Tutkimus E 1 Tutkijakoulutuksen kehittäminen Oulun yliopistossa

Transkriptio

1 HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 7/2010 Aika Tiistai kello 9.00 Paikka Hallituksen kokoushuone HR 144 Asialistat Hallintojohtaja A 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus A 13 Esitys sähkö- ja tietotekniikan osaston jakamiseksi kolmeksi osastoksi A 14 Koulutuksen erillisten yksiköiden ja opiskelijapalveluiden organisoinnin linjaukset A 15 Johtamisjärjestelmä/Yliopistotason toimijoiden ja toimielinten vastuut ja tehtävät Talousjohtaja B 12 Oulun yliopiston taloustilanne tammi-syyskuu 2010 B 13 Oulun yliopiston tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen periaatteet B 14 Oulun yliopiston avaava tase Tutkimus E 1 Tutkijakoulutuksen kehittäminen Oulun yliopistossa

2 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 12/2010 Kokous n:o 7, kello 9.00, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen Taina Pihlajaniemi Eva Maria Raudasoja 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oulun yliopiston johtosäännön mukaan hallintoelin on päätösvaltainen kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, ellei hallitus ole toisin päättänyt. Hallitus päätti kokouksessaan , että kokouskutsu lähetetään sähköisesti. Kutsu kokoukseen on lähetetty Päätösesitys: Päätös: Hallitus toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja

3 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 13/2010 Kokous n:o 7, kello 9.00, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen Taina Pihlajaniemi Eva Maria Raudasoja 2 Esitys sähkö- ja tietotekniikan osaston jakamiseksi kolmeksi osastoksi Sähkö- ja tietotekniikan osaston laboratorion esimiehet ovat tehneet seuraavan esityksen osaston jakamiseksi kolmeksi osastoksi: Esityksen tausta: Keväällä 2010 perustetun Rakennemuutoksetstrategiahankkeen työryhmän (pj. prof. Kallunki) työn tuloksena on kehittymässä useita uudelleen suunniteltuja koulutusohjelmia ja opintopolkuja. Merkittävimpiä nykyistä sähkö- ja tietotekniikan osastoa koskevia suunnitelmia ovat a) uusimuotoinen elektroniikkaan, tietoliikenteeseen ja teknilliseen fysiikkaan painottuva sähkötekniikan koulutusohjelma, ja b) ohjelmistopainotteinen opintopolku tietotekniikan laboratorion ja tietojenkäsittelytieteen laitoksen välille. Näiden suunnittelu on aloitettu kesällä 2010 ja tavoitteena on avata nämä uusille opiskelijoille jo vuoden 2011 haussa. Saavutettavat edut: Uudelleen suunnitelluilla koulutusohjelmilla luodaan uusia mielenkiintoisia opintopolkuja kahden eri tieteenalan kandidaatti- ja maisterivaiheen opiskelijoille siten, että esim. fysiikasta tai sähkötekniikasta valmistuvilla kandidaateilla (3 vuotta) on mahdollisuus hakeutua joko fysiikan tai sähkötekniikan maisterivaiheeseen (2 vuotta). Kandidaattivaiheen opinnot on siis suunniteltu niin, että koulutusohjelman vaihtaminen voi tapahtua kandidaattivaiheen jälkeen suoraviivai-

