MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Transkriptio

1 Laura Jauhola MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Tilastokatsaus 2010 Raportit ja selvitykset 2010:11

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2010:11 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Laura Jauhola

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 4 SAMMANDRAG JOHDANTO Taustaa ja tutkimuksia Vieraskielisten opintopolun seuraaminen tilastoissa VIERASKIELISTEN OPISKELIJAVALINTA YHTEISHAUSSA Yhteishaku ja siitä saatavan ja tiedon hyödynnettävyys selvitystyössä Yhteishaussa hakeneet ja hyväksytyt varsinaisessa, täydennys- ja lisähaussa Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen, pääsy ensimmäiseltä hakutoiveelta ja hakijoiden tausta Hakijoiden sukupuolijakauma Hakijoiden koulutustausta Perusopetuksesta siirtyvien taustaa Vieraskielisten koulutukseen pääsy suhteessa peruskoulun päättöluokalla oleviin Hakeneiden ikä Perusopetuksesta siirtyvien määrä suhteessa vieraskielisten ikäluokkaan Yhteishaun lisäpisteet Joustava haku Kielikokeet yhteishakujärjestelmässä Lukiokoulutukseen hakeutuminen Yhteenvetoa ja pohdintaa MAAHANMUUTTAJAT JA MUU TOIMINTA Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen valmistava koulutus Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ammattistartti Työpajatoiminta Yhteenvetoa ja pohdintaa VIERASKIELISET OPISKELIJAT AMMATILLISESSA PERUS- JA LISÄ- KOULUTUKSESSA Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa lukuina Ammatillisen koulutuksen läpäisy Läpäisy opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa Läpäisy näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Opintojen keskeyttäminen ammatillisessa koulutuksessa Yhteenvetoa ja pohdintaa YHTEENVETO Selvityksen tulosten yhteenveto Käytössä olevat tietolähteet Tietotuotannon puutteet ja kehittämistarpeet TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO LÄHTEET

4 TIIVISTELMÄ Tilastokatsauksessa kootaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden nivelvaiheen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tilastoja. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti kevään 2008 ja 2009 yhteishakutilastoja sekä selvityksen tekohetkellä uusimpia tietopalvelusopimuksen mukaisia tilastoaineistoja. Selvityksen on tarkoitus toimia myös käsikirjana yhteishakurekisterin ja koulutustilastojen tulkitsemisessa, mistä johtuen kuvaukset ja tilastot ovat paikoitellen hyvin yksityiskohtaisia. Lisäksi selvitykseen on koottu erillisselvitysten kautta hankittua tietoa myös tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. Käytettyä lähdeaineistoa ei ole rajattu maahanmuuttajamäärittelyn mukaan, sillä eri tilastot perustuvat eri taustamuuttujiin. Yleisin peruste koulutustilastoissa on vieraskielisyys. Selvitys jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa koskee yhteishakua koskevaa tietoa, toinen osa koskee ns. muuta toimintaa, joka perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston luokitukseen, johon on niputettu tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolinen koulutus ja toiminta, josta ei ole henkilöpohjaista tietoa. Kolmannessa osassa on lukumäärätietoa vieraskielisistä opiskelijoista ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa, läpäisystä ja keskeyttämisestä. Kaikkien osien lopussa on yhteenveto tuloksista. Lisäksi luvussa viisi esitetään tilastotuotannon kehittämiskohteita vastaamaan paremmin tulevaisuuden tietotarpeita. Vieraskielisten opintopolut poikkeavat kantaväestöstä. Vieraskielisyyden perusteella tarkasteltuna perusopetuksen päättövaiheessa olevien määrä on huomattavasti pienempi kuin vastaava ikäluokka. Vieraskieliset myös aloittavat koulutuksen keskimäärin vanhempana kuin kantaväestö. Eri-ikäisinä maahan tulleiden määrät vaihtelevat. Suomessa ei ole vielä ollut suuria toisen polven maahanmuuttajaryhmiä, jotka olisivat käyneet koko kouluhistorian Suomessa ja pelkän kielen perusteella koulutustilastojen vertaaminen yleisiin valtakunnallisiin tilastoihin on vaikeaa. Valtakunnallisista koulutustilastoista ei pysty erottelemaan maahantulon ajankohtaa tai syytä. Esimerkiksi yksin maahan alaikäisinä tulleet (turvapaikanhakijat) näkyvät hakijatilastoissa viiveellä ja heidän koulutukseen pääsyn ja läpäisemisen tarkasteleminen kieliryhmien kautta antaa vain suuntaa antavan kuvan. Erityiset haasteet koulutukseen pääsyyn ja etenemiseen on puutteellisen koulutustaustan omaavilla, suomalaisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulleilla, mitä ei helpota paikoitellen suuri kilpailu koulutuspaikoista. Yhteishaussa vieraskielisistä ammatilliseen koulutukseen haki noin 80 %, lukioon vastaavasti noin viidennes. Ero kaikkien hakijoiden ja vieraskielisten hyväksymisprosentissa ammatillisen koulutuksen hakutilastoissa oli yli 30 prosenttiyksikköä kun tarkastellaan hyväksyttyjen määriä. Alueelliset ja kieliryhmittäiset erot ovat huomattavia. 4

5 Toisaalta vieraskielisten hakijoiden taustat hyvin heterogeenisiä: keväällä 2009 ulkomaalaisella todistuksella ammatilliseen koulutukseen hakeneita oli noin 40%, ilman perusopetuksen päättötodistusta oli 4 % ja lukion suorittaneita 5 %. Kantaväestön hakijoista 80 % oli perusopetuksen suorittaneita. Suoraan perusopetuksen päättöluokalta kevään 2009 varsinaisessa haussa ammatilliseen koulutukseen pyrki 56 % ja lukioon 44 %. Ammatilliseen hyväksyttiin 80 % ja lukioon 84 %. Luvut lähenevät jo kantaväestön hakeutumis- ja hyväksymislukuja. Kuitenkin yli 20 % perusopetuksen suorittaneista ensisijaisista hakijoista reputtaa ammatillisen koulutuksen kielikokeissa. Eroja on nähtävissä myös keskeyttämisessä, läpäisyssä ja erityisopiskelijoiden ryhmissä. Vuonna 2008 vieraskielisistä 17 % oli erityisopiskelijoita, kun kaikista opiskelijoista luku oli 12,5 %. Vieraskielisistä opiskelijoista erityisopiskelijoiden osuus oli vuonna 2008 vajaa 6 % kaikista erityisopiskelijoista, eli hieman enemmän kuin vieraskielisten osuus ylipäänsä ammatillisessa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa. Vieraskielisistä melkein 15 % keskeytti opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2008, kaikista opiskelijoista alle 10 %. Erityisopiskelijoilla keskeyttäminen on kaikilla korkea: vieraskielisillä lähes 18 %, kaikilla erityisopiskelijoilla 17 %. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2004 aloittaneiden vieraskielisten läpäisy oli vuoden 2007 loppuun mennessä 47 %, suomen- ja ruotsinkielisillä se oli yli 60%. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa vieraskielisten läpäisy vuonna 2005 aloittaneista opiskelijoista vuoden 2008 loppuun oli 10 prosenttiyksikköä heikompi: vieraskielisistä tutkinnon suoritti alle 40 %, kaikista opiskelijoista yli 50 %. Sukupuolten erot ovat suuria kaikilla, mutta erityisesti vieraskielisillä miehillä on heikko läpäisy. Erot ovat suuria myös koulutusalakohtaisesti ja rahoitusmuotojen välillä. 5

