NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ SOSIAALITOIMEN VUODEN 2008 KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 3

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta SISÄLLYSLUETTELO Sivu 83 SOSIAALITOIMEN VUODEN 2008 KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 3 84 SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE SOSIAALITOIMEN INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE SOSIAALITOIMEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN TULOSYKSIK- KÖJEN VASTUUHENKILÖT 6 87 SOSIAALILAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA SOSIAALITOIMEN MAKSUJEN JA TAKSOJEN TARKISTAMI- NEN 8 89 ELÄKELÄISTEN ATERIOINTI KAUPUNGINTALOLLA VALTUUTETTU TUULA HONKASEN YM VALTUUSTOALOI TE EHKÄISEVIEN KOTIKÄYNTIEN ALOITTAMISESTA NAAN- TALILAISTEN IKÄIHMISTEN KODEISSA TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYSKOKEILU -HANKE ERITYISLIIKUNNAN RATSASTUS KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUIDEN MYYNTI VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN PÄIHDEHUOLLON HANKKEESEEN SOSIAALIJOHTOSÄÄNNÖN MUUTOS LAUSUNTO ITÄ-IMMASEN ASEMAKAAVA II-VAIHEESTA LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN PÄÄTÖKSENTEKOVAL TA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET ILMOITUSASIAT 38

2 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2007 2

3 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta AIKA kello 18:00-21:02 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Aho Kimmo puheenjohtaja Ritvanen Pekka varapuheenjohtaja Kemppe Hanna jäsen Kohvakka Seija jäsen Koskinen Seppo jäsen Maja Pirjo jäsen 83-92, Raittola Hannu jäsen Uusi-Pietilä Riikka jäsen Salokangas Elina KH:n edustaja 83-88, klo Virtanen Kari johtava sosiaalityöntekijä klo Ylipelkonen Riitta sosiaalijohtaja Heikkonen Ulla talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT KÄSITELLYT ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Kokouksen aluksi johtava sosiaalityöntekijä Kari Virtanen esitteli lautakun nalle uutta lastensuojelulakia. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Riikka Uusi-Pietilä ja Seppo Koskinen. Kimmo Aho puheenjohtaja Ulla Heikkonen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Naantalissa 17. joulukuuta 2007

4 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Riikka Uusi-Pietilä Seppo Koskinen

5 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta SOSIAALITOIMEN VUODEN 2008 KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Sosiaalilautakunta 83 Valmistelija: Ulla Heikkonen Kaupunginvaltuusto on vahvistanut vuoden 2008 taloussuunni telman, jonka mukaan sosiaalilautakunnan alaisten käyttötalouden tehtävä alueiden kokonaismenot (ulkoiset ja sisäiset) ovat euroa ja tulot euroa eli nettomenot euroa. Sosiaalitoimen käyttötalousosan kokonaismenoista on varsinaisia sosiaali toimen menoja euroa ja tuloja euroa sekä terveyden huollon ja sairaanhoidon menoja euroa. Sosiaalitoimen menot sisältävät virka- ja työehtosopimusten mahdolliset palkankorotukset, johon on varauksena 3,5 prosenttia. Lisäksi menoihin si sältyy henkilöstösuunnitelman mukaisen uuden henkilöstön palkkauskus tannukset. Käyttösuunnitelma on laadittu tulosyksikkötasolla ja tehtäväaluetaso on sitovuustaso. LIITE A1, SOSLTK SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan käyttötaloussuunnitel man sekä vahvistaa tehtäväaluetason sitovuusta soksi. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

6 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE Sosiaalilautakunta 84 Valmistelija: Ulla Heikkonen Kaupunginvaltuusto on vahvistanut koko kaupungin vakanssiluettelon ja henkilöstösuunnitelman vuosille Sosiaalitoimen osuus vakanssiluettelosta ja henkilöstösuunnitelmasta on liittee nä. LIITE B1, SOSLTK SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee tiedoksi vakanssiluettelon ja henkilöstösuunni telman sosiaalitoimen osalta vuosille Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

7 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta SOSIAALITOIMEN INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Sosiaalilautakunta 85 Valmistelija: Ulla Heikkonen Kaupunginvaltuusto on vahvistanut sosiaalitoimen investointisuunnitelman vuosille LIITE B2, SOSLTK SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee tiedoksi investointisuunnitelman vuosille Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

8 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta SOSIAALITOIMEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN TULOSYKSIKKÖJEN VASTUUHENKILÖT Sosiaalilautakunta 86 Valmistelija: Ulla Heikkonen Kaupunginvaltuusto on vahvistaessaan taloussuunnitelman vuo delle 2008 vahvistanut myös tehtäväalueiden vastuuhenkilöt. Taloussään nön 11 :n mukaan tehtäväalueen vastuuhenkilö hyväksyy laskut tai muut maksuasiakirjat. Sosiaalilautakunnan tulee vahvistaa alkaen tulosyksikköjen vastuuhenkilöt, jotka voivat myös hyväksyä tulosyksiköiltään maksettaviksi tu levat laskut ja muut maksuasiakirjat. LIITE A2, SOSLTK SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää vahvistaa sosiaalitoimen käyttösuunnitelman tu losyksikköjen vastuuhenkilöt liitteen mukai sesti alkaen. Vastuu henkilöt voivat hyväksyä tulos yksiköiltä maksettaviksi tulevat laskut ja muut maksuasiakir jat. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

9 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta SOSIAALILAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA 2008 Sosiaalilautakunta 87 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Hallintosäännön 3 :n 1 momentin mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheen johtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kaupunginhallitus on kokouksessaan antanut ohjeen, ettei maanantaisin tule pitää lautakuntien kokouksia. Sosiaalikeskus on laatinut ehdotuksen sosiaalilautakunnan kokousajoiksi vuodelle Ehdotus on liitteenä. LIITE B3, SOSLTK SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää, että lautakunnan kokoukset pide tään lautakun nan toimiajan tarvittaessa, kokouspäivä on kes kiviikko ja kokouspaikkana on pääsääntöisesti kaupungintalo. Liitteenä on ehdotus vuoden 2008 ko kouspäiviksi. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

