesti muita motorisoituja liikkumispalveluita pienempiä. Li säksi vakikäyttäjä saa joukkoliikennepalvelun käyttöönsä matalammalla kynnyksellä, verrattuna esimerkiksi yksittäisiin matkustustarpeisiin perustuviin palveluihin. Paikallisjoukkoliikenteen käyttöönotto ei edellytä ennakkosuunnittelua, kuten matkan varausta. Esimerkiksi reittioppaiden, ajantasa-informaation ja mobiilien lippujärjestelmien käyttö helpottaa myös satunnaisten matkojen tekemistä. Kansainvälisesti on havaittu kysynnän siirtymistä joukkoliikenteestä uudenlaisiin liikkumispalveluihin, kuten kyydinjakopalveluihin. Siirtymällä on ollut epätoivottuja vaikutuksia esimerkiksi liikenteen ruuhkautumisen ja päästöjen näkökulmasta. Liikkumispalveluita kehitettäessä on mahdollisuuksien mukaan varmistettava, että jatkossakin joukkoliikenne säilyy ensisijaisena kulkumuotoja runkoliikenteessä, jossa liikutetaan suuria ihmismääriä, ja kohdistaa muita liikkumispalveluita joukkoliikenteen liityntään tai matkoihin, joihin joukkoliikenne soveltuu heikommin. Joukkoliikenteen järjestämisen vastuutaho on toimivaltainen viranomainen, joka Vantaalla on Helsingin seudun liikenne HSL. Seudullisen viranomaisen jäsenkunnat osallistuvat alueensa joukkoliikenteen suunnitteluun ja päätöksentekoon. HSL suunnittelee Aviapoliksen alueen joukkoliikenteen mahdolliset muutokset yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Joukkoliikennetarjontaa voi myös syntyä markkinaehtoisesti. Työsuhdematkalipun tarjoaminen yritysten työntekijöille on helppo ja tehokas keino edistää työntekijöiden joukkoliikenteen käyttöä. Alle 300 euron suuruisena etuus on työntekijälle kokonaan verovapaa, jolloin myöskään palkan sivukuluja ei etuudesta mene. Työnantajalle koko summa on verovähennyskelpoinen. Työnantaja voi valita tarjoaako työsuhdematkalipun koko summalla vai osittain. Työntekijä voi ladata kortilleen joko kausilipun tai saldoa arvolippujen ostamiseen. Työsuhdematkalipun käyttöönotto ei välttämättä merkitse työntekijäetujen kokonaispotin kasvattamista, sillä työmatkaetu voi olla osana muuta etupalettia kuten vaihtoehto kulttuuri- tai liikuntaedulle mutta 29

30 myös parkkipaikalle. Lisätietoa työsuhdematkalipusta saa Helsingin seudun liikenteeltä (HSL), VR:ltä ja Matkahuollosta. Työantajat voivat yrityksen matkustussäännöissä edellyttää kestävien liikkumismuotojen käyttöä työasiamatkoilla. Joukkoliikenteellä kulkemisen lisäksi sääntöihin voi kirjata yhteiskäyttöauton käytön ja etäkokousten hyödyntämisen mahdollisuuksien mukaan. Myös muut alueen toimijat voivat edesauttaa joukkoliikenteen käyttöä tiedotuksen avulla esimerkiksi tuomalla aikataulunäyttöjä toimi- tai asuintilojen aulaan. HSL toimittaa maksutta linkkejä, joiden avulla näytöillä voidaan esittää läheisten pysäkkien ja/tai toivottujen linjojen aikataulutietoa. Helposti saatavilla oleva aikataulutieto voi kannustaa työntekijöitä joukkoliikenteen käyttöön lähes yhtä tehokkaasti kuin rahalliset kannustimet. Kutsuliikenne Kutsuliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä, jossa bussi ei liikennöi kiinteällä reitillä tai aikataululla, vaan reitti ja aikataulu muodostuvat asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kutsuliikenne voidaan integroida osaksi muuta joukkoliikenteen järjestelmää esimerkiksi lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmien osalta, mutta se voi olla myös itsenäinen osa joukkoliikenteen tarjontaa. Kutsuliikenne-termiä käytetään erikokoisilla kalustoilla liikennöitäviä erityyppisiä palveluita, kuten pikkubusseilla liikennöitäviä asiointiliikenteitä tai lentokenttäkuljetuksia, tai henkilöautolla liikennöitäviä kimppatakseja. Kutsuliikenne soveltuu kiinteäreittisen joukkoliikenteen korvaajaksi erityisesti tilanteissa, joissa joukkoliikenteen kysyntä on vähäistä, kuten hiljaisina ajankohtina tai harvaan asutuilla alueilla. Kutsuliikenteellä voidaan tarjota myös perinteistä joukkoliikennettä henkilökohtaisempaa palvelua sitä vaativille, esimerkiksi liikuntarajoitteisille, matkailijoille tai työasiamatkustajille. Toisaalta kutsuliikenteen joustavuus mahdollistaa henkilöautoa lähempänä olevan palvelutason esimerkiksi aikatauluriippuvuuden suhteen. Hyvällä käyttöliittymällä esimerkiksi älypuhelimen avulla kutsuohjattu palvelu voi käyttäjälle olla huomattavasti perinteistä joukkoliikennettä helpompikäyttöistä. Toisaalta tällä hetkellä on olemassa kutsuliikenteen palveluita, joissa matka tulee varata jopa edellisenä päivänä, kuljetuksen toteutuvaa aikaikkunaa ei voida ennakoida tai tietoa palvelusta on saatavilla heikosti. Tällöin kutsuliikenteen palvelutaso käyttäjälle on heikko. Joukkoliikenteen järjestäjän näkökulmasta kutsuliikenteellä voidaan operoida korkean palvelutason joukkoliikennettä kustannustehokkaasti, jos perinteisellä joukkoliikenteellä se ei ole mahdollista. Edellytyksenä tehokkuuteen on matkojen riittävän korkea yhdistelyaste, jolla saavutetaan riittävä matkustajakuorma. Toisaalta kutsuliikenne voi olla tehotonta esimerkiksi puutteellisen matkustajainformaation tai soveltumattoman matkojen yhdistelyalgoritmin vuoksi. Kutsuliikenteen avulla voidaan varmistaa sopiva joukkoliikenteen palvelutaso joustavasti maankäytön kehittyessä. Asiakkaan näkökulmasta palvelu säilyy muuttumattomana, verrattuna perinteiseen joukkoliikenteeseen, jossa maankäytön muuttumisen perusteella on usein tarkoituksenmukaista muuttaa linjastoa. Julkisen hankinnan perusteella tai markkinaehtoisesti toimivaa palvelua voidaan myös skaalata perinteistä joukkoliikennettä joustavammin: maankäytön ja kysynnän kasvaessa esimerkiksi tilausten vasteaikojen voidaan sallia kasvaa, ja kysynnän kasvaessa riittävästi, hankkia uutta kalustoa. Myös kaluston hankinta on perinteistä joukkoliikennettä joustavampaa, koska kutsuliikennettä operoidaan yleensä pienemmällä kalustolla, jota on markkinoilla helpommin saatavilla kuin perinteisen joukkoliikenteen linja-autoja. 30

31 Kutsuliikenteen järjestäjänä voi olla joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, tai sen voi järjestää seudulliseen viranomaiseen kuuluva kunta, ellei jäsensopimuksessa ole muuta sovittu. Liikennöinti kilpailutetaan brutto- tai nettomallisena käyttöoikeussopimuksena, jolloin palvelu kuvataan tarjouspyynnössä riittävällä tarkkuudella. Kutsuliikennettä voidaan myös järjestää markkinaehtoisesti, jolloin kaupalliset toimijat vastaavat palvelusta täysimääräisesti. Liikenteen järjestäjän lisäksi myös muut osapuolet voivat vaikuttaa kutsuliikenteen kysyntään ja edelleen palvelun onnistumiseen erityisesti viestinnän avulla. Yhteiskäyttöauto Yhteiskäyttöauto on usean henkilön yhteisessä käytössä oleva henkilö- tai pakettiauto. Yrityksen tai yhteisön omistama auto on yrityksen asiakkaiden tai yhteisön jäsenten käytettävissä. Yhteiskäyttöautoilu eroaa perinteisestä autonvuokrauksesta siten, että yhteiskäytössä olevan auton voi vuokrata lyhyeksikin aikaa ja asiakas yleensä itse huolehtii omatoimisesti ohjeiden mukaan auton noudosta ja palautuksesta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Yhteiskäyttautoja on tarjolla palveluissa, joissa auto tulee palauttaa samaan paikkaan kuin mistä se on otettu käyttöön (ns. asemaperusteinen yhteiskäyttöautojärjestelmä, esimerkiksi City Car Club, 24 Rent, EkoRent tai OP Yhteisauto) sekä palveluissa, joissa auton voi jättää mille tahansa käytettävissä olevalle pysäköintipaikalle toiminta-alueella (ns. kelluva yhteiskäyttöautojärjestelmä, esimerkiksi Go Now ja Drive Now). Lisäksi yhteiskäyttöautopalveluita voidaan jaotella sen perustella, onko vuokraus yksityisihmisten välistä vertaisvuokraamista (esimerkiksi Blox Car) vai yrityksen tarjoama markkinaehtoinen palvelu. Yhteiskäyttöautopalveluita voidaan myös jaotella sen mukaan, tarjotaanko palveluita rajatulle käyttäjäkunnalle (kuten asunto-osakeyhtiön asukkaille tai työpaikan työntekijöille) vai ovatko ne yleisesti kaikkien saatavilla. Yhteiskäyttöautopalvelun merkittävin vaikutus on henkilöautoriippuvuuden väheneminen. Kun auto on tarvittaessa käytössä niihin matkoihin, joilla henkilöauton tuomat hyödyt ovat merkittäviä, käytetään muihin matkoihin todennäköisemmin kestäviä kulkumuotoja, kuten joukko- tai pyöräliikennettä. Palvelu mahdollistaa henkilöauton omistusasteen pienenemisen, ja edelleen pysäköintikysynnän vähenemisen. Useassa asemakaavassa eri kaupungeissa onkin jo käytössä joustava pysäköintinormi, jonka mukaan velvoitepysäköintipaikkoja voidaan vähentää viisi autopaikkaa, jos kiinteistössä on käytössä yhteiskäyttöauto. Yhteiskäyttöauton käytettävyyden osoittamiseksi edellytetään tavallisesti 3 10 vuotta voimassa olevaa sopimusta yhteiskäyttöauto-operaattorin kanssa. Rakennuttajan ja yhteiskäyttöauto-operaattorin välinen sopimus siirtyy rakennuttajalta asunto-osakeyhtiölle. Yhteiskäytön avulla henkilöauton käyttöaste paranee, joka johtaa siihen, että auto seisoo pysäköintipaikalla yksityiskäyttöistä autoa vähemmän aikaa. Samalla kun käyttöaste kasvaa, kiinteiden kustannusten kuten investointikustannusten osuus kustannusrakenteessa vähenee. Näin esimerkiksi ostohinnan vaikutus kilometrikohtaiseen ajokustannukseen vähenee. Koska yhteiskäyttöisillä autoilla ajetaan tavallisesti enemmän kuin yksityiskäyttöisillä ajoneuvoilla, niiden elinkaari on lyhyempi. Myös kustannusrakenne edesauttaa autokannan nopeampaa uusiutumista, jolloin käytössä on uudempia ja näin ollen keskimäärin turvallisempia ja vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. Yhteiskäyttöautoihin perustuvan henkilöauton käytön päästöt voivat olla yksityiskäyttöisiä autoja vähäisempiä myös siksi, koska käyttöön voidaan valita tilanteeseen sopiva kalusto. Tavallisimmin toistuvat tarpeet, esimerkiksi asiointi- tai harrastusmatkat voidaan hoitaa pienemmällä autolla, ja esimerkiksi suurempien tavaroiden kuljetukset suuremmalla autolla. 31