6 SAMMANDRAG Den statistiska översikten sammanställer statistik om övergångsskedet samt yrkesinriktad grund- och tilläggsutbildning hos personer med invandrarbakgrund. I rapporten granskas speciellt statistik över gemensam ansökan våren 2008 och 2009 samt det nyaste statistikmaterial som fanns tillgängligt då rapporten skrevs. Rapporten ska också fungera som handbok för tolkning av utbildningsstatistik och registret för gemensam ansökan och därför kan beskrivningarna och statistiken vara ställvis mycket detaljerade. Utöver det innehåller rapporten information om utbildning som inte leder till examen, som samlats in genom särskilda utredningar. Källmaterialet har inte avgränsats enligt definitionen av invandrare, eftersom olika statistiker utgår från olika bakgrundsvariabler. Den vanligaste utgångspunkten i utbildningsstatistik är främmande språk som modersmål. Rapporten består av tre delar. Den första delen innehåller information om gemensam ansökan, den andra delen om s.k. övrig verksamhet som utgår från klassificeringen i Statistikcentralens sysselsättningsstatistik och belyser utbildning och verksamhet utanför den examensinriktade utbildningen som det inte finns individbaserade uppgifter om. Den tredje delen innehåller information om antalet studerande med främmande språk som modersmål i yrkesinriktad grund- och tilläggsutbildning, om fullföljd och avbruten utbildning. I slutet av varje del sammanfattas resultaten. I kapitel fem presenteras också förslag om hur statistikproduktionen kunde utvecklas för att bättre möta framtida informationsbehov. Studievägarna för personer med främmande språk som modersmål är inte de samma som för majoritetsbefolkningen. Det finns betydligt färre personer med främmande språk som modersmål i slutskedet i den grundläggande utbildningen än motsvarande åldersklass. Personer med främmande språk som modersmål är också i genomsnitt äldre än majoritetsbefolkningen när de inleder utbildningen. Åldern på invandrare som kommer till Finland varierar. Finland har inte ännu upplevt stora invandrargrupper i andra generation som skulle ha genomfört hela sin skolgång i Finland och därför är det svårt att jämföra utbildningsstatistik med allmän nationell statistik enbart utgående från språket. Tidpunkten för eller orsaken till invandringen går inte att utläsa ur den nationella utbildningsstatistiken. Minderåriga utan familj som kommit till Finland (asylsökande) syns till exempel inte genast i ansökningsstatistiken och en granskning av hur de antagits till och slutfört utbildning utgående från språkgrupp ger endast en ungefärlig bild. Speciellt svårt att bli antagna till utbildning och komma framåt har personer med bristfällig utbildningsbakgrund och saken underlättas inte av att konkurrensen om studieplatser på många håll är hård. Cirka 80 % av personer med främmande 6

7 språk som modersmål sökte vid den gemensamma ansökan till yrkesutbildning, till gymnasiet en femtedel. En granskning av antalet antagna till yrkesutbildning visar att skillnaden mellan antagningsprocenten för alla sökande och sökande med främmande språk som modersmål är större än 30 procentenheter. De regionala skillnaderna och skillnaderna mellan olika språkgrupper är betydande. Å andra sidan är bakgrunden hos sökande med främmande språk som modersmål mycket heterogen: våren 2009 sökte cirka 40 % med utländskt betyg till yrkesutbildningen, 4 % saknade avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen och 5 % hade slutfört gymnasiet. Av majoritetsbefolkningen hade 80 % av de sökande slutfört den grundläggande utbildningen. Vid den egentliga ansökan våren 2009 sökte 56 % direkt efter årskurs nio till yrkesutbildningen och 44 % till gymnasiet. Till yrkesutbildningen antogs 80 % av de sökande och till gymnasiet 84 %. Siffrorna börjar närma sig majoritetsbefolkningens ansöknings- och antagningssiffror. Ändå är det över 20 % av de förstahandssökande som slutfört den grundläggande utbildningen som inte klarar yrkesutbildningens språkprov. Det förekommer också skillnader i fråga om studieavbrott, fullföljd utbildning och andelen specialstuderande. År 2008 var 17 % av de studerande med främmande språk som modersmål specialstuderande, medan siffran för alla studerande var 12,5 %. Andelen specialstuderande av de studerande med främmande språk som modersmål var år 2008 knappt 6 % av alla specialstuderande, med andra ord lite högre än andelen studerande med främmande språk som modersmål överlag inom den läroplansbaserade yrkesinriktade utbildningen. Nästan 15 % av de studerande med främmande språk som modersmål avbröt år 2008 den läroplansbaserade yrkesinriktade utbildningen, medan siffran för alla studerande låg under 10 %. Siffran för specialstuderande som avbryter sin utbildning är hög för alla: för studerande med främmande språk som modersmål närmare 18 %, för alla studerande 17 %. Genomströmningen bland studerande med främmande språk som modersmål som inledde läroplansbaserad yrkesinriktad utbildning år 2004 var i slutet av år %, bland finsk- och svenskspråkiga studerande över 60 %. I slutet av år 2008 var genomströmningen bland studerande som år 2005 inlett utbildning som förbereder för fristående examen 10 procentenheter svagare hos studerande med främmande språk som modersmål: under 40 % av dem avlade examen, medan motsvarande siffra för alla studerande var över 50 %. Skillnaderna mellan könen är stora för alla men genomströmningen är svag i synnerhet bland män med främmande språk som modersmål. Det förekommer också stora skillnader mellan olika utbildningsområden och finansieringsformer. 7

