Tervehdys tuleva valmennusryhmän kouluttaja!

Transkriptio

1 Tervehdys tuleva valmennusryhmän kouluttaja! Sinä kouluttajakoulutukseen osallistuja olet oman työsi kokenut ammattilainen. Kouluttamisesta sinulla saattaa olla enemmän tai vähemmän kokemusta. Meillä kaikilla on kuitenkin kokemusta oppijana olemisesta. Sen kokemuksen tarkastelu onkin hyvä lähtökohta. Millaisen koulutuksen olet itse kokenut hyvänä, missä koulutuksessa olet viihtynyt ja millainen kouluttaja on saanut sinut ja ryhmän innostumaan opittavasta asiasta? Onko jokin koulutus saanut sinut ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla tai jopa muuttanut sinua ihmisenä? Mikä tai kuka sen sai aikaan? Meillä jokaisella on oppimiskäsityksemme, tiedostettu tai tiedostamaton. Se on muodostunut kokemuksistamme. Ennen kouluttamista on tärkeää tulla tietoiseksi omasta oppimiskäsityksestään, sillä se ohjaa, miten valmistaudumme koulutukseen ja miten toteutamme sen, millaisia menetelmiä käytämme, kuinka paljon kannustamme opiskelijoita osallistumaan ja miten huomioimme heidän työ- ja elämänkokemuksensa sekä osaamisensa. Tiedosta oma oppimiskäsityksesi. Useimmilla meistä on kokemusta opetuksesta, joka on perustunut kouluttajan pyrkimykseen siirtää omaa tietoaan ja taitoaan opiskelijoille. Tällainen tiedonsiirtomallikouluttaja keskittyy omaan tietämiseensä ja toimimiseensa. Hän olettaa, että tieto on siirrettävissä kouluttajalta opiskelijoihin ja että kaikki oppivat samat tiedot ja taidot samalla tavalla. Tällaisen kouluttajan koulutustilassa opiskelijat istuvat useimmiten riveissä katse kouluttajaan päin. Yksilölliseen tiedonrakentelumalliin työskentelynsä perustava kouluttaja huomioi, että jokainen oppii osaamisensa, elämänkokemustensa ja oppimistyylinsä puitteissa yksilöllisesti. Osallistujat liittävät valmennuksessa saamansa tiedon aiemmin oppimaansa ja kokemaansa. Tavoite ei ole pelkkä asioiden tietäminen, vaan syvempi muutos, joka näkyy oppijan toiminnassa. Opiskeltavan asian lisäksi opitaan arvioimaan itseä. Yhteisöllistä tiedonrakentelumallia painottava kouluttaja on avoimessa vuorovaikutuksessa koulutusryhmänsä kanssa. Hän käyttää opetuksessaan paljon yhteistä keskustelua, työskentelyä ja arviointia. Koulutuksen tietoaines ei ole ainoastaan oppikirjoissa tai kouluttajan dioissa, vaan opiskelijoiden aiemmista kokemuksista muodostuu osa koulutusmateriaalia. Kouluttaja on työskentelyn ohjaaja ja mahdollistaja, ei tiedon jakaja. Yhteisöllisen tiedonrakentelumallin kouluttaja on dialogissa koulutusryhmän kanssa ja osa oppimisyhteisöä. Yhdessä luodaan uusia merkityksiä. Koulutustilassa istutaan niin, että vuorovaikutus ryhmäläisten kesken on mahdollista. Tiedonsiirtomalliin perustuva koulutustapa on tehokas ja toimiva, jos tavoitteena on esimerkiksi siirtää jokin yksiselitteinen, ennalta valmisteltu toimintamalli kuulijoille. Joskus yksilöllinen tiedonrakentelumalli on perusteltu ja tuntuu hyvältä, toisessa tilanteessa toimii puolestaan yhteisöllinen malli paremmin. Tämä kouluttajamateriaali toiminnallisine harjoituksineen painottaa yhteisöllistä ja yksilöllistä tiedonrakentelumallia.

2 Kouluttajaparin oppimiskäsitykset. Kouluttajaparin on hyvä keskustella yhteistyön alkaessa omista oppimiskäsityksistään. Perustuvatko ne tiedonsiirtoon vai -rakenteluun, yksilölliseen vai yhteisölliseen oppimiseen? Onko kouluttajalla tarve ja halu muuttaa oppimiskäsitystään ja sen myötä toimintatapojaan? Mikä oppimiskäsitys menetelmineen palvelisi parhaiten perhehoitajien ennakkovalmennuksen tavoitteita? Erilaisista oppimiskäsityksistä tietoiset kouluttajat voivat rakentaa valmennuksen erilaisia tiedonrakentelumalleja hyödyntäen vaihtelevaksi ja erilaiset osallistujat huomioivaksi. Ota hiljainen kokemustietosi käyttöön. Valmistaudu valmennustapaamisiin perehtymällä tapaamisen tietoainekseen ja hankkimalla tarvittaessa lisätietoa käsiteltävästä asiasta. Älä kuitenkaan kuvittele, että vain painettu tietoaines on tärkeää. Olet itse asiantuntija, jonka omakohtainen, hiljainen, kokemukseen perustuva tieto on mitä parhainta koulutusmateriaalia. Jaa sitä ja kannusta ryhmääkin tekemään niin. Tilalla on väliä. Vältä luokkamuotoista rintamasuunta kouluttajaan -istumajärjestystä, joka ei tue vuorovaikutusta. Suosi 3-6 henkilön pienryhmiä, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen ja ovat turvallisia. Käytä itse tilaa luovasti; istu, seiso, liiku, vaihda paikkaa ja anna osallistujillekin mahdollisuuksia tehdä niin. Mieti keinoja pienryhmien uudelleenjärjestelyyn, jotta ihmiset eivät klikkiydy. Luo suhde. Tutustu osallistujiin ja tutustuta ryhmäläiset toisiinsa. Osallistujien ryhmäyttäminen on kouluttajan tehtävä ja tärkeä osa valmennusta. Siihen löytyy vinkkejä tästä oppaasta ja kirjallisuudesta. Muista, että kouluttajakin on ryhmän jäsen, joskin hänen roolinsa on erityinen. Ryhmäprosessi on oppimisprosessi niin osallistujille kuin kouluttajillekin. Luo suhde ryhmään ja sen jokaiseen osallistujaan: Kuuntele, kunnioita ja ole kärsivällinen. Salli myös huumori, mutta huomioi, ettei se ole ketään loukkaavaa tai nolaavaa tai vie liikaa aikaa tai huomiota pois tärkeämmiltä asioilta. Ole aito ja avoin. Oma tapasi toimia, kuunnella ja jakaa kokemuksiasi on malli osallistujille ja muokkaa valmennusryhmän oppimisilmapiiriä. Tiedosta omat kouluttajana toimimisen vahvuutesi ja kehittämistarpeesi ja opettele toimimaan niiden kanssa. Tämä on reilua osallistujia kohtaan; edellytäthän heitäkin arvioimaan omia perhehoitajana toimimisen vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Yksinpuhelusta vuoropuheluun. Kannusta osallistujia omalla esimerkilläsi avoimeen vuoropuheluun. Rakentavaa vuoropuhelua kutsutaan dialogiksi, joka kreikan kielestä vapaasti suomennettuna on merkityksen tai ymmärryksen virtausta keskustelijoiden lävitse. Avoimessa vuoropuhelussa keskustelun kulkua ei ole ennalta suunniteltu. Siinä ei myöskään ajatella oikeassa tai väärässä olemista. Jos sinä kouluttajana olet valmis avoimeen pohdintaan, ryhmäläisetkään eivät arkaile puhua ääneen keskeneräisiä ajatuksiaan. Tärkeää on kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. Ääneen sanotun lisäksi sekä puhujan että kuuntelijan pään sisällä tapahtuu hiljaista ajatteluvuoropuhelua, jäsentämistä ja oivaltamista. Ennen koettu ja oivallettu kohtaa uuden, tässä näiden ihmisten kanssa koetun. Kun mahdollistat valmennusryhmässä avoimen vuorovaikutuksen, annat ryhmälle ainutlaatuinen lahjan, josta pääset itsekin osalliseksi. Vuorovaikutteisessa työskentelyssä käynnistyy koulutuksen keskeinen tavoite, osallistujien oma prosessointi: Ääneen puhuttu ja hiljainen dialogi eivät rajoitukaan valmennusryhmään, vaan sitä tapahtuu kotiaskareissa, kadulla kävellessä, konsertissa, lehtiä lukiessa, uutisia kuunnellessa, ystävien kanssa keskustellessa, nukkuessa missä tahansa. Jousta. Ryhmä saattaa tuottaa aiheesta jotain sellaista, joka ei mene käsikirjoituksen mukaan, mutta joka kannattaa hyödyntää. Huolehdi valmennustapahtuman rakenteesta, aikataulusta ja sovitussa aiheessa pysymisestä, mutta älä tiukasti käsikirjoituksesta kiinni pitäen, vaan joustaen, ryhmän tarpeet ja osaaminen huomioiden. Käy itsesi lävistävää, avointa dialogia, koulutustehtäväsi kanssa.