32 Aviapoliksessa on käytössä markkinaehtoisia yhteiskäyttöautopalveluita. 24 Rental Network Oy:n GoNow-yhteiskäyttöautot tulivat käyttöön syyskuussa Palvelu käynnistettiin Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeessa, jossa osarahoittajana mukana olleen Vantaan kaupungin tavoitteena oli, että autot ratkaisisivat viimeisen kilometrin ongelman työmatkaliikenteessä tarjoamalla sujuvan siirtymisen Aviapoliksen asemalta työpaikkakeskittymiin. Toteutunut käyttö ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Autoja käytettiin lähinnä satunnaisiin asiointimatkoihin esimerkiksi kauppakeskus Jumbolta Tammistoon tai Tammistosta Helsinkiin. Liikkumisen ohjauksen hankkeessa panostettiin liikkumispalvelun markkinointiin. Hankkeen päätyttyä palveluun liittyvä viestintä on ollut vähäistä, ja alueen asukkaiden tai työtekijöiden keskuudessa tietoisuus palvelusta on vähäistä. Yhteiskäyttöautopalveluiden haasteena on viestinnän lisäksi ollut autojen pysäköinti. Autojen käytön houkuttelevuus paranee, jos niiden pysäköintipaikat ovat näkyvillä sekä hyvin saavutettavilla paikoilla kaupunkirakenteessa. Saavutettavuus on tärkeää sekä autoliikenteen verkolla, että pysäköintipaikalta lähtö- ja määräpaikkoihin. Yhteiskäyttöautojen käytettävissä olevien pysäköintipaikkojen osalta kaupunki voi vaikuttaa palveluiden toimintaedellytyksiin katutilan käytön, ja muut maanomistajat kiinteistöjensä käytön perusteella. Useissa kaupungeissa tarjotaan yhteiskäyttöautoille pysäköintilupaa kadunvarsipysäköintiin, osassa jopa maksutta. Vantaalla maksuton ajoneuvokohtainen lupa oikeuttaa pysäköimään lisäkilvin merkityille paikoille. Toistaiseksi pysäköintiin oikeuttavia parkkipaikkoja on vain Aviapoliksen asemalla, Jumbossa ja Tammiston kauppakeskittymässä. Myös yksityiset kiinteistöt voivat halutessaan sallia yhteiskäyttöautojen pysäköimisen esimerkiksi pääovien läheisyyteen. Erityisesti kaupunkien on huolehdittava eri palveluntarjoajien tasapuolisesta kohtelusta. Alan kasvussa haasteena on ollut hidas kehitys pienellä markkinalla. Suomessa tottumukset ja tavat puoltavat oman auton käyttöä. Lisäksi julkinen sektori voi halutessaan edistää yhteiskäyttöautopalveluita kaikilla henkilöautoriippuvuutta vähentävillä ja kestävää liikkumista tukevilla toimenpiteillä, kuten henkilöautoilun tai yksityisen pysäköinnin rajoituksilla. Yhteiskäyttöautojen palvelutarjoajien kokemusten mukaan palveluiden menestymisen näkökulmasta tärkeää on rakennuttajayhteistyö, jossa joustavaa pysäköintinormia hyödyntämällä ollaan saavutettu taloudellisia intressejä yhteiskäyttöautopalveluiden perustamiselle. Lisäksi onnistumisia on havaittu myös muussa asunto-osakeyhtiöyhteistyössä, jossa markkinointia ja viestintää on jalkautettu asunto-osakeyhtiöistä käsin. Markkinaehtoiset palvelut menestyvät hyvillä paikoilla, joissa autot ovat näkyvillä ja maankäyttö on tiivistä ja sekoittunutta, joka luo riittävästi kysyntää. Yhteiskäyttöautotoimijat kehittävät alaa kokemusten karttuessa, jolloin esimerkiksi sopimustekniikkaa ja liiketoimintamalleja voidaan tehostaa nykytilaan verrattuna. Samalla teknologinen kehitys parantaa palvelukokemusta ja itsepalvelun osuutta. Yhteiskäyttöauto asunto-osakeyhtiössä Yhteiskäyttöautopalveluita voi olla myös asunto-osakeyhtiöiden asukkaiden käytössä. Mahdollisuuksia yhdistää yhteiskäyttöautoilun tai muiden liikkumispalveluiden kustannuksia muihin asumisen kustannuksiin käsitellään jäljempänä. Sujuva liikkuminen on osa hyvää asumiskokemusta ja toimivat liikkumisen ratkaisut voivat vaikuttaa asuntokohteen kiinnostavuuteen asuntomarkkinoilla. Rakennuttajille ja asumisen palveluiden tarjoajille liikkumispalveluiden tarjoaminen on osa yritysten brändäystä ekologisena ja modernina toimijana. Rakennuttajien intresseissä on myös mahdollisuus vähentää pysäköintipaikkojen rakentamista, koska erityisesti tiiviissä maankäytössä edellytettyjen rakenteellisten pysäköintiratkaisujen osuus rakentami- 32

33 sen kustannuksista on huomattava. Pysäköintipaikkojen rakentamista säädellään asemakaavan määrittämällä pysäköintinormilla, johon on ollut mahdollista saada joustoa yhteiskäyttöautopalvelun tarjoamiselle. Työpaikan yhteiskäyttöauto Työpaikan, yrityksen tai esimerkiksi kunnan työntekijöiden työasiamatkoihin tarkoitettu yhteiskäyttöauto on kustannustehokas ratkaisu työntekijöiden työpäivän aikaisiin liikkumistarpeisiin. Yhteiskäyttöautona voidaan käyttää työnantajan hankkimia autoja tai leasing-autoja. Työpaikan yhteiskäyttöauto voidaan myös ostaa palveluna, johon sisältyy varsinaiseen ajamiseen tai ajoneuvoon liittyvien palveluiden lisäksi mobiili- tai desk top -palveluita auton varaamista, avaimetonta käyttöönottoa ja seurantaa varten. Yhteiskäyttöauton avulla voidaan vähentää työntekijöiden yksityisautoilla tekemien työasiamatkojen määrää. Tällöin maksettavat kilometrikorvaukset ja matkalaskuihin liittyvä hallinnollinen työ vähenee. Matkustusohjeissa voidaan suositella joukkoliikenteen tai yhteiskäyttöauton käyttöä. Kun työntekijöillä on mahdollisuus henkilöauton käyttöön työpäivän aikana, voidaan kodin ja työpaikan välinen työmatka tehdä esimerkiksi joukkoliikenteellä tai polkupyörällä. Lisäksi yhteiskäyttöauton tarjoaminen vaikuttaa työnantajan imagoon. Yhteiskäyttöauto voidaan tarjota työpaikan eri osastojen tai muiden kustannuspaikkojen yhteiseksi palveluksi, joka tehostaa auton käyttöä ja alentaa kustannuksia. Jos työpaikan yhteiskäyttöauto hankintaan yhteiskäyttöauto-operaattorilta palveluna, yhteiskäyttöauto vuokrataan yleensä kiinteällä kuukausimaksulla, jolloin operaattori huolehtii huolloista, katsastuksista ja mahdollisista korjauksista. Palvelupakettiin voi kuulua myös esimerkiksi auton pesut ja polttoaineet, jolloin työasiamatkojen kustannukset voidaan ennakoida tarkasti esimerkiksi budjettia varten. Palveluihin voi sisältyä jopa korvaavan auton käyttöoikeus, jos edellinen käyttäjä ei palauta autoa varauksensa päättymisen mukaisesti. Tavallisesti työpaikalta on nimettävä auton vastuuhenkilö. Auto varataan käyttöön tietokoneella tai mobiililaitteella joko erillisellä sovelluksella tai yleisellä ohjelmistolla, kuten kalenteriohjelmistolla, riippuen toimittajasta ja sopimuksesta. Auto haetaan ja palautetaan samaan paikkaan, joten pysäköintipaikka osoitetaan toimitilojen läheltä. Yhteiskäyttöauton käyttöä voidaan aluksi pilotoida esimerkiksi vuoden tai kahden kokeilujaksolla, minkä jälkeen tehdään päätös jatkosta autoja voidaan hankkia lisää tai palvelusta voidaan luopua. Sopiva kokeilun ajankohta on esimerkiksi leasing-sopimuksen päättyminen. Toisaalta on myös yhteiskäyttöauto-operaattoreita, joiden palvelut voidaan yhdistää mihin tahansa autoon. Ajoneuvoihin asennetaan tavallisesti paikannuksen ja avaimettoman käyttöönoton mahdollistava teknologia. Työntekijöiden käyttöön avataan varauskalenteri. Jos olemassa oleva leasing-kalusto muutetaan yhteiskäyttöautoiksi, siihen edellytetään yleensä leasing-yhtiön lupa. Henkilöstölle laaditaan selkeät toimintaohjeet auton käyttöön, ja ne laitetaan helposti löydettävään paikkaan. Autojen käyttöönoton yhteydessä voidaan järjestää myös esittelytilaisuus, jossa autojen käyttöön opastetaan ja kannustetaan. Autojen käyttöä voidaan tehostaa tarjoamalla niitä joko työnantajan työntekijöille tai avoimesti kaikille halukkaille käyttöön silloin, kun niitä ei tarvita työasiamatkoihin, eli tavallisimmin iltaisin ja viikonloppuisin. Työntekijät eivät voi saada autoa käyttöönsä veloituksetta, koska verottaja katsoo sen veronalaiseksi henkilöstöeduksi. Käytännössä työpäivän ulkopuolinen käyttö on helpointa järjestää yhteiskäyttöauto-operaattorin kautta, joka on sopimussuhteessa käyttäjiin ja kerää mahdollisesta työpäivän ulkopuolisesta käytöstä saatavat käyttömaksut. Pääkäyttäjän eli työnantajan kanssa solmitussa sopimuksessa voidaan sopia käyttömaksujen mahdollinen vaikutus pääkäyttäjältä 33

34 Markkinaehtoinen yhteiskäyttöauto Markkinaehtoinen yhteiskäyttöautojärjestelmä soveltuu erityisesti suurempiin kaupunkeihin, koska niissä on palvelun potentiaalisia käyttäjiä runsaasti tiiviillä alueella. Markkinaehtoisena Suomessa on tarjolla sekä kelluvia järjestelmiä, joissa auton voi ottaa käyttöön ja palauttaa mille tahansa sallitulle pysäköintipaikalla toiminta-alueella, että paikkaan sidottuja järjestelmiä, joissa auto otetaan käyttöön ja palautetaan määritellyille paikoille. Toisissa järjestelmissä auto palautetaan samaan paikkaan, josta se on otettu käyttöön, toisissa järjestelmissä autolla voidaan tehdä yhdensuuntaisia matkoja, ja auto voidaan palauttaa mille tahansa määritellylle paikalle. Kelluvan järjestelmän hyöty on sen joustavuus. Koska autot eivät ole paikkaan sidottuja, auton voi ottaa sieltä, missä se on vapaana ja jättää määränpäähän. Kokemusten perusteella kelluvien yhteiskäyttöautojen on havaittu korvaavan erityisesti joukkoliikenne-, pyöräliikenne ja jopa jalankulkumatkoja. Sen sijaan takaisin noutopisteeseen palautettavaa yhteiskäyttöautoa on havaittu käytettävän erityisesti tilanteissa, joissa matkaa olisi vaikeaa tehdä ilman autoa. Pisteestä pisteeseen käytettävää autoa käytetään puolestaan sen tuodessa ajansäästöä muihin kulkutapoihin verrattuna. Näin ollen kelluvilla järjestelmillä arvioidaan olevan ei-toivottuja vaikutuksia mm. liikennejärjestelmän ja ympäristövaikutusten näkökulmaista. Parhaimmillaan kelluvat yhteiskäyttöautot kuitenkin korvaavat oman auton omistamista ja täydentävät liikennejärjestelmää etenkin liityntäja poikittaisliikenteessä sekä joukkoliikenteen hiljaisina aikoina. Paikkaan sidotuilla järjestelmillä oletetaan olevan vähemmän yhteiskunnallisia riskejä, ja ne voivat olla hyödyllisempiä satunnaisten matkojen kulkuvälineenä, jopa korvaten oman auton hankintaa ja siten säännöllistä autoilua vähentäen. Yhteiskäyttöautojen potentiaalia on tutkittu, ja auton ostamista ja autosta luopumista pohtii pieni joukko. Nämä henkilöt ovat todennäköisesti ensimmäisiä yhteiskäyttöautojen käyttäjiä, sillä heille liikkumistapojen muutos on ajankohtaista. Yhteiskäyttöauton käyttäminen on huoletompaa kuin oman auton, ja ne voivat mahdollistaa joillekin autottoman elämän. Autottomille selkeästi yleisin syy yhteiskäyttöauton käyttöön on pääsy paikkoihin, joihin joukkoliikenteellä ei pääse sekä ympäristöasiat. Autollisille tärkeintä olisi säästöt oman auton omistamiseen verrattuna. Yhteiskäyttöautojen suurin nykypotentiaali on arjesta poikkeavissa matkoissa. Helpoimmin ne korvaavat ensimmäisen auton hankintaa ja nykyisiä kakkosautoja. Nykyisin ongelmana on, että käyttäjät eivät hahmota yhteiskäyttöauton kustannuksia suhteessa auton omistamiseen. Näiden kustannusten esille tuomisella on mahdollisuus lisätä yhteiskäyttöautoilun suosiota. Markkinaehtoiset yhteiskäyttöautot soveltuvat erityisesti satunnaisiin ajoihin osana autotonta elämäntapaa. Toisaalta ne soveltuvat myös työpaikkojen työntekijöiden työpäivän aikaiseen liikkumiseen, kunhan autoja on saatavilla riittävällä varmuudella riittävän lähellä toimipistettä.aviapolikseen suunnitellaan asumista, työpaikkoja ja palveluita lähelle toisiaan, mikä on hyvä lähtökohdat markkinaehtoisille yhteiskäyttöautoille. Toisaalta aiemmat kokemukset osoittavat onnistumisen vaativan vielä ponnisteluja muun muassa viestinnän osalta. Markkinaehtoiset yhteiskäyttöautot soveltuvat erityisesti satunnaisiin ajoihin osana autotonta elämäntapaa. Toisaalta ne soveltuvat myös työpaikkojen työntekijöiden työpäivän aikaiseen liikkumiseen, kunhan autoja on saatavilla riittävällä varmuudella riittävän lähellä toimipistettä. Aviapolikseen suunnitellaan asumista, työpaikkoja ja palveluita lähelle toisiaan, mikä on hyvä lähtökohdat markkinaehtoisille yhteiskäyttöautoille. Toisaalta aiemmat kokemukset osoittavat onnistumisen vaativan vielä ponnisteluja muun muassa viestinnän osalta. 34

