Valtakunnallinen elektroninen lääkehoitopassi

Transkriptio

1 TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala Valtakunnallinen elektroninen lääkehoitopassi Pvm PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Valtakunnallinen elektroninen lääkehoitopassi Terveysala Tiedosto: Valtakunnallinen elektroninen lääkehoitopassi Versio: 1.0 Tekijä: Tuija Leinonen Tila: luonnos ehdotus hyväksytty X

2 2 TAUSTATIEDOT 1.1. Valtakunnallinen elektroninen lääkehoitopassi 1.2. Terveysala 1.3. Projektin vastuuhenkilö: Koulutusjohtaja Kaija Lind, Terveysala 1.4. Projektinumero 38304/ Projekti päättyi LOPPURAPORTIN LAATIJA JA PVM Projektipäällikkö Tuija Leinonen

3 3 Sisällys 1 JOHDANTO PROJEKTIN TAUSTAA JA RAJAPINNAT PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET RAJAUKSET PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN PROJEKTIN ORGANISOINTI PROJEKTIN BUDJETTI JA RAHOITUS PROJEKTIN TIEDOTUS, RAPORTOINTI JA KOKOUSKÄYTÄNTÖ SEKÄ TIETEELLINEN TOIMINTA JA JULKAISUT PROJEKTIN RISKIT PROJEKTIN ARVIOINTI PROJEKTIN HYÖDYT PROJEKTIN JATKAMINEN LÄHTEET Liite 1 Projektin tehtäväluettelo Liite 2 Projektin aikataulu Liite 3 Projektiryhmä... 26

4 4 1 JOHDANTO Sairaanhoitajalta edellytetään hyvää lääkehoitoon liittyvää tieto- ja taitoperustaa (Sulosaari ym. 2010). Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on mahdollistaa ja varmentaa sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamisen kehittyminen vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjen tarpeita. Oikein toteutettu, tehokas, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito on keskeinen osa potilasturvallisuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan palvelun laatua. Tässä loppuraportissa ja kansallisessa lääkehoitopassissa viitataan sanalla potilas asiakkaaseen ja potilaaseen, joka saa lääkehoitoa riippumatta siitä onko henkilö sosiaalitai terveydenhuollon palvelujen piirissä (STM 2006). Lääkitysturvallisuus on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä potilasturvallisuuden kehittämishaasteista (Brennan ym. 2004, Ross Baker ym. 2004, STM 2008, 2008a, 2009). Lääkitysturvallisuuden keskeisenä perustana on sitä toteuttavan hoitohenkilöstön ammatillinen osaaminen, jonka perusta kehittyy ammatillisen peruskoulutuksen aikana. Laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta terveydenhuollon yksiköissä. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat koulutuksen aikana ohjattuna lääkehoidon toteuttamiseen. Osallistuminen lääkehoitoon edellyttää riittäviä teoreettisia tietoja ja taitoja lääkehoidosta sekä lääkelaskujen moitteetonta hallintaa. Opiskelijoiden tulee tarvittaessa osoittaa lääkehoidon opintojensa laajuus sekä suoriutuminen opinnoista ja lääkelaskennasta (STM 2006). Lääkehoitopassiprojektin alkaessa Suomessa ei ollut käytössä yhteneväistä lääkehoidon osaamista kuvaavaa ja oppimista tukevaa dokumenttia ja tarve sen kehittämiselle oli ollut jo vuosia. Myös tarve opetussuunnitelmien yhtenäistämiselle koskien lääkehoidon opetusta on tunnistettu haasteeksi ja kansallisessa yhteistyössä tähän haasteeseen ollaan vastaamassa. Lääkehoitopassi on sairaanhoitajaopiskelijan henkilökohtainen dokumentti, jonka avulla tehdään näkyväksi lääkehoidon osaaminen ja sen kehittyminen opiskelijalle itselleen, harjoittelun ohjaajalle ja opettajalle koulutuksen aikana. Lääkehoitopassi varmentaa osaltaan riittävän lääkehoito-osaamisen kehittymisen koulutuksen aikana. Lääkehoitopassi tukee aiempaa paremmin teorian ja käytännön integrointia lääkehoidon oppimisessa, joka on ollut haasteena ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansallisen ja

5 5 kansainvälisen käyttökelpoisuuden näkökulmasta lääkehoitopassin taustalla on oltava yhteinen näkemys terveydenhuollon ammattihenkilöltä vaadittavasta lääkehoidon osaamisesta. Lääkehoidon osaamisvaateet eivät kosketa vain sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitajaopiskelijoita, vaan myös röntgenhoitaja-, suuhygienisti- ja bioanalyytikko-opiskelijoita. Tämän lääkehoitopassiprojektin tavoitteena oli kansallisesti yhtenäisen lääkehoitopassin (elektronisen tai paperisen) käyttöön ottaminen ammattikorkeakouluissa sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoito-osaamisen varmistamiseksi. Jatkohankkeeksi suunnitellaan lääkehoitopassien laadintaa muille terveysalan opiskelijoille (ensihoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, röntgenhoitaja, suuhygienisti ja bioanalyytikko) sekä mahdollisesti hankkeen laajentamista kansainvälisesti yhteneväiseksi käytänteeksi. 2 PROJEKTIN TAUSTAA JA RAJAPINNAT Useilla ammattikorkeakouluilla on ollut käytössä itse kehitettyjä dokumentteja lääkehoidon osaamisen kuvaamiseen ja oppimisen tukemiseen. Ensimmäiset paperiset lääkehoitopassit on Suomessa tehty Mikkelin ja Lahden ammattikorkeakouluissa (ks. STM 2006 liitteet). Turun ammattikorkeakoulussa otettiin syksyllä 2006 käyttöön lääkehoitopassin perusmalli hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoilla. Passin perusmalli pohjautui kansallisiin ohjeistuksiin (mm. STM 2006; OPM 2006) ja Veräjänkorvan (2003) kuvaamaan sairaanhoitajan tehtäväalueeseen lääkehoidossa. Lääkehoitopassin perusmalli laadittiin Turun AMK:n hoitotyön koulutusohjelman sisäisenä kehittämistyönä. Vuoden 2007 alusta aloitettiin kansallisen lääkehoitopassin kehittäminen Turun AMK:n OP-INNOT hankkeena ja työtä jatkettiin Agricola hankkeen osana vuosina 2008 ja (Kuvio 1.) Lääkehoitopassin kehittämisestä on raportoitu Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa vuonna 2008 (Sulosaari & Erkko 2008).

6 6 Kuvio 1. Lääkehoitopassin kehittämisen vaiheet Turun ammattikorkeakoulussa vuosina Kansallisen lääkehoitopassin kehittäminen edellytti terveydenhuollon ammattihenkilöiltä vaadittavan lääkehoito-osaamisen tunnistamista ja tämä työ aloitettiin vuonna Osaamisen sisältöä ja vaatimuksia on tarkasteltu kansallisten ohjeiden ja suositusten valossa sekä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Sairaanhoitajien lääkehoito-osaamisen vaatimusten kuvaukset ja kriteerit hyväksyttiin joulukuussa 2009 terveysalan kansallisen ammattikorkeakouluverkoston kokouksessa. Terveysalan verkosto antoi tehtävän LOKKA - työryhmälle (Lääkehoidon opetuksen kehittämisen kansallinen asiantuntijaryhmä) lääkehoidon opetuksen laajuuden selvittämiseksi ja suosituksen laatimiseksi. Kansallisen yhteistyön jatkuminen oli tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta. Valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoito-osaamisen vaatimusten kuvauksessa (Sulosaari ym. 2010) hyödynnettiin myös Turun ammattikorkeakoulun lääkehoitopassin kehittämistyötä ja sen käytöstä saatuja kokemuksia.

7 7 Lääkehoitopassin taustalla on ollut Turun ammattikorkeakoulussa useita opetuksen kehittämishankkeita kuten Agricola; Loiste ja OP-INNOT. Passin kehittämistyötä ovat ohjanneet lait ja asetukset, sekä useat asiantuntijatahot kuten STM, Valvira (ent.teo), OKM (ent. OPM 2006), sekä Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO, ennen sen uudelleen organisoitumista. Lääkehoitopassin kehittämistyö on toteutunut myös yhteistyössä työelämän kanssa: mukana ovat olleet edustajat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Turun sosiaali- ja terveystoimesta. LOKKA ryhmän tehtävänä on ollut arvioida lääkehoitopassia sen kehittämisen eri vaiheissa. (Kuvio 2.). Satakunnan ammattikorkeakoululla on ollut merkittävä osuus pilotointien toteuttamisessa. Terveysalan ammattikorkeakouluverkosto LOKKA Turun ammattikorkeakoulu (Hoitotyön ko/ terveysala) - Sisäinen kehittämistyö - Op-innot - Agricola Satakunnan ammattikorkeakoulu - pilotointi Valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoitoosaamisen vaatimukset LÄÄKE- HOITO- PASSI Työelämä: - Turun sosiaali- ja terveystoimi - VSSHP OKM (ent. OPM) STM ROHTO/ (Fimea) VALVIRA (ent. TEO) Lait, asetukset, suositukset Kuvio 2. Lääkehoitopassin kehittämisen yhteistyökumppanit ja kehittämistyötä ohjaavat tahot.

8 8 3 PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän projektin tavoitteena oli varmistaa ammattikorkeakoulussa opiskelevien sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaaminen opintojen eri vaiheissa ja ammattiin valmistuessa. Tarkoituksena oli kehittää ja ottaa käyttöön kansallisesti yhtenäinen elektroninen kirjaamisalusta ( lääkehoitopassi ) lääkehoito-osaamisen osoittamisen ja kehittymisen seuraamiseen. Lääkehoitopassi tekee näkyväksi lääkehoito-osaamisen sisällön ja vaatimukset opiskelijoille, opettajille ja harjoittelun ohjaajille. Tarkempi tehtäväluettelo on liitteenä 1. Projektin tavoitteet olivat: 1) Yhtenäistää käsitykset ja oppimisen tavoitteet ammattiin valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoito-osaamisesta kansallisesti 2) Varmentaa lääkehoito-osaamisen kehittyminen sairaanhoitajan tutkintoon johtavan koulutuksen aikana Suomessa 3) Kehittää, pilotoida ja ottaa kansallisesti käyttöön elektroninen lääkehoitopassi sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa (www -sovellus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). 4 RAJAUKSET Elektroninen lääkehoitopassi tarjoaa ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijalle mahdollisuuden todentaa lääkehoito-osaamisensa. Elektroninen lääkehoitopassi toimii pelkästään kirjaamisalustana eikä ole esim. kliininen tietojärjestelmä tai oppimisympäristö. Tässä projektissa tarkoituksena on korvata paperinen lääkehoitopassi elektronisella (versiot ovat identtiset). Elektronisen lääkehoitopassin pilotointivaiheessa tulee opiskelijan kirjata osaamisensa sekä sähköiseen että paperiseen versioon. Tällä varmistetaan sähköisen version mahdollisissa toimintaongelmissa tietojen säilyminen. Pilotoinnin jälkeen kaksoiskirjaaminen poistuu tarpeettomana. Tämä projekti kohdistuu pelkästään sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoito-osaamisen kirjauksiin. Lähtökohtaisesti kuitenkin myös muut sairaanhoitajaksi rekisteröitävät koulutusalat voivat sitä jo hyödyntää. Muiden alojen modifioitujen lääkehoitopassien kehittäminen ja käyttöönotto on erillinen jatkohanke.

9 9 5 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN Projekti käsitti keväästä 2010 lähtien kaikki Suomen ammattikorkeakoulut. Hankkeen vetovastuu oli Turun ammattikorkeakoululla, jolla on myös paperisen ja elektronisen lääkehoitopassin omistusoikeudet. Turun ammattikorkeakoulussa laadittiin valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoito-osaamisen vaatimusten kuvaukset sekä lääkehoitopassin oppimistehtävät kriteereineen. Nämä viimeisteltiin yhteistyössä LOKKA -työryhmän kanssa keväällä Ammattikorkeakouluissa työskentelee lääkehoidon opetuksen vastuuhenkilöitä, joista on edustaja(t) kansallisessa LOKKA työryhmässä. Kansallisen lääkehoitopassin valmistelutyössä on Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen kiinteä yhteistyö ollut tärkeässä asemassa. Kansallisen lääkehoitopassin ensimmäinen luonnos (paperiversio) otettiin koekäyttöön Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman toimipisteessä jo vuonna 2009 ja elektroninen versio keväällä Keväällä 2010 kerättiin aineisto Rauman toimipisteessä sekä paperisen että elektronisen passin käyttökokemuksista. Nämä kokemukset on raportoitu opinnäytetyössä (Uurasmaa 2010). Syksyllä 2010 kerättiin Raumalla uusi aineisto elektronisen passin käyttökokemuksista ja tulokset julkaistiin Sairaanhoitajapäivillä Elektroninen lääkehoitopassi -projekti on alkanut helmikuussa 2010 ja päättyy vuoden 2011 loppuun mennessä. Projektin vaiheet olivat seuraavat: 1. Lääkehoitopassin sisällöstä ja rakenteesta sopiminen LOKKA -työryhmässä 2. Lääkehoitopassin kielen kääntäminen ja tarkistaminen (suomi, ruotsi ja englanti) 3. Elektronisen www-sovelluksen viimeisteleminen ja testaaminen 4. Käyttäjäkokemusten kartoittaminen 5. Elektronisen lääkehoitopassin kansallinen käyttöönottaminen 6. Arviointi Tarkempi tehtäväluettelo on esitetty liitteessä 1. Projektin vaiheistus ja aikataulu on kuvattu liitteessä 2. Projektista on mahdollista tuottaa eritasoisia julkaisuja, jotka tukevat projektin etenemistä, näkyväksi tekemistä ja elektronisen lääkehoitopassin käyttöönottoa.

10 10 6 PROJEKTIN ORGANISOINTI Projektin vastuuhenkilö on ollut Turun ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Kaija Lind ja vuoden 2012 joulukuusta eteenpäin täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Häkkinen. Projektiorganisaatioon kuuluivat ohjaus- ja projektiryhmä. Ohjausryhmä koostui Terveysalan ammattikorkeakouluverkostoon kuuluvista koulutusjohtajista. Ohjausryhmän kokoamista ja tehtäviä rajoitti se, että hanke oli rahoituksen selvittyä edennyt jo poikkeuksellisen pitkälle. Näin ollen ohjausryhmän tehtäväksi jäi lähinnä hankkeen tukeminen ja projektiryhmän toiminnan ohjaaminen sekä projektin etenemisen seuraaminen ja projektin asiantuntijana toimiminen. Projektiryhmä koostui LOKKA työryhmän jäsenistä (Liite 3) ja projektipäälliköstä sekä projektisihteeristä. Projektiryhmä toimi asiantuntijana sähköisen lääkehoitopassin kehittämisessä osallistuen sen sisällön määrittelyyn (valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoito-osaamisen vaatimukset lääkehoitopassissa oppimistehtävineen ja kriteereineen). Lisäksi se toimi lääkehoitopassin käyttöönotossa oman ammattikorkeakoulun opettajien, opiskelijoiden ja harjoittelukenttien ohjaajien perehdyttäjinä kussakin ammattikorkeakoulussa erikseen sovittavalla tavalla. Osa projektiryhmän jäsenistä osallistui myös lääkehoitopassin pilotointiin. LOKKA työryhmän jäsenet osallistuivat projektiryhmän työskentelyyn osana omaa työtään. Osa projektiryhmän kokouksista aiheutuvista kustannuksista korvatiin hankkeesta. Projektipäällikkönä toimi vuoden 2010 alusta Turun ammattikorkeakoulun lehtori Tuija Leinonen, projektikoordinaattorina lehtori Katja Heikkinen, projektisihteerinä hankesuunnittelija Heini Toivonen ja projektityöntekijöinä lehtorit Virpi Suolosaari, Riikka Teuri ja Päivi Erkko. Koulutuspäällikköjen näkökulman edustajana toimi koulutuspäällikkö Hannele Paltta Turun AMK:sta. Projektipäällikön tehtävänä oli projektikoordinaattorin avustuksella osallistua projektisuunnitelman laatimiseen, ohjata projektiryhmän työskentelyä, johtaa projektin toimeenpanoa, varustaa projektiryhmä tarvittavilla tiedoilla, huolehtia projektin ajantasaisesta seurannasta, dokumentoinnista ja arkistoinnista, toimia linkkinä projektiryhmän ja projektiohjausryhmän vastuuhenkilön välillä ja laatia projektiraportti. Projektiryhmään kutsuttiin vuonna Turun AMK Tuija Leinonen (projektipäällikkö) - Turun AMK Katja Heikkinen (projektikoordinaattori) - Turun AMK Heini Toivonen (projektisihteeri) - Turun AMK Virpi Sulosaari - Arcada yrkeshögskolan Birgitta Dahl

11 11 - Mikkelin AMK / Savonlinna Helena Mikkonen - Mikkelin AMK / Mikkeli Vappu Martikainen - Kajaanin AMK Sirpa Parviainen - Tampereen AMK (Susanna Seitsamo saakka) Riitta Nikkola - Saimaan AMK Kirsti Sandell - Seinäjoen AMK Katri Mäki-Kala - Laurea ammattikorkeakoulu Johanna Lehti (vara Ulla Uusitalo) ja Liisa Haarlaa (vara Eliisa Kukkola) - Metropolia AMK Liisa Lukkari - Savonia AMK Riitta-Liisa Venäläinen - Hämeen AMK Helena Puistola - Rovaniemen AMK Anna-Leena Nousiainen (varalla Outi Soikkeli) - Pohjois-Karjalan AMK Jaana Pantsari (varalla Minna Turunen) - Oulun AMK Merja Jylkkä, Markus Karttunen - Satakunnan AMK Outi-Kaisa Keppola ja Anu Elo - Novia yrkeshögskolan /Turku Hanna Limnell - Lahden AMK Kirsi Mölsä-Hyvönen - Vaasan AMK Ritva Lehtonen, Päivi Autio - Jyväskylän AMK Katri Huuskola (varalla Hannele Tyrväinen) - Diakonia AMK Anita Pyykkö - Keski-Pohjanmaan AMK Anita Hollanti, Heleena Uusimäki ja Marjo Tilus-Sandelin - Kemi-Tornion AMK Jaana Ågren ja Elli Peteri - Kymenlaakson AMK Katja Villikka ja Kristiina Mettälä. Projektiryhmän edustus on jonkin verran vaihtunut vuosien aikana. 7 PROJEKTIN BUDJETTI JA RAHOITUS Turun ammattikorkeakoulu on ennen vuotta 2010 rahoittanut lääkehoitopassin kehittämistyötä usealla eri tavalla (esim. Agricola -hankkeessa). Elektroniseen lääkehoitopassin kehittämiseen Suomen ammattikorkeakoulut osallistuvat kukin 3000 eurolla. Tältä osalta hankkeella oli käytössä euroa. Tämän lisäksi hanketta tuettiin Turun ammattikorkeakoulun sisäisellä tutkimus- ja kehittämisrahalla (noin euroa). Kustannukset ovat muodostuneet pääasiassa elektronisen version kehittämisestä. Tähän www -sovelluksen kehittämistyöhön löydettiin tekijä (Finnish Net Solution Oy) kilpailutukseen perustuen. Ensimmäinen opiskelijatyönä laadittu elektroninen sovellus korvattiin kokonaan uudella, jolloin kusannukset muodostuivat ennakoitua suuremmiksi. Muut kustannukset ovat koostuneet lähinnä seuraavista asioista: projektin aloitus (kick-off) ja päätös, kokouskustannukset (ohjausryhmä + projektiryhmä) lähinnä matkakulut, yleiskulut (laite, puhelu, postitus, materiaalit, tarvikkeet yms.), työntekijöiden työpanos, suomenkielen tarkistuskulut, ruotsin- ja englanninkielisten versioiden käännöskulut, www-sovelluksen

12 12 käyttöönottoon liittyvän koulutuksen järjestäminen, käyttäjäkokemusten kartoittamiseen laadittavan kyselyn suunnittelu, tiedottaminen ja julkaisutoiminta. Projektin kustannusseurannasta vastasivat projektipäällikkö Tuija Leinonen, hankesuunnittelija Heini Toivonen, (järjestelmäasiantuntija Mika Arvola) ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Marjale von Schantz sekä koulutusjohtaja Kaija Lind. Uuden kehitetyn elektronisen version käyttöönoton jälkeen syksyllä 2012 www -sovelluksen edelleen kehittäminen tapahtuu käyttömaksujen avulla. Budjettivastuu siirtyi joulukuussa 2012 täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Häkkiselle. Projekti on pysynyt hyvin suunnitellussa budjetissaan (ei yli- eikä alijäämää). 8 PROJEKTIN TIEDOTUS, RAPORTOINTI JA KOKOUSKÄYTÄNTÖ SEKÄ TIETEELLINEN TOIMINTA JA JULKAISUT Projektille ei laadittu erillistä raportointisuunnitelma, jossa olisi määritelty yksityiskohtaiset raportoinnin tavoitteet, jotka voidaan jakaa projektihallinnallisiin, ammatillisiin ja tieteellisiin. Raportoinnin projektihallinnallisina tavoitteina olivat: 1. Dokumentoida projektin työtehtävien suunnittelu, toteutuminen ja tulokset 2. Raportoida projektin johdolle ja rahoittajille projektin etenemisestä, tuloksista ja taloudesta 3. Kuvata ja ylläpitää projektin tuloksena syntyneitä tuotteita. Raportoinnin ammatillisina tavoitteina olivat: 1. Levittää tietoa projektista ja sen tuloksista kansallisella tasolla (ammattikorkeakoulut, terveyspalvelujen tuottajat, opiskelijat ja terveyspalvelujen käyttäjät) 2. Kansallisesti yhtenäisen lääkehoito-osaamisen varmistamisen ja kirjaamismallin edistämiseksi levittää tietoa projektista ja sen tuloksista erikseen sovittavissa informaatiotilaisuuksissa, kansallisissa ammattilehdissä ja koulutustilaisuuksissa sekä opintopäivillä. 3. Lääkehoito-osaamisen merkittävyyden lisäämiseksi levittää tietoa projektista ja sen tuloksista kansainvälisissä kongresseissa.

13 13 Raportoinnin tieteellisinä tavoitteina olivat: 1. Raportoida projektin eri vaiheita tukevien opinnäytetöiden ja muiden mahdollisten tutkimusten tuloksia kansallisissa (tieteellisissä) julkaisuissa 2. Raportoida projektin eri vaiheita tukevien opinnäytetöiden ja muiden mahdollisten tutkimusten tuloksia kansainvälisissä (tieteellisissä) julkaisuissa 3. Raportoida projektin tutkimusten tuloksista kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa, joissa on referee -käytäntö. Kaikkien mukana olevien ammattikorkeakoulujen edustajien edellytettiin tiedottavan lääkehoitopassin kehittämisestä ja käyttöönotosta paikallisella tasolla omissa organisaatioissaan. Mukana olevien ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa sovitaan yhteisesti kansallisiin ja kansainvälisiin ammatillisiin ja tieteellisiin julkaisuihin kirjoittamisesta. Projektin eri vaiheita pyritään tukemaan myös opinnäytetöillä. Projektin tutkimuksellisista vaiheista laaditaan tieteellisiä artikkeleita erikseen projekti- ja ohjausryhmän kanssa sovittavalla tavalla. Projektiin liittyen on tähän mennessä julkaistu seuraavat: Abstraktit, posterit ja konferenssiesitykset Sulosaari V, Ojala S & Ernvall S E-lääkehoitopassi projekti Posteri. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa päivät, Hämeenlinna. Heikkinen K, Erkko P & Lind K Lääkehoito-osaamisen arviointi kehittämiskeskus toimintamallin kehittämisen kuvaus. HTTS. Vaasa. Sulosaari V Development project of improving quality assurance of graduating nurse student s medication knowledge and skills. Conference abstract. Theme -presentation. Nurse Education Tomorrow (NET2008) conference, UK. Sulosaari V, Heikkinen K & Lind K Lääkehoito-osaamisen kehittäminen Työkaluja koulutukseen ja työelämään. Posteri. Sairaanhoitajapäivät 2009, Helsinki. Sulosaari V & Lind K Lääkehoitopassi turvallisen lääkehoidon edistäjänä. Posteri ja suullinen esitys. Kansallinen potilasturvallisuuskonferenssi, Helsinki.

14 14 Sulosaari V & Lind K Requirements of Graduating Nurses Medication Competence Achieving National Consensus for the Development of Undergraduate Nursing Curriculum in Finland. Posteri. Networking Education in Healthcare Conference (NET2010) Cambridge, UK. Elo A Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia E-lääkehoitopassin käytöstä. Posteri. Sairaanhoitajapäivät 2011, Helsinki. Elo A & Sulosaari V Elektronisen lääkehoitopassin käyttö. Suullinen esitys. Sairaanhoitajapäivät Leinonen T, Sulosaari V & Heikkinen K Medication Passport An innovative method to ascertain the medication competence of graduate nurse students , Teoksessa M. Von Schantz & A. Heinola (toim.) Expertise in Health care and medication Muut esitykset Leinonen T Opiskelijoiden sähköinen lääkehoitopassi. Hoitotyön iltapäivä , VSSHP / TYKS. (Suullinen esitys). Sulosaari V Lääkehoito-osaamisen arviointi- ja kehittämiskeskus (Loiste) perusopetuksen ja T&K toiminnan kehittämisen keinona. Suullinen esitys. Lääkehoidon opettajien foorumi. Arcada, Helsinki. Sulosaari V Lääkehoitopassi lääkehoidon osaamisen varmentajana perustutkintoon johtavassa laillistettujen ammattihenkilöiden koulutuksessa. Suullinen esitys. Sairaanhoitajaliitto, Helsinki. Sulosaari V Lääkehoidon osaamiskuvaukset ja kriteerit opetussuunnitelman ja lääkehoitopassin kehittämisessä. Suullinen esitys. Lääkehoidon opettajien foorumi. Metropolia, Helsinki. Sulosaari V Lääkehoidon osaamiskuvaukset ja kriteerit opetussuunnitelman ja lääkehoitopassin kehittämisessä. Suullinen esitys. Ensihoidon (AMK) valtakunnallinen verkosto työryhmän kokous), Helsinki. Sulosaari V, Elo A, Keppola O-K & Leinonen T Hoitotyön opiskelijoille kansallinen lääkehoitopassi. Sairaanhoitaja 12, Sulosaari V Development of a medication passport to support students learning medication management. Suullinen esitys. The First Nordic Forum for Nurse Teachers, Rovaniemi. Vallimies-Patomäki M Developing the Medication Passport. Finnish example. Strassbourg.

15 15 Muut julkaisut Sulosaari V & Erkko P Lääkehoitopassi lääkehoidon oppimisen tukena. Teoksessa H. Paltta, L. Tiilikka, U. Wiirilinna & S. Koivuniemi (toim.) Vastauksia terveysalan oppimishaasteisiin 3. Turun ammattikorkeakoulun Raportteja 75, Sulosaari V, Erkko P & Walta L Valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoito-osaamisen vaatimukset kohti kansallista konsensusta. Turun ammattikorkeakoulu. Puheenvuoroja 54. Sulosaari V, Erkko P & Walta L Medication competence requirements of a graduating registered nurse towards national consensus. Turku University of Applaid Sciences. Comments series 22. Sulosaari V & Kinnunen M Lääkehoito sairaanhoitajan tehtävänä. Sairaanhoitaja 83(1), Sulosaari V Laskimonsisäisen lääke- ja nestehoidon turvallisuuden kehittäminen I. Sairaanhoitaja 83(3), Sulosaari V Laskimonsisäisen lääke- ja nestehoidon turvallisuuden kehittäminen II. Sairaanhoitaja 83(5), Sulosaari V Vain otettu lääke tehoaa. Sairaanhoitaja 83(5), Uurasmaa J Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia lääkehoitopassin käyttöönotosta. Projektidokumentaatio: Ajankohta Vastuuhlö Projektisuunnitelma Ohjausryhmän 1. kokous (lokakuu 2010) Tuija Leinonen, Katja Heikkinen, Virpi Sulosaari Kokousmuistiot Kahden viikon kuluessa kokouksesta Tuija Leinonen Tehtäväluettelo Ensiversio: ohjausryhmän 1. kokous (lokakuu 2010) Tuija Leinonen, Katja Heikkinen, Virpi Sulosaari Väliraportit Päivittyvään tehtäväluetteloon perustuen; asialistan liitteenä ohjausryhmälle Tuija Leinonen, Katja Heikkinen Projektiraportti Tuija Leinonen, Katja Heikkinen Loppuraportti Tuija Leinonen, Tiina Häkkinen, V irpi Sulosaari

16 16 Kokouskäytäntö: Kokousaikataulu Muistioiden jakelu Ohjausryhmä Kokous puolivuosittain Ohjausryhmä Projektiryhmä Kokous puolivuosittain (ensimmäinen ) Projektiryhmä ja ohjausryhmä Pientyöryhmät Ylimääräisistä työkokouksista sovitaan kunkin työvaiheen tarpeiden mukaan Yhteenveto projektipäällikölle 9 PROJEKTIN RISKIT Projektin onnistuminen edellytti mahdollisten riskien huomioimista. Riskit olisivat saattaneet hidastaa projektin etenemistä (elektronisen lääkehoitopassin luomista ja testaamista). Alla olevat riskit vältettiin huolellisen seuranna ja ehdotettujen toimenpiteiden avulla. Riski Vaikuttavuus Toimenpiteet Projektin aikataulu ylittyy - Projektin tavoitteita ei saavuteta - Tarkka aikataulu- ja tehtäväsuunnitelma - Projektin talous kärsii - Projektin tarkka seuranta - Aikataulujen huolellinen Avainresurssien liikakuormitus (rinnakkaiset projektit) Päällekkäinen toiminta muiden projektien kanssa (ks. projektin rajapinnat) Taloudelliset resurssit eivät riitä elektronisen lääkehoitopassin kehittämiseen, pilotointiin ja muutosten toteuttamiseen Tietotekniset resurssit eivät riitä elektronisen lääkehoitopassin käyttöönottoon (erityisesti ohjaajien sisäänkirjautumisessa) - Sitoutuminen projektiin kärsii - Projektin eteneminen hidastuu - Resurssien hukkakäyttö - Elektroninen lääkehoitopassi toteutuu vain osittain - Elektronisen lääkehoitopassin käyttöönotto viivästyy, siirtyy tai estyy kokonaan tai käyttöönotto tapahtuu vain osittain Muutosvastarinta - Sitoutuminen projektiin kärsii - Kansallinen käyttö toteutuu vain osittain synkronointi - Projektiin nimetään henkilöitä, joilla ei ole monia samanaikaisia projekteja / vastuutehtäviä - Projektin huolellinen suunnittelu ja rajaus - Projektin tarkka seuranta - Riittävä budjetointi - Tiivis yhteistyö tietoteknisten asiantuntijoiden kanssa - Tarvittaessa yhteistyön käynnistäminen terveyspalvelujärjestelmän kanssa ohjaajien kirjautumissysteemiä kehitettäessä - Tiedotussuunnitelma - Huolellinen käyttöönoton opastus

17 17 10 PROJEKTIN ARVIOINTI Projektia arvioidaan seuraavista näkökulmista: - Tavoitteiden toteutuminen - Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen - Talouden toteutuminen - Projektin vaikutukset ammattikorkeakouluissa, harjoitteluorganisaatioissa ja sidosryhmissä - Projektin opit. Tavoitteiden toteutuminen Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin vuoden 2012 loppuun mennessä. Kansallisesti sisällöllisesti ja ulkoasultaan yhtenäinen elektroninen lääkehoitopassi oli käyttövalmiina keväällä 2012 (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Satakunnan AMK siirtyi pilotoinnin jälkeen vanhan elektronisen version käytöstä uuden edistyneen www-sovelluksen käyttöön. Muilla ensimmäiset käyttöönotot alkoivat syyslukukauden 2012 alussa. Elektronisen lääkehoitopassin käyttöönotto tapahtuu portaittain jokaisen AMK:n oman suunnitelman mukaisesti. Käyttöönottoa tukemaan järjestettiin koulutustilaisuuksia Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Lisäksi Finnish Net Solution Oy:n asiantuntija on käynyt kouluttamassa opettajia erillisestä pyynnöstä tilaajan sopimalla paikkakunnalla. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen Suunnitellut toimenpiteet toteutuivat yhtä lukuunottamatta. Alun perin oli tarkoituksena jatkokehittää jo oppilastyönä suunniteltua elektronista lääkehoitopassia. Työmäärän realisoituessa jouduttiin www -sovelluksen kehittäminen ja ylläpitäminen kuitenkin kilpailuttamaan. Näin ollen yhteistyökumppania jouduttiin vaihtamaan kilpailutukseen perustuen. Finnish Net Solution Oy:n yhteistyö osoittautui merkittäväksi onnistumisen osatekijäksi. Heillä oli osaamista ja innovaatiota laatia www -sovelluksesta erittäin helppokäyttöinen, ulkoasultaan tyylikäs ja teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomaisesti toimiva tallennuspohja. Yhteistyön edetessä on innovoitu lukuisia jatkokehittämismahdollisuuksia, joista osa on jo toteutettu. Lisäksi heiltä saatiin ostettua ylläpito ja pääkäyttäjän työpanos. Talouden toteutuminen Talous on toteutunut suunnitelmien mukaisesti huolimatta siitä, että www -sovelluksen kehittäminen tuli työläämmäksi kuin alun perin oli suunniteltu. Tähän lisätyöhön saatiin rahoitusta jo syksyn 2012 käyttöön tulleista sovelluksen käyttömaksuista. Ammattikorkeakoulut suorittavat vuosittain käyttömaksua, jonka on sidoksissa opiskelijoiden aloituspaikkojen

18 18 lukumäärään. Käyttömaksuja on kolme luokkaa; 2000, 2500 ja 3000 euroa. Projektin päättyessä Turun ammattikorkeakoulussa elektroninen lääkehoitopassi siirtyy maksulliseen palveluliiketoimintaan ja täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Häkkisen alaisuuteen. Projektin vaikutukset ammattikorkeakouluissa, harjoitteluorganisaatioissa ja sidosryhmissä Elektronisen lääkehoitopassin yhtenäinen kansallinen käyttö tulee merkittävällä tavalla varmistamaan sairaanhoidonopiskelijoiden lääkehoidon osaamista. Lisäksi kansallisesti määritelty sisältö helpottaa opiskelijoiden siirtymistä organisaatiosta toiseen. Harjoitteluorganisaatiossa lääkehoidon ohjaajat hyötyvät lääkehoitopassista, koska merkintöjä seuraamalla pystyy varmistamaan ja kohdentamaan jokaisen osa-alueen harjoittelua. Lisäksi se kannustaa myös ohjaajia arvioimaan sen avulla omaa lääkehoidon osaamistaan. Osa terveyspalvelujärjestelmän johtajista käyttää jo nyt lääkehoitopassia rekrytoinnin apuvälineenä sekä perehdytyksen kohdentamisessa. Lääkehoitopassin aktiivinen käyttö helpottaa opettajien opetuksen ja ohjauksen järkevää suuntaamista. Lisäksi passin käytön yleistyessä voidaan tutkimuksellisin keinoin selvittää esim. sitä, missä vaiheessa mitäkin merkintöjä saadaan passiin kirjattua. Näitä tiedoja voidaan käyttäää opetus- ja toteutussuunnitelmia laadittaessa. Lääkehoitopassin taustalla on potilasturvallisuuden lisääminen. Näin ollen viimekädessä suurin hyöty pitäisi konkreettisesti näkyä potilaan hoidossa lääkehoitoon liittyvien virheiden vähenemisenä. Näin vähennetään haittatapahtumista johtuvaa inhimillistä kärsimystä, säästetään kustannuksissa ja lisätään työtyytyväisyyttä. Projektin opit Keskeisin projektin oppi lienee, että jokaisen hankkeen alussa tulisi varautua siihen, että hanke laajenee alkuperäistä suunnitelmaa suuremmaksi. Tässä on edetty kansallisen käyttöönoton jälkeen tavoittelemaan yhteispohjoismaista käytäntöä ja jopa koko Euroopaa koskevaa. Projektin tuotokset hyväksyttiin kolmeen suulliseen esitykseen pidettäväksi Australiassa sairaanhoitajien maailmankonferenssissa. Näin ollen yhteistyö voisi onnistuessaan laajentua myös Euroopan ulkopuolelle. Ongelmana on nyt jälkikäteen lähteä selvittämään elääkehoitopassin tuotteistamiseen liittyvää juridista näkökulmaa.

19 19 Toinen merkittävä oppi on havaita potentiaali kansallisesti yhteisissä hankkeissa. Projekti osoitti, että vaikka näkemyserojakin passin sisällöistä saattoi olla, voidaan yhteisen päämäärän voimaannuttamana saavuttaa kuitenkin osapuolia tyydyttävä konsensus. 11 PROJEKTIN HYÖDYT Projektista odotettavissa olevat hyödyt ovat seuraavat: - Lääkehoito-osaamisen yhteinen kirjaamismalli tulee heijastumaan sairaanhoitajaopiskelijan osaamisen varmistamisen kautta potilaan lääkehoidon turvalliseen toteutumiseen - Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoito-osaaminen vastaa entistä paremmin työelämän tarpeita - Lääkehoito-osaamisen kirjausten kerääminen ja analysointi (esim. ammattikorkeakoulujen välinen vertailu) tulevat vahvistamaan lääkehoidon opetuksen kehittämistä - Lääkehoitopassin kirjaamismalli tulee tuottamaan tietoa koulutuksen kehittämiseen ja ovat osa ammattikorkeakoulun johtamisessa käytettäviä tietoja - Lääkehoitopassi tukee suomalaisten ammattikorkeakoulujen imagon vahvistamista kansainvälisesti. 12 PROJEKTIN JATKAMINEN Lääkehoidon osaamisvaateet eivät kosketa vain sairaanhoitajaopiskelijoita, joten jatkohankkeena tulee olla lääkehoitopassin lisäosien laadinta myös muille terveysalan opiskelijoille (ensihoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö) sekä modifioidun lääkehoitopassin laadinta röntgenhoitaja-, suuhygienisti- ja bioanalyytikko- opiskelijoille. Myös hankkeen laajentaminen kansainväliseksi on tulevaisuuden haasteena. Lääkehoidon opettajien pohjoismaisessa yhteistyöryhmässä (MEDICO), jota Turun ammattikorkeakoulu koordinoi, on pohdittu mahdollisuuksia yhteistyöhön lääkehoitopassiin liittyen. Näiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin omien projektien käynnistämistä suunnitelmineen ja rahoituksineen. Muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta osaamiskuvausten ja kriteerien määrittely on kesken. Valmistuvien röntgenhoitajien lääkehoito-osaamisen vaatimusten kuvausten laadinta on aloitettu vuonna 2007, suuhygienistien syksyllä 2008 ja bioanalyytikkojen vuonna 2009.