4 sesti ja viiveettä. Vastaavasti tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn välille on suunnitteilla uusi poikkitieteellinen opintopolku. Toimenpiteillä pyritään ohjaamaan koulutusohjelmiin tulevat opiskelijat vähintään kandidaatin tutkintoon ja tekemään mahdolliseksi houkuttelevat kombinaatiot, joissa kandidaatin ja maisterin tutkinnot voivat olla samalla opiskelijalla eri aloilta unohtamatta myöskään mallin tarjoamia mahdollisuuksia liittyen kotimaisiin tai kv. tohtori- ja maisteriohjelmiin. Koulutusohjelmien kuvaus: Teknillisen tiedekunnan uusimuotoisessa sähkötekniikan koulutusohjelmassa, johon sisältyvää opetusta antavat pääasiassa sähkötekniikan osasto, tietoliikennetekniikan osasto ja fysiikan laitos, kandidaatin tutkinto on luonnontieteellispainotteinen (n. 30 %) siten, että valmistuvat kandidaatit voivat hakeutua myös fysiikan maisteriohjelmaan valmistuen joko tutkijoiksi tai aineenopettajiksi (uusi mahdollisuus tekniikan opiskelijoille). Vastaavasti luonnontieteellisen tiedekunnan uusimuotoisessa fysiikan koulutusohjelmassa fysiikan kandidaatin tutkintoon opiskelijalla voi valita sähkötekniikkapainotteisen osion (n. 30 %) mikä mahdollistaa ohjelmasta valmistuneiden kandidaattien hakeutumisen sähkötekniikan maisteri/dl-ohjelmaan valmistuen sähkötekniikan diplomi-insinööreiksi. Suunnittelutyö tämän koulutusohjelman osalta on jo niin pitkällä että saavutettavat edut ja toimivuus ovat selkeästi nähtävissä. Koulutusohjelmatyön ripeä loppuunsaattaminen ja nopea toteutus tiedekuntarajat ylittävine "ristiinkytkentöineen" edellyttävät nykyisen sähkötekniikan osaston uudelleenorganisoimista kolmeksi osastoksi, jotka olisivat "sähkötekniikan osasto", "tietoliikennetekniikan osasto", ja "tietotekniikan osasto". Edellä kuvattu, uusimuotoinen sähkötekniikan koulutusohjelma kattaisi suunnitelman mukaan myös tietoliikennetekniikan kandidaatti- ja maisterivaiheen opinnot. Ne nivotaan sähkötekniikan koulutusohjelman sisään siten, että kandidaattivaiheen opinnot ovat pääosin kaikille samat poiketen vain maisterivaiheen valmistavan moduulin osalta kolmannen vuosikurssin keväällä. Maisteri/Dl-vaiheeseen tietoliikennetekniikan opiskelijoille luodaan oma suuntautumisvaihtoehto, josta perustettavaksi ehdotettu tietoliikennetekniikan osasto vastaa, mutta tietoliikennetekniikan opiskelijat valmistuvat kuten sähkötekniikan osaston muutkin opiskelijat sähkötekniikan diplomiinsinööreiksi. Tämän lisäksi tietoliikenteessä on omalla sisäänotolla kansainvälinen maisteriohjelma (Wireless Communications Engineering - WCE). Tietotekniikan koulutusohjelmassa merkittävin uudelleen suunnittelu käsittää erityisesti tietotekniikkaa tukevan kandidaattivaiheen opintojen suunnittelun, ja Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa toteutettavan ohjelmistopainotteisen opintopolkun kehittämisen käsittäen erityisesti mobiilipalvelujen- ja ohjelmoinnin ja ohjelmistoliiketoiminnan opinnot (TOl) ristiinkytkettynä Tietotekniikan osaston tarjoamiin tietoverkot, informaatioverkostot ja mobiilisovellukset opintosuuntiin.

5 Esitys: Oulun yliopiston Teknillisen tiedekunnan sähkö- ja tietotekniikan osaston kaikki yksiköt esittävät että nykyinen sähkö- ja tietotekniikan osasto (>30 professuuria) jaettaisiin kolmeksi osastoksi käsittäen tietotekniikan osaston, tietoliikennetekniikan osaston, ja sähkötekniikan osaston. Osaston jakaminen kolmeksi osastoksi nähdään erittäin tärkeänä toimenpiteenä nykyisten koulutusohjelmien (sähkötekniikka, tietotekniikka, fysiikka) uudistamiseksi joustavasti nopealla aikataululla siten, että sisäänotto niihin voisi tapahtua jo keväällä Lisäksi uudistus mahdollistaisi lyhyellä aikavälillä vastaavanlaisten uusien poikkitieteellisten opintopolkujen joustavan suunnittelun. Erityisenä tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka voivat hyvän ja samalla monipuolisen pohjakoulutuksensa ansiosta hallita ja kehittää alaansa pitkälle tulevaisuuteen. Osastojako parantaisi myös yksiköiden hallinnon ja toimintojen ketteryyttä, mikä nähdään tärkeäksi yliopistoyksiköidenkin siirtyessä asteittain "tulosvastuun" alaisiksi. Tämän myötä myös CWC:n hallinnollinen asema yliopiston sisällä vahvistuisi ja rooli selvenisi (CWC ja tietoliikennelaboratorio yhdessä muodostaisivat tietoliikennetekniikan osaston, josta käytetään nimeä Centre for Wireless Communications). Osastojen perustaminen ei vaadi lisäresursseja vaan se tullaan toteuttamaan nykyisellä henkilökunnalla. Uudistus ei myöskään aiheuta muutoksia nykyisiin koulutusohjelmiin, joten sen tuomat edut voidaan saavuttaa hyvin lyhyellä aikataululla. Asiaa on käsitelty yliopiston työvaliokunnassa ja johtoryhmässä. Esityksen on katsottu tukevan yliopiston strategian toteuttamista sekä koulutuksen tehokasta järjestelyä. Yliopistolain sekä Oulun yliopiston johtosäännön mukaan yliopiston hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston toimintarakenteesta. Päätösesitys: Yliopiston hallitus hyväksyy esityksen sähkö- ja tietotekniikan osaston jakamisesta kolmeksi osastoksi: - tietotekniikan osasto - tietoliikennetekniikan osasto - sähkötekniikan osasto. Muut tiedekunnan osastot ovat - arkkitehtuurin osasto - konetekniikan osasto - prosessi- ja ympäristötekniikan osasto - tuotantotalouden osasto. Uusi osastojako tulee voimaan Päätös: Päätettiin esittelyn mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hallintojohtaja Hans Söderlund