35 ITSEPALVELUN LISÄÄNTYESSÄ PALVELUT MUISTUTTAVAT YHTEISKÄYTTÖAUTOPALVELUITA. KÄYTTÄJÄ AUTON VUOKRAUS LEASING YKSITYISHENKILÖILLE KAUPALLISET YHTEISKÄYTTÖAUTO- PALVELUT PÄÄKÄYTTÄJÄN LEASING-AUTON YHTEISKÄYTTÖ YHTEISVUOKRAUS PALVELUN KAUTTA MUU VERTAISKÄYTTÖ (ILMAN ULKOISTA PALVELUA) JOUSTAVAN PYSÄKÖINTINORMIN EDELLYTTÄMÄ KIINTEISTÖN YHTEISKÄYTTÖAUTO Auton vuokraus sisältää ajo-oikeauden, vakuutuksen ja muut käyttökustannukset. Autovuokrausta tarjotaan tavallisesti satunnaisiin, lyhytaikaisiin tarpeisiin. Auton pitkäaikaisvuokraus, joka sisältää yleensä ajo-oikeuden lisäksi vakuutuksen, huollot ja renkaat. Leasing-ajat ovat perinteisesti useita vuosia, mutta uusia, lyhyemmän sopimuskauden palveluita on tullut markkinoille. Ns. Kelluvat järjestelmät, joissa auton voi ottaa käyttöönsä ja palauttaa minne vain käyttöalueella Paikkaan sidotus järjestelmät, joissa auto otetaan käyttään ja palautetaan samaan paikkaan Auto ensisijaisesti kunnan tai yksityisen työnantajan työntekijöiden käytössä. Työajan ulkopuolella autoa voidaan käyttää joko työntekijöiden yksityiskäyttöön tai se voidaan tarjota vapaasti käytettäväksi Palvelu yhdistää autojen tarjoajat ja niiden tarvitsijat. Palvelu koostuu tietokannasta, johon halukkaat voivat ilmoittaa autonsa vertaisvuokrausta varten. Halutessaan palvelun kautta saa vakuutuksen vuokrauksen ajaksi. Auton tarjoaja ja tarvitsija sopivat keskenään vertaisvuokrauksesta. Asuinkiinteistön rakennuttaja hyödyntää asemakaavassa tarjotun lievennyksen velvoitepysäköintipaikkojen määrässä tarjoamalla yhteiskäyttöautopalvelua. Usein lievennyksen myöntämistä varten edellytetään määritetylle ajanjaksolle sopimus yhteiskäyttöautooperaattorin ja asuntoosakeyhtiön välillä. Kuva 7: Yhteiskäyttöautopalveluita. Perinteinen autonvuokraus ja leasing yksityishenkilöille lähestyvät yhteiskäyttöautopalveluita itsepalvelun lisääntyessä. veloitettaviin maksuihin. Jos työpäivän ulkopuolinen käyttö alentaa pääkäyttäjän maksuja, on työntantajalla taloudellinen intressi esimerkiksi markkinoida auton käyttömahdollisuuksia työntekijöilleentai jopa alueen asukkaille tai muille potentiaalisille käyttäjille. Toisaalta taloudellinen intression usein pieni, jos pääkäyttäjällä kantaa vastuun mahdollisista tilanteista, joissa auto ei oletyöntekijöidensä käytössä. Näitä voivat olla esimerkiksi ylimääräinen, yllättävä huoltotarve tai autonpalauttamatta jättäminen. Alueille, joilla riittävät lähipalvelut ja hyvä joukkoliikenteen palvelutaso mahdollistavat autottoman elämän, työpaikkojen yhteiskäyttöautot mahdollistavat uudenlaisen liikkumispalvelutarjonnan juuri niihin ajankohtiin, jolloin satunnainen henkilöauton tarve tavallisesti osuu iltoihin ja viikonloppuihin. Työpaikkojen yhteiskäyttöautot mahdollistavat kustannustehokkaan yhteiskäyttöautopalvelun erityisesti alueilla, joilla on sekä asumista että työpaikkoja lyhyen kävelymatkan sisällä. 35

36 Autojen vertaisvuokraus Autojen vertaisvuokraus tarkoittaa yksityishenkilön tai muun auton omistajan vuokralle antamaa autoa. Auton omistaja voi lisätä autonsa yhteiskäyttöautopalveluun (esimerkiksi Blox Car), josta auton tarvitsija voi vuokrata valitsemansa auton. Verkkopalvelun kautta auton vuokralle antaja ja sen tarvitsija löytävät toisensa. Palvelu tarjoaa mahdollisuuden vakuutusturvaan vuokrauksen ajaksi, ja ottaa vuokraustapahtumista välityspalkkion. Vertaisvuokrausta voidaan harjoittaa myös ilman ulkopuolista toimijaa, sopimalla auton käytöstä suoraan auton tarvitsijan ja omistajan välillä. Vertaisvuokrauksen hyötynä auton omistajan näkökulmasta on mahdollisuus ansaita rahaa silloin, kun omistaja ei itse tarvitse autoaan. Auton tarvitsija voi tarjonnasta riippuen löytää tarpeitansa vastaavan auton kotinsa lähellä. Kiinteistöjen ja liikennejärjestelmän näkökulmasta vertaisvuokrauksella voidaan saavuttaa samoja hyötyjä kuin yhteiskäyttöautoilla: henkilöautoriippuvuuden väheneminen ja kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuuden kasvu, pysäköintipaikkojen määrän väheneminen ja edelleen liikenteen ei-toivottujen vaikutusten kuten päästöjen väheneminen. Liikkumispalveluiden markkinakentässä autojen vertaisvuokrausta ei nähdä merkittävänä kilpailuna esimerkiksi yhteiskäyttöauto-operaattoreiden kanssa, vaan kaikki henkilöautoriippuvuutta edistävät palvelut tukevat toinen toistaan. Kimppakyydit Henkilöautomatkoilla on paljon käyttämätöntä kuljetuskapasiteettia, sillä keskimäärin autossa istuu vain yksi henkilö. Kimppakyydit ovat yksi ratkaisukeino vähentää yksityisautoilun haittoja: tienpidollisten investointien tarve vähenee, väyliltä vapautuu tilaa, ympäristön viihtyisyys kohenee ja yhteiset kyydit alentavat henkilöauton matkustajakohtaisia päästöjä. Liikennejärjestelmän näkökulmasta kimppakyytien yleistymisessä ei ole haittoja, ellei se tapahdu jalankulun, pyöräilyn tai joukkoliikenteen kustannuksella. Käyttäjälle hyötyinä esiintyvät kyydin hinta, saavutettavuus lähtö- ja määräpaikan suhteen sekä lähtöajan ja -paikan joustavuus esimerkiksi verrattuna omaan autoon tai joukkoliikenteeseen. Haittoja ovat omalla autolla kulkemiseen nähden kimppakyydin sopimisesta aiheutuva vaiva, joustavuuden heikkeneminen ja kenties matkan pakotettu sosiaalinen ulottuvuus. Kimppakyydeiksi lukeutuvat sekä tuttujen että tuntemattomien kanssa sovitut kyydit. Yleisimmin kimppakyytejä sovitaan perheen jäsenten kesken, työpaikoilla tai harrastuksissa esimerkiksi urheiluseuroissa. Suurin syy kimppakyydin käyttämiseen on sen helppous eikä niinkään rahallinen säästö tai ympäristönäkökohdat. Apuna kyytien sopimisissa voidaan käyttää mobiilisovelluksia kuten kalenteripohjaisia tai keskusteluryhmäpohjaisia sovelluksia. Myös tarkoitusta varten perustetuissa internetsivustoissa ja Facebook-ryhmissä on aktiivisia käyttäjiä. Näitä kanavia käytetään yleisimmin tuntemattomien kesken kyytien sopimisessa erityisesti pidemmillä, paikkakuntien välisillä matkoilla, joilla esimerkiksi polttoainekulujen jakaminen voi olla taloudellisesti kiinnostavaa. Kimppakyytien sopiminen työpaikoilla on yleisintä pitkillä työmatkoilla esimerkiksi eri toimipisteiden välillä. Päivittäin toistuvista työmatkoista sopimiseen on olemassa valmiita kimppakyytisovelluksia, joita yritykset voivat ottaa käyttöön. On myös yleistä perustaa työyhteisön intranettiin paikka kimppakyytien sopimista varten. Päivittäisillä työmatkoilla haastavinta on saada ihmiset kokeilemaan ja löytämään sopivat matkakumppanit. Matkaseuran tultua tutuiksi tulevien matkojen sopiminen on helpompaa. Aviapoliksen alueella on potentiaalia kimppakyytien sopimiseen alueellisesti tai ainakin kiinteistökohtaisesti useamman työpaikan työntekijöiden työmatkoille, mikä parantaa matkakumppanin löytämisen todennäköisyyttä. Usealla yrityksellä intranetin hyödyntäminen ei ole mahdollista, joten kimppakyytejä voidaan helpoiten sopia tar- 36

37 rkoitukseen kehitetyillä mobiilisovelluksilla, kuten App2Day-sovelluksella. Työnantaja voi halutessaan kannustaa työntekijöitä kimppakyyteihin esimerkiksi viestinnän avulla. Toisaalta myös asumispalveluiden tarjoajat voivat hyödyntää samoja liikkumisen ohjauksen välineitä kannustaakseen asukkaitaan kimppakyytien sopimiseen. Yleisesti käytössä olevat yhteiskäyttöpolkupyörät ja -potkulaudat Kaupunkipyörä Kaupunkipyörä on kaupungin tai muun julkisen tai yksityisen tahon hallinnoima järjestelmä, jonka tarkoituksena on tarjota polkupyöriä lyhytaikaiseen käyttöön. Kaupunkipyöräjärjestelmät voidaan jakaa kahteen päätyyppiin asemattomiin (kelluviin) järjestelmiin ja kiinteisiin asemiin perustuviin järjestelmiin. Asematon järjestelmä perustuu älykkäisiin lukkojärjestelmiin ja niitä tukeviin älypuhelinsovelluksiin. Asemattomien ja asemallisien järjestelmien välille sijoittuvat järjestelmät, joissa fyysisten asemien sijaan on virtuaaliasemia tai alueita, joihin pyörät tulee pysäköidä. Kiinteisiin asemiin perustuvien järjestelmien hyötynä on mahdollisuus kytkeä asemat osaksi kaupungin muuta infrastruktuuria, ja tuomalla kaupunkipyöräjärjestelmälle näkyvyyttä asemien avulla. Vanhemmat kaupunkipyöräjärjestelmät ovat olleet yksinomaan asemaperusteisia, mutta viimeaikainen teknologiakehitys on mahdollistanut edullisen paikannus- ja käyttöönottoteknologian asentamisen jokaiseen polkupyörään. Kaupunkipyörien kalusto voi koostua perinteisistä pyöristä tai sähköpyöristä. Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana, ja kesäkaudella 2019 nähdään ennätysmäinen kaupunkipyöräjärjestelmien määrän kasvu. Myös Vantaalla kaupunkipyöräjärjestelmä käynnistyy Kaupunkipyöräjärjestelmät voivat olla markkinaehtoisia tai kaupungin hankintoja. Suomessa käynnistyneet ja käynnistymässä olevat palvelut ovat kaupunkien hankintoja. Yhteiskunnan taloudellisen tuen ja käyttömaksujen lisäksi järjestelmän talous perustuu brädien näkyvyyteen sekä kaupunkipyörätoimijoiden brändeihin, kuten Donkey Republic, Kaakau tai CityBike, mutta toisaalta myös ulkopuolisten mainostajien brändeihin, kuten Alepa. Sekä kaupunkipyörä- että muut brändit vaikuttavat kaupunkipyörän kokonaisbrändiin ja mielikuviin esimerkiksi palvelun helppoudesta, soveltuvuudesta tai edullisuudesta. Vantaalla otetaan käyttöön pyörän kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa pyörille määritellään virtuaaliasemat. Tarkempaa kuvausta asemien sijainneista esimerkiksi Aviapoliksen asemanseudulla tai Veromiehen työpaikka-alueella ei vielä ole saatavilla. Pyörät mahdollistavat ratkaisun ns. viimeisen kilometrin ongelmaan Aviapoliksessa, jossa iso osa maankäytöstä sijaitsee kaukana joukkoliikenteen runkolinjoista. Uuden palvelun houkuttelevuus riippuu mm. polkupyörien saatavuudesta ja kunnosta junaan tai kokoukseen ehtiminen ei saa jäädä kiinni pyörämatkasta. Alueen työpaikat voivat viestinnän avulla kannustaa työntekijöitä pyörien käyttöön työ- ja työasiamatkoilla. Työasiamatkoilla työpaikan yhteiseen matkakorttiin yhdistetty kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöoikeus voi tulla saataville. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmässä yrityksille on tarjolla palvelu, jonka kautta työntekijät voivat lunastaa kaupunkipyörän käyttöoikeuden yrityksen laskuun. Vantaan kaupunkipyöräjärjestelmän käynnistämiseen liittyvä tiedottaminen, markkinointi ja tempaukset vaikuttavat palvelun suosioon. Tiedottamista kannattaa kohdistaa paitsi asukkaille, myös yksittäisille suurimmille toimijoille ja sidosryhmille. 37