20 20 Röntgenhoitajan ja suuhygienistin lääkehoidon osaamisvaatimuksista on olemassa ensimmäiset luonnokset, jotka ovat jo käyneet ensimmäisillä lausuntokierroksilla. Taustalle tehdyssä selvitystyössä todettiin lääkehoito-osaamisen tunnistamisen olevan tärkeä ja aikaisemmin kartoittamaton näillä ammattiryhmillä. Työskentely tulee tuottamaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti uutta tietoa. Vuonna 2007 OP-INNOT hankkeen yhteydessä on pohdittu terveydenhoitajan lääkehoito-osaamisen sisältöä. Kätilöopiskelijoiden osaamiskuvausten laadintaa on myös aloitettu. Ensihoitajien osalta yhteistyöstä on sovittu kansallisen ensihoidon (AMK) verkoston kanssa, mutta työskentelyn resurssoinnista ei ole sovittu. Keväällä 2013 on tarkoituksena tehdä käyttäjille kysely www -sovelluksen toimivuudesta. Kyselyt tehdään opiskelijoille, opettajille ja harjoittelun ohjaajille. Tulosten perusteella sovellusta tullaan edelleenkehittämään tarvittavin osin. Tästä on tarkoituksena laatia yksi tieteellinen artikkeli. Projekti loppuu vuoden 2012 lopussa siirtyen maksulliseen palveluliiketoimintaan ja täydennyskoulutusjohtaja Tiina Häkkisen hallinnan alaisuuteen. Tavoitteena on esitellä elääkehoitopassia kansainvälisillä markkinoilla ja jatkaa ansiokasta työskentelyä lääkehoidon edelleen kehittämiseksi ja potilasturvallisuuden edistämiseksi.

21 21 LÄHTEET Brennan TA, Leape LL, Laird NM, Hebert L, Localio AR, Lawthers AG, Newhouse JP, Weiler PC & Hiatt HH Incidence of adverse events and negligence in hospitalized patients: results of the Harvard Medical Practice Study I. Quality and Safety in Health Care 13, OPM Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopistemäärät. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Ross Baker G, Norton PG, Flintoft V, Blais R, Brown A, Cox J, Etchells E, Ghali WA, Hébert P, Majurndar SR, O Beirne M, Palacios-Derflingher L, Reid RJ, Sheps S & Tamblyn R The Canadian Adverse Events Study: the incidence of adverse events among hospital patients in Canada. Canadian Medical Association Journal 25, 170, STM Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32. STM Miten potilasturvallisuutta edistetään? Kysely terveydenhuollon toimintayksiköille ja vanhainkodeille. Selvityksiä 2008:4. STM 2008a. Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmän käyttöönotto. Selvityksiä 2008:16. STM Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Yliopistopaino, Helsinki. Sulosaari V & Erkko P Lääkehoitopassi lääkehoidon oppimisen tukena. Teoksessa Paltta H, Tiilikka L, Wiirilinna U & Koivuniemi S. (toim.) Vastauksia terveysalan oppimishaasteisiin 3. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 75, Sulosaari V, Erkko P & Walta L Valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoito-osaamisen vaatimukset. Kohti kansallista konsensusta. Turun ammattikorkeakoulun julkaisutoiminta. Viitattu Sulosaari V, Suhonen R & Leino-Kilpi H An Integrated Review of the Literature on Registered Nurses Medication Competence. Journal of Clinical Nursing 20(3-4), Veräjänkorva O Sairaanhoitajien lääkehoitotaidot. Lääkehoitotaitojen arviointimittarin ja täydennyskoulutusmallin kehittäminen. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. Sarja C osa 200. Painosalama Oy, Turku.

22 22 Liite 1 Projektin tehtäväluettelo Projektin vaihe Tulos Takaraja Toteutunut Tekijät / vastuuhenkilöt Projektin suunnittelu Hyväksytty projektisuunnitelma Tuija Leinonen, Virpi Sulosaari, Katja Heikkinen Projektin hallinta Dokumentoitu ja hallittu projektiprosessi: Tuija Leinonen muistiot, väliraportit ja projektiraportti Tehtäväluettelo Projektin etenemistä tukeva, huolellisesti aikataulutettu ja päivitetty tehtäväluettelo Ensiversio: Tuija Leinonen Katja Heikkinen Tiedottaminen Tiedotus/viestintäsuunnitelma Virpi Sulosaari Tuija Leinonen Katja Heikkinen Tekijänoikeuksiin liittyvät asiat Lääkehoitopassin kehittäminen sairaanhoitajaopiskelijoille Valmisteleva työ Lääkehoitopassin paperinen versio Englanninkielinen lääkehoitopassi Tekijänoikeuksiin liittyvien kysymysten selvittäminen Valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoitoosaamisen vaatimusten määrittely Tuija Leinonen, ohjausryhmä Virpi Sulosaari, Päivi Erkko, LOKKA työryhmä, (Terveysalan ammattikorkeakouluverkosto) Ensiversio: Virpi Sulosaari Osaamiskuvausten ja kriteerien laadinta LOKKA -työryhmä Lääkehoitopassin sisällön validoinnin Virpi Sulosaari ensimmäinen lausuntokierros LOKKA -työryhmä Lääkehoitopassin suomenkielen tarkistus Päivi Myllymäki Lääkehoitopassin sisällön validoinnin toinen lausuntokierros Tuija Leinonen, Virpi Sulosaari, LOKKA -työryhmä Lääkehoitopassin sisältö validoitu Virpi Sulosaari, Katja Heikkinen, Tuija Leinonen Lääkehoitopassin paperinen versio valmis Tuija Leinonen, Virpi Sulosaari, Katja Heikkinen Oheismateriaalin laatiminen (mm. ohjeistus) Virpi Sulosaari Lääkehoitopassin kielenkäännöksen päivitys Maija Heimo, Elli Sillanpää englanniksi

23 23 Ruotsinkielinen lääkehoitopassi Lääkehoitopassin elektroninen versio Lääkehoitopassin kielenkääntäminen ruotsiksi Anna Nyman, Birgitta Dahl, Hanna Limnell Ruotsinkielen terminologian validointi Birgitta Dahl, Hanna Limnell Elektronisen lääkehoitopassin ensimmäinen Teemu Valtonen, konfigurointi tehty Mika Arvola www sovelluksen tekninen kehittäminen ja FNS, ylläpito (Mika Arvola, Tuija Leinonen, Virpi Sulosaari, Riikka Teuri, Katja www sovelluksen käyttöominaisuuksien jatkokehittäminen ja toteuttaminen Heikkinen, Päivi Erkko) FNS (Mika Arvola, Tuija Leinonen, Virpi Sulosaari, Riikka Teuri, Päivi Erkko) Käyttäjätunnusten laatiminen ja hallinnointi (opiskelijat ja terv.palv.järj.organisaatiot) FNS, Riikka Teuri, Virpi Sulosaari Henkilörekisteriselosteen laatiminen (opiskelijoiden nimet ja opiskelijanumerot) Katja Heikkinen, Tuija Leinonen, Mika Arvola, FNS Neuvottelut palvelintilan vuokraamiseksi FNS, Tuija Leinonen, Mika Arvola, Kaija Lind Päivityksistä ja ylläpitojärjestelmästä sopiminen FNS, Mika Arvola, Tuija Leinonen, Kaija Lind Palvelusopimuksen tekeminen muiden AMK kanssa Kaija Lind, Tuija Leinonen, Anne Roini-Nissinen Manuaalin päivittäminen Teemu Valtonen FNS Käyttötuen organisoiminen FNS, Tuija Leinonen, Kaija Lind Elektroninen lääkehoitopassi (suomenkielinen) valmis käyttöönottoon ja pilotointiin Teemu Valtonen (Mika Arvola) Kilpailutuksen jälkeisen www -sovelluksen uudelleen rakentaminen Elektronisen lääkehoitopassin pilotointi (SAMK) väliarviointi loppuarv FNS Teemu Valtonen (Mika Arvola)