6 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 14/2010 Kokous n:o 7, kello 9.00, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen Taina Pihlajaniemi Eva Maria Raudasoja 3 Koulutuksen erillisten yksiköiden ja opiskelijapalveluiden organisoinnin linjaukset Strategiassaan vuosille Oulun yliopisto on kiinnittänyt huomiota koulutuksen ja sen tukipalveluiden tehokkuuteen ja saavutettavuuteen. Tähän liittyy suunnitelma tarjota osa aikuiskoulutuksesta avoimen yliopiston kautta yliopiston perusopetukseen integroituna rekrytointikanavana. Keskeisenä kriteerinä on koulutukseen käytettyjen resurssien ja saavutettujen tulosten tasapaino OKM:n käyttämillä mittareilla. Läpäisyn parantamiseksi erityinen panostuskohde on alkuvaiheen opintojen etenemisen varmistaminen. Toisaalta OKM on esittänyt opiskeluaikojen lyhentämiseksi korkeakoulujen lukuvuosien tehokkaampaa käyttöä. Toistaiseksi nämä ehdotukset eivät ole päässeet toimenpiteisiin velvoittaviksi. Seuraavilla organisaatiojärjestelyillä ja yhteistyöratkaisuilla edistetään sekä strategian toimenpanoa että toimitaan pro aktiivisesti OKM:n lukuvuosien pidennyskaavailujen suhteen: 1. Nykyinen koulutus- ja tutkimuspalvelut (KOTU) jaetaan (1) täydennyskoulutuskeskukseksi ja (2) avoimeksi yliopistoksi.

7 Perustelu: Nykyisin avoin yliopistotoiminta pohjautuu määritelmänsä mukaisesti yliopiston tutkintokoulutusten kurssitarjontaan ja se on OPM:n asetuksen 771/2009 mukaisen rahoituksen piirissä. Täydennyskoulutus on rahoitettava muista lähteistä ja sen sisällöt poikkeavat yliopiston normaalista tarjonnasta. Koulutussynergiat avoimen yliopiston kanssa eivät ole merkittäviä. 2. Kielikeskus sijoitetaan avoimeen yliopistoon. Perustelu: Kielikeskuksen kurssitarjonta pystytään aukaisemaan muille kuin tutkinto-opiskelijoille. Tämän odotetaan tuovan lisäkysyntää erityisesti ns. harvinaisten kielten opetukselle ja mahdollistavan kielitarjonnan säilyttämisen, sekä myös kokoaikaisia opettajien työsuhteita. Asetuksen 771/2009 muista kuin tutkintoopiskelijoista tuoma n. 47 /opintopiste (2009) ja opiskelijamaksu 10 /opintopiste eivät marginaalikulujen kattamisessa ole merkityksettömiä. 3. Avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opiskelijapalvelut keskitetään. Perustelu: Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston opiskelijapalvelut kärsivät henkilöstöpulasta, joka on käytännöllisimmin ratkaistavissa keskittämällä ne nykyisten yliopiston yhteisten opiskelijapalveluiden yhteyteen. Samalla päästään henkilöstökoulutuksen kautta kehittämään varahenkilöjärjestelyitä ja mahdollisesti tasaamaan kuormitusta tiedekuntien opintohallintohenkilöstön tuella. Toimenpide on looginen, sillä yliopisto on jo keskittänyt tiedekuntien henkilöstö-, talous- ja opintohallinnon palveluita. 4. Kielitarjontaa ja -opetusta kehitetään PPKYO:n (Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto), OAMK:n (Oulun seudun ammattikorkeakoulu) ja Oulun kaupungin lukioiden kanssa. Perustelu: Nykyisin harvinaisten kielten ryhmien täyttäminen on ongelma kaikille osapuolille, mikä vaarantaa kielitarjonnan sekä opettajien työsuhteet. Tilanne olisi ratkaistavissa yhteistyöllä. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston suhtautuminen on varmistettu myönteiseksi ja Oulun yliopisto on tekemässä asiasta neuvottelualoitetta Oulun kaupungin ja OAMK:n suuntaan. Kielikeskuksen sijoittaminen avoimeen yliopistoon (kohta 2) helpottaisi PPKYO:n kytkemistä ratkaisuun. PPKYO voi rahoitusmekanismiensa ansiosta olla taloudellisesti paras yhteistyön välittäjäorganisaatio kaikille osapuolille. 5. Avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuskeskuksen suunnittelijat sijoitetaan nykyisten keskitettyjen opiskelijapalveluiden lähelle saman rakennuksen 2. kerrokseen.