38 Yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat Helsingissä on käynnistynyt tai käynnistyy vuoden 2019 aikana useampia yhteiskäyttöisten sähköisten potkulautojen palveluita. Potkulaudat toimivat samalla periaatteella kuin asemattomat kaupunkipyörät. Potkulaudat otetaan käyttöön mobiiliapplikaatiolla ja käyttömaksut perustuvat kiinteään kertamaksuun ja aikaperusteiseen maksuun. Sähköpotkulaudat voivat toimia osana matkaketjua lyhyillä matkoilla kuten bussipysäkiltä työpaikalle. Potkulaudoilla liikkuminen ruuhkaisissa keskustoissa ja hyvällä asfaltilla on ketterää. Palveluissa on nopeasti kuitenkin myös ei-toivottuja vaikutuksia erityisesti jalankulkuympäristön viihtyisyyden heikennyttyä, kun potkulautoja käytetään jalkakäytävillä liian suurilla tilannenopeuksilla. Tällä hetkellä käytössä olevat sähköpotkulaudat eivät Aviapoliksen alueen liikkumiseen vaikuta kuin mahdollisesti välillisesti alueen asukkaiden ja työntekijöiden kantakaupunkiin suuntautuvilla matkoilla. Sähköpotkulautajärjestelmän laajentaminen tai uuden lanseeraaminen Aviapoliksen työpaikka-alueelle on yksi mahdollisuus viimeisen kilometrin ongelmaan. Yhteiskäyttöinen polkupyöräkalusto Työpaikan yhteiskäyttöpyörä Työpaikkojen yhteiskäyttöpyörät tarjoavat nopean liikkumistavan erityisesti lyhyemmille työasiamatkoille. Työpaikkojen yhteiskäyttöpyörät ovatkin jo melko yleisiä, ja työnantajien brändi hyötyy myös sekä ekologisesti liikkuvista työntekijöistä että logoilla varustetuista polkupyöristä ja pyöräilykypäristä. Työpaikan yhteiskäyttöpyörät perustuvat tavallisesti hankittuihin polkupyöriin, joiden varauksia hallinnoidaan esimerkiksi yhteisellä online-kalenterilla, ja jonka huollosta vastaa nimetty henkilö. Talvikäyttöä varten on suositeltavaa vaihtaa nastarenkaat. Työpaikan yhteiskäyttöpyöriä voidaan hankkia myös kuukausihintaisena palveluna, johon kuuluu esimerkiksi pyörän huolto ja varausjärjestelmä. Yhteinen polkupyörä voi olla myös sähköavusteinen, jolloin sillä voidaan kulkea mukavammin pidempiä matkoja. Erityisesti sähköavusteisen polkupyörän käyttöohjeet tulee olla helposti saatavilla esimerkiksi intranetissä. Työpaikat, asunto-osakeyhtiöt tai muut yhteisöt voivat hankkia myös yhteisiä sähköistettyjä tai lihasvoimalla liikutettavia potkulautoja työntekijöiden, asukkaiden tai yhteisön jäsenien liikkumistarpeisiin. Potkulaudat ovat polkupyöriä näppärämpiä erityisesti joukkoliikennevälineissä kuljettamisen näkökulmasta. Potkulautaa voidaan kätevästi käyttää kotoa joukkoliikenteen pysäkille, ja edelleen joukkoliikennematkan päättyessä pysäkiltä työpaikalle. 38

39 Työnantaja voi tukea työntekijöiden pyöräliikenteen käyttöä myös tarjoamalla työsuhdepolkupyörää, joka on kuitenkin verotuksenalainen työsuhde-etu. Ilman veroseuraamuksia voidaan tarjota ainakin sellaisia liikkumispalveluita, joita ei ole nimetty vain tietyn työntekijän käyttöön, kuten yhteiskäyttöisiä autoja, polkupyöriä tai matkakortteja. Kunnan tai muun organisaation lainaamotoiminta Erityisen pyöräkaluston tarjoaminen lyhytaikaiseen lainaan palvelee käyttäjiä satunnaisissa, väliaikaisissa liikkumistarpeessa. Pyöräkalustoa on tarjolla laaja valikoima erilaisiin liikkumistarpeisiin: taakkapyörä ja pyöräkärry tarjoavat ratkaisun tavaran- tai lastenkuljetukseen, sähköpyörällä sen sijaan taittuu pidemmätkin matkat kevyesti. Pyöräkaluston lainausmahdollisuutta käytetään myös yhtenä liikkumisen ohjauksen keinona, jonka tavoitteena on kokeilun kautta saada ihmiset huomaamaan pyöräilyn mahdollisuudet omassa liikkumisessaan ja tätä kautta saada kokeilijat hankkimaan sopiva väline omakseen. Erityisesti kalliimmat pyörät kuten sähköpyörät ja taakkapyörät vaativat ostopäätöksen tekemiseksi harkintaa, johon kokeilumahdollisuus voi antaa vahvistuksen. Toimintamalli on todettu hyvin toimivaksiliikkumisen ohjauksen keinona esimerkiksi Tampereen pyörälainaamokokeilussa vuonna Pyörälainaamon perustaminen vaatii kaluston hankinnan, turvalliset säilytystilat, varausjärjestelmän sekä tahon, joka huoltaa välineitä ja hoitaa lainausten luovutuksen ja vastaanoton. Usealla käyttäjällä kiertävät välineet vaativat huoltotarkastuksen lähes jokaisen lainausjakson välissä. Lainausten luovutuksesta ja vastaanotosta vastaava asiakaspalvelu ja huollosta vastaava tekninen tuki voivat olla eri tahot. Lainauksista kannattaa periä pientä maksua, jotta lainaajat sitoutuvat välineiden asianmukaiseen käyttöön ja palauttavat ne ajallaan. Vaihtoehtoisesti määritetään myöhästymisestä ja rikkomuksista aiheutuvat sanktiot. Sanktion summa kannattaa punnita tarkasti, jottei omavastuu ole esteenä välinelainoihin. Kaupunki voi tarjota erilaisten tavaroiden, kuten liikuntavälineiden, lainaustoimintaa asukkailleen, ja pyöräkaluston lainaustoiminta voidaan yhdistää valmiisiin toimintamalleihin. Kaupungin olemassa olevia varausjärjestelmiä (kirjasto, liikuntapaikat tms.) kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Henkilöresurssi tulee osoittaa välineiden huoltoa ja ongelmatilanteissa auttamista varten. Odotettavissa on yhteydenottoja käytön tukea tarvitsevilta sekä pieniä huoltotarpeita. Kirjaston henkilökunta on usein työllistettyä omassa työssään eikä tekninen tuki luontevasti sovi työnkuvaan.liikuntapuolelta saattaa löytyä enemmän kiinnostusta pyöristä huolehtimiseen ja valmista asiantuntemusta asiasta. Lisäksi kaupungin tukityöllistämistahojen mahdollisuudet välineiden teknisestä kunnosta huolehtimiseen kannattaa tutkia. Välineiden säilytystilojen tulee olla turvalliset ja mieluiten katokselliset ja lukolliset. Sähköpyörien latauspiste on hyvä olla säilytystiloissa, jottei pyörien akkua tarvitse irrottaa lainausten välillä. Pyöräkärryt ja taakkapyörät vievät paljon tilaa, jota ei välttämättä valmiina vapaana löydy. Pyöräkaluston lainaamotoimintaa voitaisiin lisätä osaksi Asokotien Asoliiterin tai muun lainaus- Liiterin toimintaa. Tähän toimintaan pyöräkaluston kytkeminen olisi hyvin luontevaa, sillä sähköinen varausjärjestelmä ja tukihenkilö ovat jo olemassa. Yksityisellä toimijan pyörittämänä palvelulla on samat reunaehdot henkilöresurssista, tiloista ja varausjärjestelmästä kuin kaupungin omassa toiminnassa. Yhteiskäyttöinen polkupyöräkalusto on ympäristöystävällinen ja terveyttä edistävä toimintamalli, joka on lisäksi yhteiskäyttöautojärjestelmään verrattuna edullisempi sekä operaattorille että käyttäjälle. Toistaiseksi jatkuva pyöräkaluston lainaamotoiminta on vielä harvinaista, vaikka siitä voitaisiin saada merkittäviä hyötyjä. 39

40 Liityntäpysäköinti Varsinaisen liikkumisen oheispalveluna tarvitaan henkilöauto- ja polkupyörämatkoilla pysäköintiä sekä lähtö- että määränpäiden yhteydessä. Pysäköinnin tarjonnalla, laadulla ja hinnoittelulla voidaan vaikuttaa matkojen suuntautumiseen ja kulkumuodon valintaan. Liikkumispalveluiden näkökulmasta liityntäpysäköinti on erityisen tärkeä palvelu. Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan henkilöauton tai polkupyörän pysäköintiä joukkoliikenteen pysäkin läheisyyteen, ja matkan runkokuljetuksen tekemistä joukkoliikenteellä. Liityntäpysäköinnin tarjoaminen parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta erityisesti hajanaisessa maankäytössä, hiljaiseen aikaan, tai kun muita liikkumisen palveluita ei ole saatavilla. Liityntäpysäköinti voi olla kustannustehokas tapa ohjata matkoja henkilöautosta joukkoliikenteeseen matkan pisimmän osuuden osalta, vähentäen liikennesuoritetta esimerkiksi keskustoissa. Toisaalta erityisesti autojen liityntäpysäköinnin järjestäminen voi olla kallista, erityisesti silloin kun joukkoliikennepysäkkien lähistön maankäytölle olisi myös muuta kysyntää. Liityntäpysäköinnin käyttäjämääriin vaikuttaa myös joukkoliikenteen palvelutaso ja pyöräliikenteen reitit. Jos polkupyörien liityntäpysäköintiä päätetään kehittää, sen suosioon voidaan vaikutta tiedotuksella, johon voivat osallistua kaupungin lisäksi myös muut alueen toimijat. Aviapoliksen alueella liityntäpysäköinnin avulla voidaan tarjota ratkaisu ns. viimeisen kilometrin ongelmaan, jossa Aviapoliksen asemalta tai bussiliikenteen runkolinjan pysäkeiltä on kävelymatkaksi liian pitkä matka lähtö- tai määräpaikkaan. Alueen etäisyydet ovat kuitenkin riittävän lyhyitä, jotta ne voidaan kulkea polkupyörällä, eikä autojen liityntäpysäköintiä ole mielekästä kehittää alueella nykyisestä. Polkupyörien liityntäpysäköinnistä vastaa maanomistaja, joka on tavallisesti pysäkkien lähistöllä kaupunki. Liityntäpysäköintipaikat on suositeltavaa varustaa katoksilla, joissa on runkolukittavia pyörätelineitä. Tarvittava pyöräpysäköintien määrä voidaan arvioida esimerkiksi pysäkkien nykyisen nousijamäärän sekä ympäröivän maankäytön perusteella. Raideliikenteen asemille on tavallista pyöräillä jopa usean kilometrin etäisyydeltä, ja bussiliikenteen pysäkeille noin kilometrin etäisyydeltä. 40

41 2.1.2 Liikkumispalveluiden mobiilialusta Liikkumispalveluiden mobiilialustan tarkoituksena on yhdistää eri liikkumispalvelut ja loppukäyttäjät toisiinsa. Alustaa voidaan käyttää natiivi- tai selainpohjaisena sovelluksena. Palveluiden käyttäjille ja liikkumispalveluiden tarjoajille on omat sovelluksensa. Liikkumispalveluita kokoava alusta Muut sovellukset Liikkumispalveluiden omat sovellukset Kuvassa 8 esitetään kokoavan alustan sekä sen merkittävimpien vaihtoehtojen palveluarkkitehtuurit. Vaihtoehtona liikkumispalveluita kokoavalle alustalle (kuvassa vihreä polku) on muihin pääkäyttötarpeisiin kehitettyjen sovellusten, kuten asumispalveluiden tarjoajien asukassovellusten käyttö, joista voidaan linkittää tarjolla olevien liikkumispalveluiden omiin järjestelmiin (sininen polku) tai suoraan eri liikkumispalveluiden omien sovellusten käyttö (violetti polku). Kuvatut vaihtoehdot ovat yleistyksiä, ja käytännössä voidaan toteuttaa myös niitä yhdisteleviä välimuotoja. Kokoavan alustan hyötynä on mahdollisimman kattavan tiedon jakaminen käyttäjille, sekä mahdollisuus varata sovelluksessa liikkumispalveluita ja maksaa niiden käyttöoikeudesta. Muihin sovelluksiin perustuvissa järjestelmissä tietoa liikkumispalveluista voidaan jakaa yhdessä paikassa, mutta käyttäjän tulee siirtyä liikkumispalvelun omaan sovellukseen palvelun käyttöön ottoa varten. Kokoavassa alustassa käyttäjille voidaan tarjota kokonaispalveluita, jotka koostuvat eri liikkumispalveluiden tarjoajien tuotteista, kuten matkaketjuja tai kiinteähintaisia palvelupaketteja. Muissa palveluarkkitehtuureissa tämä on haastavaa. Kokoavalle alustalle on todennäköisesti parhaiten resursseja hyvän käyttökokemuksen luomiseen, koska se on erikoistunut tarkoitukseensa. Kuva 8. Liikkumispalveluiden palvelukonseptin arkkitehtuurivaihtoehdot. Kruunu, pallo ja leppäkerttu symboloivat liikkumispalveluita, ja eri väriset polut palvelupolkuja. Mobiilipalvelut taistelevat käyttäjien huomiosta ja ajasta. Kokoava palvelu voi tarjota kaikki liikkumispalvelut samasta paikasta, mutta lähtökohtaisesti se ei sovellu muihin palveluihin. Sen sijaan muihin sovelluksiin, esimerkiksi asunto-osakeyhtiön asukassovellukseen voidaan koota tietoa eri laisista palveluista, kuten pesulan ajanvarauksesta tai lähikaupan verkkokaupasta. Kaikkia toiminnallisuuksia erityyppisistä palveluista ei voida ratkaista yhdessä sovelluksessa, vaan se linkittyy eteenpäin palveluntarjoajien omiin sovelluksiin. Linkityksen laadusta riippuu, toimiiko se käyttäjänäkökulmasta hyvin vai heikosti. 41