24 24 Elektronisen lääkehoitopassin käyttöönottoa tukeva koulutus Elektronisen lääkehoitopassin käyttökokemukset ym. tutkimukset Arviointi Elektronisen lääkehoitopassin ruotsin ja englanninkielisten versioiden pilotointi (valmis käyttöönottoon) FNS (kielenkääntäjät) Jatkokehitys/validointi pilotointiin perustuen FNS, Mika Arvola, Tuija Leinonen, Virpi Sulosaari, Riikka Teuri, Päivi Erkko Elektroninen lääkehoitopassi valmis (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) FNS, Mika Arvola, Tuija Leinonen, Virpi Sulosaari, Katja Heikkinen, Riikka Teuri, Päivi Erkko, Kaija Lind Markkinointi- ja käyttöönottosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen Virpi Sulosaari, Tuija Leinonen, FNS Opiskelijoiden opastus LOKKA -ryhmä Ammattikorkeakoulujen yhdyshenkilöiden Virpi Sulosaari, FNS perehdytys (LOKKA) Harjoittelukenttien opastus LOKKA ryhmä, harjoittelusta vastaavat opettajat Käytettävyyden arviointitutkimus (käyttökokemusten kartoittaminen opiskelijoilta, opettajilta ja ohjaajilta) Päivi Erkko, Virpi Sulosaari, Riikka Teuri, Tuija Leinonen Elektronisen passin tuottaman tiedon FNS, Tuija Leinonen analysoiminen tutkimuskäyttöä varten Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen Virpi Sulosaari, Tuija Leinonen, Riikka Teuri Kirjaamisten arviointi Tuija Leinonen, Päivi Erkko, ammattikorkeakouluittain (validointi) Virpi Sulosaari

25 25 Liite 2 Projektin aikataulu vuosina Ohjausryhmän kokoukset x x x Projektiryhmän kokoukset x x x Projektin suunnittelu Lääkehoitopassin sisällön validointi Suomenkielen tarkistus Englanninkielinen versio Ruotsinkielinen versio Elektronisen lääkehoitopassin tietotekninen kehittäminen ja ylläpito www sovelluksen käyttöominaisuuksien jatkokehittäminen ja toteuttaminen Käyttäjätunnusten ja henkilörekisteriselosteen laatiminen ja hallinnointi Päivityksistä ja ylläpitojärjestelmästä sopiminen Manuaalin päivittäminen Käyttötuen organisoiminen Markkinointi- ja käyttöönottosuunnitelman laatiminen Käyttöönottoa tukeva koulutus Neuvottelut palvelintilan vuokraamiseksi Palvelusopimuksen tekeminen muiden AMK kanssa Opiskelijoiden opastus Ammattikorkeakoulujen yhdyshenkilöiden perehdytys Harjoittelukenttien opastus Pilotointi suomenkielellä Pilotointi ruotsiksi ja englanniksi Jatkokehitys/validointi pilotointiin perustuen Elektroninen lääkehoitopassi valmis Käytettävyyden arviointitutkimus (käyttökokemusten kartoittaminen

26 opiskelijoilta, opettajilta ja ohjaajilta) Elektronisen passin tuottaman tiedon analysoiminen tutkimuskäyttöä varten Projektin arviointi 26

27 Liite 3 Lääkehoidon koulutuksen kehittämisen kansallinen asiantuntijaryhmä (LOKKA) vuonna 2010 Ammattikorkeakoulu Edustaja sähköpostiosoite Turun ammattikorkeakoulu Virpi Sulosaari virpi.sulosaari@turkuamk.fi Arcada yrkeshögskolan Birgitta Dahl birgitta.dahl@arcada.fi Mikkelin ammattikorkeakoulu / Savonlinna Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli Helena Mikkonen Vappu Martikainen helena.mikkonen@mamk.fi vappu.martikainen@mamk.fi Kajaanin ammattikorkeakoulu Sirpa Parviainen sirpa.parviainen@kajak.fi (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu) Tampereen ammattikorkeakoulu (Susanna Seitsamo saakka) Riitta Nikkola (susanna.seitsamo@piramk.fi) riitta.nikkola@tamk.fi Saimaan ammattikorkeakoulu Kirsti Sandell kirsti.sandell@saimia.fi Seinäjoen ammattikorkeakoulu Katri Mäki-Kala katri.maki-kala@seamk.fi Laurea ammattikorkeakoulu Johanna Lehti (vara Ulla Uusitalo) Liisa Haarlaa (vara Eliisa Kukkola) johanna.lehti@laurea.fi liisa.haarlaa@laurea.fi Metropolia Ammattikorkeakoulu Liisa Lukkari liisa.lukkari@metropolia.fi Savonia ammattikorkeakoulu Riitta-Liisa Venäläinen riittaliisa.venalainen@savonia.fi Hämeen ammattikorkeakoulu Helena Puistola helena.puistola@hamk.fi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Anna-Leena Nousiainen anna-leena.nousiainen@ramk.fi Varalla Outi Soikkeli outi.soikkeli@ramk.fi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Jaana Pantsari Varalla Minna Turunen jaana.pantsari@pkamk.fi minna.turunen@pkamk.fi Oulun ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Merja Jylkkä Markus Karttunen Outi-Kaisa Keppola ja Anu Elo merja.jylkka@oamk.fi markus.karttunen@oamk.fi outi-kaisa.keppola@samk.fi anu.elo@samk.fi

28 Novia yrkeshögskolan /Turku Hanna Limnell Lahden ammattikorkeakoulu Kirsi Mölsä-Hyvönen Vaasan ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ritva Lehtonen Päivi Autio Katri Huuskola varalla Hannele Tyrväinen Diakonia ammattikorkeakoulu Anita Pyykkö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Anita Hollanti Heleena Uusimäki Marjo Tilus-Sandelin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Jaana Ågren Elli Peteri Kymeenlaakson Katja Villikka ammattikorkeakoulu Kristiina Mettälä / 28