8 Perustelu: Menettelyllä varmistetaan opiskelijapalveluiden kiinteä yhteistyö avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen kanssa. Opiskelijoiden kannalta palvelut ovat saatavissa samoista tiloista 6. PPKYO:lle tarjotaan tilat saman 2. kerroksen käytävän varrelta avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuskeskuksen kanssa, ja sen opiskelijapalvelut pyritään tarjoamaan alapuolelta keskitetyistä opiskelijapalveluista 1. kerroksesta. Perustelu: PPKYO:n alueelliset toimipisteet ovat nykyisinkin kanava avoimen yliopiston kursseille ja Oulun yliopiston alueellisen läsnäolon väline. Sijoittuminen samoihin tiloihin parantaisi yhteistyötä entisestään. Lisäksi Oulun yliopiston opetustilojen käyttö saattaisi tehostua PPKYO:n avulla. PPKYO:n vuokrasopimus nykyisissä tiloissaan päättyy , joten neuvottelut siirtymisestä olisi yliopiston tilaratkaisujen vuoksi aloitettava lähiaikoina. 7. Avoin yliopisto ja PPKYO lähtevät yhdessä kehittämään kesäkauden opetustarjontaa, panostaen erityisesti opintojen alkuvaiheen kursseihin ja kieliin. Perustelu: Tuloksena saadaan kolmas lukukausi, jonka opetus mahdollisesti ajoittuisi kahtena osana: (1) toukokuun puolivälistä juhannuksen alle ja (2) elokuun alusta elokuun loppuun. Kielien ja isojen koulutusohjelmien ensimmäisen vuoden valikoitujen kurssien tarjoaminen parantaisi läpäisyä tukemalla opintojen alkuvaihetta ja tarjoaisi integroidun rekrytointiväylän tutkinto-opintoihin avoimen yliopiston toiminta-ajatuksen mukaisesti. 8. Graduate schoolin palvelupiste ja johtoryhmän puheenjohtajan tilat sijoitetaan keskitettyjen opiskelijapalveluiden yhteyteen. Myös PSOAS ja ylioppilaskunta suunnittelevat palvelupisteidensä sijoittamista samoihin tiloihin. Perustelu: Ratkaisulla saavutetaan toiminnallisia etuja. Kv-henkilöstön ja -opiskelijoiden palvelut paranisivat huomattavasti, kun opintoja asuntoasiat saisi hoidettua samoissa tiloissa ja jopa yhdellä asioinnilla. Edellä esitetyt toimenpiteet ja linjaukset ovat yliopiston strategian mukaiset. Ensimmäiset askeleet ovat täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopistotoiminnan eriyttäminen ja kielikeskuksen asemointi avoimeen yliopistoon. Yhteistyö PPKYO:n kanssa kielten opetuksessa on laajentunut jo syksyksi Päätösesitys: Hallitus hyväksyy omalta osaltaan edellä mainitut linjaukset koulutuksen erillisten yksiköiden ja opiskelijapalveluiden organisoinnin jatkotyöskentelyn pohjaksi.