10 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta SOSIAALITOIMEN MAKSUJEN JA TAKSOJEN TARKISTAMINEN Sosiaalilautakunta 88 Valmistelija: Ulla Heikkonen Kaupunginhallitus on tehnyt vuoden 2008 talousarviokäsittelyn yhteydessä pöytäkirjamerkinnän maksujen ja taksojen tarkistamisesta. Jan Lindström esitti Hannu Aallon kannattamana, että kaikki maksut ja taksat pidetään ajan tasalla ja niiden kattavuudesta sekä korotuksista annetaan katsaus kau punginhallitukselle talousarvion yhteydessä. Yli kaksi vuotta vanhat taksat ja maksut on välittömästi otettava käsittelyyn ja niihin on tehtävä mahdolli set tarkistukset. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävien kuljetuspalvelujen oma vas tuuosuus on vahvistettu sosiaalilautakunnassa Kuljetuspalvelun omavastuuosuutena peritään 2 / yhdensuuntainen matka riippumat ta matkakohteesta. Omavastuuosuutta tulisi tarkistaa vastaamaan yleisten kulkuneuvojen taksoja. Yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuuden tulisi olla alkaen Naantalin alueella 2,70 / yhdensuuntainen matka ja lähi kuntien alueella 3,50 / yhdensuuntainen matka. Vammaispalvelulain perusteella myönnettävien vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen omavastuuosuus on vahvistettu sosiaalilautakunnassa Kuljetuspalvelun omavastuuosuutena peritään 2 / yhdensuun tainen matka riippumatta matkakohteesta. Yhdensuuntaisen mat kan oma vastuuosuuden tulisi olla alkaen Naantalin alueella 2,70 / yhden suuntainen matka ja lähikuntien alueella 3,50 / yhdensuuntainen matka. Erityisliikunnan kausi- ja osallistumismaksut on tarkistettu sosiaalilauta kunnassa Nykyinen maksu Maksu alkaen Kausimaksu 12,60, ulkopaikkakuntalainen 21 / kausi 14,00 / kausi, ulkopaikkakuntalainen 25 / kausi Vesijumppa / 10 kertaa, sisältää kausimaksun 44,10 / 15 kertaa, sisältää kausimaksun 39 / 10 kertaa, sisältää kausimaksun 51,50 / 15 kertaa, sisältää kausimaksun Ratsastus omavastuu 84 / 10 kertaa (kokonaiskustannus 1126,80 / 10 kertaa = 211,90 / hlö / 10 omavastuu 94 / 10 kertaa (kokonaiskustannus 1959 / 10 kertaa = 490 / hlö / 10 kertaa) kertaa) Tuntiohjaajat 16,90 ryhmä 17 ryhmä

11 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Muihin sosiaalitoimen maksuihin ei esitetä muutosta. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää vahvistaa sosiaalitoimen asiakas maksut alkaen liitteen mukaisesti. Asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

12 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta ELÄKELÄISTEN ATERIOINTI KAUPUNGINTALOLLA Sosiaalilautakunta 89 Valmistelija: Minna Hietanen Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kaupunginhallitus on tehnyt vuoden 2008 talousarvion käsittelyn yhteydes sä pöytäkirjamerkinnän aterioinnista kaupungintalolla. Urpo Alho esitti Markku Tuunan kannattamana seuraavaa. "Päiväkodeissa ja kouluissa ruokailevat naantalilaiset eläkeläi set maksavat ruuastaan 3,30 euroa, erotuksen aterian loppu summasta maksaa sosiaalikes kus. Kotiin kuljetettavasta ate riasta asiakas maksaa 5,60 euroa ja kaupun gintalolla ruokaile vat maksavat 6,20 euroa. Pitäisikö harkita, että kaupun ginta lolla ruokailevilta naantalilaisilta eläkeläisiltä perittäisiin 5,60 euroa ateriasta, kuten kotiin kuljetettavasta ateriasta. Aterian hinnanerotus tulisi sosiaalikeskuksen kotipalvelun maksetta vaksi." Eri eläkeläisryhmät ja yksittäiset henkilöt ovat jo aiemmin toivoneet mahdollisuutta ruokailla kaupungintalolla tuettuun hintaan. Eläkeläishinnalla on voinut ruokailla ainoastaan päiväkodeissa ja kouluissa. Päiväkodeissa ruo kailee säännöllisesti viisi henkilöä. Kotipalvelun kotiin kuljetettava ateria on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät itse pysty valmistamaan ruokaa, eikä ruokailemaan kodin ulkopuolel la. Ruokailu kodin ulkopuolella tukee toimintakykyä ja ylläpitää sosiaalisia suhteita, ruoka myös maistuu paremmin toisten seurassa. Ehdotus eläkeläis ten aterioinnin tukemisesta on erinomainen. Ruokaliput eläkeläisten koulu- ja päiväkoti ruokailuun voi ostaa kaupungin talon palvelupisteestä. Palvelupisteessä tarkistetaan kotipaikka ja ikä. Kau pungintalolla ruokailun kanssa voidaan toimia samalla periaatteella. Kaupunginkamreerilta on pyydetty ohje laskutukseen. Kuusi Sisarta / kau pungin ruokapalvelu laskuttaa sosiaalitoimen kotipalvelua aterian hinnalla. Aterian hinta on 6,30. Kaupungin palvelupiste tulouttaa sosiaalitoimen ko ti pal ve luun ruo ka lipuis ta saadut tulot. Laskutuksen ja tulojen erotus jää so si aali toi men me nok si. Palvelu kohdistuu kotipalvelujen tehtäväalueelle, tu ki pal ve lujen tu los yk sikköön Palvelun kulut ovat 220 pv x 0,70 = yht 154,00 / v / hlö.

13 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kymmenen henkilön ateriakulut ovat vuo dessa. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää, että naantalilaiset eläkeläiset voivat ruokailla al kaen kaupunginta lolla hintaan 5,60 /ateria ruokailua varten on tulee ostaa Naantalin kaupunginta lon palvelupisteestä ruokaliput kaupungintalon ruokapalvelu / Kuusi Sisarta laskuttaa aterioista sosiaali toimen kotipalvelua. Palvelupiste tu louttaa ruokalipputulot sosiaalitoimen kotipalveluun. Palvelun kulut ovat n vuodessa. Urpo Alhon esittämä ja Markku Tuunan kannattama kaupunginhallituk sen tekemä pöytäkirjamerkintä on tul lut selvitetyksi ja selvitys lähetetään kaupunginhallituk selle. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

14 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta VALTUUTETTU TUULA HONKASEN YM VALTUUSTOALOITE EHKÄISEVIEN KOTIKÄYN- TIEN ALOITTAMISESTA NAANTALILAISTEN IKÄIHMISTEN KODEISSA 102/00.10/ /00.25/ /03.25/2005 Sosiaalilautakunta Valmistelija: Minna Hietanen Valtuutettu Tuula Honkanen on kaupunginvaltuuston kokouksessa jättänyt 12 valtuutetun ja yhden varavaltuutetun allekirjoittaman aloitekirjelmän, jossa esitetään, että Naantalin kaupunki ryhtyisi selvittä mään ennaltaehkäisevien kotikäyntien aloittamisesta ikäihmisten kodeissa mahdollisimman pian. Aloitekirjelmä on esityslistan liitteenä (SOSLTK ). Ehkäisevä kotikäynti on aktiivinen etsivän ja ehkäisevän toiminnan muoto ikäihmisten parissa. Se on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon henkilöstön te kemä käynti ikääntyneen kotona. Ehkäisevän kotikäynnin tavoitteena on an taa vanhukselle tietoa kunnassa olevasta palvelutarjonnasta ja muista ikäih mistä kiinnostavista asioista. Kotikäynnin aikana arvioidaan ikääntyneen ih misen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, asunto-oloja ja pal velutarvetta. Vanhus voi hyväksyä tai hylätä hänelle tarjotun kotikäynnin. Ikäihmisten palvelujen kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on mahdollis taa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Sosiaali- ja terveydenhuol lon tavoiteja toimintaohjelmassa vuosille todetaan, että koti palvelujen tarvetta voidaan suunnitelmallisesti selvittää esimerkiksi 75 tai 80 vuotta täyttäneiden kunnan asukkaiden ehkäisevien kotikäyntien avulla. Kunnat voivat osana sosiaalipalvelua käynnistää ehkäiseviä kotikäyntejä koskevan palvelumuodon kunnan osoittamalle ikäryhmälle. Ehkäisevät kotikäynnit aloitettiin vanhuksille 20 vuotta sitten Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Tanskassa on vuodesta 1996 voimassa laki, jonka mu kaan kaikille yli 75-vuotiaille tulee tarjota kaksi kertaa vuodessa ehkäisevä kotikäynti. Tutkimustulokset ehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuudesta ovat olleet ristiriitaisia. Ehkäisevien kotikäyntien tulokset ovat tuottaneet näyttöä kuollei suuden ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumisen vähenemisestä. Sen si jaan vaikutukset terveydentilaan, toimintakykyyn, kaatumisiin ja sairaala hoitoon joutumiseen ovat jääneet näyttöä vaille. Tanskan sosiaaliministe riön kyselytutkimuksessa 80

15 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ prosenttia kunnista ilmoitti, että ehkäisevillä kotikäynneillä on tavoitettu sosiaalisesti eristäytyneitä ja erilaisia kriisitilan teita eläviä vanhuksia. Riskiryhmiä vanhuspalveluissa ovatkin esimerkiksi yksinäiset, sosiaalisesti eristäytyneet, äskettäin leskeytyneet, sairaalakiertee seen joutuneet ja mielialaltaan alavireiset tai depressoituneet ja päihdeon gelmaiset ikäihmiset. Vuonna 2001 Suomen Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan Suomessa 36 kuntaa teki ehkäiseviä kotikäyntejä. Kyselyn jälkeen Suomen Kuntaliitto aloitti projektin "Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille" kymmenen kunnan kanssa. Stakes selvitti vuonna 2003 vanhuksille suun nattujen ehkäisevien kotikäyntien suunnittelua, toteutusta ja sisältöä. Van husten mukaan ehkäisevien kotikäyntien hyödyt heille olivat tieto kunnan alueella toimivista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä apuvälineistä. Myös vanhusten kokema turvallisuuden tunne lisääntyi ja luottamus siihen, että palveluja saa tarvittaessa. Stakesin selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että ehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuudesta tarvitaan lisätutkimusta. Eh käisevien kotikäyntien suunnittelu- ja arviointiryhmiä pitäisi kehittää ny kyistä monipuolisemmiksi. Erityisesti pitäisi lisätä sosiaali- ja terveystoi men yhteistyötä, mutta mukaan pitäisi saada myös kunnan asunto-, liikunta- ja kulttuuritoimi, julkinen liikenne, järjestöt ja yritystoiminta. Näistä tahois ta tulisi nitoa ehkäisevän työn verkosto ikäihmisten kotona asumisen tuke miseksi. Edelleen toiminnalle pitää kehittää yhtenäinen rakenne ja prosessi sekä välineet toiminnan seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Sosiaalitoimi on tehnyt Naantalissa ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä vuosina yhdessä seurakunnan kanssa yli 80-vuotiaille ja vuonna 2005 mm. sotainvalideille. Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiske lijat tekevät opinnäytetyönä tänä keväänä tutkimuksen ennalta ehkäisevistä kotikäynneistä yli 75-vuotiaille Naantalissa. Säännöllisen kotipalvelun, ko tisairaanhoidon ja omaishoidon sekä palveluasumisen piiriin tulevien ja pii rissä jo olevien asiakkaiden kokonaistilanne arvioidaan kotikäynneillä myös aina ennalta ehkäisevässä mielessä. Sosiaali- ja terveystoimen edusta jien yhteisessä SAS-ryhmässä seurataan säännöllisesti naantalilaisten van husten tilannetta. Aloitteessa esitetään, että ennalta ehkäisevää kotikäyntiä tulisi tarjota kai kille Naantalissa asuville 75-vuotta täyttäneille säännöllisesti. 75-vuotta täyttäneitä on Naantalissa 886. Ennaltaehkäisevässä mielessä kotikäyntien kohderyhmä ei voi olla kovin iäkäs. Tarkoituksenmukaista ei liene tehdä ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä ikäryhmässä niiden luokse, jotka jo ovat palvelujen piirissä. Sosiaalilautakunta on kokouksessaan päättänyt, että Naantali on mukana kuntien vanhusten avohuollon kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena on mm. vanhusten avohuollon sisällöllinen ja laadullinen kehittä minen. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöryhmä STYR on käsitellyt aloi tetta kokouksissaan ja ja todennut, että ennalta ehkäise vät kotikäynnit ovat hyödyllisiä ja tiedon jakaminen palveluista erittäin tär keää, mutta nykyisillä resursseilla, oman työn ohella, niiden tekeminen on mahdotonta. Sen sijaan mahdollista on kouluttaa nykyistä henkilökuntaa si ten, että kaikilla

16 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta 90 Valmistelija: Minna Hietanen kotikäyntejä tekevillä työntekijöillä olisi valmiudet arvioi da asiakkaiden kokonaistilannetta myös ennalta ehkäisevässä mielessä ja antaa tietoa kunnassa olevasta palvelutarjonnasta ikääntyville. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää - kouluttaa nykyistä henkilökuntaa siten, että kai killa koti käyntejä tekevillä työntekijöillä olisi valmiudet arvioida asiakkaiden kokonaistilan netta myös ennalta ehkäisevässä mielessä ja an taa tietoa kunnassa olevasta palvelutar jonnasta ikääntyvil le - huomioida ennalta ehkäisevien kotikäyntien aloittamisen ta lousarviossaan todeta, että valtuutettu Tuula Honkasen ym. valtuustoaloite on tullut käsitellyksi. Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien suorittamista varten palkattiin määräaikai nen avohuollon ohjaaja sosiaalikeskukseen ajalle Hanna Gustafsson esitti Heini Jalkasen kannattamana vuoden 2007 talousarviokä sittelyn yhteydessä kaupunginhallituksessa, että ennaltaehkäisevät kotikäyn nit tulee tehdä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Kohderyhmäksi valittiin kaikki yli 75-vuotiaat naantalilaiset, jotka eivät ol leet säännöllisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelujen piirissä. Väestörekisteristä otetun poiminnan mukaan heitä oli vuoden vaihteessa 949 henkilöä, joista 312 oli palvelujen piirissä. Kotikäyntien otannaksi tuli siis 637. Kotikäynteihin osallistui 78,5 % otannasta. Käynnistä kieltäytyi vain 12,9 %, loput olivat joko siirtyneet palvelujen piiriin, muuttanut, kuollut tai lupasivat ottaa itse yhteyttä tarvittaessa. Vanhin haastateltava oli 98-vuotias. Ikääntyneiden hyvä toimintakyky ja omatoiminen selviytyminen yllättivät. Useimmilla oli myönteinen ja positiivinen elämänasenne. Suuri osa ikäänty neistä oli myös aktiivisia liikkumaan tai osallistumaan muihin harrastuksiin. Monessa

17 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ yhteydessä tuli esille toive saada asua omassa kodissaan niin pit kään kuin mahdollista. Lähes kaikki haastatellut sanoivat viihtyvänsä hyvin kotonaan ja kertoivat tärkeimmiksi tekijöiksi rauhallisen ympäristön, kau niin luonnon ja palvelujen läheisyyden ja riittävyyden. Jokaisen kotikäynnin aikana haastattelun lisäksi keskusteltiin myös siitä, onko juuri nyt tarvetta saada lisää apua tai sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita. Kerrottiin saatavilla olevista palveluista ja tukimuodoista sekä kolmannen sektorin järjestämistä toiminnoista Naantalissa. Tarvittaessa ha kukaavakkeita täytettiin jo kotikäynnin yhteydessä tai jätettiin esitteitä ja kaavakkeita haastateltaville kotiin tai ohjattiin haastateltava ottamaan itse yhteyttä tiettyyn palveluntuottajaan. Akuutteja palvelutarpeita löytyi koti käynneillä vain vähän. Säännöllisten sosiaalipalvelujen piiriin tuli joitakin asiakkaita, lähinnä palvelusetelien tai omaishoidon tuen saajiksi sekä päivä toiminnan asiakkaaksi. Terveyskeskuksesta pyydettiin joitakin apuvälinear viointeja ja seurakunnalta diakonissan kotikäyntejä yksinäisille henkilöille. Ikääntyneiden suhtautuminen kotikäynteihin oli erittäin myönteinen ja he ottivat haastattelijan mielellään vastaan. Heidän mielestään kotikäynti osoit ti, että kaupunki on kiinnostunut myös ikääntyneistä asukkaistaan ja heidän hyvinvoinnistaan. Haastateltavat kokivat ehkäisevät kotikäynnit tarpeelli siksi ja mielekkääksi toiminnaksi, jonka avulla heidän kotona selviytymis tään tuetaan. Kotikäynnin todettiin myös lisäävän turvallisuudentunnetta ja olevan yleisesti piristävä tapahtuma arjen keskellä. Haastatellut olivat tyyty väisiä palveluista saamaansa informaatioon. Käynneille toivottiin myös jat kuvuutta. Käyntien toteutumista seurattiin säännöllisesti ryhmässä, johon kuuluivat johtava hoitaja ja kaksi terveydenhoitajaa terveyskeskuksesta, avohuollon ohjaaja ja vanhustyönjohtaja sosiaalikeskuksesta. Ryhmä on yksimielinen siitä, että ennalta ehkäisevät kotikäynnit tulee vakiinnuttaa tulevaisuudessa toimintamuodoksi vanhustyöhön. Kuntaliitosta valmistelevan sosiaali- ja terveystoimen työryhmän hoito- ja hoivapalveluiden alatyöryhmä tulee huo mioimaan valmistelutyössä ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteutuksen tu levaisuudessa. Raportti ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä on liitteenä. LIITE B4, SOSLTK SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee tiedoksi raportin ennalta ehkäise vistä koti käynneistä Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

18 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYSKOKEILU -HANKE /03.01/ /00.10/2006 Sosiaalilautakunta Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Koko maahan luodaan kattava sosiaalipäivystys vuoteen 2007 mennessä osana sosiaalialan kehittämis hanketta. Sosiaalipäivystyksen tehtävänä on välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestäminen siten, että eri vuorokauden aikoina pysty tään vastaamaan välittömään avun tarpeeseen erilaisissa hätä- ja kriisitilan teissa. Sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi Turun sosiaalikeskuksessa suunnitel laan sosiaalipäivystyskokeilu-hanketta vuodelle 2006 Turun seudun lasten suojelun päivystyskokeilussa saatujen kokemusten pohjalta. Lastensuojelun päivystyskokeilu on toiminut Turun sosiaalikeskuksessa alkaen ja siinä ovat mukana Turku, Lieto, Naantali ja Merimasku. Lastensuojelun päivystyksessä on ollut yhteensä 184 yhteydenottoa. Yh teydenotoista eniten on koskenut lasten vanhempien alkoholinkäyttöä, las ten rikollista käyttäyty mistä ja perheväkivaltaa. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 139 ja kiireelli siä huostaanottoja 15. Päivystyksessä on käsitelty 14 naantalilaisen lapsen asiaa. Lastensuojelun päivystyskokeilussa mukana olleiden kuntien lisäksi poliisi, Varsinais-Suomen hätä keskus ja useat kunnat ovat kiinnostuneita osallistu maan sosiaalipäivystys kokeilu-hankkeeseen. Esityslistan liitteenä on kooste Tu run seudun lastensuojelun päivys tyskokeilun asiakastapahtumista ja kun nil le tullut kirje (SOSLTK ). Turun seudun sosiaalipäivystyskokeilun tavoitteena on luoda hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa seudullinen sosiaalipäivystysjärjestelmä tuke maan perheitä ja yksilöitä hei dän vaikeissa elämäntilanteissaan virka-ajan ulkopuolella sekä rakentaa so siaalipäivystykselle toimiva ohjausjärjestelmä. Suunnitelmana on, että sosi aalipäivystyskokeilu-hankkeessa työskentelisi johtava sosiaalityöntekijä ja kuusi sosiaalityöntekijää. Esitys sosiaalipäivys tyksen tehtävistä ja toimin nasta on esityslistan liitteenä (SOSLTK ).

19 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Hankkeeseen haetaan 75 % valtionosuutta. Kuntakohtainen kustannusarvio tarkentuu myöhemmin hankkeeseen osallistuvien kuntien määrä selvittyä. Hankkeen alustava kus tannusarvio on euroa, josta henkilöstömenot ovat n euroa. Hankehakemus on jätettävä sosiaali- ja terveysministeriölle men nessä. Hankehakemus val mistellaan hankkeeseen mukaan ilmoittautunei den kuntien kanssa. Hank keen Naantalin kuntaosuus maksetaan sosiaalityön avohuollon tehtäväalu eelta. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää ilmoittaa osallistuvansa Turun seu dun sosiaali päivystyskokeilu -hankkeeseen, joka on jatkoa lastensuojelun päivystysko keilu -hankkeelle. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin. Lastensuojelun päivystys on jatkunut alkuvuoden. Yhteydenotot tulevat päivystykseen pääosin hätäkeskuksen ja poliisin kautta. Lastensuojelun päivystyksessä on ollut yhteensä 182 yhteydenottoa. Yhteydenotoista eniten on koskenut lasten vanhempien alkoholinkäyttöä, lasten rikollista käyttäytymistä, lasten huolto- ja tapaamisasioita ja perheväkival taa. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 109 ja kiireellisiä huostaanottoja 12. Päivystyksessä on käsitelty 16 naantalilaisen lapsen asiaa. Vuoden kokeiluaikana on käsitelty 32 naantalilaisen lapsen tilannetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksellään myöntänyt Turun ja Loimaan seudun sosiaalipäivystyskokeilu-hankkeelle valtionavustusta euroa. Valtionavustusta haettiin euron kokonaiskustan nuksiin euroa eli 75 prosenttia. Hankkeen kokonaiskustannuksia on karsittu rajaamalla kokeilua. Kokonaiskustannukset ovat nyt euroa, josta vähennetään valtionosuus euroa eli kuntien kustannukset ovat euroa. Naantalin osuus asukasluvun mukaan määräytyvänä on vuodelta 2006 yh teensä euroa ja 2007 vuodelta euroa.

20 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Sosiaalipäivystys on välttämätön sosiaalityön palvelu. Siinä voidaan no peasti auttaa lasta ja hänen perhettään kriisitilanteessa virka-ajan ulkopuo lella. Toisaalta sosiaalityön työntekijät voivat luottaa kuntalaisia palvele vaan ammatilliseen sosiaalityöhön ja palvelu tukee heidän työtään. Sosiaali päivystys on välttämätön osa ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä. Liitteenä Turun sosiaalikeskuksen kirje ja tilasto päivystyskokei lusta ajalta LIITE B2, SOSLTK / A Sosiaalityön avohuollon tehtäväalueella on varattu määrärahaa sosiaalipäivystyskokeiluun. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää - että Naantalin sosiaalitoimi osallistuu Turun ja Loimaan sosi aalipäivystyskokeiluun vuosina 2006 ja että Naantalin kuntaosuus on enintään eu roa vuonna 2006 ja enintään euroa vuon na että päivystystä tulee edelleen kehittää seutu kun nallisena ja yh teistyössä ter veydenhuollon kans sa. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaalipäivystyskokeilu-hankkeeseen on lähdössä mukaan Turku, Meri maksu ja Naantali. Lieto ei osallistu enää hankkeeseen ja se muuttaa kun tien omarahoitusosuutta. Hankkeesta tehdään uusi hankesuunnitelma sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä.

21 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Hankesuunnitelma on nähtävillä kokouksessa.

22 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta 91 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää, - että Naantalin sosiaalitoimi osallistuu Turun seudun sosiaalipäivystyskokeilu -hankkeeseen vuosina 2006 ja että Naantalin omarahoitusosuus on enintään euroa vuonna 2006 ja enintään euroa vuonna että päivystystä tulee edelleen kehittää seutukun nallisena ja eri yhteistyötahojen kanssa. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin. Turun sosiaalikeskus pyytää kuntien lautakuntien päätöstä osallistumisesta seudulliseen sosiaali-päivystykseen mennessä. Oheisliitteenä kirje ja esitys seudullisesta sosiaalipäivystyksestä. Esityksessä seudulliseksi sosiaalipäivystykseksi todetaan mm: 1 KIIREELLISET SOSIAALIPALVELUT 1.1 Perusteet ja tarkoitus Kiireellisen sosiaalipalveluiden järjestämisvelvollisuus perustuu valtioneu voston antamaan periaatepäätökseen ( ) toteuttaa kattava sosiaalipäivystysjärjestelmä koko maassa vuoteen 2007 mennessä osana valtakun nallista sosiaalialan kehittämishanketta. Periaatepäätöksen tavoitteena on toteuttaa kattava sosiaalipäivystysjärjestel mä, mikä edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta ja takaa palveluiden saata vuuden kunnissa. Tarkoituksena on luoda seudullinen toimintamalli, jonka avulla varmistetaan toimiva palveluketju akuuteissa kriisitilanteissa ja ta voitteena on myös kehittää palvelukokonaisuutta niin, että toiminnalla voi daan vastata akuuttiin palvelutarpeeseen, sopia tarvittavista jatkotoimista sekä huolehtia asiakkaan ohjaamisesta jatkopalveluiden piiriin. Lisäksi ta voitteena on henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen.

23 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalipäivystys on osa sosiaalipalvelujen kokonaisuutta. Sosiaalipäivys tyksellä tarkoitetaan sosiaalipalveluiden järjestämistä virka-ajan ulkopuolel la siten, että eri vuorokauden aikoina pystytään vastaamaan sekä välittömiin ja kiireellisiin sosiaalipalvelujen tarpeisiin erilaisissa kriisi- ja hätätilanteis sa että ohjaamaan ja neuvomaan asiakasta saamaan muuta apua. Sosiaalipäivystyksessä on saatavilla sosiaalityön asiantuntijan ammattiapu ympärivuorokautisesti sekä konsultaatioapua viranomaistyön tueksi. Sosiaalipäivystyksellä pyritään puuttumaan välittömästi erilaisiin sosiaalisiin krii si- ja hätätilanteisiin. Tavoitteena on, että asiakas saa äkillisessä kriisi- ja hätätilanteessa tarvittavan palvelun oikeaan aikaan ja joustavasti. Usein so siaaliset ongelmat kärjistyvät iltaisin ja viikonloppuisin. 1.2 Turun seudun lastensuojelu- ja sosiaalipäivystyskokeilu -hanke vuosina Sosiaalipäivystyksen järjestäminen on ollut pitkään vireillä Turun seudulla. Vuonna 2002 Harava-projektin yhteydessä suunniteltiin päivystyksen järjestämistä. Tällöin päädyttiin siihen, että päivystystoiminta aloitetaan seu dullisena lastensuojelupäivystyksenä. Turun seudun lastensuojelupäivystys kokeilu -hanke toteutettiin vuosina Varsinainen lastensuojelun päivystystoiminta aloitettiin kesäkuussa 2005 hankkeessa mukana olevien kuntien, Liedon Naantalin ja Merimaskun, kanssa. Liedon kunta jättäytyi toiminnasta pois kesäkuussa Hanke laajeni seudulliseksi sosiaalipäi vystyskokeiluhankkeeksi Sosiaalipäivystyksen toiminta-aika ja -paikka ja hallinnointi Turun seudun sosiaalipäivystys vastaa Varsinais-Suomen alueen sosiaalipäivystystarpeeseen virka-ajan ulkopuolella maanantaista perjantaihin kello , perjantaista kello maanantai-aamuun kello Sosiaalipäivystyksen työntekijät toimivat Turun kaupungin alaisuudessa työntekijöinä. Sosiaalipäivystys yksikkönä sijoittuu hallinnollisesti Turun kaupungin sosiaalikeskuksen sosiaaliosaston yhteyteen. Sosiaalipäivystys toimii jo Turun sosiaalikeskuksen tiloissa, missä on jo olemassa tarvittavat puhelinyhteydet ja tietotekniikka. Sosiaalipäivystyksen toimipaikka on yhtenä suunniteltavana ja pohdittavana asiana tulevaisuudessa. Toiminnan ja työntekijöiden turvallisuuden kannalta sosiaalipäivystys on tarkoituksenmukaista sijoittaa jonkin muun ympärivuorokautisesti toimivan päivystyksen yhteyteen. Suunnitteluryhmässä sovittiin, että seudullinen sosiaalipäivystys toiminta

24 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ alkaisi Tarkoituksena on käynnistää toiminta vaiheittain. Turun seudun sosiaalipäivystystä jatketaan siihen saakka nykyisen laajuise na Turun kaupungin, Naantalin ja Merimaskun sosiaalipäivystysjärjestelmä nä. 4 SEUDULLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN PALVELUN SISÄL TÖ 4.1 Seudullisen sosiaalipäivystyksen tehtävät ja toiminta Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestä mistä virka-ajan ulkopuolella siten, että eri vuorokauden aikoina pystytään vastaamaan sekä välittömiin että kiireellisiin sosiaalipalvelujen tarpeisiin erilaisissa kriisi- ja hätätilanteissa että neuvomaan ja ohjaamaan asiakasta saamaan tarvittaessa muuta apua. Kiireellisen sosiaalipalvelun tarpeessa voi olla asianmukaista hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen, päihteiden käytöstä nopeasti hoitoa tarvitseva, väkivaltatilanteet perheissä. Myös mo nenlaiset vaara- ja uhkatilanteet sekä onnettomuudet vaativat sosiaalipalve lujen toteuttamista tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä. Tällaisia vaarati lanteita voivat olla tulipalo, liikenneonnettomuus, äkillinen kuolema, katoa minen, ja heitteillejättö. Sosiaalipäivystyksen tehtävät ovat luokiteltu seu raavasti: 1) lastensuojelu; 2) perhekriisit (lähisuhde- ja perheväkivalta; 3) perushoidon puute (mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vammaiset ja van hukset; 4) taloudellinen ja sosiaalinen selviytyminen; 5) rikoksen uhriksi joutuminen ja 6) kriisiapu. Sosiaalipäivystykseen ohjatut tehtävät voidaan tehdä viranomaisyhteistyönä poliisin ja terveydenhuollon päivystyksen kanssa virka-avun ja konsultaa tion keinoin. Kotikäynnit tehdään aina työparin kanssa. Sosiaalipäivystäjän työparina voi olla viranomainen, esimerkiksi poliisi. Sosiaalipäivystykseen ohjattavat sosiaaliset kriisi- ja hätätilanteet ovat: lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittäminen, lapsen ja nuoren erityisvaikeudet, virka-apu ja konsultaatio, äkillisen tilapäismajoituksen järjestäminen ja traumaattiset ja äkilliset tapahtumat ja onnettomuudet. Sosiaalipäivystäjä selvittää avun tarpeen ja arvioi tarvittavan välittömän intervention. Sosiaalipäivystäjä an taa puhelimitse ohjausta, neuvontaa ja konsultaatiota, ottaa yhteyttä tarvit taessa sovittuun kunnalliseen tai kolmannen sektorin toimijaan, joka selvit tää tilannetta tai sosiaalipäivystäjä lähtee paikan päälle selvittämään kriisiti lannetta, arvioi hoidon ja huollon tarvetta sekä tekee mahdollisia kiireellisiä päätöksiä ja järjestää mahdollista jatkohoito- tai sijoituspaikkaa 6.2 Seudullisen sosiaalipäivystystoiminnan kustannukset ja niiden jakautu minen kuntien kesken Suunnitteluryhmän kuntien edustajat ehdottivat sosiaalipäivystyksen kustannusjaosta siten, että ensimmäisenä toimintavuonna 2008 jakoperusteena käytetään mukana olevien kuntien väestömäärää. Ensimmäisen toiminta vuoden aikana määriteltäisiin sosiaalipäivystyksessä toteutuvien tapahtu mien ja

25 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ toimenpiteiden mukaisesti eri suoritteille hinnat. Toisen toiminta vuoden kustannusten jakautuminen määräytyisi valmiuden ylläpidosta ai heutuvista ylläpitomaksusta ja suoritemaksuista päivystystapausten määrän perusteella. Suoritehinnat määrittyisivät päivystystapausten määrän perus teella ja ne määriteltäisiin ensimmäisen vuoden kokemuksen perusteella. Seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on jaettu suhteutettuna väestömäärään niiden kuntien osalta, jotka eivät ole virkamieskannanotossa ilmoittaneet jäävänsä päivystyksen ulkopuolelle. Alustavassa esimerkkilaskelmassa on väestömäärä tilastokeskuksen väestötiedon mukaisesti. Seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset olisivat arvioituna vuoden 2008 osalta ,87 vuodessa. Laskutus Sopimuskuntia laskutetaan kolmen kuukauden välein toteutuneiden kustan nusten mukaisesti. KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN KUN NIT TAIN ,87 Kunta Asukaslu ku Osuus % Päivystystoiminnan kustannukset Turku , ,69 Raisio , ,39 Kaarina , ,09 Lieto , ,41 Naantali , ,34 Parainen , ,38 Paimio , ,55 Mynämäki , ,51 Piikkiö , ,02 Masku , ,74 Nousiainen , ,20 Rusko , ,43 Dragsfjärd , ,51 Kemiö , ,35 Sauvo , ,48 Rymättylä , ,36 Vahto , ,46 Lemu , ,81 Merimasku , ,82 Nauvo , ,89 Askainen 941 0, ,00 Korppoo 861 0, ,14 Västanfjärd 802 0, ,38 Houtskari 654 0,20 906,28 Iniö 253 0,08 350,60 Velkua 249 0,08 345,05

26 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ YHTEENSÄ , ,87 Sosiaalijohtosäännön 3 10 kohdan mukaan sosiaalilautakunta päättää lautakunnalle johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisen alaiselleen viran haltijalle. Sosiaalilautakunta on kokouksissaan ja päät tä nyt siirtää toimivaltaa Turun lastensuojelu- ja sosiaalipäivystyksen työn teki jöille. Sosiaalilautakunnan vuoden 2008 talousarviossa on varattu sosiaalipäivys tyksen kustannuksiin euroa lastensuojelun avohuollon tulosyksik köön tilikohtaan SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää että Naantali osallistuu Turun seudun sosiaalipäivystyk seen vuoden 2008 alusta että Naantali hyväksyy sosiaalipäivystyksen kustannus jaon si ten, että ensimmäisenä vuonna 2008 ja koperus teena käytetään mukana ole vien kuntien väestömäärää. Toisen toimintavuoden kustannusten jakautu minen mää räytyisi valmiuden ylläpidosta aiheutuvista ylläpitomak susta ja suorite maksuista päi vystystapausten määrän pe rusteella. että Turun seudun sosiaalipäivystyksen työntekijät päät tävät seuraavista asioista: 1 lastensuojelulain 7. luvussa tarkoitetuista avohuollon tukitoimista sekä val mistella ja tehdä ehdotukset kiireelli sestä sijoituksesta sekä yhteydenpidon rajoittamisesta 2 olla sosiaaliviranomaisen edustajana läsnä lapsen noutamisessa sekä päät tää tuomioistuimen määräyk sestä lap sen väliaikaisesta sijoittamisesta (L lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 24 ja 25 ) 3 lapsen kiireellisestä sijoituksesta 4 Turun seudun sosiaalipäivystyksessä toimivat työnteki jät

27 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ päättävät sosiaa lipäivystyksessä naantali laisten pal veluista.

28 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

29 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta ERITYISLIIKUNNAN RATSASTUS 101/03.20/ /00.25/2007 Sosiaalilautakunta Valmistelija: Kari Virtanen Naantalin kaupungin järjestämän erityisliikunnan puitteissa on ollut mah dollista järjestää ratsastusharrastus erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Ratsastusharrastuksen järjestäminen on kunnalle harkinnanvaraista, laki ei velvoita järjestämään. Naantalin kaupunki järjestää erilaisia liikuntaryhmiä erityisryhmiin kuuluville henkilöille kohtuuhintaan, osallistuminen kunnan järjestämiin toimintoihin on vapaaehtoista. Erityisliikuntaryhmiä järjestävät myös eri vammaisjärjestöt jäsenilleen, urheiluseurat työväenopisto ja kun nan liikuntatoimi. Erityisliikunta on määritelty erityisryhmien toimikunnan mietinnön mukaan seuraavasti: erityisryhmien liikunta on sellaisten henkilöiden liikuntaa, joil la on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaa lisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan tai joiden liikunta vaatii soveltamista tai erityisosaamista. Vammaisratsastus on harrastus, periaatteena on, että jokainen maksaa itse harrastuksensa. Eri tyistukea tarvitsevan ratsastajan ei kuitenkaan pidä maksaa harrastustunnis taan enempää kuin nk tavallisten ratsastajien, vaikka hän tarvitsisi taluttajaa ja avustajia. Vammaisjärjestöt järjestävät ratsastusta omille jäsenilleen, hallituksiensa valitsemilla hevostalleilla. Naantalin kaupunki/erityisliikunta on tarjonnut erityisryhmiin kuuluville henkilöille ratsastusharrastusmahdollisuuden jär jestämällä erityisliikuntaryhmiä ratsastustalleilla Naantalissa usean vuoden ajan. Ensin ryhmä kokoontui Caballos-tallilla Suovuoren alueella Naantalis sa, sen jälkeen Alhon tilalla Vantontien risteyksessä, missä toimintaa hoiti Turunseudun Erityisratsastus ry. Turun seudun Erityisratsastus ry muutti Naantalista Askaisiin. Koska As kainen ei kuulu vammaisille myönnettävän vapaa-aikakortin käyttöaluee seen, sosiaalitoimi halusi selvittää onko vapaa-aikakortin käyttöalueen kun nissa muita sellaisia ratsastuksen järjestäjiä, jotka pystyvät kyseistä toimin taa laadukkaasti järjestämään. Selvitysten perusteella selvisi, että toinen lä hialueella toimintaa järjestävä talli, Metsäkylän Ratsastuskeskus, sijaitsee Länsikeskuksen alueella Turussa. Viranhaltijaselvitysten perusteella on pää dytty siihen, että syksyllä 2007

30 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ erityisliikunnan ratsastusharrastusryhmä jär jestetään Metsäkylän Ratsastuskeskuksessa, Hevostoiminnalla Hyvinvointia ry:n tarjoamana palveluna. Perusteluna: tallilla on hyvät ulkoiset puitteet, ti lava maneesi, pitkät luontopolut, kaksipuolinen lava, jonka avulla voi nous ta hevosen selkään, henkilökunnalla on pitkäaikainen kokemus vammais ryhmien ratsastuksesta, etäisyys on Naantalista 13,5 km, jonne myös pääsee julkisilla kulkuvälineillä, joka seikka lisää asiakkaiden omatoimisuutta, As kaisiin matkaa 18,6 km, lisäksi Merimaskun rajalta tallille asti asiakas mak saa itse, koska vapaa-aikakortti ei käy Askaisten kunnan alueella, taksin käyttö maksaa Naantalista Metsäkylän Ratsastuskeskukseen 21,50 eu roa/kerta/suunta, Askaisiin 27,50 euroa/kerta/suunta, jonka lisäksi asiakas maksaa loppumatkan itse, linja-autolla Metsäkylään maksaa 3,20 euro/ker ta, lapsi 1,60 euroa/kerta. Metsäkylän hintaan sisältyy ohjaajien kustannus, Askaisissa ohjaajan kustannus maksaa erikseen, lisäksi ohjaajille maksetaan matkakustannukset. Sama kustannus aiheutuu molemmissa talleissa jos asiakkaan pienuuden tai vaikeavammaisuuden takia tarvitaan henkilökoh tainen avustaja. Tasavertaisuuden periaatteeseen vedoten, mikäli vapaa-aikakortin käyttöoi keutta laajennetaan yhden harrastusryhmän kohdalla, pitää se sallia myös muiden kohdalla. Erityisratsastuksen menot ovat erityisryhmien ohjauksen tulosyksikössä Tulosyksikön vastuuhenkilö on Mervi Salonen. Tulosyksikön vas tuuhenkilö hyväksyy hankinnat euroon saakka (sosltk ). Saman delegointipäätöksen mukaan tehtäväalueen vastuuhenkilö hy väksyy hankinnat euroon saakka. Sosiaalijohtosäännön 6 mukaan tulosyk sikön vastuuhenkilö ratkaisee asiat, jotka koskevat toimialansa sosi aali huoltoa ja sosiaalipalvelujen antamista. Osallistujien määrästä riippuu, pitääkö järjestää yksi ryhmä vaiko kaksi. Tä hän mennessä on osallistujia riittänyt yhteen ryhmään SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää merkitä tiedoksi, että erityisliikun nan ratsastus järjestetään syksyllä 2007 Metsäkylän Ratsastuskeskuksessa. Toimivaltai nen viranhaltija on tehnyt asiasta päätöksen. Ratkaisun perusteena ovat ta loudellisuus, laaduk kaat olosuhteet, koulutetut hevoset ja henkilökunta sekä asiak kaiden tasavertaisuus. Sosiaalilautakunta päätti, että erityisliikunnan ratsastus järjes tetään vuoden 2007 loppuun asti Metsäkylän Ratsastuskes kuk ses sa ja

31 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta 92 Valmistelija: Kari Virtanen Tu run Seu dun Erityisratsastus ry:ssä, samoin pe rus tein kum massakin paikassa. Lisäksi korvataan matkakulut As kai siin siltä osin kuin vapaa-aikakortti ei sitä korvaa. Vuoden 2008 osalta asia tuodaan valmisteltavaksi vuoden 2007 lopulla. Syksyn 2007 aikana Turun Seudun Erityisratsastus ry:n järjestämän erityisratsastuksen palveluissa on ollut 10 ratsastajaa kolmessa ryhmässä. Yhdis tys järjestää ratsastustoimintaa Askaisten Hevonkeitaalla. Metsäkylän ratsastuskeskuksessa Turussa on käynyt 7 ratsastajaa kahdessa eri ryhmässä. Molemmat ratsastuksen järjestäjät ovat valmiit järjestämään erityisratsas tusta myös alkuvuonna Hinta määräytyy ryhmäkohtaisesti, lisämaksu tulee niiden ratsastajien osalta, jotka tarvitsevat avustajaa. Lisäksi todettakoon, että Askaisten Hevonkeidas sijaitsee vapaa-aikakortin käyttöalueen ulkopuolella. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää hyväksyä käytännön, jonka mukaan erityisliikun nan ratsastusta järjestetään Metsäkylän Ratsastuskeskuksessa ja Askaisten Hevonkeitaalla. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