3 Arvioi yhdessä arvostavasti ja kannustavasti. Muista, että arvio on aina aikaan, paikkaan ja henkilöihin sitoutunutta, näiden henkilöiden arviota tämän hetken tilanteesta. Yksilöllinen ja yhteisöllinen tiedonrakentelumalli kannustavat osallistujia itsearviointiprosessiin, jonka tulisi alkaa heti koulutuksen alussa. Valmennuksen yhteinen arviointi on kuvailevaa; valmentautuja ja kouluttaja kuvailevat ja kirjaavat yhdessä, miten he näkevät kunkin valmiuden toteutuvan osallistujan elämässä ja tekemisissä. Arviointi pohjautuu osallistujan itsetuntemukseen, tehtyihin kotitehtäviin, ryhmätapaamistyöskentelyyn ja perhetapaamisiin. Arviointitilannekin on oppimistapahtuma. Tärkeää on, että arviointi tapahtuu avoimessa, luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa. Ota vastaan arvioivaakin palautetta. Kouluttajan tulee asettaa itsensä sekä valmennus alttiiksi palautteelle ryhmäprosessin aikana ja päättyessä sekä perhekohtaisissa tapaamisissa. Koulutuksesta voidaan antaa hyvä-huono akselilla arvioivaa palautetta, koska koulutuksella on tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan. Suhtaudu palautteeseen kuin lahjaan; palaute antaa sinulle suuntaviitat, joiden avulla voit kehittää valmennusta ja itseäsi kouluttajana. Voit vahvistaa ohjausosaamistasi opiskelemalla pedagogisia taitoja ja seuraamalla muiden kouluttajien työskentelyä. Jokainen valmennusryhmä kasvattaa meitä kokeneemmiksi ja viisaammiksi kouluttajiksi. Hauskaa, yhteisöllistä koulutusmatkaa sinulle ja ryhmillesi!

4

5 Perhehoitajan valmiuksien arviointi valmennuksessa Yleistä oppimiskäsityksestä ja arvioinnista Kouluttajan on tärkeää ennen valmennusryhmän aloittamista puntaroida omaa oppimiskäsitystään, johon sisältyy myös käsitys arvioinnista. On hyvä pohtia omia opetus, oppimis- ja arviointikokemuksiaan. Millainen ohjaus ja arviointi on kannustanut ja kantanut elämässä, millainen toiminut päinvastoin? Tämän valmennusmateriaalin taustalla on nykyisin vallalla oleva oppimiskäsitys, joka korostaa yksilön aktiivista roolia oman oppimisensa rakentajana ja arvioijana. Ajatellaan, että kaikki aiemmin koettu, eletty ja opittu on mukana uuden oppimisessa. On tärkeää, että mieli on avoin omaksuttavalle asialle valmennustapaamisissa. Avoin mieli havainnoi ja kerää tietoa asiasta, josta on kiinnostunut. Oivalluksia ja oppimista tapahtuu myös ryhmäkeskusteluissa, kotitehtäviä tehdessä, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai sanomalehtiä lukiessa, musiikkia kuunnellessa, elokuvaa katsellessa. Koska valmennukseen osallistuja on aktiivinen oman oppimisensa rakennelman luoja ja haltija, hän on myös aktiivinen valmiuksiensa arvioija. Arvioinnin tukena ovat kouluttajat sekä koko valmennusryhmä. Arviointi on osa valmennusta ja tuen suunnittelua Osa valmennukseen tulijoista on aiemmissa opinnoissaan omaksunut taidon puntaroida omaa oppimistaan ja valmiuksiaan, mutta joukossa on myös niitä, joilla on kokemus opettajakeskeisestä koulusta, oppijan passiivisesta roolista ja ylhäältä tulevasta arvioinnista, joka on tuntunut enemmänkin arvostelulta. Voikin sanoa, että arviointiprosessi on yksi valmennuksen oppimistehtävä. Valmennukseen osallistuja tekee omaa valmiuksiensa puntarointia saamalleen valmiuksien arviointilomakkeelle. Mitä jo osaan ja missä osaamiseni konkreettisesti näkyy? Samoin kirjataan sekin, mitä ei vielä hallita ja pohditaan, miten taidon tai tiedon voisi hankkia. Myös kouluttaja tekee havaintoja valmennukseen osallistuvien valmiuksista kullekin osallistujalle nimetylle valmiuksien arvioinnin työpaperille. Valmennuksen aikana toteutettavissa perhetapaamisissa keskustellaan kunkin osallistujan valmiuksista. Valmennusprosessi päättyy yhteiseen valmiuksien arviointiin ja kirjaamiseen. Siinä valmennuksen käynyt ja kouluttajat yhdistävät havaintonsa osallistujan valmiuksista ja mahdollisista kehittämistarpeista ja kirjaavat ne loppuraporttiin. Yhteinen arviointi on kouluttajan ja valmennukseen osallistujan avoin vuoropuhelutilanne, jossa sen hetkiset valmiudet ja kehittämistarpeet tulevat puhutuiksi ja kirjatuiksi. Kouluttajan on hyvä muistuttaa itseään ja osallistujia, että onnistuneinkaan valmennus- ja arviointiprosessi ei tee osallistujista valmiita perhehoitajia. Tavoite on, että valmennuksen käyneellä henkilöllä on riittävät valmiudet ryhtyä perhehoitajaksi. Tärkeää on pitää mielessä valmiuksien tasot, tiedostaminen, ymmärtäminen ja soveltaminen. Valmennuksen päättyessä riittää tiedostaminen ja ymmärtäminen. Soveltaminen tulee vasta, kun on ryhtynyt tehtävään. Työ tekijäänsä opettaa: perhehoitajana toimiminen antaa mahdollisuuden hankitun tiedon ja valmiuksien hyödyntämiseen ja jalostamiseen. Kaikissa tehtävissä on tärkeää olla avoin uuden omaksumiselle sekä omien näkökulmien ja toimintatapojen tarkistamiselle ja muuttamiselle. Tarvitaan myös paikka tuulettaa tehtävän herättämiä tunteita ja purkaa paineita turvallisesti. Tehtävänsä alussa perhehoitaja tarvitsee rinnalleen kokeneen vertaisen, mentorin. Myöhemmin työnohjaus tukee jaksamista ja täydennyskoulutuksilla voi täydentää ja monipuolistaa osaamistaan.

6 Arviointi on valmiuksien avointa puntarointia Valmennukseen osallistuvilla voi olla kovin erilaiset lähtövalmiudet tehtävään: joku on hoitoalan ammattilainen ja toinen puolestaan ensimmäistä kertaa tekemisissä hoiva-alan käsitteistön kanssa. Lähtötilanne ei kuitenkaan välttämättä kerro kovin paljon valmiuksista toimia perhehoitajana. Valmennuksen kannalta tärkein valmius on taito asettua avoimeen uuden omaksumisen, kuuntelun, oivalluksen tilaan sekä oman itsen ja omien valmiuksien puntaroinnin prosessiin. Arviointi on prosessi Perhehoitajan viisi valmiutta avataan valmennuksen alussa valmennusryhmän kanssa keskustellen, millaisina käytännön tekoina ja osaamisena valmius voi ilmetä. Valmennukseen osallistujat ohjataan aloittamaan omien valmiuksien puntarointi heti valmennuksen alussa ja jatkamaan sitä yhteiseen arviointihetkeen saakka sekä edelleen toimiessaan perhehoitajina. On hyvä muistaa myös arvioinnin prosessimaisuus: valmennuksen alkumetreillä ei kannata lyödä lukkoon kantaa valmennukseen osallistuvan valmiuksista. Toimiva valmennusprosessi tuo esiin ja vahvistaa osallistujan valmiuksia toimia perhehoitajana. Joku valmennukseen osallistuva voi olla heti valmis ja innokas omien valmiuksiensa avoimeen puntarointiin ja toiselle arviointiprosessiin lähteminen voi tuottaa vaikeuksia, jopa niin että prosessi ei käynnisty ollenkaan. Esteenä voi olla esim. pitkän työkokemuksen myötä tullut tunne, että tietää jo kaiken tehtävästä ja valmennus on ajanhukkaa. Kouluttajan muistilista arviointia varten ¾Kannusta itsesi ja valmennukseen osallistujat valmiuksien arvioinnin prosessiin jo ennen valmennusta esim. info- tai perhetapaamisissa ja viimeistään ensimmäisessä valmennustapaamisessa ¾Jaa ensimmäisen tapaamisen yhteydessä osallistujille heidän työpaperinsa arviointia varten. Lomake on kouluttajan materiaaleissa sivuilla. ¾Viljele valmennuspuheessasi valmiuslauseita: liitä valmennustapaamisten keskustelut valmiuksiin aina kun mahdollista. ¾Anna valmennukseen osallistuville valmiuksien pohdinnan paikkoja pitkin valmennusta. ¾Kokeile Valmius kerrallaan taktiikkaa: anna ryhmälle esim. ensimmäisen ja toisen valmennustapaamisen välijaksolle kotitehtävien lisäksi tehtäväksi tutkia omaa osaamista, taitoja ja kehittämistarpeita ensimmäisen valmiuden osalta. Valmiuteen liittyvät kirjaukset tehdään omaan valmiuksien työpaperiin. Seuraavalla tapaamisten välijaksolla tarkkailussa on toinen valmius jne. Valmius kerrallaan -tehtävän lyhyt purku esim. parityönä valmennustapaamisen alussa. ¾Ottakaa kouluttajaparina tavaksi pitää valmennustapaamisen jälkeen purku, jossa keskustelette keskenänne ryhmäläisten osallistumisesta sekä havainnoistanne heidän valmiuksistaan. Kirjatkaa havainnot osallistujakohtaiseen valmiuksien arvioinnin työpaperiin. Samaa työpaperia on tärkeää pitää mukana kirjauksia varten myös perhetapaamisilla. Lukekaa valmennustapaamisten väliajoilla osallistujien kotitehtäviä kirjaten samalla valmiuksia ja mahdollisia kehittämistarpeita osallistujakohtaiseen työpaperiin. ¾Tee valmiuksien arviointia aina perhehoitopaikkaa tarvitseva rinnallasi -ajatuksella. ¾Hyödynnä arvioinnissa ryhmätapaamisia: Huomioi osallistujien erilaiset temperamentit arvottamatta niitä: hiljainen osallistuja saattaa työstää asioita mielessään aktiivisesti ja puheliaan taidokas ulosanti voi joskus hämätä. Käytä valmennustapaamisissa pari- ja pienryhmätyöskentelyä, jotta kaikki osallistujat saavat paikan työstää ajatuksiaan. Katso valmennusryhmää positiivisin silmin, huomaa ryhmäläisten edistyminen ja kiitä heitä siitä.

7 ¾Hyödynnä arvioinnissa kotitehtäviä: Varaa koulutustilaan jokaiselle osallistujalle / pariskunnalle oma kotitehtäväkansio, johon osallistujat aina valmennustapaamisen alussa palauttavat tehdyt kotitehtävät. Kotitehtävien tekeminen ja palauttaminen ajallaan osoittaa sitoutumista ja tukee valmennusprosessia, mutta on hyvä muistaa, että vastausten tekstimäärä sinällään ei kerro osallistujan valmiuksista. Muistuta itsellesi ja osallistujille, että kotitehtävillä on ainakin kaksi tavoitetta: auttaa osallistujia prosessoimaan valmiuksiaan perhehoitajan tehtävään ja antaa kouluttajille riittävästi tietoa osallistujan valmiuksista. Muistuta kaikkien kotitehtävien tärkeydestä ja korosta erityisesti sukupuun ja verkostokartan merkitystä, koska niiden kautta välittyy tietoa monista valmiuksista. Lue palautettuja kotitehtäviä valmennustapaamisten välillä. Näin saat käsityksen osallistujien prosessien etenemisestä. Suhtaudu ihmisten tarinoihin aina arvostavasti ja kiitä mahdollisuudestasi tutustua heihin kotitehtävien kautta. Käytä kotitehtävien vastauksia perhetapaamisten keskustelun virittäjinä. Poimi kotitehtävien vastauksista keskusteluun asioita, jotka ilmentävät henkilön valmiuksia. Ota yhtä avoimesti puheeksi kohdat, jotka viittaavat valmiuksien riittämättömyyteen tai puuttumiseen. Anna kotitehtäviin niukasti vastanneelle mahdollisuus lihavoittaa tarinaansa keskustellen. ¾Hyödynnä arvioinnissa perhetapaamisia ja kotikäyntiä: Perhetapaamiset ja kotikäynnit ovat oivallinen tilaisuus päästä parempaan ymmärrykseen valmennukseen osallistujan valmiuksista. Kannusta osallistujia ottamaan omien valmiuksien arviointilomake tapaamiseen ja käy osallistujan kanssa läpi ainakin jokin valmius. Tämä voi auttaa varsinkin henkilöä, joka ei ole päässyt kunnolla liikkeelle omien valmiuksien arvioinnin prosessiin. Hyödynnä kotitehtävien vastauksia perhetapaamisten keskustelun virittäjinä. Etsi vastauksista keskusteluun asioita, jotka ilmentävät henkilön valmiuksia. Ota avoimesti puheeksi myös kohdat, jotka viittaavat valmiuksien riittämättömyyteen tai puuttumiseen. Auta avoimilla kysymyksillä (Mitä tarkoitat, kun kirjoitat että Kertoisitko lisää tästä ). Käy sukupuu ja verkostokartta läpi perhetapaamisessa jokaisen osallistujan kanssa. Niistä keskustelemalla löytyy tietoa kaikista viidestä valmiudesta. Sanoita havaintojasi: Se, että olet huolehtinut iäkkäistä vanhemmistasi ja tädeistäsi tällä tavalla, osoittaa mielestäni valmiuttasi pitää huolta (valmius 1), auttaa ja tukea (valmius 2), mahdollistaa yhteydenpitoa (valmius 3), tehdä yhteistyötä (valmius 4) ja sitoutua (valmius 5). Mitä itse ajattelet? Tai: Kuulen ja näen verkostokartassasi/ sukupuussasi suhteita, jotka ovat katkenneet ristiriitoihin. Pohdin valmiuttasi tehdä yhteistyötä perhehoitoon tulevan läheisten ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa (valmiudet 3 ja 4) sekä valmiuttasi sitoutua perhehoitajan tehtävään (valmius 5). ¾ Hyödynnä arvioinnissa kouluttajaparityöskentelyä Mitä useampi avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen keskusteluun kykenevä arvioija, sitä suurempi mahdollisuus saada arviointiin monipuolisuutta ja erilaisia näkökulmia. Avoin keskustelu myös ns. hiljaisesta tiedosta, jota valmennusryhmissä välittyy, on tärkeä jakaa ääneen kouluttajaparin kanssa: liittyykö havaintoni ryhmään tai osallistujaan vai onko kyse vain omista tunteistani ja tulkinnoistani?

8 Loppuraportti Loppuraportin tarkoitus Loppuraportti on kirjallinen yhteenveto yhteisen arviointiprosessin keskeisimmistä vahvuuksista ja kehittämistarpeista, joiden pohjalta päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä tai siitä luopumisesta on tehty. Loppuraportti kirjoitetaan kouluttajien ja valmennukseen osallistujan kanssa käydyssä loppukeskustelussa. Loppuraportissa yhdistyy osallistujan oma sekä kouluttajien tekemä arviointi. Loppuraporttiin kirjataan valmennukseen osallistuneen sen hetkiset valmiudet perhehoitajuuteen. Raportti antaa kunnan työntekijälle tietoa osallistujan valmiuksista ja siitä, millaisiin tarpeisiin perhe kykenee vastaamaan. Loppuraportti ei ole koonti kaikista valmennuksen keskusteluista tai kotitehtävistä, vaan koonti päätöksen perusteena olevista valmiuksista ja kehittämistarpeista. Loppuraportti on asiakirja, josta kunnan työntekijä (organisaatio) saa arvokasta tietoa perhehoidon toteutumisajan työskentelyä varten. Loppuraportin tietoja tarvitaan mm. pohdittaessa, keitä perheeseen voidaan sijoittaa sekä perhehoitajan tarvitseman tuen suunnittelemiseen. Perhehoitajaksi ryhtyvälle perheelle raportti on tärkeä pohja tehtävässä jatkuvalle omalle arvioinnille. Loppukeskustelu ja -raportin kirjoittamistilanne: Loppuraportin kirjoittamiseen kannattaa varata aikaa noin 2h 30min osallistujaa/pariskuntaa kohden. Kirjoittamistilanteessa sekä osallistujilla että kouluttajilla on mukana valmiuksien arvioinnin työpaperi, jossa on merkintöjä osallistujan valmiuksista ja kehittämistarpeista valmennuksen koko ajalta. Tilanne voi olla valmennukseen osallistujille jännittävä. Ennen valmiuksien läpikäyntiä kouluttajien on hyvä kertoa, mitä tullaan tekemään ja näyttää, millainen on valmis yhteisen arvioinnin loppuraportti. Rentoutta voi luoda tarjoamalla loppukeskustelun aikana kahvit, mehua, hedelmiä tai muuta välipalaa. Kouluttajien kannattaa loppuraportin kirjoittamistilanteessa tehdä tehtävänjako, jossa toinen kouluttaja on enemmän keskustelijana ja toinen toimii kirjurina. Hyviä kokemuksia on loppuraportin tekstin heijastamisesta kaikkien nähtäväksi, jotta tekstin yhteinen muokkaaminen on mahdollista. Valmiuksiin liittyvät perheen vahvuudet ja kehittämistarpeet havaintoihin perustuen Kaikkea perhetapaamisissa kuultua tai kotitehtävistä luettua ei tarvitse kirjata. Kirjoitettavien havaintojen tulee liittyä valmiuksiin. Vahvuus tai kehittämistarve on hyvä avata havainnolla valmiuteen liittyvästä käytännön tekemisestä. Esimerkkejä: Erja on elänyt suurperheessä, johon ovat kuuluneet myös isovanhemmat (Valmius 3). Eskoa mietityttää oman tukiverkostonsa puute. Hän ei juurikaan pidä yhteyttä nuoruuden aikaisiin ystäviinsä tai sukulaisiinsa (4. valmiuden kehittämistarve). Muista, että kaikilla perheillä on vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointiprosessin huomioiminen Huomioi raportissa se, että valmennuksen on ollut tarkoitus myös lisätä valmiuksia. Millaisia muutoksia perhe tai kouluttajat ovat havainneet? Mihin valmiuksiin ne liittyvät? Havainnot perheen kyvystä lähteä prosessiin ja arvioida itseään, reflektoida ajatuksiaan ja tunteitaan, ovat tärkeitä.

9 Valmennuspoissaolot ja niiden syyt on hyvä kirjata, mutta lyhyesti. Esim. Pekka ei osallistunut tapaamiseen, jossa käsiteltiin menetyksiä, sairastumisen vuoksi. Kirjoittajan on hyvä muistaa tausta-ajatuksena, että vahvuudet ja kehittämistarpeet eivät ole pysyviä, vaan loppuraportti kertoo vain tämän hetkisestä tilanteesta. Lopuksi Muista valmiuksien tasot. Tässä vaiheessa riittää tiedostaminen ja ymmärtäminen. Soveltaminen tulee vasta käytännössä, jos/ kun perhe ryhtyy perhehoitoperheeksi. Loppuraportti ei ole kaunokirjoitusnäyte, mutta koska se voi kulkea perheen mukana pitkään, tarkista oikeinkirjoitus. Pyydä valmennukseen osallistujaa tarkistamaan, että nimet on kirjoitettu oikein. Vältä valmiuksien liikaa kuvailua. Valmiuksien kannalta ei ole olennaista esim. kodin sisustuksessa käytetyt värit tai valmiuksiin liittymättömät sitaatit kotitehtävistä. Osoita osallistujille arvostusta, onpa valmennuksen ja yhteisen arvioinnin päätös mikä tahansa. Kun yhteisen arvioinnin loppuraportti on valmis ja allekirjoitettu, anna alkuperäinen raportti osallistujalle ja jätä kopio siitä kuntaan/ organisaatioon/ yksikköön. Palauta kotitehtävät samassa tilanteessa.

10

11 Tietoa perhehoidosta Ensimmäinen tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

12 Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A Jyväskylä p toimisto@perhehoitoliitto.fi Taitto Brand United Oy & Raija Leinonen Kuva Jaakko Luoma Jyväskylä 2018

13 Tapaamisen sisältö KOULUTTAJIEN VALMISTAUTUMINEN ALOITUS...1 Tapaamisen sisältö ja tavoitteet...1 Sopimukset valmennusryhmän toiminnasta... 2 Osallistujien odotukset... 3 MITÄ IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON VALMENNUS ON?... 3 Valmennuksen tarkoitus ja tavoite... 3 Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet... 3 Valmiuksien arviointi valmennuksen aikana... 4 Valmennuksen sisältö...6 PERHEHOITO OSANA IKÄIHMISTEN HOIVA- JA HOITOPALVELUJA... 7 MITÄ IKÄIHMISTEN PERHEHOITO ON?...8 VANHUUS JA HOIDON ETIIKKA...10 Eettisyys perhehoidon arjessa...10 TAPAAMISEN PÄÄTTÄMINEN LIITE 1. Harjoitukset...14 LIITE 2. PowerPoint diat...22

14 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: y fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä, tarralappuja y kyniä y tykki ja valkokangas y kouluttajien ja osallistujien nimikyltit y tapaamisten teemat - fläppi y tapaamisen ohjelma - fläppi y valmiudet -fläppi y yhteinen arviointi -fläppi y yhteiset sopimukset - fläppi y kysymyksiä -fläppi y valmennukseen osallistuvan valmennuskansio y teetä, kahvia ja/tai muita virvokkeita Harjoitukset ja PowerPoint diat, joihin tekstissä viitataan, löytyvät tapaamisen lopusta numeroituina liitteistä 1 ja 2. Lähteet ja kirjallisuutta ETENE Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. ETENE-julkaisuja 32. Luettavissa: Kivikoski T, Voutilainen P Ikäihmisten kielen, kulttuurin ja vakaumuksen kunnioittaminen avain aitoon kohtaamiseen. Teoksessa P. Voutilainen, M. Vaarama, K. Backman, L. Paasivaara, U. Eloniemi- Sulkava & H. Finne-Soveri (toim.) Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Helsinki, Stakes. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, STM julkaisuja 2013:11. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi STM julkaisuja 2017:6. Laine M, Heimonen S Mahdollisuuksien Matka. Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. Oriveden hoivapalveluyhdistys ry. Sarvimäki A, Heimonen S, Mäki-Petäjä-Leinonen A. (toim.) Vanhuus ja haavoittuvuus Edita. Sarvimäki A, Stenbock-Hult B Hoitotyön etiikka. Edita. Sisäministeriö Turvallinen elämä ikääntyneille toimintaohjelman päivitys. Sisäministeriön julkaisu 8/2018. Sisäinen turvallisuus. Luettavissa: Suomen muistiasiantuntijat ry Opas oikeudelliseen ennakointiin. Suomen muistiasiantuntijat ry julkaisu 1/2016. Luettavissa: Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000. Perhehoitolaki 263/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sotkanet Tilastokeskus Hyvä tutustua: Dunderfelt T Kuuntele ja tule kuulluksi. Kauppakamari.

15 Aloitus Tapaamisen sisältö ja tavoitteet ¾Toivota osallistujat tervetulleiksi tapaamiseen ja esittele itsesi kertoen nimesi ja roolisi kouluttajana (vanhuspalveluista vastaava, ikäihmisten perhehoitaja tms). Osallistujien ja kouluttajien esittäytyminen ¾Pyydä osallistujia tekemään itselleen nimikyltti. Kouluttajat tekevät omat nimikylttinsä. ¾Aloita esittäytymiskierros ja kerro itsestäsi sellaisia tietoja ja asioita, jotka auttavat luomaan luottamusta ryhmään. Ilmaise, että arvostat ryhmäläisten osallistumista valmennukseen. ¾Pyydä osallistujia vuorollaan kertomaan nimensä, asuinpaikkansa, lyhyesti perheestään. Toinen kouluttajista päättää esittäytymiskierroksen. ¾Esittele ensimmäisen tapaamisen teema, joka on tietoa perhehoidosta ¾Käy läpi tapaamisen ohjelma (fläppi). ¾Kerro, että jokaisella tapaamiskerralla on omat oppimistavoitteensa. Tavoitteita on kahdenlaisia: y tapaamisessa saavutettavia y kotona saavutettavia, joilla tarkoitetaan tapaamisten väliaikoina tehtäviä kotitehtäviä ¾Kerro arvostavasi osallistujien sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseen. Tapaamisen tavoitteena on saada tietoa ja oppia ymmärtämään: mitä ennakkovalmennus on ja miksi valmennus on välttämätöntä ikäihmisten perhehoitajiksi aikoville mitä valmiuksia ikäihmisten perhehoitajat tarvitsevat ja mitä valmiuksien yhteinen arviointi tarkoittaa mitä ikäihmisten perhehoito on perhehoidon vahvuudet ikäihmisen näkökulmasta mitä ikäihmisten hoidon eettiset periaatteet tarkoittavat perhehoidon arjessa ¾Kerro kysymyksiä-fläpin tarkoitus: y Fläpille kirjataan osallistujien kysymykset, joita ei ehditä käsitellä tai jotka sisällöltään sopivat paremmin käsiteltäväksi myöhemmin. ¾Anna mahdollisuus osallistujien kysymyksille liittyen tapaamisen ohjelmaan ja tavoitteisiin. Kouluttajakansio 1

16 Sopimukset valmennusryhmän toiminnasta ¾Tehkää ryhmän kanssa yhteiset sopimukset. ¾Kerro, mitä yhteisillä sopimuksilla tarkoitetaan eli ne: y helpottavat yhteistyötä ryhmässä y lisäävät turvallisuuden tunnetta ryhmässä y edistävät oppimista ¾Viittaa ikäihmisten perhehoitajan tehtävään, jossa kyky tehdä yhteistyötä on välttämätöntä. ¾Kirjaa osallistujien ehdotukset yhteisistä sopimuksista fläpille. ¾Huolehdi, että ainakin seuraavat seikat tulevat käsitellyiksi: y Luottamuksellisuus Ryhmässä jaettavia henkilökohtaisia tai luottamuksellisia asioita ei jaeta ryhmän ulkopuolella. y Toisten arvostus ja kunnioitus Kunkin ryhmäläisen erilaisuutta, erilaisia taustoja ja erilaisia mielipiteitä kunnioitetaan. y Aikataulusta kiinni pitäminen Ryhmän vetäjät huolehtivat siitä, että tapaaminen alkaa ja päättyy sovitusti. Ryhmäläiset pitävät huolen, että esim. tauoilta tullaan sovitusti takaisin ryhmään. y Turvallisen ympäristön luominen Kouluttajat ovat vastuussa sellaisen ilmapiirin luomisesta, joka edesauttaa oppimista. Ryhmäläiset ovat vastuussa siitä, että he myötävaikuttavat sekä omaa että toisten oppimista. y Vastuu itsestä Jokaisella on oikeus puhua, tehdä kysymyksiä ja tulla kuulluksi. Jokainen on vastuussa omasta osallistumisestaan. Jokainen on vastuussa tuomaan esiin, jos kokee olonsa epämukavaksi. y Osallistumisen vapaaehtoisuus Ketään ei pakoteta osallistumaan esim. harjoituksiin. y Poissaoloista ilmoittaminen Lähtökohta on, että ryhmäläiset osallistuvat kaikkiin tapaamisiin. Poissaolosta ilmoitetaan kouluttajille etukäteen. Kouluttajat ja tapaamisesta poissaollut sopivat yhdessä, miten puuttumaan jääneen tiedon voi täydentää. y Kännykät pidetään kiinni Kouluttajakansio 2

17 Osallistujien odotukset ¾Pyydä osallistujia keskustelemaan pienissä ryhmissä valmennukseen kohdistuvista odotuksistaan. ¾Kokoa odotukset fläpille ja kerro, että odotuksiin palataan viimeisessä valmennustapaamisessa. Säilytä fläppi. Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Valmennuksen tarkoitus ja tavoite ¾Esittele valmennuksen tarkoitus ja tavoite. Valmennuksen tavoitteita (Dia 1 / Liite 2). 1. Taata jokaiselle ikäihmiselle tasavertainen mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen. 2. Antaa ikäihmisten perhehoitajuutta harkitseville perheille mahdollisuus saada ennalta riittävästi tietoa tehtävästä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen ikäihmisten perhehoitajaksi ryhtymisestä. 3. Taata ikäihmiselle hyvä hoito ja huolenpito niin, että perhehoitajalla on riittävästi tietoja ja taitoja vastata ikäihmisen yksilöllisiin tarpeisiin ja tehdä yhteistyötä ikäihmistä koskevissa asioissa muiden ihmisten kanssa. ¾Huolehdi, että käyt läpi seuraavat keskeiset asiat: y Valmennus antaa mahdollisuuden perehtyä ennalta ikäihmisten perhehoitajan tehtävään. Valmennuksen tavoite on auttaa sovittamaan perhehoitajan takkia. Valmennuksen jälkeen voi tehdä tietoisen päätöksen sekä halustaan että kyvyistään ryhtyä ikäihmisten perhehoitajaksi. y On hyväksyttävää olla sekä varma että epävarma halustaan tai kyvyistään ikäihmisten perhehoitajan tehtävään. y Tavoitteena on tutkiskella omia voimavaroja ja keskustella perheenjäsenten kanssa perhehoitajan tehtävään ryhtymisestä. Valmennukseen osallistuva voi päätyä johonkin seuraavista (Dia 2 / Liite 2): y Minulla on halu ja valmiudet ryhtyä ikäihmisten perhehoitajaksi. y Minulla on valmiudet, mutta en halua ikäihmisten perhehoitajaksi. y Haluaisin ryhtyä ikäihmisten perhehoitajaksi, mutta minulla ei ole valmiuksia. y Minulla ei ole valmiuksia enkä myöskään halua ryhtyä ikäihmisten perhehoitajaksi. Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet ¾Kerro Eevan tarina. Kokoa oma Eevan kassisi, jonka avulla kuvaat Eevalle tärkeitä asioita ja tapahtumia elämän aikana sekä sairastumisen tai toimintakyvyn aiheuttamia ongelmia ja haasteita arkeen. y Kassissa voi olla esimerkiksi esiliina, huivi tms. asuste, kirja, virsikirja, lankaa ja puikot, pehmoeläin, kuva. Kouluttajakansio 3

18 ¾Esittele ikäihmisten perhehoidon valmennuksen viisi valmiutta (fläppi): 1. Pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista (hoivata) 2. Auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä 3. Mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa 4. Tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa 5. Sitoutua perhehoitajan tehtävään Ikäihmisten perhehoidon valmennukseen liittyy kouluttajien ja osallistujien yhteinen arviointi. ¾Kerro, että valmennukseen liittyvät tapaamiset ovat osa arviointiprosessia ja niiden aikana osallistujat yhdessä kouluttajien kanssa arvioivat niin halukkuuttaan kuin tietojaan ja taitojaan eli valmiuksiaan ikäihmisten perhehoitajaksi. Kerro, että yhteistä arviointia käsitellään tapaamisessa myöhemmin. ¾Huomioi, että osallistujat voivat olla jännittyneitä tai tuntea riittämättömyyttä. Useimmille ikäihmisten perhehoitoon liittyvät asiat ovat uusia. Korosta jokaisen elämänkokemusten arvoa, riippumatta siitä, onko henkilöllä kokemusta iäkkäiden ihmisten hoitotyöstä. TEHTÄVÄ ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. Anna kullekin ryhmälle yksi valmius ja pyydä miettimään, mitä käytännön asioita se voisi sisältää. Pyydä ryhmäläisiä miettimään, miten ko. valmiuden sisältämät asiat näkyvät ikäihmisen arjessa. ¾Pura tehtävä ja pyydä ryhmäläisiä kertomaan konkreettisia esimerkkejä valmiuksien sisältämistä asioista. (kokoa fläpille ryhmän kertomat asiat) ¾Esittele, mitä valmiuksilla tarkoitetaan. Korosta, että valmiudet ovat valmennuksen ja yhteisen arvioinnin punainen lanka. Valmiuksien arviointi valmennuksen aikana TEHTÄVÄ: Milloin koit ensimmäisen kerran tulleesi arvioiduksi? ¾Muodosta pienryhmät ja pyydä jokaista palauttamaan mieliin ensimmäinen kerta, jolloin on kokenut tulleensa arvioiduksi? Pyydä osallistujia jakamaan kokemus pienryhmässä. ¾Pura tehtävä pyytämällä esimerkkejä osallistujien kokemuksista. ¾Tehtävää purkaessasi kysy: y Kuinka monella kokemus arvioinnista oli positiivinen, kuinka monella negatiivinen? y Kuinka monen esimerkki oli koulusta? Kuinka moni sai arvioida myös itse (suoritusta tms.)? y Miltä tuntui, jos vain toinen osapuoli arvioi? Tuntuiko arvio oikeudenmukaiselta? ¾Liitä edellinen tehtävä yhteiseen arviointiin ja esittele yhteisen arvioinnin idea. Kouluttajakansio 4

19 ¾Huolehdi, että seuraavat seikat tulevat käsitellyiksi: y Arviointi käsitetään yleensä negatiiviseksi ja sellaiseksi, jonka tekee joku ulkopuolinen. y Yhteinen arviointi valmennuksessa tarkoittaa sitä, että sekä osallistujat itse että kouluttajat osallistuvat arviointiin. y Osallistujat itse pohtivat ja arvioivat omia valmiuksiaan ja haluaan ryhtyä ikäihmisten perhehoitajiksi ja kouluttajat arvioivat osallistujien valmiuksia ikäihmisten perhehoitajina. y Kouluttajien tehtävänä on tukea ja auttaa osallistujia sekä arvioimaan että kehittämään valmiuksia, joita heiltä edellytetään ja joita he tarvitsevat ikäihmisten perhehoitajina. y Osallistujien tehtävänä on tuoda esiin sekä vahvuutensa että kehittämistarpeensa, joita heillä on liittyen valmiuksiin. Valmennuksen tarkoituksena on toimia oppimisprosessina. y Kouluttajien tehtävänä on kertoa, mikäli he huomaavat osallistujissa kehittämistarpeita ja auttaa heitä hankkimaan tarvittavia tietoja ja taitoja. Sekä kouluttajien että osallistujien tulee olla avoimia, jotta yhteinen arviointi voi toteutua. y Arvioinnin välineinä käytetään mm. ryhmässä tapahtuvia yhteisiä keskusteluja, toiminnallisia ja muita harjoituksia, kotitehtäviä ja perhekohtaisia keskusteluja. ¾Kerro, millaisiin lopputuloksiin yhteisessä arvioinnissa voidaan päätyä (Diat 3-4 / Liite 2): y Kouluttajilla ja ennakkovalmennukseen osallistuvalla on yhteinen näkemys siitä, että valmennukseen osallistuvalla on valmiuksia ja hän on kiinnostunut ikäihmisten perhehoitajan tehtävästä. y Kouluttajilla ja ennakkovalmennukseen osallistuvalla on yhteinen näkemys siitä, että valmennukseen osallistuvalla ei ole valmiuksia eikä/tai kiinnostusta ikäihmisten perhehoitajan tehtävään. y Kouluttajilla on näkemys, että valmennukseen osallistuvalla on valmiuksia ikäihmisten perhehoitajan tehtävään, mutta hän ei ole halukas (tai kiinnostunut) ryhtymään tehtävään. y Ennakkovalmennukseen osallistunut katsoo, että hänellä on valmiudet ja hän on kiinnostunut ryhtymään ikäihmisten perhehoitajaksi, mutta kouluttajat eivät ole valmennuksen käyneen henkilön valmiuksia todenneet. Viimeksi mainitussa tapauksessa kouluttajien päätös jää voimaan, koska heidän tehtävänsä on asettaa ikäihmisen asema etusijalle ja pyrkiä turvaamaan ikäihmisille hyvä perhehoito. Valmennukseen osallistuvien toivotaan ymmärtävän tämän. ¾Kerro lopuksi osallistujille, että ikäihmisten perhehoitajaksi tullaan yleensä seuraavien vaiheiden kautta (fläppi): 1) Tiedostaminen = Tiedostan, miksi ikäihmisten perhehoitajan tehtävässä tarvitaan erityisiä valmiuksia. 2) Tietäminen ja ymmärtäminen = Tiedän ja ymmärrän, mitä ja millaisia valmiuksia ikäihmisten perhehoitajan tehtävässä tarvitaan, jotta ikäihmisen tarpeisiin on mahdollista vastata. 3) Tietojen hyödyntäminen = Käytän ja osaan hyödyntää kaikkia valmiuksiani ikäihmisten perhehoitajana ja täytän siten tehtäväni perhehoidon tavoitteiden saavuttamisessa. 4) Taitojen lisääminen ja syventäminen = Ikäihmisten perhehoitajana hankin ja saan lisää tietoa, täydennyskoulutusta ja työnohjausta, jotta voin entistä paremmin vastata ikäihmisen tarpeisiin ja kehittyä perhehoitajana. Kouluttajakansio 5

20 ¾Huomioi, että osallistujat voivat huolestua, kykenevätkö he saavuttamaan em. tasot. Tuo erityisesti esiin, että ennen hyväksytyksi tulemista ikäihmisten perhehoitajaksi edellytetään kuitenkin vain kahden ensimmäisen tason valmiuksia. Täydennyskoulutuksen avulla on tarkoitus saavuttaa seuraavat tasot. ¾Anna osallistujille mahdollisuus keskustella! Valmennuksen sisältö ¾Esittele lyhyesti valmennusprosessi ja siihen liittyvät keskeiset asiat (fläppi tai Dia 5 / Liite 2). Seitsemän tapaamista y kolme tuntia kerrallaan, paitsi kuudes tapaaminen, joka on kaksi tuntia kestävä paneeli tai tutustuminen perhekotiin ja viimeinen tapaaminen, joka kestää neljä tuntia (tapaaminen kolme tuntia, koko valmennuksen päättäminen yksi tunti). y teemat koostuvat keskeisistä tiedoista ja taidoista eli valmiuksista, joita ikäihmisten perhehoitajat tarvitsevat. y antavat mahdollisuuden kehittyä taidoissa, joita ikäihmisten perhehoitajat tarvitsevat. ¾Kerro paneelitapaamisen idea tai perhekotivierailun käytännöt lyhyesti jo tässä vaiheessa. ¾Varmista myös, että kaikilla on tiedossa valmennustapaamisten ajankohdat. Valmennus -kansio y sisältää kunkin tapaamisen keskeiset asiat, kotitehtävät ja lisämateriaalia tapaamisten teemoista (lainsäädäntöä, tärkeitä yhteystietoja ym.), joihin valmennukseen osallistuvien toivotaan tutustuvan tapaamisten välillä. Kansio jää tietolähteeksi perhehoitajalle. y valmennuskansion lopussa seitsemännen tapaamisen jälkeen on lisämateriaalia ikäihmisen kotona tapahtuvaan perhehoitoon liittyen. ¾Kerro, että Valmennus -kansio on perhekohtainen, kotitehtävät ovat henkilökohtaiset!!! Kotitehtävät y ovat valmennuskansiossa tapaamisten lopussa, ja edellisen tapaamisen kotitehtävät palautetaan kouluttajille seuraavan tapaamisen aikana. y ovat henkilökohtaisia, ja ne palautetaan valmennuksen päätyttyä takaisin osallistujille. Tehtävät käsitellään perhetapaamisissa, ei ryhmässä. Tehtävät ovat luottamuksellisia. y ovat olennainen osa yhteistä arviointia, mikä tarkoittaa sitä, että osallistuja arvioi niiden avulla haluaan ja kykyjään ikäihmisten perhehoitajaksi ja kouluttajat tekevät samoin arvioidessaan osallistujien valmiuksia. y tärkeintä kotitehtävissä on kirjoittaa omia pohdintojaan aiheesta, ei koettaa etsiä oikeita vastauksia. Perhetapaamiset y vähintään yksi tapaaminen perheen kotona y ovat osa valmennusta ja antavat mahdollisuuden kouluttajien ja perheiden välisiin keskusteluihin y kouluttajat sopivat perheiden kanssa käyntien ajankohdista y tapaamiseen osallistuvat kaikki kotona asuvat perheenjäsenet Kouluttajakansio 6