9 Päätös: Päätettiin esittelyn mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja

10 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 15/2010 Kokous n:o 7, kello 9.00, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen Taina Pihlajaniemi Eva Maria Raudasoja 4 Johtamisjärjestelmä/Yliopistotason toimijoiden ja toimielinten vastuut ja tehtävät Yliopiston hallitus on edellyttänyt Oulun yliopiston johtamisjärjestelmän kokonaisuuden määrittelyä ja kuvaamista. Yliopiston organisaatio ja sen sisältämien toimielinten ja toimijoiden vastuut ja tehtävät on keskeinen osa johtamisjärjestelmää. Yliopistokollegion, hallituksen ja rehtorin tehtävät määritellään uudessa yliopistolaissa. Muilta osin yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään yliopiston johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä. Johtamisjärjestelmän kuvaamiseksi keskeisistä asiakirjoista on koottu eri toimijoiden ja toimielinten johtamisvastuita ja -tehtäviä koskevat keskeiset määrittelyt. Näitä asiakirjoja ovat yliopistolaki, strategia ja toimenpideohjelmat, yliopiston johtosääntö, taloussääntö, opetuksen johtosääntö, toiminnanohjauksen periaatteet ja prosessikuvaukset sekä yliopiston laatukäsikirja. Vastuut ja tehtävät on ryhmitelty seuraavien sisältöalueiden mukaisesti: tutkimus ja koulutus, toiminnanohjaus ja talous sekä toiminnan organisointi. Yliopiston johtosäännön 14 :n 6 momentin mukaan hallitus voi päätöksellään täsmentää tutkimus- ja koulutusneuvostojen tehtäviä. Tältä osin

11 asia on käsitelty kyseessä olevissa neuvostoissa. Hyväksyessään asiakirjan hallitus täsmentää samalla tutkimus- ja koulutusneuvostojen tehtävät. Yhteenveto on käsitelty yliopiston työvaliokunnassa sekä YT-neuvostossa. Ennen hallituksen lopullista käsittelyä yhteenvetoa on tarkoitus käsitellä hallituksen iltakoulussa Johtamisjärjestelmän kokonaisuuden määrittelyä ja kuvaamista on tarkoitus jatkaa johtamisjärjestelmän muiden komponenttien osalta. Yliopistolain 11 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista Luonnos hyväksyttäväksi asiakirjaksi kokouskutsun liitteenä (liite HA 15/2010). Päätösesitys: Päätös: Hallitus hyväksyy yliopistotason toimijoiden ja toimielinten vastuita ja tehtäviä koskevat määrittelyt osana yliopiston johtamisjärjestelmää ja ohjauksen periaatteita. Kuvausta ja määrittelyä voidaan täsmentää yliopiston johdon toimesta siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa hallituksen toimivallan kanssa. Päätettiin esittelyn mukaisesti. Toimijoiden ja toimielinten vastuiden ja tehtävien määrittelyjä tulee jatkaa myös yliopistotasoa alemmalle tasolle. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja

12 HALLITUS PÖYTÄKIRJA B 12/2010 Kokous n:o 7, kello 9.00, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen Taina Pihlajaniemi Eva Maria Raudasoja 1 Oulun yliopiston taloustilanne tammi-syyskuu 2010 Yliopiston taloustilanne tammi-syyskuulta esitellään kokouksessa. Päätösesitys: Päätös: Hallitus keskustelee yliopiston taloudellisesta tilanteesta. Hallitus keskusteli yliopiston taloudellisesta tilanteesta. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Talousjohtaja

13 HALLITUS PÖYTÄKIRJA B 13/2010 Kokous n:o 7, kello 9.00, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen Taina Pihlajaniemi Eva Maria Raudasoja 2 Oulun yliopiston tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen periaatteet Uuden yliopistolain ( ) myötä yliopistolle tuli mahdollisuus suoraan omistaa tutkimuslähtöisiä yrityksiä. Liitteenä (liite HB 13/2010) olevan asiakirjan tarkoitus on päivittää Oulun yliopiston tutkimustulosten kaupallistamisen periaatteet. Hallintopalveluihin kuuluva tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikkö vastaa yliopiston tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvistä hallinnollisista ja muista tukitoimista, samoin kuin yliopiston omistuksessa olevien immateriaalioikeuksien hakemisesta, ylläpidosta ja valvonnasta. Oulun yliopistossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt yli 30 tutkimukseen perustuvaa yritystä ja teknologian siirtosopimuksia tehdään vuosittain noin 10 kappaletta. Liitteenä oleva asiakirja korvaa voimassa olevan, hyväksytyn, Oulun yliopiston innovaatiotoiminnan periaatteet -asiakirjan. Päätösesitys: Hallitus hyväksyy tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen periaatteet.