32 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUIDEN MYYNTI Sosiaalilautakunta 93 Valmistelija: Kari Virtanen Aurinkosäätiön kehitysvammaisten palveluasumisyksiköstä tilapäishoidon ja asumisvalmennuksen palveluita on myyty ympäristökunnille. Tänä vuon na palveluja on myyty yhdelle rymättyläläiselle ja yhdelle nousiaislaiselle kehitysvammaiselle henkilölle. Palveluasumisyksikkö toimii Aurinkosäätiön alaisuudessa, mutta Naantalin sosiaalitoimi vastaa asumisvalmennusyksikön kustannuksista. Vuorokausi hinta määräytyy asumiskustannuksista, työntekijöiden työpanoksesta ym. Asumisvalmennusasuntoa voidaan käyttää myös tilapäishoidon tarpeisiin silloin, kun kukaan ei ole valmennuksessa. Tilapäishoito- tai asumisvalmen nuspalveluita on mahdollista myydä, mikäli tilaa jää oman käyttötarpeen jälkeen. Mikäli palveluja myydään muille kunnille, sovittujen hoitoaikojen tulee olla lyhytaikaisia, jotta voidaan aina ensisijaisesti turvata naantalilais ten tarpeet. Sosiaalilautakunta päätti kokouksessaan vuonna 2006, että muilta kunnilta perittävä maksu on 80 euroa/vuorokausi. SOSIAALIJOHTAJA: KÄSITTELY: Sosiaalilautakunta päättää, että 1 kehitysvammaisten tilapäishoidon tai asumisvalmennuksen palveluita voi daan myydä silloin, kun tilaa on oman käyttötar peen jälkeen 2 muilta kunnilta perittävä maksu on 82 euroa / vrk. 3 palveluja ostava kunta on yhteydessä Naantalin sosiaalikes kuksen avohuol lonohjaajaan palvelujen järjestämistä koske vassa asiassa Merkittiin, että Pirjo Maja poistui esteellisenä kokouksesta tä män asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

33 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

34 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN PÄIHDEHUOLLON HANKKEESEEN /03.40/2007 Sosiaalilautakunta Valmistelija: Kari Virtanen Eduskunta on myöntänyt vuoden 2007 talousarviossa 3,5 miljoonan euron erillisen määrärahan päihdepalveluiden kehittämiseen. Rahoituksen jaka mista ja käyttöä ohjataan Valtioneuvoston asetuksen päihdepalvelujen ke hittämiseen vuosina maksettavan valtion-avustuksen myöntä misperusteista (719/2007) mukaisesti. Kehittämistyön tavoitteena on päih depalvelujärjestelmän seudullinen kehittyminen osana kunta- ja palvelura kenneuudistusta, yhteistyörakenteiden kehittyminen päihdepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun välillä sekä palveluiden tarpeen ja saatavuuden välisen epäsuhdan korjaaminen. Lisäksi erityisenä painopis tealueena on päihde- ja/tai mielenterveysongelmaisten naisten hoidon kehit täminen. Määräraha käytetään vuosina Kuntien ja kuntayhtymien päihdepalveluiden kehittämishankkeille tarkoitet tu 2,6 miljoonan euron valtionavustus jakautuu lääneittäin seuraavasti: Etelä-Suomen lääni euroa, Länsi-Suomen lääni euroa, Itä-Suomen lääni euroa, Oulun lääni euroa ja Lapin lääni euroa. Valtionavustus voidaan myöntää päihdeongelmiin liittyvien hoitojärjestel mien kehittämishankkeille, joissa on otettu huomioon (3 ): 1) päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta, 2) päihteiden käytön aiheuttama palvelutarve sekä vallitseva epäsuhta palvelujen tarpeen ja saatavuuden välillä sekä 3) yhteistyörakentei den vahvistaminen päihdepalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja lasten suojelun välillä. Lisäksi valtionavustusta myönnettäessä otetaan huomioon, miten hakemuk sessa ilmenevät palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen yhteis työssä sosiaalija terveystoimen sekä muiden palveluiden tuottajien kesken, perus- ja lähipalveluiden painottaminen, toiminnan kehittämistä tukeva hen kilöstön täydennys- ja lisäkoulutus sekä suunnitelma toteutettavien toimien arvioinnista. Lääninhallitukset päättävät hakemusten perusteella määrärahan jaosta mar-

35 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ raskuun loppuun mennessä. Hankkeeseen osallistuvien kuntien tai kuntayh tymien oman rahoitusosuuden tulee olla vähintään 20 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Lääninhallitukselle toimitettu hakemus sekä hankesuunnitelma on liitteenä. LIITE B3, SOSLTK Hankkeen tavoitteena on seutukunnallisen päihdestrategian laadinta, päihdepalvelujen saavutettavuuden parantaminen, ehkäisevän päihdetyön selkeyttäminen, moniammatillisen yhteistyöverkoston luominen toimivaksi kokonaisuudeksi sekä turvallisemman ja viihtyisämmän Naantalin luomi nen. Hanke on päihdepalvelujen seudullista kehittämistä osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Hankkeessa mukana olevat kunnat ovat Naanta lin kaupungin lisäksi, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat. Merkit tävänä yhteistyökumppanina hankkeessa on lisäksi Naantalin kansanter veystyön kuntayhtymä. Kaiken kaikkiaan, tarkoitus on luoda seutukuntaan päihdepalvelujen erityisosaamisen kokonaisuus, lisätä kuntalaisille tietoisuutta ja saatavuutta päihdepalveluista sekä antaa päihdepalvelujen parissa toimiville työntekijöille lisää työvälineitä palvella oikein päihdeongelmaisia ja heidän läheisiään ja omaisiaan. Hankkeen painopistealueena on mm sosiaalitoimen sisäisen yhteistyön selkeyttäminen päällekkäisyyksien vähentämiseksi, tiedonkulun parantaminen, päihde- ja muiden sosiaalipalvelujen välinen yhteistyö, mielenterveysongel mista kärsivien päihdeongelmaisten oikean hoitotavan ja -paikan selkeyttä minen, laitoskuntoutuksen jälkeisen tukimuotojen kehittäminen sekä päih deongelmaisten, nuorten lasten äitien tukeminen. Tarkoitus on myös lisätä henkilöstön tietämystä päihderiippuvuudesta, samoin seikoista, jotka liitty vät riippuvuudesta toipumiseen. Tarkoitus on käynnistää päihdepalveluja koskeva kartoitus ja toiminta määräaikaisena hankkeena ja sen jälkeen vakiinnuttaa toimintamuodot pysyväk si toiminnaksi seutukunnan alueella. Hankkeen ajaksi palkataan projekti työntekijä, joka laatii seutukunnallisen päihdestrategian ja luo toimivan ver koston ja linkittää verkoston eri toimijat yhteen. Hankkeen aikana toimintaa suunnitellaan yhdessä sosiaalialan osaamiskes kus VASSO:ssa toimivan alueellisen päihdekoordinaattorin kanssa. Yhteis työtä tarvitaan sekä päihdestrategian laadinnassa, verkostojen luomisessa sekä palvelujen vaikuttavuuden ja arvioinnin laadinnassa. Hankkeen kokonaiskustannuksena on vuoden 2008 osalle arvioitu euroa, samoin vuoden 2009 osalle, näin kokonaiskustannus on eu roa