21 Loppuarviointikeskustelu y valmennuksen päätyttyä y kouluttajien ja valmennukseen osallistuvien yhteinen arviointi ja päätös ryhtymisestä ikäihmisten perhehoitajiksi Työskentelytavat ¾Esittele valmennuksessa käytettävät keskeiset työskentelytavat. Käy lyhyesti läpi seuraavat asiat: y Pienryhmätyöskentely y Lyhyet alustukset y Elämykselliset harjoitukset, jotka antavat mahdollisuuden eläytyä johonkin tilanteeseen tai rooliin ja saada omakohtainen kokemus tunnetasolla, millaiselta siinä tilanteessa tai roolissa tuntuu ja mitä ajatuksia herää. HARJOITUS ¾Anna esimerkki elämyksellisestä harjoituksesta (Harjoitus 1 / Liite 1). Perhehoito osana ikäihmisten hoiva- ja hoitopalveluja Ikäihmisten palvelujen keskeinen sisältö ¾Huomioi, että tässä tapaamisessa on tarkoitus antaa yleiskuva ikäihmisten hoidon ja palvelujen tarpeesta sekä ikäihmisten perhehoidosta. ¾Kerro osallistujille, että aiheen käsittelyä jatketaan toisessa tapaamisessa. ¾Kerro keskeiset asiat ikäihmisten hoiva- ja hoitopalveluista. Tilastotietoja ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen tarpeesta ¾Kerro keskeiset asiat ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen tarpeesta. ¾Huolehdi, että käyt läpi: y Ikäihmisten osuus kasvaa tulevina vuosikymmeninä väestöennusteiden mukaan siten, että 75 vuotta täyttäneiden osuus lisääntyy kahdeksasta prosentista 16,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennusteen mukaan henkilöllä. ¾Kerro, että ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevat tavoitteet ovat seuraavat (STM 2008, 3): y Laitoshoidon määrä vähenee. y Asumispalveluissa tehostetun palveluasumisen määrä lisääntyy. y Kotona asuvien määrä lisääntyy. Kouluttajakansio 7

22 Ikäihmisten hoito- ja palvelurakennetta koskevat tavoitteet, 75 vuotta täyttäneistä: Tavoite vuoteen Tilanne 2017 mennessä vuonna 2016 Kotona asuvat % 90,9 % Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus % 11,3 % Omaishoidon tukea saavien osuus 6-7 % 4,7 % Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus 6-7 % 7,3 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 2-3 % 1,7 % (vanhainkodit, terveyskeskusten vuodeosastot) (STM julkaisuja 2013:11; THL, Sotkanet 2018) ¾Peilaa valtakunnan tilannetta oman alueesi tämän hetkiseen tilanteeseen. ¾Kerro, että perhehoito sijoittuu edellä olevassa taulukossa kotona asuvien ryhmään. Mitä ikäihmisten perhehoito on? TEHTÄVÄ ¾Pyydä osallistujia kertomaan yhdellä sanalla, mitä heille tulee mieleen sanoista ikäihmisten perhehoitaja. ¾Kirjaa sanat fläpille ja ympyröi eri värillä positiivisia ja negatiivisia asioita kuvaavat sanat. ¾Keskustele sanoista ja niiden sisällöistä. y Mikäli osallistuvat tuottivat vain myönteisiä asioita, kerro heille perhehoitoon mahdollisesti liittyvistä kielteisistä asioista, kuten naapurikateus, tulojen epävarmuus, jaksaminen. Voit kerätä näytteiksi osallistujille viimeaikaisia ikäihmisten perhehoitajuutta koskeneita lehtileikkeitä. ¾Kysy, ovatko osallistujat saaneet perhehoidon toimintaohjeen. Kerro lyhyesti mikä perhehoidon toimintaohje on ja että se käydään tarkemmin läpi seitsemännessä tapaamisessa. ¾Kerro perhehoidon vahvuudet ikäihmisen kannalta (Dia 6 / Liite 2) y Eletään pienessä perheyhteisössä, jossa arki perustuu ikäihmisen tuntemiseen ihmisenä, inhimilliseen yhdessäoloon, kiintymykseen ja ihmissuhteisiin. y Perheessä eletään yhteistä, tavanomaista arkea, jossa ikäihminen on vertaisena, ei potilaan tai hoidettavan roolissa. y Ikäihminen voi elää mahdollisimman paljon oman elämäntapansa mukaista elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta.. y Hyvä arki ja ihmissuhteet luovat turvallisuutta. y Perhehoito pystyy vastaamaan hyvälle ikääntymiselle ja palveluille asetettuihin tavoitteisiin. Hyvä elämänlaatu nähdään suosituksessa laajemmin kuin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenä sekä Kouluttajakansio 8

23 hoidon ja huolenpidon tarpeeseen vastaamisena. Hyvään elämään liitetään hyvä elämänlaatu, itsemääräämisoikeus ja toimivan arjen turvaaminen. y Perhehoidon vahvuudet ovat yhteneväisiä ikäihmisten palveluita ohjaavan lainsäädännön kanssa. Ns. vanhuspalvelulaki (2012/980) ohjaa kuntia ikäihmisten hoidon ja palveluiden järjestämisessä. Palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan ¾Perhehoito mahdollistaa ikäihmiselle (Dia 7 / Liite 2) 1. Omannäköisen elämän yomannäköisen elämän turvaamisen edellytyksenä on tutustuminen ikäihmiseen ihmisenä. Hänen yksilöllisen elämäntarinansa ja hyvinvointia turvaavien tapojen, tottumusten ja tarpeiden tunteminen ja huomioiminen arjessa ovat ikäihmisen hyvän elämän perustana perhehoidossa. Hyväksytään y ikäihmisen tapa olla ja elää osana perhettä. 2. Tavallisen perheen arjen ja juhlan yikäihmisellä on mahdollisuus osallistua perheen arkeen ja juhlaan voimavarojensa, mielenkiinnon kohteidensa ja totutun elämäntapansa mukaisesti. Mielekäs y tekeminen, osallistuminen ja arjen toimintojen seuraaminen ylläpitävät toimintakykyä ja elämänlaatua. ypuolesta tekemisen sijaan perhehoitaja ja ikäihminen yhdessä etsivät ikäihmisen mahdollisuuksia käyttää omia voimavaroja ja siten löydetään arkeen sisältöä tuovia asioita. Ikäihminen y ei jää ilman tarvitsemaansa tukea ja apua arjen toiminnoissa, mutta häntä kannustetaan toimimaan ja osallistumaan mahdollisimman paljon. 3. Pysyvyyttä ja turvallisuutta yperheyhteisöön kuuluminen ja ihmissuhteet tuovat ikäihmisen elämään turvallisuutta ja pysyvyyden tunteita. yaiempaan elämäntapaan kuuluvat asiat rakentavat tunnetta elämän jatkuvuudesta perhehoidossa. Ikäihmisen y arvojen, vakaumuksen ja kulttuurin tunteminen auttavat tuomaan arkeen tuttuja asioita. Ne näkyvät jokapäiväisessä elämässä esimerkiksi keskustelunaiheissa, ruokailuissa, ulkoilussa, ajanvietteissä tai harrastuksissa ja ovat osa kokonaisvaltaista hoivaa ja huolenpitoa. Elämän y jatkuvuutta ja pysyvyyden kokemusta lisää myös omaisten ja läheisten mukana olo perhekodin yhteisössä. ¾Kerro keskeiset asiat perhehoidosta (Diat 8-11 / Liite 2). Perhehoito y Perhehoito on ikäihmisen hoivan ja muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa. y Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista. y Perhehoito antaa ikäihmiselle mahdollisuuden elää perheessä. y Perhehoito tarjoaa samana pysyvät hoitajat sekä ikäihmisen yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa hoivaa ja huolenpitoa. y Koti elinympäristönä tukee ikäihmisen toimintakykyä arjen toimiin ja tehtäviin osallistumisen myötä. y Perhehoitaja on perhehoitoa antava henkilö. Kouluttajakansio 9

24 y Perhehoitajaa sitoo elinikäinen salassapitovelvollisuus. y Perhekoti on yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. y Perhekodin koko 1-4 ikäihmistä (1 perhehoitaja / 2 perhehoitajaa, ei säädettyä koulutusta). Max 6 ikäihmistä, mikäli kaksi perhehoitajaa ja vähintään toisella soveltuva koulutus ja kokemus. Määrä voidaan ylittää tietyin edellytyksin (ks. perhehoitolaki 9 ). y Ennakkovalmennus (valmiudet), säädetty koulutus, kokemus tai henkilökohtaiset ominaisuudet; ennakkovalmennus suoritettava ennen toimeksiantosopimuksen allekirjoitusta. y Kunta hyväksyy perhehoitajan. y Kunta arvioi ja hyväksyy kodin soveltuvuuden perhekodiksi. y Sijoituspäätöksen perhehoitoon tekee kunta. y Kunta ja perhehoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa hoitopalkkiosta, kustannusten korvaamisesta sekä perhehoitajan muusta tuesta. y Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hän ole yksityinen palveluntuottaja (yrittäjä). y Kunta tukee perhehoitajaa tehtävässään sekä valvoo perhehoidon laatua. y Perhehoitajalle kertyy perhehoidon hoitopalkkiosta eläkettä. y Perhehoitajalla on kunnan ottama tapaturmavakuutus. y Ikäihmiselle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. y Perhehoidossa olevalla on mahdollisuus saada mm. koti(sairaan)hoidon ja kuljetuspalveluja. y Kunta perii perhehoidossa olevalta ikäihmiseltä asiakasmaksulaissa säädetyn asiakasmaksun. y Edunvalvonta tarvittaessa ikäihmisen taloudellisia ja mahdollisia muita asioita varten. y Perhehoitoon sijoitettua ikäihmistä varten ei ole lakisääteisiä vakuutuksia. Vanhuus ja hoidon etiikka Eettisyys perhehoidon arjessa TEHTÄVÄ (Dia 12 / Liite 2) ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. Kerro lyhyesti, että eettisyys perhehoidon arjessa ohjaa kaikkea toimintaa, arjen tekoja ja valintoja. Anna kullekin ryhmälle yksi tai kaksi periaatetta ja pyydä kertomaan y Mitä kyseinen asia heidän mielestään tarkoittaa perhekodin arjessa? y Mistä ikäihminen huomaa, että kyseinen periaate toteutuu perhekodin arjessa? ¾Käytä apuna tehtävää purettaessa seuraavaa tekstiä, jossa on avattu eettisyyden eri osa-alueita. Varmista, että tärkeimmät arkeen liittyvät asiat tulee keskustelussa käsiteltyä. 1. Ihmisarvon vahvistamista y Ikäihminen kokee, tuntee ja aistii ihmisarvonsa ympäristön ja ympärillä olevien ihmisten viesteistä ja tavasta toimia. y Ihmisarvo toteutuu vain silloin, kun kohtaamme ikäihmisen hänen ihmisarvonsa huomioiden ja sitä vahvistaen. y Ihmisarvo ei ole riippuvainen esimerkiksi ihmisen hyötyarvosta, tuottavuudesta, toimintakyvystä, elämäntavasta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Kouluttajakansio 10

25 ¾Varmista, että keskustelussa tulee esiin muun muassa seuraavia arkeen liittyviä asioita: y Ikäihmistä kohdellaan kunnioittavasti, hänelle puhutaan ystävällisesti, ei nolata, hänellä on tasaarvoinen asema perheessä, hänelle tärkeitä arvoja ja tottumuksia huomioidaan, ikäihmisen koskemattomuus ja yksityisyys turvataan, ikäihmisen luottamuksella kertomia asioita ei kerrota muile, ikäihminen saa olla oma itsensä sellaisena kuin on, ikäihmistä kutsutaan hänen itsensä toivomalla tavalla. 2. Itsemääräämisoikeuden vaalimista y Itsemääräämisoikeus tarkoittaa ihmisen oikeutta päättää omista asioistaan. y Ikäihmisen oma päätöksenteko on aina ensisijaista. y Itsemäärääminen on mahdollista niin kauan kuin ikäihminen kykenee ymmärtämään kyseisen asian merkityksen ja päätöksensä seuraukset. y Muistisairautta sairastavien ja kommunikaatiovaikeuksista kärsivien ikäihmisten kohdalla on oltava erityisen tarkka, ettei itsemääräämistä rajoiteta perusteettomasti silloin, kun hän oikealla tavalla tuettuna kykenisi päätöksentekoon. y Elämänpiirin pienetessä ja itsenäisen päätöksenteon kapeutuessa pienet arjen päätökset ja valinnat (esimerkiksi ruokailu, pukeutuminen, peseytyminen, päivän tapahtumat) ovat tärkeitä ikäihmisen elämänhallinnan ja vapauden tunteelle. y Ole tarkkana, ettet tee päätöksiä ikäihmisen puolesta. Tarjoa vaihtoehtoja ja kysy mielipidettä. ¾Varmista, että keskustelussa tulee esiin muun muassa seuraavia arkeen liittyviä asioita: y Ikäihmisen mielipidettä kysytään ja hän saa vaikuttaa, esimerkiksi mitä syö, kuinka pukeutuu, mitä lukee, kuuntelee tai katselee tv:stä, mihin toimiin haluaa osallistua, ketä haluaa tavata. Ikäihmistä tuetaan päätöksenteossa, kerrotaan vaihtoehtoja ja autetaan niiden ymmärtämisessä. 3. Osallisuuden ja yhteisyyden rakentamista y Pienetkin perhekodin arjen asiat voivat tarjota kokemuksia osallisuudesta eli siitä, että olemme samaa perheyhteisöä, jonka tasavertainen jäsen ikäihminen on. y Tavallisen arjen eläminen, yhteinen puuhastelu, perheyhteisön arkisten asioiden jakaminen ja esimerkiksi yhteiset ruokailut ovat arvokkaita. y Vaikka kommunikointi ei onnistuisi, mielipiteen kysyminen, yhteiset pohdinnat ja keskusteluun mukaan ottaminen vahvistavat ikäihmisen kokemusta yhteisyydestä. ¾Varmista, että keskustelussa tulee esiin muun muassa seuraavia arkeen liittyviä asioita: y Ikäihminen otetaan mukaan, kannustetaan ja kysytään mielipidettä perheyhteisön päätöksissä (esim. mitä syödään, mitä katsotaan TV:stä, juhlapyhien vietot, kesäloma, vieraiden kutsuminen), yhteiset ruokailut ja ruokapöytäkeskustelut, arkiasioiden ja kuulumisten jakaminen, yhdessä tekeminen (esim. arjen askareet, ulkoilu, retket). On tärkeää huomioida, ettei perhehoitaja kuitenkaan taakoita ikäihmisiä omilla murheillaan, väsymyksellään tai hoidon vaativuudella. Perhehoitajalle on omat kanavat tätä varten, kuten työnohjaus tai vertaistuen eri muodot. 4. Ihmisessä olevien voimavarojen tunnistamista, hyvän ja kauniin näkemistä y Jokaisessa ihmisessä on hyvää ja kaunista riippumatta esimerkiksi aiemmasta elämäntavasta tai elämäntapahtumista. y Ikäihminen on aina enemmän kuin hänen sairautensa, toimintakykynsä, käyttäytymisensä ja menneisyytensä. y Ikäihmisellä on aina jäljellä voimavaroja, joiden tunnistamisessa perhehoitaja on avainasemassa. Kouluttajakansio 11

26 y Voimavarojen tunnistamisen taitoa voi kehittää jokapäiväisissä kohtaamisissa. y Tärkeä kysymys on: Näenkö ihmisessä olevan kauniin ja hyvän, kyvyt ja voimavarat vai sairauden, oireet ja pystymättömyyden? ¾Varmista, että keskustelussa tulee esiin muun muassa seuraavia arkeen liittyviä asioita: y Kerrotaan luontevasti ikäihmisen onnistumisista ja avun antamisesta muille. Nostetaan esille hänen kykyjään ja erityisyyttään (esim. hyvä pisteenlaskija peleissä, loistava kuuntelija, tummat silmät, voimakas metsämies). Ei tehdä puolesta asioita, joihin ikäihminen itse pystyy. Poimitaan elämäntarinasta vahvistavia asioita (esim. ammatti, identiteetti, luonteenpiireet). 5. Turvallisuuden luomista y Aiemmin ikäihmisen turvallisuus nähtiin lähinnä uhkien (esimerkiksi: tapaturmat, onnettomuudet, kaltoinkohtelu, väkivalta) poissaolona, mutta nykyisin kokemuksellista turvallisuutta painotetaan osana turvallisuutta. y Turvattomuutta voi aiheuttaa ikääntyessä esimerkiksi vaihtuvat auttajat, muistin heikkeneminen, pelko toisen avun varaan joutumisesta tai uhka elämänhallinnan menettämisestä. y Turvallisuuden kokemisen peruskivi on ikäihmisen turvaaminen vahingoilta ja luottamuksen rakentaminen siten, että ikäihminen pitää perhehoitajaa hyvää tarkoittavana ja hyvään huolenpitoon pyrkivänä kanssaihmisenä. y Perhekodin toimintatavoilla, ilmapiirillä ja tavalla kohdata ikäihminen on suuri merkitys turvallisuuden kokemukselle. ¾Varmista, että keskustelussa tulee esiin muun muassa seuraavia arkeen liittyviä asioita: y Ikäihmisestä pidetään hyvää huolta, toimitaan johdonmukaisesti ja arvostavasti, ikäihminen saa tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään, ikäihmisen ei tarvitse kokea kenenkään taholta fyysistä tai henkistä uhkaa, koti on esteetön ja turvallinen, paloturvallisuudesta huolehditaan (laitteet kunnossa, palo- ja pelastussuunnitelma). HARJOITUS ¾Tee harjoitus Millainen olen (Harjoitus 2 / Liite 1) (huom. jos aikaa jää). Tapaamisen päättäminen Tapaamisen keskeiset asiat ¾Viittaa tapaamisen teemaan ja tavoitteisiin ja ilmaise ryhmälle, että toivot tapaamisen olleen hyödyllinen. Valmennuskansio ja kotitehtävät ¾Jaa valmennuskansiot, jossa on ensimmäisen tapaamisen materiaali. Kerro, että jatkossakin osallistujat saavat aina materiaalit tapaaminen kerrallaan. ¾ Korosta, että kaikkea valmennusmateriaalin sisältämää tietoa ei käydä tapaamisten aikana läpi, vaan tarkoitus on, että osallistujat tutustuvat kansioon itsenäisesti. Kouluttajakansio 12