14 Päätös: Hallitus hyväksyi tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen periaatteet. Hallitus ohjeisti muuttamaan asiakirjan joitain sanamuotoja siten, ettei asiakirjaan jää sanamuotojen takia väärintulkintamahdollisuuksia. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Talousjohtaja

15 HALLITUS PÖYTÄKIRJA B 14/2010 Kokous n:o 7, kello 9.00, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen Taina Pihlajaniemi Eva Maria Raudasoja 3 Oulun yliopiston avaava tase Oulun yliopiston avaava tase yliopiston uuteen oikeudelliseen olomuotoon on esitetty liitteessä 1, HB 14/2010. Aloittavassa taseessa on huomioitu tilivirastoyliopiston viimeisen tilinpäätöksen loppusaldot , opetus- ja kulttuuriministeriön päätös Oulun yliopistolle siirrettävästä omaisuudesta, vastuista ja oikeuksista sekä omaisuuden arvojen sekä vastuiden tarkentamisesta (liite 2, HB 14/2010) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset keskeneräisestä yliopistojen taloushallinnon koodisto -asiakirjasta. Avaava tase on käyty läpi PwC:n tilintarkastajien kanssa elo-/syyskuun vaihteessa. Avaavaan taseeseen voi tulla muutoksia enää vain sen johdosta, että opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteilla oleva yliopistojen taloushallinnon koodisto -asiakirja muuttuu loppumetreillä siten, että yliopistoille luovutettavan omaisuuden jako peruspääomaan ja muihin pääomaeriin muuttuu. Yliopiston avaavan taseen loppusumma on 123 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste on 74,1 %. Keskeisimmän osan taseen omaisuudesta muodostaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet, arvoltaan 54,2 miljoonaa euroa.

16 Päätösesitys: Päätös: Hallitus käsittelee yliopiston avaavan taseen. Hallitus käsitteli yliopiston avaavan taseen. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Talousjohtaja

17 HALLITUS PÖYTÄKIRJA E 1/2010 Kokous n:o 7, kello 9.00 Taina Pihlajaniemi, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen Taina Pihlajaniemi Eva Maria Raudasoja 1 Tutkijakoulutuksen kehittäminen Oulun yliopistossa Oulun yliopiston strategian vuosille mukaan yliopistoon muodostetaan aiempien usean tutkijakoulun sijasta yksi Oulun yliopiston tutkijakoulu (University of Oulu Graduate School), johon kuuluvat kaikki tohtorikoulutettavat ja kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat. Uusi Oulun yliopiston tutkijakoulu koostuu useista tohtoriohjelmista ja kansainvälisistä maisteriohjelmista. Tutkijakoulun yhteistyötä muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa tiivistetään. Uuden tutkijakoulumallin käytännön toteuttamista varten on perustettu tutkijakoulutuksen kehittämisryhmä tutkimusneuvoston yhteyteen. Kehittämisryhmän tulee saada työnsä päätökseen siten, että uudet linjaukset hyödynnetään seuraavassa kansallisessa tutkijakouluhaussa. Kehittämisryhmä on saanut työnsä valmiiksi Työryhmän esitys liitteenä (liite 1, HE 1/2010). Työryhmän esitystä on käsitelty tämän jälkeen yliopiston johtoryhmässä, työvaliokunnassa, tutkimus- ja koulutusneuvostojen yhteiskokouksessa sekä tutkimusrehtorin johdolla käydyissä käytännön toteuttamiseen liittyvässä tarkastelussa. Liitteenä tutkimusrehtorin muistio asian käsittelyvaiheista sekä asiaan liittyvä diaesitys (liitteet 2 3, HE 1/2010).

18 Asiaa tullaan käsittelemään ennen hallituskokousta vielä hallituksen iltakoulussa Päätösesitys: Oulun yliopistossa otetaan käyttöön yhteen tutkijakouluun perustuva tutkijakoulujärjestelmä, josta käytetään nimitystä University of Oulu Graduate School (UniOGS). Lopullisen toimintamallin toiminnallisten yksityiskohtien osalta vahvistaa tutkimusneuvosto jo olevan valmistelumateriaalin sekä hallituksen kokouksessaan tekemien linjausten pohjalta. Päätös: Hallitus päätti, että tutkijakoulutusjärjestelmän valmistelua jatketaan päätösesityksen mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi