LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 7/ Aika: klo 18:30-21:32 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 100 Kokouksen järjestäytyminen Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) Puhdistuspalvelujen osittainen siirtäminen omaksi toiminnaksi Vuoden 2019 talouden ensimmäinen osavuosikatsaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla 105 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman (MAL 2019) hyväksyminen Lausunto Uusimaa-kaava ehdotuksesta (Palautettu asia) Nuorisotalon peruskorjaus, hankesuunnittelu Oy Granilla Ab:n yhtiökokousasiat Kiinteistö Oy Jermun ja Kiinteistö Oy Kauniaisten Korsu Fastighets Ab:n yhtiökokousasiat Ordinarie bolagsstämma för Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:s (Prakticum) ordinarie bolagsstämma Edustajan nimeäminen Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Osallistuminen kunta- ja kaupunginjohtajien neuvottelupäiville Fullmäktigemotion för att göra området mellan Granhultsskolan och simhallen säkrare Valtuustoaloite koskien jalkakäytävän rakentamista Kavallintielle Valtuuston päätösten laillisuuden toteaminen Kaupunginhallituksen kokousaikataulu syksyllä

2 PÖYTÄKIRJA 7/ Läsnä: Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Johansson Johan j Stolt Sofia j Pesonen Juha j Ant-Wuorinen Lauri j Salminen Mikko J. j Hammarberg Johanna vj Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Berg Finn KV:n I vpj Stenberg Stefan KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderström Camilla hall.pääll. Jahnsson Markus tiedottaja Boström Mikael talousjoht , klo Hankala Anja ruoka.pääll. 102, klo Poissa: Rehn-Kivi Veronica puh.joht. Allekirjoitukset Tiina Rintamäki-Ovaska Camilla Söderström puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Johan Johansson Tarkastettu Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Mattias Karlsson ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 7/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan. Päätös: KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi jäsen Johan Johanssonin pöytäkirjantarkastajaksi.... Varapuheenjohtaja Rintamäki-Ovaska ja kaupunginjohtaja kiittivät valtuustokauden viimeiseen kaupun gin hal li tuk sen kokoukseensa osallistuvaa valtuuston 1. varapuheenjohtaja Finn Bergiä pit kä ai kaises ta työstä kaupungin hyväksi. Finn Berg kiitti huomionosoituksesta.

4 PÖYTÄKIRJA 7/ Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 176/ /2019 KH , sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja voivat kuntalain 92 :n mukaan ottaa KH:n käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain lain nojal la siirretty KH:n alaisen toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asian omai nen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kuntalain mukaan KH:n käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuk sen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioi ta, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai so siaa li toi men asioita. Kaupunginhallitukselle on lähetetty toimielinten ja yleishallinnon vi ran hal tijoi den päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä pää tök sistä. Otsikko-/päätösluettelo on esityslistan oheismateriaalina luot ta mushen ki löi den Extranetissä. Puheenjohtajalle pöytäkirjat ja vi ran hal ti ja pää tökset on toimitettu sähköisesti hallintosäännön 25 :n 3 momentin mää räyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi KH:n jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta kaupun gin joh ta jal le, hallintopäällikölle tai kaupunginsihteerille ne päätökset, joi hin harkitsevat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne pää tökset, joista muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa. KJ: KH merkitsee tiedokseen toimielinten ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätök set ja päättää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keuttaan.... Jäsen Pesonen ehdotti otto-oikeuden käyttämistä suomenkielisen opetusja varhaiskasvatusvaliokunnan päätökseen (Otto-oikeuden käyt tä mi nen asiassa Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen (454026) ). Jäsen Stoltin ehdotuksesta puheenjohtaja hyväksyi neuvottelutauon klo Tauon jälkeen jäsen Stolt ilmoitti kannattavansa Pesosen teke mää ehdotusta. Suoritetussa äänestyksessä, jossa pohjaehdotusta kannattavat äänestivät "jaa" ja jäsen Pesosen ehdotusta kannattavat äänestivät "ei", jäsen Pe sosen ehdotus hävisi äänin 3 2 (Pesonen, Stolt), kahden jäsenen ää nestäes sä tyhjää (Johansson, Hammarberg). Jäsen Pesonen ja jäsen Stolt ilmoittivat jättävänsä päätökseen eriävät mieli pi teen sä.

5 PÖYTÄKIRJA 7/ Päätös: KH merkitsi tiedokseen toimielinten ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätök set ja päätti olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keut taan. Jäsen Pesonen ja jäsen Stolt jättivät päätökseen kirjalliset eriävät mie li piteen sä. Liitteet Lisäksi KH totesi, että kaupunginjohtajan johdolla laaditaan reh to rin vir kojen täyttösuunnitelma.

6 PÖYTÄKIRJA 7/ Puhdistuspalvelujen osittainen siirtäminen omaksi toiminnaksi 190/ /2019, 280/ /2018, 54/ /2019 KH Lisätiedot: ruokapalvelupäällikkö Anja Hankala, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kauniaisten uuden kaupunkistrategian yhtenä teemana on Fiksun toi minnan, talouden ja yhteistyön Kauniainen. Tähän teemaan viitaten on tar koituk sen mu kais ta tarkastella myös kaupungin tukipalvelujen jär jes tä mis ta poja ja taloudellisuutta. Kauniaisten kaupungin ruoka- ja puhdistuspalveluilla on 23 sii vous työ kohdet ta, joissa siivottavia neliöitä on yhteensä noin m 2. Tällä hetkellä näis tä neliöistä noin 30 % on omassa siivouksessa ja 70 % ulkoisten siivous pal ve lu yri tys ten siivouksessa. Kaupungintalolla, Svenska skol cent rumil la, terveysasemalla ja rakennuskonttorilla on omat laitoshuoltajat. Yksi lai tos huol ta jan vakanssi on tällä hetkellä avoinna. Muissa kohteissa siivoaa ul koi nen palveluntuottaja. Tällä hetkellä ulkoisia palveluntuottajia on kaiken kaik ki aan kuusi yritystä. Päiväkotien siivous on päiväkotien omaa toimintaa ja siivouksesta vas taavat päiväkotien omat laitoshuoltajat. Villa Bredassa ryhmäkotien siivous on ryh mä ko tien omaa toimintaa ja siivouksesta vastaavat omat laitoshuoltajat. Vil la Bredan palvelukeskuksen puolella siivous on osaksi pal ve lu kes kuksen omassa siivouksessa ja osaksi ulkoistettu ulkoiselle pal ve lun tuot ta jalle. Villa Apollon siivous on myös ulkoistettu. Kauniaisissa on siivousta siirretty kilpailutuksen myötä ulkoisille pal ve luntuot ta jil le 1990-luvulta lähtien, tavoitteena kustannustehokkuus. Vuoden 2017 alussa kaupungin siivoustyökohteista oli jo yli 94 % ulkoistettuna ulkoi sil le palveluntuottajille. Kesällä 2017 terveysaseman siivous siirtyi omaan siivoukseen ja syksyllä 2018 Svenska skolcentrumin siivous siirtyi omaan siivoukseen. Viime vuosina ulkoisten palveluntuottajien tuottamaan palvelun laatuun on kau pun gis sa oltu enenevässä määrin tyytymättömämpiä. Siivoustason heikos ta laadusta on puhdistuspalvelut saanut palautetta niin sisäisiltä asiakkail ta (koulut, liikuntapaikat ja juhlapaikat) kuin myös tiloja käyttäviltä ul koisil ta asiakkailta. Saatujen palautteiden perusteella kaupungin puh dis tuspal ve lu on käynyt eri palveluntuottajien kanssa lukuisia yh teis työ pa la ve reita, mutta laadun paraneminen on ollut vain hetkellistä. Palvelun laadun val von taan ja työnohjaukseen on perustettu uusi palveluohjaajan vakanssi ja tehtävään on palkattu palveluohjaaja palveluesimiehen avuksi. Ulkoiset palveluntuottajat työskentelevät kouluilla, liikuntapaikoissa ja juhla pai kois sa pääasiallisesti aamulla aikaisin, iltaisin sekä alkuyön tunteina, jol loin heidän työtään ei ole kukaan valvomassa tai näkemässä. Lii kun tapai kois sa työtä tehdään myös viikonloppuisin aikaisin aamulla tai myöhään il ta yös tä, kun tilojen käyttäjät ovat poistuneet. Ilta-, yö- ja viikonlopputyö nos ta vat palveluntuottajien hintoja ja siten kaupungin ruoka- ja puh dis tus-

7 PÖYTÄKIRJA 7/ pal ve lun ostopalvelukuluja. Vuosittaisissa ruoka- ja puhdistuspalvelun palavereissa koulujen reh to reiden kanssa, ovat rehtorit esittäneet toiveen omista laitoshuoltajista kou luille. Perusteluna on tyytymättömyys ulkoisen tuottajan siivouslaatuun. Li säksi epävarmuutta aiheuttaa se, ettei palvelun tuottajan siivoojia näy kouluilla (työ tapahtuu myöhään iltaisin tai aikaisin aamulla) ja siivoojissa on jatkuva vaih tu vuus. Palvelun tuottajat eivät ole pystyneet vastaamaan siihen toivee seen, että samat henkilöt olisivat aina siivoamassa. Kouluissa koetaan, että omat laitoshuoltajat lisäisivät turvallisuuden tunnet ta olemalla kouluilla näkyvillä ja työskentelemällä koulupäivän aikana. Omat laitoshuoltajat kiinnittäisivät paremmin huomiota tilojen kuntoon ja kor jaus tar pei siin. He olisivat sitoutuneempia huolehtimaan tilojen yleis kunnos ta muutoinkin kuin siivouksen osalta. Ammatillisesti osaavat ja omasta työs tään kiinnostuneet laitoshuoltajat osaisivat hoitaa eri tilojen pin ta ma teri aa le ja ammattimaisesti ja oikeilla aineilla ja välineillä. Vuoden 2019 helmi-maaliskuun aikana on kaikki kaupungin sii vous työ kohteet mitoitettu. Mitoituksessa kaikkien työkohteiden tilat on tarkastettu pinta ma te ri aa leil taan, jokainen tila on erikseen mitattu (neliömäärät tar kas tettu) ja määritelty tilat, jotka kuuluvat puhdistuspalvelujen siivottaviin ne liöihin ja mitkä tilojen vuokraajan oman käytön neliöihin, esimerkiksi op pi laskun tien käyttämät tilat kouluissa. Kohteiden palvelukuvaukset on tar kis tettu ja niistä on poistettu vanhentuneet tiedot, kuten esimerkiksi puhelimien näp päin ten pyyhintä. Siivouskohteiden siivoustaajuudet on tarkistettu. Tarkistetun mitoituksen myötä puhdistuspalvelut totesi, että siivous saat taisi tulla edullisemmaksi tuottaa omana työtä. Vuoden 2020 talousarvion laa din nan yhteydessä ruoka- ja puhdistuspalvelut tekivät vertailulaskelman sii tä, millaisiksi puhdistuspalvelun kustannukset muodostuisivat, jos siivous oli si omaa toimintaa. Vertailulaskelma ostopalveluista ja omasta toi min nasta on oheismateriaalina (vain KH:n jäsenille). Tällä hetkellä puhdistuspalvelun kustannuksissa suurin kuluerä on ulkoa os tet ta vat siivouspalvelut, eli ylläpito- ja perussiivous. Siirryttäessä omaan sii vouk seen nousisivat henkilöstökulut suurimmaksi kulueräksi. Ver tai lu laskel man mukaan omaan siivoukseen siirtyminen olisi kaupungille edul li sempi vaihtoehto. Ostopalveluyritysten hinnat ovat nousseet 1-3 % vuosittain. Yri tyk set tekevät siivoukset pääosin aikaisin aamulla tai myöhään iltayöstä ja lauantaisin ja sunnuntaisin, kun käyttäjät ovat poistuneet tiloista. Omana työ nä siivous tehdään pääosin arkipäivisin ja niin, että tilojen käyttäjät ovat pai kal la. Mitoitus osoitti, että laitoshuoltajien tarve ei ole tällä hetkellä niin suuri kuin mi tä se on ollut aikoinaan. Työmenetelmät ja puhdistusaineet sekä -vä lineet ovat muuttuneet ja monia työtehtäviä tehdään koneellisesti. Siir ryttäes sä omaan siivoukseen mitoituksen osoittama laitoshuoltajien lisätarve on 14 laitoshuoltajaa. Käytännössä tämä tarkoittaa 13 uuden vakanssin pe rus ta mis ta ja tällä hetkellä avoimena olevan vakanssin täyttämistä. Omaan siivoukseen siirtyisivät nykyisten siivouskohteiden lisäksi kaikki kou lut (Granhult, Mäntymäki, Kasavuoren koulukeskus) ja liikuntapaikat (jää hal li, keskusurheilukenttä, palloiluhalli ja uimahalli) sekä kirjasto.