42 Koska suurin osa henkilön matkustustarpeesta ovat toistuvia arkimatkoja, voi yksittäisten liikkumispalveluiden tarjoajien sovellusten käyttö olla mielekästä, kun käyttökokemukseen ei sotkeudu muita tietoja kuin käyttäjän tarvitsemia tietoja. Jos esimerkiksi olet tottunut tekemään työmatkan joukkoliikenteellä, et kaipaa tietoa yhteiskäyttöpolkupyöristä tai kutsuliikenteestä, vaan ajantasatietoa bussin lähestymisestä. Kokoavan alustan osalta on tärkeää voida personoida tarjottava tieto yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liikkumispalveluiden tarjoaja saavuttaa alustan avulla laajan käyttäjäkunnan, sekä mahdollisuuden hyödyntää alustan tarjoamat lippu- ja maksujärjestelmät. Kokoava alusta voi olla vetovoimainen tarjoamalla erilaisia oheisjärjestelmiä, kuten clearing-järjestelmiä. Mahdollisesti epäsopivat ohjeisjärjestelmät vähentävät kokoavan alustan houkuttelevuutta. Kokoavaan alustaan voidaan koota liikkumispalveluita, jotka perustuvat eri liiketoimintamalleihin, kuten julkisiin hankintoihin tai markkinaehtoisuuteen. Myös käyttäjään kohdistuvat tuet, kuten mahdolliset opiskelija-alennukset tai työnantajan joukkoliikennetuki (tai jatkossa kenties tuki myös muihin liikkumispalveluihin) voidaan kohdistaa käyttäjään ns. puolesta asioinnin periaatteiden mukaisesti. Kokoavassa alustassa voi samanaikaisesti olla tarjolla eri hintarakenteisia palveluita, kuten yksittäisiä liikkumispalveluita tai matkaketjuja, joissa matkaketjun hinta ei ole yhdensuuruinen sen osatekijöiden hintojen kanssa. Kokoavan alustan liiketoiminta perustuu osuuksiin käyttömaksuista. Nykytilanteessa, jossa liikkumispalveluiden liiketoiminta ei ole vakaalla pohjalla vähäisen kysynnän vuoksi ja suurtuotannon etujen puuttuessa, ei voida varmistua, löytyykö käyttäjissä maksuhalukkuutta ylimääräisen välikäden toiminnan kattamiseksi. Toisaalta kokoavan alustan avulla liikkumispalveluiden tarjoajat voivat hyödyntää samoja oheisjärjestelmiä, ja kenties saavuttaa kustannussäästöjä esimerkiksi lippujärjestelmien osalta. Vaikka kokoava alusta mahdollistaisi erilaisten liikkumispalveluiden paketoinnin matkaketjujen tai kuukausipakettien muodostamiseksi, paikallisesti toimivien ja laajempien liikkumispalveluiden yhdistäminen voi olla haastavaa. Haasteita syntyy esimerkiksi mahdollisten rajatuille käyttäjäryhmille kohdistettujen palveluiden käsittelyssä. Jos työpaikan työntekijöiden tai taloyhtiön asukkaiden käytössä on yhteinen potkulauta, kuinka tämä huomioidaan kokoavan alustan tarjoamassa matkaketjussa? 42

43 2.1.3 Liikkumispalveluiden yhdistäminen asumiseen Liikkumispalveluiden kustannukset osana yhtiövastiketta Asunto-osakelaki sääntelee mahdollisuuksia liikkumispalveluiden yhdistämisen asumisen palveluiden kanssa. Liikkumispalveluiden, kuten yhteiskäyttöautojen, yhteisen polkupyöräkaluston tai muiden liikkumispalveluiden tarjoaminen asunto-osakeyhtiön yhteisenä palveluna olisi hyödyllistä, koska se parantaisi asumisen palvelutasoa. Yhteistä polkupyöräkalustoa voisi olla investointihinnaltaan kalliimman polkupyörät, kuten sähköavusteiset polkupyörät, tai satunnaiseen kuljetustarpeeseen hyödynnettävissä oleva kalusto, kuten lasten tai tavaroiden kuljetuskärryt tai kuormapolkupyörät. Liikkuminen on olennainen osa asumiseen liittyvästä kokonaisuudesta, jolloin olisi mielekästä kytkeä se osaksi muita asumisen palveluita, kuten pesulaa tai verkkokauppatoimituksia. Tässä luvussa on hyödynnetty Kiinteistöliiton tutkimusta, jossa on selvitetty mm. pysäköintiin, yhteiskäyttöautoihin ja yhteisiin kuormapyöriin liittyviä kysymyksiä suhteessa asunto-osakeyhtiöiden palvelutarjontaa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan kiinteistön pysäköintipaikkojen tarkoitus on palvella ensisijaisesti yhtiön asukkaita. Lain tulkinnan mukaan asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevia autojen pysäköintipaikkoja voidaan osoittaa yhteiskäyttöauton käyttöön, myös silloin kun yhteiskäyttöauto on muiden kuin asunto-osakeyhtiön asukkaiden käytettävissä. Vakiintuneita käytäntöjä tästä on kuitenkin vähäisesti. Lain hengen toteutumiseksi tärkeintä on arvioida, palveleeko yhteiskäyttöauto asukkaiden ja osakkaiden etua. Käytännössä asunto-osakeyhtiön hallitus voi päättää pysäköintipaikan luovuttamisesta yhteiskäyttöautolle, mutta on suositeltavaa käsitellä asia yhtiökokouksessa. Vastaavaa menettelyä voidaan soveltaa myös muille liikkumisvälineille, kuten yhteisen polkupyöräkaluston säilyttämiselle yhteisissä tiloissa. Yhteiskäyttöautoon, yhteiseen polkupyöräkalustoon ja muihin liikkumispalveluihin liittyvien kustannusten käsittely asunto-osakeyhtiöissä on haastavampaa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiön menot katetaan osakkailta kerättävillä yhtiövastikkeilla, jota voidaan kerätä mm. kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankintaa varten. Tällöin osakkaiden enemmistö voi yhtiökokouksessa päättää tavanomaisen palvelun hankinnasta ja siitä aiheutuvat kulut katetaan yhtiövastikkeessa. Yhteiskäyttöautoa, yhteistä polkupyöräkalustoa tai muita liikkumispalveluita ei kuitenkaan pidetä tällä hetkellä kiinteistön käyttöön liittyvänä tavanomaisena palveluna, jolloin asunto-osakeyhtiö ei voi osallistua niiden kustannuksiin vastikevaroin edes yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. On kuitenkin mahdollisuuksia yhdistää näistä liikkumispalveluista koituvat kustannukset osaksi asumisen muita kustannuksia. Yhtiökokouksessa voidaan enemmistöpäätöksellä päättää myös tavanomaisen tason ylittävästä uudistuksesta, jollaiseksi liikkumispalvelu voidaan tulkita. Tässä tapauksessa uudistuksesta aiheutuvista kuluista voidaan kerätä vastiketta vain siihen suostuneilta osakkeenomistajilta. Suostumisten kerääminen ja kustannusten kohdistaminen vain osalle osakkeenomistajista yhtiöjärjestyksessä määrättyjen vastikeperusteiden mukaisesti on työlästä, mutta kustannustenjakoperusteiden muodostamisen jälkeen ylimääräinen hallintotyö on vähäisempää. Erityisesti pienemmissä asunto-osakeyhtiöissä on mahdollista saada kaikkien osakkaiden suostumus, jolloin liikkumispalvelut voidaan käsitellä osana muuta yhtiön toimintaa. Kiinteistöosakeyhtiöissä osakkaiden määrä on pienempi yleensä vain yksi, ja myös niissä kaikkien osakkaiden suostumus voidaan tavallisesti saavuttaa. Tällöin liikkumispalveluita voidaan tarjota asuntojen tai toimitilojen vuokralaisille osana palvelukokonaisuutta. 43

44 Yhtiökokouksessa voidaan enemmistöpäätöksellä päättää muuttaa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaista toimialapykälää tai muuten yhtiöjärjestyksessä määrättyä toimintaa liikkumispalvelut kattavaksi, esimerkiksi tarjota osakkaiden yhtiskäyttöön kuormapyörä, yhteiskäyttöauto tai muita vastaavia liikkumispalveluita. Lain tulkinnasta ei ole ennakkopäätöksiä, ja viime kädessä Patentti- ja rekisterihallitus päättää, hyväksyykö se toimialapykälän. Liikkumisen palvelut ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina, ja on odotettavissa, että ennakkotapauksia tästä tulkinnasta saadaan lähitulevaisuudessa. Joustava pysäköintinormi Eräissä asemakaavoissa on kokeiltu joustavan pysäköintinormin käyttöä, joka mahdollistaa alhaisemman velvoitepysäköintipaikkamäärän rakentamisen. Joustoa on voitu hyödyntää silloin, kun rakennettavat pysäköintipaikat ovat nimeämättömiä (yhteinen pysäköintialue ilman henkilökohtaisia pysäköintipaikkoja) tai silloin, kun kiinteistön käyttöön tarjotaan yhteiskäyttöauto. Toistaiseksi muiden liikkumispalveluiden tarjoaminen ei ole mahdollistanut joustoa pysäköintivelvoitteessa. Jos pysäköinnin säätelyä kehitettään niin, että myös muiden liikkumispalveluiden tarjoaminen mahdollistaa pienemmän velvoitepysäköintipaikkamäärän rakentamisen ja näin ollen rakentamisen kustannussäästöjen saavuttamisen, mahdollistaa se muiden liikkumispalveluiden taloudelliset toimintaedellytykset nykyistä paremmin. Olisi siis tavoiteltavaa, että joustavaa pysäköintinormia hyödyntää myös muita liikkumispalveluita tarjoamalla. Kuva 9: Asukkaiden liikkumispalveluiden käytettävyyttä voidaan parantaa mobiilikytkennän avulla. 44

45 2.2 Yhteiskäyttöautotoimijoita ja - palvelumalleja Suomessa Kelluvat järjestelmät; yhdensuuntaiset matkat Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa Drive Now Kelluva järjestelmä pääkaupunkiseudulla yritys- ja yksityisasiakkalaille yhdensuuntaisiin matkoihin 150 BMW- ja Mini-autoa Liittymismaksu 30 Auton käyttö 0,57 /min (tarjoushinta 0,40E/min) Yhteistyössä OP:n ja BMW Groupin kanssa. Toiminta-alueena pääkaupunkiseutu. Go Now (24 Rental services) Kelluva järjestelmä pääkaupunkiseudulla yritys- ja yksityisasiakkalaille yhdensuuntaisiin matkoihin. Paikkakunnittain eroja nouto- ja palautuspaikkojen laajuudessa. Hybridiautoja: henkilö- ja pakettiautoja 0,47 /min Palvelukäytössä Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Oulussa. Osassa kaupungeista yksittäisiä noutoja palautuspysäköintipaikkoja, mutta esim. Hki keskusta-alueella laajat pysäköintimahdollisuudet. 45

46 Vertaisvuokraus Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa Share It Blox Car Autojen vertaisvuokrauspalvelu, autoja tarjolla ympäri Suomen. Nouto ja palautus samaan paikkaan. Kaikenlaisia autoja Palvelumaksu 30 % vuokraushinnasta, lisäksi vakuutusmaksut Vakuutukset integroitu palveluun. Blox: Lappeenrannan kaupunki tarjoaa autojaan ilta- ja viikonloppuaikaan Yritysten tai yhteisöjen palvelut; kehittynyt autoleasing Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa City Car Club Pääkaupunkiseudulla asemaperusteinen palvelu yksityisille ja yritysasiakkaille, voi palauttaa eri asemalle. Henkilöautoja Pakettiautoja Minibusseja Jäsenhinta 0-50 e/kk + tuntiveloitus auton käytöstä Perustettu 1999, asiakkaita v , lisäksi Tukholmassa 2900 asiakasta. 24 Rent (24 Rental Network) Asemaperusteinen yhteiskäyttöautopalvelu, palautus samaan paikkaan. Tarjolla useassa kaupungissa ja myös asuinalueilla. Henkilöautoja Tila-autoja Pakettiautoja Hinta esim. 31 / 2 h Laskutuspalvelu yrityksille Sovitusti auton sijoitus esim. yrityksen tai taloyhtiön pihaan. Sixt / Veho VaaS-palvelu: auto käyttöön tarpeen mukaan, muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen Erilaisia autoja tarpeiden mukaan Kiinteä kuukausihinta / Maksu käytön ajalta Esim. 80 /viikonloppu tai 599 /kk Yli 50 toimipaikkaa Suomessa 46

47 Yritysten tai yhteisöjen palvelut; kehittynyt autoleasing Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa Autonappi Jälleenvuokrattavia autoja yrityksille, yhteisöille ja yrityshotelleille, mukana varausja avainsovellukset Henkilöautoja (sähkö- tai tavallinen) Sopimus 2-4 vuodeksi Asiakkaina Wolt, Aalto yliopisto, Derby Business Park Espoossa Arval Yhteiskäyttöautoja yritysten työntekijöille, mukana varaus- ja avainsovellukset Pääliiketoiminta autoleasing EkoRent Yhteisöjen, kuten taloyhtiön tai yrityksen yhteiskäyttöauto, varaus- ja avainsovellukset Sähköautoja Vuokraaja maksaa ajan mukaan Yritys/yhteisö maksaa kuukausimaksun, suhteessa käyttöasteeseen Sisältää mm. autot, latausasemat, huollot Asiakkaina LähiTapiola, Espoon Suurpelto, Setlementtiasunnot Helsingin Malmilla Kuluttajapalvelut Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa OP Kulku Kuukausihintainen auton pitkäaikaisvuokraus, myös yhteiskäyttöautoja yritysten ja yhteisöjen käyttöön Sähkö- ja hybridiautoja Sopimus 2-4 vuodeksi Hinnat n. 400 e /kk, riippuen autosta OP Kulku Premium tarjoaa laajemmin palveluita Hertz Yhteiskäyttöautoja yritysten työtekijöille, varaus- ja avainsovellukset Maksu käyttöajasta ja ajetuista kilometreistä Lappeenrannan kaupunki: Hertzin kautta virka-ajan ulkopuolella kaupungin sähköautoja kaikkien käyttöön Ald Automotive Yhteiskäyttöautoja yritysten työtekijöille, varaus- ja avainsovellukset; huoltopalvelu Henkilöautoja Hybridiautoja, sähköautoja Pakettiautoja 13,90 25,20 /vrk Ml. ajo-oikeus, vakuutukset, renkaidenvaihdot ja -säilytys, huollot ja korjaukset, verot, katsastukset ym. Lanseerattu Asiakkaana MTV Kunnan yhteiskäyttöautopalvelu pohjana kuluttajille suunnatuissa palveluissa Kunnat, joissa ei toimi markkinaehtoisia yhteiskäyttöautopalveluja voivat tuottaa kuluttajille palvelun tarjoamalla kunnan yhteiskäyttöautot asukkaiden käyttöön virka-ajan ulkopuolella. Yhä useammassa kunnassa virka-autot tarjotaan virka-ajan ulkopuolella kuluttajien yhteiskäyttöautopalveluksi (esimerkiksi Lohja, Imatra, Lappeenranta, Mäntsälä). Riippuen sopimuksesta, työpäivän ulkopuolisen käytön käyttömaksut saatetaan kompensoida kunnan ja palveluntarjoajan välisessä virka-autojen yhteiskäytön leasing-maksussa 47

48 Perustaminen 2.3. Yhteiskäyttöiset pyörä- ja sähköpotkulautapalvelut Pyörälainaamotoiminta Palvelun kuvaus Pyörälainaamo tarjoaa pyöräkalustoa lyhytaikaiseen lainaan. Käyttäjäryhmänä voivat olla kaikki kuntalaiset tai rajatumpi joukko kuten asuntoyhtiö. Lainaamon tavoitteena usein on kokeilemalla koukuttaa ihmiset hankkimaan oma väline tai auttaa väliaikaisessa liikkumistarpeessa. Osana liikkumisen ohjauksen toimintaa lainaamokokeiluita on järjestetty mm. Tampereella. Erikoispyörien ja pyöräkaluston hankintahinta on sen verran korkea, että kokeilumahdollisuus on helpottanut ostopäätöksen tekemistä. Jyväskylässä Lastipyörälainaamo on JAPA ry:n pyörittämää jatkuvaa toimintaa. Lainattavat pyöräilyvälineet voivat mahdollistaa kestävän liikkumisen myös tavallisesta poikkeavissa tilanteissa kuten tavara kuljetettaessa (tavarapyörä) tai pidemmällä matkalla (sähköpyörä). Pyörälainaamon perustaminen vaatii kaluston hankinnan, turvalliset säilytystilat sekä tahon, joka huoltaa välineitä ja hoitaa lainauksen käytännön pyörittämisen. Usealla käyttäjällä kiertävät välineet vaativat huoltotarkastuksen lähes jokaisen lainausjakson välissä. Operaattorina voi toimia sekä kaupunki että muu yksityinen palveluntarjoaja kunhan työhön on varattu riittävät resurssit. Lainauksista kannattaa periä pientä maksua, jotta lainaajat sitoutuvat välineiden asianmukaiseen käyttöön ja palauttavat ne ajallaan. Pyörälainaamotoiminnan pyörittämistä voisi tutkia esimerkiksi osana Asokotien Asoliiteri toimintaa. Vaatimukset Operoinnin resurssit: Lainaus- ja palautus, neuvonta, huoltotoimet. Verkkovarauksella ja mobiililainauksella voidaan keventää. Selkeät kirjalliset käyttöohjeet Riittävän isot ja turvalliset säilytystilat, joissa huomioitu sähköpyörien akkujen lataus. Pyörien huolto lainausjaksojen välissä ja isompien huoltojen hoito. Joustavat haku- ja palautusajankohdat 48

49 Asemattomat kaupunkipyörät Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa Easybike Kelluva järjestelmä vuonna 2018 Tampereen Hervannassa ja Imatralla. Vuonna 2019 ainakin Raumalla ja laajentuminen Tampereella. Perinteiset pyörät Erikseen kausilippu ja opiskelijahinnat: 1 pv 5, 3 pvä 10,30 pvä pvä 40, Kausi 50 Kyseessä hervantalainen vuonna 2017 perustettu start up Kaakau Kelluva järjestelmä vuonna 2018 Kouvolassa ja Kotkassa. Vuonna 2019 ainakin Lappeenrannassa Perinteiset pyörät 15 min 0,50 30 min 0,75 1h 1,50 4 h 3,00 1 pv 6 Kaakau tekee yhteistyötä kansainvälisen Donkey Republicin kanssa. Pyörät ja sovellus DR:n. Kelluva ja asematon järjestelmä perustuu älykkäisiin lukkojärjestelmiin ja niitä tukeviin älypuhelinsovelluksiin. Mahdollista merkitä kaupunkitilaan virtuaaliasemia tai alueita, joihin pyörät tulee pysäköidä. Yritysten tai yhteisöjen palvelut Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa Konecranes Henkilöstölle maksuton yhteiskäyttöpyöräpalvelu välillä Hyvinkään asema-konecranes. Hyödyntää Donkey Republic:n sovellusta, jossa pyörät näkyvät vain yrityksen työntekijöille. 10 pyörää ympärivuotisessa käytössä Ilmainen Konecranesin työntekijöille. Ensin kokeilu, jossa kunta ja Konecranes maksoivat palvellun kustannukset puoliksi. Nykyään Konecranes vastaa itse järjestelmän kustannuksista. Sovellus ja palvelu rajattu vain työpaikan käyttöön. Hämeenlinnan keskussairaalan yhteiskäyttöpyörät Hyödyntää Donkey Republic:n sovellusta ja järjestelmää. Pyörät nähtävissä sovelluksessa ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille sairaalan henkilökunnasta Ilmainen sairaalan työntekijöille. Käyttäjille tarjolla jopa yli 12 h käyttöaika, jolla mahdollistetaan pyörän käyttö myös työvuoron päätyttyä. Sovellus ja palvelu rajattu vain työpaikan käyttöön 49

50 Kuntien kaupunkipyöräpalveluita Suomessa Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa Helsinki ja Espoo Kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa kiinteät asemat. Palvelu on osa seudun joukkoliikennettä (yhdistetty matkakorttiin ja sovellukseen) Peruspyörä Kausi ( ) 30, viikko 10, päivä 5 (+ 1 lisämaksu yli 30 min käytöstä) Asemallinen järjestelmä, jossa pyörät lukitaan telineisiin. Vantaa Kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa kiinteät asemat Peruspyörät Ei tietoa Pyörien palautus määritettyihin telineisiin virtuaaliasemiin, mutta lukitus ei ole telineessä. Turku Ympärivuotinen kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa kiinteät asemat. Palvelu osa kaupungin joukkoliikennettä (yhdistetty matkakorttiin ja sovellukseen). Peruspyörä Vuoden käyttöoikeus 40, viikko 10, päivä 5 (+ 1 lisämaksu yli 30 min käytöstä). Palvelun käyttö sisältyy joukkoliikenteen kausikorttiin. Erityispiirre paikkaa vaihtavat pop up-asemat ja järjestelmän laajentaminen (asemat) yksityisten tahojen toimesta (Skanssi ostoskeskus, Rolan Oy ylioppilaskylä) Näissä esimerkeissä kunta tilaajana ja palveluntarjoaja tuottajana (julkinen rahoitus ja sponsorit) Yhteiskäyttöpotkulaudat Palvelu Ajoneuvot Hinnoittelu Muuta tietoa VOI voiscooters.com/ fi/home Ruotsalainen palveluntarjoaja. Palvelu Suomeen (Hki) 3/2019 Sähköpotkulaudat Matkan lähtöhinta 1 + käyttö 0,25 / min Ei kiinteitä asemia, eikä määritettyjä tai suositeltuja pysäköintialueita. TIER app/fi/ Saksalainen palveluntarjoaja. Palvelu Suomeen (Hki) 3/2019 Sähköpotkulaudat Matkan lähtöhinta 1 + käyttö 0,15 / min Ei kiinteitä asemia, sovellus näyttää sallitut virtuaaliset pysäköintialueet HSL ja Samocat Sharing Venäläinen palveluntarjoaja. Kausi /2019. Toiminta-alue Vuosaari. Tavalliset ja sähköpotkulaudat (300 potkulautaa ja 30 asemaa) Tavallinen potkulauta 0, min, jonka jälkeen 0,05 /min Sähköpotkulauta min, jonka jälkeen 0,15 /min Palvelu osa HSL Idea Lab -kilpailua. 50

51 2.4 Asukaskyselyn tulokset Kaksi kyselyä - toinen Asokodeille (mukana arvonta), toinen yhteiseksi kaikille hankeosapuolille: Asuntosäätiö / Asokodit 41 vastausta Muut hankeosapuolet 25 vastausta Kyselyt olivat auki kahden viikon ajan ( ). Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, millaisia liikkumispalveluita Aviapoliksen alueen asukkaille tulisi tarjota, jotta he olisivat tyytyväisiä asumisen palvelutasoon, ja jotta jatkossa voitaisiin vähentää rakennettavien pysäköintipaikkojen määrää. Viestintä: Vantaan kaupungin Aviapolis-uutiskirjeessä vk 11 lopulla Hankeosapuolten kanavissa 51

52 2.4.1 Tietoisuus ja kiinnostus liikkumispalveluista Tietoisuus ja kiinnostus liikkumispalveluista Yli puolet (58 %) vastaajista ei ollut kuullut liikkumispalvelupaketista ja 49 % ei ollut kuullut yhteiskäyttöisestä sähköpotkulaudasta. Myös autojen vertaisvuokraus oli verrattain tuntematon palvelu. Parhaiten tunnettuja liikkumispalveluita olivat yhteiskäyttöpyörä/kaupunkipyörä sekä vuokra- ja yhteiskäyttöautot. Eniten kiinnostusta herättivät yhteiskäyttö-/kaupunkipyörä, vuokra- ja yhteiskäyttöautot, kimppataksit sekä kimppakyytien sopimispalvelut. Avoimet vastaukset: Bussit Alueella (lentoaseman ympäristö) kiertäviä pikkubusseja Emme käytä autoa. Kannatan julkista liikennettä ja pyörää. Enemmän parkkipaikkoja, nyt iäkäs äitini maalta ei voi tulla omalla autolla kylään kun alueella ei ole kuin 2 vieraspaikkaa 100 asukasta kohti, ja autoja ympäriinsä muuallakin parkissa, sakkoa odottamassa. Joten äitini ei koskaan käy meillä, mikä on kurjaa. Ystävilleni osaan keksiä jonkun laillisen tavan pysäköidä jonnekin lähiseudulle ja haen omalla autollani. Yritystoimintani takia tarvitsen oman auton joka päivä. Leasing tai vuokra auton vuokraus, esim; pari kertaa viikossa vuokrattava auto, jota ei tarvitse maksaa kk vuokralla vaan käytön mukaan! (Sähkö-)Polkupyörän viikkovuokraus Kaupunkipyörät, joilla voi ajaa Vantaalta Helsinkiin ja päinvastoin (ei siis kaupunkikohtaista palvelua) Kimppatakseista olen käyttänyt airport taksia. Paremmat julkiset, kuten bussi joka kulkisi läheltä ja menisi keskustaan (rautatieasema). Itse ohjautuva sähköautoverkosto (Kimppataksi tyyppinen) järjestelmä. Noutaa kotiovelta ja vie päämäärään ovelle. Minun miestani rakenta lisäys ala aste koulun ja päiväkotin lähi alue paremmin. tulevaisuus rakenta paljon asunto mutta koulun ja päiväkotin liian vahan. Hyvät ja suorat pyöräilytiet ilman turhia liikennevaloja Pikaraitiotie lentökenttä-tikkurila välille? 52

53 2.4.2 Palvelutaso Tärkeimmät palvelut, n=167 Avoimet (Asokodit): Noi autojen vuokrausjutut ovat liian hankalia tutustua, whim olen kuullut ja vähän vilaissut, kaikissa omat huonot puolensa, niin kuin varmaan hyvätkin. Kun ikää karttuu, niin yhteiskäyttö sähköpyörä olisi ok. Bussit Lähiliikennebussi laajemmalla pysäkkiverkolla Tarvitsen omaa autoa, mikään näistä palveluista ei pysty korvaamaan tarvetta. Vain vuokra-auto, halvat taksit, Uber, ym. ovat joustavia ja toimivia kiireiseen työtä tekevän yrittäjän arkeen. HSL:n parempi toimivuus, poikittaisliikenteessä, juna-asema liian kaukana palvellakseen meitä. Paremmat julkiset yhteydet muualle. ( ei tarvitse vaihtaa busseja niin usein) Kiinnostavaa oli, että yhteiskäyttöpolkupyörät olivat sekä tärkeimpiä palveluita että vähiten käytettyjä. Kannattaa kertoa tämä. 53

54 Palvelut, joille vähiten käyttöä, n=137 Avoimet vastaukset Polkupyörät jees, mutta vantaa on iso alue, onko pyörät aina siellä missä ite on, ja sitten voi kysyä että mitä järkeä on suosia pyöräilyä kun pyöriä sitten kiikutellaan autolla paikasta toiseen... Bussit Julkinen liikenne. Vain vuokra-auto, halvat taksit, Uber, ym. ovat joustavia ja toimivia kiireiseen työtä tekevän yrittäjän arkeen. Ei mikään 54

55 2.4.3 Maksuhalukkuus Yhteiskäyttöpolkupyörä/polkupyörä tai yhteiskäyttöinen sähköpotkulauta - maksuhalukkuus HSL nykyhinnaston lähellä Yhdensuuntainen/yksi matka Aviapolis-alueen sisällä Yksi päivä, n = % 36 % 0 % 19 % Vuosimaksu, n = % 39 % 11 % 28 % Kimppakyytien sopimuspalvelusta ei olla halukkaita maksamaan Kuukausimaksu, n = % % 12 % 40 % Yhteiskäyttöauto, n=61 Kimppataksi, n = 59 Maksuhalukkuus, ilta Maksuhalukkuus, koko arkipäivä Maksuhalukkuus, koko viikonloppu Vuokra-auto, n=62 Yhteiskäyttöauto, n=58 Vertaisvuokrattu auto, n=55 55

56 Auton pysäköinnin kuukausimaksu Muut hankeosapuolet Yli puolet vastaajista olisivat valmiita maksamaan pysäköinnistä kodin lähellä pysäköintihallissa (60 %) ja pysäköintikentällä (54 %) 20 euroa kuukaudessa. Työpaikan lähellä pysäköinnistä pysäköintihallissa 49 % ei ole valmis maksamaan ollenkaan ja 37 % on valmis maksamaan 20 euroa/kk. Työpaikan lähellä pysäköinnistä pysäköintikentällä 53 % ei ole valmis maksamaan ollenkaan ja 38 % on valmis maksamaan 20 euroa/kk. Avoimet vastaukset: Vähän huonosti suunniteltu kysely, osa noista ei ollut tuttuja niin aivan turha vastata mitä olisin valmis maksamaan. Hinnoitteluehdotuksenne aivan yläkanttiin!!!! Ei noilla hinnoilla käyttöön: Kimppa-auto illaksi 5 e ja koko päiväksi max 15 e järkevämpi Auton pysäköinti oman kodin ulko-oven lähellä 100e/kk. Sähköauton latauspistoke Entä pysäköinti sähköauton latauspisteellä? Sähköpolkupyörän käyttömaksu 50 /kk Latauspistoke on autopaikalle tärkeämpi kuin lämpöpistoke. Omasta autosta luopuminen vaatisi takuun, että yhteiskäyttöauto on joka arkiaamu saatavissa kodin lähellä. Olen tästä valmis maksamaan. Kaupungilta kotiinpäin autoja kyllä löytyy 56

57 2.4.4 Taustatiedot Asuinpaikka 44 % kaikista vastaajista asuu Pakkalassa ja 16 % Veromiehessä. Muina asuinpaikkoina mainittiin Kartanonkoski (2 kpl), Espoo (2 kpl), Malmi, Hausjärvi, Kuusikko, Kerava, Pohjois-Espoo, Aviapolis, Lahti ja Tapiola. 57

58 2.4.4 Taustatiedot Yli puolet (55 %) vastaajista oli vuotiaita ja 22 % vuotiaita. Suurimman osan vastaajista kotitalouteen kuuluu myös muita henkilöitä. 22 % vastaajista oli yksin asuvia. Vastaajan ikä, n= 64 Kotitalous, n= 76 58

59 Suurin osa vastaajista käy kokopäivätyössä (75 %) tai on eläkeläinen (17 %). Vastaajien kotitalouden yhteenlasketut vuositulot olivat yleisimmin (31%) euroa (vrt. kansallinen keskiarvo euroa). 58% vastaajista tulot olivat alle vuodessa. Pääasiallinen toiminta, n=65 Kotitalouden yhteenlasketut vuositulot ( ), n=61 59

60 2.4.5 Kulkutapa Henkilöauton/polkupyörän käytettävyys Henkilöauto (kuljettajana tai matkustajana), n=65 Polkupyörä, n=61 Kaikista vastaajista 72 % on henkilöauto ja 64 % on polkupyörä aina käytettävissä. 22% vastaajista ei ole henkilöautoa ja 20 % polkupyörää käytettävissä. 60

61 Kulkutapa talviaikaan Kulkutapa kevät-, kesä- ja syysaikaan Päivittäin tai lähes päivittäin Useita kertoja viikossa Useita kertoja kuukaudessa Harvemmin En koskaan Yli puolella vastaajista kävely on päivittäin tai lähes päivittäin käytetty kulkutapa ympäri vuoden. 42 % vastaajista kulkee henkilöauton kuljettajana päivittäin tai lähes päivittäin ympäri vuoden. Joukkoliikenteellä kulkee 40 % vastaajista talviaikaan ja 32 %.muina vuodenaikoina. Polkupyörän käyttö lisääntyy selvästi kevät-, kesä ja syysaikaan. Reilu neljännes vastaajista ei kulje koskaan henkilöauton kuljettajana. 61

62 Kulkutapaan vaikuttavat tekijät, n=264 Kulkutapaan vaikuttavat tekijät Helppous (21 %) ja matka-aika (19 %) olivat vastaajille tärkeimpiä kulkutavan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Vähiten kulkutavan valintaan vaikuttivat ilmastovaikutukset (6 %) ja turvallisuus (7 %) Avoimet vastaukset: Vähän huonosti suunniteltu kysely, osa noista ei ollut tuttuja niin aivan turha vastata mitä olisin valmis maksamaan. Hinnoitteluehdotuksenne aivan yläkanttiin!!!! Ei noilla hinnoilla käyttöön: Kimppa-auto illaksi 5 e ja koko päiväksi max 15 e järkevämpi Auton pysäköinti oman kodin ulko-oven lähellä 100e/kk. 62

63 Sähköauton latauspistoke Entä pysäköinti sähköauton latauspisteellä? Sähköpolkupyörän käyttömaksu 50 /kk Latauspistoke on autopaikalle tärkeämpi kuin lämpöpistoke. Omasta autosta luopuminen vaatisi takuun, että yhteiskäyttöauto on joka arkiaamu saatavissa kodin lähellä. Olen tästä valmis maksamaan. Kaupungilta kotiinpäin autoja kyllä löytyy Mahdollinen isojen/painavien tavaroiden kuljettamisen tarve Joukkoliikenne kestää tuplasti kauemmin ja on epämiellyttävää käyttää Mahdollisuus kuljettaa painavaa tavaraa ja säilöä se ajojen välillä autossa jos tarvitsee. Mahdollisuus pitää varavaatteet ja muut tarvikkeet autossa jossa ovat aina valmiina. Liftasin todella paljon nuorena aikuisena, se sopi liikkumatapana vapautensa vuoksi. Sää Lentokentällä työskentelevänä minulla kuten useilla on vuorotyö. Töihin lähtö klo 04:00 aamulla tai paluu klo 01:30 pitää sujua nopeasti ja kivuttomasti, jotta uniaikaa ei tuhlannut enempää kuin on pakko. Lasten harrastuksiin kuskaaminen Työajat ja ruokailun puute työpaikalla, joten joudun menemään autolla töihin että saa ruokaa päivän aikana. Muuten ruoka-aika menisi täysin liian pitkäksi ja kollegat kärsisivät. Yössä olen yksin töissä, joten nopea ruuan haku on tärkeää. (ajo lentokentän terminaaliin ja nopea safka tai alepassa käynti) Lasten harrastukset ja niihin liittyvät aikataulut. Ruoka-ostokset ja tavaroiden siirtely. Perheessä olevan lievästi liikuntavammaisen nuoren kuljetukset vaikuttavat oman auton käyttöön. lisäys kulkke koulun bussi 1 luoka-4 luokalle lapsille varten. 63

64 2.5 Asukaskyselyn yhteenveto Kaksi samansisältöistä kyselyä Asuntosäätiö / Asokodit 41 vastausta (mukana arvonta) Muut hankeosapuolet 25 vastausta Kyselyt olivat auki kahden viikon ajan ( ). Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, millaisia liikkumispalveluita Aviapoliksen alueen asukkaille tulisi tarjota, jotta he olisivat tyytyväisiä asumisen palvelutasoon, ja jotta jatkossa voitaisiin vähentää rakennettavien pysäköintipaikkojen määrää. Viestintä: Vantaan kaupungin Aviapolis-uutiskirjeessä vk 11 lopulla Hankeosapuolten kanavissa 64

65 2.5.1 Vastaajat Vastaajan ikä Asuinpaikka Kotitalous Pakkala Muu Veromies Tammisto Ylästö Kivistö Viinikkala 65

66 Millä perusteella kulkutapa valitaan 66

67 2.5.2 Liikkumispalvelut Yhteiskäyttöpolkupyörä/kaupunkipyörä tai yhteiskäyttöinen potkulauta Polkupyörä tai potkulauta otetaan käyttöön maksamalla käyttöoikeuden esimerkiksi päiväksi, viikoksi tai koko kaudeksi. Polkupyörän tai potkulaudan voi ottaa käyttöön yhdeltä asemalta ja palauttaa samalle tai toiselle asemalle. Yhteiskäyttöisiä polkupyöriä voi olla myös esimerkiksi työyhteisöillä, jolloin yhteisön jäsen voi lainata pyörää esimerkiksi kokouksessa käymistä varten. Vuokra-auto Vastiketta vastaan lainaksi annettava vuokraautoyrityksen (esimerkiksi Sixt, Hertz, Avis) omistama auto. Yhteiskäyttöauto Yhteisessä käytössä oleva henkilö- tai pakettiauto. Yhteiskäyttöautoilu eroaa perinteisestä autonvuokrauksesta siten, että yhteiskäytössä olevan auton voi vuokrata lyhyeksikin aikaa ja asiakas yleensä itse huolehtii omatoimisesti ohjeiden mukaan auton noudosta ja palautuksesta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Palveluita esimerkiksi City Car Club, 24 Rent, EkoRent, OP Yhteisauto, Go Now ja Drive Now. Kimppataksi Tilaukseen perustuva palvelu, jolla voidaan liikkua halutusta paikasta toiseen (esimerkiksi Kyyti tai entiset Kutsu Plus ja Vedia Taxi). Kimppakyytien sopimispalvelu Internetpalvelu tai mobiilisovellus (esimerkiksi kyydit.net, Facebookin kimppakyyti-ryhmät tai App2Day, jonka tarkoituksena on auttaa kimppakyydin tarjoajat ja kyytiä tarvitsevat löytämään toisensa. Liikkumispalvelupaketti Kiinteähintainen, esimerkiksi kuukausihintainen palvelu, joka tarjoaa kattavan valikoiman liikkumisen palveluita (esimerkiksi Whim). Auton vertaisvuokraus Yksityishenkilön tai muun auton omistajan vuokralle antama auto. Auton omistaja voi lisätä autonsa yhteiskäyttöautopalveluun (esimerkiksi Blox Car), josta auton tarvitsija voi vuokrata valitsemansa auton. 67