27 ¾Kertaa vielä lyhyesti kotitehtävistä, että: y ne ovat tärkeitä osallistujien oman arviointiprosessin apuvälineitä. y kotitehtäviä ei käsitellä ryhmätapaamisissa, vaan niistä keskustellaan perhetapaamisissa. y kouluttajat käsittelevät kotitehtävissä tulevia tietoja luottamuksellisesti. y kotitehtävät tulee palauttaa seuraavan tapaamisen aikana kouluttajille. ¾Pyydä osallistujia: y Tutustumaan valmennuskansion ensimmäisen tapaamisen sisältöön. y Tekemään ensimmäisen tapaamisen kotitehtävät ja palauttamaan ne seuraavalla kerralla kouluttajille. Ensimmäiseen valmennustapaamiseen liittyvien kotitehtävien tavoitteina on virittää pohtimaan ikäihmisten perhehoitoon ja perhehoitajana toimimiseen liittyviä kysymyksiä. Katsaus seuraavaan tapaamiseen ¾Näytä fläpiltä toisen tapaamisen teemat, jotka ovat pysyvyyden ja jatkuvuuden turvaaminen ikäihmisen elämässä sekä ikääntyminen elämänvaiheena. ¾Varmista seuraavan tapaamisen ajankohta. Lopetus ¾Käy läpi lyhyt kommenttikierros: Miltä nyt tuntuu? ¾Kiitä osallistujia osallistumisesta tapaamiseen ja toivota heidät tervetulleiksi seuraavaan tapaamiseen. ¾ Muistuta vielä valmennusmateriaalista, kotitehtävistä ja nimilapuista, jotka osallistujien pitää ottaa mukaan seuraavaan tapaamiseen. Kouluttajakansio 13

28 Liite 1 Harjoitukset HARJOITUS 1 Elämyksellinen harjoitus Merkit: * = pieni tauko puheessa = hieman pientä taukoa pidempi tauko Ota oikein hyvä asento tuolissasi, sellainen että sinun on rento ja hyvä olla. * Sulje silmäsi, * älä avaa silmiäsi ennen kuin annan luvan. Teen kysymyksiä. *Sinun ei tarvitse vastata niihin, mutta pohdi mielessäsi vastauksia esitettyihin kysymyksiin. xxxxx (toisen kouluttajan nimi) sammuttaa nyt valot ja vetää rullaverhot alas, olemme pimeässä*. Rentoudu, sulje silmäsi. Matka alkaa! (HUOM! Muokkaa sisääntulo ryhmäsi tilanteeseen sopivaksi) Ajoit autolla tänne valmennukseen, * kirjeessä luki, että paikka sijaitsee xxxxxx lähellä. * Käänsit auton parkkipaikalle. * Etsit koulutuspaikan (nimi) sisäänkäyntiä * - kopistelit lumet / hiekat pois kengistäsi * - avasit oven ja tulit ala-aulaan * muistit, että ohjeessa luki toinen kerros * nousit portaat ylös toiseen kerrokseen * astuit sisään koulutustilaamme. - Mitä mietit? - Millaisia asioita kävi mielessäsi? Matka jatkuu! * Nyt pyydän, että eläydyt 87-vuotiaan Martan rooliin. * Olet 87 vuotias Martta ja olet asunut yksin omaa pientä kotiasi jo vuosia * Asut taajaman ulkopuolella,* pitkän hiekkatien päässä, siellä tutun kotimetsän reunalla.* Tänään on se päivä, kun tyttäresi seisoo tuossa keittiössä tutun kunnan työntekijän kanssa. * Et saa selvää mitä he puhuvat * Jostain lähtemisestä puhuvat, olette lähdössä jonnekin, mutta minne? * Et tiedä. Tyttäresi ottaa sinua kädestä ja auttaa sinulle takin päälle. Menette ulos, ulkona on kylmä. * Tyttäresi auttaa sinut auton takapenkille, ja tunnet kuinka autossa on lämmin. * Tyttäresi käynnistää auton ja tuttu työntekijä istuu auton etupenkille. * Katsot taloasi ja huomaat, että keittiön verho jäi hieman vinoon, olisiko sinun pitänyt suoristaa se ennen lähtöä? Ajatte ohi tutun naapuritalon, * ohi suljetun kyläkaupan * ja tutun risteyksen, ajatte valtatielle.* Matka jatkuu pitkään ja ihmettelet, minne olemme menossa? Tyttäresi juttelee ajaessaan tutun työntekijän kanssa, mutta et saa selvää heidän puheesta. * Pohdit, minne olemme menossa? * Talot ja tiet joiden ohi ajatte, eivät ole enää tuttuja, * minne olemme menossa? Kouluttajakansio 14

29 Yllättäen auto kääntyy hiekkatielle ja saavutte suuren omakotitalon pihaan. * Hyvin hoidettu piha, ajattelet. * Samassa tyttäresi auttaa sinut ulos autosta. * Nousette yhdessä ylös talon ulkoportaita, * kopistelet lumet/hiekat pois kengistäsi. * Ovi aukeaa ja astutte sisään, kasvoillesi lehahtaa lämmin, hyvä ruoantuoksu ja näet herttaiset kasvot. Nyt pyydän, että avaatte silmänne. ¾Laita valot päälle ja avaa verhot. Monet kiitokset, että osallistuitte matkaan! ¾Ota esiin fläppipohja, joka on jaettu kahteen osaan pystysuunnassa. Nyt pyydän, että kerrotte, mitä ajattelitte / mietitte tänne tullessanne. ¾Kirjaa osallistujien esittämät asiat fläpin vasempaan sarakkeeseen: Omat tunteet valmennukseen tullessa. Mahdollisia vastauksia: y Jännitin y Onko oikea paikka? y Onko virallista? y Minkälainen porukka? y Mitä pitää sisällään? y Mitenhän siellä kotona pärjätään? y Saan jotain uutta! Hyvä! Nyt pyydän, että palaatte takaisin Martan matkaan. Kertokaa hänen matkastaan. Mitä tunteita ja ajatuksia se teissä herätti? ¾Kirjaa osallistujien esittämät asiat fläpin oikeaan sarakkeeseen: Martan tunteet ja ajatukset matkalla perhehoitoon. Mahdollisia vastauksia: y Epävarmuus, kun ei tiennyt minne ollaan menossa. y Jäi se verhokin vinoon. y Vieras ihminen y Yksinäisyys, kun menee kuulo y Tarvitsee apua y Minne menossa? y Hyvin hoidettu piha y Ruuan tuoksu, kodinomaisuus Tee rinnastus omiin ja Martan ajatuksiin / tunteisiin ja totea, että uuteen tilanteeseen meneminen aiheuttaa kaikilla ihmisillä tunteita ja ajatuksia, ehkä epävarmuuttakin. Perhehoitajan tehtävä on helpottaa perhehoitoon tulevan ikäihmisen oloa ja sopeutumista uudessa tilanteessa. Kouluttajakansio 15

30 HARJOITUS 2 Millainen olen adjektiivilista ¾Kopioi seuraavilla sivuilla olevat adjektiivikortit ja leikkaa ne erilleen. Jaa jokaiselle osallistujalle sattumanvaraisesti 3-5 adjektiivikorttia. Osallistujat voivat vaihtaa keskenään kortteja, jos eivät koe jonkun kuvaavan itseään. ¾Voit käyttää myös ammatinvalinta.fi Tunnekortteja, jotka voit tulostaa sivustolta: ¾Pyydä jokaista osallistujaa kuvailemaan adjektiivien avulla, millainen on ja lyhyesti pohtimaan miten ominaisuudet tukisivat tai olisivat haasteellisia mahdollista perhehoitajana toimimista ajatellen. ¾Voit toistaa harjoituksen toisen tapaamiskerran alussa, jos ryhmään tulee uusia osallistujia. Kouluttajakansio 16

31 urheilullinen itsevarma huoleton laiska ystävällinen nopea ahkera epätarkka taivaanrannanmaalari yksinkertainen huumorintajuinen määrätietoinen voimakas mietteliäs aamuuninen Kouluttajakansio 17

32 toimelias opetteleva pessimistinen luova arka iloinen luotettava tietävä äitihahmo optimistinen suorapuheinen tarkka säälivä hellä kysyvä Kouluttajakansio 18

33 viisas lepsu aamuvirkku kiltti ujo johtajatyyppi kunnollinen epätietoinen monipuolinen säikky kiireinen hiljainen heiluja ylpeä seurallinen Kouluttajakansio 19

34 ajatteleva suora sosiaalinen värikäs tuhlaileva itsenäinen puhelias aktiivinen hymyilevä energinen unelmoija siisti pirteä tarkkaavainen huolehtivainen Kouluttajakansio 20

35 mukaansatempaava illantorkku boheemi/ taiteilija aurinkoinen ohjat käsiinsä ottava epäitsekäs vaativa tanssiva kuuntelija musikaalinen suorapuheinen mukautuva pehmeä kekseliäs kaunispuheinen Kouluttajakansio 21

36 Liite 2 PowerPoint diat Kouluttajakansio 22

37 Kouluttajakansio 23

38 Kouluttajakansio 24

39 Kouluttajakansio 25