8 PÖYTÄKIRJA 7/ Svens ka skolcentrum on jo siirtynyt omaan siivoukseen. Juhlapaikkojen (Jung hans, Vallmogård, Nya Paviljongen, Frosterus), Petran, las ket te lu rinteen, hautausmaan siivoukset sekä jää- ja palloiluhallien vii kon lop pu siivouk set kilpailutettaisiin. Näiden kohteiden siivous omana työnä muo dostui si kalliimmaksi, joko vähäisen työtuntimäärän takia tai siivouksen kalliin ajan koh dan johdosta. Mäntymäen ja Granhultin koulujen ostopalvelusopimukset on irtisanottu viime syksynä ja tämän vuoden alusta alkaen on näiden koulujen siivouksen ti la päi ses ti hoitanut toinen ulkoinen palveluntuottaja. Elokuun alusta alkaen mo lem mil le kouluille tarvitaan omat laitoshuoltajat, tai siivous on kil pai lu tetta va pikaisesti. Jos Granhult ja Mäntymäki siirtyisivät omaan siivoukseen ja näiden lisäksi myös kirjasto, niin tarve olisi yhteensä 5 laitoshuoltajaa. Kuu kau si ta sol la säästöä syntyisi yhteensä noin euroa kun kirjaston os to pal ve lu so pi mus sanottaisiin irti. Jos liikuntapaikkojen ostopalvelusopimukset sanottaisiin irti, niin lii kun tapai koil le (jäähalli, keskusurheilukenttä, palloiluhalli ja uimahalli) tulisi pal kata yhteensä 4 laitoshuoltajaa. Omaan siivoukseen siirtymisessä säästöä syn tyi si kuukausitasolla yhteensä noin euroa. Jos Kasavuoren koulu kes kuk sen ostopalvelusopimus sanottaisiin irti, tarve olisi 4 lai tos huol tajaa ja kuukausitason säästöä olisi noin euroa. Kasavuoren kou lu keskuk sen laitoshuoltajien määrään on laskettu mukaan ns. sijaistava lai toshuol ta ja, joka siirtyisi tarpeen mukaan kohteesta toiseen. Sijaistavan laitos huol ta jan palkkaaminen toisi säästöä lyhyiden sairaus- ym. pois sa olojen paikkaamisessa ja lisäksi yhdet lisäkädet koulujen loma-aikojen pe russii vouk sis sa vähentäisivät ostopalvelukuluja. Säästö on jo huomioitu oman sii vouk sen budjetoinnissa. Omaan siivoukseen siirryttäessä on siivouskohteisiin hankittava tarvittavat ko neet ja laitteet sekä aloituspakettina puhdistusaineet ja välineet. Osa han kit ta vis ta koneista ja laitteista on kaikkia siivouskohteita palvelevia yhtei siä koneita, joita siirretään tarpeen mukaan kohteesta toiseen. Tar vit tavat koneet, laitteet sekä puhdistusaineiden ja -välineiden aloituspaketti han kit tai siin investointina, joka tulisi arviolta olemaan yhteensä noin euroa. Kone- ja laitekilpailutuksen myötä kulu voi olla pie nem pikin. Jos omaan siivoukseen siirtyminen toteutuisi elokuusta 2019 alkaen, niin syk syl lä kohteisiin hankittaisiin vain ne koneet ja laitteet, joita tarvitaan yl läpi to sii vouk seen, ja peruspuhdistukseen tarvittavat koneet ja laitteet han kittai siin kevään 2020 aikana kesän 2020 siivouksia varten. Samoin puh distus ai nei den ja välineiden aloituspaketin kulut ovat jaettavissa kuluvalle ja tu le val le vuodelle. Vuoden 2019 investointikulu olisi siten noin euroa (laskelma oheismateriaalina). Laadukkaiden koneiden ja laitteiden käyttöaika on noin vuotta. Puhdis tus vä li neis tä esimerkiksi moppien käyttöaika on noin kolme vuotta, jonka jälkeen ne on uusittava. Siivous omana työnä alentaisi puhdistuspalvelun käyttötalouden kuluja noin euroa vuositasolla. Tosin syksyllä 2019 ja keväällä 2020 muodostuvat säästöt käyttötaloudessa kuluisivat investointeihin, mut-

9 PÖYTÄKIRJA 7/ ta tämän vaiheen jälkeen kulut pienenisivät ja säästöä alkaisi syntyä. Omat lai tos huol ta jat pystyisivät tekemään sekä ylläpitosiivoukset että pe rus siivouk set. Siivoukselle laadittaisiin kohdekohtaiset vuosikellot, jotka ryt mittäi si vät perussiivousten tekoa niin, että perussiivousta tehtäisiin läpi vuoden. Siivoukseen laadittaisiin kevennetyn ylläpitosiivouksen ohje, jota nouda tet tai siin silloin kun laitoshuoltaja olisi poissa. Kevennetyssä sii vouk sessa päivittäin siivottaisiin vain välttämättömimmät tilat ja kohteet. Ke ven netyn ylläpitosiivouksen avulla voidaan yhden tai jopa kahden laitoshuoltajan alu een työt tehdä 1 5 päivän ajalta, eikä sijaista välttämättä tarvita. Laitoshuoltajien sijaisuuksia varten kilpailutettaisiin yksi ulkoinen sii vouspal ve lu atuot ta va yritys, jolta tilattaisiin vain pitkäaikaista siivousta tarpeen mu kai ses ti. Sijaistava laitoshuoltaja vähentää ostopalveluyrityksen käyttöä. Par haim mil laan kilpailutettua ostopalveluyritystä ei tarvita laisinkaan. Esityksenä on siten perustaa 13 laitoshuoltajan vakanssia puh dis tus pal velui hin alkaen. Laitoshuoltajat rekrytoidaan vaiheittain niin, että ensim mäi sek si täytetään Granhultin ja Mäntymäen koulujen sekä kirjaston va kans sit, yhteensä 5 vakanssia. Tämän jälkeen täytetään lii kun ta paik kojen 4 vakanssia ja viimeiseksi täytetään Kasavuoren koulukeskuksen 4 vakans sia niin, että vuoden 2020 alussa kaikki laitoshuoltajien vakanssit on täy tet ty. KJ: Päätös: KH päättää perustaa 13 laitoshuoltajan vakanssia puhdistuspalveluihin alkaen. Lisäksi KH esittää KV:lle euron lisämäärärahan myön tä mis tä vuoden 2019 talousarvion investointiosaan syksyn 2019 kone- ja laitehankintoja sekä puhdistusaine- ja välinehankintoja varten. Päätösehdotus hyväksyttiin.

10 PÖYTÄKIRJA 7/ Vuoden 2019 talouden ensimmäinen osavuosikatsaus 189/ /2019 KH Lisätiedot: talousjohtaja Mikael Boström, puh taloussuunnittelija Tuija Vappula, puh Kaupungin taloudesta ja toiminnasta laaditaan vuosittain kaksi osa vuo sikat saus ta. Ensimmäinen katsaus raportoi huhtikuun ja toinen elokuun lopun tilannetta. Tämän ensimmäisen osavuosikatsauksen sisältöä on keven net ty talousarviossa linjattujen tavoitteiden mukaisesti siten, että stra tegi set tavoitteiden raportointi sekä tilinpäätösennusteet tuodaan vasta vuoden toiseen osavuosikatsaukseen. Koko kaupungin taloudesta ja merkittävimmistä investointikohteista ra portoi daan perinteisesti toteumavertailuin. Talouteen ja toimintaan yleisesti vai kut ta vis ta seikoista sekä verotulojen kertymistä on katsauksessa tarkem min. Tähän katsaukseen toimialat ovat tuoneet tiedot vain olennaista poik kea mis taan ja niiden taloudenraportointi on toteutettu grafiikan avulla. Osavuosikatsaus 1/2019 jaetaan oheismateriaalina. KJ: Päätös: KH päättää merkitä osavuosikatsauksen tiedoksi ja saattaa sen edelleen KV:lle. Päätösehdotus hyväksyttiin.

11 PÖYTÄKIRJA 7/ Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla 146/ /2016 KH Lisätiedot: kaupunginjohtaja Christoffer Masar, puh Länsi-Uudenmaan valtuustojen puheenjohtajat, kaupungin- ja kun nan hal litus ten puheenjohtajat sekä kaupungin- ja kunnanjohtajat kokoontuivat Kirkkonummella. Kokouksessa todettiin yksimielisesti, että Länsi-Uu den maan kymmenen kuntaa, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Kark ki la, Lohja, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko haluavat käynnistää yh tei sen valmistelun sotepalvelujen järjestämiseksi kuntapohjaisesti. Länsi-Uu den maan ratkaisu olisi osa Uudenmaan kuntapohjaista ko ko nais ratkai sua, jonka suuntaviivoja alueen kaupungin- ja kunnanjohtajat ja HUS:n toi mi tus joh ta ja ovat linjanneet kokouksessaan Valmistelussa huo mioi tai siin tulevat valtakunnalliset linjaukset. Taustaa: Uudenmaan tilanne Juha Sipilän hallituksen (vuosina ) suurimpana reformina oli suo ma lai sen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän sekä aluehallinnon uu dis ta mi nen. Suuruusluokaltaan jättimäisen uudistuksen valmistelu viiväs tyi hallituskauden aikana usein ja hallitus lykkäsi toimeenpanoa useampaan kertaan. Lopulta uudistus ja samalla Sipilän hallitus kaatui eduskun ta kä sit te lys sä uudistuksen perustuslaillisiin ongelmiin. Viime vuosina sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskittyneet kuntien yh teenliit ty mien järjestämisvastuulle merkittävästi. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Uudellamaalla on käynnistetty so siaa li- ja terveyspalvelujen uudistuksen pohdinta kuntalähtöisesti. Uudenmaan kaikilla 26 kunnalla sekä Helsingin ja Uudenmaan sai raan hoito pii ri HUS:lla on yhteinen näkemys sosiaali- ja terveyspalvelujen uu dis tami sen jatkamisesta alueella. Uudistamista tulee jatkaa kuntapohjaisesti, vapaaehtoisuuteen poh jautuen. Kuntien johdon neuvotteluissa esille on tullut malli, jossa Uusimaa jaet tai siin viiteen alueeseen, jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveys pal ve lui den järjestämisestä: - Toimintansa jo aloittanut Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusote (n asukasta: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornai nen ja Tuusula) - Länsi-Uusimaa (n asukasta: Espoo, Kauniainen, Hanko, Raase po ri, Inkoo, Siuntio, Lohja, Karkkila, Kirkkonummi, Vihti) - Itä-Uusimaa (n asukasta: Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrs ky lä, Pukkila, Sipoo) - Vantaa ja Kerava (n asukasta) sekä - Helsinki (n asukasta).

12 PÖYTÄKIRJA 7/ Kaikki viisi aluetta ovat sekä väestöpohjaltaan että taloudelliselta kan to kyvyl tään riittäviä turvaamaan edellytykset sosiaali- ja terveyspalveluiden paran ta mi sel le myös niissä pienemmissä Uudenmaan kunnissa, joilla ei yksin olisi tähän riittäviä edellytyksiä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) toimii jo koko Uudenmaan alueella vastaten erikoissairaanhoidon palveluiden jär jestä mi ses tä ja on tärkeässä roolissa uudistettaessa palveluja ja pal ve lu ket juja. Järjestämisvastuun kokoaminen kuntiin ja kuntayhtymiin luo mah dol li suuden saavuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen valtakunnalliset ta voit teet. Näitä ovat palvelujen saatavuuden, laadun ja yh den ver tai suuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillintä. Se mahdollistaa edel leen palvelujen, tiedon ja tietojärjestelmien sekä rahoituksen nykyistä vah vem man integraation. Kaikki Uudenmaan kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä HUS:n toi mi tus johta ja ovat sitoutuneita edistämään tälle pohjalle rakentuvaa sosiaali- ja terveys pal ve lu jen kuntapohjaista uudistamista. Uudenmaan kuntien mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista tu lee jatkaa tulevalla hallituskaudella. Uudistus tulee tehdä vaiheittain, halli tus ti ja kuntapohjaisesti. Palveluiden järjestämisvastuuta tulee koota taval la, joka ottaa huomioon asukkaiden tarpeet kokonaisvaltaisesti ja vahvis taa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteyttä kuntien järjestämisvastuulla ole viin muihin palveluihin kuten varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, liikun ta- ja nuorisopalveluihin sekä maahanmuuttopalveluihin. Tämä var mistaa uudistamisen asukas- ja asiakaslähtöisesti ja tarjoaa koko maassa sekä väkirikkaalla Uudellamaalla parhaat mahdollisuudet vastata mo ni muotoi siin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka edellyttävät kunnan kaikki toi miala ra jat ylittävää tiivistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa mahdollisimman lä hel lä asukkaita. Kuntapohjainen, kuntien ja kuntayhtymien varaan rakentuva jär jes tä mismal li mahdollistaa lisäksi välittömän uudistustyön käynnistämisen ny ky lainsää dän nön puitteissa ja ennen kaikkea riskittömämmän ja hallitun ete nemi sen ilman monimutkaista, uutta hallinnon tasoa. Uudistamistyön ta voitteet, palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus sekä kustannusten kasvun hil lin tä, edellyttävät kuitenkin myös kuntayhtymien omistajaohjauksen ja toi min nan ohjauksen vahvistamista, toimintatapojen uudistamista, säh köisten palvelujen lisäämistä sekä yhteisen tietopohjan ja tiedolla johtamisen pa ran ta mis ta. Länsi-Uudenmaan tilanne Alueella asuu noin asukasta. Kuntapohjainen malli on hyvä pe rusta sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiselle Länsi-Uudellamaalla. Tavoit tei na ovat asukas- ja asiakaslähtöinen palvelutuotanto, kus tan nus vaikut ta vien palvelujen järjestäminen ja kustannuskehityksen pitkäjänteinen hal lin ta sekä palvelujen järjestäjä- ja tuotantorakenteen kehittäminen alueen kuntien tavoitteiden mukaisesti.

13 PÖYTÄKIRJA 7/ Länsi-Uudenmaan yhteinen ratkaisu tarjoaisi monia mahdollisuuksia pal velu jen kustannusvaikuttavaan kehittämiseen hallitusti. Ratkaisu mah dol listai si alueellisen palveluketjujen paremman koordinoinnin HUS:n kanssa ja eri kois sai raan hoi don infrastruktuurin koordinoidun hyödyntämisen. Ruotsin kie lis ten palvelujen järjestäjänä Länsi-Uusimaa olisi maan suurin, joka mah dol lis tai si palvelujen nykyistä vahvemman kehittämisen. Yhteisen sote-mark ki na-alu een hallintaa voitaisiin kehittää asukaslähtöisesti, josta on jo saatu hyviä kokemuksia kuljetuspalvelujen ja hoiva-asumisen han kin tayh teis työs sä. Yhteistyön kautta voitaisiin vastata Länsi-Uudenmaan yh teisiin haasteisiin, kuten vieraskielisen väestön palvelujen järjestämiseen ja pal ve lu jen digitalisaation edistämiseen Yhteistyöalue olisi kansallisestikin vertailtuna suuri. Hankkeen kokoluokan li säk si haasteellista olisi tietojärjestelmäarkkitehtuurin yh den mu kais ta minen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös erikokoisten kuntien riittävien vai ku tus mah dol li suuk sien varmistamiseen. Alueen kunnilla on hyvät kokemukset yhteistyöstä Länsi-Uudenmaan pelas tus lai tok sen toiminnassa. Lisäksi Länsi-Uudenmaan soteyhteistyötä on teh ty jo mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksessä sekä kuljetuspalvelujen ja van hus ten pitkäaikaishoidon kilpailutuksessa. Eteneminen Seuraavassa vaiheessa on tarkoituksenmukaista määritellä yk si tyis koh taisem min vaihtoehdot yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen hal lin noin ti mal lik si ja tiekartaksi hankkeessa etenemisessä. Samalla jat kettai siin tavoitteiden määrittelyä ja ratkaisun hyötyjen ja riskien arviointia. Sel vi tys työ tä ohjaavat alueen kaupungin- ja kunnanjohtajat. Asia on jo käsitelty/hyväksytty seuraavissa Länsi-Uudenmaan kunnissa: Es poo, Hanko, Inkoo, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. KJ: KH 1. merkitsee tiedoksi selostuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen ke hit tä mises tä Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla sekä liitteenä olevan Uuden maan kaupungin- ja kunnanjohtajien tiedotteen Uu denmaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee uudistaa kuntapohjaisesti, 2. kehottaa kaupunginjohtajan selvittämään Länsi-Uudenmaan sosiaalija terveyspalvelujen yhteistä kuntapohjaista ratkaisua. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

14 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman (MAL 2019) hyväksyminen 309/ /2017 YLKV Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh MAL 2019 on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen stra tegi nen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua pitäisi kokonaisuutena ke hit tää vuosina Suunnitelmassa on tarkasteltu sa man ai kaises ti kaikkia kolmea osa-aluetta sekä arvioitu niiden vaikutuksia. Ko ko naisuus kattaa myös lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ). MAL suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet sekä tavoitetasot on hyväk syt ty HSL:n hallituksessa, KUUMA-johtokunnassa sekä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:ssä. Suunnitelmassa tavoitellaan vä häpääs töis tä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Vel voit tavak si tavoitetasoksi on hyväksytty liikenteen kasvihuonekaasujen pääs tövä hen nys vähintään 50 %:iin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 men nessä. Suunnitelman pääsisältö on: - Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja jouk kolii ken teen kannalta kilpailukykyisille alueille. - Seudulle rakennetaan vuosittain n uutta asuntoa ja asun to kannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan. - Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat pa nos tukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti. - Päästöjä vähennetään uudistaen ajoneuvokantaa ener gia te hok kaammak si ja hiilineutraalimmaksi sekä useilla liikennesuoritetta pie nen tä villä keinoilla, mm. tiemaksuilla. Suunnitelmassa on osoitettu konkreettiset toimet, joilla tavoitteisiin päästään 2030 mennessä. Näitä ovat muun muassa seudullisesti määritellyt maan käy tön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asun to raken ta mis en nus teet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloitet ta vat liikennehankkeet ja -toimenpiteet. Pidemmällä aikavälillä vuodesta 2030 eteenpäin leikataan edelleen kasvihuonekaasupäästöjä, sijoitetaan uu si maankäyttö tiivistävästi ja kestävästi, pidetään asuntotuotanto riit tä vänä ja laadukkaana sekä kehitetään ja integroidaan jouk ko lii ken ne ko ko naisuut ta. Tie- ja katuverkolla painopiste säilyy joukko- ja tavaraliikenteen toimi vuu des sa. Suunnitelman toimenpiteillä Helsingin seutu kasvaa kestävästi ja vähentää pääs tö jä tehokkaasti. Lähes kaikki suunnitelmalle vuodelle 2030 asetetut ta voi te ta sot saavutetaan. Liikenteen CO2-päästövähennystavoite (50%) saa vu te taan, kun kaikki suunnitellut toimet toteutuvat riittävällä voi mak kuudel la. Työvoiman saavutettavuus paranee, mikä houkuttelee yrityksiä ja

15 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta asuk kai ta. Luonnoksen toimenpidekokonaisuus on yh teis kun ta ta lou del lisel ta tehokkuudeltaan hyvä, mikä takaa taloudelliset edellytykset seudun ke hit tä mi seen. Asuntotuotanto sijoittuu tavoitteen mukaisesti ensisijaisesti ke hi tet tä vil le vyöhykkeille. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mah dollis taa kaikille aktiivisen arjen. Sosiaalista eriytymistä pyritään jatkossa torju maan yhteisen ohjelman avulla sekä seuraamaan kehitystä ak tii vi semmin. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus kasvaa jo päätettyihin toimenpiteisiin nähden, mutta tavoitetasoa ei tältä osin ko ko naan saavuteta. Suunnitelman vaikutuksia on arvioitu SOVA- lain mukai ses ti ja arviointi on ohjannut suunnitelmaratkaisujen valintaa. Kauniaisten valtuusto antoi Kauniaisten lausunnon MAL2019 -suun ni telma luon nok ses ta Lausuntokierroksen jälkeen suunnitelmaa on tar kis tet tu siten, että asuntorakennusoikeuden asemakaavoitustavoitteen si to vuu des ta on luovuttu. Lisäksi Espoon kaupunkiradan toteuttaminen on siir ret ty ensimmäiseen toteutuskoriin. Molemmat muutokset vastaavat Kau niais ten lausunnossaan esittämiin toiveisiin. HSL:n hallitus hyväksyi MAL suunnitelman jä sen kun tiensa liikennesisältöjen osalta. Samalla HSLn hallitus teki muutamia teks ti korjauk sia, siirsi pääradan Pasila-Riihimäki 2. vaiheen ensimmäiseen to teutus jak soon sekä kirjautti päätökseen: Liikenteen hinnoittelun osal ta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lain sää dän tö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) hyväksyi suunnitelman maankäyttö- ja asumissisältöjen osalta ja lähetti ne edelleen kun tien hyväksyttäväksi. HSYKn päätöksellä suunnitelman ensisijaisia kehit tä mis vyö hyk kei tä laajennettiin Espoon Viiskorpeen sekä Kalajärvelle. Suunnitelma-aineistot, lausuntoyhteenveto, kyselyn tulokset sekä toi menpi de kor tit löytyvät verkkosivulta: MAL suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-so pimus valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. Neu vot te lu ryhmä on nimetty ja sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet ym pä ris tö mi nis teriön johdolla. MAL-suunnitelman liikenneosuuden (L) päätösvalta on HSL:n hallituksella. L-osuuden liittyessä kiinteästi suunnitelmaan, on tarkoituksenmukaista lukea sekin sisältyväksi Kauniaisten hyväksymispäätökseen. Kaupungin hallintosäännön 17 :n kohtien 5-7 mukaisesti toimivalta MAL2019-suun ni tel man hyväksymisestä on tulkittu kuuluvan kau pun ginhal li tuk selle. YTJ: Yhdyskuntavaliokunta esittää, että KH hyväksyy Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman (MAL2019).

16 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. KH KJ: Päätös: KH päättää hyväksyä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja lii kenteen suunnitelman (MAL2019). Päätösehdotus hyväksyttiin.

17 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Lausunto Uusimaa-kaava ehdotuksesta (Palautettu asia) 59/ /2017 YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma te ri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat Uudenmaan ra ken nekaa van luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset (LIITE 1), Uusi maa-kaa van valmisteluaineiston selostus (LIITE 2) sekä Uu si maa-kaavan taustaselvitykset. Lisäksi esityslistan liitteenä jaetaan Uusimaa-kaavan suun nit te lu pe ri aat teet (LIITE 3). Koko materiaaliin voi tutustua Uudenmaan lii ton verkkosivuilla: Lähtökohdat ja tausta Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen tavoitevuosi on Uusimaa-kaava 2050 muodostuu strategisesta pitkän aikavälin ns. Uu den maan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain (Helsingin seu tu, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) laadittavista vaihekaavoista. Seu tujen vaihemaakuntakaavat tarkentuvat kevään 2018 aikana laajassa vuo rovai ku tuk ses sa, jonka vuoksi valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaa vakart to ja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Uusimaa-kaava 2050 laaditaan merkittäviltä osin nykyisten kaa va rat kai suiden ja selvitysten pohjalta kokonaisuutta ajantasaistaen ja selkiyttäen, jonka vuoksi on luonnollista, että tavoitteena on kumota Uusimaa-kaavalla kaik ki aiemmat maakuntakaavat ja säilyttää kaavoista vain olennaisimmat yli kun nal lis ta suunnittelua edellyttävät teemat. Niiden aihealueiden, joiden kaa va rat kai sut ja selvitykset ovat tuoreita, kaavaratkaisut esitetään nyt laadit ta vas sa kaavassa lähes kumottavien kaavojen mukaisesti. Vastaavasti nii den aihealueiden, joiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet, tai joiden osalta on käytettävissä uutta tietoa, ratkaisuja tar kis te taan ja täydennetään Uusimaa-kaavassa. Lausuttavana olevan valmisteluaineiston selostuksen keskiössä ovat raken ne kaa van ratkaisun perustelut sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaa vat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seu tu jen kaavojen ratkaisuja. Lisäksi selostuksessa käsitellään kaavan läh tö koh tia, suunnitteluprosessia sisältäen vuorovaikutuksen ja viestinnän, Uu den maan asemaa osana kansainvälisiä ja valtakunnallisia ke hi tys käy tä-

18 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta vä ver kos to ja, kaavan väestöennustetta, muita kaavassa käsiteltäviä yk sittäi siä aiheita, vaikutusten arviointia sekä kaavatyössä käytettyjä työkaluja. Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan sisällön päätavoitteilla kuvataan, millaista Uusimaata tavoi tel laan tulevaisuudessa ja niillä vastataan ajankohtaisiin ja ennakoituihin muu tos te ki jöi hin ja haasteisiin. Kaavan päätavoitteet konkretisoituvat suun nit te lu pe ri aat tei den ja seutujen kaavojen erityiskysymysten kautta kaa va työn edetessä. Uusimaa-kaavan 2050 päätavoitteet ovat: Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino, Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kes tä vä käyttö, Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritetty alatavoitteita (selostus, s. 19), joiden tehtävänä on ohja ta kaavan konkreettisempia suunnitteluperiaatteita, kaavaratkaisuja, niiden vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua sekä myöhemmin myös kaavan tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on johdettu tavoitteiden ja taus tasel vi tys ten pohjalta ja ne ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavo jen ratkaisuja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatteet ovat: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö Uudenmaan rakennekaava koostuu pääkaupunkiseudun ydinalueesta ja si tä ympäröivästä kasvuvyöhykkeestä. Tätä keskeistä aluetta ympäröi Helsin gin seudun viherkehä sekä rannikko- ja saaristovyöhyke. Ra ken ne kaavas sa on esitetty maakunnan merkittävät keskukset sekä tie- ja rai de verkko. Ydinalue ja koko Uusimaa liittyy muihin alueisiin joukkoliikenne- ja lo-

19 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta gis tii kan käytävien sekä kansainvälisien henkilö- ja tavaraliikenteen sol mukoh tien kautta. Viheryhteydet jatkuvat niin ikään yli maakunnan rajan. Koko aluetta koskevat suunnittelumääräykset (17 kpl) korostavat jouk ko liiken teen ja logistiikan toimivuutta sekä luonto- ja ilmastonäkökulmaa maan käy tön järjestämisessä. Lisäksi kaikkiin kestävän kasvun vyö hyk keisiin (ydinalueet ja keskukset) kohdistuu yhdeksän yleispiirteistä mää räystä, jotka korostavat edellä mainittuja seikkoja sekä seutujen ja keskusten omi nais piir tei den ja -olosuhteiden huomioimista paikallisessa suun nit te lussa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset Seutujen erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle ja ne esit te le vät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaa va työssä. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset ovat: Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL suunnitelman yh teen so vit ta mi nen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elin kei no toimin nan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tu keutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muil le kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Sa mal la edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vä hä pääs töisyyt tä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja lii kenne yh teyk sien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ot ta mi nen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vah vuu det huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan vir kistys- ja matkailukysyntään Seutujen kaavat tarkentuvat vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa poliit tis ten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntiryhmien ja muiden kes keisten sidosryhmien kanssa. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien

20 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan molempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. YTJ: Yhdyskuntavaliokunta merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston ja esittää KH:lle, että se esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon.

21 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. KH Uudenmaan liitolle on ilmoitettu kaupungin kokousaikataulu ja lausunnon an ta mi sel le on pyydetty jatkoaikaa saakka. KJ: KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uu si maa-kaava 2050 valmisteluaineistosta: Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin

22 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan mo lempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma teri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat: - Seutujen kaavojen luonnokset esitettynä yhdellä kaavakartalla - Merkinnät ja määräykset sekä oikeusvaikutteinen liitekartta - Kaavaselostus ja sen liitekartat - Uudenmaan rakennesuunnitelma - Uusimaa-kaavan taustaselvitykset Luonnokseen voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla: tai karttapalvelun kautta osoitteessa: kohdasta valmistelussa ole vat maakuntakaavat. Suunnitellun aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan ehdotusvaihe ajoittuu ke vää seen 2019 ja hyväksymiskäsittely syksyyn Uusimaa-kaava 2050, kaavaluonnos Kaavaluonnos koostuu Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uu denmaan maakuntakaavaluonnoksista sekä Uudenmaan ra ken ne suun ni telmas ta. Luonnoksen keskiössä ovat kaavakartta sekä siihen liittyvät merkin nät ja määräykset. Kaavaselostuksessa esitetään kaavaratkaisujen perus te lut, oikeusvaikutukset, vaikutusten arviointi sekä kaavan valmistelun kan nal ta olennaiset lähtökohdat. Aiemmin valmisteluvaiheessa ra ken nekaa vak si nimetty strateginen suunnitelma on muutettu luonnosvaiheeseen

23 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta Yhdyskuntavaliokunta oi keus vai ku tuk set to mak si rakennesuunnitelmaksi ja toimii seutukaavojen taus ta vi sio na. Kaavaluonnos tukee valmisteluvaiheen aikana ja jälkeen käy tyä vuoropuhelua Uusimaa-kaavan suunnittelijoiden, pää tök sen te ki jöiden ja osallisten välillä. Kauniainen sisältyy Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Kauniainen on osoitettu käytännössä kokonaan taajamatoimintojen ke hit tä mis vyö hykkeek si ja ns. ratakäytävä pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeksi. Ase manseu tu on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, keskukseksi ja rau ta tiease ma rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aseman ja Gallträskin välinen alue on osoitettu niin ikään rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Kauniaisten hu vi la kau pun ki). Molemmat ovat esitetty määräyksissä valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Kasavuoren alue on osoitettu viheralueeksi ja arvokkaaksi geologiseksi muo dos tu maksi. Uutena merkintänä aiempiin maakuntakaavoihin verrattuna Kasavuoren suo je lu aluet ta on esitetty laajennettavaksi Kauniaisten ja Espoon ra ja-alueel la. Lisäksi Kauniainen on esitetty koko laajuudeltaan lentoliikenteen laskeu tu mis vyö hyk keek si. Kaavaan liittyvässä oikeusvaikutteisessa lii te kartas sa, jossa on esitetty liityntäpysäköintialueet sekä joukkoliikenteen vaihto pai kat, on huomioitu Kauniaisten liityntäpysäköintialue. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Uusimaa-kaavaluonnoksen kartta on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan aiem pien maakuntakaavojen kaltainen. Määräykset sen sijaan sisältävät kaa van strategisuustavoitteiden mukaisesti aiempaa laajempaa ohjausta alem man tason maankäytön suunnittelulle. Määräysten tarkkuustaso esittää selkeästi laajemman kehityksen linjaukset ja tahtotilan sitomatta liiaksi kun ta koh tai sia kehitystarpeita tai erityispiirteitä. Kaavaluonnos mah dol listaa valmisteluvaiheessa asetettujen päätavoitteiden sekä suun nit te lu pe riaat tei den mukaisesti asumisen, liikenteen ja energian suunnittelun sekä luon non ja ympäristön käytön kestävästi elinkeinoelämää ja kansainvälistä kil pai lu ky kyä unohtamatta. Kauniaisten kannalta Uusimaa-kaavan vaikutukset aiempiin maa kun ta kaavoi hin nähden ovat vähäisiä. Esitetyt kulttuurihistoriaan, luontoon ja lii kentee seen liittyvät merkinnät toistavat aiempien kaavojen sisältöä sekä toden ta vat olemassa olevaa tilannetta. Lentoliikenteen las ke tu mis vyöhykkeen lisääminen kaavaan on tarkoituksenmukaista, jotta laskeutuvasta len to lii ken tees tä aiheutuva, varsinaiset melun raja-arvot alittava, melu tulee varmemmin huomioiduksi asemakaavoituksessa sekä etenkin ra ken tami sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauniainen kuuluu lähes koko laajuu del taan laskeutumisvyöhykkeeseen, jonka alueella lentomelu koetaan usein häiritsevänä. Tuomalla valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti merkit tä vään saavutettavuuteen liittyvä varsinaisen lentomelualueen pus ku rivyö hy ke maakuntakaavatasolla yleiseen tietoisuuteen, voidaan edistää