8 1 Johdanto Maahanmuuttajat suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin ajankohtainen aihe selvityksen tekovaiheessa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) ammatilliselle koulutukselle on asetettu tavoite turvata maahanmuuttajille riittävä ammatillinen peruskoulutus ja opiskelun tukimuodot (Koulutus ja tutkimus vuosina , 36). Aihe liittyy vahvasti kansallisiin politiikkaohjelmiin. Työllisyysasteen nostamisen ja julkisen talouden tukemisen keinoina nähdään mm. toisen asteen koulutuspaikkojen varmistaminen jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle ja tavoitteiden saavuttamisen seurannan yhteydessä on tavoitteena kehittää tilastointia ja hyödyntää sähköisen hakujärjestelmän kautta saatuja tietoja. Eri syistä johtuva muutto ulkomailta Suomeen on kasvanut nopeasti, ja myös maahanmuuttajien opiskelijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina ammatillisessa koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan strategisten periaatteiden mukaan maahanmuuttajien tarpeet otetaan huomioon osana normaalijärjestelmiä, toissijaisesti turvaudutaan erityistoimenpiteisiin, kuten erillismäärärahoihin tai myönteiseen erityiskohteluun (OPM:n maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2009). Opetusministeriön politiikka-analyysi (OPM 2009:3) antaa hyvän yleiskatsauksen maahanmuuttajaväestön asemasta opetusministeriön tehtäväalueilla. Politiikkaanalyysissä todetaan, että koulutus- ja kulttuuripoliittiset toimenpiteet maahanmuuttajaväestön aseman nostamiseksi kantaväestön tasolle näyttävät olevan riittämättömiä. Vieraskielisen väestön koulutustaso on kantaväestöä keskimääräisesti alempi ja työttömyys korkeampi. Lisäksi politiikka-analyysissä todetaan, että tietopohjassa on puutteita. Tämän selvityksen tarkoituksena on osaltaan palvella tietopohjan kartoittamista. Tilannekatsauksessa pyritäänkin selvittämään, miten hyvin nykyinen järjestelmä vastaa maahanmuuttajien tarpeita määrällisen tiedon valossa, ts. kuinka paljon pystymme kertomaan koulutukseen hakeutumisesta, sijoittumisesta ja läpäisystä tämän hetkisten tietojen avulla. Selvityksessä kootaan maahanmuuttajien ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen liittyviä tilastoja ja kuvataan tilastotuotannon mahdollisia puutteita. Selvityksen on tarkoitus toimia myös käsikirjana yhteishakurekisterin ja (maahanmuuttajien) koulutustilastojen tulkitsemisessa siksi aineistojen hyödyntämisen kuvaukset ovat paikoitellen seikkaperäisiä. Kunkin selvityksen osan tulokset esitetään tiivistetysti lukujen yhteenvedoissa sekä kootusti luvussa viisi. Tässä selvityksessä käytettyä lähdeaineistoa ei ole rajattu eikä eritelty maahanmuuttajamäärittelyn mukaan, sillä käytettävän aineiston luokitteluperusta ei ole yhtenäinen. Joissain yhteyksissä luokittelu perustuu vieraskielisyyteen kun toi- 8

9 nen aineisto pohjaa kansalaisuuteen. Opetushallinnon alalla maahantulon syyt eivät määritä sitä, minkälaista palvelua henkilö saa. Kuitenkin palveluiden ja tukimuotojen saatavuus vaihtelee alueittain, lähtien aina aloituspaikkatarjonnasta tai koulutuksen järjestäjien valmiuksista järjestää erityistä tukea tarvitseville maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille koulutusta. Tässä tilastokatsauksessa ei ole niinkään etsitty syitä ja selityksiä tilastojen taakse, vaan tarkoituksena on herättää kysymyksiä ja jatkopohdinnan aiheita tulevaisuuden kehittämistyölle. Selvitys on toteutettu Opetushallituksen ammattikoulutuksen kehittäminen -yksikön toimeksiantona. Työtä on ohjannut opetusneuvos Sanna Penttinen ja selvityksen on toteuttanut YTM Laura Jauhola. Selvityksen eri vaiheissa on apuna ollut suuri joukko Opetushallituksen asiantuntijoita. Erityiskiitos opetusneuvos Marianne Portinille monipuolisesta tilastotuotannollisen tiedon jakamisesta ja selvityksen kommentoinnista. Erityisasiantuntija Seppo Ränninrannalle ja Katariina Männikölle kiitos yhteistyöstä yhteishakurekisteritiedon tuottamisessa ja sisällön kommentoinnissa. Ohjauksesta ja kommentoinnista kiitokset yksikön päällikkö, opetusneuvos Mari Räkköläiselle sekä opetusneuvos Juhani Pirttiniemelle; vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen kyselyn toteuttamisen yhteistyöstä opetusneuvos Anne Mårtenssonille sekä yhteishakuun liittyvistä keskusteluista ja kommentoinnista opetusneuvos Jorma Kuuselalle sekä erikoissuunnittelija Jan Hellgrenille. 9

10 1.1 Taustaa ja tutkimuksia Kiinnostus maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutukseen pääsyyn, opintomenestykseen ja jatkosijoittumiseen on herännyt eri tahoilla. Viime vuosien aikana eri ministeriöiden hallinnonaloilla on tehty useita selvityksiä, jotka sivuavat aihetta. 1 Laajempi artikkeli olemassa olevasta tutkimuksesta ja maahanmuuttajiin liittyvästä opetushallinnon alan kirjallisuudesta löytyy Opetushallituksen julkaisemasta Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus tutkimuksesta (2008, s ) 2. Tuoreen Maahanmuutto ja sukupolvet -kirjan (2010, toim. Martikainen ja Haikkola) artikkelit käsittelevät toisen sukupolven kotoutumisen keskeisiä tekijöitä kuten koulutusta, koulutuspolkuja ja perheen merkitystä, kielivalintoja, kielipolitiikkaa ja identiteettejä. Kirjassa tarjotaan myös uutta tilastotietoa aikuistuvan toisen sukupolven yhteiskunnallisesta asemasta ja integraatiosta, avataan maahanmuuttajien sukupolvimääritelmää niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä tutkimuksessa sekä maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä. Maahanmuuttajia ovat muun muassa pakolaiset, työperusteiset maahanmuuttajat, paluumuuttajat, turvapaikan hakijat ja muista syistä maahan tulleet. Henkilön statuksesta ja käsiteltävästä aihepiiristä riippuen ihmisiä kohdataan eri käsitteillä: maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen, vieraskielinen, muunkielinen, monikulttuurinen, kaksi- ja monikielinen jne. Tilanteen mukaan vaihtelee myös, onko henkilön kielitausta opiskelijalle mahdollisuus vai riskitekijä. (Esim. Pöyhönen, S. et al., 2009). Monikielisyyteen liittyy erilaisia käytäntöjä. Suomalaisen yhteiskunnan monikielinen todellisuus ja yksikielinen (kaksikielinen) poliittinen ideologia ovat joissain raameissa jopa ristiriitaisia; eri yhteyksissä määritellään, minkä tasoista ja kielistä osaamista henkilöllä tulee olla. 3 Konkreettisena esimerkkinä ovat kielitaitovaatimukset koulutukseen pääsyssä ja etenemisessä. Edellytyksinä sekä valmistavaan koulutukseen että ammatilliseen perus koulutukseen pääsylle on riittävä kielitaito ja yleiset opiskeluvalmiudet. Ammatillisen peruskoulutuksen suorittamisen on nähty riittävän myös kansalaisuuslain edellyttämään kielitaidon osoittamiseen. Tulevaisuudessa siihen oikeuttaa mahdollisesti myös suomen tai 1 Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:7); Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2009 (Opetusministeriön julkaisuja 2009:48); Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla (Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3); Aikuiskoulutuksen tehtävät maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä. Neljän ministeriön virkamiesryhmän esitykset aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmälle (Sisäasiainministeriö ). 2 Ulla Rönnbergin artikkelissa Opetushallituksen aikaisemmat selvitykset : Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta koskevat selvitykset perusopetuksessa, suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus perusopetuksessa; perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten opetuksen järjestäminen; maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen tilanne; maahanmuuttajien opiskelu lukiokoulutuksessa. Maahanmuuttajien ammatillisten opintojen järjestelyjä ja toimintatapoja esittelevä Maahanmuuttajat ammatillisessa peruskoulutuksessa -selvitys (Karoliina Kuisma, 2001). Ammatillisten oppilaitosten maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tilannetta tarkastellaan monipuolisesti Ulla Aunolan (2004) toimittamassa Maahanmuuttajat ammattia oppimassa -julkaisussa. 3 Luento seminaarissa Kielitaito maahanmuuttajan voimavarana : Näkökulmia menestyksekkääseen kotoutumiseen ja työllistymiseen. Erikoistutkija Sari Pöyhönen, Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. 10