68 Ollaanko liikkumispalveluista tietoisia? Onko liikkumispalveluita kokeiltu? 68

69 Kiinnostaako liikkumispalveluiden käyttö? 69

70 Mitkä liikkumispalvelut mahdollistaisivat omasta autosta luopumisen? Mitkä liikkumispalvelut ovat turhia omasta autosta luopumisen kannalta? 70

71 Mitä liikkumispalveluista voitaisiin maksaa? Yhdensuuntainen/yksi matka Aviapolis-alueen sisällä Yhteiskäyttöpolkupyörä / kaupunkipyörä tai yhteiskäyttöinen sähköpotkulauta Maksuhalukkuus HSL nykyhinnaston lähellä: 45 % vastaajista olisi valmis maksamaan 1 euron/päivä ja 36 % vastaajista 5 euroa/päivä. Loput vastaajista eivät ole valmiita maksamaan palvelusta. Kimppakyytien sopimispalvelusta ei olla halukkaita maksamaan (40 % vastaajista). Lähes neljäsosa (24 %) olisi valmis maksamaan kimppakyytien sopimispalvelun kuukausimaksusta 1 euron ja neljäsosa (24 %) 5 euroa. Yhteiskäyttöautolla 46 % vastaajista olisivat valmiita maksamaan 3 euroa yhdensuuntaisesta matkasta Aviapolis-alueen sisällä ja 36 % eivät olisi valmiita maksamaan palvelusta. Kimppataksilla 46 % vastaajista olisi valmis maksamaan 3 euroa ja 32 % 5 euroa yhdestä matkasta Aviapolis-alueen sisällä. Yhteiskäyttöauto, n=61 Kimppataksi, n=59 71

72 Mitä auton lainauksesta voitaisiin maksaa? Noin puolet vastaajista olisivat valmiita maksamaan vuokra-autosta, yhteiskäyttöautosta tai vertaisvuokratusta autosta 20 euroa/ilta ja 40 euroa/arkipäivä. Viikonlopusta suurin osa vastaajista olisivat valmiita maksamaan 60 euroa. Vuokra-autosta ollaan valmiita maksamaan hieman halukkaammin kuin yhteiskäyttöautosta tai vertaisvuokratusta autosta. Suuri osa vastaajista eivät ole lainkaan halukkaita maksamaan palveluista. Maksuhalukkuus, ilta Maksuhalukkuus, koko arkipäivä Maksuhalukkuus, koko viikonloppu Vuokra-auto, n=62 Yhteiskäyttöauto, n=58 Vertaisvuokrattu auto, n=55 72

73 Auton pysäköinnin kuukausimaksu Mitä pysäköinnistä voitaisiin maksaa? Suurin osa vastaajista ovat halukkaita maksamaan pysäköinnistä 20 euroa kuukaudessa kodin lähellä pysäköintihallissa tai -kentällä. Suuri osa vastaajista ovat myös halukkaita maksamaan pysäköinnistä työpaikan lähellä 20 euroa kuukaudessa. Harva vastaaja on halukas maksamaan enemmän kuin 20 euroa kuukaudesta pysäköinnistä kodin tai työpaikan lähellä. Suuri osa vastaajista eivät ole halukkaita maksamaan pysäköinnistä lainkaan. 73

74 3. KUTSULIIKENNE KUTSULIIKENNE 1. Kutsuliikenteen konsepti Liikennepalvelulaki on muuttanut terminologiaa joukko-, henkilö- ja taksiliikenteen osalta. Eräs merkittävä muutos on palveluiden jaottelun poistuminen kalustokoon perusteella. Esimerkiksi termi kutsujoukkoliikenne on korvattu kutsuliikenteellä, joka sisältää kaikki reittiin ja aikatauluun sitomattomat, kaikille avoimet henkilöliikenteet. Kutsuliikennettä on tarjottu perinteisesti asiointiliikenteenä erityisesti liikkumisrajoitteisille kohdennettuna etenkin haja-asutusalueilla. Näissä järjestelmissä palvelu tilataan tavallisesti puhelimitse, yleisesti matkaa edeltävänä päivänä. Matkojen yhdistely perustuu kuljettajan ammattitaitoon tai poikkeamisiin puolikiinteiltä reiteiltä. Järjestelmien haasteena on ollut heikko tiedotus sekä palvelun joustamattomuus. Palveluissa on tavallisesti joukkoliikennelipun hintainen asiakashinta, ja ne ovat tavallisesti kunnan järjestämiä ja subventoimia. Modernimmat kutsuliikennejärjestelmät perustuvat matkojen tilaamisen ja matkojen yhdistelyn automaatioon. Matka tilataan älypuhelimella, matkojen yhdistelyjärjestelmä kokoaa yhteen saman suunnan matkat ja toimittaa reitin pysähdyksineen kuljettajalle. 74

75 3. KUTSULIIKENNE On myös kutsuliikennejärjestelmiä, joissa matkoja voidaan tilata puhelimitse, ja asiakaspalvelija syöttää matkustustarpeen järjestelmään. Kutsuliikennejärjestelmien palvelutavoite vaihtelee perinteisen asiointiliikenteen palvelutarpeesta tai erityisryhmien kuten lentomatkustajien kuljettamisesta kiinteäreittisen joukkoliikenteen täydentäjäksi. Modernin kutsuliikennejärjestelmän edellyttämää teknologiaa (mm. asiakassovellus, yhdistelyjärjestelmä, kuljettajapääte) on saatavilla ja käytössä usealla alan toimijalla. Kutsuliikenne voi vastata erilaisten asiakaryhmien liikkumistarpeisiin. Ilman kutsuliikennettä osa matkoista tehdään henkilöautolla, joukkoliikenteellä, pyöräliikenteellä tai jalan, ja osaa matkoista ei tehdä lainkaan. Eri asiakasryhmien liikkumisen haasteet ovat erilaisia, mutta useisiin voidaan vastata kutsuliikenteellä muita kulkumuotoja paremmin. Kuvassa 10. esitetään kutsuliikennepalvelun asiakasryhmiä sekä heidän mahdollisuuksiaan kutsuliikenteen käyttöön. Haasteena moderneimmissa kutsuliikennejärjestelmissä on tavallisesti ollut kaluston saatavuus ja yhdistelyaste. Kaluston saatavuuden osalta on tasapainoiltu kustannustason ja palvelutason määrittävän kalustomäärän kanssa. Yhdistelyasteella kuvataan yhtäältä sitä, kuinka kuljetuksia voidaan ketjuttaa (ajoneuvon käyttöaste) ja toisaalta sitä, kuinka kuljetuksia voidaan yhdistää samaan kyytiin (ajoneuvon täyttöaste). Yhdistelyasteeseen vaikuttaa mm. matkojen määrä, niiden suuntautuminen ja niihin liittyvät joustamismahdollisuudet. 75

76 3. KUTSULIIKENNE Kuva 10. Kutsuliikenteen asiakasryhmiä, heidän liikkumisen tarpeitaan, haasteitaan ja kutsuliikenteen mahdollisuuksia niiden täyttämiseen. 76

77 3. KUTSULIIKENNE Konsepti kuvaa esimerkkiä alueelle mahdollisesti kehitettävästä kutsuliikennejärjestelmästä. Palvelun tarkempi kuvaus edellyttää mm. julkisten toimijoiden (HSL ja Vantaan kaupunki) sekä muiden mahdollisten intressiryhmien roolien ja tavoitteiden selkeyttämistä, liikennejärjestelmävaikutusten arviointia sekä julkisen rahoituksen määrän arviointia ja lähteiden selvittämistä. Lisäksi mahdollisesti kunnan subventoiman palvelun vaikutuksia on arvioitava mm. kuntalain edellyttämän kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Alueen rajauksella voidaan vaikuttaa kutsuliikenteen tehokkuuteen ja sen vaikutuksiin liikennejärjestelmässä. Kuvatulla alueella ajoaika alueen laidasta laitaan on enintään noin 15 minuuttia. Tällöin kalusto voi liikkua joustavasti alueella, ja kohtuullisessa odotusajassa suuri osa matkoista voidaan yhdistellä toisiinsa. Laajalla toiminta-alueella yksittäinen muista matkoista poikkeava matka voi aiheuttaa yhdistelyasteen heikkenemisen. Riittävän suppeaa aluerajausta puoltaa myös liikennejärjestelmänäkökulman tavoite siitä, että kutsuliikenne ei korvaisi runkolinjojen joukkoliikennettä. Ei ole toivottavaa, että kutsuliikenteeseen siirtyy matkoja, joita voidaan tehdä kiinteäreittisellä joukkoliikenteellä, kuten juna- tai runkobussiliikenteellä. Kutsuliikenteellä voidaan sen sijaan parantaa runkoliikenteen saavutettavuutta tarjoamalla liityntäyhteyden aseman ja lähtö- tai määräpaikan välille. Alueen kutsuliikennejärjestelmä on kaikkien alueen asukkaiden, työntekijöiden, vierailijoiden ja asioijien käytettävissä. Kutsuliikenteen tarkoituksena on tarjota liikkumismahdollisuuksia alueen sisällä esimerkiksi alueen sisäisillä asiointimatkoilla tai liityntämatkoilla Aviapoliksen juna-asemalle tai muuhun joukkoliikenteeseen. Kutsuliikenne on tarjolla esimerkiksi kuvan 11 mukaisella alueella. Alue sisältää Aviapoliksen suuralueen asuin- ja työpaikka-alueet Ylästöä ja Viinikkalaa lukuun ottamatta. Ylästö sijaitsee yhdyskuntarakenteellisesti erillään muusta ja liityntäliikenne sieltä suuntautuu myös Vantaankosken aseman suuntaan. Viinikkalasta erityisesti läntisistä osista liikenne suuntautuu kohti Kivistön asemaa ja palveluita. Viinikkalan yhdyskuntarakenne kuitenkin liittyy eheänä Veromieheen, ja voi olla perusteltua laajentaa toiminta-aluetta Viinikkalan suunnassa erityisesti maankäytön tiivistyessä. Tuusulanväylä toimii loogisena rajana estevaikutuksensa vuoksi. Etelässä aluerajaus perustuu kuntarajaan ja pohjoisessa lentoaseman alueeseen. Kuva 11. Ehdotus kutsuliikenteen palvelualueesta. 77

78 3. KUTSULIIKENNE Kutsuliikenteen palvelutaso sijoittuu kiinteäreittisen joukkoliikenteen ja henkilöauton väliin. Nouto- ja jättöpaikat voivat olla lyhyen kävelymatkan (esim. < 300 m) päässä kohteesta esimerkiksi olemassa olevilla bussipysäkeillä tai ns. virtuaalipysäkeillä, joita ei ole merkitty maastoon. Tutkimusten perusteella käyttäjät hyväksyvät lyhyet kävelymatkat kutsuliikenteeseen, kunhan odotus on säältä suojassa ja tieto kuljetuksen saapumisesta on mahdollisimman ajantasaista. voidaan myös luoda jälkimaksutoiminto, jonka avulla matkat laskutetaan jälkikäteen yksityiskäyttäjiltä tai esimerkiksi työnantajilta Hyvällä palvelutasolla käyttäjä voi tilata kutsuliikenteen joko halutun nouto- tai jättöajan perusteella ennakkoon tai kuljetustarpeen hetkellä. Tilaushetkellä järjestelmä arvioi nouto- ja jättöajan, mutta ne tarkentuvat kuljetusajankohdan lähestyessä mm. matkojen yhdistelyn ja liikennetilanteen perusteella. Jos ajoneuvon saapumista voi seurata reaaliaikaisesti, se parantaa ajankohdan muuttumisen hyväksyttävyyttä. Monissa käytössä olevissa moderneissa kutsuliikennejärjestelmissä ennakkotilausmahdollisuutta ei ole, jolloin myöskään jättöaikaa määränpäähän ei voida taata. Perinteisissä järjestelmissä sen sijaan kuljetus tilataan huomattavasti, useita tunteja tai päivän ennen matkustustarvetta. Ennakkotilaus jättöajan perustella mahdollistaa saapumisen ajoissa esimerkiksi sovittuihin tapaamisiin, mutta ne tuovat haasteita matkojen yhdistelyyn. Kutsuliikenne tilataan mobiilisovelluksella (kuva 12), josta palvelupyyntö lähtee automaattisesti yhdistelykeskukseen ja edelleen kuljettajille. Myös maksaminen tapahtuu mobiilisovelluksen avulla, mikä helpottaa kuljettajan tehtäviä sekä clearing-järjestelmää. Kuljettaja voi todeta matkustusoikeuden esimerkiksi visuaalisesti ilman esimerkiksi QR-koodien lukemista. Toisaalta ajoneuvot voidaan varustaa lippujenlukujärjestelmällä, joka voi samalla toimia osana muuta tietojärjestelmää. Hyvällä palvelutasolla sovelluksessa voi määritellä eri tyyppisiä matkustustarpeita, esim. henkilökohtaiset ja työasiamatkat, jotka voidaan veloittaa esimerkiksi eri maksukorteilta. Järjestelmään Kuva 12. Esimerkki kutsuliikenteen tilausjärjestelmästä sekä kuljetuksen saapumisen seurannasta. Kuvat Siemens Mobility Oy. 78