11 ruotsin kielellä näyttötutkintona suoritettu koulutus 4. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla maahanmuuttajien oikeus oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen on keskeistä. Uusissa ammatillisten perustutkintojen perusteissa on pyritty ottamaan monikulttuurisuus ja kielitaitovaatimukset huomioon laajemmin kuin aikaisemmissa ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmissa. Riittävän kielitaidon ja opiskeluvalmiuksien määrittelemisestä erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa käydään jatkuvaa keskustelua: Miten ja ketkä sen määrittelevät ja testaavat ja missä kielen oppiminen tapahtuu? Tässä selvityksessä sivutaan myös ammatillisen perusopetuksen kielitestejä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja maahanmuuttajiin liitettävien eri merkitysten lisäksi termien käytössä tulee olla erityisen tarkkana selvitys- ja tutkimuskäytössä. Yksiselitteistä maahanmuuttaja-indikaattoria ei tilastoissa ole käytössä. Suomessa Tilastokeskus käyttää pääosin kolmea muuttujaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tilastoinnissa: ulkomaan kansalaisuutta, äidinkieltä ja syntymämaata. Kulloinkin valittu tilasto antaa hyvin erilaisia lukuja: Esimerkiksi Uudellamaalla vuonna 2009 asui Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuotiaita somalinkielistä. Kuitenkin vuotiaita Somalian kansalaisia oli 402 ja Somaliassa syntyneitä vuotiaita 502 (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot)5. Kansalaisuuden pohjalta tehty tutkimus on olemassa olevan tiedon pohjalta hankalaa siitä huolimatta että maahanmuuttajien perusdemografia-tiedot ovat periaatteessa hyvin saatavilla esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastoista ja rekistereistä. Maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista pohtivassa Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan laatimassa esiselvitysraportissa (2009. s. 91) todetaan, että Tilastokeskuksen vuosittain julkaiseman Ulkomaalaiset ja siirtolaiset -julkaisun tilastot on pääasiassa julkaistu kansalaisuuden pohjalta, jolloin maassa jo pidempään olleet, Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat jäävät niiden ulkopuolelle. Esiselvityksessä todetaan myös, että julkaistujen tilastojen ongelmana on se, että niissä esitetään ainoastaan tietyt demografiset tiedot kansalaisuuden mukaan, mutta ei huomioida eräitä keskeisiä taustatekijöitä kuten esimerkiksi maassaoloaikaa tai sukupuolta. Lisäksi spesifimpien tietojen saanti on maksullista, mikä rajoittaa tilastojen ja rekistereiden joustavaa hyödynnettävyyttä. Selvityksessä onkin todettu, että tilastoinnissa olisi tarpeellista tuottaa sukupuolen ja syntyperän mukaisia kotoutumisprofiileja. Suomessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden seurannan perusteoksena voi pitää Opetushallituksen toteuttamaa Mahanmuuttajaoppilaat ja koulutus -tutkimusta (2008). Tutkimuksessa tarkastellaan usealta vuodelta kerättyyn tilastoaineistoon perustuen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden perusopetuksen oppimistuloksia, koulutusvalintoja ja työelämään sijoittumista sekä sitä, toteutuvatko maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet 4 Kansalaisuuslakia (359/2003, 17 : Kielitaidon osoittaminen) ollaan uudistamassa. 5 Lisätietoa esim. kieliluokituksesta väestörakennetilaston laatuselosteesta: 11

12 2000-luvun Suomessa. Tutkimus antaa kattavan kuvan maahanmuuttajien koulutuksen keskeisistä kysymyksistä. Opetushallituksen tutkimuksessa toisen polven maahanmuuttajien määritelmä perustuu rekisteröityyn kieleen ja syntymämaahan, mitä on myös kritisoitu. Toisen polven maahanmuuttajien menestystä koulutuksessa ja erityisesti toisen asteen koulutukseen siirtymistä tutkinut Kilpi näkee ongelmana sen, että monella toisen sukupolven maahanmuuttajaksi luokitetulla opiskelijalla ei ole lainkaan maahanmuuttajavanhempia 6. Myöskään rekisteröity kieli ei poimi kaikkia maahanmuuttajataustaisia rekisteristä. Kilven tutkimuksen aineistossa noin 40 prosentilla oppilaista, joilla on vähintään yksi maahanmuuttajavanhempi, on rekisteröitynä kielenä suomi tai ruotsi. Näistä syistä johtuen tutkimuksesta voi tehdä vain varovaisia johtopäätöksiä toisen sukupolven pärjäämisestä Suomessa. (Maahanmuutto ja sukupolvet, 2010, s ) OPH:n tutkimuksen luokittelua oppilaiden alkuperään ei ole myöskään nähty tarpeeksi tarkaksi kokonaiskuvan saamiseksi, sillä tutkimuksessa esimerkiksi pakolaistaustaustaisten ja Venäjältä tulleiden henkilöiden tulokset on niputettu yhteen. Toisen sukupolven tilanne katsotaan heijastavan kotouttamispolitiikan onnistumista. Tilastointimenetelmiä tulisi kehittää, jos maahanmuuttajanuorten ja toisen polven elämänkaaren seuraaminen katsotaan tärkeäksi, todetaan Martikaisen ja Haikkolan toimittamassa Maahanmuutto ja sukupolvet -kirjassa. Tutkijoiden mukaan kieliperustaisesta määrittelystä tulisi siirtyä syntymämaan käyttöön keskeisenä määritelmänä. Lisäksi tilastoinnissa tulisi huomioida toinen polvi ja muuttoikä. (2010, s ) Kuitenkaan syntymämaata ja sukupolven merkitystä ei tule ylikorostaa. Sosioekonomisen taustan on osoitettu olevan selittävä tekijä opinnoissa menestymisessä (ks. Kuusela 2006). Elina Kilpi onkin käyttänyt toisen polven maahanmuuttajien toisen asteen koulutukseen siirtymistä selittävinä tekijöinä mm. oppilaiden kotitaustaa. Kilpi erottelee aineistossaan suurimmat maahanmuuttajataustaiset ryhmät vanhempien syntymämaan perusteella. Yksi Kilven päätuloksista on, että ryhmien väliset erot kotitaustassa selittävät suuren osan ryhmien välisistä eroista koulutuksessa. Se ei silti poissulje sitä, että hyvinvointi kasautuu tietyille ryhmille. (Maahanmuutto ja sukupolvet, 2010.) Tässä selvityksessä käytettyä lähdeaineistoa ei ole rajattu eikä eritelty maahanmuuttajamäärittelyn kautta vaan luokittelu perustuu pitkälti vieraskielisyyteen, sillä opiskelijan äidinkielellä nähdään olevan merkitystä koulutuksessa. Vieraskielisyydenkin määritelmä vaihtelee hieman selvityksen tietolähteestä riippuen: Osassa aineistoissa vieraskielisiä ovat kaikki muut paitsi suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset, toisissa taas myös saamenkieliset on luokiteltu vieraskielisiksi. Käsiteltävästä teemasta riippuen käytetään myös maahanmuuttaja-termiä yleiskäsitteenä kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita tai maahanmuuttajataustaisia, vieraskielisiä, henkilöitä. Käytetyssä aineistossa äidinkieli on yksiselitteisempi 6 Kilpi on aineiston perusteella arvioinut, että näin määritellystä toisesta sukupolvesta 42 prosentilla on vain Suomessa syntyneitä vanhempia, 33 prosentilla on yksi Suomessa ja yksi muualla syntynyt vanhempi, ja vain 25 prosentilla on vain ulkomailla syntyneitä vanhempia. Oppilaista, joiden rekisteröity äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, mutta joilla on kaksi Suomessa syntynyttä vanhempaa, noin kolmasosa on luultavasti saamenkielisiä ja muut aikaisempien maahanmuuttajaryhmien jälkeläisiä. 12

13 luokittelun perusta, sillä saman kansalaisuuden omaavilla voi olla eri äidinkieli. Maahanmuuttajien tai vieraskielisten niputtaminen yhteen aineiston tarkastelussa ei tee oikeutta tilastoitaville henkilöille. Silti tilastojen perusteella voidaan tehdä yhteenvetoja, joita analysoimalla voi käynnistää tarkemmat selvitykset. 1.2 Vieraskielisten opintopolun seuraaminen tilastoissa Opetushallituksella on käytössä tilastopalvelusopimuksen mukaisia aineistoja, jotka perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja yhdistelemiin tietoihin. Vuosittain tarkistettava tietopalvelusopimus on Tilastokeskuksen, Opetusministeriön, Opetushallituksen ja Suomen Akatemian välinen sopimus, jolla opetushallinto ostaa koulutuksen ja siihen läheisesti liittyviä tilastotietoja 7. Runsaasta tilastotarjonnasta huolimatta kaikki valmiit aineistot eivät palvele erityisryhmien kuten vieraskielisten erillisselvitysten tietotarpeita. Joissain aineistoissa on kieli jouduttu peittämään tietosuojakysymysten takia, tai sitä ei vain ole katsottu tilastojen luontihetkellä tarpeelliseksi taustamuuttujaksi. Tilastokeskus kerää tutkintoon johtavasta ja valmistavasta koulutuksesta oppilaitoksilta henkilöpohjaiset opiskelija- ja tutkintotiedot. Henkilöpohjaiset tiedonkeruut mahdollistavat aineistojen yhdistämisen myös muihin Tilastokeskuksen aineistoihin selvitettäessä esim. koulutukseen hakeutumista ja pääsyä, opiskelijavirtoja, päällekkäistä koulutusta ja työelämään sijoittumista. Henkilöpohjaisia opiskelija-aineistoja käytetään muun muassa opetusministeriön ammatillisen koulutuksen tulosrahoitusindeksin laskemisessa. 8 Opiskelemaan hakeutumista ja perusopetuksen jälkeistä sijoittumista tutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan jäljittää yhteishakutilastoista ja Tilastokeskuksen aineistoista. Tilastokeskuksen aineistoja yhdistettäessä vieraskielisten opiskelijoiden osalta pientä tilastollista epätarkkuutta aiheuttaa se, että Tilastokeskuksen yhdistetyissä aineistoissa ovat mukana vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Henkilötunnus annetaan Suomen kansalaisille sekä Suomessa pysyvästi tai pitkäaikaisesti (vähintään vuoden) oleskeleville ulkomaalaisille. Kuitenkaan henkilöllisyystunnusta ei ole käytännössä pakko hankkia, jos opiskelija ei ole oikeutettu sosiaalietuuksiin. Esimerkiksi vuoden 2007 ulkomaalaisten keskeyttäneiden opiskelija-aineistosta on poistettu noin neljä prosenttia tiedoista puutteellisen henkilötunnuksen takia. 7 Keskeiset tietosisällöt ovat muun muassa uusien opiskelijoiden määrät, erityisopetuksen opiskelijamäärät, ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät, keskeyttäneiden määrät, suoritettujen tutkintojen määrät, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden kieli- ja ainevalinnat, koulutukseen pääsy ja väylät, opiskelijoiden alueellinen liikkuvuus, opintojen kulku, tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatkoopinnot, opetustoimen taloustiedot, väestön määrä ja ikä sekä väestöennuste, väestön koulutusrakenne, työvoima ja työttömyys sekä väestön ja tutkinnon suorittaneiden ammatti, ammattiryhmä, toimiala, pääasiallinen toiminta ja koulutus. (Selvitys tietopalvelusopimuksesta, opetusneuvos Marianne Portin)

14 Tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta ei ole saatavissa henkilöpohjaista tietoa, mikä estää henkilöiden eri koulutusmuotoihin jatkosijoittumisen seurannan. Niinpä yhdistelmäaineistojen ulkopuolelle jäävät nuoret, jotka ovat hakeneet ja päässeet kansanopistojen järjestämään yleissivistävään tai vapaan sivistystyön koulutuksiin, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (MAVA), ammatillisen koulutuksen ohjaavaan ja valmentavaan koulutukseen (Ammattistartti), valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen, ja muihin toimenpiteisiin, kuten työpajoille. Myöskään perusopetuksen oppilasmäärät eivät perustu henkilöpohjaiseen tiedonkeruuseen, joten vieraskielisten henkilöpohjainen seuranta ei ole oppilastietojen perusteella mahdollista kuin vain perusopetuksen päättöluokalla olevien osalta yhteishakuun liittyen. Tilastokeskuksen yhdistelmäaineistoissa tutkintoon johtamattomaan toimintaan osallistuneiden määrää voidaan arvioida henkilön pääasiallisen toiminnan kautta (tutkintotavoitteinen opiskelu, työlliset, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat ja muu toiminta 9 ). Vieraskielisistä sijoittuu kantaväestöä suurempi osa muun toiminnan piiriin. Tässä selvityksessä pyritään myös kartoittamaan osaa tästä muusta toiminnasta luvussa kolme. Selvitykseen on kerätty tietoja erilliskyselyin ja valmiiden selvitysten kautta esimerkiksi vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Yksinkertaisia kaikille toimivia tilastoja ei ole helppo tehdä. Esimerkiksi yhteishaun (KOULUTA-raporttien) kautta saatavat tilastot eivät kerro yksittäisten henkilöiden määriä (ks. tarkemmin seuraava luku). Ns. pääkohtaisia tietoja yhteishaussa hakeneista ja valituista saa Tilastokeskuksen aineistosta. Taulukossa 1 on esitetty yhteishaun kautta hakeneet ja valitut opiskelijat sekä yhteishaun ulkopuolelta aloittaneet uudet opiskelijat, joita ei siis löydy yhteishakuaineistoista. Lukuihin sisältyy ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän koulutuksen sekä kevään että syksyn haut eli kalenterivuoden haut Tiedot muusta toiminnasta ovat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoja, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja Tilastoaineistosopimus, aineisto 8.5: Koulutuksen pääsy ja väylät. Uusien opiskelijoiden lukuihin sisältyy toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen kyseiseen oppilaitokseen, kyseiseen koulutukseen kirjoille tulleet ja kirjoilla olleet opiskelijat. Ei sisällä oppisopimuskoulutusta, ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutusta eikä työvoimapoliittista koulutusta. Yhteishaussa valitut = uusista opiskelijoista ne, jotka toisen asteen yhteishakuaineiston mukaan on valittu konevalinnassa tai jälkivalinnassa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Uusi opiskelija, ei yhteishaku = uusista opiskelijoista ne, jotka eivät löydy yhteishakuaineistosta. Aineistosta on poistettu uudet opiskelijat, joilla on virheellinen henkilötunnus. Lisäksi yhteishaun ulkopuolisiin uusiin opiskelijoihin sisältyy myös opiskelijat, jotka ovat edellisenä vuonna siirtäneet opintojen aloittamisajankohtaa. 14

15 Taulukko 1. Toisen asteen ammatilliseen peruskoulutukseen vuosina 2006 ja 2008 hakeneet ja uudet opiskelijat Kalenterivuonna hakeneet ja uudet opiskelijat 2006 Yhteishaussa ensisijaisesti hakeneet N Yhteishaussa hyväksytty % Yhteishaun kautta valitut uudet opiskelijat N Muut kuin yhteishaun kautta valitut N Uudet opiskelijat yhteensä N Uusista opiskelijoista % Suomi , ,1 Ruotsi , ,7 Muu , ,2 Yhteensä , Suomi , ,1 Ruotsi , ,4 Muu , ,5 Yhteensä , Lähde: Tilastokeskus - Opetushallitus Taulukosta 1 näkee, että yhteishaussa hyväksymisprosentti on laskenut kaikilla kieliryhmillä vuodesta 2006 vuoteen Vieraskielisten osuus uusista perustutkinto-opiskelijoista oli vuonna ,5 %, jolloin vieraskielisten osuus meni niukasti ruotsinkielisten uusien opiskelijoiden ohi. Lukujen tarkempi tarkastelu osoittaa vielä, että vieraskielisten opiskelijoiden osuus yhteishaun ulkopuolelta valituista on molempina vertailuvuosina suhteessa suurempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä: Yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen (joko näyttötutkintona suoritettava perustutkinto tai yhteishaun ulkopuoliset oppilaitokset kuten erityisoppilaitokset) uusista opiskelijoista lähes kahdeksan prosenttia oli vieraskielisiä. Taulukosta voidaan lisäksi päätellä, että vuonna 2008 kaikista yhteishaussa hakeneista lähes 5 %, ja yhteishaun kautta valituista 3 % oli vieraskielisiä. Ongelmana aineistossa on se, että siinä ei voi erikseen tarkastella opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa aloittaneita vaan mukana on myös näyttötutkintona suoritettavien perustutkintojen opiskelijat. Tilastosta ei myöskään näe suoraan perusopetuksen 9-luokalta siirtyneiden määrää. 15

16 2 Vieraskielisten opiskelijavalinta yhteishaussa 2.1 Yhteishaku ja siitä saatavan ja tiedon hyödynnettävyys selvi tystyössä Tässä luvussa kuvataan yhteishausta muodostuvaa tietoa ja avataan julkisia yhteishausta saatavia (KOULUTAn) raportteja. Selvityksessä yhteishaun tulosten tarkemmat tarkastelut tehdään vain kevään 2008 ja 2009 hauista, sillä sähköiseen KOULUTA-järjestelmään siirtyminen tapahtui keväällä 2008, ja selvityksen tekohetkellä täydellinen vuosirekisteri oli saatavissa vain vuodesta Tarkasteltavasta asiasta riippuen osa tiedoista on haettu WERA-raportointipalvelussa julkaistavista KOULUTA-raporteista ja aineistoa on syvennetty yhteishaun vuosirekisteristä tehdyillä erillisajoilla. Julkiset aineistot ovat kaikkien käytettävissä ja muokattavissa, joten niiden avaaminen ja tarkempi tulkitseminen on perusteltua. Yhteishakurekisteri sisältää tiedot yhteishakuun kuuluvien oppilaitosten osalta ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa hakeneista, hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista. Laki velvoittaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiä ylläpitämään yhteishakua koskevia tietoja opiskelijavalintarekisteriin 11, joka muuttui sähköiseksi KOULUTA-järjestelmäksi keväällä Yhteishaun ensisijainen tarkoitus on palvella ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjien opiskelijaksi ottamista, mutta yhteishakutietoja luovutetaan ja hyödynnetään myös muun muassa Tilastokeskuksen koulutustilastoissa ja työhallinnon työmarkkinatukikäsittelyssä. KOULUTA-raporttien yhteishakutilastoja julkaistaan myös Opetushallituksen ylläpitämässä julkisessa WERA-raportointipalvelussa 12. Selvityksessä hyödynnettävien kevään 2008 ja 2009 yhteishaun tilastoja varsinaisen, täydennys- ja lisähaun osalta on saatavissa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen koulutustietojärjestelmän yhteishakurekisteristä (KOULUTA). Julkisista WERA/KOULUTA-raporteista on mahdollista saada yhteishaussa hakeneiden ja hyväksyttyjen yhteenvetotietoja kielen perusteella (suomi, ruotsi, muu). Esimerkiksi raportissa Koulutuksen sijaintialueen mukaan hakeutuminen koulutuksen sijaintimaakunnasta ja muualta on mahdollista tarkastella hakija- ja hyväksytyksi tulleiden tietoja mm. oppilaitoksen ja opintoalan mukaan. Yhteishakuraporteista puuttuu kuitenkin vieraskielisten osalta esimerkiksi sukupuolitieto ja tieto suoraan perusopetuksen päättötodistuksella hakeneista eli hakijoiden taustakoulutus sekä tieto ensisijaiselta hakusijalta hyväksytyistä. 11 Laki opiskelijavalintarekisteristä sekä ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta 1123/2007 (

17 Yhteishaun tilastoraportteja ei ole suunniteltu ns. hakijakohtaisen tiedon jäljittämiseen. Vaikka ensisijaiset hakijat ovat kaikissa hakutyypeissä yksittäisiä henkilöitä, KOULUTAn valmiissa tilastoraporteissa hyväksytyillä tarkoitetaan kyseisellä kaudella (syksy/ kevät), kyseisenä vuonna, ja hakutyyppinä (varsinainen, täydennys- ja lisähaku) valintaprosessin aikana opiskelijaksi valittuja. Tiedot hyväksytyistä eivät kerro hakijoiden päälukua vaan koulutukseen hyväksyttyjen määrän, sillä sama hakija voi olla samassa haussa hyväksyttynä useampaan eri koulutukseen. Jos hakija ottaa toisen paikan vastaan tullessaan esim. hyväksytyksi varasijalta ylemmälle hakutoiveelle, hänen tilalleen valitaan uusi hakija ja näin joissain tapauksissa hyväksyttyjen määrä saattaa olla jopa suurempi kuin aloituspaikkojen määrä. Tulostettaessa raporttia useamman hakutyypin mukaan, sama henkilö voi olla hakijana, hyväksyttynä ja paikan vastaanottaneena useamman kerran. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun hakuaika on keväisin maaliskuussa. Kevään varsinaisessa haussa valitaan opiskelijat syksyllä alkavaan koulutukseen. Jos kaikkia paikkoja ei saada täytettyä vielä varsinaisella haulla, kun opiskelemaan valitut jättävät paikan vastaanottamatta tai hakijoita ei ole ollut kaikille koulutusaloille tarpeeksi, varsinaisen haun lisäksi koulutuksen järjestäjä voi osallistua täydennyshakuun heinäkuussa. Koulutuksen järjestäjä voi valita hakijoita vielä lisähaulla sen jälkeen kun varsinaisen ja täydennyshaun varasijat on käytetty ensin loppuun. Lisähaussa haetaan koulutuksen järjestäjän oman hakumenettelyn kautta, mutta siinä tulee noudattaa samoja opiskelijaksi ottamisen perusteita kuin varsinaisessa yhteishaussa ja täydennyshaussa. Kaikki haku- ja valintatiedot tulee tallentaa KOULUTAan. Kuitenkaan lisähaun kaikki hakijat eivät näy KOULUTA-järjestelmässä, sillä koulutuksen järjestäjä vie hyväksytyt hakemukset järjestelmään itse. Samaa käytäntöä noudatetaan myös keväällä alkavaan koulutukseen (syksyn haku), mutta yhteishakuun osallistuu vain ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja aloituspaikkoja on murto-osa kevään hakuun verrattuna. KOULUTAan siirtyminen on vaikuttanut hakujen tilastoraportointiin siten, että nyt koulutuksen järjestäjä voi päivittää hyväksymistietoja suorittaessa valintoja varasijoilta peruutusten vuoksi vapautuneille paikoille ja opiskelijoiden määrät vaihtelevat raportin tulostamisen eri ajankohtina. Luonnollisesti valintatiedot ovat vaihdelleet ennenkin, mutta muutoksia ei ole voitu seurata reaaliaikaisesti valtakunnallisesti. Valintojen vuosikohtaisten lukujen tulisi olla lopullisia syksyllä alkaneen koulutuksen rekisteröintipäivän (20.9.) jälkeen, mutta käytännössä luvut elävät vielä, kuten on nähtävissä vuoden 2010 vertailussa taulukossa 2. Ennen sähköiseen järjestelmään siirtymistä tilastoraportteja muodostettiin kahdesti vuodessa: varsinaisen haun päättymisen jälkeen syksyllä ja keväällä. Taulukon 2 vuosien 2000 sekä luvut perustuvat kevään haun päättymisen poikkileikkausajankohtaan, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia 2008 ja 2009 lukujen kanssa. Oppilaitokset julkistavat varsinaisen haun opiskelijavalinnan tulokset 17

18 aikaisintaan kesäkuun alkupuoliskolla/puolivälissä, joten julkistukset kevään varsinaisen haun opiskelemaan hakeneiden ja valittujen osalta on tehty kesäkuun valinta-ajankohdan mukaan. Vuosien kohdalla suluissa oleva luku on kesäkuun poikkileikkausajankohta 13, ja on siten edellisiin vuosien lähinnä vertailukelpoinen. Kevään 2010 luvuissa on esitetty poikkileikkaustilanne kesäkuun puolivälistä, kesäkuun lopulta ja marraskuussa Hyväksyttyjen määrä on kasvanut koulutuksen järjestäjien päivittäessä valintatietoja. Taulukossa 2 on lisäksi esitetty hakijoiden ja hyväksyttyjen prosentuaalinen muutos edelliseen vuoteen nähden. Taulukko 2. Yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hakeneet ja valitut vieraskieliset kevään varsinaisessa haussa 2000, Vuosi * Hakijoita Hyväksytyt (999) (1 173) % vieraskielisistä Hyväksytty % kaikista hakeneista Kasvu hakijamäärään: ,5 % Lähde: WERA web-raportointipalvelu ja KOULUTA * Siirtyminen sähköiseen KOULUTA järjestelmään (1 306) (45) 60 (42) 55 (41) 48, 54 % 2,9 4,1 4,4 4,4 3,9 4,5 4,7 % Edellinen vertailuvuosi % 13 0,9 13-5,7 24,5 13 % Kasvu hyväksyttyihin: ,1 % Edellinen vertailuvuosi % 35,3 12,0 0,2 13,7 15,9 9,4 % Tarkasteltaessa kevään varsinaisen haun tilastoja, vieraskielisten ammatilliseen peruskoulutukseen hakeneiden ja hyväksyttyjen määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut noin 100 %. Notkahdus hakijamäärässä tapahtui keväällä 2008, jolloin siirryttiin sähköiseen yhteishakuun. Vuoden 2009 kevään haussa hakijamäärä oli jälleen reilussa kasvussa ja kasvua notkahdusta edeltävään vuoteen 2007 oli reilu 17 prosenttia. Kevään 2010 varsinaisen haun hakijamäärä on jälleen kasvanut. Kuviossa 1 on lisäksi esitetty vieraskielisten yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hakeneet ja hyväksytyt kuviona, mutta vuosien 2009 ja 2010 osalta on lisätty myös paikkansa vastaanottaneiden luku. Hyvästyttyjen ja paikkansa vastaanottaneiden erotus on varsin suuri, mikä havainnollistaa sen, että hyväksytyissä on mukana myös useaan kertaan hyväksyttyjä. Luvut hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista eivät ole täysin pitäviä ainakaan vuoden 2008 osalta, jolloin siirryttiin uuteen järjestelmään. Näin ollen paikkansa vastaanottaneiden tiedot jätetään ja 2009 luvut tilattu erillistilauksena Tiedolta. 18

19 tässä selvityksessä muutoin raportoimatta. Kuten aikaisemmin todettiin, Tilastokeskukselta saadaan koulutuksessa aloittaneiden tarkat tiedot kalenterivuosittain hakeneet hyväksytyt Paikkansa vastaanottaneet Lähde: WERA web-raportointipalelu ja KOULUTA Kuvio 1. Vieraskieliset hakijat ja hyväksytyt ammatilliseen koulutukseen kevään varsinaisessa haussa 2000, Maahanmuuttajien/ vieraskielisten opiskelijoiden osalta yhteishakujärjestelmän muuttuminen sähköiseksi KOULUTA-järjestelmäksi on mahdollistanut hakijoiden ja opiskelemaan valittujen tarkastelun myös kieliryhmittäin ja kansalaisuuden mukaan. Nykyisen sähköisen raportointijärjestelmän voidaan nähdä mahdollistavan läpinäkyvän valtakunnallisen jälkivalintojen ja -ohjauksen tilastollisen tarkastelun. Yhteishaun tulosten/raporttien perusteella voidaan tehdä poikkileikkaustilanteeseen perustuvia yleistyksiä, mutta ei aukottomia johtopäätöksiä (vieraskielisten) nuorten sijoittumisesta. Pelkkä vieraskielisten tarkastelu yhtenäisenä hakijajoukkona sulkee pois erilaiset poikkeamat ja piikit tilastoissa. Esimerkiksi venäjänkielisten ulkomaisella todistuksella hakevien määrän kasvu on osaksi seurausta oppilaitosten opiskelijarekrytoinneista. Lisäksi tilastoissa näkyy erilaiset erityisryhmät. Keväällä 2008 uutisoitiin nigerialaisen ryhmän tehneen suomalaisiin oppilaitoksiin yhteishakuhakemuksen vaadittavine todistuksineen ainakin 62:lle eri Nigeriassa asuvalle henkilölle sekä useita kymmeniä hakemuksia muihin yhteishaun ulkopuolisiin oppilaitoksiin. 14 Hakijoista ei välttämättä yhtään ole hyväksytty opiskelemaan, sillä ulkomaalaisella todistuksella hakevat kuuluvat automaattisesti joustavan haun piiriin ja nigerialaisista hakijoista vain yksi on hyväksytty joustavasti. Silti henkilöt näkyvät hakijoina tilastoissa hyväksymisprosenttia laskevasti (luettu ) 19

20 Tässä selvityksessä avataan opiskelijaksi ottamisen eri vaiheita, mutta ei varsinaisesti selvitetä eri tekijöiden yhteyttä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen. Käytännössä opiskelijavalinta on monen asian summa: Joihinkin opinahjoihin vaadittava vähimmäispistemäärä on korkeampi, ja siihen vaikuttaa hakijoiden määrä (kiinnostus, aloituspaikat); hakijan yhteispistemäärään taas vaikuttaa koulumenestys, hankittu lisäkoulutus, sukupuoli, työkokemus sekä mahdollisen pääsy- tai sovelluskokeen tulokset ja lisäpisteet ja lisänäytöt. Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen yhteispistemäärän mukaisesti 15. Vieraskielisillä palettiin tulee mukaan vielä kielikoe, jonka järjestäminen on koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Selvityksessä on tarkasteltu yksittäisiä vieraskielisten opiskelijavalintaan liittyviä teemoja, kuten lisäpisteiden kerääntymistä ja kielikoetta. 2.2 Yhteishaussa hakeneet ja hyväksytyt varsinaisessa, täydennys- ja lisähaussa Hakijoiden taustat ja yhteishaussa menestyminen eroavat suuresti toisistaan. Tässä luvussa ei vielä pureuduta hakijoiden taustoihin, vaan tarkastellaan yhteishaussa keväällä 2008 ja 2009 vieraskielisiä lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen hakeneita ja hyväksyttyjä yleisesti. Lähteenä on käytetty lähinnä julkisia KOULUTA:n raportteja. Vieraskielisten hakijoista on saatavissa vain vähän tietoa valmiissa raporteissa, joten tämän luvun tarkoitus on tuottaa vertailukelpoisia yhteenvetoja kantaväestön ja vieraskielisten opiskelijoiden tilastoista. Vieraskielisten hakija ja hyväksymistiedot perustuvat pitkälti WERA:n raporttiin Koulutuksen sijaintialueen mukaan hakeutuminen koulutuksen sijaintimaakunnasta ja muualta. Hakijoiden määrä on aina ko. haussa ensisijaisesti hakeneet. Raportteja tulkittaessa tulee muistaa, että hyväksyttyjen luvuissa on kaikilta 1-5 hakutoiveilta hyväksytyt hakijat, minkä lisäksi hyväksytyissä voi olla ns. moneen kertaan hyväksyttyjä, jos kertaalleen hyväksytty peruu paikkansa ja hänen tilalleen valitaan uusi, tai henkilö on hyväksytty muilta hakutoiveilta useampaan koulutukseen. Yhteishakuraporteissa vakiintuneen käytännön mukaan hyväksymisprosentti lasketaan silti suhteessa ensisijaisesti hakeneisiin, sillä hakijoiden määrä ei muutu vaikka hakutoiveita onkin yhdestä viiteen. Molempina vertailuvuosina vieraskielisistä lukioon haki kevään kaikissa hauissa vain noin viidennes ja vastaavasti ammatilliseen peruskoulutukseen 80 % hakijoista. Lukioon hakeutuneiden vieraskielisten osuus on alhainen verrattuna kanta- 15 Opiskelijavalinnassa ammatilliseen koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä seuraavista tekijöistä: Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen hakeutumisvuonna tai lisäkoulutus (0 tai 3); todistuspisteet: (yleinen koulumenestys 0 16 p., painotettavat arvosanat 0 8 p.); työkokemuspisteet (0 5 p.); hakutoiveet (0, 1 tai 3 p.); sukupuoli (0 tai 2 p.); tanssialan, musiikkialan ja liikunnanohjauksen perustutkinnoissa aikaisemmat opinnot, harrastukset ja muut lisänäytöt (0 3 p.); pääsy- tai soveltuvuuskoe (1 10 p). Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella. 20

21 väestöön: Yhteishaussa kaikista hakeneista (ml. vieraskieliset) lukioon haki vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty kevään 2008 ja 2009 hauissa hakeneet ja hyväksytyt erikseen lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen sekä vieraskielisten osuus suhteessa kaikkiin hakijoihin. Kevään hauissa 2008 ammatilliseen koulutukseen hakijoista 4 % (2 732) oli vieraskielisiä ja lukioon hakeneista vain 2 % (701). Keväällä 2009 vieraskielisten osuus hakijoista ammatilliseen koulutukseen oli noin 5 % (3 377) ja lukioon reilu 2 % (835). Molempina vertailuvuosina ammatilliseen koulutukseen hyväksytyistä noin 3 % oli vieraskielisiä ja lukioon hyväksytyistä noin 2 %. Vieraskielisistä lukioon valittiin vuoden 2008 kevään hauissa 82 % hakeneista eli 576 opiskelijaa ja ammatilliseen koulutukseen noin 59 % eli opiskelijaa. Vuonna 2009 lukion hyväksymissuhde laski 80 prosenttiin (669 hyväksyttyä) ja ammatillisen koulutuksen 55 prosenttiin (1 857 hyväksyttyä). Kaikista hakijoista (ml. vieraskieliset) kevään 2008 hauissa valittiin lukioon 97 % ja ammatilliseen koulutukseen 90 %. Keväällä 2009 lukion osuus pysyi samana, mutta ammatilliseen hakeneiden hyväksymisprosentti laski neljä prosenttiyksikköä. Ammatilliseen koulutukseen hyväksyttyjen osalta ero kaikkien hyväksyttyjen ja vieraskielisten välillä on erityisen suuri, molempina keväänä 31 prosenttiyksikköä. Lukioon hyväksyttyjen ero oli keväällä prosenttiyksikköä. Vieraskielisten ammatilliseen koulutukseen hyväksyttyjen määrä kasvoi silti noin 26 % ja lukion noin 16 % edellisvuoden lukuihin verrattuna. Jälleen luvuissa tulee muistaa, ettei opiskeleman hyväksyttyjen määrä merkitse samaa kuin aloittaneet opiskelijat, joiden määrä on tosiasiallisesti paljon pienempi. Molempina vuosina eniten vieraskielisiä hakijoita varsinaisessa ja täydennyshaussa oli tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunnan alalla: Keväällä keväällä 2009 vajaa kolmannes vieraskielisistä haki tekniikan ja liikenteen alalle, kaikista hakijoista vastaavasti noin 38 %. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle vieraskielisistä haki molempina vuosina noin neljännes, mutta hyväksytyistä alalla oli vain joka kymmenes. Kaikista hakijoista sosiaali- ja terveys- ja liikunta-alalle pyrki noin viidennes. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle vieraskielisistä haki molempina vuosina noin 15 %, mutta hyväksytyksi tulleista neljännes on marataaloilla. 21